KOUVOLA pääsee raiteilleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLA pääsee raiteilleen"

Transkriptio

1 KOUVOLA pääsee raiteilleen ANTTI PULKKINEN Rautatie synnytti Kouvolan. Nyt kiskojen uskotaan tuovan taas vaurautta kaupunkiin. Metsäteollisuuden alasajosta toipuva liitoskaupunki panostaa kauppaan ja venäläisturisteihin. Pohjois-Kymenlaakson keskuspaikka Kouvola tunnettiin 1960-luvulta 1990-luvulle menestyvänä kauppa- ja hallintokaupunkina. Savon- ja Karjalan radan risteykseen syntynyttä Kouvolaa kutsuttiin leikkisästi karjalaisten Dallasiksi. Korkeista rakennuksistaan tunnetun keskuskaupungin ympärille levittäytyivät paitsi loputtomat pellot, myös naapurikaupungit Kuusankoski ja Anjalankoski paperitehtaineen. Yhteen kasvaneet kaupungit kukoistivat etenkin 1970-luvulla. Paperitehtaat toivat vaurautta, Kuutostien varteen nousivat maan moderneimmat jättimarketit ja Kouvolan keskustassa takoivat rahaa isot kauppaketjut Stockmannia myöten. Seudulle antoivat leimansa myös Valkealan ja Elimäen kaltaiset maanviljelyspitäjät ja suuret varuskunnat. Porskutuksen pysäytti kuitenkin 1990-luvun lama, joka vei seudulta työpaikkoja ja kiihdytti muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle. Kymen läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli iso isku sekin, mutta paperitehtaat sinnittelivät vielä 2000-luvun puolelle, kun koneita uusittiin ja tuotanto kasvoi. Mustat vuodet toi kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos. Vuoden 2005 jälkeen Kouvolan seudulta on hävinnyt suoraan ja välillisesti alihankintayritysten kautta runsaat metsäteollisuuden työpaikkaa. Sekä Voikkaan että Myllykosken paperitehtaiden portit on suljettu. Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuvaileekin tapahtumia suomalaisen teollisuushistorian 20 Kuntalehti suurimmaksi rakennemuutokseksi, joka on yhdelle seudulle osunut. Joskus 1970-luvun alussa metsäteollisuus työllisti Kouvolan seudulla lähes henkeä. Nyt se työllistää noin Siitä voi päätellä rakennemuutoksen rajuuden. Yhteistyön perinne helpotti liitosta Myllerrystä ei jääty katsomaan Kymijoen varressa tumput suorina. Pitkään kansanedustajana toiminut Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski (sd.) muistuttaa, että Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty jo kauan kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Perinteet ulottuvat aina ja luvuille, jolloin perustettiin aluesairaala, järjestettiin ammatillinen koulutus ja aloitettiin yleiskaavayhteistyö. Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntaseiskan toimialaan kuuluivat seudun elinkeinopolitiikka, aluekehitystehtävät, ammatillinen koulutus, maankäytön suunnittelu, ympäristötoimi ja edunvalvonta. Kuntaseiska loi luottamusta myös päättäjien välille henkilökohtaisesti. Se oli tärkeää, sillä seudun kunnat olivat keskenään erilaisia niin poliittisesti kuin myös elinkeinorakenteeltaan, Koski muistuttaa. Seuraava askel otettiin vuonna Silloin Kouvolan seudun kunnat Iittiä lukuun ottamatta aloittivat yhteistyön talous- ja henkilöstöhallinnossa, teknisessä toimessa, sosiaali-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä kansalais- ja työväenopistojen toiminnassa. Kunnat perustivat esimerkiksi yhteisen tilitoimiston ja järjestivät julkisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon seudullisesti. Kirjastopalvelutkin muokattiin yhteisiksi. Tervetuloa Kouvolaan, itänaapurit! Kaupungin johtokolmikko Lauri Lamminmäki (vas.), Jari Suomela ja Valto Koski luottavat siihen, että yhä useammat venäläiset pysähtyvät Kouvolaan ostoksille.

2 Iso virstanpylväs oli vuonna 1994 perustettu alueellinen yhtiö Kuntaseiska, joka tähtäsi samoihin tavoitteisiin kuin Paras-hanke jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kuntalehti

3 Valto Koski: Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Hanke kulki nimellä Suuri Suunnitelma. Sen loppuessa vuonna 2007 kunnat oli jo hivutettu niin lähelle toisiaan, että niiden oli helppo käynnistää kuntaliitosselvitys. Vielä samana vuonna kuntien valtuustot hyväksyivät esityksen uuden Kouvolan perustamisesta, ja uusi kaupunki näki päivänvalon vuoden 2009 alussa. Jälkeenpäin kuuden kunnan liitos vaikuttaa syntyneen helposti. Valtuuston puheenjohtaja Koski uskoo, että yhdistymistä helpotti ainakin Paras-hanke. Liitoksen syntyvaiheissa Kuusankosken kaupunginjohtajana ja yhdistymisprosessin muutosjohtajana työskennellyt Lauri Lamminmäki muistuttaa, että liitos vaati kaikissa kunnissa vahvaa poliittista johtajuutta. Saman nimikyltin alle piti saada kokoomusvetoinen vanha Kouvola ja demareiden vahva linnake Kuusankoski. Naapurusten rinnakkaiselo oli takavuosina räiskyvää, ja nyt samaan pöytään tulivat vielä punamultataustainen Anjalankoski ja ympäristön keskustavetoiset maalaiskunnat. Ilman vahvaa tahtoa liitosta ei olisi saatu maaliin asti. Onneksi kuntien poliittiset johtajat osasivat katsoa omaa nenäänsä pidemmälle. He osasivat arvioida, miten teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa seudun kehitykseen, Lamminmäki kiittelee. Kouvolan suurliitos onkin Lamminmäen mielestä sisällöllisesti maan kuntahistorian suurin yksittäinen muutoshanke, vaikka Salon seudun liitoksessa oli määrällisesti enemmän kuntia. Salossa oli keskuskaupunki ja keskenään hyvin samanlaisia maalaiskuntia. Kouvolan liitos oli isompi ainakin kulttuurisesti ja poliittisesti. Hallinnollisestikin muutokset olivat suuria, sillä kuusi kuntaa yhdistyi ja kolme kuntayhtymää purkautui, kaupunginjohtaja muistuttaa. 22 Kuntalehti Enemmän veroja, vähemmän velkaa Uudessa Kouvolassa on päästy heti taloustalkoiden makuun. Esimerkkinä kaupunginjohtaja Lamminmäki ottaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttamisen. Irtisanomiset niistävät kaupungilta tuloja puolen veroprosentin verran. Voikkaan tehtaan lakkautus vuonna 2006 loi jo sekin yhtä suuren aukon verotuloihin. Yksi veroprosentti tuottaa Kouvolalle noin 13 miljoonaa euroa. Myllykosken tehtaan palkanmaksun loppumisen myötä kaupungilta häviää noin 7 miljoonaa euroa verotuloja. Kaupunginjohtajan arvion mukaan työpaikkojen menetykset leikkaavat alueen asukkaiden ostovoimaa noin 20 miljoonaa euroa. Menojen ja tulojen suhde on ollut kaupungille epäedullinen viime vuosina, sillä verotulot ovat lisääntyneet 1 2 prosenttia vuodessa, mutta menot kolmisen prosenttia. Vuodelle 2012 Kouvola teki alijäämäisen budjetin. Miinusta on kuitenkin vain 1,7 miljoonaa euroa, ja sitä voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämillä. Tällä hetkellä Kouvolan kunnallisveroprosentti on korkea. Se on tasan 20, kun samankokoisissa kaupungeissa prosentti on keskimäärin 19,55. Valtuustoa johtava Valto Koski muistuttaa, että veroprosentin nostaminen vuodeksi 2011 kuului Kouvola-sopimukseen, jolla valtuustoryhmät sopivat kaupungin talouden tasapainottamisesta ja palvelujen turvaamisesta. Veroprosentti on sietokyvyn ylärajoilla, mutta sille on perusteensa. Pitää muistaa, millaisen rakennemuutoksen kaupunki on käynyt läpi. Verotus on osaltaan ehkäissyt myös Kouvolan velkaantumista, Koski painottaa. Kaupungin lainakannan kasvu onkin ollut maltillista: Kouvolalla on velkaa vajaat euroa asukasta kohden, kun koko maassa määrä on hieman alle euroa asukasta kohden ja Kymenlaaksossa yli euroa. Esimerkiksi naapurikaupungit Kotka, Lahti ja Lappeenranta ovat velkaisempia. Kouvolan suhteellinen velkaantuneisuus eli kyky maksaa vieras pääoma pois on sekin hyvällä mallilla. Lisäksi konsernien lainakanta jää selvästi pienemmäksi kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Kosken mukaan talouskuri on saavutettu verotuksen lisäksi pitämällä maksut ja taksat ajan tasalla. Myös kaupungin yhtiöille ja liikelaitoksille on määritelty tuottotavoitteet. Lisäksi uuden kunnan syntyessä kaupungille tuli runsaasti omaisuutta. Kouvola onkin laittanut myyntiin metsäpalstoja, vanhoja kunnantaloja, henkilöstön vapaa-ajanviettopaikkoja ja vanhoja kouluja. Kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa kunnallisen omistamisen perusajatuksesta. Jos omaisuus ei hyödytä palvelutuotantoa, siitä voidaan luopua. Eivät talo- ja metsäkaupat kaupungin taloutta pelasta, mutta toki ne auttavat. Kipeitäkin ratkaisuja on jouduttu tekemään. Kaupunki teetti vuonna 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka mukaisesti Kouvola lakkauttaa vuonna 2012 kahdeksan peruskoulua. Seuraavassa aallossa vuonna 2016 lakkautetaan vielä lisää perusopetuksen ja toisen asteen yksiköitä. Lakkautusten suurin syy on pienenevä oppilasmäärä. Ennen lakkautuksia Kouvolassa oli peräti 49 peruskoulua. Tänä vuonna kaupungissa aletaan tarkastella kirjasto-, nuorisopalvelu- ja museoverkostoa. Liitokset tarkoittavat usein palvelujen leikkaamista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä, myöntää Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Suomela (kok.). Valtuuston puheenjohtaja Koski antaa tunnustusta pienelle Jaalalle, joka ehti laittaa palvelujaan uusiksi jo ennen liitosta. Siellä on esimerkiksi vain yksi koulu, mutta ihmiset ovat järjestelyyn tyytyväisiä. Jaalalaisten elämään meidän ei ole tarvinnut paljon puuttua, siellä on tehty moni asia fiksusti. Kaupunginhallitusta johtavan Suomelan mielestä uusi Kouvola on onnistunut taloudenpidossaan hyvin, etenkin jos lähtökohtia katsoo. Liitokseen lähti pahasti alijäämäisiä kuntia ja kaupunkeja. Yhdessä on pysytty pinnalla. Kouvolan johtokolmikon mielestä kaupungilla olisi annettavaa kiivaana käyvään kuntauudistuskeskusteluun. Olisin ylpeä, jos Kouvolaa pidettäisiin esimerkkinä onnistuneesta kuntaliitoksesta. Myönteinen esimerkki kannustaa enemmän kuin pakko, Valto Koski uskoo. Kauppa nousuun venäläisten avulla? Raskaan teollisuuden hiipuessa Kouvola on rakentanut kivijalkaa kaupan varaan. Siitä vanha pikku-kouvolakin tunnettiin. Vetoapua on haettu vierailta mailta. Vuonna 2007 kaupunkiin avattiin kohuttu kiinalaisten tuotteiden tukkuliike China Center. Idea tuli kiinalaiselta yrittäjältä, ja hanketta lähti tukemaan silloinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti. Keskukseen tuli tilat 150 yritykselle, mutta kauppiaitten määrä jäi reilusti alle sataan. Keskuksen johto sai myös niskaansa epäilyt laittoman maahantulon järjestämisestä ja veropetoksista. Syytteet jäivät nostamatta, mutta toiminta hiipui. Nykyinen kaupunginjohtaja Lamminmäki muistuttaa, että China Center oli vanhan Kouvolan projekti. Uusi Kouvola laittaa toivonsa lähem-

4 Myllykosken paperitehtaalla tehdään nyt huolto-, siivous- ja purkutöitä. Kouvolan seudulta on hävinnyt reilussa viidessä vuodessa yli metsäteollisuuden työpaikkaa. Kuntalehti

5 Vuonna 2010 avatun Pietarin-yhteyden matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Kouvola haluaa profiloitua jatkossa myös kongressikaupunkina. Tätä vauhdittaa rautatieasemalle nouseva uusi hotelli- ja kauppakeskus. Kuutostien varteen nousevasta Veturista tulee maan kuudenneksi suurin kauppakeskus. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on isompi. 24 Kuntalehti

6 Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. mäs: venäläisiin ja Pietarin ja Helsingin väliseen nopeaan junayhteyteen. Sen avulla Kouvolasta halutaan kansainvälisen matkailun ja liike-elämän pysähdyspaikka. Nopeaan Allegro-junaan uskotaan niin vankasti, että rautatieasemalle kaavaillaan suurta hotelli- ja kauppakeskusta. Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi VR-Yhtymä ja SRV-yhtiöt. Kaupallisten palvelujen lisäksi keskuksessa voisi olla terveysasema. Terveyspalvelujen myynti on yksi tulevaisuuden kasvuala, josta meidän pitää päästä osalliseksi, Lamminmäki visioi. Vuonna 2010 aloittaneen Allegron matkustajamäärät ovat jo ylittäneet tavoitteet. Vuonna 2011 Allegrolla matkusti arvioiden mukaan reilut ihmistä, ja vuonna 2015 määrän arvioidaan kasvavan jo puoleen miljoonaan. Alkuun iso osa matkustajista on ollut suoraan Helsinkiin matkustavia venäläisiä. Lamminmäki uskoo silti tilanteen muuttuvan, kun Kouvolan palvelutarjonta kasvaa. Keski-Euroopassa nopeat yhteydet ovat vauhdittaneet aluekehitystä, joten sama tapahtuu varmasti täälläkin. Iso asia olisi venäläisten viisumivapaus, se toisi paljon lisää matkailijoita. Ei meidän tarvitse saada kaikkia venäläismatkailijoita, osa riittää. Valto Kosken mielestä Kouvola voisi olla tulevaisuudessa merkittävä kongressikaupunki. Nytkin tänne tulisi paljon nykyistä suurempia tapahtumia, jos olisi majoituskapasiteettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suomela muistuttaa matkailun merkityksestä. Kouvola on maan kolmanneksi suurin kesämökkikunta ja sen alueella on 458 järveä. Yhä useampi mökkiläinen tulee itänaapurista. Venäläiset ovat tehneet viime vuosina Suomessa kiinteistökauppaa vuosittain, ja Kymenlaakso on Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan jälkeen kolmanneksi suosituinta mökkiseutua. Tämä on vahvuus, jolla erotumme Lahdesta tai Helsingistä. Puhdas järviluonto kiinnostaa venäläismatkailijoita, Suomela uskoo. Junalla myös Helsingin imuun Nopeat junayhteydet tiivistävät myös eteläistä Suomea. Esimerkiksi Lahti on hyötynyt oikoradasta merkittävästi, kun yhä useammat lahtelaiset käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Kaupunginjohtaja Lamminmäki uskoo, että myös Kouvola pääsee Helsingin seudun imuun. Matkaa pääkaupunkiin on 130 kilometriä, eli hieman enemmän kuin Lahdesta. Työmatkalaisia Helsingin-junaan hyppää joka aamu muutama sata. Meidän valttimme on asumisen hinta-laatusuhde. Kymijoen rannalta saa omakotitalon eurolla, mikä tuntuu helsinkiläisestä hyvinkin kohtuulliselta. Sitä paitsi etätyön osuus kasvaa koko ajan, kaupunginjohtaja muistuttaa. Rautatien lisäksi Kouvola luottaa vahvasti Kuutostiehen. Kesko rakentaa valtatien varteen kauppakeskus Veturin, josta tulee valmistuessaan maan kuudenneksi suurin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain Lempäälän Ideapark on suurempi. Peräti 100 miljoonaa maksavaan Veturiin tulee 90 myymälää ja elokuvateatteri. Investointi on Keskon historian suurimpia. Vieressä sijaitsee Suomen suurin Prisma, jota juuri laajennettiin. Lamminmäen mukaan uusi kauppakeskus nappaa asiakkaansa maakunnasta ja ohikulkijoista. Hän uskoo Veturin laajentavan Kouvolan kaupallista aluetta myös naapurimaakuntien suuntaan. Kun valtatien varteen rakennettiin ensimmäistä automarkettia 1970-luvulla, niin ihmeteltiin, miten kukaan tulee tuonne korpeen ostoksille. Nyt siinä on ollut menestyviä marketteja vuosikausia. Sitä paitsi kauppa on tehnyt omat laskelmansa. Kaupunginjohtaja ei myöskään usko, että keskustan ja valtatien jättihankkeet söisivät toisiaan. Asiakasprofiilit ovat erilaisia ja hyvät kaupat houkuttavat väkeä aina. Kouvolalla on erinomainen sijainti ja kaupallinen tarjonta, joka alkaa vetää vertoja pääkaupunkiseudulle. Saamme syyttää vain itseämme, jos emme pysty näitä vahvuuksia hyödyntämään. Kouvolan tunnuslukuja (2010) Asukkaita Veroprosentti 19 (nostettiin 20:een vuodeksi 2011) Suhteellinen velkaantuneisuus 36,3 % Lainakanta /asukas euroa (1696 euroa vuonna 2011) Omavaraisuus-% 63,3 Kertynyt ylijäämä/asukas 33 euroa (koko maassa euroa) Työttömyysaste 11,5 % (koko maassa 10%) Ratamo-keskus kokoaa terveyspalvelut Kouvolan lähivuosien suurin ponnistus on Ratamo-sairaalakeskus. Tätä mieltä ovat niin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kuin valtuuston ja hallituksen nokkamiehet Valto Koski (sd.) ja Jari Suomela (kok.). Ratamoon keskitetään perusterveydenhuolto, osa erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja. Keskuksen ideana on sijoittaa terveyspalvelut koko kaupungin kannalta keskeiseen paikkaan, joka voidaan saavuttaa helposti myös kevyellä liikenteellä ja julkisilla kulkuvälineillä. Tarkoitus on myös, että keskus sijaitsee lähellä ikäihmisten palveluasuntoja ja yksityisiä terveyspalveluja. Hinta-arvio on liikkunut mitoituksesta riippuen 60 ja 100 miljoonan euron välillä. Nykyisen terveyspalveluverkon kunnostaminen maksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta toimintojen keskittäminen uusiin tiloihin toisi FCG-yhtiön raportin mukaan jatkossa isoja säästöjä. Ratamokeskuksen lisäksi kaupunkiin jäisi 5 terveysasemaa. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Kouvolan valtuusto päätti marraskuun puolivälissä sijoittaa Ratamokeskuksen Kotiharjuun ja rakentaa uudet tilat. Päätös on saanut kritiikkiä niskaansa Sairaalanmäki-vaihtoehdon kannattajilta, sillä nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan yhteyteen rakennettiin viime vuosikymmenen puolivälissä moderni psykiatrinen sairaanhoidon yksikkö. Nyt koko Sairaalanmäen tulevaisuus on epävarma. Kaupunginjohtaja Lamminmäki kertoo silti yllättyneensä, kuinka vahvasti alueelliset intohimot nousivat taas esille. Keskuksen paikasta päättäminen toi mieleen takavuosilta tutun Kouvolan ja Kuusankosken välisen nokittelun. Keskus valmistuu aikaisintaan vuonna ANTTI PULKKINEN Kuntalehti

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin

Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin STM:n neuvottelu 30.11.2016 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan näkemyksiä Carean rakennusinvestointiin

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

AJATUKSIA OHJAAMOSTA. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen. Kaakkois-Suomen TE-toimisto

AJATUKSIA OHJAAMOSTA. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen. Kaakkois-Suomen TE-toimisto AJATUKSIA OHJAAMOSTA Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen 1 Kaakkois-Suomen TE-toimisto 2 4.2.2015 Kaakkois-Suomen TE-toimisto Esityksen otsikko Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

TARTTO NUMEROIN 2014/2015

TARTTO NUMEROIN 2014/2015 TARTTO NUMEROIN 2014/2015 Tunnukset Ilmasto 2014 Kaupungin vaakuna Lippu Tarton liikemerkki Tarton kaupungin päivä 29. kesäkuuta Ilman lämpötila absoluuttinen minimi - tammikuu -24,2 C absoluuttinen maksimi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Guggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

Guggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia Guggenheim Helsinki Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 2.11.2016 Alkuperäinen ehdotus (2012) Kustannukset Selvitys-, suunnittelu- ja perustamiskustannukset 12,6 milj. euroa * Investointimenot

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot