LASTENSUOJELU LAPIN KUNNISSA (mukana myös Lapin Lasten Kaste hankkeessa mukana oleva Kuusamon kunta)

Transkriptio

1 LASTENSUOJELU LAPIN KUNNISSA 1-13 (mukana myös Lapin Lasten Kaste hankkeessa mukana oleva Kuusamon kunta) Sosiaalityön opiskelija Iiris Satamo Lapin yliopisto Tehty sosiaalityön opintoihin liittyvällä käytännön opetusjaksolla Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Lasten Kaste hankkeessa Syksy 14

2 Sisällys 1 Lapin väestötilanne... 1 Lastensuojelu Lapissa... 3 Lappilaiset perheet Perheiden lukumäärä, perhemuodot ja perheiden toimeentulo Nuorten kokemus perheen toiminnasta ja terveydentilastaan... 4 Lasten terveydentilan yhteys lastensuojelun tarpeeseen... 6 Maahanmuuttajat ja lastensuojelu... 6 Kuntakohtaiset tilastot Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä Kunnan pienituloisuusaste Avioerojen lukumäärä Yksinhuoltajaperheiden määrä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajaperheet Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet alle 1-vuotiaat Erityisen tuen oppilaat Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat Huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat Sosiaalihuollon valvonta-asiat... 9 Lähteet... 31

3 1 1 Lapin väestötilanne Lapissa oli asukkaita tilanteen mukaan 114 henkilöä. Kuusamossa asukkaita oli 19. Lapin kuntien asukasmäärä vähenee koko ajan. Vuodesta 1 vuoteen 13 koko Lapin laajuisesti asukasmäärä väheni lähes 1 hengellä (-974 henkilöä). Jos Kuusamo otetaan tarkasteluun mukaan, on väkimäärä vähentynyt yli 1 hengellä. Väestön määrä on lisääntynyt selkeästi Kittilässä, Kolarissa ja Rovaniemellä. Tähän lienevät syynä hyvät työllistymismahdollisuudet (kaivospaikkakunnat Kittilä ja Kolari) sekä Rovaniemen asema Lapin kuntakeskuksena. -17-vuotiaiden suhteellinen osuus koko väestöstä on sekin laskemaan päin. Lähes kaikilla paikkakunnilla alle 1-vuotiaiden suhteellinen osuus on lievässä laskussa. Ainoastaan Kemissä, Utsjoella ja Savukoskella alle 1- vuotiaiden suhteellinen osuus on noussut vuodesta 1 vuoteen 13, mutta niin pienesti, että nousu luultavasti menee vuosittaisen vaihtelun piiriin. Rovaniemen osalta mainittakoon, että Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa vuonna 3 alle 1-vuotiaiden suhteellinen osuus koko väestöstä oli keskimäärin 3,1% ja vuonna 13 vastaava luku oli,3%. Vanhan kaupungin alueella suhteellinen prosenttiosuus on pysynyt suunnilleen samana, mutta koko kaupunkia ajatellen lasku on ollut useita prosenttiyksikköjä. (Laitinen ym. 7, 4.) Lasten lukumäärä Lapissa on laskenut tasaisesti vuodesta 3 lähtien. Huomionarvoista on kuitenkin, että koko Lapissa -4-vuotiaiden lukumäärä on noussut valtaosassa kuntia vuodesta 3 vuoteen 13. Muissa ikäluokissa on kaikissa tapahtunut laskua 1 vuoden tarkastelujaksolla. Potentiaalisten lastensuojeluasiakkaiden määrä on siis vähentynyt koko Lapin alueella 1 vuoden aikana noin henkilöllä Yht. 114 Yht Yht vuotiaat 1-14-vuotiaat -9-vuotiaat -4-vuotiaat Kuvio 1. Lasten lukumäärä Lapissa (ml. Kuusamo) vuosina 3, 1 ja 13.

4 Lastensuojelu Lapissa Lapissa (ml. Kuusamo) lastensuojeluilmoituksia tehdään noin, % kaikista Suomessa tehdyistä lastensuojeluilmoituksista vuosittain. Kuten kuviosta voidaan todeta, lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut vuosittain neljänä viime vuonna jyrkästi. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä ei kuitenkaan vielä kerro koko totuutta lastensuojelun asiakkuuksista, sillä lastensuojelun asiakkuus alkaa joko päätöksestä ryhtyä kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin tai lastensuojelutarpeen selvittämispäätöksestä Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä Lapissa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä koko maassa Kuvio. Lastensuojeluilmoituksien määrä Lapissa (ml. Kuusamo) ja koko maassa vuosina 1, 11, 1 ja 13. Lastensuojelun asiakkuus voi olla joko avohuollon asiakkuutta tai sijaishuollon asiakkuutta. Avohuollon asiakkaat voivat olla joko kodin ulkopuolelle sijoitettuja tai kotona asuvia. Tilastointia ja vertailua voi vaikeuttaa se, että kodin ulkopuolelle sijoitetut voidaan jakaa huostaan otettuihin ja avohuollon asiakkaisiin. (Laitinen ym. 7, 31.) Vuoden 1 alusta lainsäädäntö muuttui niin, että perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Näin ollen lapsen sijaishuolto tulee järjestää ensisijaisesti muuna kuin laitoshuoltona. Tätä muutosta havainnollistaa hyvin esimerkiksi Rovaniemen kaupungissa tehdyt sijoitukset vuosina 1-13 kuviossa 3.

5 3 4 4, , ,4,4 7,9 1,1 1 Sijoituspaikkana perhe, % kaikista sijoituksista Sijoituspaikkana laitos, % kaikista sijoituksista Sijoitupaikkana perhe, koko maa Sijoituspaikkana laitos, koko maa Kuvio 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat lapset sijoituspaikan mukaan Rovaniemen kaupungissa ja koko maassa vuosina Lappilaiset perheet 3.1 Perheiden lukumäärä, perhemuodot ja perheiden toimeentulo Suomessa oli vuoden 13 lopussa 1471 perhettä. Perheiden lukumäärä vuoteen 1 verrattuna on kasvanut yli perheellä. Lapissa perheiden lukumäärä on kuitenkin laskussa, ja vuonna 13 niitä oli 37 kappaletta, Kuusamo mukaan lukien. Muutosta edellisvuoteen oli -6 perhettä. Lapsiperheiden määrä ylittää koko maan keskiarvon (39,1% kaikista perheistä) ainoastaan Rovaniemellä (41,1%), Torniossa (4,3%) ja Keminmaassa (4%). Perheet 13 tilastosta ilmenee, että valtakunnallisesti lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen avioparin ja lasten muodostama perhe. Tällaisia perheitä on 6% kaikista perheistä. (Tilastokeskus 14.) Avoparien perheitä koko maassa on 19% lapsiperheistä. Äidin ja lapsien muodostamia yksinhuoltajaperheitä on suunnilleen saman verran, eli 1% kaikista lapsiperheistä. Isän ja lapsien muodostamia yksinhuoltajaperheitä on edelleen hyvin vähän, vain alle 3% kaikista perheistä. Kaikkiaan yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut varsin pienesti vuosien 1 ja 1 välillä. Saman sukupuolen rekisteröityjä pareja on vanhempina hieman yli 4 lapsiperheessä. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien lukumäärä vanhempina on noussut vuodesta vuoteen 13 monikertaisesti, sillä vuonna samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien muodostamia lapsiperheitä on ollut 6.

6 4 Julkisuudessa käydään paljon keskustelua yksinhuoltajaperheiden toimeentuloon liittyvistä ongelmista. Yleinen käsitys lienee myös, että yksinhuoltajaperheissä arjessa jaksamiseen ja selviytymiseen liittyvät riskit ovat suuremmat kuin kahden vanhemman perheessä. Lastensuojeluilmoitusten kuntakohtaiset tilastot eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä. Lasten pienituloisuudella on tutkimusten mukaan välillisesti vaikutusta eniten lasten sosiaalisiin suhteisiin. Pienituloiset lapset kokevat usein ulkopuolisuutta ja kiusatuksi tulemista. Vähävaraisuuden leimalla on tutkimusten mukaan jopa suurempi negatiivinen vaikutus kuin varsinaisilla materiaalisilla seurauksilla. (Hakovirta ja Rantalaiho 1, 1-16.) Lappilaisten lasten pienituloisuudessa ei ole vuosien 1 ja 1 välillä tapahtunut suuria muutoksia. Huomion arvoista kuitenkin on, että Lapissa lasten pienituloisuusaste on pysytellyt usean prosenttiyksikön verran suurempana kuin Suomessa keskimäärin. Keskimäärin pienituloisuusaste on vajaat 1 prosenttia, kun Lapissa asteluku on noin % luokkaa. Lapin lasten pienituloisuusasteen korkeus ei vaikuttaisi olevan yhteydessä tehtyihin lastensuojeluilmoituksiin. Vaihtelu on, kuten edellä jo mainitsin, niin pientä ettei johtopäätöksiä voida tehdä suuntaan tai toiseen. 3, 1 1 1, 1,,, 19, 19, 1, Lastensuojeluilmoitukset Lasten pienituloisuusaste Yksinhuoltajaperheiden määrä, % kaikista lapsiperheistä , Kuvio 4. Tehdyt lastensuojeluilmoitukset, lasten pienituloisuusaste ja yksinhuoltajaperheiden määrä Lapissa vuosina 1, 11, 1 ja 13 (ml. Kuusamo) Avioero on potentiaalinen lastensuojelun asiakkuuteen johtava tapahtuma ihmisen elämässä. Avioerojen määrä vaihtelee Lapissa kuntakohtaisesti hyvin paljon. Eniten eroja vuonna 13 oli Kemissä (,4 eroa / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa). Vähiten niitä oli Pelkosenniemellä, jossa ei ollut yhtään eroa. Keskimäärin avioeroja Lapissa oli kuitenkin vähemmän kuin koko maassa, vuosien 1 ja 13 välillä avioerojen

7 määrä on pysynyt hyvin tasaisena (keskiarvo 13, eroa / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa). Avioerojen määrästä ei luonnollisesti voida päätellä, kuinka monessa eroprosessissa on myös lapsia mukana, mutta kuten muistakin taustatekijöistä, myös avioeroista voidaan tehdä varovaisia päätelmiä lastensuojelun asiakkuuksiin. Uusperheiden lukumäärä on koko maassa ollut vuoden 13 lopussa noin 3. Uusperheiden lukumäärällä voi olla yhteys lastensuojelun tarpeeseen, sillä aina uusperheen arki ei asetu uomiinsa helposti; puolison lapset, omat lapset, entiset puolisot ja uusperheen uudet lapset muodostavat kokonaisuuden, joka voi olla vaikeasti hallittavissa. 3. Nuorten kokemus perheen toiminnasta ja terveydentilastaan Lasten ja nuorten tarvetta lastensuojelulle määrittää pitkälti vanhempien tai muun huoltajan ottama vastuu kasvatus- ja huolenpitotehtävästään. Peruskoulun kouluterveyskyselyssä.ja 9.-luokkalaiset arvioivat omaa kokemustaan siitä, millainen keskusteluyhteys heillä on vanhempiinsa. Tuloksien mukaan lappilaisten nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. Suunta on samankaltainen koko maan laajuisesti. Vanhemmuuden puutetta nuoret kokevat suunnilleen saman verran koko maassa. Huolestuttavaa on, että lähestulkoon viidesosa.- ja 9.-luokkalaisista kokevat, että vanhemmuudessa on puutteita. Vanhemmuuden puute on kuitenkin käsitteenä hyvin laaja, eikä ole itsestään selvää kuinka nuoret asian ymmärtävät. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.) Alkoholilla on suuri merkitys lastensuojelun kokonaisuudessa, ja lappilaiset nuoret arvioivat läheisen alkoholinkäytön aiheuttaneen ongelmia enemmän kuin nuoret valtakunnallisesti keskimäärin. Tilanne on pysynyt samanlaisena vuosina 1 ja 13. Tarkoittaako tämä sitä, että Lapissa käytetään enemmän alkoholia kuin muualla Suomessa? Voidaanko alkoholinkäytön aiheuttamista ongelmista vetää suora johtopäätös siitä, että lastensuojelun asiakkuudet johtuvat Lapissa enemmän alkoholiin liittyvistä lieveilmiöistä kuin muualla Suomessa? Vastauksista voidaan tehdä hyvin varovaisia päätelmiä, mutta suoria johtopäätöksiä tästä ei kannata tehdä.

8 ,94 1,3 1,6 1,9 7,39, 1,69 14,1 1,4 19,6 16,41 1,9 Lappi 1 Lappi Vanhemmuuden puutetta Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kuvio. Kouluterveyskyselyn tuloksia (.- ja 9.- luokkalaiset, % kaikista vastaajista) 4 Lasten terveydentilan yhteys lastensuojelun tarpeeseen Varhaiskasvatuksessa käytetään nykyisin käsitteitä erityinen ja varhainen tuki, eikä aikaisempi käsitys erityispäivähoidosta ole enää riittävä. Erityispäivähoito on kuitenkin edelleen osa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle osana tavallisia palveluja. Lapsi menee hoitoon sinne, mihin hän menisi ilman tuen tarvettakin ja tuki tuodaan sinne, missä lapsi on (Sosiaali- ja terveysministeriö.) Erityistä tukea tarvitsevien peruskoulun oppilaiden lukumäärää voidaan vertailla aikaisempiin vuosiin. -luvun alkuvuosina Rovaniemellä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita peruskoulussa oli noin 4% kaikkien peruskoululaisten määrästä (Laitinen ym 7, ). 1-luvun alkuvuosina prosenttiosuus Rovaniemellä on noussut noin prosenttiyksikön verran verrattuna -luvun alkupuoleen, ollen,7% lukuvuonna Koko Lapissa (ml. Kuusamo) erityislasten suhteellinen osuus on,9% kaikista peruskoulun oppilaista. Koko maahan verrattuna Lapissa erityistä tukea tarvitsevien peruskoulun oppilaiden prosenttiosuus on noin 1,4% alhaisempi (koko maassa erityisoppilaita lv oli 7,3% kaikista peruskoulun oppilaista). Lapin alhaisempaa prosenttiosuutta voidaan pohtia edelleen samaan tapaan kuin Laitinen ym. tekivät: tulevatko erityislapset hoidettua niin, että erityisoppilaiden osuudessa päästään valtakunnallisen keskiarvon alle vai jääkö osa lapsista vaille tarvitsemiaan tukipalveluja (Laitinen ym. 7, )? Kysymys on siis edelleen ajankohtainen, sillä Lappi jää erityistä tukea tarvitsevien lasten osuudessa edelleen koko maan keskiarvon alapuolelle.

9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Erityisen tuen oppilaat Avohuollon toimenpiteet Lastensuojeluilmoitukset Kuvio 6.. Lastensuojeluilmoitusten määrä Lapissa vuosina vuosina 11, 1 ja 13, erityisen tuen oppilaat, oppilaat avohuollon toimenpiteiden piirissä olevat ja kodin ulkopuolelle sijoitetut. sijoitet Lapissa lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on noussut vuodesta 1 1 vuoteen 13 yli 4 ilmoituksella. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lukumäärä on myös nousussa. Erityisen tuen oppilaita on 19 enemmän vuonna 13 kuin vuonna 11. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen sijoitettujen lukumäärä on pysynyt kolmena vuonna suunnilleen samalla tasolla.. Lukumäärässä ei ole tosin huomioitu sellaisia kuntia, joista tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen (Enontekiö, Muonio, PelkosenPelkose niemi, Savukoski, Tervola ja Utsjoki). Nämä kunnat k ovat vat väestömäärältään pieniä, joten oletettavaa on, ettei vaikutus kokonaislukumäärään määrään ole kovin suuri. Kuvion perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä asioiasio den syy-yhteyksistä, yhteyksistä, mutta yleisenä huomiona voidaan todeta, että kolmen vuoden aikavälillä tarkasteltuna kaikki osa-alueet ovat nousussa. Lappilaisten nuorten kokemus omasta terveydentilastaan on vuosina 1 ja 13 ollut keskimäärin hieman huonompi kuin koko maassa (koko koko maassa 16,4% vuonna 1 ja 1,9% vuonna 13). 13 Kuntien välillä on suuriakin kin eroja, mutta keskimäärin Lapin peruskoulujen. ja 9. luokan oppilaista terveydentilansa terveyden koki vuonna 1 huonoksi tai keskinkertaiseksi 19,6% (14 kuntaa, mukana myös Kuusamo). Vuonna 13 lappilaisten nuorten osalta kokemus terveydentilastaan on parantunut, para ja suhteellinen osuus kaikista vastanneista on tipahtanut 16,4%:n.

10 Maahanmuuttajat ja lastensuojelu Ulkomaalaisten määrä suhteessa väestömäärään on ollut Suomessa kautta aikain vähäinen. Suunta on kuitenkin kasvava, niin kuin alla olevasta kuviosta nähdään. Jatkuvasta kasvusta huolimatta ulkomaalaisten määrä on muuhun läntiseen Eurooppaan verrattuna varsin pieni. Nuorten maahanmuuttajien kohdalla termistö aiheuttaa ongelmia. Joskus jää epäselväksi, tarkoitetaanko maahanmuuttajalla niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet perheensä kanssa Suomeen vai myös niitä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja ainakin toinen vanhemmista on maahanmuuttaja. Vieraskielisyys on heikko lähtökohta, koska se ei ota huomioon niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia. Väestöliiton mukaan vuonna 1 Suomessa asui noin äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa lasta tai nuorta ( 4-vuotiaat). Kuvio 7. Ulkomaalaisten määrä ja osuus (%) Suomessa (kansalaisuuden perusteella) Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetietoja Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja samoihin lastensuojelun palveluihin kuin kantaväestö. Maahanmuuttoa on monenlaista, eivätkä turvapaikanhakijat ole ainoa maahanmuuttajaryhmä. Turvapaikanhakijoiden tilanne on kuitenkin usein herkkä. Turvapaikanhakijat tulevat vaikeista oloista, ovat usein kokeneet traumaattisia asioita ja kokevat epävarmuutta tulevaisuudestaan. Kaikkien maahanmuuttajien kohdalla toki on mahdollista, että suomalainen kulttuuri on entuudestaan tuntematon ja kulttuurinen yhteentörmäys voi olla jyrkkäkin. Maahanmuuttajat kuuluvat joka tapauksessa useimmiten siihen väestöryhmään, jossa työttömyys on suurta, tulot alhaisia ja asumisympäristö sosiaalisesti ongelmainen. (Anis, 41.)

11 9 Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on vuonna 14 (ajalla ) oli 147 henkilöä. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna samana ajankohtana. Ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 7, ja vastaavana ajankohtana vuonna 13 heitä oli 77. Lapissa Kemissä ja Rovaniemellä on SPR:n vastaanottokeskukset, joissa on yhteensä paikkaa. Lapin alueella ei ole yhtään alaikäisten majoitusyksikköä. Tilastoidut alaikäiset turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen ilman huoltajaa, ja heidän majoitusyksikkönsä ovat ryhmäkoteja tai tukiasumisyksiköitä. (Maahanmuuttovirasto 14.) Vaikka Lapissa maahanmuuttajia on vähän, ovat he kuitenkin yhä enenevässä määrin osa suomalaista (ja lappilaista) yhteiskuntaa. Näin ollen on tärkeää, että heidät otetaan huomioon lastensuojelun kokonaisuudessa yhtenä asiakasryhmänä ja heidän erityistarpeisiinsa pyritään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lastensuojelua ja maahanmuuttajia koskevaa empiiristä tutkimusta on kuitenkin Merja Anisin (, 37) mukaan tehty hyvin vähän.

12 1 6 Kuntakohtaiset tilastot Lastensuojelun kuntakohtaisia tilastoja on tarkasteltu vuosien 1 ja 13 välillä. Kunnat on jaettu suuruusluokittain alle asukkaan kuntiin, - asukkaan kuntiin, -1 asukkaan kuntiin ja yli 1 asukkaan kuntiin (väestötilanne ). Jako on tehty kuvioiden luettavuuden vuoksi, eikä se ota huomioon kunnan muuta tilannetta esimerkiksi ikäjakauman, sijainnin tai elinkeinojen kannalta. Tilastoihin on otettu mukaan myös Kuusamo. Kuntakohtaisessa tarkastelussa on esitetty lastensuojeluilmoitusten lukumäärä, kunnan pienituloisuusaste, avioerojen lukumäärä, yksinhuoltajaperheet, toimeentulotukea saaneet lapsiperheet sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajaperheet, mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet alle 1- vuotiaat, erityisen tuen oppilaat, lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat alle 1-vuotiaat, kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat ja huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat. 6.1 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä Enontekiö (191) Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) Utsjoki (179) Kuvio. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä alle asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

13 Ylitornio (44) Ranua (414) Tervola (336) Simo (336) Salla (39) Posio (3647) Pello (3739) Muonio (33) Kolari (3) Kuvio 9. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä - asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Kuvio 1. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä -1 asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

14 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19) Kuvio 11. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä yli 1 asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 6. Kunnan pienituloisuusaste 3 4, 4, 4,7,3, , 19, 1,9 1,9 16, Enontekiö (191) Pelkosenniemi (966) 1 Savukoski (1 16) Utsjoki (1 79) Kuvio 1. Kunnan pienituloisuusaste alle asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

15 ,3 19,6 19,1 19,3 19,6 1, 1,4 1,4 16,9 17, 17,7 17, 16,9 1,9 1, 1, 16,1 11,1 14, 14,4 13,6 14,1 13, Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 13. Kunnan pienituloisuusaste - asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) , 16,9 17,3 16,4 16,7 1,3 1, 14,7 1,7 1, 16, 1,4 14,4 13,1 11, Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Kuvio 14. Kunnan pienituloisuusaste -1 asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

16 ,9, 1 17, 16, ,3 16,4 19,3 16, 1,9 1,3 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio ( 371) 1 Kuusamo (19) Kuvio 1. Kunnan pienituloisuusaste yli 1 asukkaan kunnissa (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 6.3 Avioerojen lukumäärä 3 4,9 19, Enontekiö (1 91) 1 1 1,6 14, 1,4 11 7, 7,4 7,3 6, 11,4 11,7,3 14 1,4 Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) Utsjoki (179) Kuvio 16. Avioeroja -64-vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa, alle asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

17 ,6 16, 14,1 11,4 11,1 6, 1 6,6 1,7 3 1, 17, 17, 16, 16,1 1,1 14,9 13, 1,9 11,9 11,6 1,1 11, 1,4 9, 9,,7 6, 7 7, 7,,9,4 4, 3,4 Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 17. Avioeroja -64-vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa, - asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) ,,7,7 17,9 14,9 1,3 14, 1, 1,4 7,4 16,6 1, 11,7 11,4 4,4 16,7 13, 14, 11,1 Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Kuvio 1. Avioeroja -64-vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa, -1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

18 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19) Kuvio 19. Avioeroja -64-vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa, yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 6.4 Yksinhuoltajaperheiden määrä ,9 17,,6 3, 1, 6,3 6, 1, 14 9,9, 17,6 14, Enontekiö (191) Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) Utsjoki (179) Kuvio. Yksinhuoltajaperheet, % kaikista lapsiperheistä, alle asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

19 17 1 1,6,7 1,3,,1, 19,9 19, 1, ,4 1, 1,4 1,31,1,7 1,4 1,4 17, 16,9 16, 16, 1, 1616,1 1, 1,3 1, 16,3 1, 14,3 14,6 13, 1, 1,9 11, Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 1. Yksinhuoltajaperheet, % kaikista lapsiperheistä, - asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) , 4,1,7 1,1,1, 1,9 19,1 19,6 16,,,1 1,1 17,9,4,9,,3 19 Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) 1 Sodankylä (4) Kuvio. Yksinhuoltajaperheet, % kaikista lapsiperheistä, -1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

20 ,, 7,,1,3,7,7,7 1,9 19,3 1, ,7 1, 1, 1,1 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19) Kuvio 3. Yksinhuoltajaperheet, % kaikista lapsiperheistä, yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 6. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet 1 1, ,3 1, Enontekiö (1 91) ,7 6,4 9,4 9,4 7,4 6,7,,1 Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) Utsjoki (179) Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % kaikista lapsiperheistä, alle asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

21 , 3,3 13, 1,9 1,9 11,4 1,6 1,3 1,7 1, 11, 11, 1, 11,1 11 9,7 6, 6,,3 4 4, 4,4 3, 4,3, Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % kaikista lapsiperheistä, - asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 14 1, 1 1 6, 9,6 1,7 11,6 1, 1,3,9 7,7 6,6,9,9,7 1, Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) 4 3, Kuvio 6. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % kaikista lapsiperheistä, -1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

22 ,4 1, 1, , 1,1 1,1 9, 1, 1,,4 9, 7,6 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19) Kuvio 7. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % kaikista lapsiperheistä, yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 6.6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajaperheet 4, 4 3, 3, 1, 1, 4,1 3, 3,6 3,1 3, 3,1,9 3,,7,,9,,,6,,3,3, 1,6 1, Kemi Kemijärvi Keminmaa Rovaniemi Sodankylä Tornio Kuusamo Kuvio. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista, kaikki kunnat joista tieto saatavilla.

23 1 6.7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet alle 1-vuotiaat Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Posio Rovaniemi Sodankylä Tornio Kuusamo KOKO MAA Kuvio 9. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet alle 1-vuotiaat/ 1 vastaavanikäistä, kaikki kunnat joista tieto saatavilla.

24 6. Erityisen tuen oppilaat Erityisen tuen oppilaiden tilastoissa ei ole Kuusamon tilannetta, johtuen Lapin Aluehallintoviraston lähdeaineistosta. 1, 9,, 7,7, 7,4,3 7, 6,, 6,1 6,,,,,,,1 Enontekiö (191) Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) 4, 3,, 3,1 3,6 Utsjoki (179) Lappi 1,,, , Kuvio 3. Erityisen tuen oppilaat, % kunnan oppilasmäärästä, alle asukkaan kunnat ,6 11,6 1, 11,1 1,6 1,7 1,6 1, 6,,9 7,6 7,6 7, 6, 6,3,9, 6,1,6,1,,4,4,4,6,1,,,,3 4,7 4,9 4, 4,1 3,6 3, Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Lappi Kuvio 31. Erityisen tuen oppilaat, % kunnan oppilasmäärästä, - asukkaan kunnat.

25 ,1 9,7,4,3 7,9 7,4 7,47,3 6, 6,4 6,3 4, 4,3,,6,7 6,3 Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Lappi Kuvio 3. Erityisen tuen oppilaat, % kunnan oppilasmäärästä, -1 asukkaan kunnat ,6 7, 7,,9 6, 7 6,4,9,3,3,7 6,9 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Lappi Kuvio 33. Erityisen tuen oppilaat, % kunnan oppilasmäärästä, yli 1 asukkaan kunnat.

26 4 6.9 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat ,1 1,6 9, 7,4,3 3,1 3,3,,4, Enontekiö (191) Pelkosenniemi (966) Savukoski (116) Utsjoki (179) Kuvio 34. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, alle asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) ,7 11 9,9 9,4 9,3,7,,6 7,1 6,9 6,4 6, 6,4,, 6,6 4,4,7 4,9, 4,3 4,3 4,6 4,4 3,9 3,3,7,9,6, 1, 1, Kolari (3) Muonio (33) Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Tervola (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 3. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

27 ,6 6,6,9,9,7,7,7,,3 4, 4,9 4,1 4,1 3,9 3, 3, 3,4 3,3, Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Kuvio 36. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, -1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) ,3,7,3 7,7 3, 6 3,6 4,6 7,1 7,1 4,6 4,7 3,4 7,6 4,1 7,4 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19) Kuvio 37. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

28 6 6.1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat Alle asukkaan kuntien tietoja ei ole saatavilla (tapauksia ei joko ole, tai niitä on niin vähän ettei niitä voida esittää). 3, 3, 3,,,9 Kolari (3 ), 1, 1, 1,7 1,7 1,6 1, 1,6 1,,3 1,9 1,,9,7,3,4,3 1,7 1, 1,6 1,4 1,3 1,4 1,4,9,7 Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, - asukkaan kunnat(poislukien Muonio ja Tervola) (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan)., 1, 1,,,,1 1,6 1, 1,4 1,4 1,4 1,3 1, 1,1 1,1 1,1 1,1 1 1,9,9,7,6 Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4) Kuvio 39. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, -1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

29 7,,1, 1,9 1, 1, 1 1,4 1 1,4 1,3 1,3 1,3 1,6 1,6 1, 1, 1,4 1,4 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19), Kuvio 4. Kodin ulkopuolelle sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan) Huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat Alle asukkaan kuntien tietoja ei ole saatavilla (tapauksia ei joko ole, tai niitä on niin vähän ettei niitä voida esittää). 3,,,,4, Kolari (3 ) 1, 1,, 1,7 1,7 1,3 1,3 1,1,9,6,6 1,1 1,,7 1, 1, 1,4 1,3 1,3 1,, Pello (3739) Posio (3647) Salla (39) Simo (336) Ranua (414) Ylitornio (44) Kuvio 41. Huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

30 1,6 1,4 1, 1,,6 1,3 1,1 1,1,9,6 1,4 1,3 1,3 1, 1,1 1,1 1,1 1,1 1 1,,7,,7,9 Inari (6794) Kemijärvi (793) Keminmaa (6) Kittilä (647) Sodankylä (4),4, Kuvio 4. Huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä, 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan). 1, 1,6 1,6 1,6 1, 1, 1,4 1, 1,,6,4, 1,3 1,3 1, 1, 1, 1, ,9,9 Kemi (1) Rovaniemi (611) Tornio (371) Kuusamo (19), Kuvio 43. Huostassa olevat tai kiireellisesti sijoitetut alle 1-vuotiaat, % vastaavanikäisistä yli 1 asukkaan kunnat (kunnan asukasluku suluissa tilanteen mukaan).

31 9 7 Sosiaalihuollon valvonta-asiat Sosiaalihuollon valvonta-asioissa tarkastelu on valtakunnallista. Kuten kuviosta 44 ilmenee, valtaosa ratkaistuista valvonta-asioista on kanteluiden ratkaisuja., % 7, % 6, %, % 1 % 4, % 3, % 11, % 1 1, %, % Kantelu Valvontasuunnitelmiin perustuva asia Muu oma-alotteisesti vireille otettu asia ja muu valvonta-asia (vireille ilmoituksella, toisen viranom. virkaapupyynnöllä, yms.) Lausunto 13 Kuvio 44. Ratkaistut sosiaalihuollon valvonta-asiat: prosenttiosuudet asiatyypeittäin; Valvira ja AVIt Lähde: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 14. 9, %, % 7, % 6, %, % % 4, % 3, %, % 1, % , % Sosiaalihuollon ammattihenkilöön Sosiaalihuollon organisaatioon Kuvio 4. Ratkaistut sosiaalihuollon valvonta-asiat: prosenttiosuudet asiatyypin ensisijaisen kohdistumisen mukaan; Valvira ja AVIt Lähde: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 14.

32 3 Valtaosa tehdyistä kanteluista ja muista valvonta-asioista kohdistuu sosiaalihuollon organisaatioon yksittäisen sosiaalihuollon ammattihenkilön sijasta, kuten kuvio 4 havainnollistaa. Lastensuojeluun kohdistui vuonna 13 7,% kaikista sosiaalihuollon ratkaistuista valvonta-asioista. Lastensuojelun prosenttiosuus on noussut paljon lyhyessä ajassa, sillä vasta vuonna 1 kaikista sosiaalihuollon ratkaistuista valvonta-asioista vain 17,% oli lastensuojelun tapauksia. Vastaavasti vanhustenhuollon ja muun kuin vanhusten kotipalveluiden osuus on vähentynyt. Valviran ja AVIen ratkaistavaksi tulee lähinnä palveluiden laatuun ja sisältöön, menettelytapaan, palvelun tai päätöksenteon käsittelyaikaan ja palvelun saatavuuteen liittyviä asioita. Näistä palvelun laatu ja sisältö on selkeästi suurin asiaryhmä. Kuviosta 46 ilmenee, että muun muassa asiakirjamerkinnät ja tietosuojaan tai salassapitoon liittyviä asioita ratkaistavaksi tulee hyvin vähän. 4, % 4, % 3, % 3, %, % %, % 1 1, % 11 1, % 1, % 13, % Muu Asiakasmaksut Asiakirjamerkinnät Todistukset tai lausunnot Vaihtoehtojen selvittäminen Tietosuoja ja salassapito Asiakkaan tiedonsaantioikeus Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Asiakkaan kohtelu Palvelun laatu ja sisältö Menettelytapa Palvelun/päätöksenteon käsittelyaika Palvelun saatavuus Kuvio 46. Ratkaistut sosiaalihuollon valvonta-asiat: prosenttiosuudet pääasiallisen syyn mukaan; Valvira ja AVIt Lähde: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 14.

33 31 Lähteet Anis, Merja: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat [verkkojulkaisu]. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47/. Väestöliitto 1. [viitattu.11.14] ISSN Saantitapa: ecbe61a4931fadf/1417/application/pdf/36433/maahanmuuttajanaiset_e.pdf Hakovirta, Mia ja Rantalaiho, Minna: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa [verkkojulkaisu]. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 14. Kelan tutkimusosasto, Helsinki 1. Juvenes Print, Tampere 1. [viitattu ]. ISSN 13-. Saantitapa: Laitinen, Merja, Ojaniemi, Pekka ja Tallavaara, Marja-Sisko: Nyt kuullaan meitä asiakkaita Tutkimus kohtaamisesta, tiedosta ja osallisuudesta lastensuojelun työprosesseissa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 3. Rovaniemi 7. Maahanmuuttovirasto: Vastaanottoyksikön tilastokatsaus [verkkojulkaisu].[viitattu.11.14]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet 13 [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:.1.14]. Saantitapa: Tarkiainen, Marjatta ja Enbuska, Marketta: Lapin oppilaitokset lukuvuosi [verkkojulkaisu]. Opetus ja kulttuuritoimi-vastuualue. Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 4/14. Rovaniemi 14. ISSN (PDF). [viitattu ]. Saantitapa: /e677ba6-11d3-4bc-9cf-b7f9697f363 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Valviran ja Aluehallintovirastojen tekemät sosiaalihuollon ratkaisut 1-13 [verkkojulkaisu]. [viitattu ]. Saantitapa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet -13 [verkkojulkaisu]. [viitattu ] Saantitapa: