KOUVOLA pääsee raiteilleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLA pääsee raiteilleen"

Transkriptio

1 KOUVOLA pääsee raiteilleen ANTTI PULKKINEN Rautatie synnytti Kouvolan. Nyt kiskojen uskotaan tuovan taas vaurautta kaupunkiin. Metsäteollisuuden alasajosta toipuva liitoskaupunki panostaa kauppaan ja venäläisturisteihin. Pohjois-Kymenlaakson keskuspaikka Kouvola tunnettiin 1960-luvulta 1990-luvulle menestyvänä kauppa- ja hallintokaupunkina. Savon- ja Karjalan radan risteykseen syntynyttä Kouvolaa kutsuttiin leikkisästi karjalaisten Dallasiksi. Korkeista rakennuksistaan tunnetun keskuskaupungin ympärille levittäytyivät paitsi loputtomat pellot, myös naapurikaupungit Kuusankoski ja Anjalankoski paperitehtaineen. Yhteen kasvaneet kaupungit kukoistivat etenkin 1970-luvulla. Paperitehtaat toivat vaurautta, Kuutostien varteen nousivat maan moderneimmat jättimarketit ja Kouvolan keskustassa takoivat rahaa isot kauppaketjut Stockmannia myöten. Seudulle antoivat leimansa myös Valkealan ja Elimäen kaltaiset maanviljelyspitäjät ja suuret varuskunnat. Porskutuksen pysäytti kuitenkin 1990-luvun lama, joka vei seudulta työpaikkoja ja kiihdytti muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle. Kymen läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli iso isku sekin, mutta paperitehtaat sinnittelivät vielä 2000-luvun puolelle, kun koneita uusittiin ja tuotanto kasvoi. Mustat vuodet toi kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos. Vuoden 2005 jälkeen Kouvolan seudulta on hävinnyt suoraan ja välillisesti alihankintayritysten kautta runsaat metsäteollisuuden työpaikkaa. Sekä Voikkaan että Myllykosken paperitehtaiden portit on suljettu. Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuvaileekin tapahtumia suomalaisen teollisuushistorian 20 Kuntalehti suurimmaksi rakennemuutokseksi, joka on yhdelle seudulle osunut. Joskus 1970-luvun alussa metsäteollisuus työllisti Kouvolan seudulla lähes henkeä. Nyt se työllistää noin Siitä voi päätellä rakennemuutoksen rajuuden. Yhteistyön perinne helpotti liitosta Myllerrystä ei jääty katsomaan Kymijoen varressa tumput suorina. Pitkään kansanedustajana toiminut Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski (sd.) muistuttaa, että Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty jo kauan kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Perinteet ulottuvat aina ja luvuille, jolloin perustettiin aluesairaala, järjestettiin ammatillinen koulutus ja aloitettiin yleiskaavayhteistyö. Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntaseiskan toimialaan kuuluivat seudun elinkeinopolitiikka, aluekehitystehtävät, ammatillinen koulutus, maankäytön suunnittelu, ympäristötoimi ja edunvalvonta. Kuntaseiska loi luottamusta myös päättäjien välille henkilökohtaisesti. Se oli tärkeää, sillä seudun kunnat olivat keskenään erilaisia niin poliittisesti kuin myös elinkeinorakenteeltaan, Koski muistuttaa. Seuraava askel otettiin vuonna Silloin Kouvolan seudun kunnat Iittiä lukuun ottamatta aloittivat yhteistyön talous- ja henkilöstöhallinnossa, teknisessä toimessa, sosiaali-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä kansalais- ja työväenopistojen toiminnassa. Kunnat perustivat esimerkiksi yhteisen tilitoimiston ja järjestivät julkisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon seudullisesti. Kirjastopalvelutkin muokattiin yhteisiksi. Tervetuloa Kouvolaan, itänaapurit! Kaupungin johtokolmikko Lauri Lamminmäki (vas.), Jari Suomela ja Valto Koski luottavat siihen, että yhä useammat venäläiset pysähtyvät Kouvolaan ostoksille.

2 Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntalehti

3 Valto Koski: Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Hanke kulki nimellä Suuri Suunnitelma. Sen loppuessa vuonna 2007 kunnat oli jo hivutettu niin lähelle toisiaan, että niiden oli helppo käynnistää kuntaliitosselvitys. Vielä samana vuonna kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen uuden Kouvolan perustamisesta, ja uusi kaupunki näki päivänvalon vuoden 2009 alussa. Jälkeenpäin kuuden kunnan liitos vaikuttaa syntyneen helposti. Valtuuston puheenjohtaja Koski uskoo, että yhdistymistä helpotti ainakin Paras-hanke. Liitoksen syntyvaiheissa Kuusankosken kaupunginjohtajana ja yhdistymisprosessin muutosjohtajana työskennellyt Lauri Lamminmäki muistuttaa, että liitos vaati kaikissa kunnissa vahvaa poliittista johtajuutta. Saman nimikyltin alle piti saada kokoomusvetoinen vanha Kouvola ja demareiden vahva linnake Kuusankoski. Naapurusten rinnakkaiselo oli takavuosina räiskyvää, ja nyt samaan pöytään tulivat vielä punamultataustainen Anjalankoski ja ympäristön keskustavetoiset maalaiskunnat. Ilman vahvaa tahtoa liitosta ei olisi saatu maaliin asti. Onneksi kuntien poliittiset johtajat osasivat katsoa omaa nenäänsä pidemmälle. He osasivat arvioida, miten teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa seudun kehitykseen, Lamminmäki kiittelee. Kouvolan suurliitos onkin Lamminmäen mielestä sisällöllisesti maan kuntahistorian suurin yksittäinen muutoshanke, vaikka Salon seudun liitoksessa oli määrällisesti enemmän kuntia. Salossa oli keskuskaupunki ja keskenään hyvin samanlaisia maalaiskuntia. Kouvolan liitos oli isompi ainakin kulttuurisesti ja poliittisesti. Hallinnollisestikin muutokset olivat suuria, sillä kuusi kuntaa yhdistyi ja kolme kuntayhtymää purkautui, kaupunginjohtaja muistuttaa. 22 Kuntalehti Enemmän veroja, vähemmän velkaa Uudessa Kouvolassa on päästy heti taloustalkoiden makuun. Esimerkkinä kaupunginjohtaja Lamminmäki ottaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttamisen. Irtisanomiset niistävät kaupungilta tuloja puolen veroprosentin verran. Voikkaan tehtaan lakkautus vuonna 2006 loi jo sekin yhtä suuren aukon verotuloihin. Yksi veroprosentti tuottaa Kouvolalle noin 13 miljoonaa euroa. Myllykosken tehtaan palkanmaksun loppumisen myötä kaupungilta häviää noin 7 miljoonaa euroa verotuloja. Kaupunginjohtajan arvion mukaan työpaikkojen menetykset leikkaavat alueen asukkaiden ostovoimaa noin 20 miljoonaa euroa. Menojen ja tulojen suhde on ollut kaupungille epäedullinen viime vuosina, sillä verotulot ovat lisääntyneet 1 2 prosenttia vuodessa, mutta menot kolmisen prosenttia. Vuodelle 2012 Kouvola teki alijäämäisen budjetin. Miinusta on kuitenkin vain 1,7 miljoonaa euroa, ja sitä voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämillä. Tällä hetkellä Kouvolan kunnallisveroprosentti on korkea. Se on tasan 20, kun samankokoisissa kaupungeissa prosentti on keskimäärin 19,55. Valtuustoa johtava Valto Koski muistuttaa, että veroprosentin nostaminen vuodeksi 2011 kuului Kouvola-sopimukseen, jolla valtuustoryhmät sopivat kaupungin talouden tasapainottamisesta ja palvelujen turvaamisesta. Veroprosentti on sietokyvyn ylärajoilla, mutta sille on perusteensa. Pitää muistaa, millaisen rakennemuutoksen kaupunki on käynyt läpi. Verotus on osaltaan ehkäissyt myös Kouvolan velkaantumista, Koski painottaa. Kaupungin lainakannan kasvu onkin ollut maltillista: Kouvolalla on velkaa vajaat euroa asukasta kohden, kun koko maassa määrä on hieman alle euroa asukasta kohden ja Kymenlaaksossa yli euroa. Esimerkiksi naapurikaupungit Kotka, Lahti ja Lappeenranta ovat velkaisempia. Kouvolan suhteellinen velkaantuneisuus eli kyky maksaa vieras pääoma pois on sekin hyvällä mallilla. Lisäksi konsernien lainakanta jää selvästi pienemmäksi kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Kosken mukaan talouskuri on saavutettu verotuksen lisäksi pitämällä maksut ja taksat ajan tasalla. Myös kaupungin yhtiöille ja liikelaitoksille on määritelty tuottotavoitteet. Lisäksi uuden kunnan syntyessä kaupungille tuli runsaasti omaisuutta. Kouvola onkin laittanut myyntiin metsäpalstoja, vanhoja kunnantaloja, henkilöstön vapaa-ajanviettopaikkoja ja vanhoja kouluja. Kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa kunnallisen omistamisen perusajatuksesta. Jos omaisuus ei hyödytä palvelutuotantoa, siitä voidaan luopua. Eivät talo- ja metsäkaupat kaupungin taloutta pelasta, mutta toki ne auttavat. Kipeitäkin ratkaisuja on jouduttu tekemään. Kaupunki teetti vuonna 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka mukaisesti Kouvola lakkauttaa vuonna 2012 kahdeksan peruskoulua. Seuraavassa aallossa vuonna 2016 lakkautetaan vielä lisää perusopetuksen ja toisen asteen yksiköitä. Lakkautusten suurin syy on pienenevä oppilasmäärä. Ennen lakkautuksia Kouvolassa oli peräti 49 peruskoulua. Tänä vuonna kaupungissa aletaan tarkastella kirjasto-, nuorisopalvelu- ja museoverkostoa. Liitokset tarkoittavat usein palvelujen leikkaamista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä, myöntää Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Suomela (kok.). Valtuuston puheenjohtaja Koski antaa tunnustusta pienelle Jaalalle, joka ehti laittaa palvelujaan uusiksi jo ennen liitosta. Siellä on esimerkiksi vain yksi koulu, mutta ihmiset ovat järjestelyyn tyytyväisiä. Jaalalaisten elämään meidän ei ole tarvinnut paljon puuttua, siellä on tehty moni asia fiksusti. Kaupunginhallitusta johtavan Suomelan mielestä uusi Kouvola on onnistunut taloudenpidossaan hyvin, etenkin jos lähtökohtia katsoo. Liitokseen lähti pahasti alijäämäisiä kuntia ja kaupunkeja. Yhdessä on pysytty pinnalla. Kouvolan johtokolmikon mielestä kaupungilla olisi annettavaa kiivaana käyvään kuntauudistuskeskusteluun. Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Myönteinen esimerkki kannustaa enemmän kuin pakko, Valto Koski uskoo. Kauppa nousuun venäläisten avulla? Raskaan teollisuuden hiipuessa Kouvola on rakentanut kivijalkaa kaupan varaan. Siitä vanha pikku-kouvolakin tunnettiin. Vetoapua on haettu vierailta mailta. Vuonna 2007 kaupunkiin avattiin kohuttu kiinalaisten tuotteiden tukkuliike China Center. Idea tuli kiinalaiselta yrittäjältä, ja hanketta lähti tukemaan silloinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti. Keskukseen tuli tilat 150 yritykselle, mutta kauppiaitten määrä jäi reilusti alle sataan. Keskuksen johto sai myös niskaansa epäilyt laittoman maahantulon järjestämisestä ja veropetoksista. Syytteet jäivät nostamatta, mutta toiminta hiipui. Nykyinen kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa, että China Center oli vanhan Kouvolan projekti. Uusi Kouvola laittaa toivonsa lähem-

4 Myllykosken paperitehtaalla tehdään nyt huolto-, siivous- ja purkutöitä. Kouvolan seudulta on hävinnyt reilussa viidessä vuodessa yli metsäteollisuuden työpaikkaa. Kuntalehti

5 Vuonna 2010 avatun Pietarin-yhteyden matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Kouvola haluaa profiloitua jatkossa myös kongressikaupunkina. Tätä vauhdittaa rautatieasemalle nouseva uusi hotelli- ja kauppakeskus. Kuutostien varteen nousevasta Veturista tulee maan kuudenneksi suurin kauppakeskus. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on isompi. 24 Kuntalehti

6 Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. mäs: venäläisiin ja Pietarin ja Helsingin väliseen nopeaan junayhteyteen. Sen avulla Kouvolasta halutaan kansainvälisen matkailun ja liike-elämän pysähdyspaikka. Nopeaan Allegro-junaan uskotaan niin vankasti, että rautatieasemalle kaavaillaan suurta hotelli- ja kauppakeskusta. Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi VR-Yhtymä ja SRV-yhtiöt. Kaupallisten palvelujen lisäksi keskuksessa voisi olla terveysasema. Terveyspalvelujen myynti on yksi tulevaisuuden kasvuala, josta meidän pitää päästä osalliseksi, Lamminmäki visioi. Vuonna 2010 aloittaneen Allegron matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Vuonna 2011 Allegrolla matkusti arvioiden mukaan reilut ihmistä, ja vuonna 2015 määrän arvioidaan kasvavan jo puoleen miljoonaan. Alkuun iso osa matkustajista on ollut suoraan Helsinkiin matkustavia venäläisiä. Lamminmäki uskoo silti tilanteen muuttuvan, kun Kouvolan palvelutarjonta kasvaa. Keski-Euroopassa nopeat yhteydet ovat vauhdittaneet aluekehitystä, joten sama tapahtuu varmasti täälläkin. Iso asia olisi venäläisten viisumivapaus, se toisi paljon lisää matkailijoita. Ei meidän tarvitse saada kaikkia venäläismatkailijoita, osa riittää. Valto Kosken mielestä Kouvola voisi olla tulevaisuudessa merkittävä kongressikaupunki. Nytkin tänne tulisi paljon nykyistä suurempia tapahtumia, jos olisi majoituskapasiteettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suomela muistuttaa matkailun merkityksestä. Kouvola on maan kolmanneksi suurin kesämökkikunta ja sen alueella on 458 järveä. Yhä useampi mökkiläinen tulee itänaapurista. Venäläiset ovat tehneet viime vuosina Suomessa kiinteistökauppaa vuosittain, ja Kymenlaakso on Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan jälkeen kolmanneksi suosituinta mökkiseutua. Tämä on vahvuus, jolla erotumme Lahdesta tai Helsingistä. Puhdas järviluonto kiinnostaa venäläismatkailijoita, Suomela uskoo. Junalla myös Helsingin imuun Nopeat junayhteydet tiivistävät myös eteläistä Suomea. Esimerkiksi Lahti on hyötynyt oikoradasta merkittävästi, kun yhä useammat lahtelaiset käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Kaupunginjohtaja Lamminmäki uskoo, että myös Kouvola pääsee Helsingin seudun imuun. Matkaa pääkaupunkiin on 130 kilometriä, eli hieman enemmän kuin Lahdesta. Työmatkalaisia Helsingin-junaan hyppää joka aamu muutama sata. Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. Kymijoen rannalta saa omakotitalon eurolla, mikä tuntuu helsinkiläisestä hyvinkin kohtuulliselta. Sitä paitsi etätyön osuus kasvaa koko ajan, kaupunginjohtaja muistuttaa. Rautatien lisäksi Kouvola luottaa vahvasti Kuutostiehen. Kesko rakentaa valtatien varteen kauppakeskus Veturin, josta tulee valmistuessaan maan kuudenneksi suurin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on suurempi. Peräti 100 miljoonaa maksavaan Veturiin tulee 90 myymälää ja elokuvateatteri. Investointi on Keskon historian suurimpia. Vieressä sijaitsee Suomen suurin Prisma, jota juuri laajennettiin. Lamminmäen mukaan uusi kauppakeskus nappaa asiakkaansa maakunnasta ja ohikulkijoista. Hän uskoo Veturin laajentavan Kouvolan kaupallista aluetta myös naapurimaakuntien suuntaan. Kun valtatien varteen rakennettiin ensimmäistä automarkettia 1970-luvulla, niin ihmeteltiin, miten kukaan tulee tuonne korpeen ostoksille. Nyt siinä on ollut menestyviä marketteja vuosikausia. Sitä paitsi kauppa on tehnyt omat laskelmansa. Kaupunginjohtaja ei myöskään usko, että keskustan ja valtatien jättihankkeet söisivät toisiaan. Asiakasprofiilit ovat erilaisia ja hyvät kaupat houkuttavat väkeä aina. Kouvolalla on erinomainen sijainti ja kaupallinen tarjonta, joka alkaa vetää vertoja pääkaupunkiseudulle. Saamme syyttää vain itseämme, jos emme pysty näitä vahvuuksia hyödyntämään. Kouvolan tunnuslukuja (2010) Asukkaita Veroprosentti 19 (nostettiin 20:een vuodeksi 2011) Suhteellinen velkaantuneisuus 36,3 % Lainakanta /asukas euroa (1696 euroa vuonna 2011) Omavaraisuus-% 63,3 Kertynyt ylijäämä/asukas 33 euroa (koko maassa euroa) Työttömyysaste 11,5 % (koko maassa 10%) Ratamo-keskus kokoaa terveyspalvelut Kouvolan lähivuosien suurin ponnistus on Ratamo-sairaalakeskus. Tätä mieltä ovat niin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuin valtuuston ja hallituksen nokkamiehet Valto Koski (sd.) ja Jari Suomela (kok.). Ratamoon keskitetään perusterveydenhuolto, osa erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja. Keskuksen ideana on sijoittaa terveyspalvelut koko kaupungin kannalta keskeiseen paikkaan, joka voidaan saavuttaa helposti myös kevyellä liikenteellä ja julkisilla kulkuvälineillä. Tarkoitus on myös, että keskus sijaitsee lähellä ikäihmisten palveluasuntoja ja yksityisiä terveyspalveluja. Hinta-arvio on liikkunut mitoituksesta riippuen 60 ja 100 miljoonan euron välillä. Nykyisen terveyspalveluverkon kunnostaminen maksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta toimintojen keskittäminen uusiin tiloihin toisi FCG-yhtiön raportin mukaan jatkossa isoja säästöjä. Ratamokeskuksen lisäksi kaupunkiin jäisi 5 terveysasemaa. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Kouvolan valtuusto päätti marraskuun puolivälissä sijoittaa Ratamokeskuksen Kotiharjuun ja rakentaa uudet tilat. Päätös on saanut kritiikkiä niskaansa Sairaalanmäki-vaihtoehdon kannattajilta, sillä nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan yhteyteen rakennettiin viime vuosikymmenen puolivälissä moderni psykiatrinen sairaanhoidon yksikkö. Nyt koko Sairaalanmäen tulevaisuus on epävarma. Kaupunginjohtaja Lamminmäki kertoo silti yllättyneensä, kuinka vahvasti alueelliset intohimot nousivat taas esille. Keskuksen paikasta päättäminen toi mieleen takavuosilta tutun Kouvolan ja Kuusankosken välisen nokittelun. Keskus valmistuu aikaisintaan vuonna ANTTI PULKKINEN Kuntalehti

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1. Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen huhtikuu 6.5. Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui huhtikuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin

Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin STM:n neuvottelu 30.11.2016 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan näkemyksiä Carean rakennusinvestointiin

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistus Lahti 1.4.2009 ERI Consulting Paras -hankkeen tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta-

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät Mikkeli 2020 luentosarja Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät - kokemuksia uuden kaupungin alkutaipaleelta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät, kevät Melolinna Heikki

Alueelliset kehitysnäkymät, kevät Melolinna Heikki Alueelliset kehitysnäkymät, kevät 2017 24.4.2017 Yritysnäkökulma, Kaakkois-Suomi PK-yritysten suhdannenäkymät: 52 % uskoo suhdanteiden pysyvän ennallaan (koko maa 47 %), paranemista ennakoi 38 % (koko

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Joustava koulupäivä Suomessa 19.5.2017 Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Maailma on muuttunut Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen on muuttunut Oppijoiden tarpeet ovat muuttuneet Olemme

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOIKUU 2014 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2014 Työttömyys on lisääntynyt toukokuussa hieman enemmän

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit

Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät 20.- 21.11.2013 Pieksämäki Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristölakimies Paula Vesterinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2012

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2012 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 26.6.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso)

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) VUOSI 2010 TEOLLISUUS Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla, jossa myös linkit puhdistamokohtaisiin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 Joulukuun työllikatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on Kaakkois-Suomessa lisääntynyt

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ

KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ Tiedote KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ Kolme neljästä katsoo, että lasten päivähoidon (%), nuorisotyön (%) ja liikunnan (%) järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot