Näkökulmia vauvan itsesäätelyn ja unen erityispiirteisiin. LL Sanni Penttilä Rotinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia vauvan itsesäätelyn ja unen erityispiirteisiin. LL Sanni Penttilä 2.10.2010 Rotinat"

Transkriptio

1 Näkökulmia vauvan itsesäätelyn ja unen erityispiirteisiin LL Sanni Penttilä Rotinat

2 Itsesäätely Mielialan ja tunteiden säätely Mielihyvän ja mielipahan säätely Tarkkaavaisuuden säätely Käyttäytymisen säätely Vireystilan säätely Järjestelmien keskinäinen tasapaino

3 Psyykkinen itsesäätely Sopeutuminen Itsensä hyväksyminen Stressin sieto Sosiaaliset valmiudet, valmius olla ryhmän jäsen Psyykkisen tasapainon ylläpitäminen (ajatukset-tunteet-mielikuvat), minäkokemuksen eheys

4 Itsesäätelyn kypsyminen Kehitys matalammista korkeampiin aivokeskuksiin Rakenteellinen kehitys sikiöaikana Toiminnallinen järjestäytyminen syntymän jälkeen -geneettiset ja biologiset tekijät, aivojen välittäjäaineet -varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemukset -psykososiaalisen ympäristön tapahtumat Vanhemman toiminnan herkkyys lapsen tarpeita kohtaan on välttämätöntä lapsen suotuisalle kehitykselle Hoivaajan läheisyys auttaa vauvaa alkuvaiheessa myös fysiologian säätelyssä (lämpötasapaino, hengitys)

5 Itsesäätelyn kypsyminen Emootioiden ja tunnekokemusten keskeinen merkitys -riittävän tasapainoisen tunne-elämän kehittyminen on edellytys myös muiden persoonallisuuden osa-alueiden optimaaliselle kehittymiselle, esim. älylliselle kehitykselle Kosketuksen (ja ihokontaktin) ja katsekontaktin merkitys! Samanlaisena, johdonmukaisina toistuvat hoivakokemukset, pysyvä hoivasuhde Tunnehuiput ja kyky tuntea iloa

6 Itsesäätelyn kypsyminen Vauva kehittyy suhteessa hoitavaan aikuiseen Pienen vauvan säätelykeinot ovat rajalliset. Ensimmäisten kuukausien aikana vauvan halut ovat hänen tarpeitaan. Vauvan tarvitsee kokemusta siitä, että hänen tarpeisiinsa vastataan viiveettä Vauva ei osaa manipuloida eikä halua hallita vanhempiaan. Tarpeisiin vastaaminen ei pilalle hemmottele vauvaa.

7 Virittäytyminen vauvan hienovaraisiin ilmaisutapoihin Aikuisen opit tuntemaan juttelemalla ja jakamalla ajatuksia ja kokemuksia. Vauvan opit tuntemaan pitämällä häntä sylissäsi ja jakamalla kokemuksia Ensimmäiset elinviikot, vauvaan tutustuminen, tiivis fyysinen kannattelu Vastasyntyneen viestit vs. isomman vauvan viestit

8 Virittäytyminen vauvan hienovaraisiin ilmaisutapoihin Luottamuksen ja toimivan viestinnän rakentaminen (vs. Valtataisteluasetelma) Reagoinnillaan vanhemmat opettavat vauvaa luottamaan heihin Lapsen viestinnän tuttuus helpottaa vanhempana toimimista ja voimaannuttaa Luottamus on paras perusta kurinpidolle (vrt. Pelko ja alistuminen)

9 Tunteiden säätely Jatkuva prosessi, jossa yksilön tunnekokemukset, tunneilmaisut ja ympäristön vaatimukset pyritään sovittamaan toisiinsa -Hetkittäin emotionaalisesti haastavissa tilanteissa kaikilla voi esiintyä sekä yli- että alisäätyneitä reaktioita Tunteiden jakaminen mahdollistaa myös niiden säätelyn vuorovaikutuksessa Tunteiden säätely ja hallinta lapsen tärkeimpiä kehitystehtäviä -negatiivisten tunnetilojen lievittyminen ja väheneminen -positiivisten tunnetilojen jakaminen ja lisääminen Vuorovaikutusta säätelevät vauva ja vanhempi yhdessä säätelyprosessin vastavuoroisuus ja yhteys temperamenttipiirteisiin

10 Tunteiden säätely, tunteiden yhteensoinnuttaminen Lapsi tarvitsee avukseen peilin = hoivaajan, joka kykenee heijastamaan oikealla tavalla takaisin lapselle tämän oman tunnetilan ja kokemuksen, joka siten on tullut huomatuksi ja ymmärretyksi Hoivaaja peilaa vauvalle tämän tunnetilaa ja käyttäytymistä: hymyilemällä vauvalle, kun tämä hymyilee, näyttämällä surulliselta, kun vauva itkee ja lohduttamalla jne. Sopiva liioittelu Korjaavat liikkeet ja tunnehuiput

11 1. Elinvuoden kehitystehtävät Vauvavuoden tärkein ns. kehitystehtävä on perusluottamuksen muodostaminen, joka heijastuu myös säätelyjärjestelmän kypsymiseen Itsenäistymisen aika on myöhemmin Turvallisesti kiinnittynyt, vahvan perusluottamuksen saavuttanut lapsi on varhemmin valmis itsenäistymään ja kestää stressiä paremmin myöhemmissä elämän vaiheissa

12 Matkalla keskinäisriippuvuuteen Riippuvaisuus: Ensimmäisen elinvuoden ajan vauvat luottavat, että vanhemmat täyttävät heidän tarpeensa. (Riippuvaisen vaikea tuntea omaa mieltään) Riippumattomuus: Teen sen itse Toisen vuoden aikana taapero oppii monia asioita itsenäisesti. (Riippumaton menettää sen, mitä yhteisö voi tarjota) Keskinäisriippuvuus: Me teemme sen Keskinäisriippuvaiset ihmiset osaavat toimia muiden kanssa ja saada ihmissuhteistaan eniten samalla kun ovat kykeneviä antamaan paljon itsestään

13 Miksi samassa perheessäkin niin erilaisia vauvoja TEMPERAMENTTI PERSOONALLISUUDEN BIOLOGINEN PERUSTA Temperamentti+ Kasvatus+ Hoiva+ Ympäristö =PERSOONALLISUUS

14 Temperamentti -persoonallisuuden biologinen perusta Sensitiivisyys (aistiherkkyys) Järjestelmällisyys Aktiivisuus (voima, puhti, nopeus) Joustavuus Sopeutuvuus Emotionaalisuus Sinnikkyys (pitkäjänteisyys) Sosiaalisuus (seurallisuus) Häirittävyys (keskittymiskyky) Rohkeus Rytmisyys Lähestyminen-vetäytyminen Intensiivisyys Mieliala

15 Temperamentti -persoonallisuuden biologinen perusta Biologiset erot ärsykkeisiin reagoimisessa Hoivassa ja kasvatuksessa ratkaisevaa, kuinka hyvin kehityksellinen ympäristö pystyy tukemaan vauvaa sen omien ja ominaisten reaktioiden säätelyssä Vauvan ja vanhemman temperamenttien yhteensopivuus Vaikeissa yhteensopivuusongelmissa lapsi saattaa joutua tukahduttamaan itsestään oleellisia puolia.

16 Aistiprosessoinnin vaikutus vuorovaikutukseen Kaikki tieto ympäristöstä välittyy aistien kautta Aistikokemukset ja niihin reagointi hyvin yksilöllistä Vuorovaikutuksessa vauvan reagointi aistimuksiin vaikuttaa hoivaajan tunnereaktioihin ja päinvastoin Reagoinnin laatu voi helpottaa tai vaikeuttaa kommunikointia Aistiprosessoinnin häiriöt vaikuttavat itsesäätelyn kehittymiseen

17 Aistiprosessoinnin vaikutus vuorovaikutukseen Korkea aistimuskynnys passiivinen säätelystrategia Korkea aistimuskynnys aktiivinen säätelystrategia Matala aistimuskynnys passiivinen säätelystrategia Matala aistimuskynnys aktiivinen, välttelevä säätelystrategia

18 Erityiset lapset Keskoset Neurologiset sairaudet/erityisvaikeudet Vauvan sairaus Monikkovauvat

19 Suuritarpeinen vauva Vauva, joka tarvitsee PALJON KAIKKEA paitsi unta en ole mikään keskivertotapaus ja tarvitsen keskimääräistä parempaa vanhemmuutta. Jos annatte sen minulle, yhteiselostamme tulee oikein mukavaa. Jos ette anna, seuraa hankaluuksia Johtaja-ainesta: piirteet, jotka vauvana uuvuttavat, toisaalta positiivisia

20 Suuritarpeinen vauva Vauvan ennustamattomuus ja vaikeus totuttaa rutiineihin Tarve jatkuvaan fyysiseen kontaktiin (voit unohtaa vauvasängyn ja rattaat ), ns. tarravauva Viihtyy rinnalla rajattomasti (hyvä keino rauhoittaa) Valikoivuus hoitajan suhteen Voimakas, negatiivinen reagointi - huono rauhoiteltavuus

21 Stressinsietokyky Äidin raskauden aikainen stressitaso virittää myös sikiön stressijärjestelmää Mitä varhaisempi stressaantuminen, sitä voimakkaampi reagointi stressiin myöhäisemmissä vaiheissa Stressiin siedättäminen -> Heikko stressin sieto -turvallisen kiintymyssuhteen suojaava vaikutus Vaara on hyödyllistä muistaa tulevan varalta -> kielteisiä tunteita herättäneet tilanteet painuvat

22 Vanhemmuus Oman vauvan rakastaminen ja yhteyden luominen häneen on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa ja emotionaalisesti parantavaa

23 Vanhemmuus Raskaus ja vauvan hoivaaminen aktivoivat vanhemman omia hoivakokemuksia hyvässä ja pahassa (ns. lastenhuoneen haamut) Vauvan herättämät mielikuvat, vauvaan yhdistyvien negatiivisten olotilojen ja tunteiden tarkastelu tärkeää Uusi mahdollisuus rakentaa ja eheyttää omaa elämäntarinaa, tuoda asioita tietoiseksi ja tehdä tietoisia valintoja oman vanhemmuuden suhteen

24 Vanhemmuus Erityisesti suuritarpeisen vauvan tai temperamentiltaan haasteellisen vauvan vanhemmat vaarassa uupua Tasapainon etsiminen vauvan ja vanhemman omien tarpeiden välillä, ulkopuolisten paineiden minimoiminen, parisuhde ja sosiaalinen verkosto, vertaistuki Hoivaajan emotionaalinen uupumus on vauvalle katastrofi Täydellisyyteen pyrkivän uppoäitiyden ongelma upoksissa ei voi hengittää

25 Vanhemmuus On vauvan etu, että vanhempi pitää peilin kirkkaana ja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan Avun hakemisen kynnys riittävän alhaalla (ilottomuus, vihaisuus, väsymys, itsesyytökset, ajatukset vauvan vahingoittamisesta ) Vuorovaikutus on täynnä virheitä, korjaavan suunnan löytäminen Vauva ei tarvitse täydellistä, vaan riittävän hyvää vanhemmuutta

26 Vauvojen unen erityispiirteitä Ei ole niin suloista lasta, ettei hänen äitinsä ole huojentunut saadessaan hänet nukkumaan. -Ralph Waldo Emerson -

27 Vauvojen uni Mikä on pelottavinta, mitä muistat lapsuudestasi? Pelkäätkö pimeää? Evolutiivisesti henkiin jäämisen edellytys: Ei saa tulla unohdetuksi yksin pimeään Yksin herääminen voi olla pelottavaa Vauvan unen rakenne poikkeaa aikuisen unesta -tiheämpi unisykli syvästä unesta kevyeen -kevyen unen määrä suurempi -kiihkeisiin kehitysvaiheisiin liittyvä yöheräily

28 Vauvojen uni Uni-valve-rytmin muodostuminen ja vakiintuminen on sisäsyntyistä. Keskushermoston kyvyt kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Temperamenttinen osuus: taipumus rytmisyyteen, (yksilölliset erot jo sikiöaikana), sensitiivisyys, häirittävyys -heikko rytmisyys voimavarana; parempi kyky sietää epäsäännöllisyyttä Mitä vähemmän rytmisyyteen taipuva lapsi on ja mitä enemmän hänellä on vaikeutta itsesäätelynsä kehityksessä, sitä enemmän hänen nukkumiskäyttäytymisensä tarvitsee säätelyn tukea ulkoa päin

29 Vauvojen uni Mitä vanhemmat odottavat vauvan unelta? Vanhemman itseluottamuksen säilyminen huonosti nukkuvan/säätelyhäiriöisen vauvan hoivaajana

30 Vauvojen uni Vauvojen yöheräily ei ole merkki epäonnistuneesta kasvatuksesta eikä vauvan huonotapaisuudesta Osalla vauvoista synnynnäisenä taito rauhoittaa itsensä ja nukahtaa ilman apua Toiset vauvat heräävät herkästi ja ovat vaikeasti jälleen rauhoiteltavissa Myös hätääntymisherkkyydessä eroja Suurin osa vauvojen unihäiriöistä on tavallisten perheiden terveiden vauvojen uni-valverytmin

31 Vauvojen uni Yöheräily lisääntyy tyypillisesti kiihkeiden kehitysvaiheiden aikana, jolloin keskushermosto uudelleen organisoituu Myös sairaudet, hampaiden tulo, päiväaikainen tapahtumien rikkaus yms. horjuttavat lapsen kykyä ylläpitää tasaisesti vireystilojensa vaihtelua

32 Säätelyhäiriön vaikutus uneen Kehittyvän ja kypsyvän keskushermoston kyky hallita aistimuksia jäsentyneesti Yliherkkä lapsi reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti kosketukseen, ääniin, valoihin tai muihin aistimuksiin Vaikeus rauhoittua, koska pienetkin ärsykkeet aktivoivat uudelleen voimakkaasti

33 Traumaperäinen stressireaktio Lapsen unta häiritsevä ja kokonaiskehitystä uhkaava tilanne Vauvan reagointi äkilliseen väkivaltaa tai uhkaa sisältävään tilanteeseen Stressihormonipitoisuuksien nousu Ylitarkkaavuus ja yliärtyvyys, joskus apaattisuus ja vetäytyvyys Unihäiriö tyypillistä Takertuvuus, ahdistuneisuus, kiukkuisuus

34 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk 6kk- nopean kehityksen vaihe sekä emotionaalisesti että motorisesti Samassa vaiheessa vauvan kiinnittyminen alkaa vakiintua ja on erityisen tärkeää välttää vauvan turvallisuuden tunteen horjuttamista Lapsen hädän ohittaminen vahvistaa välttelevää, avun tarpeet tukahduttavaa kiinnittymismallia, joka rajoittaa lapsen tunneelämän myöhempää kehitystä

35 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk Erityisen suuri tarve saada apua omien tunteiden säätelyyn Läsnäolon, kosketuksen, turvallisen tuoksun merkitys Ristiriita vanhemmuuskulttuurin ja vauvan tarpeiden välillä. Paine tukea vauvaa itsenäiseen suuntaan liian varhain

36 Kiinnittymisen vakiintuminen 6-10kk Lapsen evolutiivinen virittäytyminen varmistamaan hoivaajan läsnäolo ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys biologisesti keskeisin. Ihmislajille ominaista nukuttaa lapset läheisessä yhteydessä vanhempiinsa (vrt. Länsimainen kulttuuri)

37 Vauvojen univaikeus Kuinka tukea vauvan omaa säätelyjärjestelmää siten, että vauva pystyy havahduttuaan jatkamaan unta? Vanhemman luoman säätelypiirin vahvistaminen -ymmärrys vauvan unesta, ennakko-odotukset? -vanhemman huolen ja syyllisyyden lievittyminen -vauvan hyväksyminen omine temperamenttipiirteineen

38 Vauvojen univaikeus Päivä- ja iltarutiinien tärkeys, päiväaikainen vuorovaikutus Nukkumaan mennessä ja yöllä aktivoimisen välttäminen Rauhoittavien menetelmien toistuva harjoittaminen Pimeä lisää lapsen hätää, myös yksinäisyys laukaisee vauvan hätäännystä Vauvan viestiin vastaaminen ennen paniikkia. Paniikkitilassa olevan vauvan rauhoittaminen

39 Nukkumisjärjestelyt Nukkuminen ei ole valtakysymys, pakottaa ei voi. Itsenäistymistaidot eivät myöskään synny pakottamalla Vanhemman tehtävä luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle nukahtamisen mahdolliseksi Asenne vauvan öisiin tarpeisiin. Onko mahdollista hyväksyä, että pienellä ihmisellä on suuret tarpeet ympäri vuorokauden Vanhemman oman hädän ja ahdistuksen hallinta

40 Nukkumisjärjestelyt: uniassosiaatio Havahtuessaan vauva kaipaa olotilaa, jossa on nukahtanut

41 Nukkumisjärjestelyt: Vauvan erityispiirteiden tunnistaminen Mitä vauva sietää turvallisuuden tunteen vaarantumatta? -vauvan itsesäätelyn tila -ärsykeherkkyys -paniikkialttius -lohdutettavuus

42 Nukkumisjärjestelyt Vauva-aika on lyhyt, ohimenevä vaihe Mitkä nukkumajärjestelyt takaavat perheelle eniten unta? Ei oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa Perhepeti, sivuvaunu, oma huone vauvalle, oma huone isälle, erikoissänky isommalle lapselle vanhempien läheisyyteen Väsymys on suurempi uhka parisuhteelle kuin erikoisjärjestelyt unimäärän optimoimiseksi

43 Yhdessä nukkuminen Vauvan ja vanhemman unirytmin synkronoituminen (kevyen unen vaihe samaan aikaan) Vanhemman hengitys stimuloi lapsen hengitystä Vanhempien ja vauvan välisen luottamuksen vahvistuminen Turvallisuus: EI PÄIHTEITÄ TAI KESKUSHERMOSTOON VAIKUTTAVIA LÄÄKKEITÄ

44 Yhdessä nukkuminen Vauvan tarpeisiin reagoiminen helppoa viiveettä Imettämisen helppous, äidin helpompi nukahtaa Vauvan näkökulma: tutun ihmisen läsnäolo rauhoittaa (kosketus, haju, kuulo), luottamus siihen, että pahaan olon saa helpotuksen kasvaa Auttaa toipumaan päivän erossa olosta ja tukee kiinnittymistä

45 Yhdessä nukkuminen Jos ei toimi, kokeile muita vaihtoehtoja On vauvoja, jotka eivät nuku hyvin vanhempien vieressä (esim. aistiyliherkkyydet)

46 Rauhoittaminen Pystyykö vanhempi itse rauhoittumaan? Vanhempien keskinäinen yhteistyö Rauhallinen ääni Tasainen, melko voimakas ja rytminen kosketus selkään tyynnyttää ihmisen fysiologiaa tehokkaasti Tarvittaessa tyynnyttely sylissä Itkun tulkinta

47 Yövieroitus Joskus yösyötöistä luopuminen auttaa ei aina puntarissa yösyöttöjen kuormittavuus vs. helppous rauhoittelukeinona, vauvan tapa vai tarve? Uniassosiaatio Päiväaikaisen imetyksen tehostaminen Isän rooli, kantaminen, etäisyys maitobaariin Muut rauhoittelukeinot Johdonmukaisuus, asteittainen, takaiskut Lapsen valmisteleminen

48 Etäisyyden lisääminen asteittain Luota vaistoihisi! Vaistosi kertoo, koetko normaalia vanhemman haikeutta, kun lapset tuntuvat kasvavan liian nopeasti, vai painostatko lastasi tekemään jotain mihin hän ei vielä ole valmis Nukkumaetäisyyden ja nukkumarutiineiden opettelu asteittain lapsen valmiuksien kypsymisen myötä Tee nukkumisesta mukavaa

49 Mistä apua ja jaksamista kukkujien vanhemmille?! Neuvolat avainasemassa Vertaistuki, älä jää yksin! Vauvaperheyksikkö keskussairaalalla, vauvojen unihoitaja Lastenosastot

50 Ihminen tarvitsee ihmistä Ihminen tarvitsee ihmistä Ihminen ilman ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle on vähemmän ihminen ihmiselle, Ollakseen itse ihminen. Vähemmän kuin ihminen voi olla. Lämpimin peitto on toisen iho, Ihminen tarvitsee ihmistä. Toisen iho on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, - Tommy Tabermann - Olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä.

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää

Lisätiedot

HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN

HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN JOHANNA PUDAS, KASVATUSPSYKOLOGI (KM) PEDAGOGISEN SUHTEEN TEOREETTIS- KÄSITTEELLINEN

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Unijoogakurssi 12.2.2008 Olli Erjanti, FM 12.2.2008 Unijooga (c) Olli Erjanti 2008 1 Tiibetiläinen unijooga "Tarkastele unikokemustasi huomataksesi oletko todella

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PIKKULASTEN UNI JA NUKKUMISTOTTUMUKSET. Psykologi Katja Rantala. Pienet yökukkujat

PIKKULASTEN UNI JA NUKKUMISTOTTUMUKSET. Psykologi Katja Rantala. Pienet yökukkujat 1 PIKKULASTEN UNI JA NUKKUMISTOTTUMUKSET Psykologi Katja Rantala Pienet yökukkujat Pilapiirrokset kuvaavat pikkulasten vanhempia lopen uupuneina, puolinukuksissa laahustavina olentoina. Nukkumisjutut ovat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot