Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset"

Transkriptio

1 Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Noora Tahvanainen Eero Vatanen Raija Komppula

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Matkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Matkailijamäärät Savonlinnan seudulla Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Savonlinnan seudulla vuonna Rekisteröimättömät yöpymisvuorokaudet ja päiväkävijät Savonlinnan seudulla vuonna Matkailijoiden rahankäyttö Matkailun välittömät tulovaikutukset Välittömät tulovaikutukset matkailijaryhmittäin Välittömät tulovaikutukset kulutuskohteittain Välittömät tulovaikutukset kuukausittain Matkailun kerrannaisvaikutukset toimialoittain Matkailun työllisyysvaikutukset Välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset Yhteenveto Lähteet:

3 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon matkailijat tuovat tuloja ja luovat työllisyyttä Savonlinnan seutukunnan talouteen ja mikä on matkailun merkitys alueen taloudessa. Tutkimuksessa käytettiin Pohjoismaisen mallin menomenetelmää välittömien taloudellisten vaikutusten selvittämiseen ja panos-tuotosmenetelmää kerrannaisvaikutusten selvittämiseksi. Tutkimusalueena on Savonlinnan seutukunta, joka käsittää kunnat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Tutkimusongelmat: Savonlinnan seutukunnan matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Savonlinnan seutukunnan matkailun kerrannaisvaikutukset Tutkimus on osa Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa -hanketta, jota Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos toteuttaa yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa. Tässä raportissa esitellään Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimuksen keskeisimmät tulokset. 3

4 1.1 Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailu tuo seudun talouteen ulkopuolista rahaa. Matkailu aiheuttaa liikevaihdon kasvua (tulovaikutus) niissä yrityksissä, joista matkailijat ostavat tuotteita ja palveluita. Nämä yritykset tarvitsevat työvoimaa matkailun synnyttämän kysynnän tyydyttämiseen (työllisyysvaikutus). Palkatusta työvoimasta aiheutuu yrityksille palkkamenoja, eli tuloja työntekijöille (palkkatulovaikutus). Julkinen sektori kerää veroja alueen tuloista (verotulovaikutus). Matkailun taloudelliset kokonaisvaikutukset voidaan ryhmitellä välittömiin, välillisiin ja johdettuihin vaikutuksiin, sekä edelleen tulo-, palkkatulo-, verotulo- ja työllisyysvaikutuksiin. Välittömiä taloudellisia vaikutuksia syntyy matkailijoiden ostaessa tuotteita tai palveluita, kuten ravitsemistai majoituspalveluita, suoraan kohdealueen yrityksiltä. Välillisiä taloudellisia vaikutuksia syntyy, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset hankkivat tavaroita tai palveluita toimittajayrityksistä, joita ovat esimerkiksi leipomot ja pesulat. Hankintaketjut voivat ulottua aina alkutuotantoon asti, joten alueen elinkeinoelämän tulojen kasvu on suurempi kuin matkailijoiden jättämä rahamäärä. Johdettuja eli indusoituja taloudellisia vaikutuksia syntyy matkailussa työllistyneiden ostaessa tuotteita ja palveluita. Välilliset ja johdetut vaikutukset muodostavat kerrannaisvaikutukset. Osa vaikutuksista suuntautuu ulos alueelta, jolloin puhutaan vuodoista aluetaloudessa. Vuodot ilmenevät työntekijöiden ostojen ja palkkojen myötä ja vähentävät siten alueen verotuloja myös muilta. Myös osa yritysten tavaroiden ja palveluiden ostoista suuntautuu alueen ulkopuolelle (Kauppila, 2001). Kuva 1. Matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset (Huhtala ym. 2009) 4

5 1.2 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Matkailun välittömät vaikutukset selvitettiin Pohjoismaisen mallin menomenetelmän avulla. Vuoden 2010 aikana alueella toteutettiin matkailijakysely, jonka avulla selvitettiin matkailijoiden alueella käyttämä rahamäärä henkilöä kohden vuorokaudessa (Tahvanainen ym. 2010). Keskimääräiset rahankäyttöluvut kerrottiin matkailijaryhmittäin vuoden 2010 yöpymisvuorokausilla. Näin saatua lukua verrattiin Etelä-Savon alueen matkailun satelliittitilinpidon avulla johdettuun Savonlinnan seutukunnan matkailutuloon. Kerrannaisvaikutusten arvioimiseksi tutkimuksessa käytetään eri toimialojen väliset tuloriippuvuudet määrittävää panos-tuotosmenetelmää. Tätä varten johdettiin Savonlinnan seudun keskeisten toimialojen välisiä tulovirtoja ja työllisyyttä kuvaavat panos-tuotostaulukot. Matkailun aiheuttamat kerrannaiset tulo- ja työllisyysvaikutukset laskettiin panos-tuotostaulukoiden sekä tuotannon ja kulutuksen riippuvuuden määrittävän panos-tuotosmallin avulla. Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla on tutkittu edellisen kerran vuonna 1999 (Savonlinnan seudun ). Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoiset vuoden 2000 tutkimuksen kanssa, sillä taloudellisten vaikutusten selvittämiseen käytetyt menetelmät eroavat toisistaan. Panos-tuotosmenetelmä huomioi kerrannaisvaikutukset Pohjoismaisen mallin tulomenetelmää laajemmin. Lisäksi käsillä olevassa tutkimuksessa alueeseen sisällytettiin Heinävesi, joka ei vuoden 2000 tutkimukseen kuulunut. Mahdollisia eroavaisuuksia lukuihin aiheuttavat eri menetelmin lasketut matkailijamäärät sekä se että tutkimuksissa on käytetty eri toimialaluokituksia kuvaamaan toimialoittain kohdentuvaa matkailutulon määrää. 2. Matkailijamäärät Savonlinnan seudulla Tilastokeskuksen majoitustilasto sisältää matkailijoiden tiedot kaikista vähintään kymmenen huonetta, mökkiä tai matkailuvaunupaikkaa käsittävistä hotelleista, lomakylistä, leirintäalueista ja retkeilymajoista. Tilastoon sisältyy siis vain osa vierailuista, koska tilastoinnin ulkopuolelle jäävät esimerkiksi pienet majoitusliikkeet, yksittäisten lomamökkien vuokraus ja maksuttomat majoitusmuodot. Lisäksi kuntakohtaiset tiedot julkaistaan vain niistä kunnista joissa on vähintään neljä edellä mainitut ehdot täyttävää majoitusliikettä. Tästä syystä Kerimäki, Enonkoski ja Sulkava käsitellään yhdessä. 2.1 Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Savonlinnan seutukunnan rekisteröityjen yöpymisvuorokausien muutos on ollut miltei jatkuvasti negatiivinen vuoden 2002 jälkeen. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 rekisteröityjen yöpymisvuorokausien määrä Savonlinnan seutukunnassa on laskenut 24 % ja Etelä-Savossa 11 % vaikka samalla aikavälillä koko maan rekisteröityjen yöpymisvuorokausien määrä on kasvanut 17 prosenttia. Savonlinnan seutukunnan osuus Etelä-Savon rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista on laskenut 7,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen

6 Indeksit Kuva 2. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys (indeksi 2000=100) Suomi Etelä-Savo Savonlinnan seutukunta Savonlinnan seutukunnan rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat laskeneet kotimaisen kysynnän hiipumisen seurauksena. Ulkomaisten yöpymisten määrä Savonlinnan seudulla on ollut varsin vakaa, eli noin yöpyjää vuodessa. Ulkomaisten yöpymisten suhteellinen osuus alueen kokonaisyöpymismääristä on kuitenkin kasvanut huomattavasti kotimaisten yöpyjien vähenemisen vuoksi. Kuva 2. Rekisteröidyt kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Savonlinnan seutukunnassa Kotimaiset Ulkomaiset Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailijoiden rekisteröityjen yöpymisten selvittämiseksi käytettiin Tilastokeskuksen majoitustilastoa vuodelta Tilaston mukaan vuoden 2010 aikana Savonlinnan seutukunnassa kirjattiin yhteensä yöpymistä, joista hotelliyöpymisiä oli 66 prosenttia eli yöpymisvuorokautta. Leirintä- ja matkailuvaunualueilla yöpyneitä oli Tilastokeskuksen mukaan 22 prosenttia kaikista alueen yöpymisvuorokausista, eli vuorokautta. Loput eli noin 12 prosenttia rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista oli muissa kuin hotelleissa tai leirintäalueilla yöpyjiä. Näitä majoitusmuotoja ovat 6

7 lomamajat, hoitolat ja retkeilymajat ja niille yöpymisvuorokausia kertyi yhteensä kappaletta vuoden 2010 aikana. Kaikista rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista Savonlinnaan kirjattiin noin 41 prosenttia. Punkaharjun osuus oli hieman yli neljännes, Heinäveden osuus noin 16 prosenttia ja Kerimäen, Sulkavan sekä Enonkosken yhteenlaskettu osuus noin 17 prosenttia. Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten jakautuminen kunnittain vuonna 2010 Heinävesi 16 % Kerimäki, Sulkava ja Enonkoski 17 % Savonlinna 41 % Punkaharju 26 % Seudun matkailu on kesäpainotteista. Vain osa alueen majoituspalveluita tarjoavista yrityksistä on avoinna ympäri vuoden ja kesän aikana alueen majoituskapasiteetti kaksinkertaistuu. Kesä-, heinä- ja elokuussa majoitusliikkeitä on noin 40, kun muuna aikana yrityksiä on avoinna parisenkymmentä. Savonlinnan seutukunnassa koko vuoden keskimääräinen huonekäyttöaste oli 36,8 prosenttia. Korkeimmillaan käyttöaste oli heinäkuussa (61,6 %) ja alhaisimmillaan tammikuussa (22,5 %) (Tilastokeskus, majoitustilasto). Vuonna 2010 kaikista Savonlinnan seutukunnan rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 61 prosenttia kohdentui kesäkuukausille (kesä-, heinä- ja elokuu). Yksistään heinäkuun osuus vuotuisista yöpymisvuorokausista oli 34 prosenttia. Seutukunnan matkailun kesäpainotteisuus ilmenee hyvin verrattaessa alueen yöpymisvuorokausien kohdentumista koko maan ja Etelä-Savon maakunnan vastaaviin lukuihin. Koko maassa kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 19,3 miljoonaa rekisteröityä yöpymisvuorokautta, joista kesäkuukausien osuus oli noin 37 prosenttia ja heinäkuun noin 16 prosenttia. Etelä-Savossa kesäkuukausille kohdentuneiden yöpymisvuorokausien osuus oli 54,7 prosenttia, ja heinäkuun 29,1 prosenttia. Vajaa neljännes Savonlinnan seutukunnan matkailukysynnästä muodostuu ulkomaisesta kysynnästä. Selkeästi suurin yksittäinen ulkomainen matkailijaryhmä ovat venäläiset matkailijat. Vuonna 2010 noin puolet seudun ulkomaisista matkailijoista tuli Venäjältä. Toiseksi suurin ryhmä olivat saksalaiset (16 %) ja kolmanneksi ruotsalaiset matkailijat (n. 6 %) (SVT 2010). 7

8 Kuva 4. Eri kansallisuuksien osuudet kansainvälisten matkailijoiden rekisteröidyistä yöpymisistä (%) Venäjä Saksa Ruotsi Viro Sveitsi Alankomaat Italia Ranska Itävalta Espanja Tanska Rekisteröimättömät yöpymisvuorokaudet ja päiväkävijät Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Omissa loma-asunnoissa majoittuvien yöpymisvuorokausien määrän selvittämiseksi käytettiin apuna Tilastokeskuksen tilastoa ulkopaikkakuntalaisten omistamien loma-asuntojen määrästä sekä mökkibarometria vuodelta Tilastoinnin mukaan tutkimusalueella oli vuonna 2004 yhteensä kappaletta. Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan vuodesta 2005 vuoteen 2010 Savonlinnan seutukunnan alueelle on rakennettu 406 uutta kesämökkiä. Ulkopaikkakuntalaisten omistamien kesämökkien osuus on vuoden 2004 tietojen mukaan noin puolet mökkien kokonaislukumäärästä. Näin ollen ulkopaikkakuntalaisten omistamien lomamökkien lukumäärän voidaan olettaa kasvaneen noin 200 mökillä. Kasvu on ainoastaan noin 3 %, joten vuoden 2010 ulkopaikkakuntalaisten omilla lomamökeillä majoittujien aiheuttama välitön matkailutulo arvioitiin vuoden 2004 tietojen perusteella, koska tiedossa ei ole sen jälkeen ulkopaikkakuntalaisten rakentamien mökkien suhteellista osuutta. Tietoa ei myöskään ole saatavilla vieruskuntien asukkaiden omistamien lomamökkien osuudesta. Kesämökkibarometrin (2009) mukaan kesämökin käyttöaste Etelä-Savossa on 83 vuorokautta vuodessa. Omilla loma-asunnoilla majoittuneiden yöpymisvuorokausiksi kertyi vuoden aikana kaikkiaan yöpymisvuorokautta. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien määrää selvitettiin aiempien tutkimusten, matkailijakyselyiden ja Matkailun edistämiskeskuksen tietoja käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa Savonlinnan seudulla on arvioitu kertyvän sukulaisten ja tuttavien luona 28 (Sairanen 1988) tai 19,5 (Savonlinnan seudun 1999) yöpymisvuorokautta vuodessa. Matkailun edistämiskeskus suosittelee käyttämään lukua 25. Tässä tutkimuksessa käytettiin Matkailun edistämiskeskuksen arviota ja aiemman tutkimuksen (Savonlinnan seudun matkailu 2000) tulosta, jonka mukaan Savonlinnan seudun asuntokunnista noin 79 prosentilla oli ollut ulkopaikkakuntalaisia vierailijoita edellisen vuoden aikana. Näin menetellen yöpymisvuorokausiksi saatiin

9 Veneessä yöpyjien määrän selvittämiseksi ei tehty erillistutkimusta. Vuonna 2000 Savonlinnan seudun matkailututkimuksessa on erillistutkimuksen avulla saatu tulokseksi että veneilijöiden yöpymisvuorokausien määrä alueella on Päiväkävijöiden määrittäminen on ongelmallista tilastotiedon puuttumisen vuoksi. Päiväkävijöiden määrän arvioimiseksi on mahdollista hyödyntää kävijämäärätutkimuksia, liikennevirtatilastoja sekä yrittäjien ja viranomaisten arvioita. Lisäksi näihin lukuihin voidaan yhdistää aiempien tutkimusten tuloksia päiväkävijöistä. Ongelmallista on päällekkäisyyksien tunnistaminen, sekä paikallisten erottaminen matkailijoista. Kauppilan (2001) mukaan erillistutkimuksissa päiväkävijöiden osuudeksi alueen yhteenlasketusta matkailijamäärästä on saatu %. Vuonna 2000 tehdyn Savonlinnan seudun matkailu -tutkimuksessa päiväkävijöiden osuudeksi arvioitiin noin 22,4 % alueen kokonaismatkailijamäärästä. Tässä tutkimuksessa päiväkävijöiden määrittämiseksi käytettiin erillistutkimuksen alarajan ja aiemman tutkimuksen (Savonlinnan seudun 2000) keskiarvoa. Näin arvioituna alueella vieraili päiväseltään vuoden 2010 aikana yhteensä matkailijaa. Toki on huomattava, että todellinen luku on todennäköisesti tätäkin suurempi, koska tilastotietojen puuttumisen vuoksi kokonaismatkailijamäärien ulkopuolelle jää osa majoittuneista matkailijoista. 3. Matkailijoiden rahankäyttö Vuoden 2010 aikana Savonlinnan seudulla toteutettiin Pohjoismaisen menomenetelmän mukainen matkailijatutkimus. Matkailijoille suunnatun kyselyn tarkoituksena on selvittää matkailijoiden vuorokausikohtainen rahankäyttö haastattelupaikkakunnalla. Aineistoa kerättiin sekä postittamalla kyselylomakkeita matkailuyrityksiin edelleen asiakkaille jaettavaksi, että haastattelemalla matkailijoita kesän aikana. Vastauksia majoituspalveluyrityksistä palautui yhteensä 485 kappaletta, minkä lisäksi kesän aikana tehdyistä haastatteluista saatiin 978 vastausta. Kaikkiaan vastauksia kertyi 1463 kappaletta. Eniten rahaa käyttivät hotellissa majoittuneet matkailijat, keskimäärin 169 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Toiseksi suurinta rahankäyttö oli veneessä majoittuneilla matkailijoilla, noin 93 euroa henkilöä kohti vuorokaudessa. Vähiten rahaa käyttivät omalla lomamökillä majoittuneet matkailijat, joilla vuorokausikohtainen rahankäyttö oli noin 23 euroa. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö majoitusmuodoittain ( /hlö/vrk) majoitusmuoto suomi venäjä saksa muut EU maat muut maat yhteensä hotelli, motelli tai matkustajakoti 179,8 131,2 * ,2 vene 92,8 * * * * 92,8 maatilamajoitus 85,3 131,1 * 75,4 53,3 88,7 muu majoitus 68,5 * * * * 68,0 vuokrattu lomamökki 57,9 78,6 66,8 77,8 76,5 65,3 leirintä- tai matkailuvaunualue 57,7 79,8 53, ,4 57,1 sukulaiset tai tuttavat 55,7 * * 15,4 46,6 54,1 oma lomamökki 20,6 * * * * 22,7 yhteensä 93, ,2 87,7 87,5 93,8 9

10 Päiväkävijöitä tavoitettiin haastatteluiden aikana yhteensä 568 kappaletta, joista 64 oli ulkomaisia. Päiväkävijöiden keskimääräinen seurueen koko oli 2,7 henkilöä ja keskimäärin päiväkäynnin paikkakunnalla vietettiin aikaa 4,5 tuntia. Päiväkävijät käyttivät rahaa paikkakunnittain henkilöä kohden keskimäärin 48 euroa, eikä kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden välillä ollut merkittävää eroa. Matkailijaa kohden mitattuna eniten rahaa käytettiin Savonlinnassa, keskimäärin 70 euroa ja vähiten Enonkoskella, noin 16 euroa kävijää kohden. 4. Matkailun välittömät tulovaikutukset Matkailun välittömien tulovaikutusten arvioiminen tehtiin kertomalla matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö henkilöä kohden vuorokaudessa eri matkailijaryhmien yöpymisvuorokausien lukumäärällä. Yöpymisvuorokausien laskemiseksi hyödynnettiin olemassa olevia tilastoja, aiempia tutkimuksia sekä asiantuntija-arvioita. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomata, että osa majoituskapasiteetista jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Taulukkoon 2 on koottu eri matkailijaryhmien yöpymisvuorokaudet, sekä menomenetelmän mukainen matkailutulo matkailijaryhmittäin. 4.1 Välittömät tulovaikutukset matkailijaryhmittäin Tilastokeskuksen (SVT 2010) mukaan vuoden 2010 aikana Savonlinnan seutukunnassa kirjattiin yhteensä hotelliyöpymisvuorokautta. Hotellissa yöpyneiden matkailijoiden kuukausikohtaiset yöpymisvuorokausien määrät kerrottiin sesongeittain painotetulla keskimääräisellä rahankäytöllä (kesäsesonki noin 184 /hlkö/vrk, talvisesonki noin 141 /hlö/vrk ja muu aika noin 115 /hlö/vrk). Näin menetellen matkailutuloa ei arvioida todellisuutta suuremmaksi, koska haastatteluita tehtiin pääasiassa kesäkuukausina, jolloin muun muassa oopperajuhlat vaikuttavat matkailijoiden rahankäyttöön. Ryhmän välittömäksi matkailutuloksi saatiin noin 26,0 miljoonaa euroa. Leirintä- ja matkailuvaunualueilla yöpyneitä oli Tilastokeskuksen majoitustilaston (SVT 2010) mukaan 22 prosenttia kaikista alueen yöpymisvuorokausista, eli vuorokautta. Tämän majoitusmuodon matkailijaryhmä käytti rahaa vuorokautta kohden keskimäärin 57 euroa, jolloin alueen välitön matkailutulo oli yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Huomioitavaa on, että majoitustilaston piiriin kuuluvat vain ne leirintä- ja matkailuvaunualueet, joilla on yli 10 mökkiä tai matkailuvaunupaikkaa. Vuokratuissa lomamökeissä majoittuneiden yöpymisvuorokausien määräksi saatiin Keskimääräisen rahankäytön ollessa 65 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa välitöntä, matkailutuloa syntyi yhteensä noin 5,0 miljoonaa euroa. Muissa kuin hotelleissa tai leirintäalueilla majoittuneiden yöpymisvuorokausien lukumääräksi kertyi Tilastokeskuksen (SVT 2010) mukaan yhteensä kappaletta vuoden 2010 aikana. Näitä majoitusmuotoja ovat lomamajat, hoitolat ja retkeilymajat. Tämän matkailijaryhmän keskimääräisen rahankäytön ollessa 68 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa välittömäksi matkailutuloksi muodostui noin 2,1 miljoonaa euroa. Taulukossa 2 nämä rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat kohdassa muu maksullinen majoitus. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden keskimääräinen rahankäyttö oli matkailijakyselyn mukaan 54 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa, jolloin ryhmän välittömäksi matkailutuloksi muodostui noin 24,0 miljoonaa euroa. 10

11 Omilla loma-asunnoilla kertyi vuoden aikana kaikkiaan yöpymisvuorokautta ja keskimääräisen rahankäytön ollessa 23 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa välitöntä matkailutuloa syntyi yhteensä noin 12,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2000 Savonlinnan seudun matkailututkimuksessa on erillistutkimuksen avulla saatu tulokseksi että veneilijöiden yöpymisvuorokausien määrä alueella on Matkailijakyselyn perusteella veneilijät käyttävät rahaa 93 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa, joten ryhmän välittömäksi matkailutuloksi muodostui noin 2,6 miljoonaa euroa. Arvion mukaan Savonlinnan seudulla vieraili vuoden 2010 aikana yhteensä päiväkävijää. Päiväkävijöiden keskimääräinen rahankäyttö oli henkilöä kohden 48 euroa, joten yhteensä alueelle kohdentunut välitön matkailutulo oli noin 22,3 miljoonaa euroa. Taulukko 2. Matkailutulo matkailijaryhmittäin Majoitusmuoto yöpymisvuorokaudet ja päiväkävijät matkailutulo (milj. ) osuus (%) kokonaistulosta hotelli, motelli tai matkustajakoti ,0 27 sukulaisten tai tuttavien luona yöpyjät ,0 25 oma lomamökki ,1 12 vuokrattu lomamökki ,0 5 leirintä- tai matkailuvaunualue ,2 3 veneessä yöpyjät ,6 3 muu maksullinen majoitus ,1 2 yöpymisvuorokaudet yhteensä ,9 77 päiväkävijät ,3 23 yhteensä ,3 100 Kaikkiaan Savonlinnan seudulla kertyi vuonna 2010 laskelmien ja arvioiden mukaan 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista aiheutui seudulle yhteensä 74,9 miljoonaa euroa välitöntä matkailutuloa. Päiväkävijöiden määräksi arvioitiin ja ryhmän aiheuttama välitön matkailutulo oli noin 22,3 miljoonaa euroa. Suurin majoittuneiden ryhmä olivat omalla lomamökillä yöpyneet ja toiseksi suurin ryhmä sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneet. Kulutukseltaan merkittävin matkailijaryhmä oli hotellissa yöpyneet matkailijat, joiden osuus kokonaismatkailutulosta oli 27 prosenttia. Muita merkittäviä ryhmiä olivat sukulaisten ja tuttavien luona majoittuneet (25 %) sekä päiväkävijät (22 %). Kaikkiaan näiden kolmen ryhmän yhteenlaskettu osuus koko alueen matkailutulosta oli 74 prosenttia. Vertailun vuoksi tutkimuksessa johdettiin Etelä-Savon matkailun satelliittitilinpidon (Konttinen 2006) tiedoilla vuodelta 2002 Savonlinnan seutukunnan matkailutuloksi 88 miljoonaa euroa vuonna Matkailun satelliittitilinpidossa arvioidaan vuoden 2002 maakunnallisten tietoaineistojen avulla miten matkailijat käyttävät rahansa eri toimialojen tuotteisiin. Suurimmat menoerät ja osuudet olivat kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimialoilla. Lisäksi matkailijat käyttivät merkittävissä määrin rahojaan liikenteeseen sekä yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin. Savonlinnan seutukunnan matkailutulon johtamisessa käytettiin satelliittitilinpidon tietojen lisäksi aluetilinpidon (SVT 2009) Etelä- Savon ja Savonlinnan seutukunnan toimialakohtaisia tulotietoja vuosilta 2002 ja Menomenetelmän perusteella arvioitu matkailutulo, 97,3 miljoonaa euroa on varsin hyvin linjassa satelliittitilinpidon lukujen 11

12 perustalta johdettuun 88 miljoonan euron tuloon, kun otetaan huomioon, että matkailutilinpidon arvioiden pohjana ovat ensisijaisesti vain osan matkailuista huomioon ottavat majoitustilastot. 4.2 Välittömät tulovaikutukset kulutuskohteittain Savonlinnan seudulla menomenetelmän mukaan laskettu välitön matkailutulo oli yhteensä 97,3 miljoonaa euroa vuonna Yöpyneiden matkailijoiden aiheuttama matkailutulo oli yhteensä 74,9 miljoonaa euroa eli noin 77 prosenttia kokonaistulovaikutuksesta. Matkailijatutkimuksen mukaan yöpyneiden matkailijoiden kulutuksesta majoitus- ja ravitsemistoimintaan kohdentui noin 41 prosenttia ja erikois- ja päivittäistavarakauppaan 30 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kulttuuripalveluihin käytetty suhteellinen osuus, 13 prosenttia, saattaa olla hieman liian korkea arvio, koska matkailijahaastatteluita tehtiin pääosin kesäkuukausina, jolloin matkailijat vierailivat Savonlinnan Oopperajuhlilla, sekä esimerkiksi Punkaharjun kulttuurimatkailukohteissa Retretissä ja Lustossa. Polttoaineisiin yöpyneet matkailijat käyttivät noin 7 prosenttia vuorokausikohtaisesta kulutuksestaan Päiväkävijöiden aiheuttama välitön tulovaikutus vuonna 2010 oli yhteensä 22,3 miljoonaa euroa. Päiväkävijöiden kulutuksesta ravitsemispalveluihin kohdentui 28 prosenttia, erikois- ja päivittäistavarakauppaan 35 prosenttia, kulttuuripalveluihin 18 prosenttia ja polttoaineisiin noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kuva 5. Yöpyneiden matkailijoiden rahankäyttö kulutuskohteen mukaan Kuva 7. Päiväkävijöiden rahankäyttö kulutuskohteen mukaan polttoaine 7 % viihde- ja muu virkistyspalvelut 6 % rahankäyttö 5 % kulttuuripalvelut 11 % ostokset päivittäistavarakaupoista 17 % ostokset erikoiskaupoista 13 % majoituspalvelut 17 % ravitsemis palvelut 24 % polttoaine 10 % kulttuuripalvelut 18 % viihde- ja virkistyspalvelut 7 % ostokset päivittäistavarakaupoista 12 % muu rahankäyttö 3 % ravitsemispalvelut 28 % ostokset erikoiskaupoista 22 % 12

13 Kaikkiaan matkailijoiden kulutuksesta noin neljännes (24,5 miljoonaa euroa) kohdentui ravitsemispalveluihin. Kokonaismatkailutulosta noin 13 prosenttia (12,9 miljoonaa euroa) kohdentui majoituspalveluita tarjoaville yrityksille. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden yhteenlaskettu osuus kokonaismatkailutulosta oli 38 % eli 37,4 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin yksittäinen hyödynsaaja oli vähittäiskauppa, jonne kohdentui kaikkiaan 31 prosenttia kokonaiskulutuksesta, eli noin 30,3 miljoonaa euroa. Taulukko 3 Matkailutulo kulutuskohteittain matkailutulo (milj. ) matkailijat yhteensä( ) % yöpyneet matkailijat( ) % päiväkävijät ( ) ravitsemispalvelut 24,5 25 % 18,3 24 % 6,2 28 % ostokset päivittäistavarakaupoista 15,3 16 % 12,5 17 % 2,8 13 % ostokset erikoiskaupoista 15,0 15 % 10,0 13 % 5,0 22 % majoituspalvelut 12,9 13 % 12,9 17 % * * kulttuuripalvelut 12,3 13 % 8,3 11 % 4,0 18 % polttoaine 7,5 8 % 5,3 7 % 2,2 10 % viihde- ja virkistyspalvelut 5,0 5 % 3,4 5 % 1,6 7 % muu rahankäyttö 4,8 5 % 4,2 6 % 0,6 3 % yhteensä 97,3 100 % 74,9 100 % 22,3 100 % % 4.3 Välittömät tulovaikutukset kuukausittain Yrityskyselyn mukaan 27 % seutukunnan yritysten liikevaihdosta kohdentuu heinäkuulle. Kesän ajan (kesä-, heinä- ja elokuu) osuus koko vuoden liikevaihdosta on yhteensä 57 %. Joulukuun osuus on 7 %. Kuva 8. Välittömät tulovaikutukset kuukausittain Matkailutulon kohdentuminen kuukausittain marras 4 % loka 4 % syys 6 % joulu 7 % tammi 4 % helmi 4 % maalis 4 % huhti 4 % touko 6 % elo 15 % kesä 15 % heinä 27 % 13

14 5. Matkailun kerrannaisvaikutukset toimialoittain Välittömän matkailutulon kerrannaisvaikutuksia arvioitiin panos-tuotosmenetelmän avulla. Tätä varten laadittiin Savonlinnan seudun panos-tuotostaulukko. Taulukon tietojen ja tuotanto-kulutusmallin avulla arvioitiin välittömän matkailutulon (97,3 milj. euroa) aiheuttamat kerrannaisvaikutukset seudun taloudessa. Matkailijakyselyn ja matkailun satelliittitilinpidon tietojen avulla arvioitiin välittömästä matkailutulosta kohdistuvan kaupan toimialalle 37,4, majoitus- ja ravitsemispalveluiden toimialalle 37,7, liikenteen toimialalle 7,0, sekä yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialalle 15,2 milj. euroa. Käytetyssä tuotanto-kulutus panos-tuotosmallissa otetaan huomioon paikallisten yritysten (toimialojen) välisten taloustoimien sekä kotitalouksien saaman tulon käytön aiheuttamat kerrannaisvaikutukset, joita välitön matkailutulo aiheutti kaikkiaan 63,8 milj. euroa. Yrityksille kerrannaisvaikutuksia kertyi noin 30,1 miljoonaa euroa. Eniten matkailu aiheutti tulovaikutuksia kaupan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen, liikenteen ja erilaisten palveluiden toimialoille. Taulukko 4. Matkailun kerrannaisvaikutukset toimialoittain Toimiala Milj. % Kauppa; moottoriajon. ja kotitalous esineiden korjaus 6,0 20,1 Asuntojen omistus ja vuokraus 4,7 15,8 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 3,4 11,3 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus, liike-elämän palvelut 2,9 9,7 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 2,3 7,6 Muu teollisuus 1,5 5,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1,4 4,5 Maa- metsä- ja kalatalous 1,2 4,0 Puun, massan ja paperin valmistus; kustannus ja painaminen 1,2 3,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,1 3,8 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1,0 3,2 Perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistus 1,0 3,2 Rakentaminen 0,8 2,8 Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,8 2,6 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 0,5 1,6 Koulutus 0,3 0,9 Yritystoimialoille kohdistuneet kerrannaisvaikutukset yhteensä 30,1 100 Kotitaloudet 33,7 Kerrannaisvaikutukset yhteensä 63,8 Välittömät vaikutukset yhteensä 97,3 Kokonaisvaikutukset 161,1 Yritysten lisäksi kerrannaisvaikutuksia kohdistuu kotitalouksille palkka- ja yrittäjätuloina. Matkailutulo tuo Savonlinnan seudun kotitalouksille kaikkiaan 33,7 milj. euroa tuloa vuoden aikana. Matkailutulon kokonaisvaikutuksia kuvaava kerroin on 1,65 eli yksi matkailijoiden tuoma euro kertautuu Savonlinnan seudun paikallistalouden tulonkierrossa 1,65 kertaiseksi. Seudun talouteen välittömästä matkailutulosta jää kiertämään hankinnat seudun yrityksistä ja kotitalouksille maksetut palkka- ja yrittäjätulot. Savonlinnan yritystoimialojen väliset kerrannaisvaikutukset jäävät varsin vähäisiksi, koska matkailutuotteita tarjoavien yritysten hankinnoista valtaosa (57,3 miljoonaa euroa) suuntautuu seudun ulkopuolelle. Tulon kertautumisessa olennaisessa roolissa ovat myös matkailuelinkeinosta tuloa saavat kotitaloudet, vaikka 14

15 niiden laskennallisesta tulosta lähes kaksi kolmasosaa suuntautuu seudun ulkopuolelle. Kotitalouksien tulon ulosvirta vaikuttaa suurelta, koska kotitalouksien seudun ulkopuolisten ostojen lisäksi pakolliset eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä valtion verot maksetaan paikallistalouksien ulkopuolelle. Seudun taloudesta vuotava matkailutulo aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia siellä missä se käytetään. Matkailun ansiosta Savonlinnan seudun kunnat saavat verotuloja noin 4,2 miljoonaa euroa. Luku laskettiin vähentämällä palkkatulovaikutuksista ensin eläke- ja sosiaalimenot sekä ansiotuloista kunnallisverotuksessa huomioon otettava vähennykset. Savonlinnan seudun kuntien kunnallisveroprosenttien painotettu keskiarvo on noin 20, Matkailun työllisyysvaikutukset 6.1 Välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset Matkailun työllisyysvaikutukset arvioitiin käyttämällä hyväksi panos-tuotostaulukoissa käytettyjä aluetilinpidosta saatuja Savonlinnan seutukunnan toimialoittaisia työllisyystietoja vuodelta Matkailun oletettiin työllistäneen välittömästi kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden ja liikenteen alalla samassa suhteessa kuin niiden laskettiin saavan välitöntä tuloa. Matkailun arvioidut kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat työllistä, joka on noin yhdeksän prosenttia aluetilinpidon arvioimista Savonlinnan seutukunnan työllisten vuoden 2008 määrästä (18 737). Taulukosta 6 nähdään matkailun työllisyysvaikutusten kohdentuminen eri toimialoille. Kokonaisuudessaan kaupan ala työllistää Savonlinnan seutukunnassa henkeä, joista laskelman mukaan 595 eli 29 % työllistyy matkailun ansiosta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyys alueella oli yhteensä 733 henkilöä, joista laskelman mukaan matkailun aiheuttama työllisyys 642 henkilöä. Taulukko 5. Matkailun työllisyysvaikutukset toimialoittain Toimiala välitön työllisyys välillinen työllisyys työllisyysvaikutus yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kauppa; moottoriajon. ja kotitalous esineiden korjaus Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, liike-elämänpalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Maa- metsä- ja kalatalous Muu teollisuus Puun, massan ja paperin valmistus; kustannus ja painaminen Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Rakentaminen Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistus Koulutus Asuntojen omistus ja vuokraus Yhteensä

16 7. Yhteenveto Matkailun taloudelliset vaikutukset selvitettiin yhdeltä vuodelta. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset on esitelty kuvassa 9. Matkailun välitön vaikutus on 3,5 prosenttia ja kokonaisvaikutus noin 5 prosenttia Savonlinnan seudun vuotuisessa tulovirrassa. Välitön työllistävyys oli 8 ja kokonaistyöllistävyys 9 prosenttia. Savonlinnan seutukunnan saama välitön matkailutulo vuonna 2010 oli yhteensä 97,3 miljoonaa euroa. Hieman yli kolme neljäsosaa välittömästä matkailutulosta aiheutui alueella yöpyneiden matkailijoiden kulutuksesta. Kulutukseltaan merkittävimmät matkailijaryhmät olivat hotelleissa majoittuneet matkailijat, joiden välitön matkailun tulovaikutus oli noin 26 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä ryhmiä olivat sukulaisten ja tuttavien luona majoittuneet, noin 24 miljoonaa euroa, sekä päiväkävijät, noin 22,3 miljoonaa euroa. Suurin hyödynsaaja oli majoitus- ja ravitsemistoimiala, jolle kohdentui 38 prosenttia välittömistä tulovaikutuksista. Toiseksi eniten välitöntä matkailutuloa sai vähittäiskauppa, jonka osuus välittömästä matkailutulosta oli 31 prosenttia. Kerrannaisvaikutukset kohdentuivat pääosin muille kuin matkailulle ominaisille toimialoille. Välittömän matkailutulon (97,3 miljoonaa euroa) aiheuttamat kerrannaisvaikutukset olivat yhteensä noin 63,8 miljoonaa euroa. Yrityksille kerrannaisvaikutuksista kohdentui noin 30,1 miljoonaa euroa. Yritysten lisäksi kerrannaisvaikutuksia kohdistuu Savonlinnan seudun kotitalouksille palkka- ja yrittäjätuloina kaikkiaan noin 33,7 milj. euroa vuoden aikana. Kokonaisuudessaan matkailun tulovaikutus alueelle oli 161 miljoonaa euroa. Matkailun tulokerroin oli näin ollen 1,65, eli jokainen matkailijoiden käyttämä euro aiheuttaa 1,65 euron tulon aluetalouteen. Seudun talouteen välittömästä matkailutulosta jää kiertämään hankinnat seudun yrityksistä ja kotitalouksille maksetut palkka- ja yrittäjätulot. Savonlinnan yritystoimialojen väliset kerrannaisvaikutukset jäävät varsin vähäisiksi, koska matkailutuotteita tarjoavien yritysten hankinnoista valtaosa (57,3 miljoonaa euroa) suuntautuu seudun ulkopuolelle. Tulon kertautumisessa olennaisessa roolissa ovat myös matkailuelinkeinosta tuloa saavat kotitaloudet, vaikka niiden laskennallisesta tulosta lähes kaksi kolmasosaa suuntautuu seudun ulkopuolelle ostojen, pakollisten eläke- ja sosiaaliturvamaksujen sekä verojen muodossa. Matkailun ansiosta Savonlinnan seudun kunnat saavat verotuloja noin 4,2 miljoonaa euroa. Matkailun välitön työllisyysvaikutus alueen yrityksissä oli 1423 henkilötyövuotta, mikä on noin 8 prosenttia seutukunnan kokonaistyöllisyydestä. Matkailun aiheuttama kokonaistyöllistävyys oli yhteensä 1720 henkilötyövuotta. Matkailun aiheuttamat työllisyysvaikutukset ovat suurimmat kaupan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden toimialoilla. Kokonaisuudessaan kaupan ala työllistää Savonlinnan seutukunnassa henkeä, joista laskelman mukaan 595 eli 29 % työllistyy matkailun ansiosta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyys alueella oli yhteensä 733 henkilöä, joista laskelman mukaan matkailun aiheuttama työllisyys 642 henkilöä. 16

17 Kuva 6 Matkailun aiheuttamat tulo- ja työllisyysvaikutukset sekä tulon vuodot (htv=henkilötyövuosi) Lähteet: Huhtala, M., Vatanen, E. & Berghäll, J. (2009). Kansallispuistomatkailun paikallistaloudelliset vaikutukset menetelmien vertailu. Terra 121:4 Kauppila, P. (2001). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturapolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001 Konttinen, J-P. (2006). Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset. Kauppa ja teollisuusministeriö rahoitetut tutkimukset, 9/2006. Edita Publishing Oy. Tahvanainen N., Komppula R. & Vatanen E. (2010). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna Osa 1: Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Sairanen K. (1988). Savonlinnan kaupungin matkailututkimus Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu A:1 Savonlinnan seudun matkailu (2000) Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, Julkaisu E:86 Suomen virallinen tilasto (SVT 2010): Majoitustilasto Suomen virallinen tilasto (SVT 2009): Aluetilinpito 17

18 Tilastokeskus (2009): Kesämökkibarometri 2009 Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotos 18

Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke LEHDISTÖTILAISUUS

Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke LEHDISTÖTILAISUUS Liiketoimintaosaamisen ja aluetalousvaikutusten tutkimusten tulokset Motti-hanke 1.3.2008-31.5.2011 LEHDISTÖTILAISUUS JULKAISUVAPAA MAANANTAINA 20.6.2011 KLO 10 Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 14.9./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli heinäkuussa noin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,3 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.11./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Äänekosken seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Äänekosken seutukunnan matkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Mänttä-Vilppula Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Mänttä-Vilppulan ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Porvoo Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Porvoon matkailu 2010-luvulla... 6 Liite 1.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keski-Suomi Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keski-Suomen matkailu lukuina... 6 Liite

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keuruun seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keuruun seutukunnan matkailu lukuina...

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Hämeenlinna Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Vertailu vuoden 2016 tutkimukseen...

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Tampereen seutu Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Vertailu vuoden 2014 tutkimukseen...

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.2014 Matkailuinnovaatiot Tavoite Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä 1 Matkailutilasto, marraskuu YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä ssa Rovaniemellä yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 21 000 ja ulkomaalaiset 22 000 yötä.

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2017 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen suurimmista lähtömaista...

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos SATAKUNTA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo SATAKUNTA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen matkailun tulo-ja työllisyysselvitys

Päijät-Hämeen matkailun tulo-ja työllisyysselvitys Päijät-Hämeen matkailun tulo-ja työllisyysselvitys Tulokset 2016 Page 1 Sisältö Päijät-Hämeen matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Tehtävä, menetelmät ja määritelmät Yrityskysely 2016 ja tulokset Matkailijahaastattelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 27.5.2013 , 534 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet saksalaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritykset 2008 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritysten henkilöstöstä noin 14 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2007 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot