KOUVOLA pääsee raiteilleen

Transkriptio

1 KOUVOLA pääsee raiteilleen ANTTI PULKKINEN Rautatie synnytti Kouvolan. Nyt kiskojen uskotaan tuovan taas vaurautta kaupunkiin. Metsäteollisuuden alasajosta toipuva liitoskaupunki panostaa kauppaan ja venäläisturisteihin. Pohjois-Kymenlaakson keskuspaikka Kouvola tunnettiin 1960-luvulta 1990-luvulle menestyvänä kauppa- ja hallintokaupunkina. Savon- ja Karjalan radan risteykseen syntynyttä Kouvolaa kutsuttiin leikkisästi karjalaisten Dallasiksi. Korkeista rakennuksistaan tunnetun keskuskaupungin ympärille levittäytyivät paitsi loputtomat pellot, myös naapurikaupungit Kuusankoski ja Anjalankoski paperitehtaineen. Yhteen kasvaneet kaupungit kukoistivat etenkin 1970-luvulla. Paperitehtaat toivat vaurautta, Kuutostien varteen nousivat maan moderneimmat jättimarketit ja Kouvolan keskustassa takoivat rahaa isot kauppaketjut Stockmannia myöten. Seudulle antoivat leimansa myös Valkealan ja Elimäen kaltaiset maanviljelyspitäjät ja suuret varuskunnat. Porskutuksen pysäytti kuitenkin 1990-luvun lama, joka vei seudulta työpaikkoja ja kiihdytti muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle. Kymen läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli iso isku sekin, mutta paperitehtaat sinnittelivät vielä 2000-luvun puolelle, kun koneita uusittiin ja tuotanto kasvoi. Mustat vuodet toi kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos. Vuoden 2005 jälkeen Kouvolan seudulta on hävinnyt suoraan ja välillisesti alihankintayritysten kautta runsaat metsäteollisuuden työpaikkaa. Sekä Voikkaan että Myllykosken paperitehtaiden portit on suljettu. Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuvaileekin tapahtumia suomalaisen teollisuushistorian 20 Kuntalehti suurimmaksi rakennemuutokseksi, joka on yhdelle seudulle osunut. Joskus 1970-luvun alussa metsäteollisuus työllisti Kouvolan seudulla lähes henkeä. Nyt se työllistää noin Siitä voi päätellä rakennemuutoksen rajuuden. Yhteistyön perinne helpotti liitosta Myllerrystä ei jääty katsomaan Kymijoen varressa tumput suorina. Pitkään kansanedustajana toiminut Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski (sd.) muistuttaa, että Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty jo kauan kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Perinteet ulottuvat aina ja luvuille, jolloin perustettiin aluesairaala, järjestettiin ammatillinen koulutus ja aloitettiin yleiskaavayhteistyö. Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntaseiskan toimialaan kuuluivat seudun elinkeinopolitiikka, aluekehitystehtävät, ammatillinen koulutus, maankäytön suunnittelu, ympäristötoimi ja edunvalvonta. Kuntaseiska loi luottamusta myös päättäjien välille henkilökohtaisesti. Se oli tärkeää, sillä seudun kunnat olivat keskenään erilaisia niin poliittisesti kuin myös elinkeinorakenteeltaan, Koski muistuttaa. Seuraava askel otettiin vuonna Silloin Kouvolan seudun kunnat Iittiä lukuun ottamatta aloittivat yhteistyön talous- ja henkilöstöhallinnossa, teknisessä toimessa, sosiaali-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä kansalais- ja työväenopistojen toiminnassa. Kunnat perustivat esimerkiksi yhteisen tilitoimiston ja järjestivät julkisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon seudullisesti. Kirjastopalvelutkin muokattiin yhteisiksi. Tervetuloa Kouvolaan, itänaapurit! Kaupungin johtokolmikko Lauri Lamminmäki (vas.), Jari Suomela ja Valto Koski luottavat siihen, että yhä useammat venäläiset pysähtyvät Kouvolaan ostoksille.

2 Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntalehti

3 Valto Koski: Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Hanke kulki nimellä Suuri Suunnitelma. Sen loppuessa vuonna 2007 kunnat oli jo hivutettu niin lähelle toisiaan, että niiden oli helppo käynnistää kuntaliitosselvitys. Vielä samana vuonna kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen uuden Kouvolan perustamisesta, ja uusi kaupunki näki päivänvalon vuoden 2009 alussa. Jälkeenpäin kuuden kunnan liitos vaikuttaa syntyneen helposti. Valtuuston puheenjohtaja Koski uskoo, että yhdistymistä helpotti ainakin Paras-hanke. Liitoksen syntyvaiheissa Kuusankosken kaupunginjohtajana ja yhdistymisprosessin muutosjohtajana työskennellyt Lauri Lamminmäki muistuttaa, että liitos vaati kaikissa kunnissa vahvaa poliittista johtajuutta. Saman nimikyltin alle piti saada kokoomusvetoinen vanha Kouvola ja demareiden vahva linnake Kuusankoski. Naapurusten rinnakkaiselo oli takavuosina räiskyvää, ja nyt samaan pöytään tulivat vielä punamultataustainen Anjalankoski ja ympäristön keskustavetoiset maalaiskunnat. Ilman vahvaa tahtoa liitosta ei olisi saatu maaliin asti. Onneksi kuntien poliittiset johtajat osasivat katsoa omaa nenäänsä pidemmälle. He osasivat arvioida, miten teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa seudun kehitykseen, Lamminmäki kiittelee. Kouvolan suurliitos onkin Lamminmäen mielestä sisällöllisesti maan kuntahistorian suurin yksittäinen muutoshanke, vaikka Salon seudun liitoksessa oli määrällisesti enemmän kuntia. Salossa oli keskuskaupunki ja keskenään hyvin samanlaisia maalaiskuntia. Kouvolan liitos oli isompi ainakin kulttuurisesti ja poliittisesti. Hallinnollisestikin muutokset olivat suuria, sillä kuusi kuntaa yhdistyi ja kolme kuntayhtymää purkautui, kaupunginjohtaja muistuttaa. 22 Kuntalehti Enemmän veroja, vähemmän velkaa Uudessa Kouvolassa on päästy heti taloustalkoiden makuun. Esimerkkinä kaupunginjohtaja Lamminmäki ottaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttamisen. Irtisanomiset niistävät kaupungilta tuloja puolen veroprosentin verran. Voikkaan tehtaan lakkautus vuonna 2006 loi jo sekin yhtä suuren aukon verotuloihin. Yksi veroprosentti tuottaa Kouvolalle noin 13 miljoonaa euroa. Myllykosken tehtaan palkanmaksun loppumisen myötä kaupungilta häviää noin 7 miljoonaa euroa verotuloja. Kaupunginjohtajan arvion mukaan työpaikkojen menetykset leikkaavat alueen asukkaiden ostovoimaa noin 20 miljoonaa euroa. Menojen ja tulojen suhde on ollut kaupungille epäedullinen viime vuosina, sillä verotulot ovat lisääntyneet 1 2 prosenttia vuodessa, mutta menot kolmisen prosenttia. Vuodelle 2012 Kouvola teki alijäämäisen budjetin. Miinusta on kuitenkin vain 1,7 miljoonaa euroa, ja sitä voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämillä. Tällä hetkellä Kouvolan kunnallisveroprosentti on korkea. Se on tasan 20, kun samankokoisissa kaupungeissa prosentti on keskimäärin 19,55. Valtuustoa johtava Valto Koski muistuttaa, että veroprosentin nostaminen vuodeksi 2011 kuului Kouvola-sopimukseen, jolla valtuustoryhmät sopivat kaupungin talouden tasapainottamisesta ja palvelujen turvaamisesta. Veroprosentti on sietokyvyn ylärajoilla, mutta sille on perusteensa. Pitää muistaa, millaisen rakennemuutoksen kaupunki on käynyt läpi. Verotus on osaltaan ehkäissyt myös Kouvolan velkaantumista, Koski painottaa. Kaupungin lainakannan kasvu onkin ollut maltillista: Kouvolalla on velkaa vajaat euroa asukasta kohden, kun koko maassa määrä on hieman alle euroa asukasta kohden ja Kymenlaaksossa yli euroa. Esimerkiksi naapurikaupungit Kotka, Lahti ja Lappeenranta ovat velkaisempia. Kouvolan suhteellinen velkaantuneisuus eli kyky maksaa vieras pääoma pois on sekin hyvällä mallilla. Lisäksi konsernien lainakanta jää selvästi pienemmäksi kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Kosken mukaan talouskuri on saavutettu verotuksen lisäksi pitämällä maksut ja taksat ajan tasalla. Myös kaupungin yhtiöille ja liikelaitoksille on määritelty tuottotavoitteet. Lisäksi uuden kunnan syntyessä kaupungille tuli runsaasti omaisuutta. Kouvola onkin laittanut myyntiin metsäpalstoja, vanhoja kunnantaloja, henkilöstön vapaa-ajanviettopaikkoja ja vanhoja kouluja. Kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa kunnallisen omistamisen perusajatuksesta. Jos omaisuus ei hyödytä palvelutuotantoa, siitä voidaan luopua. Eivät talo- ja metsäkaupat kaupungin taloutta pelasta, mutta toki ne auttavat. Kipeitäkin ratkaisuja on jouduttu tekemään. Kaupunki teetti vuonna 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka mukaisesti Kouvola lakkauttaa vuonna 2012 kahdeksan peruskoulua. Seuraavassa aallossa vuonna 2016 lakkautetaan vielä lisää perusopetuksen ja toisen asteen yksiköitä. Lakkautusten suurin syy on pienenevä oppilasmäärä. Ennen lakkautuksia Kouvolassa oli peräti 49 peruskoulua. Tänä vuonna kaupungissa aletaan tarkastella kirjasto-, nuorisopalvelu- ja museoverkostoa. Liitokset tarkoittavat usein palvelujen leikkaamista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä, myöntää Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Suomela (kok.). Valtuuston puheenjohtaja Koski antaa tunnustusta pienelle Jaalalle, joka ehti laittaa palvelujaan uusiksi jo ennen liitosta. Siellä on esimerkiksi vain yksi koulu, mutta ihmiset ovat järjestelyyn tyytyväisiä. Jaalalaisten elämään meidän ei ole tarvinnut paljon puuttua, siellä on tehty moni asia fiksusti. Kaupunginhallitusta johtavan Suomelan mielestä uusi Kouvola on onnistunut taloudenpidossaan hyvin, etenkin jos lähtökohtia katsoo. Liitokseen lähti pahasti alijäämäisiä kuntia ja kaupunkeja. Yhdessä on pysytty pinnalla. Kouvolan johtokolmikon mielestä kaupungilla olisi annettavaa kiivaana käyvään kuntauudistuskeskusteluun. Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Myönteinen esimerkki kannustaa enemmän kuin pakko, Valto Koski uskoo. Kauppa nousuun venäläisten avulla? Raskaan teollisuuden hiipuessa Kouvola on rakentanut kivijalkaa kaupan varaan. Siitä vanha pikku-kouvolakin tunnettiin. Vetoapua on haettu vierailta mailta. Vuonna 2007 kaupunkiin avattiin kohuttu kiinalaisten tuotteiden tukkuliike China Center. Idea tuli kiinalaiselta yrittäjältä, ja hanketta lähti tukemaan silloinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti. Keskukseen tuli tilat 150 yritykselle, mutta kauppiaitten määrä jäi reilusti alle sataan. Keskuksen johto sai myös niskaansa epäilyt laittoman maahantulon järjestämisestä ja veropetoksista. Syytteet jäivät nostamatta, mutta toiminta hiipui. Nykyinen kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa, että China Center oli vanhan Kouvolan projekti. Uusi Kouvola laittaa toivonsa lähem-

4 Myllykosken paperitehtaalla tehdään nyt huolto-, siivous- ja purkutöitä. Kouvolan seudulta on hävinnyt reilussa viidessä vuodessa yli metsäteollisuuden työpaikkaa. Kuntalehti

5 Vuonna 2010 avatun Pietarin-yhteyden matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Kouvola haluaa profiloitua jatkossa myös kongressikaupunkina. Tätä vauhdittaa rautatieasemalle nouseva uusi hotelli- ja kauppakeskus. Kuutostien varteen nousevasta Veturista tulee maan kuudenneksi suurin kauppakeskus. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on isompi. 24 Kuntalehti

6 Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. mäs: venäläisiin ja Pietarin ja Helsingin väliseen nopeaan junayhteyteen. Sen avulla Kouvolasta halutaan kansainvälisen matkailun ja liike-elämän pysähdyspaikka. Nopeaan Allegro-junaan uskotaan niin vankasti, että rautatieasemalle kaavaillaan suurta hotelli- ja kauppakeskusta. Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi VR-Yhtymä ja SRV-yhtiöt. Kaupallisten palvelujen lisäksi keskuksessa voisi olla terveysasema. Terveyspalvelujen myynti on yksi tulevaisuuden kasvuala, josta meidän pitää päästä osalliseksi, Lamminmäki visioi. Vuonna 2010 aloittaneen Allegron matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Vuonna 2011 Allegrolla matkusti arvioiden mukaan reilut ihmistä, ja vuonna 2015 määrän arvioidaan kasvavan jo puoleen miljoonaan. Alkuun iso osa matkustajista on ollut suoraan Helsinkiin matkustavia venäläisiä. Lamminmäki uskoo silti tilanteen muuttuvan, kun Kouvolan palvelutarjonta kasvaa. Keski-Euroopassa nopeat yhteydet ovat vauhdittaneet aluekehitystä, joten sama tapahtuu varmasti täälläkin. Iso asia olisi venäläisten viisumivapaus, se toisi paljon lisää matkailijoita. Ei meidän tarvitse saada kaikkia venäläismatkailijoita, osa riittää. Valto Kosken mielestä Kouvola voisi olla tulevaisuudessa merkittävä kongressikaupunki. Nytkin tänne tulisi paljon nykyistä suurempia tapahtumia, jos olisi majoituskapasiteettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suomela muistuttaa matkailun merkityksestä. Kouvola on maan kolmanneksi suurin kesämökkikunta ja sen alueella on 458 järveä. Yhä useampi mökkiläinen tulee itänaapurista. Venäläiset ovat tehneet viime vuosina Suomessa kiinteistökauppaa vuosittain, ja Kymenlaakso on Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan jälkeen kolmanneksi suosituinta mökkiseutua. Tämä on vahvuus, jolla erotumme Lahdesta tai Helsingistä. Puhdas järviluonto kiinnostaa venäläismatkailijoita, Suomela uskoo. Junalla myös Helsingin imuun Nopeat junayhteydet tiivistävät myös eteläistä Suomea. Esimerkiksi Lahti on hyötynyt oikoradasta merkittävästi, kun yhä useammat lahtelaiset käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Kaupunginjohtaja Lamminmäki uskoo, että myös Kouvola pääsee Helsingin seudun imuun. Matkaa pääkaupunkiin on 130 kilometriä, eli hieman enemmän kuin Lahdesta. Työmatkalaisia Helsingin-junaan hyppää joka aamu muutama sata. Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. Kymijoen rannalta saa omakotitalon eurolla, mikä tuntuu helsinkiläisestä hyvinkin kohtuulliselta. Sitä paitsi etätyön osuus kasvaa koko ajan, kaupunginjohtaja muistuttaa. Rautatien lisäksi Kouvola luottaa vahvasti Kuutostiehen. Kesko rakentaa valtatien varteen kauppakeskus Veturin, josta tulee valmistuessaan maan kuudenneksi suurin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on suurempi. Peräti 100 miljoonaa maksavaan Veturiin tulee 90 myymälää ja elokuvateatteri. Investointi on Keskon historian suurimpia. Vieressä sijaitsee Suomen suurin Prisma, jota juuri laajennettiin. Lamminmäen mukaan uusi kauppakeskus nappaa asiakkaansa maakunnasta ja ohikulkijoista. Hän uskoo Veturin laajentavan Kouvolan kaupallista aluetta myös naapurimaakuntien suuntaan. Kun valtatien varteen rakennettiin ensimmäistä automarkettia 1970-luvulla, niin ihmeteltiin, miten kukaan tulee tuonne korpeen ostoksille. Nyt siinä on ollut menestyviä marketteja vuosikausia. Sitä paitsi kauppa on tehnyt omat laskelmansa. Kaupunginjohtaja ei myöskään usko, että keskustan ja valtatien jättihankkeet söisivät toisiaan. Asiakasprofiilit ovat erilaisia ja hyvät kaupat houkuttavat väkeä aina. Kouvolalla on erinomainen sijainti ja kaupallinen tarjonta, joka alkaa vetää vertoja pääkaupunkiseudulle. Saamme syyttää vain itseämme, jos emme pysty näitä vahvuuksia hyödyntämään. Kouvolan tunnuslukuja (2010) Asukkaita Veroprosentti 19 (nostettiin 20:een vuodeksi 2011) Suhteellinen velkaantuneisuus 36,3 % Lainakanta /asukas euroa (1696 euroa vuonna 2011) Omavaraisuus-% 63,3 Kertynyt ylijäämä/asukas 33 euroa (koko maassa euroa) Työttömyysaste 11,5 % (koko maassa 10%) Ratamo-keskus kokoaa terveyspalvelut Kouvolan lähivuosien suurin ponnistus on Ratamo-sairaalakeskus. Tätä mieltä ovat niin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuin valtuuston ja hallituksen nokkamiehet Valto Koski (sd.) ja Jari Suomela (kok.). Ratamoon keskitetään perusterveydenhuolto, osa erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja. Keskuksen ideana on sijoittaa terveyspalvelut koko kaupungin kannalta keskeiseen paikkaan, joka voidaan saavuttaa helposti myös kevyellä liikenteellä ja julkisilla kulkuvälineillä. Tarkoitus on myös, että keskus sijaitsee lähellä ikäihmisten palveluasuntoja ja yksityisiä terveyspalveluja. Hinta-arvio on liikkunut mitoituksesta riippuen 60 ja 100 miljoonan euron välillä. Nykyisen terveyspalveluverkon kunnostaminen maksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta toimintojen keskittäminen uusiin tiloihin toisi FCG-yhtiön raportin mukaan jatkossa isoja säästöjä. Ratamokeskuksen lisäksi kaupunkiin jäisi 5 terveysasemaa. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Kouvolan valtuusto päätti marraskuun puolivälissä sijoittaa Ratamokeskuksen Kotiharjuun ja rakentaa uudet tilat. Päätös on saanut kritiikkiä niskaansa Sairaalanmäki-vaihtoehdon kannattajilta, sillä nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan yhteyteen rakennettiin viime vuosikymmenen puolivälissä moderni psykiatrinen sairaanhoidon yksikkö. Nyt koko Sairaalanmäen tulevaisuus on epävarma. Kaupunginjohtaja Lamminmäki kertoo silti yllättyneensä, kuinka vahvasti alueelliset intohimot nousivat taas esille. Keskuksen paikasta päättäminen toi mieleen takavuosilta tutun Kouvolan ja Kuusankosken välisen nokittelun. Keskus valmistuu aikaisintaan vuonna ANTTI PULKKINEN Kuntalehti