Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset lähivuosillel

Transkriptio

1 Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset lähivuosillel Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari, Tampere Ilkka Turunen

2 Linjaus Neuvosto () laatii kerran toimikaudellaan linjaraportin => pohjustaa tulevan hallituksen ohjelmaa Kansallinen innovaatiostrategia 2008 Asetus 2009: neuvoston tehtäviä laajennettiin=> koulutus ja innovaatiot vahvemmin Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Tieteen tila ja taso 2009 OECD:n innovaatiostrategia EU2020 ja Innovaatiounioni Linjaus on tarkoitus hyväksyä

3 Linjauksen konteksti Globalisaatio + globaali talouskriisi + Global Challenges työnjaon ja tehtävärakenteen muutokset kilpailuissa ja kasvutekijöissä, Kiina, Intia; "Aasian vuosisata" => ei paluuta vanhaan => pitkä hitaan kasvu kausi kohti kokeilevaa yhteiskuntaa ja "yritteliäisyysyhteiskuntaa" => uutta luovien tehtävien lisääntyminen=> liikkuvuus, epävarmuuden hallinta aiemmat toimintatavat ja keinot riittämättömiä=> edelläkävijyys, riskit Suomen kilpailuaseman suhteellinen heikkeneminen (TKI)? Kansainvälisesti kilpailukykyisten vahvuuksien rikastaminen, valinnat => maailmanluokan osaamiskeskittymät ja innovaatioympäristöt Uusien osaamisalueiden ja lupaavien kasvualueiden tunnistaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen Mittavista panostuksista laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tulosta, menestyviä innovaatioita, työpaikkoja, kasvuyrityksiä Meneillään isoja uudistuksia: yliopistouudistus, korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteellinen kehittäminen, infrastruktuuripolitiikan käynnistäminen, tutkijanurajärjestelmä, innovaatiopolitiikan uudet keinot ja toimintamallit, strategiset huippuosaamisen keskittymät

4 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa: panosindikaattorit

5 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa: tuotosindikaattorit

6 Suomen talous kansainvälisessä vertailussa* BKT per capita (ostovoimakorjattu, EU 27=1)** BKT:n reaalinen muutos viidessä vuodessa Työvoiman tuottavuus työllistä kohden (EU 27=1) Työllisyyden keskimääräinen vuosimuutos Työvoimakustannusten kasvu Työttömyysaste Ulkomaisten sijoitusten intensiteetti*** Yritysinvestoinnit BKT:sta, % EU Suomi Viiden parhaan keskiarvo * Keskiarvo ; ** Kumulatiivinen muutos ;*** Tilastovuosi Lähde: Eurostat.

7 Työn tuottavuuden kehitys Lähde: OECD

8 Teollisuustuotannon trendi (volyymi-indeksi, 2005=100) Lähde: Tilastokeskus 2009

9 Investoinnit t&k-toimintaan maailmanlaajuisesti, absoluuttisin ja suhteellisin luvuin vuonna 2007 Lähde: UNESCO Science Report 2010

10 Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta pian puolet Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

11 Tutkijoiden määrä: Source: NSF 2010

12 Tieteelliset julkaisut vuosina Aasia 8: Intia, Indonesia, Malesia, Filippiinit, Singapore, Etelä- Korea, Taiwan ja Thaimaa. Aasia- 10: edellisten lisäksi Kiina ja Japani. Vuoden 2008 tilastot eivät ole täydellisiä. LÄHDE: NSF

13 Innovaatiojärjestelmän uudistaminen 1. uudistetaan rakenteita ja vähennetään organisatorista, toiminnallista ja alueellista hajanaisuutta vahvistetaan politiikkatoimien koordinaatiota ja ohjausta valtioneuvoston tasolla tehdään sisältöjä koskevia priorisointeja ja valintoja edistetään laaja-alaisesti KTI-toiminnan hyödyntämistä tuetaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten erikoistumista ja profiloitumista vahvuusaloilleen; parannetaan tutkimuksen laatua tiivistetään monenkeskistä yhteistyötä ja kirkastetaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän työnjakoa

14 Innovaatiojärjestelmän uudistaminen 2. kehitetään ohjausjärjestelmiä, kannustimia ja säädösympäristöä parannetaan yritys- ja innovaatiopalvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan pk-sektorin asemaa innovaatiojärjestelmässä luodaan pitkäjänteinen infrastruktuuripolitiikka, tehostetaan julkisten tietovarantojen hyödyntämistä parannetaan politiikan seurannan välineistöä vahvistetaan arviointiosaamista ja arviointitiedon hyödyntämistä monipuolistetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituspohjaa vauhditetaan innovaatiotoiiminnan kansainvälistymistä

15 Kehittämisohjelma poimintoja 1 Valinnat Suuret yhteiskunnalliset haasteet EU 2020: älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu Kansainväliseen huippuun tähtäävät alat SHOK-alat, nanoala, bioala, ohjelmisto-osaaminen Energia, ympäristöä säästävät ratkaisut ja puhtaat teknologiat Hyvinvointisektori Kumppanimaiden valinnat: Finnode-maat, bilateraalisopimusmaat, nousevat taloudet Periaatteet: Top-down valintoja ei tehdä yksittäisten teknologioiden, koulutus-, tieteen- tai toimialojen pohjalle => valinnat määrittelevät yhteiskunnan tarpeisiin vastaavat tiedon ja osaamisen laajemmat kehittämis-, soveltamis- ja hyödyntämisalueet Vakiintuneet ja avoimet toimintamallit valintapäätöksiin johtuvalle julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyölle; top-down ja bottomup tasapainossa

16 Kehittämisohjelma poimintoja 2 Kasvuyrittäjyys, yritys- ja innovaatiotuet laajennetaan innovaatiotoiminnan osaamisperustaa ja TI-toimintaa tekevien yritysten määrää, vauhditetaan hyödyntämistä, edistetään kasvuyrittäjyyttä ongelmana rahoitusvajeet ja -aukot otetaan käyttöön yrityksille kohdennettu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan verokannustin ja pääomasijoittajille kohdennettu verokannustin julkista suoraa tukea suunnataan valikoidummin edelläkävijöihin, kokeiluja ja riskinottoa korostaen

17 Kehittämisohjelma poimintoja 3 Euroopan unioni Suomi ottaa näkyvän roolin EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamisessa. EU-rahoituksen osuus yliopistojen ja tutkimuslaitosten koko TI-rahoituksesta kaksinkertaistetaan 2010-luvulla (5,8 % v. 2009). Lisätään yritysten osallistumista EU-yhteistyöhön ja kytketään kotimaiset tutkimus- ja teknologiaohjelmat paremmin EU-tason ohjelmiin. Kansallisia ohjelmia ja kansallista rahoitusta avaamalla edistetään eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioalueen kehittymistä. Ohjelmia avataan tavalla, joka antaa tilaa maiden vapaaehtoisille yhteisille pilottihankkeille. Etsitään toimivia periaatteita, menettelyjä ja kriteereitä sekä sovitetaan yhteen lainsäädäntöä.

18 Kehittämisohjelma poimintoja 4 Arviointi Vahvistetaan arviointien riippumattomuutta arvioitavasta kohteesta. Kytketään arvioinnit tiiviimmin organisaatioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Arvioidaan julkiset TI-toiminnan rahoitusja muut tukiorganisaatiot. Toteutetaan Tekesin ja Suomen Akatemia kansainvälinen arviointi

19 Kehittämisohjelma poimintoja 5 Rakenteiden uudistaminen Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Ohjelman formaatti muutetaan. Luodaan tehokkaammat välineet ja yhteistyöalustat erikseen TI-politiikkaa ja aluepolitiikkaa varten. SHOK-toiminnan osaamispohjaa ja innovaatiopotentiaalia vahvistetaan. Rahoituspohjaa laajennetaan. Keskittymien toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi käynnistetään vuonna Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan. Hallituskauden alussa määritellään hallituksen toimintaa palvelevan tutkimuksen painopisteet, tehdään tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä koskevat linjaukset ja osoitetaan tarvittavat voimavarat. Valmistellaan vuoteen 2020 ulottuvan toimintaohjelma. Perustetaan tutkimusinfrastruktuuritoimielin, joka valmistelee ja toteuttaa pitkäjänteistä kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa, sen arviointia ja rahoitusta. Valtioneuvosto tekee hallituskauden alussa päätöksen kansallisen tietopolitiikan peruslinjauksista.

20 Kehittämisohjelma poimintoja 6 Henkiset voimavarat Toteutetaan tutkijanurajärjestelmä. Lisätään tutkijauran houkuttelevuutta ja vahvistetaan väittelyn jälkeistä koulutusta. Parannetaan uran eri vaiheiden läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta. Tutkijakoulujen arviointi toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Tutkijankoulutuksen laatu nostetaan kansainväliselle huipulle. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rekrytointikäytäntöjä muutetaan läpinäkyvästi kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja asiantuntijoita houkuttelevaksi.

21 Julkinen t&k -rahoitus Julkisen t&k-rahoituksen lisäys vuosille (vuoden 2011 tasosta ja kyseisen vuoden rahanarvon mukaan) on yhteensä 390 miljoonaa euroa. T&k-rahoitus kasvaa reaalisesti keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa.

22 KIITOS!