Transkriptio

1 Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2004 Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö

2 Kansi: Nina Mustikkamäki Taitto: Minna Virtanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Puh Fax

3 SISÄLTÖ Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 3 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 5 Senten tutkimusryhmä 7 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 7 Henkilökuntaesittely 8 Talous 12 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat Projektit Väitöskirjatutkimukset 20 Julkaisut 22 Sente sarjan julkaisuja 22 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 23 Tutkijoiden julkaisut 24 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät 30 Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa 39 Muuta 40

4 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Innovaatiopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. 3

5 Erityiset tavoitteet 4 Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta, tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin,

6 tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. 7XWNLPXV Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat.rxoxwxv MD NRQVXOWRLQWL.HKLWWlPLQHQ Kuva 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Uudet ajattelu- ja toimintatavat Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda 5

7 toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 6

8 Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Leena Helenius-Mäki, HM, tutkija Kimmo Kainulainen, YTL, erikoistutkija Mika Kautonen, HM, projektipäällikkö Jari Kolehmainen, HM, tutkija Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Nina Mustikkamäki, rak. arkk., HM, tutkija Mika Raunio, HL, erikoistutkija Kimmo Viljamaa, HM, tutkija Minna Virtanen, tutkimussihteeri Marjaana Korhonen, hall.yo, tutkimusapulainen Anniina Kulju, hall.yo, tutkimusapulainen Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa HT, DI, FM Juha Kostiainen, johtaja (YIT-rakennus Oy). HM Katja Uosukainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) KM Arja Suntio, prosessitutkija, (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa. Väitökset HL Reija Linnamaa, Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky, , Tampereen yliopisto. Vastaväittäjä professori Harri Andersson (Turun yliopisto), kustos professori Markku Sotarauta. 7

9 Henkilökuntaesittely MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTY) ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. Squash, rullaluistelu ja lukeminen. LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Käääpiökoirat, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. KIMMO KAINULAINEN, YTL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kulttuuripolitiikan ja aluekehitystyön vuorovaikutus, kulttuurihankkeiden arviointi, maaseutukulttuuri, paikallinen omaehtoisuus, kylien kehittäminen, työmatkaliikkuvuus Lenkkeily, rullaluistelu, kuntosali, kaukalopallo ja lukeminen 8

10 MIKA KAUTONEN, HM, projektipäällikkö Työskentelee myös Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmässä (TASTI) ASIANTUNTEMUS: Innovaatiojärjestelmät ja -ympäristöt, yritysten innovaatiotoiminta, innovaatiopolitiikka, innovaatioperustainen aluekehitys ja -politiikka, osaamisintensiiviset yrityspalvelut HARRASTUKSET: Kuntoilu (sähly, jalkapallo), lukeminen (mm. historia), penkkiurheilu (Ilves, Tampere United), musiikki (piano, syntetisoijat) JARI KOLEHMAINEN, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Yritysten innovaatiotoiminta, alueelliset toimialakeskittymät ja innovaatioympäristöt, alueellinen kehittämispolitiikka (erityisesti alueellinen innovaatiopolitiikka), informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä digitaalisen median toimialat Epämääräinen urheilu (mm. hiihto, juoksu, pyöräily, soutu, jalkapallo, ammunta), metsästys, lukeminen, musiikin kuuntelu KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta, innovaatioympäristöjen kehitys ja paikalliset innovaatiojärjestelmät sekä korkeakoulujen alueellinen vaikutus Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. 9

11 NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, etätyö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali), luonnossa liikkuminen, avantouinti. MIKA RAUNIO, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. 10

12 MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri TEHTÄVÄT: HARRASTUKSET: Yksikön hallinto ja julkaisutoiminta Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus, luonnossa liikkuminen MARJAANA KORHONEN, hall.yo, tutkimusapulainen KIINNOSTUKSET: HARRASTUKSET: Maahanmuuttajien integroituminen ja osallistuminen, maahanmuuttohallinto, alueellinen yhteistyö ja sosiaalinen kestävyys. Musiikki (huilun ja pianon soitto, laulaminen), Urheilu (sulkapallo, hiihto, jumppa, lenkkeily), runot ja lukeminen. ANNIINA KULJU, hall.yo, tutkimusapulainen KIINNOSTUKSET: HARRASTUKSET: Kestävä kehitys eri hallinnon tasoilla, kansalaisvaikuttaminen, yhteisötoiminta Musiikki (laulaminen, pianon ja kitaran soittaminen, lauluyhtye, bändi), kesäteatteritoiminta, lukeminen, kuntosali, kutominen, kielten opiskelu 11

13 Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuonna 2004yhteensä , josta apurahojen osuus yhteensä euro v v v v v v v Kuva 2. Senten nettomenot Kaupungit Suomen Akatemia TEKES EU Suomen Akatemia / ESF1 Muut % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuva 3. Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain htv v v v v v v v Kuva 4. Henkilötyövuodet Euroopan tiederahasto (European Science Foundation) 12

14 25 kpl v v v v v v v Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Kuva 5. Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projektien määrä Kuvassa viisi on esitetty Sentessä vuosittain käynnissä olleiden projektien määrä sekä uusien alkaneiden projektien määrä. Sekä projektien kokonaismäärän että uusien alkaneiden projektien määrän laskussa näkyy yhden hallinnollisen tavoitteen saavuttaminen eli projektien koon ja pituuden kasvaminen. 13

15 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat DLNDOOLVHWWRLPLMDW $OXHHOOLVHWWRLPLMDW.DQVDOOLVHWWRLPLMDW.YWRLPLMDW - Espoon kaupunki - etampere-ohjelma - Etelä-Pirkanmaan seutukunta - Forssan kaupunki - Helsingin kaupunki - Hämeenlinnan kaupunki - Imatran kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kajaanin kaupunki - Karhukuntien yhteistyötoimikunta - Kuopion kaupunki - Kurun kunta - Lohjan yrityspalvelukeskus - Nokian kaupunki - Oulun kaupunki - Peräseinäjoen kunta - Porin kaupunki - Riihimäen kaupunki - Ruoveden kunta - Seinäjoen kaupunki - Seinänaapurit - Tampereen kaupungin tukisäätiö - Tampereen kaupunki - Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma - Toijalan kaupunki - Turun seudun kehittämiskeskus - Turun kaupunki - Ulvilan kaupunki - Valkeakosken kaupunki - Valkeakosken seudun kehitysyhtiö - Vammalan kaupunki - Virtain kaupunki - Ylistaron kunta - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus - Kainuun liitto - Kainuun TE-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan TEkeskus - Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Suomen akatemia - Tekes - Kunnallisalan kehittämissäätiö - Maa- ja metsätalousministeriö - Sisäasianministeriö - Ympäristöministeriö - Puolustusministeriö - Suomen kuntaliitto - Tampereen yliopisto - Tekniikan akateemisten liitto - Synocus Oy - Yritykset jotka eivät halua nimeään julkisuuteen - Euroopan sosiaalirahasto - Pohjoismaiden ministerineuvosto - Euroopan unioni (5. puiteohjelma) - European Science Foundation 14

16 Projektit 2004 YRITYSTEN, YHTEISÖJEN JA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISEVOLUUTIO [COFI] Projektin tutkijat: Rahoittajat: Nina Mustikkamäki, Mika Raunio ja Markku Sotarauta Suomen akatemia, SoCa -ohjelma (Tekes rahoittaa Teknillistä korkeakoulua) Yhteistyökumppanit: Teknillinen korkeakoulu (HUT) BIT tutkimuslaitos, Massachusetts Institute of Technology (MIT), Industrial Performance Center (IPC); New Jersey Institute of Technology ja Rudgers University, USA. Aika: Tutkimustehtävä: Cofi -projektin tehtävänä on tutkia a) miten kaupunkiseudut, organisaatiot ja yksilöt vaikuttavat toistensa kehitykseen ajassa, sekä b) luoda uusia käsitteellisiä viitekehyksiä ja metodologiaa tietämystalouden tutkimusta varten luovan ja sosiaalisen pääoman näkökulmista. Tehtävän toteutuksessa keskeisessä asemassa ovat empiiriset analyysit valituilla kaupunkiseuduilla ja valituissa verkostoissa. Cofi -projektin tavoitteet ovat: a) tunnistaa verkostojen, organisaatioiden, yksilöiden ja kaupunkiseutujen yhteisevoluution dynamiikka; b) selvittää miten yhteisevoluution avulla on mahdollista mallintaa menneen ja tulevaisuuden sekä vakauden ja muutoksen välistä suhdetta uusista; c) tutkia ovatko toimijat yhteisevolutionaarisessa prosessissa strategisia vai adaptiivisia päätöksentekijöitä, ja pitäisikö toimijat itse asiassa nähdä informaation prosessoinnin ja dynaamisten kyvykkyyksien varaan rakentuneina kollektiivisina virtausrakenteina staattisuutta korostavien lähestymistapojen sijaan. Tällöin olennaista on myös kysyä, miten toimijat hyödyntävät muiden virtausrakenteiden kompetensseja ja resursseja kehittäessään omia kyvykkyyksiään; d) kehittää yhteisevoluution näkökulmasta sellaisia lähestymistapoja ja käytännön työkaluja, jotka tukevat johtajuutta ja dynaamisten kyvykkyyksien kehittämistä sekä yrityksissä että aluekehittämisessä. 15

17 Kotisivut: TEKNOLOGIA, LAHJAKKUUS JA SUVAITSEVAISUUS EUROOPPALAISISSA KAUPUNGEISSA: TA- PAUS SUOMI (TTT) Tutkijat: Rahoitus: Mika Raunio ja Markku Sotarauta Euroopan tiederahasto (ESF), European Collaborative Research Project in the Social Sciences (Suomen Akatemia) Yhteistyökumppanit: University of Lund, Sweden (co-ordinator); University of Oslo, Norway/University of Toronto, Canada; STEP group, Oslo, Norway; University of Cardiff, Wales; University of Bonn, Germany; University of Bonn, Germany; University of Utrecth, The Netherlands; Copenhagen Business School, Denmark Aika: Tutkimustehtävä: Huomattava etu kaupunkiseuduille on kyvyvkkyys houkutella, tuottaa ja sitouttaa niitä työntekijöitä, joilla on johtava asema tietointensiivisessä tuotannossa ja innovatiossa - he ovat lähde taloudelliselle menestykselle, elintärkeille ideoille, know-howlle, luovuudelle ja mielikuvitukselle. Koska arvon luominen monilla talouden sektoreilla perustuu lisääntyvässä määrin aineettomiin voimavaroihin, aikaisemmat sijoittumista ohjanneet reunaehdot - esim. luonnollisten satamien saavutettavuus tai raaka-aineiden lähesisyys ja halpa energia - eivät enää omaa samaa vetovoima tekijä kuin aikaisemmin. Sen sijaan tärkeiksi ovat nousseet ne paikan ominaisuudet, jotka tekevät kaupungeista vetovoimaisia paljon kysyttyjen ja potentiaalisesti mobiilien lahjakkuuksien silmissä. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Arvioida paikan laatua, laajasti määritellen, seitsemän Euroopan maan tärkeimmässä kaupungissa. 2. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa. 3. Vertailla paikan laatua Euroopan kaupungeissa USA:n ja Kanadan kaupunkeihin. 4. Vertailla lahjakkuuksien (suhteellista) osuutta sekä työllisyyttä teknologia-intensiivisillä toimialoilla Europpaassa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. 5. Arvioida paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten työpaikkojen osuuteen Eurooppalaisissa kaupungeissa. 16

18 6. Vertailla paikan laadun vaikutusta lahjakkuuksien ja teknologia-intensiivisten toimialojen työpaikkojen osuuksiin Euroopassa ja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. KUMPPANIANALYYSI HIIDEN ALUEEN KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISESSÄ Tutkija: Kimmo Viljamaa Rahoittaja: Hiiden pilotti Aika: Tutkimustehtävä: Selkeyttää yksittäisten kuntien ja seudullisen toiminnan välistä suhdetta tarjoamalla kunnille mahdollisuuden analysoida itseään ja toisiaan yhteistyökumppaneina. Tarjota seudullisessa yhteistyössä mukana oleville toimijoille ajatusmalleja seudullisen toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi ja kuntien muodostaman verkostojen toimivuuden kehittämiseksi. Päätavoitteet: Tunnistaa kunkin projektiin osallistuvan kunnan kumppanuusprofiili seudullisessa yhteistyössä. Etsiä keinoja kuntien seutuyhteistyön kehittämiseksi. KULTTUURITEOLLISUUS LUOVAN KAUPUNGIN MENESTYSTEKIJÄNÄ Tutkija: Kimmo Kainulainen Rahoittajat: Turun, Tampereen, Jyväskylän, Porin ja Oulun kaupungit Aika: Päätavoitteet: Projektin tavoitteena on analysoida kulttuuriteollisuuden merkityksiä suomalaisten kaupunkien (Jyväskylä, Oulu, Pori, Turku ja Tampere) strategisessa kehittämistyössä. Tarkastelun kohteena ovat kulttuuriteollisuuden alueelliset vaikutusulottuvuudet. Hankkeen tavoitteena on: tuottaa tietoa kulttuuriteollisuuden työllisyys- ja talousvaikutuksista kullakin kaupunkiseudulla tunnistaa kulttuuriteollisuuden imagollinen merkitys ja kehittämispotentiaali kaupunkien strategisen kehittämistyön ja markkinoinnin kannalta 17

19 tutkia kulttuuriteollisuuden merkityksiä luovien ammattialojen klusteroitumisen näkökulmasta laatia kehittämisehdotuksia kulttuurialan strategisen roolin vahvistamiseksi kaupunkiseutujen kehittämistyön osa-alueena CITY REGIONS AS INTELLIGENT TERRITORIES: INCLUSION, COMPETITIVENESS AND LEARNING (CRITICAL) Tutkijat: Rahoittajat: Yhteistyökumppanit Mika Kautonen, Jari Kolehmainen ja Markku Sotarauta Euroopan Komissio, tutkimuksen viides puiteohjelma Centre for Urban & Regional Studies (CURDS), University of Newcastle, Iso-Britannia; Employment Reseach Centre (ERC), Trinity College Dublin, Irlanti; Europäische Raumplanung (ERP), University of Dortmund, Saksa. Aika: Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävänä on tarkastella osaamis- ja oppimisyhteiskunnan ja talouden (knowledge or learning economy/society) käsitteitä kaupunkiseutujen kontekstissa. Pyrkimyksenä on arvioida sitä, kuinka tietoa ja oppimista voidaan hyödyntää kaupunkien kokonaisvaltaisessa strategisessa kehittämisessä. Nämä yleiset tavoitteet tarkentuvat viideksi osatavoitteeksi, jotka ovat: Osaamis- ja oppimisyhteiskuntaan ja talouteen liittyvien teorioiden empiirinen testaaminen tarkastelemalla erilaisia tiedon ja oppimisen muotoja valituissa kohdekaupungeissa, kaupunkien avainroolien tunnistaminen alueidensa ja maidensa tietotalouden kehittämisessä sekä kaupunkiseutujen erilaisten verkostojen hyödyntämien tietoresurssien tunnistaminen, case-kaupunkien kollektiivisiin oppimisprosesseihin liittyvien instituutioiden tarkastelu, sekä erityisesti korkean asteen koulutusinstituutioiden roolin ja uusien, yhteisön oppimista ja kehittymistä edistävien koulutusinstituutiomuotojen tarkastelu, olemassa olevien oppimista ja tietoa kehittävien strategioiden arviointi sekä mahdollisten hyvien käytäntöjen ja kokemusten tunnistaminen niiden levittämiseksi laajempaan tietoisuuteen, tieto- ja oppimisprosesseihin sekä institutionaaliseen sitoutuneisuuteen liittyvien indikaattorien kehittäminen paikallis- 18

20 Kotisivut: ten ja alueellisten viranomaisten toimenpidestrategioiden kehittämisen helpottamiseksi. Tutkimusprojektin ytimen muodostavat kaupunkiseututasoiset case-tutkimukset. Case-kaupunkeja ovat Newcastle, Dublin, Dortmund ja Tampere. MALLI TOIMINTOJEN ALUEELLISESTA SIJOITTUMISESTA [M-TAS] Tutkijat: Nina Mustikkamäki ja Mika Raunio Rahoittajat: Puolustusministeriö Aika: Tutkimustehtävä: Luoda Puolustusministeriön hallinnonalalle soveltuva toimintojen alueellista sijoittamista tukevan mallin yleinen viitekehys. Projekti on luonteeltaan esiselvitys. Päätavoitteet: Tukea Puolustusministeriön hallinnonalan strategista päätöksentekoa toimintojen alueelliseen sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä laatia ehdotus siitä, miten esiselvityksen pohjalta on mahdollista laatia lopullinen M-TAS malli. KAUPUNKIEN KEHITTÄMISPROSESSIEN NÄKYMÄTÖN DYNAMIIKKA: VERKOSTOT, TIETÄMYS, MIELIKUVAT JA VALTA KEHITTÄMISTYÖN PROSESSEISSA [ID-UD] Tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Kimmo Viljamaa ja Leena Helenius-Mäki Rahoittaja: Suomen Akatemia Aika: Tutkimustehtävä: Tunnistaa kehittämisprosessien näkymätön dynamiikka ja siten tukea vuorovaikutteisten kehittämisprosessien johtamista. Tutkimus perustuu neljään yhteenkietoutuneeseen teemaan: - HT Markku Sotarauta - Vallankäytön monet kasvot kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HL Reija Linnamaa - Verkostojen johtaminen kaupunkiseudun kehittämisessä - HM Kimmo Viljamaa - Tietämyksen hallinta kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HM Leena Helenius-Mäki - Näkymätön kaupunki: Mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista 19

21 LOCAL INNOVATION SYSTEMS PROJECT [LIS] Tutkijat: Markku Sotarauta, Kimmo Viljamaa ja Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Tekes, Porin kaupunki ja Seinäjoen kaupunki Yhteistyökumppanit: MIT/Industrial Performance Laboratory; Teknillinen korkeakoulu/innovation Management Institute; University of Cambridge/Centre for Business Research; University of Tokyo, Department of Engineering Aika: Tutkimustehtävä: LIS-projektilla on kaksi yleistä tutkimustavoitetta: Kotisivut: Väitöskirjatutkimukset - Ymmärtää niitä tekijöitä, jotka ovat keskeisiä yhtäältä paikallisen innovaatiojärjestelmän kehittymisen kannalta sekä toisaalta tilanteissa, joissa vaaditaan siirtymistä (transitio) yhden tyyppisestä järjestelmästä toiseen. - Ymmärtää niitä rooleja ja merkityksiä, joita paikallisella innovaatiojärjestelmillä on yritysten ja alueiden kilpailukyvyn kannalta kasvavan globalisoitumisen aikakaudella. INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 1999 Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tukevat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. 20

22 Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 Tekijä: Leena Helenius-Mäki Rahoittajat: Tampereen yliopisto (2000), Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001), Suomen Akatemia ( ), Tampereen yliopisto (2004) Tehtävä: Tavoitteena on selvittää millaisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista on, miten mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista muodostuvat ja kartoittaa sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista. PAIKALLISEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUDET Aika: 2001 Tekijä: Jari Kolehmainen Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on kehittää paikallisen innovaatioympäristön käsitettä tarkastelemalla sen eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä suhteita MAAILMA MUUTTUU MUUTTUVATKO OSAAJAT? OSAAJIEN SITOUTUMINEN, SAMAISTUMI- NEN JA ARVOT ASIANTUNTIJAYHTEISKUNNASSA Aika: 2004 Tekijä: Nina Mustikkamäki Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Suomen Akatemia Tehtävä: Tehtävänä on tarkastella miten osaajien sitoutuminen, samaistuminen ja arvot työssä ovat muuttuneet ja miten nämä muutokset vaikuttavat organisaatioihin ja työmarkkinoihin. Tehtävänä on myös tarkastella miten yrityksissä ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat osaajiin. KULTTUURITEOLLISUUDEN ALUETALOUDELLISET MERKITYKSET Aika: 2003 Tekijä: Kimmo Kainulainen Rahoittajat: Useat Suomen kaupungit sekä maa- ja metsätalousministeriö 21

23 Tehtävä: Julkaisut Tutkia kulttuuriteollisuuden taloudellisia, symbolisia ja luovuuden klusteroitumiseen liittyviä merkityksiä kaupunkiseutujen ja maaseudun kilpailukyvyn näkökulmasta Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu 6 / 2000 Mika Raunio Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta 8 / 2000 Kimmo Viljamaa Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön arviointi 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla 22

24 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin 11 / 2001 Mika Raunio Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa 12 / 2001 Jari Kolehmainen Yritykset ja alueet tietointesiivesessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 13 / 2002 Jyri Kokkonen Ranskan aluekehityshallinnon uudistuminen - Kaupunkipolitiikan ja hallinnon kehittämisen 30 vuotta 14 / 2002 Markku Sotarauta & Mika Kautonen & Tomi Lähteenmäki Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: Teknologian ennakointikonseptointi Pirkanmaalla [Pitenna] 15 / 2002 Mika Raunio Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä: Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä 16 / 2003 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Nina Suvinen Tulkitseva kehittäminen ja luovat kaupungit: Verkostot ja johtajuus Tampereen kehittämisessä. Julkaistu yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton kanssa Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 1 / 2001 Mika Raunio & Reija Linnamaa Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää 2 / 2001 Reija Linnamaa Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region 3 / 2002 Markku Sotarauta & Juha Kostiainen Näytön paikka. Hämeenlinna seudusta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki 4 / 2002 Miia Perenius Growth and prosperity to all regions?- A comparative study of the Nordic regional policies 23

25 5 / 2003 Tomi Lähteenmäki Pirkanmaan kehittäjäverkoston analyysi 6 / 2003 Mika Raunio Should I Stay or Should I Go. The Images and realities of foreign professionals in Finnish working and living environments. English Summary 7 / 2003 Anna Vilhula Teollisuusperinnön hyödyntäminen alueellisessa kehittämisessä. Ruhr suuntautuu tulevaisuuteen menneisyyteen nojaten 8 / 2004 Markku Sotarauta Strategy Development in Learning Cities: From Classical Rhetoric towards Dynamic Capabilities. [pdf] Literature review for the Critical - project. Tutkijoiden julkaisut 2004 Helenius-Mäki Leena, HM Kainulainen Kimmo, YTL HELENIUS-MÄKI, L Kaupungin symbolitalouden ytimessä. Teoksessa Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim.). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s HELENIUS-MÄKI, L Mielikuvia kaupungin symbolitaloudesta. Maantieteen päivät. Maantiedettä reuna-alueilla, Joensuu, Finland Abstraktikirja. KAINULAINEN, K Kulttuuriteollisuuden ja aluetalouden kehityksen moniulotteinen yhteys. Teoksessa Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s KAINULAINEN, K Elämyksistä elinkeinoja. Kulttuuritapahtumien paikallistaloudelliset merkitykset maaseutukunnille ja kaupungeille. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Julkaisuja 2. Seinäjoki. KAINULAINEN, K Kulttuuritapahtumat ovat luovien kuntien rakennusaineksia. Kuntalehti 17/2004. s KAINULAINEN, K Kulttuuritapahtumat ja luovuuden juurtuminen kuntien kehityspotentiaalina. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 4/2004. s

26 Kautonen Mika, HM Työskentelee myös Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmässä (TASTI) Kolehmainen Jari, HM O Gorman, C. & KAUTONEN, M Policies Promoting New Knowledge Intensive Agglomerations. Entrepreneurship & Regional Development. Vol. 16, No. 6, s KAUTONEN, M., Koski, P. & Schienstock, G From the National Industrial Heartland Towards a Node in the Global Knowledge Economy: The Case of Tampere Region. In Schienstock, G. (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar, London. 22 pp. KAUTONEN, M Bridges from Local to Global. Empirical evidence of Finnish firms with some reflections on the RIS approach. DRUID Summer Conference 2004 on Industrial Dynamics, Innovation and Development, , Elsinore, Tanska. Abstraktikirja. Schienstock, G., KAUTONEN, M. & Koski, P Escaping P ath Dependency: The Case of Tampere Region, Finland. Teoksessa Cooke, P. & Heidenreich, M. (toim.) Regional Innovation Systems. 2 nd Edition. Routledge, Lontoo. Marttila, L., KAUTONEN, M., Niemonen H. & von Bell, K Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K-yhteistyö. Työraportteja 69/2004, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. KAUTONEN, M., Hyypiä, M., Mulari, R. & Penttilä, L. (2004). Tietointensiivisten liike-elämän palvelujen ennakointi Pirkanmaalla: FORE-KIBS. Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 4/2004. Tampere. KOLEHMAINEN, J Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Teoksessa. Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s KOLEHMAINEN, J Tietoyhteiskunnan työelämän mahdollisuudet ja haasteet: Avauksia tutkimuksen, opetuksen ja palvelutoiminnan kehittämiseen. Tampereen yliopisto, Tietoyhteiskuntainstituutti, Raportteja 1 / Tampere. KOLEHMAINEN, J Innovation activities of KIBS companies: Some empirical finding from Finnish new media and software companies. Teoksessa Hannula, M., Järvelin, A. M. & Seppä, M. (Eds.) FeBR 2003: Frontiers of e-business Research Tampere University of Technology anduniversity of Tampere. Tampere. 25

27 Kosonen Kati-Jasmin, YTM Sotarauta, M. & KOSONEN, K Strategic adaptation to the knowledge economy in less favoured regions: a South-Ostrobothnian university network as a case in point, in P. Cooke & A. Piccaluga (eds.) Regional Economies as Knowledge Laboratories, Cheltenham, Edward Elgar. KOSONEN, K-J Strengthening the Local Innovation Environment in Less Favoured Finnish Regions Through University Filial Centres. Maantieteen päivät. Maantiedettä reuna-alueilla, Joensuu, Finland Abstraktikirja. KOSONEN, K-J Building Institutional Capacity and Strengthening Emerging Industries in Less Favoured Regions. Globelics Conference Innovation Systems and Development: Emerging Opportunities and Challenges. Beijing, Kiina, October Paper Nro 68. Sotarauta, M & KOSONEN, K-J (toim) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. Sotarauta, M & KOSONEN, K-J Strategiarituaaleja koneistoyhteiskunnassa vai dynaamisia prosesseja tietämystaloudessa? Teoksessa. Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s KOSONEN, K-J Institutionaalinen kapasiteetti ja yliopistokeskusseutujen innovaatioympäristöjen vahvistaminen. Teoksessa Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s KOSONEN, K-J Strengthening emerging industries in the less favoured regions troughbringing knowledge in mechanism. From Idea to knowledge. e-business Research Forum ebrf Abstraktikirja.Tampere Finland. KOSONEN, K-J New Technologies and Innovation Capacity: Boosting Economic Transition Processes in the Less-Favoured Regions. In: Hannula, M. & Järvelin, A-M. & Seppä, M (toim.) FeBR Frontiers of e-business Research University of Tampere. e-business Research Center. Cityoffset Oy, Tampere. 26

28 Mustikkamäki Nina, HM Raunio Mika, HL MUSTIKKAMÄKI, N Näkökulmia yksilöiden sitoutumiseen ja alueiden kehityksen väliseen suhteeseen. Teoksessa Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s MUSTIKKAMÄKI, N., Raunio, M. & Sotarauta, M Malli toimintojen alueellistamiseen puolustusministeriön hallinnonalalla. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2004. Helsinki. RAUNIO, M Globaali brandi vai kansallinen imgao kaupunkiseudun kehittämisessä. Maantieteen päivät 2004: Maantiedettä reuna alueilla, Joensuu Abstraktikirja. RAUNIO, M Suomi mukaan osaajien globaaleille työmarkkinoille. Economic Trends 4/2004. s RAUNIO, M Suomi - kehittämis- ja tutkimustyön halpatyömaa? Unitas, Nordean talousjulkaisu 2/2004. vk. 76. s RAUNIO, M Finland - ett låglöneland inom forskning och utveckling? Unitas, Nordeas ekonomiska publikation 2/2004. årgång 76. s RAUNIO, M Finland - the land of cheap R&D labour? Unitas, Nordea economic review 2/2004. vk. 76. pp RAUNIO, M Yhteisevoluutio osaajien työmarkkinoiden ylikansallistumisessa. Teoksessa Sotarauta, M & Kosonen, K-J (toim). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. s Wallin, J., Kuusela, V., RAUNIO, M., Hultin, H. ym Kilpailukykyä orkestroinnista. Uusi näkemys alueelliseen johtamiseen. Regional Brain Gain - projektiraportti. Synocus Oy. Forsander, A., RAUNIO, M., Salmenhaara, P. & Helander, M Sykettä ja Suvaitsevaisuutta. Globaalin osaamisen kansalliset rajat. Sitra. Edita, Helsinki. RAUNIO, M Riittääkö Suomen vetovoima kansainvälisessä kilpailussa osaajista? PTT-katsaus "Suomi kansainvälistyvillä markkinoilla" 2/2004. s Mustikkamäki, N., RAUNIO, M. & Sotarauta, M Malli toimintojen alueellistamiseen puolustusministeriön hallinnonalalla. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2004. Helsinki. 27

29 Sotarauta Markku, HT Viljamaa Kimmo, HM 28 SOTARAUTA, M. & Kosonen, K-J (toim.). Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. SOTARAUTA, M. & Kosonen, K.-J Strategic adaptation to the knowledge economy in less favoured regions: a South- Ostrobothnian university network as a case in point, Teoksessa: P. Cooke & A. Piccaluga (toim.) Regional Economies as Knowledge Laboratories, Cheltenham, Edward Elgar. SOTARAUTA, M Prologi: Alueiden kehittämispeleistä evoluutiopeleihin. Teoksessa: SOTARAUTA, M. & Kosonen, K-J. (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. s Tampere University Press. Tampere. SOTARAUTA, M & Kosonen, K-J Strategiarituaaleja koneistoyhteiskunnassa vai dynaamisia prosesseja tietämystaloudessa. Teoksessa: SOTARAUTA, M. & Kosonen, K-J. (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. s Tampere University Press. Tampere. SOTARAUTA, M Muutoksen viides ulottuvuus: Evolutionaarinen tutkimusote ja yhteisevoluutio aluekehityksen tutkimuksessa. Teoksessa: SOTARAUTA, M. & Kosonen, K-J. (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. s Tampere University Press. Tampere. SOTARAUTA, M Strategy Development in Learning Cities: From Classical Rhetoric towards Dynamic Capabilities. Literature review for the Critical -project. Sente-työraportteja 8 /2004. Tampere. Ståhle, P. & SOTARAUTA, M. & Pöyhönen, A Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Teknologian arviointeja 19. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2004. Helsinki. Mustikkamäki, N. & Raunio, M. & SOTARAUTA, M Malli toimintojen alueellistamiseen Puolustusministeriön hallinnon-alalla. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2004. Helsinki. VILJAMAA, K What does it take to build a local biotechnology cluster in a small country? The case of Turku, Finland, as an example. A paper presented in The DRUID Summer Conference 2004 on "Industrial Dynamics, Innovation and Development". June 14-16, Elsinore, Denmark.

30 Martinez-Vela, C. & VILJAMAA, K Becoming high-tech: The reinvention of the mechanical engineering industry in Tampere, Finland. A paper presented in The DRUID Summer Conference 2004 on "Industrial Dynamics, Innovation and Development". June 14-16, Elsinore, Denmark. Martinez-Vela, C. & VILJAMAA, K Becoming high-tech: The reinvention of the mechanical engineering industry in Tampere, Finland. MIT IPC Local Innovation Systems Working Paper Taulukko 1. Julkaisut vuonna Vuoden 2003 tiedot ilmoitettu suluissa. -XONDLVXW 6XRPHVVDMXONDLVWX 8ONRPDLOODMXONDLVWX <KWHHQVl Monografiat 2 (-) 2 (-) Artikkelit (referoidut) 1 (-) 1 (1) 2 (1) Artikkelit kokoomateoksissa 9 (8) 3 (1) 12 (9) Muut tieteelliset julkaisut 8 (11) 6 (21) 14 (32) Toimitetut julkaisut 1 (1) 1 (1) Oppikirjat Muut julkaisut 8 (4) 8 (4) Yhteensä 29 (24) 10 (23) 39 (47) Vuosittain, kpl Kumulatiivisena, kpl v v v v v v v Julkaisut suomeksi vuosittain Julkaisut suomeksi kumulatiivisena Kuva 6. Julkaisut suomeksi vuosittain ja kumulatiivisena

31 Vuosittain, kpl Kuva 7. Julkaisut jollain muulla kuin Suomen kielellä vuosittain ja kumulatiivisena Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät 2004 Helenius-Mäki Leena, HM Esitelmät kansainvälisissä konferensseissa Kainulainen Kimmo, YTL Esitelmät v v v v v v v Muut kuin suomenkieliset julkaisut vuosittain Kumulatiivisena, kpl Muut kuin suomenkieliset julkaisut kumulatiivisena Mielikuvia kaupungin symbolitaloudesta. Maantieteen päivät 2004: Maantiedettä reuna-alueilla. Joensuun yliopisto Joensuu. Maa- ja metsätalousministeriön (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän) asettaman ja opetusministeriön hallinnoiman kulttuuriteemaryhmän jäsen; Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen hallituksen jäsen, Rural Studies -valtakunnallisen yliopistollisen maaseutualan verkoston johtokunnan varajäsen, Matkailun ohjelmapalvelujen normistohankkeen (MONO) kulttuuritapahtumaryhmän jäsen, Maa- ja metsätalousministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) hankeryhmän jäsen. Kulttuuritapahtumien aluetaloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Matkailun ohjelmapalvelujen normistohankkeen (MONO) päätösseminaari, Imatran seudun kehitysyhtiö, , Lappeenranta Kulttuuri ja omaleimaisuus maaseudun kilpailuetuna. Verkko-opetus valtakunnallisessa Rural Studies opintokokonaisuudessa, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, huhti-elokuu 2004, Seinäjoki

32 Kautonen Mika, HM Sente - toimintakertomus 2004 Kulttuuriteollisuus ja aluetalouden kehityksen dynamiikka. Kulttuuritoimen neuvottelupäivät, , Lahti. Kulttuuriteollisuus ja aluetalous kokemuksia ja esimerkkejä kulttuurihankkeista ja -strategioista Hämeen kulttuuriteollisuuden koordinaatioryhmä. Hämeen liitto , Hämeenlinna. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankkeiden arviointi kokemuksia hankeryhmän työstä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeseminaari. Maa- ja metsätalousministeriö , Helsinki. Kuntien kulttuuritoimi ja aluekehityksen haasteet. Itä-Suomen läänin kulttuuripäivät, Itä-Suomen lääninhallitus, , Varkaus. Luovuuden kulttuuriset ulottuvuudet - Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät Jyväskylässä työryhmän Vertaileva tutkimus ja alueet vetäjä, , Jyväskylän yliopisto. Teatteritoiminta ja kuntien talous, radiohaastattelu, Yle yksi: Ykkösaamu, , Helsinki. Työskentelee myös Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmässä (TASTI) Esitelmät Knowledge-Intensive Business Services and Their Role in Tampere Region, lecture in Tampere University of Technology, Tampere. Tampere Region as an Intelligent Territory, presentation for a Portuguese delegation (da Silva, Rodrigues, Univ. of Aveiro) visiting University of Tampere and Tampere Technology Centre Ltd., Tampere. The Role of Polytechnics in Learning Regions, presentation in Regional Development Theme Day in Kymenlaakso Polytechnic, , Kouvola. Knowledge-Intensive Business Services and Tampere as a Learning Region, presentation in Tampere Crossing Conference, , Tampere Conference Hall, Tampere. Esitelmät kansainvälisissä konferensseissa Bridges from Local to Global. Empirical evidence of Finnish firms with some reflections on the RIS approach, paper presented at the DRUID Summer Conference 2004 on Industrial Dynamics, Innovation and Development, , Elsinore, Tanska. 31

33 Kolehmainen Jari, HM Tampere, Finland: From Traditional Clusters to ICT What s Next? CRITICAL Cities Conference Innovation, Communities and Sustainable Regions: A CRITICAL Dialogue Between Five Cities , Melbourne, Australia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuuluvan Alue- ja yritysstrategiatyö opintokokonaisuuteen kuuluneen Innovaatioympäristöt ja järjestelmät aluekehityksen ytimessä kurssin (1 ov) vetäminen sekä samaan opintokokonaisuuteen kuuluvan kolmen muun kurssin harjoitustöiden ohjeistaminen, ohjaaminen sekä tarkastaminen Tampereen kesäyliopiston järjestämän Pirkanmaan työvoimatoimistojen johtajat seutukunnan aluekehittäjiksi koulutusohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden harjoitustöiden ohjeistaminen ja ohjaaminen sekä opiskelijoiden henkilökohtainen tutorointi Esitelmät Alueellinen ja paikallinen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka. Aluekehittäjän koulutusohjelma Tampereen kesäyliopisto Tampere. Innovaatiot ja aluekehitys: Näkemyksiä paikallisen innovaatioympäristön ulottuvuuksista. Teknologiantutkimuksen perinne ja uudet suunnat. Suomen tieteen- ja teknologiantutkimuksen seuran seminaari Tieteiden talo, Helsinki. Korkeakoulut aluekehittäjinä ja aluekehityksen tukijoina. Aluekehittäjän koulutusohjelma Tampereen kesäyliopisto Tampere. Esitelmät kansainvälisissä konferensseissa Innovation Activities of KIBS Companies and Spatial Proximity: Some Empirical Findings from Finnish New Media and Software Companies. IGU Commission on the Dynamics of Economic Spaces 2004 Residential Conference Service Worlds: Employment, Organization, Technologies. Birmingham, UK, The Development Community of the Finnish Digital Game Cluster: The Learning Perspective. ebusiness Research Forum Tampere. 32

34 Kosonen Kati-Jasmin, YTM Esitelmät Porin seudun innovaatioympäristön kehittäminen automaatioalan näkökulmasta. Luento aluetieteen opiskelijoille Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos. Seinäjoen seudun innovaatioympäristön kehittämisen haasteita Seinäjoen Teknologiakeskuksen neuvottelukunta Seinäjoen Teknologiakeskus FRAMI. Seinäjoki. Alueellisten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja yliopistokeskukset Yliopistokeskusten kehittäminen seminaari Lahden Felmanni kongressikeskus OPM ja Lahden yliopistokeskus. Lahti. Recent challenges for less favoured regions to strengthen local knowledge environments in the learning economy. Teknologiantutkimuksen perinne ja uudet suunnat- seminaari. Suomen tieteen ja teknologiantutkimuksen seuran seminaari Tieteiden talo, Helsinki. Yliopistokeskusten alueellisen vaikuttamisen haasteita. Tampereen yliopiston Porin yksikön kehittämispäivä Porin Yliopistokeskus. Porin Puuvilla. Pori. Esitelmät kansainvälisissä konferensseissa A case presentation of Pori & Seinäjoki case at Local Innovation Systems Case Seminar Serie Local Innovation Systems Project. Industrial Performance Center/ MIT (Cambridge, MA/USA). Building Innovation Capacity in the Less Favoured Regions Pori and Seinäjoki cases. A case presentation in Local Innovation Systems Project Workshop Industrial Performance Center/ MIT (Cambridge, MA/USA).A case presentation of Pori & Seinäjoki case. Strengthening emerging industries in the less favoured regions trough bringing knowledge in mechanism. From Idea to knowledge. e-business Research Forum ebrf Tampere-talo. Tampere. Building Institutional Capacity and Strengthening Emerging Industries in Less Favoured Regions. Globelics Conference Innovation Systems and Development: Emerging Opportunities and Challenges Beijing, Kiina. Strengthening the Local Innovation Environment in Less Favoured Finnish Regions Through University Filial Centres. Maantieteen päivät 2004: Maantiedettä reuna-alueilla. Joensuun yliopisto , Joensuu 33