HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2, asemakaavamuutos

Transkriptio

1 LUONNOS HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2, asemakaavamuutos Kaavaselostus (valmisteluvaihe)

2

3 YHTEYSTIEDOT Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Wetterhoffinkatu 2 PL 63, Hämeenlinna Kaavan laatija Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi i

4 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT, TIIVISTELMÄ 1 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus Luonnonolot Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Palvelut, elinkeinotoiminta Virkistys, reitit Tiestö, kunnallistekniikka Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Voimassa ja vireillä olevat kaavat Selvitykset 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 4 OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ 8 5 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA VAIKUTUKSET Asemakaavan kuvaus Asemakaavan vaikutusten arviointi Kalliosuojatilahankkeen vaikutukset rakentamisen ja toiminnan aikana Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön tms Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 12 7 LÄHTEET 13 ii

5 iii

6

7 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT, TIIVISTELMÄ Hämeenlinnan kaupunki, Katumantie 2 asemakaavan muutos Diaarinumero 451/2012 Kaavanumero 2469 Asemakaavamuutos koskee korttelia 3 sekä katu- ja puistoaluetta Katumajärven kaupunginosassa sekä katualuetta Katisten kaupunginosassa. Asemakaavalla muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa myös sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja, sekä katualuetta. Suunnitteluorganisaatio Hämeenlinnan kaupungin edustajat Kaavan laatija tilaajajohtaja Päivi Saloranta tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti MARK, YKS/448 Mariikka Manninen Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavan vireilletulosta on tiedotettu Viranomaisneuvottelu on järjestetty Kaavan valmisteluaineisto on laadittu kevään 2012 aikana. Valmisteluaineistoa on käsitelty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä xx.xx xx.xx.2012 Valmisteluaineistosta saatuun palautteeseen laadittuja vastineita on käsitelty Kaavaehdotus on laadittu loppukevään 2012 aikana. Kaavaehdotusaineistoa on käsitelty Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusta on käsitelty xxxxx:ssä xx.xx.xxxx. Kaava on hyväksytty xx.xx.xxxx. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset. Kaava-alueen sijainti ja koko Kaava-alue sijaitsee muutamia kilometrejä Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueelta kaakkoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. 1

8 Kaava-alueella sijaitsee käytöstä poistunut vanha koulurakennus. Muuten alue on rakentamatonta ja metsäistä. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjoisja itäpuolella. Kaavan tausta ja tarkoitus Asemakaavamuutosalueelle on tarkoitus toteuttaa kaava-alueen vieressä sijaitsevan Lammaskallion alueelle suunnitellun kalliosuojatilan rakentamisen ja käytön edellyttämiä rakenteita (ajoyhteydet). Lisäksi alueelle saatetaan mahdollisesti tarvita myös jonkin verran kalliosuojatilan toimintoihin liittyviä maanpäällisiä työtiloja autopaikkoineen. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan tuleviin maanalaisiin tiloihin liittyviä maanpäällisiä tarpeita. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimistoja työtiloja. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 4000k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisesta vastaa Kiinteistö Oy Katuman Moreeni. Alustavien hankesuunnitelmien ja tämänhenkisen arvioin mukaan Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentaminen voisi käynnistyä Rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin 2 vuotta. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa, muutamia kilometrejä keskustasta kaakkoon. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2 ha. Alueella sijaitsee vanha koulurakennus, joka ei ole enää käytössä, sekä metsäistä luonnonaluetta. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella. Kuva 1. a. ja b. Kaava-alueen sijainti (musta rajaus, suuntaa-antava). Pohjakartta Hämeenlinnan opaskartta (ei mittakaavassa). 2

9 2.2 Luonnonolot Kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei käytössä olleen lähtöaineiston (SYKE:n aineistot, (ks. kappale 2.8.3) mukaan sijaitse arvokkaita luontokohteita. Lähimmät luonnonsuojelukohteet sijaitsevat joitakin satoja metrejä alueelta pohjoiseen Katistentien länsipuolella (Kuva 2.). Alueella tehdään tarvittavat luontoselvitykset keväällä Kuva 2. Lähimmät luonnonsuojelukohteet (tummanvihreä vinoviivoitus, lähde: Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla rajauksella. 2.3 Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maanomistus Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee käytöstä poistunut vanha koulurakennus. Kaavaalueen kohdalla sijaitseva osuus Katistentien katualueesta on sisällytetty kaavaalueeseen. Muilta osin kaava-alue on rakentamatonta. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella. Rakentaminen asuinalueilla on kerrostalovaltaista. Alueen maanomistaja on Hämeenlinnan kaupunki. 3

10 Kuva 3. Rakennukset kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Lähde: Maastotietokanta 1/2012. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla rajauksella. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Kaava-alue sijoittuu Lammaskallion selännealueen luoteiskärkeen. Maasto nousee kaava-alueelta kohti kaakkoa. Kaava-alueen pohjoisosa rajautuu katualueisiin ja liittyy ympäristön rakennettuihin vyöhykkeisiin. Kaava-alueen eteläosa liittyy Lammaskallion selänteen metsäiseen, luonteeltaan luonnonmukaiseen puistovyöhykkeeseen. Kaavaalueen länsiosa on Katistentien katualuetta, jota rajaa lännessä puustoinen viheralue. Kaava-aluetta kohti aukeaa näkymiä ympäröiviltä katu- ja rakennetuilta alueilta. Kaavaalueen reuna-alueiden puusto katkaisee näkymiä alueen sisälle. Käytössä olleen aineiston (ks. kappale 2.8.3) perusteella kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. lisätään valokuvia kevään 2012 maastokäynnin jälkeen 4

11 Kuva 4. Ote Museoviraston muinaisjäännösrekisteriaineistosta (1/2012): Lähimmät tiedossa olevat muinaisjäännökset. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty mustalla nuolisymbolilla. ( 2.5 Palvelut, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä sitä käytetä elinkeinotoimintaan. Alueella sijaitseva koulu ei ole enää toiminnassa. 2.6 Virkistys, reitit Lammaskallion aluetta käytetään lähivirkistykseen ja kaava-alueen kautta kulkee virkistysreittejä. Alueella ei ole erityistä merkitystä seudullisten virkistysreittien osana. 2.7 Tiestö, kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisosa rajautuu Katumantien katualueeseen. Lännessä osa Katistentien katualueesta on sisällytetty kaava-alueeseen. 2.8 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 5

12 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaava-alueella tai sen vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä tai alueidenkäyttöä Voimassa ja vireillä olevat kaavat Hämeenlinnan alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava (mkv , vn , KHO ). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaan laatiminen on käynnissä. Vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä Suunnittelualue sijoittuu alueelle, jolle voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A) ja lähivirkistysaluetta (VL). Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 1991 hyväksymä yleiskaava (oikeusvaikutukseton). Kaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Koska kyseessä on oikeusvaikutukseton yleiskaava, ohjaa maakuntakaava alueen asemakaavoitusta. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 109/2115. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y) ja lähivirkistysalue (VL) sekä katualuetta (Katistentie). Idässä suunnittelualue rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL), kunnallisteknisten rakennusten korttelialueeseen (YT) sekä autopaikkojen korttelialueeseen (LPA). Kuva 5. Ote voimassa olevasta Kanta- Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. Lähde: Hämeen liitto. Kuva 6. Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (nähtävillä ). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. Lähde: Hämeen liitto. 6

13 Kuva 7. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (kaupunginvaltuusto 1991) (oikeusvaikutukseton) Lähde: Hämeenlinnan kaupunki. Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 109/2115. Lähde: Hämeenlinnan kaupunki Selvitykset Aluetta koskevia tietoja on koottu mm. seuraavista lähteistä: maastotietokanta (Maanmittauslaitos 1/2012) ympäristöhallinnon OIVA ja Hertta -tietojärjestelmät Suomen Ympäristökeskuksen paikkatietoaineistot Museoviraston paikkatietoaineistot (muinaisjäännösrekisteri, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (nk. RKY 2009)) voimassa olevat kaavat Hämeen ulkoilukartta ( Tarvittavat luontoselvitykset tehdään keväällä ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu talvella 2012 Kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Viranomaisneuvottelu on järjestetty xx.xx Kaavan valmisteluaineisto on laadittu kevään 2012 aikana. Valmisteluaineistoa on käsitelty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on laadittu Kaavaehdotusaineistoa on käsitelty Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä Viranomaisneuvottelu on järjestetty Kaavaehdotusta on käsitelty Kaava on hyväksytty

14 4 OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu alkutalvesta 2012 jonka jälkeen sitä tarpeen mukaan tarkistetaan kaavaprosessin edetessä kaavaehdotuksen nähtävilläoloon asti. OAS on asetettu nähtäville ja se on koko prosessin ajan ollut saatavissa kaupungin www-sivuilta. Kaavan vireilletulosta ja aineistojen nähtävilläolosta kaavaprosessin eri vaiheissa tiedotetaan kaupungin internet-sivuilla, lehti-ilmoituksella sekä lähettämällä maanomistajille ja naapureille kirje. Viranomaisneuvottelu on järjestetty. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä. Valmisteluaineistosta on voinut lausua mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Yleisötlaisuus on järjestetty.. Viranomaisten kannanotot on kirjattu viranomaisneuvottelussa Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx ja siitä on pyydetty lausunnot ja voinut jättää muistutuksen. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Suunnittelusta on ollut mahdollista kysyä lisätietoja ja antaa palautetta sekä kaupungin että kaavaa laativan konsultin edustajille koko prosessin ajan. 8

15 5 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA VAIKUTUKSET 5.1 Asemakaavan kuvaus Kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1), jolle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja, kuitenkin enintään 40% korttelin rakennusoikeudesta. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 4000 k-m 2. Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. ne osuudet katualueen rajasta, joiden kohdalta ei saa järjestää alueelle ajoneuvoliittymää. Kuva 9. Ote kaavaluonnoksesta, pienennös. 9

16 Kuva 10. Kaavan havainnekuva, pienennös. 5.2 Asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRA 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. ( 10

17 5.2.1 Kalliosuojatilahankkeen vaikutukset rakentamisen ja toiminnan aikana Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin kaksi vuotta. Louhintavaihe kestäisi noin puoli vuotta. Tänä aikana syntyy normaaleja louhinnan aiheuttamia vaikutuksia, kuten melua ja tärinää. Myös liikennevaikutukset ovat suurimmillaan kun louhetta kuljetetaan pois alueelta. Louhintavaiheen jälkeen kalliotilan sisätilojen rakentamisen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta. Tänä aikana merkittävimmät vaikutukset syntyvät rakentamiseen liittyvistä kuljetuksista. Rakentamisvaiheen jälkeen liikenne kalliosuojatiloihin on vähäistä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Suhde nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Asemakaavan mukaiset uudet rakenteet ja toiminnot sijoittuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. Kaava-alueella sijaitseva entinen koulurakennus ei enää jatkossa voi olla koulukäytössä alueen käyttötarkoituksen muuttuessa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Kaavassa on osoitettu alueelle rakennusoikeutta yhteensä 4000 k m 2. Mikäli koulurakennus säilytetään, voi uutta rakentamista sijoittua alueelle maksimissaan noin 3400 k-m 2 (ajotunnelin suuaukkorakennus + mahdolliset yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat rakennukset tai laitokset + mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat liike-, toimisto- ja työtilat). Asemakaavan mukainen maankäyttö ei louhintavaiheen jälkeen aiheuta merkittäviä vaikutuksia lähialueen asutukselle. Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan toteuttaminen ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Suhde voimassa ja vireillä oleviin kaavoihin Kaava-alue sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja lähivirkistysalueelle (VL). Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä ) suunnittelualueelle ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Asemakaavassa osoitettu maankäyttö on maakuntakaavojen mukaista. Alueella voimassa oleva yleiskaava (kaupunginvaltuusto 1991) on oikeusvaikutukseton, joten maakuntakaava ohjaa alueen asemakaavoitusta. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan Lammaskallion alueelle suunnitellun kalliosuojatilan rakentamisen ja käytön edellyttämiä rakenteita. Asemakaavan toteuttaminen supistaa Lammaskallion lähivirkistysaluetta. 11

18 5.2.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Hankkeen toteutumisen myötä nykyinen luonnonmukainen virkistyskäytössä oleva alue muuttuu nykyistä rakennetummaksi ja alueen luonne muuttuu. Todennäköisesti myös näkymät ympäristöstä kohti kaava-aluetta muuttuvat jonkin verran. Alueen ottaminen osittain rakentamiskäyttöön ei merkittävästi muuta eri luonteisten alueiden välistä suhdetta alueella, sillä vaikka metsäisen virkistysalueen osuus jonkin verran pienenee, säilyy jatkossakin suurin osa Lammaskallion selänteestä luonnonmukaisena virkistysalueena hankkeen toteutumisesta huolimatta. Kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta vaikutuksia lähiseudun muinaisjäännöskohteille Vaikutukset luonnonympäristöön tms. Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Lammaskallion alueen luonnonympäristöön. Asemakaavan toteuttaminen vähentää luonnonympäristön ja laajentaa rakennetun ympäristön pinta-alaa suunnittelualueella. täydennetään kevään 2012 luontoselvityksen perusteella Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Rakentamisaikana lähiympäristön asukkaille aiheutuu vaikutuksia kalliosuojatilojen louhinnasta aiheutuvasta melusta ja tärinästä sekä raskaasta liikenteestä, jota aiheutuu louheen poiskuljettamisesta. Myös louhintavaiheen jälkeen tehtävä kalliotilojen sisäosien rakentaminen aiheuttaa raskasta liikennettä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kuitenkin ohimeneviä. Louhintatöiden on arvioitu kestävän noin puoli vuotta ja rakentamisen kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta. Pysyviä vaikutuksia syntyy asemakaavamuutosalueen käyttötarkoituksen muuttumisesta. Alueella ei enää jatkossa välttämättä sallita vapaata liikkumista ja on myös mahdollista, että alue tai osia siitä aidataan. Näin ollen alueen virkistyskäyttömahdollisuudet heikkenevät tai virkistyskäyttö ei ole jatkossa mahdollista. Asemakaavamuutosalueen ulkopuolella Lammaskallion selännealueen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät kuitenkin jatkossakin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisesta vastaa Kiinteistö Oy Katuman Moreeni. Alustavien hankesuunnitelmien ja tämänhenkisen arvioin mukaan Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentaminen voisi käynnistyä Rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin 2 vuotta, josta louhintavaihe kestäisi noin puoli vuotta ja tilojen rakentaminen noin 1,5 vuotta. 12

19 7 LÄHTEET o maastotietokanta (Maanmittauslaitos 1/2012) o ympäristöhallinnon OIVA ja Hertta -tietojärjestelmät o Suomen Ympäristökeskuksen paikkatietoaineistot o Museoviraston paikkatietoaineistot (muinaisjäännösrekisteri, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (nk. RKY 2009)) o voimassa ja vireillä olevat kaavat o Hämeen ulkoilukartta ( o 13