Tulevaisuuden kuntamaailmat

Transkriptio

1 Tulevaisuuden kuntamaailmat Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Yhteenvedon kokosi Ritva Pihlaja

2 Kuntavisioni vuonna 2030 Vuonna 2030 ei markkinoida valmista kuntaa vaan osallistavia, verkostomaisia kuntamaailmoja. Kuntamaailma on kuntalaisten näköinen, kuntalaisten tekemä, vahvaan kansalaisyhteiskuntaan nojaava yhteisö. Kuntamaailmat edistävät vuorovaikutteisia maailmoja, joissa kuntamaailmassa asuvien ihmisten, viranhaltijoiden, järjestöjen, median ja eri sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet tukevat saumattomasti toisiaan. Tulevaisuuden kuntamaailmassa arvo syntyy ihmisten osallisuudesta.

3 Tulevaisuuden kuntamaailmassa arvo syntyy kuntalaisten osallisuudesta

4 Yhteenvedon kokosi Ritva Pihlaja Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumin osanottajien vastauksia kysymykseen Hyvät ihmissuhteet Sosiaaliset verkostot Suvaitsevainen yhteisö Ystävät ja lähipiiri (4) Perhe (3) Uudet ihmiset Muut tärkeät ihmiset: ystävät, harrastusryhmät Lepo Toimiva arki: terve koulu, joustava päivähoito, mahdollisuus vapaa-aikaan Minulla on tietoa saan tarvittavat palvelut Turvallinen arki (palvelut pelaa ja ihminen kohtaa ihmisen, ei ropotteja) Työn ja levon tasapaino Paikkakunnan palvelujen säilyminen Mikä lisää minun hyvinvointiani? Uni Liikunta (2) Omatoiminen kuntoilu Suvaitsevainen elinympäristö Turvallisuus (2) Työn ja vapaaajan tasapaino Vanhusten huomioiminen Turva-palvelut (poliisi, vpk) Kylä-koulu Yhteisöllisyys Mukava työyhteisö Lenkkikaveri Julkinen liikenne Hyvät harrastusmahdollisuudet (4) Harrastuspiirit: kansalaisopisto, nuorisoseura Eläimet Välittäminen (2) Yhteen hiileen puhaltaminen Stressittömyys Mahdollisuus liikkua kotoa (tai jäädä sinne) oman valinnan mukaan Usko siihen, että saan sote-palveluja tarvittaessa Ymmärrys valtiojohdossa Yhteistyökykyinen kyläyhteisö Yhteiset talkoot (2) Perustoimeentulo Mielekäs tekeminen Lisää mullistuksia, jotta ihmiset löytävät toisensa Intohimo Mahdollisuus valita (2) Terveys Tekemisen jakaminen Varmuus toimeentulosta (2) Katto pään päällä Vapaaehtoinen vastavuoroisuus Naapuriapu ja välittäminen Innostus Matkailu Monipuolisesti liikuntaa ja kulttuuria Vapaaehtoistyö Kuulluksi tuleminen Itsensä kehittäminen Kun jaan, niin saan Yllätyksellinen apu Yhteiset ja yleiset tapahtumat, esim. hirvipeijaiset Luontoretki yhdessä perheen tai ystävien kanssa Mökki & puutarhan rakentaminen Ympäristön kunnostus ja kunnossapito Puhdas luonto (5)

5 Uudenlaisen arvon luominen kunnan tulevaisuutta? Graeber, D. (2001) esittää, että arvo syntyy toiminnasta, jolla pyritään edistämään merkityksellisten suhteiden syntymistä. Arvo perustuu yhä enemmän aineettoman omaisuuteen, osaamis- ja suhderesursseihin.

6 Uudenlaisen arvon luominen kunnan tulevaisuutta? Miksi asuisin kunnassa?

7 Tulevaisuuden kuntamaailmoissa arvo ja lisäarvo syntyy osallisuudesta Aineettomat hyvinvointi-investoinnit ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin että talouden kehityksen näkökulmasta. Ihmisille merkityksellinen elämä, mielekäs tekeminen, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä voimavaroja ja hyvinvoinnin lähteitä. Osallisuus luo edellytykset sille, että ihmiset pystyvät hyödyntämään tietoa, käyttämään tarjolla olevia mahdollisuuksia ja aktivoitumaan yhteisölliseen toimintaan. Osallisuus voi vahvistaa niitä voimavaroja, joista hyvinvointi rakentuu. Osallisuus on keino saada aikaan merkittäviä, koko hyvinvointiyhteiskuntaa hyödyttäviä uudistuksia. Esim. Joutsenon koulu: Arvo (myös taloudellinen) syntyy vuorovaikutuksessa. (Lähde: Rouvinen-Wilenius & Ahokas 2016.)

8 Hyvinvointi-investointi

9 Hyvinvointi-investoinnit (1/3) Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit? - hyvinvointi-investointi: investointi, joka tehdään hyvinvointilähtökohdista tarkoituksena hyvinvoinnin lisääminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen resurssien käyttöä tänään jotta tulevaisuudessa voidaan saavuttaa suurempi hyvinvointi strategiset hyvinvointi-investoinnit kohdistuvat rakenteisiin ja järjestelmiin operatiiviset hyvinvointi-investoinnit kohdistuvat ihmisiin rahataloudellinen logiikka: rahallinen panostus tänään tuottaa säästöjä tulevaisuudessa reaalitaloudellinen logiikka: resurssien käyttö tänään lisää resursseja tulevaisuudessa

10 Hyvinvointi-investoinnit (2/3) Hyvinvointi-investoinnit ja hyvän kehä - Tämän päivän hyvinvointi tuottaa lisää hyvinvointia tulevaisuudessa kumulatiivinen kausaatio hyvinvointi sekä hyvinvointia että hyvinvointipääomaa - Yksilöiden hyvinvointi vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan alueilla myös taloudessa

11 Hyvinvointi-investoinnit (3/3) Hyvinvointi-investoinnit eivät välttämättä edellytä rahallisia panostuksia - esim. toimintatapojen muutoksen kautta saatavat hyvinvointihyödyt resurssien uudelleenohjaaminen riittää - rahatalouden ulkopuolella tapahtuvat hyvinvointiinvestoinnit Hyvinvointiin voivat investoida järjestöt, yritykset, valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot, kirkko, yksilöt

12 Kunnat ja järjestöt osallisuuden mahdollistajana 1. Taidot keskeisiä. Järjestöissä vahvistetaan yksilöiden osallisuutta tukevia voimavaroja: kriittisen tietoisuuden lisääminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen sekä luottamuksen edellytysten luominen. (Investointi koulutuksen, varhaiskasvatuksen laatuun ja saatavuuteen) 2. Vahvistetaan osallisuutta yhteisössä lisäämällä vaikuttamisen mahdollisuuksia: kansalainen osallistuu tasavertaisena toimijana uudenlaisen kunnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin kunnassa. (rakenteet, operationaalinen investointi) 3. Yhteiskunnan ja kunnan rakenteissa on tilaa osallisuudelle: osallisuuden kirjaaminen lainsäädäntöön, kansalaisvaikuttamisen muotojen kehittäminen, ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien varmistaminen. Ehkäistään hyvinvointivajeiden syntymistä. (Strategiset hyvinvointi-investoinnit osallisuuteen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen)

13 Kuntamaailma 2030 Kuinka osataan johtaa muutosta, joka syntyy kansalaisten toimesta?

14 Tulevaisuudessa terve ja hyvinvoiva kunta on mahdollinen Sote uudistuksen onnistuessa tulevaisuuden kunnassa voi olla terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta huomattavasti nykyistä parempi tilanne. Edellyttää, että kunnissa aidosti tartutaan terveys- ja voimavaralähtöiseen näkökulmaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja samaan aikaan soteuudistus turvaa aidosti palveluiden laadun ja saatavuuden.

15 Vuonna 2030 Yhteiskunnassa on visio ja strategia, jossa osallisuus nähdään tärkeänä yhteiskunnan ja kuntien voimavarana. Sektorirajat ovat poistuneet eri toimijoiden väliltä (järjestöt & kuntamaailma). Hyvinvoinnin infrastruktuuri (Loukola 2014) luo edellytykset ja terveyden edistämisen rakenteet ovat osallisuutta edistäviä verkostorakenteita (Vertio et al. 2014). Osallisuutta vahvistetaan investoimalla yhteisöllisiin resursseihin, esimerkiksi kansalaistoimintaan, yhteisölliseen toimintaan ym. Konkreettinen esimerkki tästä on se, ettei markkinoida valmista kuntaa vaan osallistavia maailmoja. Kunnat edistävät vuorovaikutteisia maailmoja, joissa kunnassa asuvat ihmisten, viranhaltijoiden, järjestöjen, median ja sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet tukevat saumattomasti toisiaan.

16 Vuonna 2030 kuntamaailma on kuntalaisten näköinen Ihmiset ovat kiinnostuneita alueensa tulevaisuudesta ja heille on tilaa kunnassa päätöksentekoprosesseissa. kuntalaiset ovat edustettuina ja aidosti vuorovaikutuksessa ja yhdenvertaisia päätöksenteossa (uudenlainen alueellisuus haastaa perinteisimpiä muotoja esim. kansalaisraadit tai alueelliset toimikunnat). kuntien mahdollisuus on yhteistyössä: uudenlaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa strategisia että operatiivisia hyvinvointi-investointeja tehdään kunta- ja yhteisötasolla: hyvinvointi-investointeja on kohdistettu resursseihin, aikaan ja voimavaroihin sekä ylipäätään toimiin, jotka vahvistavat inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.

17 Elinvoima, sivistys ja hyvinvointitehtävät Kunta mahdollistaa elinvoimaisuuden, osallisuuden, terveellisen ja turvallisen ympäristön. Hyvinvointi-investoinnit kohdentuvat kunnan elinvoimaisuustekijöihin (aineelliset ja aineettomat) Kunnan tehtävä on ensisijaisesti luoda toimivia käytäntöjä osallisuudelle, kuntalaiset pääsevät osallisiksi kunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. päätökset alistetaan ennakkovaikutusten arvioinnille nykyhetki ja kuntavisio huomioiden Verkostojohtaminen

18 Kunta hyvinvointitaloudessa 2030 Kansalaisyhteiskunnan rooli vahva Kuntamaailman hyvinvointi-investointikohteita (Sovellus: Simik Laura: Vaikuttamisselvitys luonnos Soste)

19 Kiitos!