Kuljetustekniikka 1F Metropolia
|
|
- Mauno Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuljetustekniikka 1F 2010 Metropolia
2 Sisältö ja toteutussuunnitelma Opintojakson tyyppi Pakollinen Opintojakson taso Ammattiopinnot Arto Salonen 2
3 Opintojakson osaamistavoitteet Opiskelija tutustuu eri kuljetusmuotojen tekniikkaan ja niiden yhteydessä tavaran yksiköintiin ja käsittelytekniikkaan Osaa valita eri kuljetuksiin soveltuvan kaluston. Pystyy määrittelemään niiden vaatimukset lastaus ja purkauspaikoille Arto Salonen 3
4 Opintojakson ydinsisältö Maantie- rautatie- vesi ja ilmakuljetukset sekä niiden kalusto Kuljetettavan tavaran pakkaukset Yksiköt ja yksiköinti Lastinkäsittely laitteet Kuljetuskaluston ja käsittelylaitteiden kuljetusriskit Lyhyesti vakuutukset ja vahingot Arto Salonen 4
5 Toteutuksesta Koe antaa 60 % arvosanasta Tehtävä 40 % Molemmat suoritettava hyväksytysti Arto Salonen 5
6 Kuljetustekniikka Kurssin sisältö osa 1 mm: kuljetukset logistisessa ketjussa Tiekuljetukset Kuormakorit ja perävaunut Kuljetukset ja yksiköinti Arto Salonen 6
7 Kuljetustekniikka Kurssin sisältö 2 mm: Rautatiekuljetukset Vesikuljetukset Ilmakuljetukset Arto Salonen 7
8 Kuljetustekniikka 2 Tentti painoarvo (50 %) 6 kysymystä, viiteen vastataan 12,5 p Hyväksytty suoritus molemmat tentit Parempi arvosana jää voimaan 3. Harjoitustyö painoarvo (50 %) Välinäyttö Työn palautus (XXXXXXX) Työnesittely Arto Salonen 8
9 Kuljetustekniikka Harjoitustyön aiheet Jakelukuljetukset Runkokuljetukset Kuormakorit Kylmäkuljetusten logistiikka Konttien kuormankäsittely Eri kuljetusyksiköt Muu erikseen sovitaan Arto Salonen 9
10 Kuljetustekniikka 3 Kirjallisuus Kuljetukset ja varastointi 2004 tai 2009 Jouni Karhunen, Reijo Pouri ja Jouko Santala Suomen Logistiikkayhdistys 4 Aineisto Kuljetustekniikan monisteet Ajankohtaiset artikkelit ja julkaisut
11 Kokeet 1. Koe
12 Osapuolia Arto Salonen 12
13 Tavara tehtaalta lähtiessä Arto Salonen 13
14 Miksikö asiakas taas reklamoi??? Arto Salonen 14
15 Tiistaina klo 15 Liikenteessä (HS. Kuukausiliite 12/07) Rekkaa 93 Laivaa 36 lentokonetta Arto Salonen 15
16 KAPPALETAVARAN KULJETUSKALUSTO MAANTIELIIKENTEESSÄ KUMIPYÖRÄ RAHTI Arto Salonen 16
17 TERMINAALIT
18 Terminaalit Tärkeä osa jakelujärjestelmää Tavaran läpikulkupaikkoja Toimivat itsenäisinä yrityksinä tai osana kuljetusliikettä tai huolintaliikettä Arto Salonen 18
19 Erilaisia terminaaleja Kappaletavaraterminaalit Konttiterminaalit Öljyterminaalit EU:n ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen terminaalit Arto Salonen 19
20 Toiminta Terminaali on paikka, jossa eri puolilta maailmaa tuleva tavara kootaan sopivan kokoisiksi lähetysyksiköiksi Tällä saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä johtuen kuljetusten täyttöasteiden noususta ja aikataulujen rytmittymisestä Arto Salonen 20
21 Toiminta Tavara toimitetaan terminaaliin rahdinkuljettajan, huolitsijan tai asiakkaan toimesta Asiakas voi myös tilata lähetykselleen noudon Tavaran kunto ja kuljetusasiakirjat tarkastetaan tavaraa vastaanotettaessa Lähetykset siirretään selvitysalueelle Arto Salonen 21
22 Toiminta Selvitysalueelta tavarat siirretään esim. postinumeron perusteella jaetuille linjoille Jokaisella linjalla oma ruutu Ajojärjestelijät seuraavat lähtevän tavaran määrää ja tilaavat tarvittavan kuljetuskaluston Rahdinkuljettajan edustaja suorittaa yleensä lastauksen ja kuorman sidonnan Arto Salonen 22
23 Ajoneuvojen termejä Mikä on "rekka", mikä "nuppi" tai "kymppipyörä"? Seuraavaksi kuvia tyypillisistä kappaletavaran kuljetuksiin käytettävästä kalustosta. Sivuilla on mainittu ajoneuvon "virallinen" tyyppi ja sen lisäksi siitä yleisesti käytettäviä nimityksiä Arto Salonen 23
24 pakettiauto "paku" Arto Salonen 24
25 kevyt kuorma-auto "mopo" pulla-auto Arto Salonen 25
26 2- tai 3-akselinen kuorma-auto "nuppi" Arto Salonen 26
27 3-akselinen kuorma-auto "kymppipyörä" Arto Salonen 27
28 4- tai 5-akselinen kuorma-auto "tuhatjalka" Arto Salonen 28
29 puoliperävaunun vetoauto "veturi" 2 ja 3-akselisia Arto Salonen 29
30 puoliperävaunu "pokattu rekka" puoliperävaunu "jumbo" "suurtilavuusvaunu" "matalalattiavaunu" Arto Salonen 30
31 puoliperävaunuyhdistelmä "rekka" "puolikas" "puoliperävaunu" Arto Salonen 31
32 ajoneuvoyhdistelmä "euromoduuli" Arto Salonen 32
33 soran ajoon tarkoitettu vaihtolavalaitteisto "kasetti" Arto Salonen 33
34 ajoneuvoyhdistelmä "täysperävaunullinen euromoduuli" Huom! Tästä voidaan käyttää nimitystä täysperävaunullinen rekka Arto Salonen 34
35 vars. perävaunuyhdistelmä "täysperä" "täysperävaunu" Arto Salonen 35
36 ajoneuvoyhdistelmä "moduuliyhdistelmä" Arto Salonen 36
37 apu/välivaunu "dolly" Arto Salonen 37
38 ajoneuvoyhdistelmä "dolly-yhdistelmä" Arto Salonen 38
39 konttiperävaunu "ruoto" "konttialusta" Lavetti 2 kpl 20' kontti 1 kpl 40' kontti Arto Salonen 39
40 Tavallinen kontti Sisäpituus 13,30-13,34 m Sisäleveys 2,48-2,49 m Sisäkorkeus 2,48-2,69 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn Thermo lämpötilasäädelty kontti Sisäpituus 13,34 m Sisäleveys 2,49 m Sisäkorkeus 2,60 m Eur-lavapaikat 33/66 kpl Kantavuus *26/24 tn Arto Salonen 40
41 EURO kontti Sisäpituus 13,35-13,62 m Sisäleveys 2,43-2,48 m Sisäkorkeus 2,57-2,70 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn MEGA kontti Sisäpituus 13,62 m Sisäleveys 2,44 m Sisäkorkeus 3,00 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn Arto Salonen 41 JUMBO kontti Sisäpituus 4,07/9,30 m Sisäleveys 2,42 m Sisäkorkeus 2,47/2,96 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn
42 2- tai 3-akselinen keskiakseliperävaunu "eurovasikka" keskiakseliperävaunu "vasikka" Arto Salonen 42
43 MITAT JA MASSAT
44 Ajoneuvon painojakauma ajoneuvon massa kuorman massa perävaunun massa akselimassa akselimassa akselimassa Oikea kuorman sijoittaminen mahdollistaa sen, että akseli- ja telimassat eivät ylity!
45 Auton tai perävaunun akselipainot Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa voi suurimmat akselimassat olla: muu kuin vetävä akseli 10,0 t vetävä akseli 11,5 t
46 Auton suurimmat telimassat kaksiakselinen teli teliväli alle 1,0 m teliväli > 1,0 1,3 m teliväli > 1,3 1,8 m teliväli > 1,3 1,8 m (harmoninen) kolmiakselinen teli akselien väli alle 1,3 m akselien väli > 1,3 m 11,5 t 16,0 t 18,0 t 19,0 t 21,0 t 24,0 t
47 Perävaunun suurimmat telimassat kaksiakselinen teli teliväli alle 1,0 m teliväli > 1,0 1,3 m teliväli > 1,3 1,8 m teliväli > 1,8 m kolmiakselinen teli muut telit akselien väli alle 1,3 m akselien väli > 1,3 m neli tai useampi akselinen teli 11,0 t 16,0 t 18,0 t 20,0 t 21,0 t 24,0 t 24,0 t
48 Kuorma-auton suurimmat kokonaismassat 2- akselinen kuorma-auto 18,0 t 3- akselinen kuorma-auto 25,0 t 3- akselinen kuorma-auto 26,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 4- akselinen kuorma-auto 31,0 t 4- akselinen kuorma-auto 32,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 5- akselinen kuorma-auto 38,0 t
49 Kuorma-auton siltasääntö 4- ja 5- akselisten autojen suurin massa voi rajoittua myös siltasäännön perusteella: 4-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 5,9 m / 6,3 m 5-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 7,0 m
50 Siltasääntö 4-akselinen, akseliväli 6,0 m 20 t kg x (60 18) = 31,34 t 5-akselinen, akseliväli 6,8 m 20 t kg x (68 18) = 37,5 t
51 Yhdistelmien suurimmat kokonaismassat puoliperävaunuyhdistelmä 48,0 t keskiakseliperävaunuyhdistelmä 44,0 t täysperävaunuyhdistelmä 26,0 t 4- akselinen 5- akselinen 6- akselinen 7- akselinen 36,0 t 44,0 t 53,0 t 60,0 t
52 Ppv-yhdistelmän suurimmat kokonaismassat Vetoauto / puoliperävaunu 2 / 2 (18t + 20t) 38 t 2 / 3 (18t + 24t) 42 t 3 / 2 (25/26t + 20t) 45/46 t 3 / 3 (25/26t + 24t) 48 t
53 Massojen rajoitukset yhdistelmissä perävaunuyhdistelmä (akseliväli 16,7 m) 20 t kg x (167 18) = 60 t tehovaatimus (60 t yhdistelmä) 5 kw / 1 tn = 300 kw renkaiden kantavuusluokitus (295/80 R 22,5) 3550 kg / kpl = 7,1 t
54 Kuorma-auton/yhdistelmän pituudet kuorma-auto puoliperävaunu puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä täysperävaunuyhdistelmä 12,00 m 12,50 m 16,50 m 18,75 m 25,25 m
55 Kuorma-auton/yhdistelmän mitat korkeus leveys (muu kuin lämpöeristetty kori alkaen) puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä kuormatilojen yhteispituus täysperävaunuyhdistelmä kuormatilojen yhteispituus 4,20 m 2,60 / 2,55 m 16,50 m 18,75 m 15,65 m 25,25 m 21,42 m
56 Massojen rajoitukset siltasääntö tehovaatimus
57 KUORMATILAT Arto Salonen 57
58 Auton käyttöajasta kuluu huomattava osa kuormaukseen ja purkamiseen. Erityisesti jakeluautoissa, joissa ajomatkat ovat tavallisesti lyhyet voi näiden osuus olla yli 50% käyttöajasta. Oikeanlaisen ja tarkoitukseen sopivan kuormatilan valinta on tästä syystä erittäin tärkeää Arto Salonen 58
59 Kuormatilan perulähtökohta
60 Kuormatilojen ryhmittely Umpikuormatilat Avokuormatilat Erikoiskuormatilat Arto Salonen 60
61 Kuormatilojen ryhmittely Umpikuormatilat Kuiva kuorma tilat Märkä eli säiliöt Lämpö eristetyt Arto Salonen 61
62 Kuormatilojen ryhmittely Avokuormatilat Kuomulava eli kapelli Turvekuormatilat Maansiirto Puutavara Arto Salonen 62
63 Kuormatilojen ryhmittely Erikoiskuormatilat Meno/ Paluu Betoninkuljetus Autojenkuljetus Jätekuljetus Eläinkuljetus Lavetit Arto Salonen 63
64 Umpikorit Umpikorissa kuorma-alusta on katettu yleensä kiinteällä korilla, jossa takana sekä sivuilla on kuormaus ovet. Umpikori on ensisijaisesti kuljetuskori, mutta myös näkyvää mainostilaa. Valmistusrakenteet: puurakenne (puiset liimatut kaaret ja vaneriseinät) kehikko (teräsprofiilista hitsattu kehikko ja alumiininen ulkoverhoilu) kevytmetalli (kevytmetalli kehikko ja alumiiniverhoilu) elementti (lasikuitua ja vaneria) Arto Salonen 64
65 Umpikorit Korityyppien erittely eristyskyvyn perusteella: eristämätön kori osittain eristetty kori kylmäeristetty kori pakaste-eristetty kori Arto Salonen 65
66 Umpikori materiaalit Lattia * Pintamateriaalit - Alumiinilevy - Rautalevy - Vaneri Seinät * Lasikuitulevy * Eristeenä uretaani tai vastaava Arto Salonen 66
67 Eristämätön kori Eristämättömällä korilla kuljetettavia tavararyhmiä ovat esim. - kappaletavara, joka ei aseta vaatimuksia lämpötilalle - huonekalut Korille ovat ominaisia seuraavat seinä- ja kattorakenteet - vanerilla pinnoitettu teräskehikkorakenne - vanerielementtirakenne - profiloitu teräslevyrakenne - pursotetusta Al-profiilista valmistettu rakenne - Al-profiilikehikko ja Al-levyrakenne Arto Salonen 67
68 Kevyesti eristetty kori (1,2 W/m²)/ osittain eristetty kori Tämän eristyskykyluokan korin tyypillisiä käyttökohteita ovat seuraavien tuotteiden kuljetukset: - kaupan tuore- ja päivittäistavaratuotteet - leipomotuotteet - meijerituotteet - panimoteollisuuden tuotteet - lämpötilanmuutoksille arka kappaletavara Usein käytetyt rakennetavat: - elementtirakenne, jossa osa elementeistä on eristettyjä - kehikkorakenne Arto Salonen 68
69 Vahvasti eristetty kori (0,7 ja 0,4 W/m²)/ kylmä- ja pakaste-eristetty kori Käyttöalueena ovat elintarvikekuljetukset eli: - lihan ja lihajalosteiden tuorekuljetukset - pakattujen maitotuotteiden siirtokuljetukset - hedelmien ja muiden arkojen tuotteiden kuljetukset talvikaudella Käytössä pelkästään erilaiset elementtirakennetavat, joissa hyvät eristeet. Eristepaksuudet ovat 40-60mm kylmäeristetyssä korissa ja mm pakasteeristetyssä korissa Arto Salonen 69
70 Välitasot Koreihin on saatavilla myös välitasoja, jotka ovat valmistajasta riippuen joko hydraulisesti tai manuaalisesti liikuteltavissa Arto Salonen 70
71 Väliseinät Väliseinien avulla voidaan korin sisätila osastoida. Osastoinnin tavoitteena on yleensä joko erilaista kuljetuslämpötilaa edellyttävien tuotteiden kuljettaminen tai muuten yhteen kuormaukseen soveltumattomien tuotteiden kuljettaminen samassa ajoneuvossa Arto Salonen 71
72 Oviratkaisut Korien ovituksissa käytetään yleensä seuraavia ovityyppejä: 1-lehtinen saranaovi saranaovipari monilehtinen saranaovi liukuovi säleovet luukut Arto Salonen 72 saranaovipari
73 monilehtinen saranaovi Arto Salonen 73
74 Verhot Tasaisen lämpötilan varmistamiseksi on kehitetty automaattisesti sulkeutuva oviverho. Verhojen säännöllinen käyttö vähentää ilmavirtauksia ja tasaa kuormatilan lämpötilan lämpötilaa jakelun aikana Arto Salonen 74
75 Säiliökuormatilat Säiliökuormatilat voidaan jakaa kahteen osaan: säiliöt nesteille ja säiliöt bulk-tavaralle. Tärkeimmät nestesäiliökuormakorien käyttöalueet ovat: poltto- ja voiteluöljyjen kuljetukset irtomaidon ja muiden elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden kuljetukset kemikaalien kuljetukset Arto Salonen 75
76 Säiliökuormatilat Tärkeimmät bulksäiliökuormakorien käyttöalueet ovat: sementin kuljetukset irtorehun kuljetukset kalkin kuljetukset viljan kuljetukset raemaisten muovien kuljetukset Arto Salonen 76
77 Avoimet kuormatilat Avoimet kuormatilat ovat monikäyttöisyyden vuoksi hyvin suosittuja kuormatiloja. Tällainen kuormatila antaa enemmän muuntomahdollisuuksia kuin umpikori vaihtoehdot. Avoimet kuormatilat voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: - raakapuu kuormatilat - maansiirto kuormatilat - lavakuormatilat Arto Salonen 77
78 Lavakuormatilat Lavakuormatilatyypit voidaan jakaa kahteen tyyppiin avonaiset lavat ja kapelli lavat. Avonaiset lavat voidaan tarvittaessa suojata irrallisella pressulla jolloin huonoissakin olosuhteissa voidaan kuljettaa kuormaa. Lavan pohjana on yleensä 9-12mm vaneri ja kulutuspintana alumiinilevy. Laidat on valmistettu vanerista tai alumiiniprofiilista ja laitakorkeutena on yleensä mm Arto Salonen 78
79 Kapelli Runko ja lavarakenteeltaan kapelli lavat ovat avonaisten lavojen kanssa samanlaisia. Ainoat erot ovat laitakorkeuksissa ja peitekaarissa. Laitakorkeus vaihtelee 600:sta 1200 mm. Peitekaari ratkaisuista yleisimmät ovat kiinteällä tai nousevalla kehikolla varustetut kuormatilat Arto Salonen 79
80 Pneumaattisesti nouseva kapelli Arto Salonen 80
81 Erikoiskuormatilat MEPA ajoneuvossa on teräsrakenteinen säiliö, jonka päällä on kappaletavarakuljetuksia varten lavarakenne. Säiliöiden täyttöaukot sijaitsevat lavatilan ulkopuolella, joten nesteiden kuormaus häiritse kappaletavarakuljetuksia Arto Salonen 81
82 MEPA-yhdistelmät kuljettavat säiliöissä mm. polttoainetta, liimaa, lateksia, rikkihappoa, vetyperoksidia, lietteitä tai elintarvikenesteitä ja lavalla paperia, selluloosaa, puutavaraa, terästä, tukkeja jne Arto Salonen 82
83 MEPA ajoneuvojen on helppo saada paluu kuormaa ja näin ollen tuottamaton tyhjänä ajo vähenee Arto Salonen 83
84 Arto Salonen 84
85 Maaliikenteen koneet Kumipyörät eivät yksin toimi Seuraavissa lähde atlet.com Arto Salonen 85
86 Kuormaaminen Nyrkkisääntönä raskaat alle ja kevyet päälle! Huomioitava päällekuormauskiellot, ADR-määräykset jne. Kuorman suojaamiseen ja tukemiseen voi käyttää lavoja, pahvia, lautoja jne. Missä kunnossa kuorma on 400 km:n jälkeen routaisella tiellä?
87 Välitasolastaus pankoilla
88 Välitasolastaus nousevilla tasoilla
89 Huomioi välitasolastauksessa! Lavat pitkittäin vai poikittain? Tavaroiden mahdollinen liikkuminen? Oikeat akselipainot? Purkumahdollisuudet?
90 Kuorman liikkumisen estäminen ym. Kuorma on tehtävä tiiviiksi Joskus täytyy sitoa myös keskeltä Käytä hyväksesi tyhjiä lavoja, liinoja, lautoja, pahvia Huomioi ilman kierto pakastekuljetuksissa!
91 Tuenta pakastekuljetuksissa Ilman kierto on varmistettava! animaatio
92 Muuta huomioitavaa Yhteenkuormauskiellot ADR, elintarvikkeet ym. Kuljettajan vastuu! Esimerkiksi myrkyllisiä aineita ei saa pakata elintarvikkeiden viereen, välissä pressu, levy tai tyhjää tilaa
93 Kuormakartta Inex Kilo Kuormakartta kertoo purkajalle mm. lastausjärjestyksen ja auttaa ajojärjestelyssä 2. Inex Hakkila 3. Tikkurila Paints 4. Kesko 5. Kappaletavara Hki 2. Kuormakartta voi olla esim. kirjekuoressa, joka sisältää rahtikirjat tai autokohtaisessa taskukansiossa Lastannut: Pentti Hilkuri Fin-lavoja: 22 kpl Täyttö: 40 Kuormaliinoja: 6 kpl
94 Tieliikennelain vaatimukset Ajoneuvo on kuormattava siten että: kuorma ei voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tms. tai synnyttää tarpeetonta melua tavarat ja henkilöt on sijoitettu autoon niin, että ne eivät estä kuljettajaa näkemästä, estä käsittelyä tai peitä ajoneuvoon määrättyä valaisinta, heijastinta tai kilpeä virheellisesti kuormattu ajoneuvo voidaan kuljettaa sopivaan paikkaan kuorman purkamiseksi tai korjaamiseksi
95 KUORMATILAN APU- JA KUORMAUSLAITTEET 1. TAKALAITANOSTIMET 2. NOSTURIT 3. VAIHTOLAVALAITTEET 4. KIPIT 5. KASETTILAITTEET 6. JÄTTEENKÄSITTELY 7. LOANIMULAITTEISTOT JA KORKEAPAINELAITTEISTOT 8. KETJU- JA HIHNAPURKAIMET (LIIKKUVA LATTIA)
96 Takalaitanostimet
97
98
99
100
101
102
103
104
105 Kuormatilassa mukana kulkeva ja tavaran siirtoon käytettävä kalusto. Haarukkavaunu Nokkakärry
106 Kuormantilan taakse kytkettävä ja tavaran siirtoon käytettävä teleskooppitrukki.
107 Nosturit
108 Yleistä Puominosturi jaotellaan yleensä seuraavasti: Kappaletavaranosturit Puutavaranosturit Muut ajoneuvoon kiinnitetyt nosturit
109 Kappaletavaranosturit Kappaletavaranosturit ovat lähinnä kuormankäsittelyyn tarkoitettuja nostureita. Ne voidaan yleensä pitää pienessä tilassa silloin, kun niitä ei käytetä. Niihin voidaan tarvittaessa liittää erilaisia kuormausta ja purkausta helpottavia laitteita.
110 Nosturin lisälaitteita
111 Kevyet nosturit
112 Puutavaranosturit Puutavaranosturit ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu lähinnä puutavaran kuormaukseen ja käsittelyyn. Yleensä ne ovat irrotettavia ja niitä käytetään vain kuorman tekoon.
113
114 PUOMISTO
115 TUKIJALAT
116 Kuormauksen ja purkauksen aikana huomioitavaa: Tukijalkojen alla oleva maa on oltava riittävän kovaa, etteivät jalat painu maan sisään. Käyttäjällä tulee olla näköyhteys työskentelyalueelle. On varmistettava, ettei nosturin yläpuolella ole sähkötai puhelinlinjaa, joihin puomi voisi tarttua. On huomioitava nosturin maksiminostokyky puomin eri pituuksilla.
117 Nosturin asennus Nosturi voidaan asentaa ajoneuvoon kolmella eri tapaa: 1. Kiinteä asennus 2. Vaihtolavarungolle asennus 3. Irrotettava asennus
118 Kiinteä asennus Kiinteässä asennuksessa nosturi asennetaan suoraan ajoneuvon rungolle, jolloin saavutetaan hyvä vakavuus nosturia käytettäessä. Jos nosturi asennetaan vaihtolavalaitteilla varustettuun ajoneuvoon, on se sijoitettava välittömästi ohjaamon taakse.
119 Vaihtolavarungolle asennus Nosturi kiinnitetään kiinteästi vaihtolavarunkoon, johon on kiinnitetty myös kuorman alustana oleva lava. Ajoneuvon rungossa on tässä asennuksessa oltava lukitus, jolla nosturi voidaan kiinnittää runkoon nostojen aikana. Lukot voivat olla joko mekaanisia tai hydraulisia.
120 Irrotettava asennus Nosturi kiinnitetään ajoneuvon perään ja tätä menetelmää käytetään yleisesti puutavaranosturin asennuksessa. Irrotettavan asennuksen etuna muihin nähden on maksimikantavuuden saaminen ajoneuvoon, kun purkaus suoritetaan muulla kuin ajoneuvon omalla nosturilla ja nosturi voidaan jättää odottamaan seuraavan kuorman hakua lastauspaikalle.
121
122 Muut nosturit Muut ajoneuvoon kiinnitettävät nosturit ovat yleensä tarkoitettu erikoistyöskentelyy n, jolloin niitä ei tavallisesti käytetä kuormankäsittelyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilönostokorilla varustetut nosturit, joita käytetään erilaisiin huoltotöihin
123 tai erityiset nosturiautot.
124 VAIHTOLAVALAITTEET Vaihtolavalaite monipuolistaa ajoneuvon käyttöaluetta, koska samassa ajoneuvossa voidaan käyttää useampaa kuormatilaa, toisaalta vaihtolavalaitteen käytöstä ajoneuvon omapaino kasvaa ja hyötykuorman määrä pienenee. Vaihtolavalaitteet voidaan jaotella seuraavasti: Vaijeri vaihtolavalaite Ketjuvaihtolavalaite Koukkuvaihtolavalaite Tasonostolaitteet
125 VAIJERIVAIHTOLAVA Vaijerivaihtolava on yleisin käytössä oleva vaihtolavajärjestelmä. Vetoyksikössä sijaitsee hydraulimoottori, joka pyörittää kuormatun lavan vetämiseen käytettäviä vaijerikeloja. Ajoneuvon pituussuunnassa oleva tila saadaan vaijerivaihtolavalla hyödynnettyä erittäin hyvin, koska laitteiston pituus voidaan räätälöidä autokohtaisesti oikean mittaiseksi.
126
127 KETJUVAIHTOLAVA Ketjuvaihtolavalaite on periaatteeltaan vaijerivaihtolavalaitteen kaltainen, siinä hydraulimoottori pyörittää ketjua. Ketjuvaihtolavalaite on yleensä tarkoitettu kookkaiden ja järeiden vaihtolavojen käsittelyyn.
128 KOUKKUVAIHTOLAVA Koukkuvaihtolava on erinomainen silloin, kun joudutaan käsittelemään paljon erilaisia vaihtolavoja. Kuljettajan ei itse tarvitse poistua autosta, vaan hän voi keskittyä ajoneuvon käsittelyyn. Työskentely koukkuvaihtolavalaitteella tapahtuu hydraulisten sylinterien ja nivellettyjen taka- ja välirunkojen avulla. Koukkulaitteistoa ei voida tehdä samalla tavoin määrämittaiseksi kuten vaijerilaitteessa. Lavojen pituudet ovat vakioita, joita ei voida muuttaa ja näin ollen ajoneuvon pituussuuntaista tilaa ei aina saada käytettyä tehokkaasti.
129 KOUKKUVAIHTOLAVALAITE
130 TASONOSTOLAITTEET Tasonostolaitteet on kehitetty jalkalavojen käsittelyyn, jolloin varsinainen kuormatila jätetään paikalleen kuormausta tai purkua varten. Usein kuormatila toimiin myös varastotilana. Jaloilla varustettua vaihtokuormatilaa nostetaan ylös- ja alaspäin nostorunkoa apunakäyttäen
131 MUITA VAIHTOEHTOJA Lisäksi on edellä mainittujen rakenneratkaisujen yhdistelmiä kuten koukku-/ vaijerilaite sekä vaijerivaihtolavalaite/ tasonostolaite. Merikonttien käsittelyyn on kehitetty kontin käsittelylaitteita, joilla kuljettaja voi itse suorittaa lastauksen tai purun.
132
133 KIPIT Kippilaite on kehitelty lähinnä irtotavaran kuten soran turpeen, hakkeen yms. nopean purkamisen mahdollistamiseksi. Kippi toimii hydraulijärjestelmän avulla ja saa käyttövoimansa yleensä vaihdelaatikon ulosoton välityksellä. Kippilaitteet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Keskikippilaitteet a) 1-sylinteriset b) kolmikaatokippi c) 2-sylinteriset 2. Etukippilaitteet a) vapaasti asennoituvat b) stabiloivat
134 KIPPIHYDRAULIIKKA
135 1-sylinterinen keskikippi Keskeltä lavaa sivulle kallistava yksisylinterinen malli kärsii puutteellisesta sivuttaisvakavuudesta, jolloin purkauspaikan on oltava suhteellisen tasainen ja lavarakenteen mahdollisimman jäykkä.
136 kolmikaatokippi Kolmikaatokippi on keskeltä lavaa sivulle sekä molemmille sivuille että taakse kallistava kippi, jonka kallistussuunta riippuu lukitustappien paikoista.
137
138 2-sylinterinen keskikippi Keskeltä lavaa sivulle kallistava kaksisylinterinen malli, jonka kippausvakavuus on varsin hyvä verrattuna yksisylinteriseen malliin. Luonnollisesti myös nostovoima kasvaa toisen sylinterin avulla. Kaksisylinterinen malli soveltuu raskaamman aineksen kuljetuksiin ja puutteellisesta jäykkyydestä kärsivien pitkien lavarakenteiden käyttöön.
139 etukippilaitteet Etukippi on lavan etureunasta nostava yksisylinterinen malli, jota käytetään yleensä pitkissä lavarakenteissa kuten perävaunuissa.
140 etukippilaitteet
141 Vapaasti asennoituvat etukipit on suunniteltu ja mitoitettu ainoastaan kuormatilan nostamiseen. Sylinterin kiinnitykset ajoneuvoon ja lavaan sallivat sylinterin sivuttaiskallistumat.
142 Stabiloivat eli sivuttaistukea antavat kipit on suunniteltu nostamisen lisäksi antamaan sivuttaistukea kippaukselle.
143 erikoiskipit
144 KASETTILAITTEET Kasettiyhdistelmä on raskas ajoneuvoyhdistelmä, joka muodostuu 3- tai 4-akselista kuorma-autosta ja varsinaisesta perävaunusta. Kasettilaitteita käytetään hiekan, soran ja muiden maalajikkeiden kuljetukseen. Kasetointitapahtuma suoritetaan seuraavasti: 1. Perävaunu irrotetaan vetoautosta ja vetoaisa lasketaan maahan. Vetoauton kuorma käydään purkamassa taakse kippaavan kipin avulla.
145 2. Vetoauto peruutetaan perävaunuun kiinni ja kapeampi kasettilava vedetään vetoauton päälle lavansiirtolaitteen avulla.
146 3. Kasettilava käydään purkamassa samalla tavoin kun vetoautonkin kuorma. 4. Kasettilava viedään takaisin perävaunun päälle ja nostetaan vetoaisa sekä kytketään perävaunu takaisin vetoautoon.
147 JÄTTEENKÄSITTELY Jätteiden kuljetukseen käytetään yleensä, joko vaihtolavakäyttöisiä jätesäiliöitä tai pakkaavilla jätepuristimilla varustettuja autoja. Jätepuristimet voidaan jaotella seuraavasti: 1. Takaa lastaava jätepuristin 2. Sivustalastaava jätepuristin 3. Edestä lastaava jätepuristin
148 Vaihtolavan kuljetus jätteille
149 1. Takaa lastaava jätepuristin Tämä jätepakkaaja on yleisin käytössä oleva. Jäteastia tyhjennetään jätekuiluun astiahissin avulla. Säiliöosan tyhjennys tapahtuu tyhjennyslevyn avulla. Tyhjennettäessä säiliötä pakkaajaosa nostetaan ylös ja sisällä olevaa väliseinää työnnetään hydraulisesti ulospäin, jolloin se työntää jätteet edellään pois säiliöstä.
150 2. Sivusta lastaava jätepuristin Sivustalastaavan jätepuristimen ideana on se, että jäteastia voidaan tyhjentää tienvierestä ilman, että kuljettaja nousee pois autosta. Laiteessa on auton sivulla tartuntavarsi, jolla tartutaan astiaan ja tyhjennetään se kuorma-tilaan.
151 3. Edestä lastaava jätepuristin Etulastaajan etuina ovat nopeus ja kuljettaja ystävällisyys. Tyhjennettävät jätekontit nostetaan tyhjennyspuomiston haarukoiden avulla auton ohjaamon yli puristinosan päälle, jonne astia tyhjennetään.
152 LOANIMULAITTEISTOT JA KORKEAPAINELAITTEISTOT Loanimulaitteistoa käytetään teollisuuden, kiinteistöjen ja kunnallistekniikan huolto ja kunnossapitotöiden vaatimiin nesteiden ja lietteiden imu- ja kuljetustehtäviin. Kuormaus tapahtuu kompressoria käyttämällä ja tyhjennys kippaamalla.
153 Korkeapainevesilaitteistoja voidaan käyttää erilaisissa puhdistus ja huuhtelutöissä. Järjestelmä koostuu seuraavista komponenteista: Vesisäiliö ja suodatin Korkeapainevesipumppu Paineen säädin ja mittari Korkeapaineletkukela Suuttimet
154 KETJU- JA HIHNAPURKAIMET (LIIKKUVA LATTIA) Suurirakeisilla aineille, kuten turve, hake ja sahanjauho on käytössä yleisesti ketjupurkaimilla varustettuja kuormatiloja. Ketjupurkain muoostuu yhdestä tai useammasta kolaketjusta, jotka hydraulimoottorin avulla vetävät kuorman pois lavalta.
155 Hinhnapurkaimessa ketjut on korvattu lattian levyisellä hihnalla, joka kelautuu lavan peräosassa olevalle rummukolle. Lastaus voidaan suorittaa hydraulisesti avautuvasta katosta.
156 Joskus on vähän isompaakin kuormaa
157 HAARUKKAVAUNU pumppu, huli, rokla, jakki... Joka varastossa ja terminaalissa yleiskone varastoissa ja kuljetuksissa lihasvoimalla siirrettävä lisävarusteena vaaka kuormalavojen käsittelyyn Arto Salonen 157
158 LAVANSIIRTOVAUNU edullinen tehokas apu säännöllisissä kuormauksissa kävellen tai seisten ohjattava suosittu laite terminaaleissa Kuljettajalleen vaarallinen Arto Salonen 158 Kuva: Rocla Oy
159 Lastaaminen lastauslaiturilta Arto Salonen 159
160 Kuorma-auton purkaus kentällä Arto Salonen 160
161 KERÄILYTRUKIT seisten tai istuen ajettavia sopii kahden tason keräilyyn keräilijällä voi olla rullakoita tai kuormalavoja Arto Salonen 161
162 KERÄILYTRUKIT korkealle nostavat kuljettaja nousee taakan mukana keräyskorkeus jopa yli 10 m ei korkeita paikkoja pelkääville Arto Salonen 162
163 PINONTATRUKKI sopii ahtaisiin tiloihin seisten tai istuen ajettava pinontavaunut kävellen ohjattavia tekniikaltaan kuten haarukkavaunu Arto Salonen 163
164 KAPEAKÄYTÄVÄTRUKKI vähäinen käytävätilan tarve hyllyvälissä pakko-ohjautuva kuvassa kääntöhaarukka voi olla myös teleskooppihaarukka Arto Salonen 164
165 TYÖNTÖMASTOTRUKKI keräilyvarastojen käytössä käytävätila vastapainotrukin ja pinontavaunun välillä koneen suuntaisesti liikkuva masto Arto Salonen 165
166 Työntömaston toiminta Arto Salonen 166
167 VASTAPAINOTRUKKI yleistrukki sähkö diesel nestekaasu bensiini nostotehot 1-90 tonnia sisä- ja ulkokäyttöön 3- ja 4-pyöräisiä Arto Salonen 167
168 Lastaaminen maantasalta Arto Salonen 168
169 VASTAPAINOTRUKKEJA Arto Salonen 169
170 Vastapaino Arto Salonen 170
171 Vastapainotrukin lisälaitteita Arto Salonen 171
172 Trukkikäsitteitä: Mastot: 3. Vaihe 2. Vaihe 2. Vaihe 1. Vaihe 1. Vaihe 1. Vaihe Simplex Duplex Triplex Arto Salonen 172
173 Alarakennekorkeus Nostokorkeus Ylärakennekorkeus Trukkikäsitteitä: Haarukkaleveys Haarukkakelkan leveys Haarukkapituus Arto Salonen 173
174 Tavaranlähetys Kontinlastausta kuvin ja sanoin by PaloDEx Group Oy
175 Kuorman suunnittelu Kuorma suunnitellaan etukäteen paperilla lähetteen tietojen perusteella. Siitä ilmenee kollien määrä ja mitat Kontista pyritään hyödyntämään koko kuutiotila Tavarat ladotaan mahdollisimman tiiviisti, jotta kuorma sitoo itse itsensä Arto Salonen 175
176 Lastaus Koska kyseessä olevat kollit eivät ole standardi mitoitettuja, on sommittelussa hyödynnettävä luovuutta USA:han voi lähettää ainoastaan leimattuja, lämpökäsiteltyjä lavoja Arto Salonen 176
177 Lastaus Lastaus tapahtuu trukilla lastauslaituria käyttäen. Työturvallisuus huomioon ottaen on noudatettava suurta varovaisuutta Arto Salonen 177
178 Lastaus Kun tavarat on saatu turvallisesti konttiin, otetaan lähetteeseen huolitsijan kuittaus ja kirjataan ylös kontin numero sekä sinetin numero Arto Salonen 178
179 Rahtikirjat Huolitsijalle toimitetaan kopio asiakkaan laskusta (Commercial Invoice), jonka tietojen perusteella huolitsija tekee tullauksen ja vientirahtikirjat. Kyseisessä tapauksessa kauppaehtona on CIP (Incoterms 2000) Arto Salonen 179
180 Rahtikirjat Huolitsijan (tässä tapauksessa DHL) vastaanotettua tavaran ja toimitettuaan sen eteenpäin, toimitetaan myyjälle kopio rahtikirjoista Arto Salonen 180
181 Hyvää matkaa Näin on jälleen saatu kontillinen korkealaatuisia dentalröntgenlaitteita matkalle kohti Montrealin satamaa ja sieltä edelleen Milwaukeen USA:han Arto Salonen 181
182 Lastaaminen vaatii kuitenkin tarkkuutta!!! Arto Salonen 182
183 Rautatiekuljetukset Rautatiekuljetuksia käytetään eniten silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä, tavaramäärät suuria ja kuljetustarve säännöllistä. Kapasiteetti on hyvä. Parhaimmillaan rautatiekuljetukset ovat kokojunakuljetuksissa. Myös esimerkiksi tiekuljetusten ruuhkautuneisuus ja ympäristötekijät puoltavat rautatien käyttöä ainakin kuljetusketjun osana. Rautateiden kuljetusverkko ei ole läheskään yhtä kattava kuin tieverkko. Lähde VR-yhtymä Arto Salonen 183
184 Rautatien määritelmä Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet Arto Salonen 184
185 Junan määritelmä Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä matkustajia että tavaraa. Lähtevässä junassa ja pääteasemalle saapuvassa junassa ei välttämättä ole yhtään samaa vaunua Arto Salonen 185
186 Rautatiekuljetukset suurten tavaraerien jatkuvat ja säännölliset kuljetukset pitkillä matkoilla raskaat ja säännölliset kuljetukset lyhyillä matkoilla erikoiskuljetukset Arto Salonen 186
187 Rataverkko Tilanne vuonna Arto Salonen 187
188 VR:n palveluita Tavarankuljetus massatavaralle Puu Malmi Paperi Kontit Ajoneuvot Kuormaus-ohjeet Arto Salonen 188
189 Diesel veturi tai hybridi Dieselveturin teho ilmoitetaan yleensä pääkoneen tehona todellisen, junan vetoon käytettävän tehon ollessa huomattavasti alempi apulaitteiden tehon ja voimansiirtolaitteiston aiheuttaman tehohäviöiden vähentäessä käytettävissä olevaa todellista nettotehoa. Niinpä esimerkiksi hv:n dieselveturin teho vetolaitteesta mitattuna on suunnilleen luokkaa hv voimansiirtoratkaisusta riippuen Arto Salonen 189
190 Diesel veturi Varsinaisten, neli- tai kuusiakselisten linjadieselvetureiden paino vaihtelee suunnilleen 70 tonnista 130 tonniin (Yhdysvalloissa ja Venäjällä jopa 180 tonniin) ja teho on yleensä yli hv tehokkaimpien vetureiden yltäessä aina 4 000:een, jotkut jopa hv:aan pääkoneteholla mitattuna Arto Salonen 190
191 Teknistä tietoa pikkuveturista Autotermein ilmaistuna Dv12 on varustettu 73,9- litraisella, 16-sylinterisellä ja nelitahtisella V-moottorilla. Moottorissa on turboahdin ja ahtoilman välijäähdytin. Käyntinopeus on 1500 kierrosta minuutissa, ja tehoa näillä eväillä muodostuu kilowattia, joka välitetään kaikille pyöräkerroille hydraulisen vaihteiston kautta Arto Salonen 191
192 Sähköveturi SR1 Sr 1 on VR:n perussähköveturi Näitä näkee usein myös vetämässä matkustajapikajunien vaunuja Venäläinen Veturi on varustettu neljällä sähkömoottorilla, joita on yksi per akseli (rautatietermeissä pyöräkerta), ja sen kokonaisteho on 3280 kw. Tarvittaessa myös pariajo on mahdollista, jolloin vetokyky on 4500 tonnia Arto Salonen 192
193 Sähköveturi SR2 Sveitsiläinen Tekniikaltaan ja rakenteeltaan Sr2 vastaa vanhempaa kollegaansa, mutta oikeastaan kaikki moottoreista ohjaustekniikkaan on hieman modernimpaa. Vetureiden vetokyky on paperilla suunnilleen sama, mutta Sr1:een nähden melkein kaksinkertaistuneen 6000 kw:n tehon huomaa parhaiten vasta 100 km:n tuntinopeuden jälkeen, jolloin Sr2 vielä jatkaa kiihtymistä reippaasti Arto Salonen 193
194 Sähköveturi Sähköveturit käyttävät Suomessa yksivaiheista vaihtovirtaa, jonka taajuus on sama kuin perussähköverkon eli 50 Hz. Jännite on silti "hieman" kotitaloussähköä suurempi V Arto Salonen 194
195 Sähköistyksestä Koska verkon vaiheita ei voi yhdistää toisiinsa, radan ajolangat on jaettu vaihtelevan pituisiin syöttöosuuksiin. Niiden välissä on aina muutamien metrien pituinen sähkötön erotusjakso. Jos sähköveturi sattuisi pysähtymään erotusjaksoon, se ei pääsisi omin avuin etenemään. Näin tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, sillä juna rullaa erotusjakson ohi kevyesti. Itse asiassa täysivaunullinen juna rullaisi tasaisella useita kymmeniä kilometrejä, ja täysjarrutuskin kestää lukkiutumattomista jarruista huolimatta 1,4 kilometriä (200-0 km/h) Arto Salonen 195
196 Vaunut VR Cargon kotimaan liikenteessä on käytössä noin vaunua, joita uusitaan jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa Arto Salonen 196
197 Vaunujen ulottumat Suomessa
198 Avovaunut Yleisavovaunut - Hkb, Hkba, Hkbar Vaunujen varusteisiin kuuluu pyöreät sivupylväät ja hihnavintturit (6 kpl/vaunu) kuorman sitomista varten. Vaunujen päätyrakenne on koottavissa ilman työkaluja. Silloin kun päätyrakenne poistetaan, on käsijarru käännettävä alaasentoon. Tällöin käsijarru toimii vain seisontajarruna. Päädyn paikoilleen asettamisen yhteydessä on käsijarru käännettävä takaisin yläasentoonsa Arto Salonen 198
199 Kapasiteetti Vaunuissa on lankkulattiat, joiden suurin sallittu pyöräpaino on 5 t. Hkba-vaunut on varustettu SA3-automaattikytkimillä ja sivupuskimilla. Mittatietoja Taara t 13,0/12,5 Kuorma t27,0/27,5 Kuormausalanpituus m 12,80 leveys m 2,86 Sivupylväiden korkeus m 2,02 Päätypylväiden korkeus m 2,06 Pinta-ala m² 236, Arto Salonen 199
200 Yleisavovaunut - Hkb, Hkba, Hkbar Arto Salonen 200
201 Järeän tavaran vaunu - Oa Vaunun varusteisiin kuuluu yhdeksän paria litteitä sivupylväitä. Vaunussa on 360 mm korkeat ja 60 mm paksut teräslevystä valmistetut päätyluukut, jotka on tuettu 1000 mm korkeudelle lattiatasosta ulottuvilla litteillä pylväillä. Päätyluukut voidaan kaataa puskimien päälle yliajosilloiksi. Vaunun lattian ja päätyluukun suurin sallittu pyöräkuorma on 5 t. Mittatietoja Taara t 21,8 Kuorma t 58,0 Kuormausalan pituus m 12,14 leveys m 3,26 Pinta-ala m² 239, Arto Salonen 201
202 Järeän tavaran vaunu - Oa Arto Salonen 202
203 Irtotavaravaunuja tai bulk-vaunu Arto Salonen 203
204 Irtotavaravaunut Romuvaunu - Elo-t Vaunussa on tasainen teräslevylattia, teräksiset, kiinteiksi hitsatut päädyt sekä seinät, joiden ristikulmissa on saranoidut puhdistusluukut. Mittatietoja Taara t 14,5/14,6 Kuorma t 30,5/30, Arto Salonen 204
205 Romuvaunu - Elo-t Arto Salonen 205
206 Rikastevaunu - Taimn-t Vaunussa on ulkopuolisella purkulaitteella raiteen viereen kallistettava kuormatila. Kuormatilaa kallistettaessa sen purkupuolen sivuseinä avautuu kiskon pinnan tasoon ulottuvaksi purkuluiskaksi. Vaunu on varustettu hydraulisesti ylösnostettavalla katolla. Vaunun suurin sallittu akselipaino on 25 t, jonka mukaista kuormaa (67,5 t) saa käyttää ainoastaan ko. akselipainolle hyväksytyillä rataosilla Arto Salonen 206
207 Rikastevaunu - Taimn-t Taara t 32,5 Kuorma t 57,5/67,5 Tilavuus m³ 39, Arto Salonen 207
208 Katetut vaunut Yleisvaunut Vaunut on tarkoitettu yleiskäyttöön sekä erityisesti paperituotteiden kuljetuksiin Arto Salonen 208
209 Yleisvaunu - Gbln Kuorman tukemiseen voidaan käyttää vaunuihin kiinteästi asennettuja tai irrallisia sidontahihnoja. Gbln-vaunuissa lattia on vaneria ja seinät terästä Arto Salonen 209
210 Yleisvaunu - Gbln Mittatietoja Taara t 14,6 Kuorma t 30,0 Sisäpituus m 12,78 Sisäleveys m 2,85 Sisäkorkeus m 3,13 Pinta-ala m² 36,4 Tilavuus m³ 113,0 Oviaukon leveys m 6,50 Oviaukon korkeus m 3, Arto Salonen 210
211 Sahatavaravaunu - Hbi Vaunussa on kehikon varaan pingotettu peitekangaskatto, vaneriset päädyt ja peitekankaasta valmistetut siirrettävät sivupeitteet. Vaunun varusteisiin kuuluu litteät sivupylväät (2 x 6 kpl) ja 5-12 kpl hihnavinttureita. Vaunussa on varusteina sivupylväisiin tuettavat, irrotettavat kuormanaluspuut, joiden poikkileikkaus on 10 cm x 10 cm. Keskeltä saranoidut aluspuut voidaan säilyttää vaunun toisessa päädyssä olevassa säilytyslokerossa Arto Salonen 211
212 Sahatavaravaunu - Hbi Mittatietoja Taara t 14,0/14,2 Kuorma t 26,0/25,5 Kuormausalan pituus m 12,78 leveys m 3,22 korkeus m 2,50/2,52 Pinta-ala m² 41,0/41,1 Tilavuus m³ 102,0/104, Arto Salonen 212
213 Säiliövaunut Nesteiden ja kaasujen kuljettamiseen tarkoitettuja Arto Salonen 213
214 Happovaunu - Zac Vaunusäiliö on varustettu täyttöaukolla (Ø 438 mm) ja saranoidulla pikalukittavalla kannella. Pohjaventtiili on tyypiltään ruuvivoimalla sulkuasentoon kiristettävä, nousevalla karalla varustettu istukkaventtiili, jonka käyttölaite on säiliön päällä suojakotelon alla. Säiliön sisään on asennettu sekoitusputki, jonka kautta voidaan happoa johtaa takaisin säiliöön hapon sisältämien sakkautuvien epäpuhtauksien sekoittamiseksi tyhjennyksen yhteydessä Arto Salonen 214
215 Happovaunu - Zac Taara t 22,0 Kuorma t 58,0 Säiliön tilavuus m³ 40, Arto Salonen 215
216 Kontti- ja rekkavaunut Yhdistettyjen kuljetusten vaunut Vaunut on tarkoitettu konttien ja vaihtokorien sekä trailereiden ja pyörällisten ajoneuvojen ja työkoneiden kuljetukseen Arto Salonen 216
217 Yhdistettyjen kuljetusten vaunut - Rbqss, Rbnqss, Rbnqss-y, Rbnqss-v Trailereiden ja pyörällisten ajoneuvojen kuljetusta varten vaunu on varustettu alumiinisilla pyöräesteillä, jotka kiinnitetään vaunun reunapalkissa oleviin reikiin. Vaihtokorien ja konttien kuljetusta varten vaunu voidaan varustaa sivupylväillä, jotka kiinnitetään vaunun pylvästuppiloihin Arto Salonen 217
218 Kontti- ja rekkavaunut Yhdistettyjen kuljetusten vaunut - Sdggnqss-w, Sdggqss-w Vaunu on varustettu läpimenevällä 230/400 voltin ja 63 ampeerin sähköjohdolla sekä tarvittavilla liittimillä. Sen ansiosta vaunuissa voidaan kuljettaa ja käyttää sähköenergiaa käyttäviä eri laitteistoja, kuten lattialämmityksellä tai kylmäkoneella varustettuja ajoneuvoja ja vaihtokoreja. Sdggqss-w-vaunut on lisäksi varustettu teholtaan 102 kw:n dieselaggregaatilla, josta kuljetuksen aikana voidaan syöttää sähköenergiaa max. 10 muuhun vaunuun aggregaattivaunun molemmin puolin. Vaunussa voidaan matalan lattiarakenteen ansiosta kuljettaa 4,2 metriä korkeita ajoneuvoja tai perävaunuja. Pyörällisten ajoneuvojen tuentaa varten vaunut on varustettu pyöräesteillä sekä konttien ja vaihtokorien tuentaa varten irrotettavilla konttilukoilla. Vaunujen suurin sallittu akselipaino on 25 t, jonka mukaisia kuormia (63,5 / 68,5 t) saa käyttää ainoastaan kyseiselle akselipainolle sallituilla rataosilla Arto Salonen 218
219 Sdggnqss-w, Sdggqss-w Mittatietoja Sdggnqss-w Sdggqss-w Taara t 31,2 36,3 Kuorma t 58,5 / 68,5 53,5 / 63,5 Kuormausalan pituus m 24,88 24,88 leveys m 3,20 3,20 Pinta-ala m² 78,5 78, Arto Salonen 219
220 Suurkuormavaunu Osg-vaunu voidaan muuttaa syväkuormausvaunuksi irrottamalla siitä sivukannatuspalkit ja varustamalla se syväkuormausalustalla Arto Salonen 220
221 Idän liikenteen vaunut Suomi-IVY -liikenteessä käytetään pääasiallisesti IVY -maiden rautatievaunuja. Venäjän rautateiden omistamia vaunuja voidaan käyttää vapaasti vientikuljetuksiin kaikkiin IVY - maihin ja Baltiaan Arto Salonen 221
222 Tähän läntisen liikenteen vaunuja!!! Arto Salonen 222
223 Osg-vaunu Mittatietoja Taara t 230,0 Kuorma t 450,0 Kuormausalan pituus m 14,0 leveys (portaittain säädettävissä) m 3,0; 3,2; 3,4; tai 3, Arto Salonen 223
224 Yhdistetyt kuljetukset Arto Salonen 224
225 Vuosaari Vuosaaren sataman liikenne on kärsinyt ensimmäisen viikon aikana lapsentaudeista. Rekat ovat joutuneet odottamaan satamassa pahimmillaan useita tunteja. Satamaan johtava Vuosaaren tunneli on jouduttu sulkemaan ruuhkien takia joksikin aikaa lähes joka päivä Arto Salonen 225
226 Merikuljetukset vienti- ja tuontikuljetukset massatavaroiden ja suurten yksikkötavaroiden kuljetukset erikoiskuljetukset Arto Salonen 226
227 Merikuljetukset Kuljetetaan suuryksiköitä Reittiliikennettä Perinteinen ahtaaminen vähentynyt Kalusto muuttumassa konttialuksiksi Arto Salonen 227
228 Käsitteitä Nettovetoisuus; netto (net tonnage, nt) =aluksen lastitilojen vetoisuutta osoittava luku. Nettovetoisuutta käytetään mm. Suomessa eräänä väylämaksun määräytymisperusteena Arto Salonen 228
229 Alukset mitataan yksityiskohtaisten mittaussääntöjen mukaan. Aluksen bruttovetoisuudella tarkoitetaan suurin piirtein aluksen koko tilavuutta ja nettovetoisuudella aluksen lastitilojen tilavuutta. Kuvassa musta + valkoinen alue = bruttovetoisuus ja valkoinen alue = nettovetoisuus Arto Salonen 229
230 Rekisteritonni; rt (registered ton) =tilavuusmitta eli 1 rekisteritonni = 100 j3 (kuutiojalkaa) eli 2,83m3. Vuoteen 1994 asti aluksen brutto- ja nettovetoisuus ilmaistiin rekisteritonneina. Kuollut paino (deadweight tonnage, dwt). =aluksen kantavuus eli aluksen lastin, polttoaineen, vesivarastojen, tarvikkeiden ja henkilöiden suurin yhteispaino viranomaisten hyväksymän lastimerkin mukaan. Aluksen kantavuus vaihtelee veden suolaisuuden, vuoden ajan ja eräiden liikennealueiden mukaan, mikä on merkitty myös lastimerkkiin Arto Salonen 230
231 Ilmakorkeus (air draft) =pystysuora korkeus vesirajasta aluksen maston huippuun tai muuhun ylimpänä olevaan kohtaan. Ilmakorkeudella on merkitystä esi- merkiksi jouduttaessa alittamaan siltoja tai sähkölinjoja. Viippaus eli trimmi =aluksen keula- ja peräsyväyksen ero (alukset kulkevat harvoin tasakölillä eli keula- ja peräsyväys ovat samat). Viippaus vaikuttaa mm. aluksen ohjailuominaisuuksiin ja polttoaineen kulutukseen sekä rajoitetulla väyläsyvyydellä lastin määrään Arto Salonen 231
232 Lastiruumien tilavuus -lastiruumien tilavuus kuutiometreinä (m3) tai kuutiojalkoina (j3) ilmaistuna irtolastille (grain capasity, grain), jolloin koko ruuman tilavuus voidaan ottaa mukaan tai kappaletavaralle (bale capasity, bale), jolloin ruumassa olevien kaarien ja muiden mahdollisten ulokkeiden viemä tila lasketaan pois tilavuudesta. Merkittävä osa alusten kuljettamista lasteista on ns. tilavuuslasteja eli aluksen lastitilat täyttyvät ennen lastimerkin sallimaa kulloistakin tonnimäärää Arto Salonen 232
233 Lastitankkien tilavuus =lastitankkien tilavuus kuutiometreinä (m3), kuutiojalkoina(j3) tai tynnyreinä eli barreleina (=159 litraa) ilmaistuna 100 % :lle ja 98% :lle kokonaistilavuudesta, koska esim. lämpötilavaihtelut vaikuttavat nestemäisten lastien tilavuuteen. Kaistametri (lane metres) =roro-aluksien kansien pituutta kuvaava luku. Kaistan leveys voi vaihdella kuljetettavien lastien mukaan (esim. kontit, ajoneuvot, lauttavaunut). Konttien mitoituksen mukaisen kaistan leveys on 2,5-3,0 metriä Arto Salonen 233
234 Koneteho =kuljetuskoneiston teho kilowatteina (kw) ja käyttösähköä tuottavien koneiden teho kilovolttiampeereina (kva). Nopeus =aluksen nopeus ilmaistuna solmuina eli 1 solmu = 1 mpk (meri- peninkulma = m) tunnissa. Kun esimerkiksi matka Helsingistä New Yorkiin on mpk ja aluksen nopeudeksi oletetaan 16 solmua, voidaan helposti laskea, että matka kestää hieman yli 269 tuntia (4 305:16 ) eli 11 vrk 5 h Arto Salonen 234
235 Lasteihin liittyviä mittoja ja määreitä Metrinen tonni (metric ton, mt) =1 000 kg Englannin tonni (long ton, lt) =1016 kg (2240 paunaa), on käytetty erityisesti öljykuljetusten yhteydessä. Tynnyri (barrel, brl) -159 litraa, käytetään erityisesti raakaöljykaupan ja -kuljetusten yhteydessä. Yksi tynnyri raakaöljyä painaa 0,13-0,14 tonnia Arto Salonen 235
236 TEU (Twenty-Foot Equivalent Unit) = lukumäärä, joka ilmaisee kuinka monta 20 jalan konttia alus pystyy lastaamaan (käytetään erityisesti konttialusten kuljetuskapasiteetin ilmaisemiseen). FEU (Fourty-Foot Equivalent Unit) -lukumäärä, joka ilmaisee kuinka monta 40 jalan konttia alus pystyy lastaamaan. Lukumäärä ei ole 2 x TEU, koska suurempien yksiköiden sijoittamisella on alusten rakenteista johtuen monia esteitä Arto Salonen 236
237 Ahtauskerroin = kulloisenkin lastin keskimääräinen tilavuus m3:inä tai j3:ina tonnia kohti. Kuljetussuorite =luku, joka ilmoittaa kuljetetun tavaramäärän ja matkan tonni-meri- " peninkulmina (tmpk). Kuljetussuoritetta käytetään lähinnä tilastoissa kuvaamaan merikuljetusten kehitystä. Suomen ulkomaankaupan, merikuljetusten kuljetussuorite oli merenkulkulaitoksen tilaston mukaan vuonna mrd tmpk Arto Salonen 237
238 Kansiviiva TF T L R F S W WNA LR =Mittauksen suorittaneen viranomaisen tai luokitus laitoksen tunnuskirjaimet TF = trooppinen makea vesi F = makea vesi T = trooppinen vyöhyke S = kesälastiviiva WNA = talvilastiviiva Pohjois-Atlantilla Arto Salonen 238
239 Alukseen liittyviä mittoja ja määreitä Pituus (length over ali, loa) -aluksen suurin pituus metreinä tai jalkoina. Aluksen pituudella on merkitystä mm. liikennöitäessä kanavisassa ja ahtaissa satamaaltaissa. Leveys (breath, beam) -aluksen suurin leveys metreinä tai jalkoina. Aluksen leveys vaikuttaa sataman tavarankäsittelylaiteiden soveltuvuuteen aluksen lastauksessa ja purussa Arto Salonen 239
240 Syväys (draft) -pystysuora etäisyys aluksen kölistä tai muusta alimmasta kohdasta vesilinjaan eli kuinka paljon vettä tarvitaan, jotta alus pystyy kellumaan vapaasti. Syväystä osoittavat lukemat on merkitty metreinä tai jalkoina aluksen kylkiin keulassa ja perässä. Aluksen syväys voidaan laskea lastimäärän, muiden kantavuuteen vaikuttavien tekijöiden sekä lastin sijoittelun perusteella. Väylän syvyys kertoo, millä syväyksellä alusvoi käyttää väylää turvallisesti normaalivedenkorkeudella Arto Salonen 240
241 Tekniikka Ro-Ro Lo-Lo Sro-ro Arto Salonen 241
242 Lastaustavat Roro = Roll in, roll off Lolo = Lift on, lift off (konventtionaalinen) Storo-alukset (stowable ro-ro) ovat puolestaan ro-ro-aluksista kehitettyjä sovellutuksia. Tavaran siirroissa käytetään normaalia ro-rolastinkäsittelykalustoa, mutta lasti ahdetaan ruumassa, jolloin ro-ro-kalusto, kuten esimerkiksi lauttavaunut, eivät ole mukana merimatkan aikana Arto Salonen 242
243 Lastaustavat MuIti porpose -aluksissa voi lastinkäsittely tapahtua ro-ro-periaatteella tai alusten omaa, monipuolista nostokalustoa hyväksi käyttäen. Aluksen ruumatilat soveltuvat myös monenlaisten lastien kuljettamiseen. Multi purpose -alukset ovat kooltaan suhteellisen suuria kappaletavara- aluksiksi eli ne ovat kantavuudeltaan dwt:n luokkaa Arto Salonen 243
244 Lastaustavat LASH- (Lighter Aboard Ship )-alukset ovat proomuemälaivoja, joiden lasti muodostuu valmiiksi lastatuista proomuista. Proomut painavat laitteineen 200:sta 800:aan tonniin ja ne uitetaan proomuemälaivan avonaiseen perään, mistä ne nostetaan alukseen hisseillä tai erikoiskraanoja käyttäen Arto Salonen 244
245 Lastautavat Irtolastilaivat ovat usein tiettyyn tuotteeseen erikoistuneita tai erilaisille lasteille soveltuvia, kiinteitä irto- eli bulklasteja kuljettavia aluksia. Ne ovat usein välikannettomia ja vailla omia lastinkäsittelylaitteita. Hiilen, viljan ja muiden kiinteiden irtolastien kuljettamiseen tarkoitetut irtolastialukset ovat kooltaan dwt Arto Salonen 245
246 Tankkerit Yksikkökooltaan suurimpia nestemäisten lastien kuljetukseen tarkoitettuja aluksia ovat raakaöljy tankkerit, jotka ovat kantavuudeltaan dwt. Suurimpien alusten muut mitat ovat: pituus noin 450 m, leveys 63 m ja syväys lastissa lähes 30 m. Öljyjalosteita kuten polttoöljyä, kaasuöljyä ja bensiiniä kuljetetaan tuotetankkereilla, joiden koko on yleensä alle dwt:n. Ongelmana paluulastit Arto Salonen 246
247 Lastinkäsittely Lastiruumat Irtolastialusten ruumat ovat välikannettomia ja ruumatila on viistottu ala- ja yläosistaan siten, että lasti asettuu tasaisesti ruumaan ilman erillistä tasaamista eli trimmausta". Joissain irtolastialuksissa ruumatila on jaettu osastoihin pitkittäislaipioin Arto Salonen 247
248 Luukut Nykyisin alusten luukut ovat teräksisiä ja ne toimivat mekaanisesti tai hydraulisesti. Kannella olevat sääluukut on sijoitettu 1-2 metriä kannen yläpuolelle luukun reunuksien eli karvelien päälle. Vesitiiviyteen on kiinnitetty luonnollisesti erityistä huomiota Arto Salonen 248
249 Rampit. keula-. sivu- ja peräportit Ro-ro -aluksen ruumatilassa on vesitiivis sääportti ja ramppi. Lastaus ja purku tapahtuvat alas laiturille laskettua ramppia pitkin. Aluksissa, joissa on keularamppi, hydraulisesti ylös nostettava keulaosa muodostaa tavallisesti vesitiiviin portin ja itse ramppi on aluksen sisäpuolella. Peräportit sen sijaan käännetään lastauksen ja purkamisen aikana aluksen sisäpuolella sivuille, ja aluksen ollessa merellä on peräramppi nostettu pystyyn peräportteja vastaan ruumatilan ulkopuolella Arto Salonen 249
250 Konttialus Konttialus on rahtilaiva, jonka rahti pakataan standardikokoisiin merikuljetuskontteihin. Kontit lastataan aluksen rahtitilaan, joka voi olla suljettu ruuma, tai avoin lastitila. Kontit sijoitetaan laivaan vierekkäin useaan kerrokseen. Riippuen konttien täyttöasteesta konttialuksiin sopii paljon lastia, ja ne ovatkin parhaimmillaan valtameret ylittävillä matkoilla Arto Salonen 250
251 Emma Mærsk on maailman suurin konttialus Arto Salonen 251
252 Isoilla on ongelmiakin Arto Salonen 252
253 Kanava Vesitien rakentamiseksi kahden vesistöalueen välille, esimerkiksi Saimaan kanava Vesitien lyhentäminen rakentamalla kanava vesistöalueen katkaisevan kannaksen poikki, esimerkiksi Suezin kanava Kosken tai muuten hankalan kohdan ohittaminen, esimerkiksi Taipaleen kanava Arto Salonen 253
254 Kanava ja sulutus Kanavan sulun läpiajoa kutsutaan termillä sulutus. Kun alus nousee sulutuksen aikana, on kyse ylössulutuksesta. Aluksen laskeutuessa kyseessä on alassulutus Alus saapuu alakanavaan, sulku tyhjennetään tarvittaessa, alempi portti avataan ja alus ajaa sulkuun Arto Salonen 254
255 Kanava ja sulutus Alaportti suljetaan ja sulkua aletaan täyttää yläkanavasta virtaavalla vedellä Arto Salonen 255
256 Kanava ja sulutus Kun sulun pinta on yläkanavan pinnan tasolla, yläportti avataan ja alus poistuu sulusta Arto Salonen 256
257 Sulun portit Arto Salonen 257
258 Satama on telematiikkaa Sähköiset aistit näkevät, tuntevat ja tietävät joka hetki jokaisen lastierän liikkeen, suunnan ja päämäärän Arto Salonen 258
259 Vuosaaren satama Vuosaaren satama on voitu suunnitella ja rakentaa puhtaalta pöydältä. Toteutuksessa on yhdistetty tehokkuuden ja kestävän kehityksen periaatteet. Mitoiltaan satamaa voi pitää kompaktina, pinta-ala on 150 ha. Satamaan mahtuu koosta riippuen laivaa. Satamassa on kaksi 750 m:n konttilaituria ja roropaikkaa. Satamaan johtaa 12,5 m:n väylä suoraan avomereltä. Suljetulle satama-alueelle kuljetaan vain valvottujen porttien kautta. Sataman aita muodostaa samalla ISPS-alueen (kulkulupa). Vuosaaren satamassa vallitsee tavaravirtojen suuruuden ekonomia. Suomen oloissa Vuosaaren satamassa käsiteltävät tavaramäärät ovat poikkeuksellisen suuria. Suuret määrät ja tehokas logistiikka pienentävät kuljetusten yksikkökustannuksia. Vuosaaren satama on Suomen ainoa satama, jossa moottoritie tulee pääteiltä suoraan perille asti. Satamakeskuksen alue muodostaa yhtenäisen, ammattikäytössä olevan liikennealueen, jossa tavaroiden liikuttelu, lastaus ja purku on systemaattista. Satama-alueella on kattava rataverkko ja pistoraiteet logistiikka-alueen terminaaleille. Sataman portilla on 8-raiteinen ratapiha maksimipituisille, 750 m:n junille Arto Salonen 259
260 Satamalaitteet Laitteet : -Kalliita ja isoja Lastinkäsittelykaluston innovaatiot ovat muuttuneet prototyypeistä sarjatuotantoon ja paikallisista kyhäelmistä maailman laajuiseen käyttöön Arto Salonen 260
261 Konttien käsittely Konttialukset liikennöivät vain konttisatamien välillä joissa on konttien käsittelyyn erikoistunut kalusto. Konttialuksissa ei ole omaa kontinkäsittelykalustoa, joten ne eivät pysty itsenäisesti purkamaan tai lastaamaan kontteja. Maailmalla on konttisatamia, jotka ovat erikoistuneet pelkästään konttiliikenteeseen. Suomessa ei ole pelkästään konttiliikenteeseen erikoistunutta satamaa. Suuret konttialukset liikennöivät suurimpien konttisatamien välillä. Pienempiin satamiin konttiliikenne hoituu nk. feeder-liikenteellä. Feeder-aluksiin mahtuu TEU:ta, kun maailman suurimpiin konttialuksiin jopa yli TEU:ta Arto Salonen 261
262 HAARATRUKKI eli lukki konttien käsittelyyn satamissa ja terminaaleissa ottaa kontin jalkojen väliin nostokyky jopa 50 tonnia kaikki pyörät ohjaavat, yleensä keskimmäiset 4 kpl vetävät moottori yleensä joko 2 kpl alasivurungoissa tai 1 kpl yläkehällä pinoamiskorkeus 2-4 konttia trukkikuski uransa huipulla Arto Salonen 262
263 Lukki Lukkitrukit ovat satamissa erittäin yleisesti käytettyjä konttiensiirtoja pinoamisvälineitä. Niitä käytetään pääasiassa konttien kuljettamiseen konttikentän ja konttipukkinosturin välillä sekä kontin nostamisessa autoon tai siitä pois. Lukkien eräs haitta on konttikentälle muodostuva hukkatila, joka niiden täytyy jättää konttipinojen välille pystyäkseen liikkumaan Arto Salonen 263
264 KUROTTAJA tai sivulifti alunperin puutavaran kuten tukkien käsittelyyn tavarankäsittelyyn esim. rakennustyömailla konttien käsittelyyn pääsee liikkeelle myös epätasaisella alustalla nostotehot 1,5-50 tn stabiliteetti heikkenee puomia pidennettäessä Jopa 10 konttia päälletysten Arto Salonen 264
265 Kurottaja Satamassa kontit purkaa konttinosturi, joka liikkuu kiskoilla. Nosturi nostaa kontit alas, josta ne kuljetetaan suoraan toiseen kulkuneuvoon tai säilytettäväksi konttikentälle. Satamissa toimii lukkeja ja kurottajia. Ne ovat erikoistuneet konttien kuljettamiseen ja pinoamiseen Arto Salonen 265
266 Kurottaja Nykyisin konttien sijainti tiedetään konttikentällä tarkasti satelliittiteknologian avulla. Myös kontin sijaintia voi seurata tietokoneella Arto Salonen 266
267 VETOMESTARI tai terminaalitraktori Perus vetomestari koostuu, hanhenkaulasta ja lauttavaunusta. Vetomestareita on useita eri tyyppejä ja niissä on huomioitu kulloisenkin tehtävän erityistarpeet. Konttisatamissa lauttavaunun tilalla käytetään niin sanottua konttialustaa, jolla kontit siirretään nosturien avulla laivasta varastoon Arto Salonen 267
268 Vetomestari Käytetään pääasiassa RoRo - lastinkäsittelyssä. Sen etuna tavalliseen rekan vetäjään verrattuna on se, että se on suunniteltu nimenomaan lyhyisiin ja pienessä tilassa tapahtuviin kuljetuksiin. Terminaalitraktori on mm. rekan vetäjää ketterämpi, kiinnitys vedettävään vaunuun on nopeampi, ja ennen kaikkea näkyvyys ulos on parempi Arto Salonen 268
269 LAUTTAVAUNU Arto Salonen 269
270 Kuljetusmuotojen solmukohta Arto Salonen 270
271 Satamanosturi Liikuteltava Syöttää kontit jatkokuljetuksen Nosto tehot noin 50 tn Arto Salonen 271
272 Laiturinosturi Laiturikonttinosturi on kraanamallinen nosturi jota käytetään nostamaan kontit laivasta laiturialueelle tai laiturialueelta laivaan. Nostojen määrän vähentämiseksi nosturin alle on yleensä rakennettu ajoradat ja/tai rautatiekiskot, jolloin nosturi saa nostettua kontin suoraan ajoneuvon kyytiin. Laiturikonttinosturin nostotehot vaihtelevat 30 ja 70 tonnin välillä, ja tunnissa se pystyy parhaimmillaan käsittelemään konttia Arto Salonen 272
273 Yksiköiden kuljettamista Cradle Tween Deck Plate Transportation Cassette High Container Low Container Low Container with cradle bottom Arto Salonen 273
274 Jatkokuljetus Kontti on merikuljetusten tärkein suuryksikkö 90 % kappaletavaroista kuljetetaan konteissa Nykyisissä satamissa konteista huolehtivat erityiset konttiterminaalit jotka on suunniteltu konttien käsittelyyn. Satamissa laivoihin lastataan ja puretaan kontit konttinostureilla, jotka siirtävät kontit joko juniin tai rekka-autoihin jatkokuljetuksia varten, tai sitten kontit siirretään sataman varastoalueelle odottamaan jatkokuljetusta Arto Salonen 274
275 Ei se ole ihan ongelmatonta satamassakaan Arto Salonen 275
276 ja ilmakuljetukset Arto Salonen 276
277 Arto Salonen 277
278 Arto Salonen 278
279 Arto Salonen 279
280 Arto Salonen 280
281 Arto Salonen 281
282 Arto Salonen 282
283 Lentorahti Arto Salonen 283
284 Konttikuljetuksina Arto Salonen 284
285 Lastaus Arto Salonen 285
286 Tai perinteisempään tapaan Arto Salonen 286
287 Kuljetustila asetta ehtojaan Arto Salonen 287
288 Arto Salonen 288
289 Lentokuljetukset Arto Salonen 289
290 Vetotrukki Arto Salonen 290
291 Vetotrukki Arto Salonen 291
292 Vetotrukki Arto Salonen 292
293 Vetotrukki matkatavaroille Arto Salonen 293
294 Vaunut Arto Salonen 294
295 Ja niitä täytyy olla paljon Arto Salonen 295
296 Liukuhihna Arto Salonen 296
297 Highloader Arto Salonen 297
298 Loader Arto Salonen 298
299 Portaikko Arto Salonen 299
300 Portaikko Arto Salonen 300
301 Ground power unit Arto Salonen 301
302 Jätehuolto Arto Salonen 302
303 Konttikuljetus Arto Salonen 303
304 Konttikuljetus Arto Salonen 304
305 Jäänesto Arto Salonen 305
306 Jäänesto Arto Salonen 306
307 Muita laitteita Arto Salonen 307
308 Antonov 124 Rahtilentokone Metso Paper Oy, Rautpohjan tehtaat Case: 40 Tonnin telan lastaus Määränpää: Japani Arto Salonen 308
309 Antonov 124 Tyyppi: Pitkän matkan kuljetuskone Miehistö 6 kpl Valmistusmäärä Arto Salonen 309
310 Mitat Pituus 69,10 m Kärkiväli 73,30 m Siipipinta-ala 628,5 m² Korkeus 20, Arto Salonen 310
311 Massa Omamassa: kg Hyötykuorma: kg / kg (olosuhdetutkimuksiin) Arto Salonen 311
312 Moottorit 4 kpl D-18T Teho 4 * N Arto Salonen 312
313 Suoritusarvot Matkanopeus km/h Lentokantama km (tyhjänä) 4500 km täynä Arto Salonen 313
314 Kenttävaatimus Hyvä kuntoinen 2500 m Huonoissa olosuhteissa 3000 m Arto Salonen 314
315 Lentokorkeus Lakikorkeus m Arto Salonen 315
316 Varustettu siltanosturilla Arto Salonen 316
317 Kuorma varmistetaan kuten maakulkuneuvoissa Arto Salonen 317
318 Kiinnityspisteet rungossa Arto Salonen 318
319 Oma siirtokalusto Arto Salonen 319
320 Arto Salonen 320
321 Arto Salonen 321
322 Arto Salonen 322
323 Arto Salonen 323
324 Arto Salonen 324
325 Arto Salonen 325
326 Sidonnat ketjuilla Arto Salonen 326
327 sekä niiden kalusto Kuljetettavan tavaran pakkaukset Arto Salonen 327
328 Yksiköinnin periaatteet Kuljetettavat tavarat ovat hyvin monenlaisia: Arto Salonen 328
329 Yksiköinnin tarkoitus on koota tavarat joista voidaan muodostaa suurempia käsittely-yksiköitä ja nämä edelleen yhdistää vielä suuremmiksi kuljetusyksiköiksi Monille tavaroille soveltuu parhaiten suorakulmainen pakkaustapa ja siksi siihen pohjautuva yksiköinti on yleisin. Kuitenkin esim. kaasut ja nesteet sopivat parhaiten pallomaisiin säiliöihin, joiden kuljettaminen on hankalaa. Kiinteä massatavarakin vaativat usein pyöreähköjä, muotoja, jotta tavara ei tarttuisi kiinni pakkauksen kulmiin Arto Salonen 329
330 Yksiköinnin periaate etenee seuraavasti: Kuluttajapakkaus Kuljetuspakkaus Yksikkökuorma Kuormatila Kuljetusväline Arto Salonen 330
SATAMA- JA MERIKULJETUSTIETOA. Asiakkaat/käyttäjät. Satamaorganisaatiot. Viranomaiset
SATAMA- JA MERIKULJETUSTIETOA 1. Sataman sidosryhmät Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät - satamalaitokset -liikelaitokset - omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta
LisätiedotHCT-tyyppiyhdistelmät
Muistio 1 (9) 17.5.2019 HCT-tyyppiyhdistelmät Tähän muistioon on koottu todellisia esimerkkejä mittamuutoksen mukaisista yhdistelmistä ja autoista. Tammikuussa annettu asetusmuutos mahdollistaa hyvin paljon
LisätiedotLIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ
300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,
LisätiedotKuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein
Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)
LisätiedotLUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.
LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen
LisätiedotSuorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi
POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi
LisätiedotYhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7. Ajotilaukset / yhteydenotot:
Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7 Ajotilaukset / yhteydenotot: Antti Kallas 0400 829 707 Petri Kallas 0400 757 105 Jarkko Kallas 040 536 4595 TAI Internet: www.kallas.fi
LisätiedotPerävaunun käyttöohje
Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien
LisätiedotMääräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista
Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista Trafin säädösinfo 27.11.2018 Otto Lahti Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LVM:n hanke asetusmuutoksesta raskaiden ajoneuvon yhdistelmien pituuden
LisätiedotPMC1720 PARASTA VEDETTÄVYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ LAVETTI- VAUNU ALUMIINILAIDOILLA. Lavettiperävaunu
PMC0 PARASTA VEDETTÄVYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ LAVETTI- VAUNU ALUMIINILAIDOILLA Lavettiperävaunu PL0 Hakemisto Matkalla asiakkaalle sivu Lavettiperävaunu Lavettiperävaunu pituus /0 sivu 4 Lavettiperävaunu pituus
LisätiedotRaidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja.
VR Transpoint VERSIO 3.1 B (1/14) LIITE B RAIDEMATERIAALIN KUORMAUSOHJE SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. KULJETUKSISSA KÄYTETTÄVÄT KALUSTO 3. RATAKISKOT 4. RAIDE-ELEMENTIT 5. BETONISET RATAPÖLKYT 6. PUISET
LisätiedotFinnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!
Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut
Lisätiedot3 VAUNUJA KOSKEVAT YLEISET OHJEET
VR Transpoint VERSIO 3.0 3 (1/7) 3 VAUNUJA KOSKEVAT YLEISET OHJEET 3.1 VAUNUJEN VALINTA Sopivan vaunutyypin voi valita tavaran lähettäjä jo vaunua tilatessaan. Vaunun valinnan voi jättää myös palvelukeskuksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä
LisätiedotPuoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne
Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ
LisätiedotN:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ
1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET
LisätiedotVORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT
VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT SUURTEHOIMURIT KUIVILLE JA MÄRILLE AINEILLE Tekniset tiedot Mid Loader Säiliön materiaali ruostumaton SS 304 -teräs, tilavuus 12.500 l netto Perävaunun
LisätiedotKaapelikelavaunu JKS 750V
Kaapelikelavaunu JKS 750V Kaapelikelavaunu kevyempiin verkonrakennuksen tarpeisiin Kokonsa puolesta JKS 750 soveltuu erinomaisesti antenniurakoitsijoiden ja sähköasennusliikkeiden käyttöön. Vaunu on tarkoitettu
LisätiedotAjoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.
1 (6) Ajoneuvon tiedot HIN-913 Kuorma-auto Scania Lähde: Ajoneuvoliikennerekisteri 27.6.2018 22:23 Rajoitukset ja huomautukset Ajoneuvo on ajo- tai käyttökiellossa Ajoneuvovero erääntynyt Määräaikaiskatsastus
LisätiedotKontit, tuhka/siirtolavat sekä bio- ja jätesäiliöt
RP-jätepuristimet RP-puristin on kehitetty tehokkaaksi ja toimivaksi jätteenkäsittelylaitteeksi kaikkialle missä jätettä syntyy. RPjätepuristimilla saadaan säästöä ja tehoa jätteenkäsittelyyn lukemattomissa
LisätiedotMiksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?
Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival
LisätiedotVAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K
VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.
LisätiedotTakeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset
Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön
LisätiedotTariffointi, ryhmän 87 tuotteet. Verkkoseminaari
Tariffointi, ryhmän 87 tuotteet Verkkoseminaari 3.5.2018 Esityksen sisältö Käydään läpi osittain esimerkkien kautta XVII jakson kate yleisellä tasolla XVII jakson jaksohuomautuksia ja ensimmäinen lisähuomautus
Lisätiedot(6)ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. (7)suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho(1) 4 000 W
LIITE I Ajoneuvoluokitus L1e L7e Kaikki L-luokan ajoneuvot (1) pituus 4 000 mm tai 3 000 mm alaluokan L6e-B ajoneuvojen tai 3 700 mm alaluokan L7e-C ajoneuvojen osalta (2) leveys 2 000 mm tai 1 000 mm
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
Lisätiedot301.4C. Minikaivukone
301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla
LisätiedotKuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa
Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä
LisätiedotKäyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle
Puoliperävaunu 80 T kuormalle 1. Päämitat: Esitekuva T620-4 Reknro WLY-998; valm nro 734/2006 Vuosimalli 2006 (rek 30.3.2006) Renkaat 285 / 70 R19.5, 8-pulttiset Rakennekantavuus 80 tonnia Kuormatilan
LisätiedotM. Alander Oy Helsingintie 406 TARJOUSHINNASTO 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5115 1.4.2011 GSM 040-5455 601 www.malander.fi
M. Alander Oy Helsingintie 406 TARJOUSHINNASTO 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5115 1.4.2011 GSM 040-5455 601 www.malander.fi SARIS HYDRAULISET KIPPIPERÄVAUNUT Saris hydraulisia kippivaunuja on kokonaispainoluokat
LisätiedotMääräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista
Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista Yleistä määräyksestä Määräyksellä annetaan osoittamistavat asetuksella annettuihin vaatimuksiin kääntyvyyden, stabiliteetin ja turvavarusteiden osalta
LisätiedotHCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari
HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari Hannu Pirinen Kehityspäällikkö, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut 06.09.2016 Veljekset Hannonen Oy, 84 -tonninen
LisätiedotKorkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998
ROCLA PICKUP PHL-10 TEKNISET TIEDOT Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 Yleistä Kaikki mallit CE-vaatimusten mukaisia. Materiaaleista on n. 95% kierrätettäviä. Kuljettajan tila Ergonomisesti haarukoiden
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko
SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4
LisätiedotAjoneuvoasetuksen muutos 2013
Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat
LisätiedotVaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista
Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin
LisätiedotAjoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still
Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen Erityisasiantuntija Aino Still Tausta Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen edellinen
Lisätiedot- VACU-TRAILER 2000 -
- VACU-TRAILER 2000 - - RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ- Imuperävaunu kuiville materiaaleille VACU-TRAILER 2000 TARJOAA Toimii täysin itsenäisesti; Täyden alipaineen Vortex kiertomäntäkompressori max. 2000 m3/h;
LisätiedotPinoamistrukkimallisto SPE10/12(i)/14(i)/16(i)/16s
Roclan ajotasolla varustetut Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon pidemmilläkin ajomatkoilla suunnitellut ulkomitoiltaan
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotPinoamistrukkimallisto
Roclan käyden ajettavat Solid-pinoamistrukit lisäävät työn tuottavuutta ja sujuvuutta monikäyttöisyytensä ansiosta. Hyllyttämiseen ja lavansiirtoon tarkoitetut ulkomitoiltaan kompaktit ja ketterästi liikkuvat
LisätiedotAjoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät
Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät HCT-Foorum 17.1.2019 Aino Still Tausta Edellinen mittojen ja massojen muutos 1.10.2013. Samalla
LisätiedotErikoiskontit osana toimivaa kuljetusketjua Markku Yli-Kahri Konttikuljetukset 28.1.2015 Helsinki
Erikoiskontit osana toimivaa kuljetusketjua Langh Group Oy Ab Langh Ship Oy Ab Alaskartanon tila Langh Group Cargo Solutions Pesupalvelu Hans Langh Oy DeltaLangh Ltd 2 Alussa oli kappaletavaraa Laiva ja
LisätiedotFLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!
- Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,
LisätiedotMetsjö MetaQ monitoimiperävaunut
Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi
KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas
LisätiedotERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä
Liite 4 ERIKOISKULJETUKSET 1. Yleistä 1.1. Ulottumamitat ylittävien, ylimassaisten tai -mittaisten kuormien sekä suurkuormausvaunuissa kuljetettavien kuormien (jäljempänä erikoiskuljetusten ja suurkuormausvaunussa
LisätiedotMITSUBISHI PBF25N2. Lavansiirtovaunu kiinteällä seisomatasolla
MITSUBISHI PBF25N2 Lavansiirtovaunu kiinteällä seisomatasolla P= Power Pallet B= Battery F= Fixed platform 25 = 2500kg kapasit. PBF25N2 kiinteällä seisontatasolla ja sivusuojilla/selkänojalla. - Max ajonopeus12km/h
LisätiedotVTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028
VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli
LisätiedotTyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN
Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 2 Suunnittelu & tuotanto Kuljetustoiminnassa erikoistuminen tuo säästöjä. Oikein suunniteltu kalusto tehostaa merkittävästi
Lisätiedot4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:
1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse
LisätiedotTAVARANKÄSITTELY TAVARANKÄSITTELY PAREMMAN ERGONOMIAN PUOLESTA
TAVARANKÄSITTELY PAREMMAN ERGONOMIAN PUOLESTA Uudet tavarankäsittelyyn liittyvät tuotteemme tulevat helpottamaan työtä entisestään. Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja ammattimaiseen tavarankäsittelyyn.
LisätiedotPuukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti
Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston
LisätiedotRaskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen
Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Rovaniemi 15.11.2018 Jari Harju Asiantuntija, SKAL asiantuntijapalvelut Asetusluonnos uusista mitoista ja massoista AIKATAULU TÄHÄN
LisätiedotPK30. Hydrauliset kippivaunut
PK0 K U S TA N N U S - T E H O K K U U T TA K U L J E T U K S I I N Hydrauliset kippivaunut PK Compact 0 Hakemisto Kippivaunu Kippivaunu pituus 55 sivu Kippivaunu pituus 0 sivu 4 Kippivaunu pituus 0/0
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotMACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co
MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn
LisätiedotKoukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER
Koukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER Kuivien ja nestemäisten aineiden puhallukseen ja imuun 14 m3 kippaavaan säiliöön, materiaalitilavuus 12 m3 Catepillar -moottori joka tuottaa max.
LisätiedotN:o 302 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
825 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Liitteen sisällys 10 000 Muiden kansallisten ja kansainvälisten määräysten noudattaminen 10 001 Liitteen B määräysten soveltaminen 10 002
LisätiedotUusien mittojen ja massojen puutavara-autot
Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen
LisätiedotKuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa
Rautatiekuljetus dia 1 Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatie- ja ilmakuljetuksissa Yleistä Rautatiekuljetus dia 2 Rautatiekuljetuksia käytetään pitkillä etäisyyksillä Tavaroita siirretään usein toisesta
LisätiedotMAAKAUHAT LUMIKAUHAT
FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotDiesel-käyttöinen suurteho imurikontti
Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti Käyttöohje Luettava huolellisesti ennen käyttöä Vers.1 8/13 Diesel-käyttöinen suurteho imurikontti. Sisällys Laitteen esittely ja tekniset tiedot Laite tutuksi Käyttö:
LisätiedotAjankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille
Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain
LisätiedotMitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075
Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden
LisätiedotKuljetuslogistiikka, 15 Trukin käsittely- ja kuormaustehtävä, osio A
Kuljetuslogistiikka, 15 Trukin käsittely- ja kuormaustehtävä, osio A Ka Umpikontti Trukin käsittely ja kuormaustehtävä, A: I Lastaus II Kuorman varmistaminen ja välitarkistus, III Kuorman purkaminen I
LisätiedotPuukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus
Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot
Lisätiedot6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia
6. Harkkomuottien kuormaus ja kiinnittäminen Harkkomuottien kuormaus ja kiinnitys matalalaitaisiin avovaunuihin, joissa on puulattia 6.1. Enintään 1,5 t:n painoiset harkkomuotit kuormataan matalalaitaiseen
LisätiedotVenetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet
Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet TURVALLISUUSOHJEET (tarkistettava aina ennen liikkeelle lähtemistä) Aseta kuulakytkin auton vetokoukkuun ja tarkista, että kuulakytkin on varmasti
Lisätiedot3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI
KÄYTETTY LAVETTI 2.2.2015 Alkuperäinen omistaja: Moto-Olli Oy Nimike: PPV T492-23A Valmistenumero: YF9T492237L008762 Vuosimalli: 2008 Kuvat otettu kesällä 2014 3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI
LisätiedotUmpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista
Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotApurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset
Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden
LisätiedotDINO 80R Pikaopas. Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä.
DINO 80R Pikaopas Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä. Yhteystiedot: 040 6736064 Mikko Jokiranta 050 3171745 Jukka Jokiranta veljeksetjokiranta@gmail.com YLEISET TURVALLISUUSOHJEET
LisätiedotTailor-made Transportation Solutions FIN
Tailor-made Transportation Solutions FIN Tailor-made Transportation Solutions Tyllis Oy Ab on erikoistunut suunnittelemaan ja valmistamaan räätälöityjä rakenneratkaisuja kuljetusalalle. Yritys suunnittelee
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi
1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo
LisätiedotYksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.
Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR 10MCR 712MC 714MCe Kokonaispaino
LisätiedotToiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa Arto Taskinen Pelastuspäällikkö VR-Yhtymä Oy 31.1.2018 Osapuolet ja velvollisuudet vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotTURVATANKKI. -polttoainesäiliöt. Kehitetty turvalliseen polttoaineen käsittelyyn
-polttoainesäiliöt Kehitetty turvalliseen polttoaineen käsittelyyn -polttoainesäiliöt IBC-SÄILIÖT polttoaineen kuljetukseen ja varastointiin Turvatankki IBC on säiliösarja polttoaineen kuljettamiseen maantie-,
LisätiedotPALAX KLAPIKONEMALLISTO
COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva
LisätiedotBiomaja Nordic Oy Töyrykatu 11 FI RIIHIMÄKI
BIOMAJA WCL -yleisövessa Luettava ennen Biomajan käyttöönottoa Sisällysluettelo s. Paikoitus 2 Portaiden asennus 3 Sähköjärjestelmä 4 Audiojärjestelmä 5 Kuivikekäymälä 6 Ajovalmius 7 Biomaja Nordic Oy
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotPoikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä)
Poikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä) Lomakkeen kaikki *-merkityt kentät ovat pakollisia. Pakolliset liitteet: - Hakemuksen mukaisen ajoneuvoyhdistelmän
LisätiedotWALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT
WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT TYÖSKENTELY OHJE POLTTO-AINEEN TYHJENNYS/ TÄYTTÖLAITTEELLE WL1050-E HYVÄKSYTYT POLTTOAINEET: BENSIINI, DIESEL JA ETANOLI SÄILIÖN TILAVUUS 115 LITRAA Imu toiminto Suljettu Uudelleentäyttö
LisätiedotVAK-velvollisuudet. Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
VAK-velvollisuudet Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä 2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. www.trafi.fi/vak Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vaarallisten aineiden kuljetus VAK Kuljetuksella
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotVäyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki
Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana
Lisätiedot1(7) LIITE I. L6e Kevyt nelipyörä (4) neljä pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti
1(7) Ajoneuvoluokka kevyt nelipyörä (luokka L6e) (ja sen alaluokat) vastaa ajokorttisäännöksissä tarkoitettua AM-luokan kevyttä nelipyörää. Raskaammat mönkijät ajoneuvoluokassa L7e edellyttävät ajokorttisäännöksissä
LisätiedotLoglift Lyhytpuunosturit
Loglift Lyhytpuunosturit Uusi ote puunkäsittelyyn! www.hiab.com Ammattilaisen valinta Määrämittaan katkottua puuta käsiteltäessä nopea ja kestävä nosturi on arvossaan; sillä työ sujuu ja puuta siirtyy.
LisätiedotTämä kuorma-auto sopii sinulle, jos työtehtäviisi kuuluvat jätehuolto, kunnallistekniset palvelut tai jakelukuljetukset.
VAIN YKSI ASKEL Tämä kuorma-auto sopii sinulle, jos työtehtäviisi kuuluvat jätehuolto, kunnallistekniset palvelut tai jakelukuljetukset. Sinulle, joka poistut ohjaamosta ja kiipeät takaisin monta kertaa
LisätiedotVetopalkit ja vetokytkimet
Yleiskatsaus Tässä asiakirjassa esitellään kaikki hyväksytyt vetopalkkiasennukset ja kaikki hyväksytyt taulukoissa ja matriiseissa. Tämä on täydentävä katsaus Tekniset tiedot -asiakirjoihin. Vetopalkkiasennukset
LisätiedotTyhjennys maanpinnan tasolla. Lukittavat trukkiholkit, sinkitty kaksiosiosainen kansi, siivilä ja laskuhana, öljy-/vesitiivis.
JÄTTEIDENKÄSITTELY Kippisäiliöt KIPPIKÄRRY KW KAIKELLE JÄTTEELLE, PYÖRÄT VAKIOVARUSTEENA Tyhjennys maanpinnan tasolla. Lukittavat trukkiholkit, sinkitty kaksiosiosainen kansi, siivilä ja laskuhana, öljy-/vesitiivis.
LisätiedotKun vesillelasku alkaa lähestyä
Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.
LisätiedotAIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 1 AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 PAKKAUS JA VARASTOINTI 2 TEKNISET TIEDOT. 3 ASENNUS.
LisätiedotVaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista
Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Lisätiedot