DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU"

Tommi Jaakkola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU L Espoon Pentalan saaristomuseon ranta-aitta , Teij a Zetterberg kairaamassa aj oitusnäytteitä Espoon kaupunginm useon Pentalan saaristom useon päärakennuksen ja ranta-aitan idnmddritys, dendrokronologiset ajoitukset F4U6401-F4U6408, F1U6409-F1U6411 sekä F4U6412. Dendrokronologian laboratorion ajoitusseloste 375. Pentti Zetterberg & Teija Zetterberg JOENSUU 2011

2 ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Luonnon-jametsätieteidentiedekunta DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO Metsätieteiden osasto P U U L U S TO A J 0 I T U K S E N S E L 0 S T E I N:o 375 I Näytteet: F4U , F1U , F4U641 2 Kohde: Päãrakennuksen alkuperaiset- ja kengityshirret sekä ranta-aitta I Tunnus: F1U64 Paikka: Pentalan saaristomuseo Kunta: EsDoo Työn tilaaja: Espoon kaupunginmuseo / T9 ggve Gestrin I Tilaus: OlOja Näytteenotto: Pentti & Teija Zetterberg I N-Ikm : 12/16 Nävtteiden säilvtvs: Dendrokronoboaian Iaboratorio I Puulajianalyysi: Pentti Zetterberg Lustomittaus: Teija I Ajoitus: Pentti Zetterberg N:o Sijainti kohteessa:1 1km. mean s.d. a.c. m.s. Vuodet Pt? Puun kaatoaika4 01 pããrakennus alkuperaiset hirret Lii A talvikausi 1790/ pããrakennusalkuperaisethirretl A talvikausi 1790/ pâârakennusalkuperaisethirret Eli A talvikausi 1790/ paarakennus alkuperaiset hirret E A talvikausi 1790/ paãrakennus kengityshirret El A talvikausi 1820/ paarakennus kengityshirret A talvikausi 1820/ paarakennus kengityshirret E A talvikausi 1820/ paarakennus kengityshirret E A talvikausi 1820/ ranta-aitta P A 1-lOvuotta 1813 jâlkeen 10 ranta-aittap A 0-3vuotta 1818 jâlkeen 11 ranta-aitta L A 0-3 vuotta 1818 jâlkeen 12 ranta-aittal A 0-3vuottal8l8jalkeen Aineisto ja menetelmät: Espoon kaupunginmuseon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen restaurointityan yhteydessa rakennuksen seinistâ otettiin hirren kappaleita dendrokronologista iänmââritysta varten. Kappaleet ottivat Livady oy:n tyôntekijât kesãllâ Dendrokronologiseen iänmââritystutkimukseen kaytettavân aineiston valikoi nãistâ kappaleista lustorakenteen ja kuorenalaisen pinnan sailyneisyyden perusteella Pentti Zetterberg Pâârakennuksen alkuperaisista seinâhirsistä sekã myöhemmista kengitysvaiheen hirsistâ valittiin molemmista neljä nâytetta. Samassa yhteydessa ranta-aitasta otettiin rakennuksen iãnmääritystä varten kairausnaytteet neljâsta en hirrestâ, kaksi kutakin hirttâ kohden (Pentti ja Teija Zetterberg). Dendrokronologian laboratoriossa päârakennuksen hirrenkappaleista valmistettiin hiotut poikkileikkausnaytteet (liitekuva 1), joiden pintaan preparoiduilta kahdelta mittauslinjalta vuosilustot mitattiin Kutschenreiter Digitalpositiometer - Iustomikroskoopilla ytimesta hirren ulkopintaan millimetrin sadasosan tarkkuudella. Kaikista paarakennuksen ja ranta-aitan nâytteistâ tehtiin myös puulajin mäanitys. Naytteet ja 12 ovat kuusesta (Picea abies Karsten, tai lehtikuusesta (Larix sp), nâitâ ei voida pelkastaan kasvianatomisten seikkojen perusteella erottaa toisistaan). Naytteet ovat männystâ (Pinus sylvestris L.). Mittaussarjojen tilastolliset tunnusluvut on esitetty ylla (1km. = lustolukumäärä, mean = keskipaksuus, s.d. = keskihajonta, a.c. = 1 -asteen autokorrelaatio ja m.s. = keskiherkkyys). Pt. eli pinta-sarakkeessa 1 A tarkoittaa kaarnapintaa ja 2A alkuperaista kuorenalaista pintaa, kun taas 3A tarkoittaa mantopuuta. Naytteen kaatoajankohdan mâânitystä varten Iustosarjoja verrattiin nistiinajoituksen avulla Dendrokronologian laboratoniossa laadittuihin kuusen ja mannyn absoluuttisiin lustokalentereihin sekâ kaikkiin Dendrokronologian laboratorion arkistoon talletettuihin iãltään tunnettujen kuusi- ja mantynaytteiden Iustosarjoihin etelãisen Suomen alueelta. Ristiinajoituksen tulokset: Päärakennuksen alkuperâiset hirret (naytteet 01-04, Iiitekuvat 2-5): Hirsissä on vuosilustoa, Iustosarjat alkavat aikavâlillã Kaikkien neljãn hirren Iustosarjat pâattyvatvuoteen Kaikissa hirsissä on naytteenottokohdassa alkuperainen kuorenalainen pinta jâljellä, näytteessã 02 on säilyneena jopa kaarnaa. Kuuset, joista rakennushirret on valmistettu, on nãin ollen kaadettu talvikaudella 1790/1791 eli kesän 1790 kasvukauden päâttymisen (elo-syyskuu) jãlkeen ja ennen kesân 1791 kasvukauden alkamista (touko-kesäkuu). Vuodentarkka tubs on kaikissa sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta pâärakennuksen rakentamiselle on kesâ Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmäksi aikaa on epätodennakäista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja tyostaminen vaikeutuu.

3 Päärakennuksen kengityshirret (nàytteet 05-08, liitekuvat 6-9): Hirsissä on vuosilustoa, lustosarjat alkavat aikavâlillä Kaikkien neljan hirren lustosarjat paattyvat vuoteen Kaikissa hirsissà on naytteenottokohdassa alkuperainen kuorenalainen pinta jäljellâ. Kuuset, joista rakennushirret on valmistettu, on näin ollen kaadettu talvikaudella 1820/1821 eli kesän 1820 kasvukauden päättymisen (elo-syyskuu) jälkeen ja ennen kesän 1821 kasvukauden alkamista (touko-kesäkuu). Vuodentarkka tubs on kaikissa sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta paarakennuksen kengittamiselle on kesä Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmaksi aikaa on epatodennakoista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja tyostaminen vaikeutuu. Ranta-aitan seinahirret(naytteetog-12, Iiitekuvat 10-13): Hirsissâ on vuosilustoa, lustosarjatalkavataikavälillâ Kolmen hirren lustosarjat paâttyvät vuoteen 1818, yhden hirren vuoteen Kaikki hirret ovat naytteenottokohdassa (kairaus) veistâmättömiä, mutta sitä, onko aivan viimeisin pintalusto jâljellä, ei voida varmuudella todeta, koska kaikki hirret ovat paksulti punamullattujalmaalattuja. Se, että kolmen hirren lustosarja paattyy tãsmãlleen samaan vuoteen, viittaa erittâin vahvasti siihen, ettã mahdollisesti poiskulunut lustomäãrä on hyvin vãhäinen tai ettâ kulumista ei ole tapahtunut lainkaan. Naytehirressa 09 pinta on selvästi kulunut ja puuttuva Iustomâârä voidaan arvioida vâlille On hyvin todennâköistä, ettâ puut, joista rakennushirret on valmistettu, on kaadettu talvikaudella 1818/1819 eli kesân 1818 kasvukauden paattymisen (elo syyskuu) jãlkeen ja ennen kesän 1819 kasvukauden alkamista (touko-kesâkuu). Vuodentarkka tubs on kolmessa hirressâ sama. Varhaisin mahdollinen ajankohta ranta-aitan rakentamiselle on kesä Hirsien varastointi ennen rakentamista pitemmâksi aikaa on epatodennakoista, koska kuivuessaan hirret kovettuvat ja työstâminen vaikeutuu. Viittausohjeet: Joensuussa f~ie3~~~hf Pentti Zetterberg z~ Dendrokronologian Iaboratorion e~rt~es Zetterberg, P. & Zetterberg, T., Espoon kaupunginmuseon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen ja ranta aitan ianmaaritys, dendrokronologiset ajoitukset F4U6401 -F4U6408, F1U6409-FIU641 1 sekã F4U6412. ltá-suomen yliopisto Joensuu, Luonnontieteiden ja Metsatieteiden tiedekunta, Metsâtieteiden osasto, Dendrokronologian laboratorlo, ajoitusseloste 375: 1-7. Yhteystiedot:: Dendrokronologian Iaboratorio, Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden ja Metsâtieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto, PL 111, JOENSUU. Kãyntiosoite: Yliopistokatu 7, rakennus Y9 (Borealis). Sahkoposti: pentti.zetterberg@ uef.fi, Internet: Liitekuva 1. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen dendrokronobogiset ajoitusnaytteet. Vasemmalla neljäalkuperaisten hii~ien poikkileikkauskiekkoa, oikealla neljã nâytetta kengityshirsista.

4 Liitekuva 2. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6401. Liitekuva 3. Espoon Pentalan saaristomuseon päârakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnãyte F4U6402. Kaarnaa on säilyneena hirren ylapinnassa (kuvan vasen reuna).

5 Liltekuva 4. Espoon Pentalan saaristomuseon pâarakennuksen alkuperäisen hirren poikkileikkauskiekko, clendrokronologinen ajoitusnayte F4U6403. ~.f) Liltekuva 5. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen alkuperaisen hirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnãyte F4U6404.

6 Liltekuva 6. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnäyte F4U , 1 Liitekuva 7. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6406.

7 C) ~? ~ Liitekuva 8. Espoon Pentalan saaristom useon pãarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnayte F4U6407. Liitekuva 9. Espoon Pentalan saaristomuseon paarakennuksen kengityshirren poikkileikkauskiekko, dendrokronologinen ajoitusnäyte F4U6408.

Samankaltaiset tiedostot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian