Näkökulmia vauvan itsesäätelyn ja unen erityispiirteisiin. LL Sanni Penttilä Rotinat

Transkriptio

1 Näkökulmia vauvan itsesäätelyn ja unen erityispiirteisiin LL Sanni Penttilä Rotinat

2 Itsesäätely Mielialan ja tunteiden säätely Mielihyvän ja mielipahan säätely Tarkkaavaisuuden säätely Käyttäytymisen säätely Vireystilan säätely Järjestelmien keskinäinen tasapaino

3 Psyykkinen itsesäätely Sopeutuminen Itsensä hyväksyminen Stressin sieto Sosiaaliset valmiudet, valmius olla ryhmän jäsen Psyykkisen tasapainon ylläpitäminen (ajatukset-tunteet-mielikuvat), minäkokemuksen eheys

4 Itsesäätelyn kypsyminen Kehitys matalammista korkeampiin aivokeskuksiin Rakenteellinen kehitys sikiöaikana Toiminnallinen järjestäytyminen syntymän jälkeen -geneettiset ja biologiset tekijät, aivojen välittäjäaineet -varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemukset -psykososiaalisen ympäristön tapahtumat Vanhemman toiminnan herkkyys lapsen tarpeita kohtaan on välttämätöntä lapsen suotuisalle kehitykselle Hoivaajan läheisyys auttaa vauvaa alkuvaiheessa myös fysiologian säätelyssä (lämpötasapaino, hengitys)

5 Itsesäätelyn kypsyminen Emootioiden ja tunnekokemusten keskeinen merkitys -riittävän tasapainoisen tunne-elämän kehittyminen on edellytys myös muiden persoonallisuuden osa-alueiden optimaaliselle kehittymiselle, esim. älylliselle kehitykselle Kosketuksen (ja ihokontaktin) ja katsekontaktin merkitys! Samanlaisena, johdonmukaisina toistuvat hoivakokemukset, pysyvä hoivasuhde Tunnehuiput ja kyky tuntea iloa

6 Itsesäätelyn kypsyminen Vauva kehittyy suhteessa hoitavaan aikuiseen Pienen vauvan säätelykeinot ovat rajalliset. Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan halut ovat hänen tarpeitaan. Vauvan tarvitsee kokemusta siitä, että hänen tarpeisiinsa vastataan viiveettä Vauva ei osaa manipuloida eikä halua hallita vanhempiaan. Tarpeisiin vastaaminen ei pilalle hemmottele vauvaa.

7 Virittäytyminen vauvan hienovaraisiin ilmaisutapoihin Aikuisen opit tuntemaan juttelemalla ja jakamalla ajatuksia ja kokemuksia. Vauvan opit tuntemaan pitämällä häntä sylissäsi ja jakamalla kokemuksia Ensimmäiset elinviikot, vauvaan tutustuminen, tiivis fyysinen kannattelu Vastasyntyneen viestit vs. isomman vauvan viestit

8 Virittäytyminen vauvan hienovaraisiin ilmaisutapoihin Luottamuksen ja toimivan viestinnän rakentaminen (vs. Valtataisteluasetelma) Reagoinnillaan vanhemmat opettavat vauvaa luottamaan heihin Lapsen viestinnän tuttuus helpottaa vanhempana toimimista ja voimaannuttaa Luottamus on paras perusta kurinpidolle (vrt. Pelko ja alistuminen)

9 Tunteiden säätely Jatkuva prosessi, jossa yksilön tunnekokemukset, tunneilmaisut ja ympäristön vaatimukset pyritään sovittamaan toisiinsa -Hetkittäin emotionaalisesti haastavissa tilanteissa kaikilla voi esiintyä sekä yli- että alisäätyneitä reaktioita Tunteiden jakaminen mahdollistaa myös niiden säätelyn vuorovaikutuksessa Tunteiden säätely ja hallinta lapsen tärkeimpiä kehitystehtäviä -negatiivisten tunnetilojen lievittyminen ja väheneminen -positiivisten tunnetilojen jakaminen ja lisääminen Vuorovaikutusta säätelevät vauva ja vanhempi yhdessä säätelyprosessin vastavuoroisuus ja yhteys temperamenttipiirteisiin

10 Tunteiden säätely, tunteiden yhteensoinnuttaminen Lapsi tarvitsee avukseen peilin = hoivaajan, joka kykenee heijastamaan oikealla tavalla takaisin lapselle tämän oman tunnetilan ja kokemuksen, joka siten on tullut huomatuksi ja ymmärretyksi Hoivaaja peilaa vauvalle tämän tunnetilaa ja käyttäytymistä: hymyilemällä vauvalle, kun tämä hymyilee, näyttämällä surulliselta, kun vauva itkee ja lohduttamalla jne. Sopiva liioittelu Korjaavat liikkeet ja tunnehuiput

11 1. Elinvuoden kehitystehtävät Vauvavuoden tärkein ns. kehitystehtävä on perusluottamuksen muodostaminen, joka heijastuu myös säätelyjärjestelmän kypsymiseen Itsenäistymisen aika on myöhemmin Turvallisesti kiinnittynyt, vahvan perusluottamuksen saavuttanut lapsi on varhemmin valmis itsenäistymään ja kestää stressiä paremmin myöhemmissä elämän vaiheissa

12 Matkalla keskinäisriippuvuuteen Riippuvaisuus: Ensimmäisen elinvuoden ajan vauvat luottavat, että vanhemmat täyttävät heidän tarpeensa. (Riippuvaisen vaikea tuntea omaa mieltään) Riippumattomuus: Teen sen itse Toisen vuoden aikana taapero oppii monia asioita itsenäisesti. (Riippumaton menettää sen, mitä yhteisö voi tarjota) Keskinäisriippuvuus: Me teemme sen Keskinäisriippuvaiset ihmiset osaavat toimia muiden kanssa ja saada ihmissuhteistaan eniten samalla kun ovat kykeneviä antamaan paljon itsestään

13 Miksi samassa perheessäkin niin erilaisia vauvoja TEMPERAMENTTI PERSOONALLISUUDEN BIOLOGINEN PERUSTA Temperamentti+ Kasvatus+ Hoiva+ Ympäristö =PERSOONALLISUUS

14 Temperamentti -persoonallisuuden biologinen perusta Sensitiivisyys (aistiherkkyys) Järjestelmällisyys Aktiivisuus (voima, puhti, nopeus) Joustavuus Sopeutuvuus Emotionaalisuus Sinnikkyys (pitkäjänteisyys) Sosiaalisuus (seurallisuus) Häirittävyys (keskittymiskyky) Rohkeus Rytmisyys Lähestyminen-vetäytyminen Intensiivisyys Mieliala

15 Temperamentti -persoonallisuuden biologinen perusta Biologiset erot ärsykkeisiin reagoimisessa Hoivassa ja kasvatuksessa ratkaisevaa, kuinka hyvin kehityksellinen ympäristö pystyy tukemaan vauvaa sen omien ja ominaisten reaktioiden säätelyssä Vauvan ja vanhemman temperamenttien yhteensopivuus Vaikeissa yhteensopivuusongelmissa lapsi saattaa joutua tukahduttamaan itsestään oleellisia puolia.

16 Aistiprosessoinnin vaikutus vuorovaikutukseen Kaikki tieto ympäristöstä välittyy aistien kautta Aistikokemukset ja niihin reagointi hyvin yksilöllistä Vuorovaikutuksessa vauvan reagointi aistimuksiin vaikuttaa hoivaajan tunnereaktioihin ja päinvastoin Reagoinnin laatu voi helpottaa tai vaikeuttaa kommunikointia Aistiprosessoinnin häiriöt vaikuttavat itsesäätelyn kehittymiseen

17 Aistiprosessoinnin vaikutus vuorovaikutukseen Korkea aistimuskynnys passiivinen säätelystrategia Korkea aistimuskynnys aktiivinen säätelystrategia Matala aistimuskynnys passiivinen säätelystrategia Matala aistimuskynnys aktiivinen, välttelevä säätelystrategia

18 Erityiset lapset Keskoset Neurologiset sairaudet/erityisvaikeudet Vauvan sairaus Monikkovauvat

19 Suuritarpeinen vauva Vauva, joka tarvitsee PALJON KAIKKEA paitsi unta en ole mikään keskivertotapaus ja tarvitsen keskimääräistä parempaa vanhemmuutta. Jos annatte sen minulle, yhteiselostamme tulee oikein mukavaa. Jos ette anna, seuraa hankaluuksia Johtaja-ainesta: piirteet, jotka vauvana uuvuttavat, toisaalta positiivisia

20 Suuritarpeinen vauva Vauvan ennustamattomuus ja vaikeus totuttaa rutiineihin Tarve jatkuvaan fyysiseen kontaktiin (voit unohtaa vauvasängyn ja rattaat ), ns. tarravauva Viihtyy rinnalla rajattomasti (hyvä keino rauhoittaa) Valikoivuus hoitajan suhteen Voimakas, negatiivinen reagointi - huono rauhoiteltavuus

21 Stressinsietokyky Äidin raskauden aikainen stressitaso virittää myös sikiön stressijärjestelmää Mitä varhaisempi stressaantuminen, sitä voimakkaampi reagointi stressiin myöhäisemmissä vaiheissa Stressiin siedättäminen -> Heikko stressin sieto -turvallisen kiintymyssuhteen suojaava vaikutus Vaara on hyödyllistä muistaa tulevan varalta -> kielteisiä tunteita herättäneet tilanteet painuvat

22 Vanhemmuus Oman vauvan rakastaminen ja yhteyden luominen häneen on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa ja emotionaalisesti parantavaa

23 Vanhemmuus Raskaus ja vauvan hoivaaminen aktivoivat vanhemman omia hoivakokemuksia hyvässä ja pahassa (ns. lastenhuoneen haamut) Vauvan herättämät mielikuvat, vauvaan yhdistyvien negatiivisten olotilojen ja tunteiden tarkastelu tärkeää Uusi mahdollisuus rakentaa ja eheyttää omaa elämäntarinaa, tuoda asioita tietoiseksi ja tehdä tietoisia valintoja oman vanhemmuuden suhteen

24 Vanhemmuus Erityisesti suuritarpeisen vauvan tai temperamentiltaan haasteellisen vauvan vanhemmat vaarassa uupua Tasapainon etsiminen vauvan ja vanhemman omien tarpeiden välillä, ulkopuolisten paineiden minimoiminen, parisuhde ja sosiaalinen verkosto, vertaistuki Hoivaajan emotionaalinen uupumus on vauvalle katastrofi Täydellisyyteen pyrkivän uppoäitiyden ongelma upoksissa ei voi hengittää

25 Vanhemmuus On vauvan etu, että vanhempi pitää peilin kirkkaana ja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan Avun hakemisen kynnys riittävän alhaalla (ilottomuus, vihaisuus, väsymys, itsesyytökset, ajatukset vauvan vahingoittamisesta ) Vuorovaikutus on täynnä virheitä, korjaavan suunnan löytäminen Vauva ei tarvitse täydellistä, vaan riittävän hyvää vanhemmuutta

26 Vauvojen unen erityispiirteitä Ei ole niin suloista lasta, ettei hänen äitinsä ole huojentunut saadessaan hänet nukkumaan. -Ralph Waldo Emerson -

27 Vauvojen uni Mikä on pelottavinta, mitä muistat lapsuudestasi? Pelkäätkö pimeää? Evolutiivisesti henkiin jäämisen edellytys: Ei saa tulla unohdetuksi yksin pimeään Yksin herääminen voi olla pelottavaa Vauvan unen rakenne poikkeaa aikuisen unesta -tiheämpi unisykli syvästä unesta kevyeen -kevyen unen määrä suurempi -kiihkeisiin kehitysvaiheisiin liittyvä yöheräily

28 Vauvojen uni Uni-valve-rytmin muodostuminen ja vakiintuminen on sisäsyntyistä. Keskushermoston kyvyt kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Temperamenttinen osuus: taipumus rytmisyyteen, (yksilölliset erot jo sikiöaikana), sensitiivisyys, häirittävyys -heikko rytmisyys voimavarana; parempi kyky sietää epäsäännöllisyyttä Mitä vähemmän rytmisyyteen taipuva lapsi on ja mitä enemmän hänellä on vaikeutta itsesäätelynsä kehityksessä, sitä enemmän hänen nukkumiskäyttäytymisensä tarvitsee säätelyn tukea ulkoa päin

29 Vauvojen uni Mitä vanhemmat odottavat vauvan unelta? Vanhemman itseluottamuksen säilyminen huonosti nukkuvan/säätelyhäiriöisen vauvan hoivaajana

30 Vauvojen uni Vauvojen yöheräily ei ole merkki epäonnistuneesta kasvatuksesta eikä vauvan huonotapaisuudesta Osalla vauvoista synnynnäisenä taito rauhoittaa itsensä ja nukahtaa ilman apua Toiset vauvat heräävät herkästi ja ovat vaikeasti jälleen rauhoiteltavissa Myös hätääntymisherkkyydessä eroja Suurin osa vauvojen unihäiriöistä on tavallisten perheiden terveiden vauvojen uni-valverytmin

31 Vauvojen uni Yöheräily lisääntyy tyypillisesti kiihkeiden kehitysvaiheiden aikana, jolloin keskushermosto uudelleen organisoituu Myös sairaudet, hampaiden tulo, päiväaikainen tapahtumien rikkaus yms. horjuttavat lapsen kykyä ylläpitää tasaisesti vireystilojensa vaihtelua

32 Säätelyhäiriön vaikutus uneen Kehittyvän ja kypsyvän keskushermoston kyky hallita aistimuksia jäsentyneesti Yliherkkä lapsi reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti kosketukseen, ääniin, valoihin tai muihin aistimuksiin Vaikeus rauhoittua, koska pienetkin ärsykkeet aktivoivat uudelleen voimakkaasti

33 Traumaperäinen stressireaktio Lapsen unta häiritsevä ja kokonaiskehitystä uhkaava tilanne Vauvan reagointi äkilliseen väkivaltaa tai uhkaa sisältävään tilanteeseen Stressihormonipitoisuuksien nousu Ylitarkkaavuus ja yliärtyvyys, joskus apaattisuus ja vetäytyvyys Unihäiriö tyypillistä Takertuvuus, ahdistuneisuus, kiukkuisuus

34 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk 6kk- nopean kehityksen vaihe sekä emotionaalisesti että motorisesti Samassa vaiheessa vauvan kiinnittyminen alkaa vakiintua ja on erityisen tärkeää välttää vauvan turvallisuuden tunteen horjuttamista Lapsen hädän ohittaminen vahvistaa välttelevää, avun tarpeet tukahduttavaa kiinnittymismallia, joka rajoittaa lapsen tunneelämän myöhempää kehitystä

35 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk Erityisen suuri tarve saada apua omien tunteiden säätelyyn Läsnäolon, kosketuksen, turvallisen tuoksun merkitys Ristiriita vanhemmuuskulttuurin ja vauvan tarpeiden välillä. Paine tukea vauvaa itsenäiseen suuntaan liian varhain

36 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk Lapsen evolutiivinen virittäytyminen varmistamaan hoivaajan läsnäolo ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys biologisesti keskeisin. Ihmislajille ominaista nukuttaa lapset läheisessä yhteydessä vanhempiinsa (vrt. Länsimainen kulttuuri)

37 Vauvojen univaikeus Kuinka tukea vauvan omaa säätelyjärjestelmää siten, että vauva pystyy havahduttuaan jatkamaan unta? Vanhemman luoman säätelypiirin vahvistaminen -ymmärrys vauvan unesta, ennakko-odotukset? -vanhemman huolen ja syyllisyyden lievittyminen -vauvan hyväksyminen omine temperamenttipiirteineen

38 Vauvojen univaikeus Päivä- ja iltarutiinien tärkeys, päiväaikainen vuorovaikutus Nukkumaan mennessä ja yöllä aktivoimisen välttäminen Rauhoittavien menetelmien toistuva harjoittaminen Pimeä lisää lapsen hätää, myös yksinäisyys laukaisee vauvan hätäännystä Vauvan viestiin vastaaminen ennen paniikkia. Paniikkitilassa olevan vauvan rauhoittaminen

39 Nukkumisjärjestelyt Nukkuminen ei ole valtakysymys, pakottaa ei voi. Itsenäistymistaidot eivät myöskään synny pakottamalla Vanhemman tehtävä luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle nukahtamisen mahdolliseksi Asenne vauvan öisiin tarpeisiin. Onko mahdollista hyväksyä, että pienellä ihmisellä on suuret tarpeet ympäri vuorokauden Vanhemman oman hädän ja ahdistuksen hallinta

40 Nukkumisjärjestelyt: uniassosiaatio Havahtuessaan vauva kaipaa olotilaa, jossa on nukahtanut

41 Nukkumisjärjestelyt: Vauvan erityispiirteiden tunnistaminen Mitä vauva sietää turvallisuuden tunteen vaarantumatta? -vauvan itsesäätelyn tila -ärsykeherkkyys -paniikkialttius -lohdutettavuus

42 Nukkumisjärjestelyt Vauva-aika on lyhyt, ohimenevä vaihe Mitkä nukkumajärjestelyt takaavat perheelle eniten unta? Ei oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa Perhepeti, sivuvaunu, oma huone vauvalle, oma huone isälle, erikoissänky isommalle lapselle vanhempien läheisyyteen Väsymys on suurempi uhka parisuhteelle kuin erikoisjärjestelyt unimäärän optimoimiseksi

43 Yhdessä nukkuminen Vauvan ja vanhemman unirytmin synkronoituminen (kevyen unen vaihe samaan aikaan) Vanhemman hengitys stimuloi lapsen hengitystä Vanhempien ja vauvan välisen luottamuksen vahvistuminen Turvallisuus: EI PÄIHTEITÄ TAI KESKUSHERMOSTOON VAIKUTTAVIA LÄÄKKEITÄ

44 Yhdessä nukkuminen Vauvan tarpeisiin reagoiminen helppoa viiveettä Imettämisen helppous, äidin helpompi nukahtaa Vauvan näkökulma: tutun ihmisen läsnäolo rauhoittaa (kosketus, haju, kuulo), luottamus siihen, että pahaan olon saa helpotuksen kasvaa Auttaa toipumaan päivän erossa olosta ja tukee kiinnittymistä

45 Yhdessä nukkuminen Jos ei toimi, kokeile muita vaihtoehtoja On vauvoja, jotka eivät nuku hyvin vanhempien vieressä (esim. aistiyliherkkyydet)

46 Rauhoittaminen Pystyykö vanhempi itse rauhoittumaan? Vanhempien keskinäinen yhteistyö Rauhallinen ääni Tasainen, melko voimakas ja rytminen kosketus selkään tyynnyttää ihmisen fysiologiaa tehokkaasti Tarvittaessa tyynnyttely sylissä Itkun tulkinta

47 Yövieroitus Joskus yösyötöistä luopuminen auttaa ei aina puntarissa yösyöttöjen kuormittavuus vs. helppous rauhoittelukeinona, vauvan tapa vai tarve? Uniassosiaatio Päiväaikaisen imetyksen tehostaminen Isän rooli, kantaminen, etäisyys maitobaariin Muut rauhoittelukeinot Johdonmukaisuus, asteittainen, takaiskut Lapsen valmisteleminen

48 Etäisyyden lisääminen asteittain Luota vaistoihisi! Vaistosi kertoo, koetko normaalia vanhemman haikeutta, kun lapset tuntuvat kasvavan liian nopeasti, vai painostatko lastasi tekemään jotain mihin hän ei vielä ole valmis Nukkumaetäisyyden ja nukkumarutiineiden opettelu asteittain lapsen valmiuksien kypsymisen myötä Tee nukkumisesta mukavaa

49 Mistä apua ja jaksamista kukkujien vanhemmille?! Neuvolat avainasemassa Vertaistuki, älä jää yksin! Vauvaperheyksikkö keskussairaalalla, vauvojen unihoitaja Lastenosastot

50 Ihminen tarvitsee ihmistä Ihminen tarvitsee ihmistä Ihminen ilman ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle on vähemmän ihminen ihmiselle, Ollakseen itse ihminen. Vähemmän kuin ihminen voi olla. Lämpimin peitto on toisen iho, Ihminen tarvitsee ihmistä. Toisen iho on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, - Tommy Tabermann - Olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä.