KOUVOLA pääsee raiteilleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLA pääsee raiteilleen"

Transkriptio

1 KOUVOLA pääsee raiteilleen ANTTI PULKKINEN Rautatie synnytti Kouvolan. Nyt kiskojen uskotaan tuovan taas vaurautta kaupunkiin. Metsäteollisuuden alasajosta toipuva liitoskaupunki panostaa kauppaan ja venäläisturisteihin. Pohjois-Kymenlaakson keskuspaikka Kouvola tunnettiin 1960-luvulta 1990-luvulle menestyvänä kauppa- ja hallintokaupunkina. Savon- ja Karjalan radan risteykseen syntynyttä Kouvolaa kutsuttiin leikkisästi karjalaisten Dallasiksi. Korkeista rakennuksistaan tunnetun keskuskaupungin ympärille levittäytyivät paitsi loputtomat pellot, myös naapurikaupungit Kuusankoski ja Anjalankoski paperitehtaineen. Yhteen kasvaneet kaupungit kukoistivat etenkin 1970-luvulla. Paperitehtaat toivat vaurautta, Kuutostien varteen nousivat maan moderneimmat jättimarketit ja Kouvolan keskustassa takoivat rahaa isot kauppaketjut Stockmannia myöten. Seudulle antoivat leimansa myös Valkealan ja Elimäen kaltaiset maanviljelyspitäjät ja suuret varuskunnat. Porskutuksen pysäytti kuitenkin 1990-luvun lama, joka vei seudulta työpaikkoja ja kiihdytti muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle. Kymen läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli iso isku sekin, mutta paperitehtaat sinnittelivät vielä 2000-luvun puolelle, kun koneita uusittiin ja tuotanto kasvoi. Mustat vuodet toi kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos. Vuoden 2005 jälkeen Kouvolan seudulta on hävinnyt suoraan ja välillisesti alihankintayritysten kautta runsaat metsäteollisuuden työpaikkaa. Sekä Voikkaan että Myllykosken paperitehtaiden portit on suljettu. Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuvaileekin tapahtumia suomalaisen teollisuushistorian 20 Kuntalehti suurimmaksi rakennemuutokseksi, joka on yhdelle seudulle osunut. Joskus 1970-luvun alussa metsäteollisuus työllisti Kouvolan seudulla lähes henkeä. Nyt se työllistää noin Siitä voi päätellä rakennemuutoksen rajuuden. Yhteistyön perinne helpotti liitosta Myllerrystä ei jääty katsomaan Kymijoen varressa tumput suorina. Pitkään kansanedustajana toiminut Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski (sd.) muistuttaa, että Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty jo kauan kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Perinteet ulottuvat aina ja luvuille, jolloin perustettiin aluesairaala, järjestettiin ammatillinen koulutus ja aloitettiin yleiskaavayhteistyö. Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntaseiskan toimialaan kuuluivat seudun elinkeinopolitiikka, aluekehitystehtävät, ammatillinen koulutus, maankäytön suunnittelu, ympäristötoimi ja edunvalvonta. Kuntaseiska loi luottamusta myös päättäjien välille henkilökohtaisesti. Se oli tärkeää, sillä seudun kunnat olivat keskenään erilaisia niin poliittisesti kuin myös elinkeinorakenteeltaan, Koski muistuttaa. Seuraava askel otettiin vuonna Silloin Kouvolan seudun kunnat Iittiä lukuun ottamatta aloittivat yhteistyön talous- ja henkilöstöhallinnossa, teknisessä toimessa, sosiaali-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä kansalais- ja työväenopistojen toiminnassa. Kunnat perustivat esimerkiksi yhteisen tilitoimiston ja järjestivät julkisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon seudullisesti. Kirjastopalvelutkin muokattiin yhteisiksi. Tervetuloa Kouvolaan, itänaapurit! Kaupungin johtokolmikko Lauri Lamminmäki (vas.), Jari Suomela ja Valto Koski luottavat siihen, että yhä useammat venäläiset pysähtyvät Kouvolaan ostoksille.

2 Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntalehti

3 Valto Koski: Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Hanke kulki nimellä Suuri Suunnitelma. Sen loppuessa vuonna 2007 kunnat oli jo hivutettu niin lähelle toisiaan, että niiden oli helppo käynnistää kuntaliitosselvitys. Vielä samana vuonna kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen uuden Kouvolan perustamisesta, ja uusi kaupunki näki päivänvalon vuoden 2009 alussa. Jälkeenpäin kuuden kunnan liitos vaikuttaa syntyneen helposti. Valtuuston puheenjohtaja Koski uskoo, että yhdistymistä helpotti ainakin Paras-hanke. Liitoksen syntyvaiheissa Kuusankosken kaupunginjohtajana ja yhdistymisprosessin muutosjohtajana työskennellyt Lauri Lamminmäki muistuttaa, että liitos vaati kaikissa kunnissa vahvaa poliittista johtajuutta. Saman nimikyltin alle piti saada kokoomusvetoinen vanha Kouvola ja demareiden vahva linnake Kuusankoski. Naapurusten rinnakkaiselo oli takavuosina räiskyvää, ja nyt samaan pöytään tulivat vielä punamultataustainen Anjalankoski ja ympäristön keskustavetoiset maalaiskunnat. Ilman vahvaa tahtoa liitosta ei olisi saatu maaliin asti. Onneksi kuntien poliittiset johtajat osasivat katsoa omaa nenäänsä pidemmälle. He osasivat arvioida, miten teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa seudun kehitykseen, Lamminmäki kiittelee. Kouvolan suurliitos onkin Lamminmäen mielestä sisällöllisesti maan kuntahistorian suurin yksittäinen muutoshanke, vaikka Salon seudun liitoksessa oli määrällisesti enemmän kuntia. Salossa oli keskuskaupunki ja keskenään hyvin samanlaisia maalaiskuntia. Kouvolan liitos oli isompi ainakin kulttuurisesti ja poliittisesti. Hallinnollisestikin muutokset olivat suuria, sillä kuusi kuntaa yhdistyi ja kolme kuntayhtymää purkautui, kaupunginjohtaja muistuttaa. 22 Kuntalehti Enemmän veroja, vähemmän velkaa Uudessa Kouvolassa on päästy heti taloustalkoiden makuun. Esimerkkinä kaupunginjohtaja Lamminmäki ottaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttamisen. Irtisanomiset niistävät kaupungilta tuloja puolen veroprosentin verran. Voikkaan tehtaan lakkautus vuonna 2006 loi jo sekin yhtä suuren aukon verotuloihin. Yksi veroprosentti tuottaa Kouvolalle noin 13 miljoonaa euroa. Myllykosken tehtaan palkanmaksun loppumisen myötä kaupungilta häviää noin 7 miljoonaa euroa verotuloja. Kaupunginjohtajan arvion mukaan työpaikkojen menetykset leikkaavat alueen asukkaiden ostovoimaa noin 20 miljoonaa euroa. Menojen ja tulojen suhde on ollut kaupungille epäedullinen viime vuosina, sillä verotulot ovat lisääntyneet 1 2 prosenttia vuodessa, mutta menot kolmisen prosenttia. Vuodelle 2012 Kouvola teki alijäämäisen budjetin. Miinusta on kuitenkin vain 1,7 miljoonaa euroa, ja sitä voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämillä. Tällä hetkellä Kouvolan kunnallisveroprosentti on korkea. Se on tasan 20, kun samankokoisissa kaupungeissa prosentti on keskimäärin 19,55. Valtuustoa johtava Valto Koski muistuttaa, että veroprosentin nostaminen vuodeksi 2011 kuului Kouvola-sopimukseen, jolla valtuustoryhmät sopivat kaupungin talouden tasapainottamisesta ja palvelujen turvaamisesta. Veroprosentti on sietokyvyn ylärajoilla, mutta sille on perusteensa. Pitää muistaa, millaisen rakennemuutoksen kaupunki on käynyt läpi. Verotus on osaltaan ehkäissyt myös Kouvolan velkaantumista, Koski painottaa. Kaupungin lainakannan kasvu onkin ollut maltillista: Kouvolalla on velkaa vajaat euroa asukasta kohden, kun koko maassa määrä on hieman alle euroa asukasta kohden ja Kymenlaaksossa yli euroa. Esimerkiksi naapurikaupungit Kotka, Lahti ja Lappeenranta ovat velkaisempia. Kouvolan suhteellinen velkaantuneisuus eli kyky maksaa vieras pääoma pois on sekin hyvällä mallilla. Lisäksi konsernien lainakanta jää selvästi pienemmäksi kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Kosken mukaan talouskuri on saavutettu verotuksen lisäksi pitämällä maksut ja taksat ajan tasalla. Myös kaupungin yhtiöille ja liikelaitoksille on määritelty tuottotavoitteet. Lisäksi uuden kunnan syntyessä kaupungille tuli runsaasti omaisuutta. Kouvola onkin laittanut myyntiin metsäpalstoja, vanhoja kunnantaloja, henkilöstön vapaa-ajanviettopaikkoja ja vanhoja kouluja. Kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa kunnallisen omistamisen perusajatuksesta. Jos omaisuus ei hyödytä palvelutuotantoa, siitä voidaan luopua. Eivät talo- ja metsäkaupat kaupungin taloutta pelasta, mutta toki ne auttavat. Kipeitäkin ratkaisuja on jouduttu tekemään. Kaupunki teetti vuonna 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka mukaisesti Kouvola lakkauttaa vuonna 2012 kahdeksan peruskoulua. Seuraavassa aallossa vuonna 2016 lakkautetaan vielä lisää perusopetuksen ja toisen asteen yksiköitä. Lakkautusten suurin syy on pienenevä oppilasmäärä. Ennen lakkautuksia Kouvolassa oli peräti 49 peruskoulua. Tänä vuonna kaupungissa aletaan tarkastella kirjasto-, nuorisopalvelu- ja museoverkostoa. Liitokset tarkoittavat usein palvelujen leikkaamista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä, myöntää Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Suomela (kok.). Valtuuston puheenjohtaja Koski antaa tunnustusta pienelle Jaalalle, joka ehti laittaa palvelujaan uusiksi jo ennen liitosta. Siellä on esimerkiksi vain yksi koulu, mutta ihmiset ovat järjestelyyn tyytyväisiä. Jaalalaisten elämään meidän ei ole tarvinnut paljon puuttua, siellä on tehty moni asia fiksusti. Kaupunginhallitusta johtavan Suomelan mielestä uusi Kouvola on onnistunut taloudenpidossaan hyvin, etenkin jos lähtökohtia katsoo. Liitokseen lähti pahasti alijäämäisiä kuntia ja kaupunkeja. Yhdessä on pysytty pinnalla. Kouvolan johtokolmikon mielestä kaupungilla olisi annettavaa kiivaana käyvään kuntauudistuskeskusteluun. Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Myönteinen esimerkki kannustaa enemmän kuin pakko, Valto Koski uskoo. Kauppa nousuun venäläisten avulla? Raskaan teollisuuden hiipuessa Kouvola on rakentanut kivijalkaa kaupan varaan. Siitä vanha pikku-kouvolakin tunnettiin. Vetoapua on haettu vierailta mailta. Vuonna 2007 kaupunkiin avattiin kohuttu kiinalaisten tuotteiden tukkuliike China Center. Idea tuli kiinalaiselta yrittäjältä, ja hanketta lähti tukemaan silloinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti. Keskukseen tuli tilat 150 yritykselle, mutta kauppiaitten määrä jäi reilusti alle sataan. Keskuksen johto sai myös niskaansa epäilyt laittoman maahantulon järjestämisestä ja veropetoksista. Syytteet jäivät nostamatta, mutta toiminta hiipui. Nykyinen kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa, että China Center oli vanhan Kouvolan projekti. Uusi Kouvola laittaa toivonsa lähem-

4 Myllykosken paperitehtaalla tehdään nyt huolto-, siivous- ja purkutöitä. Kouvolan seudulta on hävinnyt reilussa viidessä vuodessa yli metsäteollisuuden työpaikkaa. Kuntalehti

5 Vuonna 2010 avatun Pietarin-yhteyden matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Kouvola haluaa profiloitua jatkossa myös kongressikaupunkina. Tätä vauhdittaa rautatieasemalle nouseva uusi hotelli- ja kauppakeskus. Kuutostien varteen nousevasta Veturista tulee maan kuudenneksi suurin kauppakeskus. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on isompi. 24 Kuntalehti

6 Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. mäs: venäläisiin ja Pietarin ja Helsingin väliseen nopeaan junayhteyteen. Sen avulla Kouvolasta halutaan kansainvälisen matkailun ja liike-elämän pysähdyspaikka. Nopeaan Allegro-junaan uskotaan niin vankasti, että rautatieasemalle kaavaillaan suurta hotelli- ja kauppakeskusta. Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi VR-Yhtymä ja SRV-yhtiöt. Kaupallisten palvelujen lisäksi keskuksessa voisi olla terveysasema. Terveyspalvelujen myynti on yksi tulevaisuuden kasvuala, josta meidän pitää päästä osalliseksi, Lamminmäki visioi. Vuonna 2010 aloittaneen Allegron matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Vuonna 2011 Allegrolla matkusti arvioiden mukaan reilut ihmistä, ja vuonna 2015 määrän arvioidaan kasvavan jo puoleen miljoonaan. Alkuun iso osa matkustajista on ollut suoraan Helsinkiin matkustavia venäläisiä. Lamminmäki uskoo silti tilanteen muuttuvan, kun Kouvolan palvelutarjonta kasvaa. Keski-Euroopassa nopeat yhteydet ovat vauhdittaneet aluekehitystä, joten sama tapahtuu varmasti täälläkin. Iso asia olisi venäläisten viisumivapaus, se toisi paljon lisää matkailijoita. Ei meidän tarvitse saada kaikkia venäläismatkailijoita, osa riittää. Valto Kosken mielestä Kouvola voisi olla tulevaisuudessa merkittävä kongressikaupunki. Nytkin tänne tulisi paljon nykyistä suurempia tapahtumia, jos olisi majoituskapasiteettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suomela muistuttaa matkailun merkityksestä. Kouvola on maan kolmanneksi suurin kesämökkikunta ja sen alueella on 458 järveä. Yhä useampi mökkiläinen tulee itänaapurista. Venäläiset ovat tehneet viime vuosina Suomessa kiinteistökauppaa vuosittain, ja Kymenlaakso on Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan jälkeen kolmanneksi suosituinta mökkiseutua. Tämä on vahvuus, jolla erotumme Lahdesta tai Helsingistä. Puhdas järviluonto kiinnostaa venäläismatkailijoita, Suomela uskoo. Junalla myös Helsingin imuun Nopeat junayhteydet tiivistävät myös eteläistä Suomea. Esimerkiksi Lahti on hyötynyt oikoradasta merkittävästi, kun yhä useammat lahtelaiset käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Kaupunginjohtaja Lamminmäki uskoo, että myös Kouvola pääsee Helsingin seudun imuun. Matkaa pääkaupunkiin on 130 kilometriä, eli hieman enemmän kuin Lahdesta. Työmatkalaisia Helsingin-junaan hyppää joka aamu muutama sata. Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. Kymijoen rannalta saa omakotitalon eurolla, mikä tuntuu helsinkiläisestä hyvinkin kohtuulliselta. Sitä paitsi etätyön osuus kasvaa koko ajan, kaupunginjohtaja muistuttaa. Rautatien lisäksi Kouvola luottaa vahvasti Kuutostiehen. Kesko rakentaa valtatien varteen kauppakeskus Veturin, josta tulee valmistuessaan maan kuudenneksi suurin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on suurempi. Peräti 100 miljoonaa maksavaan Veturiin tulee 90 myymälää ja elokuvateatteri. Investointi on Keskon historian suurimpia. Vieressä sijaitsee Suomen suurin Prisma, jota juuri laajennettiin. Lamminmäen mukaan uusi kauppakeskus nappaa asiakkaansa maakunnasta ja ohikulkijoista. Hän uskoo Veturin laajentavan Kouvolan kaupallista aluetta myös naapurimaakuntien suuntaan. Kun valtatien varteen rakennettiin ensimmäistä automarkettia 1970-luvulla, niin ihmeteltiin, miten kukaan tulee tuonne korpeen ostoksille. Nyt siinä on ollut menestyviä marketteja vuosikausia. Sitä paitsi kauppa on tehnyt omat laskelmansa. Kaupunginjohtaja ei myöskään usko, että keskustan ja valtatien jättihankkeet söisivät toisiaan. Asiakasprofiilit ovat erilaisia ja hyvät kaupat houkuttavat väkeä aina. Kouvolalla on erinomainen sijainti ja kaupallinen tarjonta, joka alkaa vetää vertoja pääkaupunkiseudulle. Saamme syyttää vain itseämme, jos emme pysty näitä vahvuuksia hyödyntämään. Kouvolan tunnuslukuja (2010) Asukkaita Veroprosentti 19 (nostettiin 20:een vuodeksi 2011) Suhteellinen velkaantuneisuus 36,3 % Lainakanta /asukas euroa (1696 euroa vuonna 2011) Omavaraisuus-% 63,3 Kertynyt ylijäämä/asukas 33 euroa (koko maassa euroa) Työttömyysaste 11,5 % (koko maassa 10%) Ratamo-keskus kokoaa terveyspalvelut Kouvolan lähivuosien suurin ponnistus on Ratamo-sairaalakeskus. Tätä mieltä ovat niin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuin valtuuston ja hallituksen nokkamiehet Valto Koski (sd.) ja Jari Suomela (kok.). Ratamoon keskitetään perusterveydenhuolto, osa erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja. Keskuksen ideana on sijoittaa terveyspalvelut koko kaupungin kannalta keskeiseen paikkaan, joka voidaan saavuttaa helposti myös kevyellä liikenteellä ja julkisilla kulkuvälineillä. Tarkoitus on myös, että keskus sijaitsee lähellä ikäihmisten palveluasuntoja ja yksityisiä terveyspalveluja. Hinta-arvio on liikkunut mitoituksesta riippuen 60 ja 100 miljoonan euron välillä. Nykyisen terveyspalveluverkon kunnostaminen maksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta toimintojen keskittäminen uusiin tiloihin toisi FCG-yhtiön raportin mukaan jatkossa isoja säästöjä. Ratamokeskuksen lisäksi kaupunkiin jäisi 5 terveysasemaa. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Kouvolan valtuusto päätti marraskuun puolivälissä sijoittaa Ratamokeskuksen Kotiharjuun ja rakentaa uudet tilat. Päätös on saanut kritiikkiä niskaansa Sairaalanmäki-vaihtoehdon kannattajilta, sillä nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan yhteyteen rakennettiin viime vuosikymmenen puolivälissä moderni psykiatrinen sairaanhoidon yksikkö. Nyt koko Sairaalanmäen tulevaisuus on epävarma. Kaupunginjohtaja Lamminmäki kertoo silti yllättyneensä, kuinka vahvasti alueelliset intohimot nousivat taas esille. Keskuksen paikasta päättäminen toi mieleen takavuosilta tutun Kouvolan ja Kuusankosken välisen nokittelun. Keskus valmistuu aikaisintaan vuonna ANTTI PULKKINEN Kuntalehti

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistus Lahti 1.4.2009 ERI Consulting Paras -hankkeen tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta-

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät Mikkeli 2020 luentosarja Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät - kokemuksia uuden kaupungin alkutaipaleelta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso)

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) VUOSI 2010 TEOLLISUUS Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla, jossa myös linkit puhdistamokohtaisiin

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Onko muutos mahdollinen?

Onko muutos mahdollinen? Onko muutos mahdollinen? Kemi 140 vuotta 22 600 asukasta pitkä teollinen perinne, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy kauppa, palvelut ja liikenne kuitenkin 70 % työpaikoista kulttuurikaupunki: mm. teatteri,

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot