Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)"

Transkriptio

1 Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

2

3 Hyvinvointialan Living lab -hanke Ylimaakunnallisen hankkeen toiminta ja tulokset

4 Sisällysluettelo 1. TAUSTA JA TAVOITTEET YLIMAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Roolit Ylimaakunnallinen projektiryhmä Seminaarit Hankkeen ylimaakunnallisuuden arviointi PORIN SEUDUN OSAHANKE Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Porin seudun osahankkeen tausta Taustalla olevat ohjelmat ja strategiat Porin seudun osahankkeen kuvaus Tavoitteet Living lab -ympäristöt ja kohderyhmä Living lab -toimintamallin yhteistyö Living lab toiminnan hyödyt Tulokset Living lab -palvelukuvaus Tuotetestaukset Talous-Alma, teknologiahankintojen arviointimalli Porin seudun osahankkeen arviointi Toiminnan ja tulosten arviointi sekä tavoitteiden saavuttaminen Living lab -toimintamallin arviointi Tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Tiedottaminen tiedotusvälineiden kautta Muu hankkeesta tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toiminnan jatko ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE EPTEK ry Etelä-Pohjanmaan osahankkeen tausta Taustalla olevat ohjelmat ja strategiat Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kuvaus Tavoitteet Kohderyhmä Living Lab -ympäristöt Yhteistyö... 33

5 4.6. Living Lab -toiminnan hyödyt Tulokset Kotona asumisen tukiryhmä, KAT Välilliset tulokset Haastavia laiteasennuksia Osahankkeen arviointi Jatkotoimenpiteet Lähteet PIRKANMAAN OSAHANKE Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Pirkanmaan osahankkeen taustaa Tavoitteet ja painotukset Kohderyhmä ja Living Lab -ympäristöt Living Lab -toimintamalli Tulokset ja kokemukset Pilotointiprosessi osahankkeessa Pilottitoteutukset Pirkkalan kunnassa Pilottitoteutukset Kuuselan Seniorikeskuksessa Hyvinvointia ääni- ja valoteknologiasta Osahanke innovaatio- ja oppimisympäristönä Hankkeesta syntyneet tuotokset Osahankkeen arviointi ja tavoitteiden saavuttaminen Yhteistyö yritysten ja Living Lab -organisaatioiden kanssa Living Lab -toimintamallin arviointi Osahankkeen merkitys ikääntyneille Osahankkeen merkitys TAMKille Tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Jatkuvuus Lähteet Liitteet Liite 1. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Porin seudun seminaarien ohjelma Liite 2. Yritysten palautteet Porin seudun osahankkeen Living lab -toimintamallista Liite 3. Tuotetestausympäristöjen tarjoajien palautteet Porin seudun Living lab toimintamallista Liite 4. Valopaja-koulutuksen tiedote Liite 5. Vanhanajan äänet, demokuunnelman esite

6 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa on tehty uudenlaista yhteistyötä asiakkaan, kunnan ja yritysten välillä. Hankkeen tavoitteena on ollut ikääntyneiden, varsinkin muistisairaiden vanhusten pidempään kotona selviytymisen tukeminen hyvinvointiteknologian avulla. Tarkoituksena on ollut löytää uudenlaisia tuotteita ja palveluita, jotka parantavat ikäihmisten elämänlaatua: lisäävät turvallisuuden tunnetta, poistavat yksinäisyyden tunnetta sekä tukevat ikäihmisen toimintakykyä ja itsemääräämisoikeutta. Muistihäiriöiset ja dementiaa sairastavat ovat kansanterveydellinen ja sosiaalinen haaste palvelurakenteille. Väestörakenne muuttuu ja samassa suhteessa muistihäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa ja yhä nuoremmilla havaitaan muistiin liittyviä ongelmia. Suomessa on muistihäiriöisiä yli Vuosittain tulee n uutta sairastapausta. Resurssien ja palveluiden oikein kohdentamiseksi on löydettävä uusia luovia ratkaisuja vanhusten selviytymisen tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Tämä lisää myös palveluiden tuottavuutta. Palveluiden ja teknologioiden kehittäminen edellyttää turvallisia kehittämisympäristöjä, joita tällä hankkeella on rakennettu usean toimijan yhteistyönä. Myös vanhuspalvelurakenteen muuttaminen laitospainotteisemmasta avopainotteisemmaksi edellyttää uusia toimintamalleja ja käytänteitä. Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa on syntynyt toimivia ja monistettavia, Living lab - toimintamalleja yritys-kunta-asiakas -yhteistyölle ja muille sidosryhmille kuten omaisille ja kolmannelle sektorille. Lisäksi hankkeessa on luotu uusia kumppanuusmalleja Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Living Lab -ympäristöissä sekä verkostoiduttu laajasti. Tämä on mahdollistanut uusien, käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa sekä parantanut yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa luoduista toimintamalleista hyötyvät ikäihmiset, yritykset sekä kunnat. Ikäihmisille mahdollistetaan turvallinen ja arvokas vanhuus tukemalla itsenäistä selviytymistä pidempään kotona. Lisäksi heidän vaikuttamismahdollisuutensa ikäihmisille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ovat parantuneet. Toimintamallien myötä henkilökunta saa tietoa uusista teknologisista ratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta. Tämä helpottaa hyvinvointiteknologiahankintojen tekemistä ja auttaa kohdistamaan hoitohenkilökunnan niukkenevia resursseja inhimillisesti tärkeään työhön. Yritykset ovat saaneet käyttäjäkokemuksia tuotteistaan ja palveluistaan aidoilta käyttäjiltä todellisissa toimintaympäristöissä. Näin yritykset ovat voineet tuottaa paremmin käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluita ikäihmisille. Yrityksillä on ollut mahdollisuus tuotekehitysvaiheessa olevien testattujen tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tuotteistamiseen sekä siirtämiseen kansallisille ja kansainvälisille toimijoille ja markkinoille. Toimivien Living lab -toimintaympäristöjen avulla seutukuntien vetovoimaisuus on lisääntynyt ja tämä houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle. Hyvinvointialan Living lab -hanke oli ylimaakunnallinen hanke, jota toteuttivat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus EPTEK ry ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. Hankkeen rahoittajina toimivat Satakuntaliitto EAKRrahoituksella sekä Porin seudun, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnat. Hankkeen hallinnoinnista vastasi POSEK. Hanke toteutettiin Projektin osapuolten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Osahankkeiden painotukset eri alueilla olivat erilaisia ja yritysyhteistyötä osahankkeet tekivät eri tavoin. Jokaisessa osahankkeessa tuot- 6

7 teita testattiin aidoilla asiakkailla todellisissa toimintaympäristöissä. Kuntien vanhustyön toimijoiden ja yksityisten palvelukotien kanssa tehtiin erittäin tiivistä yhteistyötä. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat edustajat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKista, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry EPTEKistä, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKista, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta ja Satakuntaliitosta. Ohjausryhmä kokoontui kaksitoista kertaa. Hankkeessa perustettiin ylimaakunnallinen projektiryhmä, joka suunnitteli ja koordinoi ylimaakunnallista toimintaa sekä kokoontui säännöllisesti. Lisäksi osahankkeissa on toiminut alueellisia projektiryhmiä. 2 YLIMAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Porin seudun kehittäjäorganisaatiot ovat tehneet yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakeskus ry EPTEKin ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun välillä jo aikaisemmissa hankkeissa. Yhteistyön kautta on saatu hyvää kokemusta kolmen alueen erityyppisistä, vahvoista osaamisalueista. Porissa toteutetun Turvallinen vanhuus -hankkeen keskeisenä teemana oli hyödyntää teknologiaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Hyvinvointiteknologian käytön lisäämiseksi ja sen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi vanhuspalveluissa aloittivat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Porin perusturva yhteisen hankkeen suunnittelun ja rahoituksen etsimisen teemaan liittyen. Länsi-Suomen maakuntaliitot käynnistivät eri teemoihin liittyvän hankeideahaun alkuvuonna Yksi hankerahoituksen teemoista oli hyvinvointialan kehittäminen ja edellytyksenä oli ylimaakunnallinen yhteistyö. POSEK kutsui EPTEKin ja PIRAMKin (nykyinen TAMK) ideoimaan yhteistä hankesuunnittelua ja sen tuloksena POSEK, PIRAMK ja EPTEK jättivät yhteisen hankehakemuksen keväällä Maakuntaliitot valitsivat hyvinvointiteemasta hankekilpailun voittajaksi Hyvinvointialan Living lab -hankkeen, joka vastasi erinomaisesti teemassa keskeiseen kriteeriin, ikääntymisen haasteisiin. Valinta oli myös osoitus POSEKin, EPTEKin ja PIRAMKin vahvasta hankeosaamisesta Roolit Kaikki osahankkeet toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina, joilla oli erilaiset painopisteet ja roolit. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK on seudullinen elinkeinoyhtiö ja Porin seudun osahankkeen tavoitteena oli rakentaa palvelukonsepti Living lab -toimintaan. Luotu palvelumalli on innovatiivinen toimintaympäristö yrityksille. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä uudenlaista, käyttäjälähtöistä yhteistyötä asiakkaan, kunnan ja yrityksen välillä. Tavoitteena oli tukea yritysten tuotekehitystä ja tarjota perusturvalle uudenlaista mahdollisuutta hyvinvointiteknologian tuotetestaukseen ennen hankintapäätösten tekoa. Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n (EPTEK) tavoitteena Etelä- Pohjanmaan osahankkeessa oli kehittää uudenlainen toimintamalli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Hankkeen Living Lab -ympäristöt koostuivat ikäihmisten kodeista sekä kuntien hoitokodeista, joka mahdollisti hyvinvointiteknologiatuotteiden käytön ja testaukset aidoissa käyttöympäristöissä. 7

8 Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on monialainen työelämän kouluttaja ja kehittäjä Pirkanmaalla, tomien osin myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuolisia ja monialaisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluita sekä koulutuspalveluita maakunnan tarpeisiin. Pirkanmaan osahanke toteutettiin käyttäjälähtöisesti osallistamalla ikääntyneitä sekä hoito- ja hoivatyön ammattilaisia palveluiden ja hyvinvointiteknologiatuotteiden kehittämiseen yhdessä yritysten ja kuntatoimijoiden kanssa. Living lab - ympäristöinä oli kaksi yksityistä senioritaloa Tampereella sekä Pirkkalan kunta. Pirkanmaan osahankkeessa keskityttiin erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua, virikkeisyyttä ja sosiaalista yhdessäolo tukevien teknologiaratkaisujen testaamiseen ja tuotekehittelyyn. Samalla lisättiin ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista hyvinvointiteknologioihin liittyen. Hanke tarjosi testaus- ja tuotekehittely-ympäristön eri yrityksille sekä monialaisen oppimis- ja innovaatioympäristön TAMKin opiskelijoille Ylimaakunnallinen projektiryhmä Hankkeessa perustettiin ylimaakunnallinen projektiryhmä, jonka tavoitteena oli suunnitella ja koordinoida hankkeen toimintaa sekä ylimaakunnallista yhteistyötä. Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti vuorotellen eri alueilla. Erityisesti projektiryhmän työskentelyssä kiinnitettiin huomiota hankkeen tiedottamiseen, arviointiin, raportointiin sekä osahankkeiden seminaareihin Seminaarit Jokainen osahanke järjesti alueellaan seminaarin, jossa välitettiin tietoa Hyvinvointialan Living lab -hankkeesta, sen tuloksista sekä siinä kehitetyistä hyvistä toimintavoista. Pirkanmaan osahankkeen seminaari pidettiin Kuuselan Seniorikeskuksessa Tampereella. Tilaisuudessa saatiin kuulla mm. ääni- ja valoteknologian mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa sekä tutustuttiin ylimaakunnallisesti Seniorikeskukseen Pirkanmaan eräänä Living lab - ympäristönä. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen seminaari järjestettiin Teknologiakeskus Mediwestissä Seinäjoella. Seminaarissa käsiteltiin mm. kotona-asumisen tukiryhmien merkitystä. Porin seudun osahankkeen seminaari oli samalla ylimaakunnallisen hankkeen päätösseminaari ja se järjestettiin Porin kaupungintalolla. Tilaisuudessa esiteltiin ylimaakunnallisen hankkeen keskeiset tulokset eri alueilta, jaettiin osahankkeiden toiminnasta ja tuloksista kertova loppuraportti sekä kuultiin uudenlaisen yhteistyömallin hyödyistä eri tahojen näkökulmista (mm. perusturva ja yritykset). Seminaarien ohjelmat ovat luettavissa Liitteessä Hankkeen ylimaakunnallisuuden arviointi Hankkeessa luotiin onnistuneesti verkostoja Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Living lab -ympäristöjen kesken. Hankkeessa tehtiin paljon yhteistyötä ylimaakunnallisesti, joista tuotoksena syntyivät mm. yhtenäiset sopimuspohjat. Koska hankkeen toteuttajien painopisteet ovat olleet erilaisia, on hankkeessa saatu hyviä kokemuksia ja tietoa erityyppisistä, toimivista Living lab -ratkaisuista. Ylimaakunnallinen projektiryhmä kokoontui säännöllisesti, joten tietoa ja kokemuksia mm. tuotetestauksista jaettiin runsaasti hankkeen toteuttajien kesken. Tietoa ylimaakunnallisesta Hyvinvointialan Living lab -hankkeesta jaettiin eri alueilla järjestetyissä kolmessa seminaarissa. Sen lisäksi yhdessä osallistuttiin esim. Suupohjan elinkeinotoimen ja alueellisen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman Teknologian mahdollisuudet vanhustenhuollossa -seminaariin. Hankkeessa luodut verkostot ovat kestävällä pohjalla ja yhteistyötä tullaan jatkamaan myös hankkeen jälkeen. 8

9 3 PORIN SEUDUN OSAHANKE 3.1. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK on seudullinen elinkeinoyhtiö, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Porin seudulla sekä edistää elinkeinoelämän ja kuntien välistä yhteistyötä. POSEKin palveluja ovat mm. yritysten kehittämis- ja neuvontapalvelut, seutumarkkinointi, sijoittumispalvelut, kansainvälistymispalvelut sekä EU-hanke- ja rahoitusneuvonta. Yhtiön toiminta perustuu seudullisiin strategioihin, joista merkittävimmät yhtiön toiminnan näkökulmasta ovat Porin seudun elinkeinostrategia ja vuoden 2009 alussa julkistettu innovaatiostrategia. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Prizztech Oy ja Yrityspalvelu Enter ovat sulautumassa yhdeksi suureksi kehittämisyhtiöksi Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija, jonka tehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Yhtiön toiminta jakaantuu neljään eri osa-alueeseen: kehittämis- ja tutkimusyksiköt, Satakunnan osaamiskeskusohjelma, kasvu- ja innovaatiopalvelut ja palvelutoiminta. Yrityspalvelu Enter tarjoaa aloittavien yritysten neuvontapalveluita Porin seudun osahankkeen tausta Porin kaupungin tavoitteena on tarjota korkeatasoiset vanhuspalvelut kuntalaisilleen. Siksi se on ottanut ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan haasteen vakavasti. Porin kaupunki haluaa aktiivisesti kehittää palveluitaan ja hyödyntää niissä uusia palvelu- ja teknologiainnovaatioita. Sekä palvelutasoasumista että itsenäistä kotona suoriutumista tukemaan tarvitaan uusia ja turvallisia palvelu- ja teknologiaratkaisuja, joissa jo tuotekehitysvaiheessa huomioidaan vanhusten päivittäinen hyvinvointi, turvallisuus ja itsenäinen selviytyminen. Turvallinen vanhuus -hankkeessa yrityksille tehdyn alustavan kartoituksen tuloksena selvisi, että toimiva kunta-yritys -yhteistyö edellyttää todellisen tuotekehityskumppanuuden luomiseksi Living lab -ympäristössä mm. riittävää resurssointia, selkeitä pelisääntöjä, palautejärjestelmää, liikesalaisuuksien ja tietoturvakysymysten huomioimista. Asian eteenpäinviemiseksi ja innovaatioympäristön kehittämiseksi tarvitaan keskitetysti organisoitu toiminnan käynnistäjä, jonka tehtävänä on luoda edellytykset kunta-yritys-asiakas-yhteistyölle. Lisäksi Satakunnassa on toteutettu ESR-osarahoitteista Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa (HYKE) -hanketta, jossa painopisteinä ovat olleet uuden yritystoiminnan aktivointi, yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä kunta-yritys-yhteistyön parantaminen hyvinvointialalla. Tämä hanke ja siinä tehdyt toimenpiteet ovat vahvistaneet Living Lab - ympäristön luomista ja kehittämistä Porin seudulla. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK ja Prizztech Oy ovat tehneet Porin perusturvan kanssa tiivistä yhteistyötä jo ennen Hyvinvointialan Living lab -hanketta usean vuoden ajan. Porin perusturva on halunnut aktiivisesti hyödyntää hyvinvointiteknologiaa vanhuspalveluissa ja perusturvalla on ollut tarve löytää väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin uudenlaisia ratkaisuja. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin rooli elinkeinoelämän kehittäjinä on luoda uutta yritystoimintaa ja osaamista seudulle, joten POSEK on ollut Porin perusturvalle luonteva kumppani asian 9

10 eteenpäin viemiseksi. Lisäksi POSEKilla on vahvaa hankeosaamista sekä tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista. Porin seudulle on luotu innovaatiostrategia, jossa yhteisenä keskeisenä osa-alueena on käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kehittäminen. Hyvinvointialan Living lab -hanke on yksi konkreettinen esimerkki käyttäjälähtöisestä kehittämistyöstä alueella Taustalla olevat ohjelmat ja strategiat Porin seudun osahankkeen taustalla olevat strategiat ja ohjelmat sekä niiden keskeisimmät painotukset. - Porin seudun elinkeinostrategia Porin seudun innovaatiostrategia - Vanhuspalvelustrategia = Laadukas ikääntyminen ohjelma (valmisteilla) - Satakunnan maakuntaohjelma - Satakunnan palveluvisio 2010 Porin seudun elinkeinostrategia 2015 Porin seudun elinkeinostrategiassa yksi toiminnan painopisteistä on innovaatiotoiminta. Tehokkaasti johdetun innovaatiotoiminnan merkitys korostuu tulevina vuosina. Yritykset kehittävät innovaatioprosessejaan tuoden niihin mukaan paljon syötteitä avoimen innovaation periaatteiden mukaisesti. Erityisesti asiakkaat ja käyttäjät tulevat entistä useammin mukaan kehittämiseen, mikä vaatii uusien innovaatiomenetelmien osaamista. Kehittämisorganisaatiot (POSEK) toimivat brokereina, jotka yhdistelevät uudella tavalla perinteisiä osaamisia ja luovat yrityksille tilaisuuksia löytää uusia aihioita, joista voi rakentaa lisää asiakashyötyä. Oivallukset siirretään nopeasti markkinoille kokeiluun ja edelleen kehitettäväksi esim. Living lab -ympäristöjä hyödyntäen. Julkisen ja yksityisen sektorin kosketuspinnat tarjoavat terävöitymisen mahdollisuuksia. Yhteinen ymmärrys asioista antaa edellytyksiä sekä uudelle liiketoiminnalle että vahvoille, tehokkaille palveluille. Porin seudun innovaatiostrategia Innovaatiostrategian mukaan Porin seutu panostaa tulevaisuudessa erityisesti innovaatioiden syntymistä edistävien kontaktien luomiseen, uuden tiedon, teknologian ja osaamisen tehokkaaseen soveltamiseen, innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa välttämättömien verkostojen synnyttämiseen ja johtamiseen sekä innovaatiotoimintaa voimakkaasti tukevan liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamiseen. Kyseiset painopistealueet nähdään prosesseina, joissa innovaatiotoimintaa tehostetaan haravoimalla globaalia innovaatioympäristöä ja tunnistamalla mahdollisia innovaatioaihioita, jalostamalla em. aihioista tuote-, palvelu- ja toimintamallikonsepteja, käynnistämällä näihin konsepteihin perustuvaa yritystoimintaa sekä tarjoamalla työkalut ja tuki syntyneen yritystoiminnan menestyksekkääseen kehittämiseen ja kasvattamiseen. Innovaatiotoiminnan tehostamisessa sovellettavaa toimintamallia kutsutaan Porin seudun innovaatiokannustimeksi. 10

11 Porin seudun innovaatiovisio 2015: Porin seudulla - toimitaan globaalisti ilman rajoja, - ennakoidaan nopeasti ympäristön muutokset ja kannustetaan vastaamaan asiakastarpeisiin, - on tapahtunut innovatiivisia läpimurtoja ja - innovaatioympäristön toimijat muodostavat yhdessä tiiviin innovaatiokannustinta hyödyntävän verkoston. Vanhuspalvelustrategia = Laadukas ikääntyminen ohjelma (valmisteilla) Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella on valmisteilla yhteinen vanhuspalvelustrategia, joka on nimetty Laadukas ikääntyminen ohjelmaksi. Ohjelman tärkein sisältö on vanhuspalvelurakenteen muuttaminen hallitusti nykyisestä laitospainotteisesta rakenteesta avopainotteisemmaksi valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Ohjelman tulee olla Porin palvelustrategian 2016 mukainen, joka taas on osa Pori 2016 kaupunkistrategiaa. Satakunnan maakuntaohjelma Maakuntaohjelman teemoja ovat Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja Hyvinvoiva Satakunta. Erityisesti energinen ja hyvinvoiva Satakunta on Hyvinvointialan Living lab - hankkeelle tärkeä toimintaa ja tavoitteita suuntaava teema. Vanhusten palveluissa toteutetaan "kotona koko elämä" -tavoitetta. Satakunnassa, niin kuin muuallakin, ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Samaan aikaan kuntasektorilla Satakunnassa arvioidaan työvoiman saatavuusongelmien kasvavan vuosien aikana määrällisesti eniten vanhusten hoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa. Ikääntyvä väestö koetaan kuitenkin mahdollisuutena. Vanhusväestö muodostuu palveluiden tärkeäksi kohderyhmäksi, niiden käyttäjäksi ja osin maksajaksi. Kasvava osa vanhusväestöstä pystyy taloudellisesti osallistumaan heille kohdennettavien palveluiden kustannuksiin. Ikääntyvälle väestölle tulee taata turvallinen ja virikkeellinen elinympäristö. Satakunnan kuntarakennetta kehitetään toimivalle ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen palvelutarjonta on monipuolista ja perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön. Palveluissa hyödynnetään teknologiaa ja uusia innovaatioita. Satakunnan palveluvisio 2010 Satakunnan palveluvisio projektin yhtenä keskeisenä toimenpide-ehdotuksena on hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Satakunnassa on tapahtumassa yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat erityisesti sosiaali- ja kodin palvelujen kehittymiseen. Siksi Satakunnassa on tärkeää luoda hyvät edellytykset sosiaalipalveluja ja kodin palveluja tarjoavien yritysten kehittymiselle. Terveydenhuollon näkymät osoittavat tasaista yksityisten palvelujen kasvua Satakunnassa. Näyttää siltä, että terveydenhuolto tulee säilymään alueella julkispainotteisena ja siksi yksityisen terveydenhuollon toimijoiden haasteet ja mahdollisuudet ovat seuraavissa toimenpiteissä: 11

12 - yksityisten toimijoiden yhteistyön ja kehittämisen ilmapiirin lisääminen - väestön ikääntymisen myötä tulevien palvelujen kasvutarpeen täyttäminen - ihmisten vaurastumisen myötä syntyvien uusien yksilöllisten terveydenhuoltopalvelujen tuotteistaminen ja markkinointi erityisesti ikääntyvälle ja ostokykyiselle väestölle - sairaanhoitopiirin ja kuntien suunnitelmien ja strategioiden määrittäminen - ostopalvelujen ostamiseen liittyen ja tätä kautta syntyvien tarpeiden tyydyttäminen. Teknologian muutokseen liittyvät trendit: - Vanheneva väestö haluaa asua omassa omistusasunnossaan mahdollisimman vanhaksi, mikä lisää tarpeita senioriasumiseen liittyviin erityis- ja sosiaalipalveluihin. - Teknisten asumispalvelujen kysyntä on kasvussa. - Kouluissa, sairaaloissa, päiväkodeissa, isoissa toimistorakennuksissa ja myös asunnoissa hyvinvointiteknologisten ratkaisujen käyttö lisääntyy. - Tieto- ja viestintätekniikat kehittyvät ja tulevat kaikkien ihmisten ulottuville. Keskeisimmät toimenpide-ehdotukset: - Uusien yritysten synnyttäminen kodin palvelualalle ja yritysten palvelukonseptien - kehittäminen - Satakunnan hyvinvointipalveluihin liittyvän kehittämistoiminnan tukeminen esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä kehittämisorganisaatioiden, julkisten toimijoiden ja yritysten välillä Porin seudun osahankkeen kuvaus Tavoitteet Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen tavoitteena olivat - Living Lab -toiminnan pitkän tähtäimen vision kirkastaminen ja strategian luominen - Keskitetysti organisoidun toimintamallin luonti yritys-kunta -yhteistyölle sekä muille sidosryhmille kuten omaisille ja kolmannelle sektorille - Kumppanuusmallien luominen Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Living Lab - ympäristöissä sekä verkostoituminen Porin seudun osahankkeen Living lab -toimintamallia lähdettiin rakentamaan uudenlaisen, käyttäjälähtöisen toimintaympäristön luomisella, jonka tehtävänä oli luoda uusia mahdollisuuksia kuntayritys-asiakas -yhteistyölle ja tukea yritysten käyttäjälähtöistä kehittämistoimintaa. Toiminnan käynnistäjänä ja toimintamallin kehittäjänä on toiminut Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK. Tämän mallin sekä siitä jatkokehitetyn Satakunta Living labs -konseptin avulla on pystytty visioimaan alueellista Living lab -toimintaa sekä luomaan alueellista strategiaa käyttäjälähtöiselle Living lab -toiminnalle. Koska yhtenä tavoitteena oli kumppanuusmallien luominen alueille, tehtiin heti hankkeen alussa Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa yhteistyösopimus, joka mahdollisti henkilökunnan osallistumisen Living lab -toimintamallin kehittämiseen sekä tuotetestausprosesseihin työajalla. Tavoitteena oli myös kattavan eri toimijoista muodostuvan verkoston luominen sekä laaja ver- 12

13 kostoituminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen mahdollistui tehokkaasti Living lab -ympäristöt ja kohderyhmä Porin seudun osahankkeen Living lab -yhteistyömallin ympäristöinä ovat toimineet ikäihmisten todelliset elinympäristöt eli ikäihmisten kodit, vanhainkodit ja palvelutalot. Hyvinvointialan Living lab -hankkeen kohderyhmänä olivat sekä paikalliset että kansalliset hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset. Hankkeen toisena kohderyhmänä olivat Porin seudun kunnat, etenkin kuntien perusturvan henkilökunta. Välillisenä kohderyhmänä olivat ikäihmiset, varsinkin muistihäiriöiset sekä heidän omaisensa. Testaamalla tuotteita ja palveluita aidoilla asiakkailla aidoissa toimintaympäristöissä, nähtiin, miten tuotteet toimivat käytössä ja yritykset saivat todellista käyttäjäpalautetta tuotekehityksensä varten. (Kuvio 1) Kuvio 1. Living lab -yhteistyömalli Living lab -toimintamallin yhteistyö Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa tehtiin uudenlaista yhteistyötä kuntien, yritysten, asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien välillä. Yhteistyön tuloksen alueelle luotiin käyttäjälähtöinen innovaatioympäristö. 13

14 Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa. Hankkeen alussa solmittu yhteistyösopimus on mahdollistanut henkilökunnan osallistumisen tuotetestauksiin työajallaan. Henkilökuntaa on osallistunut tuotetestausten suunnittelupalavereihin, joissa on pohdittu sekä yrityksen että henkilökunnan kanssa, minkä tyyppisille testaajille tuote tai palvelu voisi parhaiten soveltua. Perusturvan yhteistoiminta-alueen henkilökunta on vastannut testaukseen sopivien ikäihmisten valinnasta. Henkilökunta on raportoinut osahankkeen yhteyshenkilöille tuotetestauksessa ilmenneistä ongelmista tuotetestausten aikana ja antanut aktiivisesti palautetta väli- ja päätöspalavereissa. Henkilökunta on ollut kiinnostunut uusista hyvinvointiteknologiaratkaisuista ja sen työpanos on koettu erittäin merkittäväksi. Tuotetestausten myötä perusturvan henkilökunta on saanut myös käyttökokemuksia ja tietoa uusista markkinoille tulleista tuotteista ja alan innovaatioista. Hanke on edistänyt kuntien hankinta-, liiketoiminta- ja palvelukonseptiosaamista. Hyvinvointialan Living lab -hankkeeseen on voinut tulla mukaan yritys, jonka tuotteen tai palvelun tavoitteena on parantaa vanhusten elämänlaatua ja joka on kiinnostunut hyvinvointiteknologian tuotekehityksestä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Yritysten kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Yritysten yhteyshenkilöt ovat olleet helposti tavoitettavissa ja he ovat reagoineet nopeasti, kun on tarvittu lisäopastusta laitteiden ja tuotteiden käyttöön tai on ilmennyt ongelmatilanteita. Myös testaajina toimineet ikäihmiset ja heidän omaiset ovat olleet kiinnostuneita tuotetestauksista ja sitoutuneet testaamaan tuotteita ja palveluita ennalta määritetyn ajan. He ovat antaneet aktiivisesti palautetta sekä henkilökunnalle että palautekyselyjen kautta. Ikäihmisille ja heidän omaisilleen on ollut tärkeää, että heidän mielipiteitään on kuunneltu jo tuotekehitysvaiheessa. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui testaajien, heidän omaistensa ja perusturvan henkilökunnan lisäksi useita muita tahoja. Näitä olivat mm. kolmannen sektorin toimijat (esim. Porin vanhustenkotiyhdistys ry) sekä ulkopuoliset asiantuntijat (mm. TEKES). Rahoittajille (Satakuntaliitto ja Porin seudun kunnat) kerrottiin hankkeen etenemisestä, sen toiminnasta ja tuloksista säännöllisesti koko hankkeen ajan. Hyvinvointialan Living lab -hanke ja Prizztech Oy ovat tehneet vahvaa yhteistyötä koko projektin ajan. Porin seudun osahanke ja Prizztech Oy:n Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa -hanke järjestivät mm. yhteisen seminaarin aiheesta Uusia toimintamalleja yhdessä hyvinvointiin. Prizztech Oy:n Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelman kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. yritysten tuotekehitykseen liittyen sekä järjestetty alueen ICT-yrityksille suunnattu Softafoorumi -tapahtuma. Teknologiahankintoja koskevan päätöksenteon tueksi kehitettiin arviointimalli (Talous-Alma). Mallin kehittäjänä toimivat Prizztech Oy:n Kasvu- ja innovaatiopalvelutiimin asiantuntijat. Porin seudun osahanke on verkostoitunut laajasti muiden hankkeiden kanssa. Hankkeen projektipäällikkö kuuluu Satakunnan ammattikorkeakoulun Sataesteetön ja Käyttäjäkeskeinen kiinteistöympäristö KÄKI -hankkeiden ohjausryhmiin. Sataesteetön -hankkeessa kehitetään yritysverkoston kanssa uusia käyttäjälähtöisiä tuotteita ja toimintoja esteettömän elämän näkökulmasta ja Käyttäjäkeskeinen kiinteistöympäristö -projektissa tehdään sovelluslähtöistä tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää pilotointien avulla malleja käyttäjälähtöiseen asumiseen, elämiseen ja työntekoon. Lisäksi osahanke on Satakunnan ammattikorkeakoulun WTAL Langattomat teknologiat itsenäisen elämisen apuna -hankkeen yhteistyökumppani. Osahankkeessa testatuista tuotteista ja palveluista välitetään tietoa Satakunnan sairaanhoitopiirin SataTila -hankkeelle, joka kokoaa ja ylläpitää yhteistyöverkostolistaa mm. yrityksistä ja hankkeista, jotka pystyvät tarjoamaan erilaisia apuvälineitä tai tuntevat niitä tarjoavia yrityksiä. 14

15 Hankkeessa on tehty yhteistyötä myös kansallisten hyvinvointialan ja innovaatiotoimintaa kehittävien verkostojen kanssa (KOKOn Hyvinvointiverkosto ja Osaaminen ja innovaatioverkosto, KÄ- KÄTE-verkosto ja Satakunnan hyvinvointiverkosto). Kansainvälistä yhteistyötä on tehty Elderly Care Network -hankkeessa. Porin seudun osahankkeen projektipäällikkö kuuluu Elcanet - hankkeen ICT-työryhmään. Suomesta hankkeeseen kuuluvat Pori ja Jyväskylä. Suomen lisäksi hankkeen muita partnerialueita on Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Elcanet -hankkeessa on verkostoitumisen avulla löydetty ja levitetty hyviä käytäntöjä ja uusia ratkaisuja vanhustenhuollossa. Hanke on tehnyt oppilaitosyhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: - Satakunnan ammattikorkeakoulu (Sataesteetön, KÄKI, WTAL, Elcanet, Vipuvoimaa tuotekehityksestä) - Tampereen teknillinen yliopisto, Rauman yksikkö (KÄKI) - Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ko.) - Aalto yliopisto & Active Life Village, Timo Itälä & Raimo Miettinen Hankkeessa on lisäksi tehty oppilaitosyhteistyötä opinnäytetöiden osalta. Metropolia ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian opiskelija tekee insinöörityön yhteen tuotetestaukseen liittyen. Myös Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille on graduryhmässä esitelty mahdollisuutta tehdä graduja tuotetestauksiin. Kuvio 2. Innovaatioympäristö Living lab toiminnan hyödyt Living lab on käyttäjälähtöistä kehittämistoimintaa, jossa yritys voi testata tuotteitaan tai palveluitaan aidoilla käyttäjillä aidoissa ympäristöissä. Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa ikäihmisten kotona testataan tuotteita, joilla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja mahdollistaa pidempään kotona asumista. Merkittävimpiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä ovat itsemääräämisoikeuden menettämisen pelko, toimintakyvyn menettämisen pelko, turvattomuuden tunne ja 15

16 yksinäisyys. Näihin voidaan vastata hyvinvointiteknologian uusien innovaatioiden avulla. Tuotetestaukseen voi tuoda joko valmiita tuotteita tai vasta tuotekehitysvaiheessa olevia prototyyppejä. Kaikki yritykset tuovat tuotteensa tai palvelunsa mukaan tuotetestaukseen maksutta ja omalla riskillä. Testaus on yrityksen tuotekehitysprosessi, johon tuotetestausympäristön tarjoaja antaa oman henkilökuntansa työaikaa veloituksetta testauksen ajan. Tämä on suuri panos varsinkin kiireisellä ja niukkaresurssisella hoiva-alalla. Hyvinvointialan Living lab -hankkeesta hyötyvät sekä kunta, yritykset että ikäihmiset. Lisäksi toiminnalla on huomattava merkitys koko alueelle. Kunnan ja perusturvan hyödyt Toimivien teknologisten ratkaisujen avulla kunnilla on mahdollisuus lisätä avohuoltoa, nopeuttaa sairaalasta kotiutumista, hillitä hoitokustannuksia sekä kohdentaa palveluita tarkoituksenmukaisemmin ja kehittää hoitoprosessien sujuvuutta. Hanke on mahdollistanut tuotteiden testaamisen, käyttökokemusten ja laajan palautteen saamisen sekä ikäihmisiltä, heidän omaisiltaan että perusturvan henkilökunnalta ennen hankintapäätösten tekoa. Hanke on myös lisännyt ja tukenut yhteistyötä hoitohenkilökunnan, ikäihmisten ja omaisten välillä. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa jo tuotekehitysvaiheessa uusiin teknologisiin innovaatioihin ja se on saanut uusinta tietoa valmisteilla ja markkinoilla olevista teknologioista, jotka soveltuvat ikäihmisten käyttöön. Myös henkilökunnan teknologiataidot ovat lisääntyneet hankkeen aikana. Ikäpisteelle (ikäihmisten neuvontapiste) on toimitettu reaaliaikaista tietoa testauksissa olleista tuotteista ja palveluista, jotta sieltä pystyttäisiin jakamaan teknologiatietoa ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Yritysten hyödyt Hyvinvointialan Living lab -hanke on mahdollistanut tuotekehitysvaiheessa olevien ja valmiiden tuotteiden ja palveluiden testaamisen aidoilla käyttäjillä todellisissa toimintaympäristöissä. Yritykset ovat saaneet tehdä yhteistyötä ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa sekä voineet verkottua hankintapäätöksiä tekevien kanssa. Yritysten mielestä tuotetestaukset ovat olleet erittäin onnistuneita. Lähes kaikki mukana olleet yritykset ovat halunneet jatkaa tuotetestauksia Hyvinvointialan Living labissä, koska he kokevat käyttäjiltä tulevan analysoidun ja raportoidun palautteen olevan erittäin tärkeää tuotekehitykselle. Tuotetestauksen on koettu soveltuvan hyvin uusien innovaatioiden ja prototyyppien käyttäjätestaukseen. Vaikka tuotteet olisivat jo valmiita, on niiden soveltuvuudessa ikäihmisten kohderyhmälle vielä monia haasteita. Niistä yritys saa parhaiten tietoa antamalla ikäihmisten, heidän omaistensa ja henkilökunnan käyttää tuotteita ja palveluita aidoissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Tuotetestausten kautta yritykset ovat saaneet uusia tuotekehitysideoita. Lisäksi yritykset ovat kokeneet hyväksi laajan tiedottamisen. Sen avulla testattavana olleet tuotteet ja palvelut ovat saaneet laajaa julkisuutta ja siten yrityksen tunnettavuus on lisääntynyt. Yritys voi käyttää tuotetestauksesta saamaansa raporttia myös referenssinään markkinoidessaan tuotettaan uusille, potentiaalisille asiakkaille. 16

17 Ikäihmisten ja omaisten hyödyt Ikäihmiset ja omaiset ovat saaneet vaikuttaa heille suunnattujen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun sekä kehitystyöhön. Käyttäjäpalautteen avulla tuotteista on mahdollista tehdä yhä helppokäyttöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä, jotka yhä paremmin vastaavat ikäihmisten tarpeisiin. Helppokäyttöiset ja toimivat laitteet pidentävät kotona asumista, lisäävät turvallisuuden tunnetta, lievittävät koettua yksinäisyyttä, vahvistavat itsemääräämisoikeutta sekä tukevat toimintakykyä. Ne myös kohottavat elämänlaatua ja täten osaltaan mahdollistavat arvokkaan vanhuuden. Testausten myötä ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat saaneet tietoa uusimmista teknologisista ratkaisuista ja teknologian mahdollisuuksista kotona selviytymisen tueksi. Ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat kokeneet tekevänsä tärkeää työtä testatessaan tuotteita ja palveluita. Alueelliset hyödyt Uusi, innovatiivinen yrityksille suunnattu Living lab -toimintaympäristö parantaa yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Porin seudulla. Palvelumalli kehittää alueen innovaatiotoimintaa käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti, houkuttelee uusia yrityksiä alueelle sekä edistää elinkeinoelämän ja kuntien välistä yhteistyötä Tulokset Hyvinvointialan Living lab -hankkeen tuloksena on syntynyt 1.) palvelukonsepti kuntien ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Toimintamallin keskeisen sisällön on muodostanut 2.) erilaisten hyvinvointiteknologiatuotteiden testaaminen aidoilla asiakkailla aidoissa ympäristöissä. Tuotetestausten jälkeen käyttäjäpalautteiden pohjalta tehtyjä raportteja voivat laaja-alaisesti hyödyntää kunnat, ikäihmiset ja heidän omaisensa sekä yritykset. 3. ) Lisäksi hankkeessa on tehty arviointimalli, Talous-Alma, teknologiahankintoja koskevan päätöksenteon tueksi Living lab -palvelukuvaus Hyvinvointialan Living lab -tuotetestausprosessi yritykselle jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: suunnittelu-, toteutus- ja päätösvaihe. Suunnitteluvaiheeseen kuuluvat yhteydenotto joko Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen tai hankkeeseen, jonka jälkeen alkaa testauksen suunnittelupalaverit ja tehdään tuotetestaussuunnitelma. Lopuksi laaditaan kirjallinen tuotetestaussopimus, jonka liitteeksi tulee testauksen kuvaus. Lisäksi jokaiseen tuotetestaukseen räätälöidään useita erilaisia lomakkeita (asiakassuostumuslomake, info- ja palautelomakkeet ikäihmisille, omaisille ja henkilökunnalle), jotka kootaan infokansioihin. Toteutusvaiheessa infokansio luovutetaan testaajalle ja henkilökunnalle sekä järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia (sisäinen tiedotus). Tuotetestausvaiheessa käyttäjäpalautetta kerätään koko testauksen ajan, erityisesti väli- ja päätöspalavereissa. Testauksen päätyttyä kerätään kirjallista palautetta testaajilta, omaisilta ja henkilökunnalta. Kaikki palaute analysoidaan: suljetuista kysymyksistä tehdään excel-taulukot ja avoimet kysymykset sekä palavereissa saatu ym. muu palaute analysoidaan laadullisesti. 17

18 Päätösvaiheessa analysoiduista palautteista laaditaan kaksi eri raporttia: laaja ja luottamuksellinen yrityksen käyttöön sekä suppea ja julkinen laajaan levitykseen sekä hankkeen nettisivuille. Lisäksi yritykseltä pyydetään kokemuksia ja mielipiteitä hankkeeseen osallistumisesta. Lopuksi testauksen tuloksista tiedotetaan laajasti sekä päivitetään tiedot hankkeen nettisivuille. Kuvio 3. Living lab -tuotetestausprosessi Tuotetestaukset Hanke on saanut laajaa kansallista näkyvyyttä, jonka tuloksena keskeiset hyvinvointiteknologian yritykset ovat halunneet tehdä yhteistyötä Hyvinvointialan Living lab -hankkeen kanssa. Yritykset ovat ymmärtäneet Living lab -ympäristön hyödyn omalle tuotekehitykselleen, sillä lähes kaikki mukana olleet yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuneisuutensa uusiin testauksiin. Vastaavanlaista toimintaa ei ole muualla Suomessa tarjolla. Tähän mennessä hankkeessa on tehty kahdeksan eri testausta seitsemän hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa. Testaukset ovat olleet kestoltaan kahdesta kuuteen kuukautta. Lisäksi käynnissä on kaksi ja suunnitteluasteella on yli kymmenen tuotetestausta. 18

19 Kuvio 4. Living lab -tuotetestaukset Toteutetut tuotetestaukset Ecotech Oy, Smartcare rannepuhelin, , 2 kk SmartCare rannepuhelin on GSM-pohjainen turvapuhelin, josta saadaan soitettua omaiselle tai hoitajalle nappia painamalla. Siihen voidaan myös soittaa, jolloin puheyhteys avautuu automaattisesti. Turvapuhelimen käyttäjälle voidaan rajata liikkuma-alue, jonka ylitettäessä lähtee hälytys omaiselle/hoitajalle. Laite lähettää paikannustiedon (GPS) ennalta sovituille auttajille ja samalla puhelin soittaa haluttuihin numeroihin kunnes joku vastaa. Tuotetestauksessa oli mukana viisi testaajaa. Porin perusturvan kotihoidon työntekijät valitsivat sopivat testaajat, joille he arvelivat tuotteesta olevan hyötyä. Tuotetestauksen palautteen perusteella tuotekehityksessä tulisi kiinnittää huomiota turvarannekkeen kokoon ja sen muotoiluun. Turvaranneke on pieni, joten se voi olla huonokuuloisille tai heikkonäköisille hieman hankalakäyttöinen. Myös laitteen näppäimien numerot ovat ikäihmisiä ajatellen melko pienet eivätkä ne ole koholla. Testaus osoitti, että SmartCaren -turvaranneke soveltuu ikäihmisille. Testaustulokset osoittivat, että turvaranneke tuo lisäturvaa, vapautta, vaikuttaa itseluottamukseen, itsemääräämisoikeuteen ja tukee toimintakykyä. Tuote toimi erityisen hyvin sellaisilla henkilöillä, joilla hälytykset ohjautuvat hoitavalle omaiselle. Omaiset kokivat, että tuote on tuo heille turvallisuutta ja apua arjessa selviytymiseen. Vaikeasti tai keskivaikeasti dementoituneet, eivät enää pystyneet itse käyttämään tuotetta, mutta tuotteen käyttö siitä huolimatta lisäsi omaisten turvallisuuden tunnetta. Testauksessa ilmeni myös, että osa dementoituneista asiakkaista ei suostunut käyttämään tuotetta lainkaan. Tuotteen soveltuvuuden testaaminen koettiin erittäin tärkeäksi ennen tuotteen hankintaa. 19

20 Hopearauta Oy, PitKo-toimintakykytestausmittaristo, , 5 kk PitKo (pitempään kotona) -toimintakykytestausmittaristo on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille toimintakyvyn testaamiseen ja sen ylläpitämiseen. Mittariston osa-alueita ovat staattinen puristusvoima, reaktionopeus, ryhtikartoitus, tasapaino, jalan nostokorkeus ja jalkojen dynaaminen ojentajavoima. PitKon avulla pyritään osoittamaan ikäihmiselle, millaisessa kunnossa hän on verrattuna ikäryhmänsä keskiarvoon. Tulokset kerrotaan arkielämän esimerkein: mikäli ikäihmisellä ei ole tarpeeksi staattista puristusvoimaa, on esim. kauppakassin kantaminen, maitopurkista kaataminen ja rollaattorin liikuttaminen hankalaa. Tämä taas heikentää mahdollisuuksia selvitä omatoimisesti kotona. Palvelukoti Jokirannassa kuntoutuksen työntekijät testasivat kuusi tehostetun palveluasumisen asiakasta. Himmelin intervalliasiakkaista testattiin 40 henkilöä. Gamla Hemmetin vanhustenkerholaisista testattiin 14 henkilöä, jotka olivat kotona asuvia ikäihmisiä. Yhteensä testauksia siis tehtiin 60 henkilölle. Tuotetestauksen palautteen perusteella tuotekehityksessä olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti laitteen helppokäyttöisyyteen (ohjelmistoon voisi lisätä tallenna -painikkeen ja tietokoneen näyttö voisi olla suurempi). Lisäksi eri osa-alueiden testejä voisi vielä enemmän räätälöidä ikäihmisille soveltuviksi. Henkilökunnan mielestä PitKo- toimintakykytestausmittariston yhteensopivuutta Effica -järjestelmän kanssa tulisi kehittää. Tuotetestauksessa todettiin, että parhaiten Pitko -toimintakykytestauslaitteisto sopii melko itsenäisesti asuville ikäihmisille. Testin perusteella se ei kuitenkaan sovellu kovin muistihäiriöisille tai alentuneen kognition omaaville vanhuksille, eikä kovin toimintarajoitteisille henkilöille. Ikäihmiset ovat hyvin kiinnostuneita omasta toimintakyvystään ja mittariston avulla heitä voidaan motivoida itsenäiseen liikkumiseen, joten laitetta voitaisiin käyttää esim. ikäihmisten neuvoloissa ja vanhustenkerhojen yhteydessä. Safera Oy, sammuttava liesiturvajärjestelmä, , 4 kk Safera -liesiturvajärjestelmä ennaltaehkäisee liesipaloja, jotka ovat yksi yleisimmistä asuntopaloista. Liesiturvajärjestelmän avulla asiakas voi käyttää vanhaa ja tuttua liettään kuten ennenkin, mutta jos liedellä tapahtuu vaaratilanne, liesiturvajärjestelmä hälyttää ja katkaisee liedestä sähköt. Se voi myös sammuttaa nopeasti syttyvän liesipalon kohdistetulla sammutuksella eli liesituulettimeen asennetulla sammutuspatruunalla. Liesiturvajärjestelmää testattiin Länsi-Suomen Diakonialaitoksen omistamassa palvelutalossa. Diakonialaitos valitsi Hyvinvointialan Living lab -hankkeen kanssa pilottiin sopivan testaajan, yli 70 -vuotiaan rouvan. Hän valmistaa aktiivisesti ruokaa, mutta pelkää että palohälytin alkaa soida. Herkän palohälyttimen vuoksi hän on kokenut ruoanvalmistuksen hankalaksi. Tuotetestauksen palautteen perusteella asennuksen yhteydessä olisi syytä yksityiskohtaisesti käydä läpi laitteen toiminnot esim. mainita lapsilukosta ja neuvoa asiakasta sen käytössä. Testaus osoitti, että Safera Oy:n liesiturvajärjestelmä soveltuu erittäin hyvin ikääntyneen henkilön kotona asumisen tueksi. Laite lisää turvallisuuden tunnetta ja tukee ruoan valmistamista. Testauksen perusteella Safera Oy:n liesiturvajärjestelmä lisää ikäihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta, itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa itsenäistä ruoan valmistusta sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Tämän vuoksi laitteisto tukee asiakkaan pidempään kotona asumista. 20

21 STT Condigi Oy, kotihoidon mobiilijärjestelmä + langattomat turvapuhelimet , 3kk STT Mobilarm -järjestelmässä turvapuhelinhälytys menee suoraan hoitohenkilökunnalle. Hälytys tulee matkapuhelimen näytölle ja sisältää hoidettavan yhteystiedot, aiemmat hälytystiedot ja suunnitellut hoitokäynnit. STT Mobilarmin avulla voidaan hoitaa hälytyksen käsittely, kuten kuittaus ja syyn kirjoittaminen suoraan matkapuhelimesta eikä jälkikäteen tietokoneelta. Testaajina oli kymmenen vuotiasta ikäihmistä, joista suurin osa asuu Luvian keskustan tuntumassa ja muutama asiakas asuu noin 10 km päässä keskustasta haja-asutusalueella. Kahdeksalla asiakkaalla on ollut turvapuhelin jo aikaisemmin ja kaksi asiakasta oli uusia turvapuhelinasiakkaita. Asiakasvalinnat teki Luvian kotihoidon henkilökunta. Tuotetestauksen palautteen perusteella tuotekehityksessä tulee kiinnittää huomiota mobiiliohjelman piilotettavuuteen, jolloin kännykän normaalikäyttö puhelimena helpottuu. Myös näppäinlukko ja latauspalkin näkymättömyys ohjelman ollessa päällä aiheuttivat haasteita. Operaattorien verkot toimivat haja-asutusalueella vaihtelevasti, tämä aiheuttaa lisähaastetta mobiilijärjestelmien käyttöönottoon. Testaus osoitti, että STT Condigi Oy:n GSM-pohjaiset turvapuhelimet ja kotihoidon mobiilijärjestelmä soveltuvat ikääntyneen henkilön kotona asumisen tueksi. Erityisen myönteisenä asiakkaat kokivat sen, että turvapuhelinhälytykset menivät suoraan kotihoidon henkilökunnalle. Testaustulos osoitti, että GSM-pohjaiset turvapuhelimet ja mobiilijärjestelmä lisäävät ikäihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta, vapautta sekä itsemääräämisoikeutta. Omaisten mielestä laitteet pidentävät kotona asumista ja tuovat lisäturvaa, joten ne soveltuvat hyvin ikäihmisille. Henkilökunnan mielestä järjestelmä oli kotihoitoon sopiva ja sen käyttäminen oli suhteellisen helppoa. Mikäli asiakas voi luottaa, että saa apua tarvittaessa, se tuo luottamusta kotona selviämiseen. Henkilökunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että he voisivat käyttää järjestelmää, mikäli puhelimeen ja ohjelmaan liittyvät haasteet saadaan korjattua. Mobile Care and Safety Oy, Swing Apunappi kännykkään, 1. tuotetestaus: , 3 kk, 2. tuotetestaus: , 3 kk Swing Apunappi on matkapuhelimessa toimiva ohjelmisto, johon henkilö itse valitsee oman auttajapiirinsä. Avun hälyttäminen tapahtuu painamalla puhelimen selausnäppäintä. Hälytys tehdään ennalta sovituille henkilöille soittamalla, lähettämällä hätäviestin ja sijaintitiedot. Swing Apunapin toiminnallisuus perustuu mobiiliteknologiaan, eikä se vaadi kiinteitä asennuksia tai palvelimia. Se toimii kaikkialla GSM-verkon kuuluvuusalueella, myös GPS-paikannus toimii maailmanlaajuisesti. Tuotetestaukseen osallistui neljä kotona asuvaa ikäihmistä, joista kaksi oli tottuneita kännykän käyttäjiä. Testattavia asioita olivat lähinnä tuotteen soveltuvuus ikääntyneille ja käyttökokemukset sekä asiakkailta että hälytysten vastaanottajilta. Tuotetestauksen palautteen perusteella Swing Apunappi -ohjelmaan sopivien puhelinten tuotekehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Uuden puhelinmallin ottaminen käyttöön on haasteellista joillakin ikäihmisillä ja valitettavasti nk. senioripuhelimia, jotka olisivat yhteensopivia Swing Apunapin kanssa, ei vielä ole markkinoilla. Älypuhelinta suunniteltaessa ei ole otettu ikäihmisten erityistarpeita huomioon: esim. puhelimen näppäimet ovat pieniä, kontrastivärit puuttuvat ja näppäinlukko voi olla vaikeakäyttöinen. Ohjelman asentaminen puhelimeen, omaisten tietojen syöttäminen yms. voivat myös olla liian haastavia ikäihmisille. 21

22 Swing Apunappi soveltuu tämän kokemuksen perusteella hyvin kännykän käytön osaaville, myös oman kodin ulkopuolella liikkuville ikäihmisille. Erityisesti tuote soveltuu lisäturvaa esim. lenkkeilyyn ja muuhun liikkumiseen kaipaaville, jotka kantavat puhelinta mukanaan. Swing Apunappi lisäsi omaisten turvallisuuden tunnetta, koska he tiesivät ikäihmisen pystyvän hälyttämään apua sitä tarvitessaan. Swing Apunappi vaatii toimiakseen älypuhelimen, joten tämä saattaa rajoittaa käyttäjäkuntaa, mikäli markkinoille ei tule helppokäyttöistä älypuhelinta. Tunstall Oy, turvapuhelin + kaatumishälyttimet , 6 kk Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella testattiin erilaisia Connect+ turvapuhelimeen integroitavia hälyttimiä (kaatumishälytin, liikeanturi, vuodehälytin, valo-ohjain + valaisin moduuli, vetonaru ja palovaroitin) sekä turvaranneketta kotihoidon turvapuhelinasiakkailla. Hälytykset ohjautuvat Esperi Care Oy:n hälytyskeskukseen ja sieltä joko Satakunnan ambulanssipalvelulle, Esperi Care Oy:n turva-auttajalle, kotihoidon henkilökunnalle tai hoidettavan omaiselle. Porin kotihoidon henkilökunta valitsi tuotetestauksen kymmenen eripuolilla Poria asuvaa testaajaa eniten turvapuhelinhälytyksiä kaatumisen vuoksi tehneiden asiakkaiden joukosta. Tuotetestauksen palautteen perusteella passiivihälyttimien tuotekehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Toiminnallisia haasteita aiheuttivat passiivihälyttimien vikahälytykset, jotka johtuivat laitteiden herkkyydestä ja niiden yksilöllisten säätöjen asettamisen vaikeudesta. Vika-asetusten korjaaminen kesti, koska niitä voitiin säätää ainoastaan paikan päällä. Jatkossa laitteiden tulisi olla etäohjelmoitavissa. Lisäksi kaatumishälytinvyö koettiin hankalakäyttöiseksi. Testaus osoitti, että Tunstall Oy:n turvapuhelimeen integroitavat kaatumishälyttimet ja kaatumisenestolaitteet (esim. valot) soveltuvat ikääntyneen henkilön kotona asumisen tueksi. Erittäin hyvänä asiakkaat pitivät yöllä sängystä noustessa itsestään syttyviä valoja. Turvapuhelimeen integroitavat kaatumishälyttimet ja kaatumisenestolaitteet lisäävät ikäihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta ja itsemääräämisoikeutta. Testattavat laitteet tukevat myös asiakkaiden toimintakykyä, sillä he uskaltavat liikkua enemmän ja tietävät saavansa apua nopeasti. Henkilökunnan mielestä laitteet pidentävät kotona asumista ja tuovat lisäturvaa, joten ne soveltuvat hyvin ikäihmisille. Mikäli asiakas tietää saavansa nopeasti apua tarvittaessa, tuo se luottamusta kotona selviämiseen. Hoitajakutsu.fi Oy, langaton hoitajakutsujärjestelmä, , 3 kk Puutarhakodissa, joka on 18-paikkainen dementiakoti, testattiin uutta hoitajakutsujärjestelmää. Testaajina toimivat henkilökunta sekä asukkaat. Jokaiseen huoneeseen asennettiin seinälle kiinnitettävä, langaton hoitajakutsulaite, jossa on hoitajakutsupainikkeen lisäksi hoitajille tarkoitetut hätä-, lisäapu ja kuittauspainikkeet. Järjestelmä on nopea asentaa, sillä se ei vaadi kaapelointia tai pitkäkestoista asennustyötä. Hoitajilla oli kaksi mukana kannettavaa taskuvastaanotinta, joihin ikäihmisten hälytykset ohjattiin. Henkilökunnalla oli testattavanaan myös yksi kannettava, vesitiivis hälytin, jonka voi ottaa mukaan esim. suihkutilaan. Lisäapua tarvittaessa myös tästä voitiin tehdä hälytyksiä. Lisäksi testattiin kahta sänkyyn asennettavaa viivehälytintä. Viivehälytinmatto sijoitetaan sänkyyn patjan päälle ja lakanan alle hartioiden kohdalle. Hälyttimeen säädetään tietty aika, jonka puitteissa ikäihmisen oletetaan palaavan takaisin sänkyyn (esim. 10 min). Jos näin ei tapahdu, lähtee hoitajille hälytys. Tuotetestauksen loppupuoliskolla Puutarhakotiin toimitettiin hoitajakutsujärjes- 22

23 telmään integroitavissa oleva lattiahälytin. Tuote sijoitettiin asukkaan sängyn viereen, jolloin se teki hoitohenkilökunnalle hälytyksen, kun asukas nousi sängystä. Tuotetestauksen palautteen perusteella passiivihälyttimien tuotekehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Tuotetestauksessa oli mukana passiivihälyttimiä, joista viivehälytin ja sänkyanturi eivät soveltuneet Puutarhakodin käyttöön. Ne tekivät turhia hälytyksiä, kun testaajat kääntyilivät sängyssä. Lattiahälytin puolestaan koettiin toimivaksi ja tarpeelliseksi. Testaus osoitti, että Hoitajakutsu.fi Oy:n hoitajakutsujärjestelmä ja siihen integroitavat lisälaitteet (esim. lattiahälytin) soveltuvat hyvin dementiakotiympäristöön. Erittäin hyvänä hoitajat pitivät nopeaa lisäavun saamisen mahdollisuutta ja laitteen helppokäyttöisyyttä. Tämä lisää sekä asukkaan että hoitohenkilökunnan turvallisuutta. Myös lattiahälyttimen kautta saatu tieto siitä, että ikäihminen on noussut sängystä, koettiin tärkeäksi ja hoitajan työtä helpottavaksi. Hoitajakutsu.fi Oy:n hoitajakutsujärjestelmä hankittiin tuotetestauksen jälkeen Puutarhakotiin. Tuotetestausraportit ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Käynnissä olevat ja keskeytetyt tuotetestaukset Käynnissä on kaksi tuotetestausta, Tunstall Oy:n liiketunnistin ja sänkyhälytin sekä Motivaatioverkko Oy:n liikuntaan kannustava Motivaari -palvelu. Useita testauksia on suunnitteluasteella, joiden testaustoiminta, tulosten analysointi ja raportointi siirtyvät Hyvinvointialan Living lab -hankkeelta alkavalle Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan - hankkeelle. Hankkeen tuotetestauksista neljä keskeytyi: etäohjelmoitavat kaatumishälyttimet, paikantava turvaranneke, virike-tv sekä hyvinvointi-tv. Keskeytyksien syyt vaihtelivat protovaiheessa olevien tuotteiden jatkokehitystarpeista tuotetestausten toimintaperiaatteellisiin näkemyseroihin Talous-Alma, teknologiahankintojen arviointimalli Hankkeen tuloksena syntyi Talous-Alma, joka on arviointimalli teknologiahankintoja koskevan päätöksenteon tueksi. Mallin kehittäjänä toimivat Prizztech Oy:n Kasvu- ja innovaatiopalvelutiimin asiantuntijat. Mallin tavoitteena on auttaa hyvinvointiteknologian hankkijaa teknologian hyödyllisyyden arvioinnissa. Arviointimalli luo yhtenäisen toimintakäytännön hankintojen laadullisten ja taloudellisten vaikutusten selvittämiseen. Talous-Alman avulla hankinnan vaikutuksia voidaan arvioida sitä käyttävän asiakkaan, hänen omaisensa ja tuotteen tai palvelun hankkivan yksikön kannalta: - Asiakkaan näkökulmasta mallissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten hankinta edistää sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa. - Yksikön näkökulmasta arvioidaan mm. se, miten hankinta helpottaa tai tehostaa henkilöstön työskentelyä. Mallin tärkeänä osana on tuotteen tai palvelun hankinta- ja käyttökustannusten vertailu. Mallin avulla voidaan arvioida myös vaihtoehtoisen toimintamallin riskejä ja kustannusvaikutuksia. 23

24 Arviointimalli on tehty haastattelemalla laitehankintojen valmistelusta vastaavia asiantuntijoita julkisella sektorilla ja laitteita toimittavia yrityksiä. Talous-Alma arviointimalli on hyödynnettävissä ja monistettavissa laajasti vastaaviin käyttötarkoituksiin. Kuvio 5. Talous-Alma 3.6. Porin seudun osahankkeen arviointi Toiminnan ja tulosten arviointi sekä tavoitteiden saavuttaminen Hyvinvointialan Living lab -hankkeen tavoitteet saavutettiin Porin seudulla erinomaisesti. Hankkeen tavoitteena oli luoda keskitetysti organisoitu toimintamalli yritys-kunta-asiakas - yhteistyölle sekä muille sidosryhmille kuten omaisille ja kolmannelle sektorille. Porin seudun osahankkeessa luotiin uusi innovatiivinen toimintamalli, jossa yritykset voivat testata tuotteitaan ja palveluitaan aidoilla käyttäjillä todellisissa toimintaympäristöissä. Toimintamalli mahdollistaa käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton sekä tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetyssä Living lab -toimintamallissa kunta/perusturva voi testata tuotteita ja palveluita ennen hankintapäätösten tekemistä. Lisäksi mallissa ikäihmisten ja omaisten on mahdollista vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kertomalla omista käyttökokemuksistaan. Living lab -toimintamalli on osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi, sillä toteutuneita tuotetestauksia on kahdeksan ja käynnissä sekä suunnitteluasteella olevia tuotetestauksia on yli kymmenen. 24

25 Porin perusturvan vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea mahdollisimman pitkälle ikäihmisten kotona selviytymistä. Tavoitteena on ollut löytää tuotteita, joilla voidaan tukea ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja kotona selviytymistä. Hankkeen avulla on saatu uusinta tietoa valmisteilla ja markkinoilla olevista teknologioista, jotka soveltuvat ikäihmisten käyttöön. Hanke on mahdollistanut tuotteiden testaukset asiakkaiden, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa ja luonut uudenlaisen toimintamallin yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vaikka tuotteet olisivatkin jo markkinoilla, ne eivät välttämättä sellaisenaan sovellu ikäihmisille. Lisäksi toimivalla teknologialla voidaan vaikuttaa hoitohenkilökunnan työssäviihtyvyyteen ja kohdentaa resursseja inhimillisesti tärkeisiin tehtäviin. Toimintamalli on lisännyt kunnan, asiakkaiden, omaisten, yritysten sekä muiden sidosryhmien yhteistyötä merkittävästi, se on konseptoitu ja helposti monistettavissa muualle. Hankkeen aikana on luotu pohjaa Living lab -toiminnan alueelliselle strategialle ja kehitetty Satakunta Living labs -konsepti, joka kokoaa yhteen maakunnassa toimivat Living labit. Tämä lisää Satakunnan vetovoimaisuutta sekä houkuttelee uusia yrityksiä sijoittumaan maakuntaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää uusia kuntien hankinta-, liiketoiminta- ja palvelukonsepteja. Porin seudun hankkeessa luotiin teknologiahankintojen arviointimalli eli Talous-Alma. Mallin tavoitteena on auttaa teknologian hyödyllisyyden arviointia hankintaprosessissa. Vastaavaa mallia ei ole vielä muualla kehitetty. Lisäksi hanke on saanut laajaa kansallista näkyvyyttä, jonka tuloksena keskeiset hyvinvointiteknologian yritykset ovat halunneet tehdä yhteistyötä Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ja PO- SEKin kanssa. Yritykset ovat nähneet Living lab -ympäristön arvon ja hyödyn omalle tuotekehitykselleen. Vastaavanlaista toimintaa ei ole muualla Suomessa Living lab -toimintamallin arviointi Porin seudun Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa kehitetty toimintamalli on toiminut erittäin hyvin. Kaikki mukana olleet tahot ja sidosryhmät ovat olleet halukkaita jatkamaan toimintaa myös hankkeen jälkeen. Yritysten palautteesta ilmenee, että tuotetestaukset ovat olleet erittäin onnistuneita. Lähes kaikki mukana olleet yritykset ovat halunneet jatkaa tuotetestauksia luodussa Living lab - toimintakonseptissa, koska he kokevat aidon käyttäjäpalautteen erittäin tärkeäksi tuotekehitykselleen. Lisäksi yritykset ovat arvostaneet tuotetestausprosessiin osallistumisen helppoutta ja systemaattisesti analysoitua sekä perusteellisesti raportoitua palautetta. Palvelukonseptiin osallistuminen on myös tuonut yrityksille sekä heidän tuotteille ja palveluille laajaa näkyvyyttä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yritysten palautteen perusteella tämä on ollut erittäin merkittävää. Tiedottamisen myötä olemme myös saaneet paikalliset yritykset kiinnostumaan Living lab - toiminnasta sekä suuntaamaan tuotteitaan ja palveluitaan ikäihmisille. Yritysten palautteet Porin seudun Living lab -toimintamallista ovat Liitteessä 2. Yhteistyö Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa on ollut erittäin tiivistä. Hankkeen alussa solmittiin yhteistyösopimus, joka on mahdollistanut henkilökunnan osallistumisen tuotetestauksiin työajalla. Sopimus on uusittu vuoden 2012 alussa ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka eli Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen toteutusajan. Perusturvan kotihoidon henkilökunta on pääsääntöisesti hankkinut testaajat, osallistunut koulutus- ja infotilaisuuksiin, opastanut ikäihmisiä tuotteiden käytössä, välittänyt ikäihmisten palautetta reaaliajassa projektin henkilöille sekä kertonut omista käyttökokemuksistaan. Hankkeen toi- 25

26 mintaa sekä siinä toteutettavia tuotetestauksia on suunniteltu yhteistyössä perusturvan kanssa. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtaja on Hyvinvointialan Living lab - hankkeen ohjausryhmän jäsen. Lisäksi kaksi vanhustyönpäällikköä on kuulunut alueelliseen projektiryhmään. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtajan mukaan hanke on mahdollistanut tiedon saamisen uusimmista teknologisista ratkaisuista ja käyttökokemuksia niistä ennen varsinaisia hankintapäätöksiä. Perusturvassa pyritäänkin testaamaan kaikki hankittava teknologia Living lab -toimintaympäristössä ennen hankintapäätöstä. Tuotetestausympäristöjen tarjoajien palautteet Porin seudun Living lab -toimintamallista ovat luettavissa Liitteessä 3. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa saatujen hyvien tulosten myötä myös uusia tuotetestausympäristöjä on ilmoittautunut Living lab -toimintamalliin ja yhteistyö heidän kanssaan on alkamassa. Yhteistyö ikäihmisten kanssa on ollut erittäin tuloksellista ja ikäihmiset ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan tuotetestauksiin. Testaajat ovat olleet testauksiin sitoutuneita ja antaneet aktiivisesti palautetta tuotteiden käytettävyydestä. Osa ikäihmisistä on halunnut jatkaa uusissa tuotetestauksissa, koska he ovat kokeneet käyttäjälähtöisen kehittämistyön merkitykselliseksi. Muiden sidosryhmien kanssa yhteistyö on toiminut hyvin. TEKESin edustaja on osallistunut alueellisen projektiryhmän toimintaan. Alueen oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä koko hankkeen ajan mm. osallistumalla eri hankkeiden ohjausryhmiin sekä työryhmiin. Myös Prizztech Oy:n asiantuntijoiden kanssa yhteistyö on ollut erittäin tiivistä ja tuloksellista (mm. Satakunta Living labs konsepti ja Talous-Alma). Rahoittajille on kerrottu säännöllisesti toiminnan etenemisestä. Satakuntaliitto on arvioinut toiminnan hyväksi ja tulokselliseksi, joten sen esityksestä maakuntahallitus hyväksyi Living lab -käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKille Living lab -toimintamalli on osoittautunut eriomaiseksi. Kunnan, yritysten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välinen yhteistyö on lisääntynyt alueella merkittävästi. Tämä on luonut yrityksille uusia kontakteja sekä liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen myötä on tehty Porin seutua tunnetuksi sekä aloitettu kansainvälisen hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa neuvottelut tuotekehitysyksikön sijoittumisesta Porin seudulle. Lisäksi hankkeen aikana luodun Satakunta Living labs -konseptin avulla koko maakunnan vetovoimaisuutta voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Porin seudun osahankkeen toiminnasta ja tuloksista on tiedotettu laajasti eri tiedotusvälineiden kautta. Osahankkeesta kertovat artikkelit ja radio- sekä televisiohaastattelut ovat nähtävissä osoitteessa Lisäksi hankkeesta on tiedotettu useissa eri tilaisuuksissa sekä Porin seudulla että valtakunnallisesti. Hankkeessa luodusta toimintamallista on tiedotettu myös kansainvälisesti (Elcanet -verkosto sekä kansainväliset tapaamiset eri messujen yhteydessä). 26

27 Tiedottaminen tiedotusvälineiden kautta Vuosi 2010: - Porin seutu investoi käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan, KOKOn Innovaatio ja osaaminen -verkoston tiedotuslehti ONNI 1/ Ikäihmiset kehittämässä uusia innovaatioita vanhustenhoitoon, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman tiedotuslehti Liike 2/ Käyttäjät kehittäjinä, Porin Yrittäjien -lehti Pyry 4/ PitKo-laitteisto ikäihmisten toimintakykytestaukseen - Iloa ja hyötyä senioreiden ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten arkeen, Kehittämiskeskus Oy Häme: KOKO - Hyvinvointiverkosto tiedottaa, toukokuu Porissa testataan hyvinvointiteknologiaa aidoissa ympäristössä, Kuntalehti, syksy 2010 Vuosi 2011: - Living Lab tuottaa hyvinvointia ikäihmisille ja yrityksille, KOKOn Innovaatio ja osaaminen verkoston tiedotuslehti ONNI 1/ Living Lab tuottaa hyvinvointia ikäihmisille ja yrityksille, Satakuntaliiton verkkolehti Satanen 02/ Living lab tuottaa hyvinvointia ikäihmisille ja yrityksille, Satakunnan Yrittäjä -lehti 5/2011, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin elinkeinouutiset -liite - Living lab - hyvinvointia, Satakunnan Yrittäjä -lehti 6/ Uutinen Ikäihmisille suunnattua hyvinvointiteknologiaa testataan Porissa, YLE Lounais-Suomen Uutiset Haastattelu Hyvinvointialan Living lab -hankkeesta, Satakunnan radio Hyvinvointiteknologia ikäihmisten avuksi, YLE Satakunta Lisäturvaa koteihin, Palokuntalainen Hyvinvointialan Living lab hakee yrityksiä tuotekehitysympäristöönsä, Satakunnan Yrittäjä -lehti 7/2011, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin elinkeinouutiset -liite - Käyttäjäpalaute ohjaa kehitystyötä, SEKES ry:n Muutos -lehti 2/ Puutarhakotiin hankittiin turvateknologiaa oman tuotetestauksen kautta, Uusi Aika Kasvuhautomossa sparrataan, Living labissä testataan, Satakunnan Yrittäjä -lehti 9/2011, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin elinkeinouutiset -liite Muu hankkeesta tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Eri tiedotusvälineiden kautta tehdyn viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista ja siinä kehitetystä yhteistyömallista, tuotetestauksista ja Talous-Almasta on viestitty laajasti alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. 27

28 Alueellinen: Porin seudulla on järjestetty useita tilaisuuksia, joissa on kerrottu ikäihmisille ja heidän omaisilleen hankkeen toiminnasta. Porissa Viikkarin Valkamassa sijaitsevaan Ikäpisteeseen on toimitettu kansio, johon on koottu tietoa hankkeessa testatuista tuotteista ja palveluista, jotta Ikäpisteestä pystyttäisiin jakamaan hyvinvointiteknologiatietoa ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen henkilökuntaa on ollut useista tiimeistä mukana hankkeen palavereissa, infotilaisuuksissa ja tuotetestauksissa. Porin perusturvalautakunnalle on marraskuussa 2011 jaettu hankkeen esite sekä tiedotettu hankkeen hyödyistä perusturvalle ja toteutetuista ja suunnitteilla olevista tuotetestauksista. Lisäksi perusturvalautakunnan puheenjohtaja on käynyt tutustumassa hankkeen toimintaan. Hanketta on myös esitelty hyvinvointiasioista vastaavalle Porin apulaiskaupunginjohtajalle. Toiminnasta on kerrottu alueellisen hyvinvointiverkoston sekä HYKE-verkoston välityksellä. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista on kerrottu POSEKin yhteistyöhankkeiden, esim. Sataesteetön -hanke, Käyttäjäkeskeinen kiinteistöympäristö -hanke (KÄKI), WTAL Langattomat teknologiat itsenäisen elämisen apuna -hanke ja SataTila -hanke, ohjausryhmissä sekä muissa tapaamisissa. Lisäksi hankkeen toiminnasta on kerrottu alueen oppilaitoksille mm. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillisen yliopiston Rauman toimipiste ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Hanketta on myös esitelty Turun kauppakorkeakoulun graduryhmässä. Hankkeessa on järjestetty kolme verkostoitumistilaisuutta alueella: Hyvinvointialan Living lab - hankkeen Jazztilaisuus, Uusia toimintamalleja yhdessä hyvinvointiin -seminaari sekä Softafoorumi ICT-alan yrityksille. Kansallinen: Toteutuneiden tuotetestausten lisäksi hankkeen toimintamallista on keskusteltu kymmenien yritysten kanssa. Tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista on välitetty valtakunnallisesti KOKOn hyvinvointi- sekä innovaatio- ja osaaminen verkostoille että KÄKÄTE -verkostolle. Hankkeen toimintamallia on esitelty mm. Pohjois-Satakunnan perusturvan työntekijöille, Aalto yliopiston ja Active Life Village -hankkeen tutkijoille. Hankkeen projektipäällikkö on osallistunut Alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisen ja johtamisen -koulutusohjelmaan (Innoventurer) sekä Ammattikorkeakoulujen Neloskierteen Living lab -operaattorivalmennukseen ja esitellyt Hyvinvointialan Living lab -hanketta koulutusohjelmissa. Seudulliset Kehittämisyhtiöt SEKES ry järjesti Kuntatalolla tammikuussa 2012 yrityskehityspäivät, joihin osallistuivat alueellisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat ja yrityskehittäjät ympäri Suomen. Tapahtumaan valittiin etukäteen Suomesta kymmenen hyvää käytäntöä, joista Porin seudun Hyvinvointialan Living lab -hanke oli yksi. Projektipäällikkö esitteli hankkeen toimintaa ja tuloksia tilaisuudessa. Hanke ja siinä kehitetty toimintamalli sai laajaa huomiota ja sitä pidettiin erittäin hyvänä. Myöhemmin tapahtuman jälkeen mm. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Forsssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tulivat tutustumaan Hyvinvointialan Living lab - hankkeen toimintaan ja tuloksiin. Hankkeesta on myös tiedotettu useissa muissa tapahtumissa (mm. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän tilaisuudessa Kauhajoella, Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKOn järjestämässä Joukkokohtauksessa Hämeenlinnassa sekä Kaupunkifoorumissa Seinäjoella). Porin osahanke osallistui InnoSuomi -kilpailuun sekä Satakuntaliiton tulevaisuuskilpailuun. 28

29 Kansainvälinen: Hankkeen toiminnasta on viestitetty kansainvälisesti mm. Elcanet -hankkeen kautta. Lisäksi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin kansainvälistymispalveluiden välityksellä on hankkeen toiminnasta ja tuloksista kerrottu laajasti. Hankkeen lopuksi tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitettiin Kiinaan suuntautuneen messu- ja verkostoitumismatkan yhteydessä. Porin seudun osahanke osallistui EU:n Regiostars -kilpailuun sarjassa INCLUSIVE GROWTH: Social Innovation: creative responses to the challenges in society. Voittaja julkistetaan alkuvuodesta Toiminnan jatko Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hanke Satakunnan maakuntahallitus hyväksyi Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen, jonka tavoitteena on toteuttaa Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa suunnitteluasteelle jääneitä tuotetestauksia ja uusia tuotetestauksia hyvinvointiteknologiayritysten kanssa sekä ottaa mukaan uusia tuotetestausympäristöjä. Tavoitteena on myös levittää Living lab -toimintamallia laajasti sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Satakunta Living labs Hyvinvointialan Living lab -hankkeen myötä on esiin noussut tarve koota Satakunnassa toimivat Living labit yhteen, yhdistää niiden tietotaitoa, palveluita, lisätä verkostoyhteistyötä sekä hyödyntää monipuolista osaamista. Tämän pohjalta on luotu Satakunta Living labs -konsepti Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin ja Prizztech Oy:n yhteistyönä. Näin mahdollistuu hyvien käytäntöjen levittäminen sekä käyttäjälähtöisten palveluiden entistä tehokkaampi tuottaminen ja käyttöönotto. Satakunta Living labs edistää Satakunnan brändiä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavana maakuntana ja mahdollistaa ammattimaisen tuotekehitystoiminnan myös yritysten näkökulmasta. Palvelumallin vakiinnuttaminen Hyvinvointialan Living lab -hankkeen aikana luotu Living lab -palvelukonsepti on todettu hyväksi ja toimivaksi, joten tavoitteena on tulevaisuudessa vakiinnuttaa se pysyväksi palveluksi Porin seudulle. Palvelukonsepti on myös helposti monistettavissa muuallekin. 29

30 4. ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE 4.1. EPTEK ry Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) on sosiaali- ja terveydenhuollon soveltava alueellinen kehittämisorganisaatio. Yhdistys luo maakunnallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämishankkeillaan uusia toimintatapoja ja osaamista tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Palveluihin kuuluvat hankekoordinointi, konsultointi, koulutus ja tekniset tukipalvelut. EPTEK ry on toteuttanut ja hallinnoinut monia kehittämishankkeita jo vuodesta Yhdistyksen toteuttamat kehittämishankkeet liittyvät videoneuvottelutekniikan hyödyntämiseen, kotona asumisen tukemiseen sekä terveyden edistämiseen. EPTEK ry on ja on ollut mukana myös useissa kansainvälisessä hankkeessa Etelä-Pohjanmaan osahankkeen tausta Väestön ikääntyminen Suomessa aiheuttaa merkittäviä haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle. Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan vanhushuoltosuhde vuonna 2010 oli 0,31 65 vuotta täyttänyttä asukasta yhtä työikäistä, eli vuotiasta, kohti. Vanhushuoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2010 oli suurempi kuin koko Suomessa, missä luku oli 0,27. Tämä merkitsee sitä, että Etelä-Pohjanmaalla on erityinen tarve uusiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin, jotka tukevat ikäihmisten selviytymistä. [1.] Väestön ikääntymisen lisäksi haastetta luo muistisairautta sairastavien henkilöiden määrän kasvu. Hyvinvointialan Living Lab hankkeen taustana on EPTEK ry:n aikaisemmin toteuttamat Eeva, Kotipesä ja Kulkurin valssi -hankkeet. Eeva -hankkeessa keskityttiin dementoituneiden ja heidän omaishoitajiensa turvallisuuteen. Hankkeessa luotiin eri toimijatahot yhdistävä yksilöllinen turvaverkko dementoituneen arjen turvaksi. Eeva -hankkeessa luodun mallin juurruttamista jatkettiin Kotipesä -hankkeessa, jossa opastettiin kuntien henkilökuntaa, palveluyrityksiä ja teknologiayrityksiä ymmärtämään dementoituvan elämää kotona ja kehittämään ja soveltamaan teknologiaa inhimillisesti kotona asuvan elämään. Kulkurin valssi -hankkeessa haettiin ratkaisuja kotona asuvien dementoituvien eksymisvaaran ehkäisyyn. Edellä mainittujen aikaisemmin toteutettujen hankkeiden myötä Etelä-Pohjanmaan kunnissa on tietoa hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä ikäihmisten arjen tukemisessa. Hankkeiden aikana tullut tietotaito on tukenut erinomaisesti Hyvinvointialan Living Lab -hanketta, jonka avulla hankkeen tulokset ovat olleet saavutettavissa Taustalla olevat ohjelmat ja strategiat Etelä-Pohjanmaan osahankkeen taustalla olevia ohjelmia ja strategioita ovat olleet: Alavuden kaupungin vanhustyön suunnitelma ja -strategia Hyvää Ikää Alavudella vuoteen Vanhustyön suunnitelma ja -strategia laadittiin Alavuden vanhuspalvelujen turvaamiseksi. Pääpiirteenä vanhuspalvelujen turvaamisessa oli, että omaisten, lähiympäristön ja ikääntyvän tarpeita vastaavien palveluiden tukemana iäkäs alavutelainen voi 30

31 asua tasa-arvoisena ja arvostettuna kuntalaisena omassa tutussa ja turvallisessa kodissaan ja elinympäristössään mahdollisimman pitkään. [2.] Lapuan ikäpoliittinen ohjelma Ohjelman visiona on oikeus ikääntyä arvokkaasti, täyttä elämää eläen. [3.] Seinäjoen kaupungin ikäihmisten palvelujen tavoite- ja toimenpideohjelma Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella vuoteen Pääpaino ohjelmassa oli panostaa voimakkaasti kotona asumisen edellytysten parantamiseen. [4.] Seinäjoen kaupungin valmisteilla oleva Seinäjoen Ikäohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste [5.] Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat Vanhuspoliittiset linjaukset korostavat toimintakyvyn parantamista, itsenäistä selviytymistä, palvelujen saumattomuutta ja monipuolisuutta, esteetöntä ympäristöä sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. [6.] Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. KOKO:n tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Painotus on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintojen lisäksi laaja-alaisessa asuinympäristön ja yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. [7.] 4.4. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kuvaus Tavoitteet Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen tavoitteena olivat Living Lab -toiminnan pitkän tähtäimen vision kirkastaminen ja strategian luominen Keskitetysti organisoidun toimintamallin luonti yritys-kunta -yhteistyölle sekä muille sidosryhmille kuten omaisille ja kolmannelle sektorille Kumppanuusmallien luominen Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Living Lab - ympäristöissä sekä verkostoituminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa tavoitteita lähdettiin saavuttamaan moniammatillisen toiminnan kautta. Living Lab -toiminnan visio ja strategia ovat kehittyneet hankkeen edetessä. Living Lab -toiminta kohdistettiin Etelä-Pohjanmaan alueella ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen, jossa tavoitteena oli luoda toimintamalli yritysten ja kuntien, omaisten sekä kolmannen sektorin yhteistyölle. Tavoitteena oli saada toimiva yhteistyö näiden toimijoiden sekä omaisten välille, jotta kotona asumisen tuki on mahdollista saada mahdollisimman nopeasti ikäihmisten käyttöön. Lisäksi perehdyttiin kuntien hoitokotien teknologioihin, jotka osaltaan olivat hankkeen Living Lab ympäristöjä. Living Lab -toiminnassa korostettiin myös kumppanuusmallien luomista ja verkostoitumista Living Lab -ympäristöissä. Tavoitteena oli kumppanuusmallien ja verkostoitumisen avulla levittää hyviä käytäntöjä ja kokemuksia Living Lab -ympäristöjen kesken sekä luoda toimijoiden välille kestävä verkosto, joka tukee toimintaa Kohderyhmä Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kohderyhmänä olivat hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset. Yritykset toimivat aidoissa käyttöympäristöissä ja -tilanteissa, joista he saivat käyttökokemuksia sekä kehitysideoita. Yritykset toivat kotona asumisen tukiryhmään teknologia- 31

32 ja palvelutietoutta sekä mahdollistivat ikäihmisten kotona asumisen tukemisen, tuotteiden ja palveluiden avulla. Osahankkeessa ovat olleet mukana seuraavat yritykset: Addoz Oy, Anvia Oyj, Comp Aid Oy, Esperi Care Oy, Everon Oy/ Ab, Finn-ID Oy, GS-Group, LDS Oy, Muistin Suomi Oy, Smart Care Oy, STT Condigi Oy, Teltonika International Oy, Tunstall Oy, Verifi Oy, Vivago Oy. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kohderyhmään kuuluivat Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien sosiaali- ja terveysalan henkilöstöt. Etelä-Pohjanmaan alueella sosiaali- ja terveysalan henkilöstöille järjestettiin erilaisia koulutuksia, liittyen muistihäiriöisten henkilöiden hoitoon ja tukemiseen. Living Lab -toiminnan välillisenä kohderyhmänä olivat ikääntyvät muistihäiriöiset sekä heidän omaisensa. Toiminnan avulla tuettiin ikäihmisten kotona asumista mm. viemällä hyvinvointiteknologiaa koteihin. Ikäihmisten omaiset olivat myös mukana valitsemassa sopivinta tukiratkaisua. Living Lab -toiminnan avulla omaiset ovat saaneet uudenlaisen tavan huolehtia ikäihmisistä Living Lab -ympäristöt Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kohdealueeseen kuuluivat Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit. Näissä kaupungeissa Living Lab -toiminta kohdistui kaupunkien ikäihmisten palveluihin. Living Lab -toiminnan ympäristöinä toimivat ikääntyvien kodit ja elinympäristöt, kaupunkien kotihoitopalvelut sekä hoitokodit. Osahankkeen kohdealueiden Living Lab -ympäristöt ovat olleet samankaltaisia jokaisessa kaupungissa. Lisäksi tuotteiden testausympäristönä toimi EPTEK ry:n testauslaboratorio, missä yritysten tuotteita testattiin. Alavus Alavuden kaupungissa Living Lab -ympäristöinä ovat toimineet Alavuden kotihoitopalvelu sekä heidän asiakkaiden elinympäristöt. Ikäihmisten kotona asumisen tueksi asennettiin hyvinvointiteknologiaa, jota hankkeessa testattiin. Alavuden kaupungin hoitokoteihin (Viiishovi, Tusanhovi ja Vääpelin kortteli) suunniteltiin järjestelmä, joka kilpailutuksen jälkeen otettiin käyttöön hoitokodeissa. Hoitokodit ja kotihoito toimivat hankkeessa Living Lab -ympäristöinä, missä tutkittiin tuotteiden toimivuutta ja yhteensopivuutta sekä itse valintaprosessia. Alavuden kaupungin kokonaisjärjestelmään kuuluvat Lukkarinhovin, Rantakodon, Salminkodon, Tervashovin, Tusanhovin, ja Viishovin -hoitokodit sekä Vääpelinkujan asuinyhteisö ja Alavuden kaupungin kotihoito. Lapua Living Lab -ympäristöinä Lapuan kaupungissa ovat toimineet Lapuan kaupungin kotihoitopalvelun sekä heidän asiakkaidensa toiminta- ja elinympäristöt. Kotihoitopalvelun toimintaympäristö on toiminut yritysten, kunnan sekä ikäihmisten ja heidän omaisten yhteistyöympäristönä. Ikäihmisten elinympäristöt ovat puolestaan toimineet tuotteiden aitoina testausympäristöinä. Lapuan kaupungissa Living Lab -ympäristöinä ovat lisäksi toimineet hoitokodit, joihin tehtiin hyvinvointiteknologian tarvekartoituksia sekä kilpailutus, jonka tuloksena palvelutalo Hopearinteeseen hankittiin hoitokotijärjestelmä sekä ovijärjestelmä. Seinäjoki Seinäjoen kaupungin alueella Living Lab -ympäristönä on toiminut Seinäjoen kaupungin kotihoito, johon kuuluvat kotihoitopalvelun toimintaympäristöt sekä asiakkaiden kodit ja elinalueet. Seinä- 32

33 joen kaupungin hoitokoteihin tehtiin lisäksi hyvinvointiteknologian tarvekartoituksia, joiden avulla Seinäjoki on kilpailuttanut ja selvittänyt useamman hoitokodin teknologiatarpeita. Hoitokodit ovat osaltaan myös toimineet Living Lab -ympäristöinä. Testauslaboratorio Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n testauslaboratorio toimi Living Lab - ympäristönä. Hyvinvointiteknologiatuotteiden toimivuutta ja käytettävyyttä testattiin testauslaboratoriossa ennen kuin niitä asennettiin ikäihmisten käyttöön. Testauslaboratoriossa testattiin myös muutamia hyvinvointialan yritysten tuotteita, jotka tulivat suoraan yritysten kautta tuotetestaukseen Yhteistyö Hyvinvointialan Living Lab -hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli luoda keskitetysti organisoitu toimintamalli yritys-kunta -yhteistyölle sekä muille sidosryhmille. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen Living Lab -toiminta perustui kuntien, yritysten, omaisten sekä kolmannen sektorin yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Yritys-kunta -yhteistyötoiminta oli keskeistä Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa. Yritykset tiedottivat tuotteistaan mm. kotona asumisen tukiryhmän ja eri seminaaritilaisuuksien kautta. Yritykset vierailivat kotona asumisen tukiryhmän kokouksissa, missä ryhmän jäsenet saivat tietoa olemassa olevista tuotteista, jotka voisivat olla ikäihmisten kotona asumisen tukena. Kotona asumisen tukiryhmään kuuluvat henkilöt tiedottivat myös eteenpäin muille kotihoidon henkilökuntaan kuuluville ihmisille tuotteista. Kotona asumisen tukiryhmien kokouksissa vierailivat mm. Addoz Oy, Anvia Oyj, Finn ID Oy, Muistin Suomi Oy, Smart Care Oy, STT Condigi Oy ja Tunstall Oy. Lisäksi EPTEK ry:n tiloissa toiminut testauslaboratorio on selvittänyt ja testannut useiden eri yritysten laitteita ja jakanut tätä tietoutta kuntiin sekä ylimaakunnallisille partnereille. Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen seminaaritilaisuuksissa yritykset esittelivät laitteitaan, joihin tilaisuuksiin osallistuvilla oli mahdollisuus tutustua. Everon Oy/Ab ja Tunstall Oy olivat esittelemässä laitteitaan Etelä-Pohjanmaan osahankkeen seminaaritilaisuudessa marraskuussa Lisäksi yrityksien ja kuntien välillä oli osto- ja myyntitoimintaa. Kunnat, ikäihmiset ja omaiset tekivät merkittävää yhteistyötä miettiessään sopivaa tuotetta kotona asumisen tueksi. Kotihoidon henkilökunta havaitsi ikäihmisten elinympäristöistä mahdollisia tarpeita kotona asumisen tuelle, joita käsiteltiin yhdessä kotona asumisen tukiryhmän kanssa. Asian käsittelyn jälkeen kunta oli yhteistyössä omaisten ja ikääntyvän kanssa, jossa tuotteen sopivuudesta ja hankkimisesta päätettiin yhdessä. Living Lab -toiminnan aikana yritykset saivat palautetta ja käyttökokemuksia kotiin asennetuista tuotteista. Ikäihmiset tai omaiset tiedottivat tuotteen toimivuudesta joko kunnalle tai EPTEK ry:lle, josta tieto kulki yritykseen. Yhteistyö yritysten, kuntien, ikääntyvien ja omaisten sekä EPTEK ry:n kanssa mahdollisti käyttökokemuksien saamisen oikeista käyttöympäristöistä sekä näin tuotekehityskohteiden löytämisen. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on tehty Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kanssa. EPTEK ry on ollut luennoimassa Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n muistisairaiden omaishoitajaryhmää aiheesta teknologia muistisairaiden tukena. 33

34 Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen ylimaakunnallinen toteutus on mahdollistanut yhteistyön Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien alueella. Ylimaakunnallisessa yhteistyössä osatoteuttajat ovat jakaneet tietoa ja kokemuksia oman alueen hyvistä käytännöistä muille alueille Living Lab -toiminnan hyödyt Hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset Hyvinvointialan Living Lab -hankkeessa keskeisenä asiana oli yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä, missä keskeisinä tekijöinä olivat myös hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset. Yhteistyö yritysten, Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien sekä ikäihmisten kanssa antoi yrityksille lisää tietoutta muun muassa toimintatavoista, haasteista ja tarpeista. Yritykset pystyivät pääsemään yhteistyön avulla mahdollisimman lähelle käyttäjiä sekä tuotteiden hankkijoita. Hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset pystyivät Hyvinvointialan Living Lab - hankkeen avulla saamaan tuotteista oikeita kokemuksia oikeista toimintaympäristöistä. Palautteiden ja kokemusten avulla yritykset saivat tuotekehityskohteita sekä palautetta toimivista ja ei toimivista ominaisuuksista. Aidot toimintaympäristöt mahdollistivat värikkään tuotetestaustoiminnan, jossa täytyi ottaa huomioon asiakkaiden ympäristöjen yksilöllisyys. Kun tuotetestausympäristöt ovat erilaisia, saadaan mahdollisimman laaja kuva tuotteen toimivuudesta. Tuotetestaustoiminta oikeissa toimintaympäristöissä on hyvin tärkeää yrityksille, koska mahdollisten puutteellisuuksien myötä tuotteita voidaan kehittää yhä eheämmiksi kokonaisuuksiksi. Kehityksen myötä asiakastyytyväisyys paranee, joka vaikuttaa myös myyntiin. Lisäksi yritysten saamat palautteet ja kokemukset sekä oikeat toimintaympäristöt mahdollistivat toimintaympäristön uusille innovaatioille. Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien kanssa tekemä yhteistyö lisäsi selkeästi yritysten tunnettavuutta ja liiketoimintaa alueella. Useat yritykset olivat esittelemässä tuotteitaan kotona asumisen tukiryhmille (KAT -ryhmä), jonka avulla tieto olemassa olevista sekä markkinoille tulevista tuotteista ja yrityksistä tuli moniammatillisen ryhmän tietoon, mistä tieto laajeni myös yhä eteenpäin. Useille ikäihmisille, joiden tilanteita käsiteltiin KAT -ryhmässä, asennettiin tuote kotona asumisen tueksi, mikä vaikutti positiivisesti myös yritysten liiketoiminnan kasvamiseen alueella. Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit Hyvinvointialan Living Lab -hankkeessa luotu moniammatillinen kotona asumisen tukiryhmän toimintamalli auttoi Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkeja huolehtimaan alueella asuvista ikäihmisistä. Kaupungit pystyivät luomaan yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa omanlaisensa toimintamallin ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen. KAT -ryhmän toiminnan avulla pystyttiin auttamaan konkreettisesti ikääntyviä ja sen vuoksi toiminta oli myös tuloksellista. Lisäksi toiminta nähtiin kaupungeissa kustannustehokkaana, olemassa olevien mahdollisuuksien parempana hyödyntämisenä sekä ikäihmiset huomioon ottavana toimintana. Kaupunkien hankkiessa hyvinvointiteknologia tuotteita tai -palveluita, Etelä-Pohjanmaan osahankkeen hanketyöntekijät olivat mukana vertailemassa tuotteita sekä tarjouksia. Kaupungit pystyivät saamaan Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen myötä puolueettoman mielipiteen tuotteista sekä tarjouksista. Puolueetonta mielipidettä pidettiin kaupungeissa tärkeänä asiana. Jo pelkkä tarjousten vertaaminen oli haasteellista, pelkkien sisältökysymyksien vuoksi. 34

35 Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa järjestettiin useita hyvinvointiteknologiatuotteisiin liittyviä koulutuksia, joissa esimerkiksi hoitohenkilökunta sai tietoa laitteista ja niiden käytöstä sekä uusista mahdollisuuksista auttaa kotona asuvia ikääntyviä. Kotona asumisen tukiryhmän toiminnassa yksi oleellinen asia oli tietotaidon kartuttaminen. Moniammatillisen ryhmän avulla tietoa saatiin laajasti sekä yritysyhteistyön avulla tietoa kartutettiin erilaisista tuotteista ja yrityksistä. KAT -ryhmän toimintatapana oli tiedottaa asioista eteenpäin yhä laajemmalle. Tuotteissa olevat pienet nyanssierot voivat vaikuttaa ratkaisevasti teknologian toimivuuteen kotona asuvilla ikääntyvillä. Tämän huomioiminen ja koetut onnistumiset ovat lisänneet kuntien kotihoidon osaamista ja arviointikykyä kotona asumisen tukemisessa teknologioilla. Ikäihmiset ja heidän omaisensa Kotona asumisen tukiryhmän toiminnan, laiteasennusten sekä huolehtimisen myötä mahdollistettiin se, että ikäihmiset voivat asua yhä pidempään omassa kodissaan. Useat laiteasennukset toivat turvallisuuden tunnetta arkeen, niin ikääntyville kuin omaisillekin. Myös se, että joku huolehtii tai muistaa, on tärkeä asia. Aina ennen hyvinvointiteknologian tai muun ratkaisun hankinta päätöstä keskusteltiin ratkaisusta ikäihmisen sekä omaisten kanssa, jolloin mahdollistettiin vaikuttamismahdollisuus. Useille ikääntyville oma koti on rakas paikka ja asumisen mahdollistaminen omassa kodissa on heille tärkeää Tulokset Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminnan tuloksena syntyi toimiva, tuloksellinen ja monistettava pilotointiympäristö, jonka avulla tuettiin kotona asuvia ikäihmisiä sekä mahdollistettiin hyvinvointiteknologiatuotteiden testaukset oikeissa ympäristöissä. Pilotointiympäristössä toimivat hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset, ikäihmiset ja omaiset sekä kotona asumisen tukiryhmään kuuluvat työntekijät. Pilotointiympäristön toiminnalle luotiin uusi monistettava toimintamalli, joka on myös Etelä-Pohjanmaan osahankkeen innovaatio. Toimintamallin keskeisenä toimijana oli kotona asumisen tukiryhmä, joka organisoi toimintaa, jolla ikäihmisten kotona asumista tuettiin. Pilotointiympäristön merkittävänä tukena olivat yhteistyö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Yhteistyöllä mahdollistettiin tiedon jakaminen ylimaakunnallisesti. Tietoa jaettiin muun muassa yritysyhteistyöstä, hyvinvointiteknologiatuotteiden testauksista ja niiden tuloksista sekä käyttäjien kokemuksista. Ylimaakunnallisen hankkeen myötä pystyttiin lisäksi kehittämään yhteistyötä Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla toimivien hyvinvointiin liittyvien teknologia- ja palvelualan yritysten kanssa. Yhteistyö hyvinvointiin liittyvien teknologia- ja palvelualan yritysten kanssa mahdollisti yritysten tuotekehityskohteiden löytämisen sekä lisääntyvän liiketoiminnan alueella. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminnassa hyvin keskeistä. Moniammatilliset KAT -ryhmät rakennettiin niin, että ryhmä koostui monen hallintoalan henkilöistä, jolloin yhteistyön avulla saatiin hyödynnettyä jokaisen ryhmään kuuluvan osaamista. KAT - ryhmät koostuivat suurimmaksi osaksi kunnan omista työntekijöistä, jolloin pystyttiin saamaan tieto kunnan omista toimintatavoista ja menetelmistä. Ikäihmisten kotona asumisen tuen mahdollisti KAT -ryhmän yhteistyö yrityksien, ikääntyvien, omaisten, muiden KAT -ryhmien sekä joissain määrin myös kolmannen sektorin, kuten Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa. Laajemman yhteistyön avulla pystyttiin ymmärtämään paremmin eri tahoja sekä saamaan tietoa tarpeista, 35

36 olemassa olevista ratkaisuista sekä mahdollisuuksista toteuttaa ratkaisut. Kolmas sektori toimi pääsääntöisesti tiedon välittäjänä tai sen tuojana Kotona asumisen tukiryhmä, KAT KAT -ryhmien kokoonpanot Kotona asumisen tukiryhmät perustettiin Etelä-Pohjanmaalla Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkeihin. Ryhmät koostuvat moniammatillisista henkilöistä ja ryhmiä on kehitetty hankkeen aikana tuomalla uusia henkilöitä ryhmään mukaan eri toiminta-alueilta. Alla olevassa kuvassa on esiteltynä kolmen alueen KAT -ryhmien kokoonpanot, jotka ovat kehittyneet tähän muotoon hankkeen aikana (Kuvio 6). Kokoonpanot luotiin jokaisessa kaupungissa tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Alavuden kaupungin KAT - ryhmän kooonpano Lapuan kaupungin KAT - ryhmän kokoonpano Seinäjoen kaupungin KAT - ryhmän kokoonpano Kotipalvelupäällikkö, Kotihoito Vastaava sairaanhoitaja, Kotihoito/ Viishovi Sairaanhoitaja, Rantakoto Sairaanhoitaja, Rantakoto Lähihoitaja, Alavuden kaupunki Muistikoordinaattori, Alavuden kaupunki Sosiaaliohjaaja, Alavuden kaupunki Kiinteistöhoitaja, Alavuden kaupunki Atk-vastaava, Alavuden kaupunki Palveluohjaaja, Kotihoito Projektipäällikkö, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Vanhustyön johtaja, Lapuan kaupunki Palveluohjaaja, Lapuan kaupunki Muistihoitaja, Lapuan kaupunki Lähihoitaja, Lapuan kaupunki Terveydenhoitaja, Lapuan kaupunki Fysioterapeutti, Lapuan kaupunki Kotihoito, Lapuan kaupunki Kotihoito, Lapuan kaupunki Projektipäällikkö, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Vanhustyön johtaja, Seinäjoen kaupunki Kotihoidon johtaja, Seinäjoen kaupunki Muistihoitaja, Ikäkeskus Lähihoitaja, Kotihoito Eteläinen alue Sairaanhoitaja, Kotihoito Keskusta - Niemistön alue Terveydenhoitaja, Kotihoito Länsi-Pohjan alue Geronomi, Kotihoito Nurmon alue Aluevastaava, Kotihoito Peräseinäjoen alue Lähihoitaja, Kotihoito Ylistaron alue Sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki Sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki Sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki Fysioterapeutti, Kotihoito SAS Koordinaattori, Seinäjoen kaupunki Sähkötöiden valvoja, tilapalvelut, Seinäjoen kaupunki Projektipäällikkö, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Projektityöntekijä, EPTEK ry Kuvio 6. Kotona asumisen tukiryhmien kokoonpanot alueilla 36

37 KAT -ryhmän toimintamalli KAT -ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa käsittelemään ikäihmisten arjesta nousseita haasteita. Kotihoidon työntekijät havainnoivat ja kirjaavat tilanteita, jotka he raportoivat oman alueen KAT -ryhmän vastaavalle. Ryhmä käsittelee moniammatillisesti haasteet ja pyrkii löytämään niihin ratkaisun, joko hyvinvointiteknologian keinoin tai muulla tavalla. Tuotteiden asennuksista ja erilaisista tukimahdollisuuksista keskustellaan ja sovitaan kotona asuvan iäkkään asiakkaan sekä omaisten kanssa. KAT -ryhmässä määrätään jokaiselle asiakastapaukselle vastuuhenkilö, joka hoitaa asian mahdollisuuksien mukaan eteenpäin. KAT -ryhmä organisoi ratkaisuun tarvittavat työtehtävät oikeille henkilöille ja mahdollisten teknologioiden hankintapäätösten myötä asennustyöt tehdään mahdollisimman nopeasti. Asiakastapauksien tilanteita seurataan KAT - ryhmässä vielä mahdollisen asennuksen tai muun ratkaisun jälkeenkin, jolla varmistetaan ratkaisun toimivuus. KAT -ryhmä reagoi muutoksiin ja käsittelee tilanteet tarvittaessa uudelleen. KAT - ryhmä tai osa sitä kokoontuu tarvittaessa nopeasti. Moniammatillisuuden ja kuukausittaisen kokoontumisen vuoksi tukiratkaisut pystytään saamaan nopeasti asiakkaiden käyttöön. KAT -ryhmissä Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupungeissa, on mietitty toimintamalleja myös teknologioiden rahoitusmahdollisuuksiin. Ryhmissä on mietitty millä perusteilla asiakas voi saada tuotteen ilman omaa rahoitusta. Esimerkiksi joissain tapauksissa asiakas voi saada tuotteen vammaispalvelulakiin tai veteraanietuuksiin perustuen. KAT -ryhmissä on myös mietitty vaihtoehtoja sille, missä tilanteessa kunta voisi kustantaa tuotteen. Tällaisissa tapauksissa tuote olisi kunnan omistuksessa ja sen käydessä tarpeettomaksi, kunta voisi siirtää sen toiselle asiakkaalle. Jokaisessa kaupungissa on luonnollisesti laadittu omanlaisensa toimintamallit näitä tilanteita varten. KAT - ryhmän moniammatillisuus mahdollistaa, että koko ryhmä on saanut tietoa näistä erilaisista mahdollisuuksista ja ryhmä on voinut työskennellä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden toimintamallien laatiminen on edesauttanut asiakkaiden tasapuolista kohtelua. Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien KAT -ryhmissä esiin tulleita kokemuksia ja käytäntöjä on jaettu kolmen kaupungin kesken. Ryhmiin tuotiin tietoa siitä, miten muissa KAT -ryhmissä oli tapana tehdä, ja mitkä tavat oli koettu hyviksi. Yhteistyön avulla säästettiin aikaa ja pystyttiin saamaan mahdollisimman hyvät ja yhtenäiset ratkaisut käyttöön. Lisäksi KAT -ryhmään osallistuvat hanketyöntekijät toivat tietoa Tampereen ja Porin kaupunkien alueilta saaduista hyvistä käytännöistä sekä tuotteista ja yrityksistä. Asiakastapaus esimerkki, S24 Kotihoidon asiakas asuu omassa kodissaan ja hänelle on tehty Alzheimerin -taudin diagnoosi vuonna Asiakkaalla on tapana keittää liedellä, varsinkin pannukahvia. Kotihoidon kotikäynneillä henkilökunnalla on noussut huoli asiakkaan keittelyn turvallisuudesta. Kotihoidon työntekijä on havainnoinut asian ja kirjannut ylös mahdollisen ongelman sekä asiakkaan tiedot. Kuukausittain järjestettävässä KAT -ryhmän kokouksessa kotihoidon työntekijä nostaa asiakastapauksen esille, jota käsitellään yhdessä moniammatillisessa ryhmässä. Ryhmä keskustelee ja miettii, mikä ratkaisu voisi olla asiakkaalle paras. Moniammatillisen ryhmän ansiosta tilannetta voidaan miettiä laajasta näkökulmasta, ja siten tuoda esiin erilaisia ratkaisuja tilanteeseen. KAT - ryhmä mietti asiakkaan tilanteeseen ratkaisuksi liesivahdin ja palovaroittimen asennusta. Liesivahti ja palovaroitin antaisivat asiakkaalle turvaa ja mahdollisesti vahinkotilanteessa liesivahti estäisi tulipalon syttymisen. Kotihoidon työntekijä selvittää asiakkaan tilanteen ja lieden käytön vielä tarkemmin. Kunnassa, jossa asiakas asuu, on toimintatapana se, että kunta ostaa yritykseltä sähkötöiden asennuspalvelun. Tässä kunnassa on myös toimintatapana, että asiakkaalle kustannetaan tietyin ehdoin liesivahti, esimerkiksi vammaispalvelulakiin tai diagnoosiin perustuen. Moniammatillisen ryhmän avulla tilanne pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisesti, jokainen ryhmän jäsen tietää 37

38 oman toiminta-alueensa ja pystyy näin auttamaan asiakasta omalta kannaltaan. Ryhmässä sovitaan, kuka hoitaa tuotteen tilaamisen, asennuksen organisoimisen sekä hankintakustannusten kustantajan selvityksen. Moniammatillisuuden avulla tilanteeseen liittyvät tehtävät ja vastuut voidaan jakaa nopeasti. Kotona asumisen tukiryhmien kokousten välissä ryhmän jäsenet hoitavat asiakkaan asiaa eteenpäin. Asiakkaan ja omaisten välisen keskustelun jälkeen KAT -ryhmään kuuluvan jäsenen kanssa päätettiin hankkia asiakkaalle liesivahti. Myönteisen päätöksen myötä KAT -ryhmän jäsen tilaa tuotteen ja tiedottaa asiaan liittyville muille ryhmän jäsenille asiasta. Laitteen asennus hoidetaan mahdollisimman pian ja seuraavassa KAT -ryhmän kokouksessa todetaan, että asiakkaan turvaksi on asennettu liesivahti. Asiakkaan tilannetta ja tuotteen toimivuutta seurataan edelleen ja raportoidaan tilanteesta vielä seuraavassa ryhmän kokouksessa. Ryhmä reagoi mahdollisiin tilanteiden muutoksiin ja käsittelee asiakastapaukset tarvittaessa nopeasti uudelleen Välilliset tulokset Etelä-Pohjanmaan osahankkeen välillinen tulos oli ikäihmisten kotona asumisen tukeminen hyvinvointiteknologian avulla. KAT -ryhmän toiminnan tuloksena ikäihmisille saatiin asennettua hyvinvointiteknologiaa koteihin, ilman merkittävää viivettä. KAT -toiminnan avulla mahdollistettiin kotona asuminen pidempään sekä turvallisuuden tunteen lisääntyminen niin ikääntyville kuin omaisille. Eräänä merkittävänä tuloksena Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa oli nopea reagointi erään asiakkaan ulos lähtemiseen hankkeen toimesta asennetun hyvinvointiteknologian avulla. Laitteen antaman hälytyksen avulla asiakas välttyi eksymiseltä ja mahdolliselta paleltumiselta sekä omaiset suurelta huolelta. Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen aikana ikäihmisten kotona asumisen tueksi asennetun hyvinvointiteknologian maksoi pääsääntöisesti ikäihmiset ja heidän omaisensa. Joissain asiakastapauksissa maksajana olivat Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit. Kaupungit omistivat jonkin verran hyvinvointiteknologiaa, joita hyödynnettiin asentamalla niitä ikääntyvien käyttöön. Kaupungin omistamia laitteita hyödynnettiin useammalla asiakkaalla tilanteessa, jossa edellisen asiakkaan asiakassuhde oli päättynyt. Lisäksi osa kotiin asennetuista tukiratkaisuista täyttivät vammaispalvelulain kriteerit, jolloin asiakas oli oikeutettu saamaan korvauksen hänelle asennetuista tukiratkaisuista. Teknologiakustannukset jakaantuivat kahteen kategoriaan: kuukausimaksuperusteiset (laitteet ja niihin liittyvät palvelut, joista maksetaan kuukausimaksua) ja kokonaan kustannettavat teknologiat. Alavus Alavuden kaupungin kotona asumisen tukiryhmän käsiteltävänä oli 20 asiakastapausta. Asiakkaista yhdeksälle asennettiin tueksi kotiin hyvinvointiteknologiaa. Näistä yhdeksästä asiakkaasta tällä hetkellä vielä kahdeksalla on käytössä hyvinvointiteknologiaa ja he asuvat edelleen omassa kodissaan. Yhden asiakkaan asiakassuhde päättyi laitoshoidon tarpeeseen. Hyvinvointialan Living Lab - hankkeen aikana ikäihmisten tueksi asennettiin mm. turvapuhelimia, turvapuhelimeen liitettävä palovaroitin, langattomia ovikelloja, älykäs oviturva sekä ovihälytin ja palovaroitin äänenvahvistimella. KAT -ryhmän käsittelyssä olevista asiakastapauksista 11:sta ei asennettu teknologiaa, vaan ratkaisua haettiin muilla tavoin. KAT -ryhmän käsittelyn perusteella, osalle ikäihmisistä todettiin parhaaksi ratkaisuksi laitoshoito. Joissain asiakastapauksissa hyvinvointiteknologiasta ei ollut ratkaisua tarpeeseen tai ratkaisuksi oli keksitty jokin muu, esimerkiksi olemassa olevan laitteen toiminnan varmistaminen sijoittamalla laitteet ikäihmiseltä näkymättömiin. Jonkin verran esiintyi myös haluttomuutta ottaa hyvinvointiteknologiaa käyttöön, joko ikäihmisen tai omaisten taholta. Lisäk- 38

39 si muutama asiakastapaus tarvitsee vielä lisäselvityksiä, joten tapausten käsittely siirtyy myöhempään ajankohtaan. Yksittäisiä asiakastapauksia KAT -ryhmässä käsiteltiin Alavudella huomattavasti vähemmän kuin muilla osahankkeen alueilla. Tämä johtui osin siitä, että hankkeen alussa Living Lab toiminta painottui kahden hoitokodin teknologiaselvitykseen. Hoitokotien teknologiaselvitys osoittautui haasteelliseksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen ansiosta päästiin seuraamaan kokonaista hankintaprosessia, joka alkoi suunnittelusta ja testeistä ja päättyi kilpailutuksen jälkeiseen käyttöönottoon. Prosessissa oli useita kohtia, joissa huomattiin asiantuntija-avun tarpeellisuus. Suunnitteluvaiheessa oli tärkeää ymmärtää kokonaisuudet ja etsiä ongelmaperusteinen ratkaisu, jolloin yksikköjen prosesseihin ei tarvinnut tehdä niin suuria muutoksia (prosessit ohjaavat toimintaa, ei teknologia). Kilpailutus ja päätöksenteko olivat hankalia, koska useilla eri toimittajilla on samantapaisia ratkaisuja ja kustannuksia ei ollut helppoa vertailla. Päätöksentekijän oli ymmärrettävä teknisiä kokonaisuuksia, tarjoajien teknisiin selostuksiin ei voinut sokeasti luottaa. Asennusvaiheessa ja käyttöönotossa oli tärkeää löytää kunnista vastuuhenkilöt, jotka aloittivat teknologioiden istuttamisen olemassa oleviin prosesseihin. Alavuden kaupunki KAT -ryhmän asiakastapaukset N = 20 Laitoshoidon tarve 20 % Haluttomuus teknologiaan 10 % 10 % 15 % 45 % 40 % 5 % Teknologiasta ei ratkaisua Muu syy Teknologiaa asennettu Teknologiaa asennettu, asiakassuhde päättynyt Lapua Lapuan kaupungissa kotona asumisen tukiryhmä käsitteli 47 asiakastapausta, joista koteihin asennettiin hyvinvointiteknologiaa 22 henkilölle. Näistä henkilöistä hyvinvointiteknologiaa on hankkeen loppuvaiheessa käytössä 16 henkilöllä ja kuusi on poistunut kotihoidon piiristä, muun muassa pitkäaikaispaikan tarpeen vuoksi. Lapuan kaupungin kotihoidon asiakkaille hankkeen aikana on asennettu turvapuhelimia, oviturvia, liesivahteja, palohälyttimiä, langattomia ovihälyttimiä, liiketunnistimella toimiva valo sekä kulunvalvontalaite. Osassa tapauksista turvapuhelin kokonaisuuteen kytkettiin lisäksi esimerkiksi palohälytin, liesivahti tai molemmat. Tukiratkaisut olivat erilaisia ja ne räätälöitiin aina asiakkaan tarpeiden mukaan. 39

40 KAT -ryhmän käsittelyssä olleista asiakastapauksista 25:lle ei asennettu hyvinvointiteknologiaa. Suurimpana yksittäisenä syynä oli asiakkaan tai omaisen kielteinen kanta hyvinvointiteknologian käyttöön ottamiseen. Useissa asiakastapauksissa ryhmän käsittelyn tuloksena todettiin laitoshoidon olevan paras ratkaisu. Muita syitä siihen, että hyvinvointiteknologiaa ei asennettu, oli jonkun muun ratkaisun kehittäminen esim. sopivan tuotteen saatavuuden loppuminen tai omaisten omat ratkaisut, joista pelottavin oli munalukon käyttäminen tarvittaessa sisällä pysymisen turvaamiseksi. Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen aikana KAT -ryhmän käsittelyyn tulleista asiakastapauksista muutaman käsittely jäi vielä kesken, joita käsitellään myöhempänä ajankohtana. Lapuan kaupungin KAT -ryhmässä käsitellyistä asiakastapauksista vain yhteen ei ollut ratkaisua hyvinvointiteknologiasta. Myös Lapualla KAT -ryhmä osallistui hoitokoti Hopearinteen teknologiahankintaan. Ryhmässä kartoitettiin ensin ongelmat, joiden perusteella käytiin neuvotteluita ja vuoropuhelua toimittajien kanssa. Lopuksi tehtiin tarjouskierros ja hankinta neljäsiipisen hoitokodin ovijärjestelmälle sekä hoitajakutsukokonaisuudelle. Lapuan kaupungissa hanke toi hyvää kokemusta siitä, että hoitokotien teknologiahankinnat kannattaa suunnitella ja toteuttaa jo rakennusvaiheessa. Tämän on nähty tuottavan huomattavia kustannus- ja aikasäästöjä. Lapuan kaupunki KAT -ryhmän asiakastapaukset N = 47 Laitoshoidon tarve 2 % 15 % Haluttomuus teknologiaan 19 % 47 % 34 % 13 % Teknologiasta ei ratkaisua Muu syy 17 % Teknologiaa asennettu Teknologiaa asennettu, asiakassuhde pättynyt Seinäjoki Kotona asumisen tukiryhmän käsittelyssä Seinäjoen kaupungissa oli 46 asiakastapausta. Näistä yli puolelle, eli 24 ikäihmiselle, asennettiin hyvinvointiteknologiaa kotona asumisen tueksi. Viisi näistä asiakkaista on siirtynyt pitkäaikaispaikalle hoitokotiin tai muuten pois kotihoidon palvelujen piiristä. 19 asiakasta käyttää edelleen hankkeessa asennettuja hyvinvointiteknologiaratkaisuja. Ikäihmisille asennettiin kotona asumisen tueksi GPS- ja radiopaikannuslaitteita, turvapuhelimia, älykkäitä oviturvia, langattomia ja vahvistettuja ovikelloja, liesivahteja, palovaroittimia, vuodeturva, helppokäyttöinen puhelin, ovihälytin sekä lääkeannostelija. Lisäksi yhdessä asiakastapauksessa rakennettiin pyörätuoliliuska, jotta kotiin sisälle oli helpompi päästä. Yhdessä asiakastapauksessa ratkaisuksi valittiin hyvinvointiteknologian sijaan gsm puhelin, joka toi asiakkaalle turvaa. Näissä 40

41 ratkaisuissa liitettiin usein monta laitetta yhteen turvapuhelimen kautta, esimerkiksi palohälytin ja liesivahti. Hyvinvointiteknologiaa ei asennettu KAT -ryhmässä käsitellyistä tapauksista 22 ikäihmiselle. Näissä asiakastapauksissa oli monia syitä ja suurin yksittäinen syy oli se, että KAT -ryhmän käsittelyn perusteella paras ratkaisu ikäihmisen tilanteeseen oli laitoshoitoon siirtyminen. Kolmessa asiakastapauksessa ei asennettu hyvinvointiteknologiaa, koska ikäihminen tai omaiset eivät sitä halunneet. Yhdessä näistä asiakastapauksista tuotetta pidettiin liian kalliina. Muihin syihin kuuluva jonkin muun ratkaisun kehittäminen, oli myös yleinen syy siihen, ettei hyvinvointiteknologiaa asennettu. Näissä kolmessa asiakastapauksessa ratkaistiin ongelma lisäämällä turvallisuutta lisälukkojen avulla, lukkosuojalla sekä palveluntarjoajan asiakkaaksi siirtymisellä. Iso osa asiakastapausten käsittelyistä on loppuraportin kirjoitusvaiheessa vielä kesken, joiden käsittelemistä jatketaan myöhempänä ajankohtana. Myös Seinäjoen KAT -ryhmässä käytiin läpi alueen hoitokotien teknologioita ja järjestelmiä. Eräässä hoitokodissa tarvittiin laajennus olemassa olevaan järjestelmään. Hankintaprosessista tuli työläs johtuen siitä, että järjestelmän tarvitsija oli vuokralla kiinteistössä, johon järjestelmä laajennus tarvittiin. Lisäksi järjestelmän kunnosta saatiin aluksi ristiriitaista tietoa, jolloin luottamus osapuolten välillä oli koetuksella. Prosessi päättyi kuitenkin hyvin, järjestelmä saatiin lopulta päivitettyä huomattavasti edullisemmin kuin alussa saadut arviot osoittivat. Tämä prosessi opetti KAT - ryhmälle sen, että moniammatillisuutta tarvitaan asioiden kokonaiskuvan selkeyttämiseksi sekä oikeanlaisen ratkaisun löytämiseksi. Ensimmäiset arviot voivat olla kaukana todellisuudesta ja siksi hankintaprosesseihin on hyvä käyttää aikaa. Seinäjoen kaupunki KAT -ryhmän asiakastapaukset N = 46 Laitoshoidon tarve Haluttomuus teknologiaan 24 % 41 % Teknologiasta ei ratkaisua 2 % 7 % 15 % 52 % 11 % Muu syy Teknologiaa asennettu Teknologiaa asennettu, asiakassuhde pättynyt Haastavia laiteasennuksia Asiakasmäärien kokonaislukemasta vajaalle puolelle asennettiin hyvinvointiteknologinen laite kotona asumisen tueksi. Laiteasennukset suorittivat yleensä palveluntarjoajat, EPTEK ry, kuntien työntekijät tai joissain tapauksissa ikäihmisten omaiset. Laiteasennukset eivät aina olleet yksinkertaisia, vaan monissa tapauksissa täytyi tehdä lisäselvityksiä ja muita toimenpiteitä, ennen kuin 41

42 laite oli mahdollista asentaa. Seuraavat kolme esiteltyä laiteasennusta tuotti asentajille Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen aikana eniten ongelmia ja ihmettelemisen aihetta. Virike tv -pilotti Pilottiasiakkaana Virike tv -pilotissa olivat Seinäjoen kotihoidon asiakaspariskunta Peräseinäjoelta. He asuivat syrjäseudulla, n. 25 kilometrin päässä kotihoidon toimistolta. Pariskunnasta mies oli parempikuntoinen, mutta myös rouva teki ruoan itse sekä muita kotiaskareita. Pariskunnasta oli huomattavissa sairauksien ja ikääntymisen mukana tuomaa alakuloisuutta ja ehkä masennustakin. Lapsia pariskunnalla oli kolme ja lapsenlapsia useita. Kotihoito kävi asiakaskäynnillä täyttämässä dosetit kerran kahdessa viikossa. Television katselu tuntui olevan tärkeä ajanviete, koska heillä oli käytössään myös maksullisia tv-kanavia. Pariskunnalle vietiin virike tv marraskuussa Mukana tällöin oli myös pariskunnan poika, joka asuu Peräseinäjoen keskustasta 25 kilometrin päässä. Pojan vaimo oli ammatiltaan hoitaja, jonka suosittelu auttoi pariskunnan myönteiseen päätökseen virike tv-pilottiin. Rouva asennoitui hieman negatiivisesti virike tv:n viemiseen, mutta mies oli kiinnostuneempi ja seurasi tarkasti asennuksia ja asentajien ohjeita. Virike tv sijoitettiin olohuoneeseen samalle paikalle missä edellinen tv oli, pääasiassa sen vuoksi, että ADSL-boxi sekä pistorasia olivat lähettyvillä. Pilotin tarkoituksena oli testata kuvapuhelin-ominaisuutta, koska se oli kokeilun pääkäyttökohde. Liittymänopeus ja linjan laatu mitattiin kertaalleen speedtest.net ja pingtest.net -sivustoilla, joiden mukaan kuvapuheluyhteyden muodostaminen olisi ollut mahdollista. Kuvapuhelinyhteys saatiin vaivattomasti muodostettua ja jokaisella kokeilukerralla ääni kulki hyvin molempiin suuntiin, mutta kuvan lähettämisen kanssa oli suuria ongelmia. Vain murto-osa yhteyksistä onnistui kuvan suhteen; Kuvan lähetys onnistui useasti vain kotihoidon suunnasta ja monesti kummastakaan päästä ei lähtenyt kuvaa ollenkaan. Syyksi tähän epäiltiin Internet-liittymän nopeutta ja sen mahdollista nopeuden vaihtelua, koska kohde sijaitsi yli kuuden kilometrin päässä lähimmästä jakokeskuksesta. Kotihoidon päässä kaukosäädinohjaus katkesi monesti kuvapuhelun lopettamisen jälkeen. Mitään keinoa ei tämän korjaamiseen keksitty, vaan keskusyksikkö jouduttiin käynnistämään uudelleen, lähes joka kerta kuvapuhelun jälkeen. Laite oli viikon ajan kokeilussa. Tänä aikana se käynnistyi itsestään asiakkaan luona useamman kerran kolmen aikoihin aamuyöstä ja herätti asukkaat. Laite haettiin pois, koska kuvapuhelinyhteyttä ei olosuhteiden vuoksi saatu toimimaan halutulla tavalla. GSM turvapuhelin Lapualla asiakkaalle oli aikaisemmin asennettu turvapuhelin ja siihen liitettävä GSM-moduuli, koska asiakas ei omistanut kiinteää puhelinlinjaa. Asennettu laitekokonaisuus ei kommunikoinut täysin Lapuan palolaitoksella sijaitsevan hälytyskeskuksen kanssa, vaan joskus hälytys meni läpi ja joskus ei, mutta useimmiten hälytys ei onnistunut. Uutta hälytystä ei pystynyt tekemään ennen kuin vanha hälytys oli kuitattu suoraan turvapuhelimesta. Kännykkä näytti kuitenkin kyseisessä paikassa täyttä signaalia, joten katvealueesta ei ollut kyse. Hälytystenohjausta kokeiltiin lisäksi suoraan kännykkään, jolloin hälytyksien teossa ei ollut mitään ongelmaa. Ongelmasta oltiin yhteydessä laitevalmistajaan ja valmistaja lähetti kokeiltavaksi uudemmanmallisen GSM -turvapuhelimen, jossa on GSM-moduuli sisäänrakennettuna. GSM turvapuhelin toimi EPTEK ry:n omistamalla Elisan SIM-kortilla, mutta ei omaisen omistamalla Saunalahden SIMkortilla. SIM-korttien ominaisuuksissa ei ollut eroja. Laitevalmistaja kertoi, että myös heillä oli ollut ongelmia Saunalahden puhelinliittymän kanssa ja suositteli Elisan tai Soneran liittymää. Elisan/Saunalahden (Saunalahti on Elisan tytäryhtiö) jälleenmyyjät eivät uskoneet asiaa ja useista 42

43 yhteydenotoista Elisan tukeen ainoastaan yksi henkilö sanoi välittömästi, että turvapuhelimiin suositellaan aina Elisan liittymää. Omainen irtisanoi Saunalahden liittymän ja hankki tilalle Elisan liittymän. Kohteeseen jätettiin GSM -turvapuhelin Elisan liittymällä, koska se osoittautui varmatoimiseksi. Aikaisempi turvapuhelin ja siihen liitettävä GSM-moduuli osoittautui tässä paikassa epävarmaksi molemmilla liittymillä. Asiaan saattoi vaikuttaa myös vanha hälytyskeskusjärjestelmä. Älykäs oviturva Alavudella asiakkaalle oli asennettu turvapuhelin, johon oli liitetty kaksi älykästä oviturvaa liiketunnistimilla, mitkä valvoivat etu- ja parvekkeen ovia. Laitteella oli ongelmia saada yhteyttä puhelinlinjan kautta, jonka jälkeen huomattiin, että puhelinpistorasiaan liitettävää adapteria ei saanut painaa pohjaan asti, vaan se oli jätettävä muutaman millin päähän pohjasta. Adapterin ja puhelinpistorasian väliin laitettiin teipinpala estämään adapteria menemästä pohjaan asti, joka oli toimiva ratkaisu. Huomattiin, että laitteella oli ongelmia tehdä hälytyksiä erään palveluntarjoajan hälytyskeskukseen. Selvityksen jälkeen kävi ilmi, että hälytyskeskusta oli päivitetty ja tämän jälkeen hälytyskeskuksen lokitiedoston mukaan, turvapuhelimen ja hälytyskeskuksen välillä oli ollut yhteensopivuusongelma. Palveluntarjoaja ei ollut tehnyt minkäänlaista ilmoitusta siitä ettei hälytykset olleet tulleet perille päivityksen jälkeen. Hälytyksiä ei saatu toimimaan palveluntarjoajan hälytyskeskuksen kanssa, joten hälytykset ohjattiin hälyttämään suoraan yövalvojan puhelimeen. Ilmeni, että turvapuhelin oli hälyttänyt yövalvojan puhelimeen hälytysaikojen ulkopuolella, vaikka todellisuudessa ovia ei ollut avattu. Epäiltiin, että laite oli ilmoittanut kuluneista paristoista tai, että hälytystä ei ollut osattu kuitata oikein, ja täten hälytys olisi jäänyt kiertämään. Turvapuhelinta testattiin demohälytyskeskukseen, mutta testaamisessa ei pystytty tarkentamaan mistä ylimääräiset, hälytysajan ulkopuolella tulleet, turhat hälytykset johtuivat. Myöhemmin ilmeni, että rannekehälytin oli ollut fyysisesti kotihoidon toimistolla. Turvapuhelimessa oli ollut oletuksena autopresence -ominaisuus päällä, joka tarkastaa ovatko laitteet turvapuhelimen kantama-alueella. Lisäksi rannekkeesta oli paristo loppunut. Ranneke poistettiin kokonaan turvapuhelimen laiteasetuksista, koska rannekkeelle ei ollut kohteessa tarvetta ja ylimääräiset hälytykset loppuivat. Laitevalmistajan mukaan turvapuhelin on nyt mahdollista liittää palveluntarjoajan hälytyskeskukseen ja tulevaisuudessa hälytykset poistetaan yövalvojan puhelimesta ja ohjataan kyseiselle palveluntarjoajalle Osahankkeen arviointi Tavoitteiden saavuttaminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Living Lab -toiminta kohdistui ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen, jonka visiota kirkastettiin hankkeen aikana. Ikäihmisten kotona asumisen tuelle on hankkeen aikana kehitetty oma strategia. Hanke on mahdollistanut perusteellisen pohjan luomisen living lab - toiminnalle. Keskeinen osa Hyvinvointialan Living Lab -hanketta oli yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa organisoi keskitetysti kuntien kotona asumisen tukiryhmät. Yhteistyön kehityksen myötä löydettiin uusia väyliä toimia ja täten tukea ikäihmisten kotona asumista. Esimerkiksi kunnan sisäisen yhteistyön kehitys toi huomattavan lisäarvon, kun kunnan tekninen osaaminen osallistui KAT -ryhmän toimintaan. Tämän yhteistyön avulla pys- 43

44 tyttiin hoitamaan tukiratkaisuja ilman ulkopuolista toteuttajaa. Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien yhteistyö yritysten kanssa kehittyi, minkä avulla tieto kulki olemassa olevista tukiratkaisuista sekä mahdollisuuksista ja haasteita. Kotona asumisen tukiryhmä teki merkittävää yhteistyötä omaisten kanssa, kun mietittiin sopivia ratkaisuja ikäihmisen tarpeeseen. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyötä tehtiin mm. tiedon jakamisessa. Tietoa jaettiin erilaisista hyvinvointiteknologiamahdollisuuksista. Onnistuneen yhteistyön avulla on voitu tukea kotona asumista mahdollisimman tehokkaasti. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa luotiin onnistuneesti verkostoja Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Living Lab -ympäristöjen kesken. Hankkeessa tehtiin hyvin paljon yhteistyötä ylimaakunnallisesti ja jaettiin tietoa ja kokemuksia alueille. Hankkeessa luodut verkostot ovat kestävällä pohjalla ja yhteistyötä tullaan jatkamaan jatkossakin Jatkotoimenpiteet EPTEK ry on hakenut rahoitusta uudelle hankkeelle, jonka lähtökohtana on vakiinnuttaa Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen aikana kehittynyt kotona asuvien tukiryhmätoiminta. Uudessa hankkeessa tullaan hyödyntämään tämän hankkeen tuloksia ja kehittämään tulosten avulla pysyvä toiminta laajennetulle alueelle. Tarpeellisena koettu kotona asumisen tukiryhmien toiminta laajennetaan tässä hankkeessa mukana olleiden kohdealueiden lisäksi kahdelle uudelle kohdealueelle Lähteet 1. Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali. Väestörakenne. Verkkodokumentti. <http://www.etelapohjanmaa.fi/ennakointi/?page_id=218>. Luettu Ikäihmisten palveluihin liittyvät julkaisut ja ohjelmat: Hyvää ikää Alavudella. Verkkodokumentti. <http://www.alavus.fi/fi/palvelut/perhe-ja-sosiaalipalvelut/ikaihmistenpalvelut/julkaisut-ja-ohjelmat.html>. Luettu Ikäihmisten palvelut: Lapuan ikäpoliittinen ohjelma vuosille Verkkodokumentti. <http://www.lapua.fi/web/?c=2558&nv=2488&lang=fi>. Luettu Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma: Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella. Verkkodokumentti. <http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/ikaantymispoliittinen_tavoite- _ja_toimenpideohjelma.html>. Luettu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). Verkkodokumentti. <http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste>. Luettu Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat Verkkodokumentti. <http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/ >. Luettu Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Verkkodokumentti. <http://www.tem.fi/koko>. Luettu

45 5. PIRKANMAAN OSAHANKE 5.1 Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on monialainen työelämän kouluttaja ja kehittäjä Pirkanmaalla sekä myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuolisia ja monialaisia kehittämis- ja koulutuspalveluita asiakkailleen. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tutkimus- ja kehityshankkeet, uusien asiakaslähtöisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, täydennys- ja henkilöstökoulutus, mittaus- ja analyysipalvelut sekä tuki yritysten kansainvälistymiselle. TKI-toiminnassa kohtaavat TAMKilaisten osaamiset sekä kumppaneiden ja työelämän kehittämistarpeet. Yhteistyöverkostoissa ideoidaan, kokeillaan ja toteutetaan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Kohtaamispaikkoina ovat aidot toimintaympäristöt, Living Labit. TAM- Kin vahvat osaamisalueet ovat hyvinvointi, kulttuuri ja tekniikka. Hankkeen aikana Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkekoulu yhdistyivät muodostaen yhden Suomen suurimmista ja vetovoimaisimmista ammattikorkeakouluista, TAMKin. Tutkinnon suorittaneista yli 70 prosenttia on viime vuosina sijoittunut Pirkanmaalle, joka on yksi maan vetovoimaisimmista kasvualueista. Koulutusohjelmista suuri osa palvelee selkeästi Pirkanmaan tarpeita, mutta osalla koulutusta on myös kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. TAMKin toiminta Pirkanmaalla neljässä kaupungissa luo hyvän lähtökohdan alueelliselle vaikuttamiselle. 5.2 Pirkanmaan osahankkeen taustaa Hankkeen perusajatus on noussut Pirkanmaan kuntien ja vanhustyön organisaatioiden tarpeesta kehittää palveluita ja teknologiaratkaisuja ikääntyneiden kotona selviytymisen ja elämänlaadun turvaamiseksi. TAMKilla on entuudestaan vahva osaaminen sekä verkostot apuväline- ja teknologiayrityksiin. Tästä esimerkkeinä ovat ITSE- ja UNI-tilat, joissa on esillä yli 50 eri yhteistyöyrityksen apuväline- ja teknologiaratkaisuja. Yhteistyötä ja verkostoja yrityksiin sekä seniori- ja vanhustyön organisaatioihin on rakennettu myös Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla - hankkeen (www.piramk.fi/aip) ja päättyneiden DEMKE-, ITSE- (www.piramk.fi/itse) ja Teknologiaosaamista kotihoitopalveluihin (www.piramk.fi/teknosko) -hankkeiden kautta, joihin Hyvinvointialan Living lab -hankekin on kytkeytynyt. Living Lab -toimintamallia on kehitetty ja toteutettu TAMKissa viime vuosien aikana ja se on linjattu yhteiseksi toimintamalliksi TAMKin TKI-strategiassa vuonna TAMK on partnerina Ammattikorkeakoulujen neloskierre -hankkeessa ja vetänyt sen Hyvinvointi-teemaa. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on ollut Living Lab -toimintamallin ja laadun arviointi sekä kehittäminen. Lisäksi HYVITE-ohjelma (www.hyvite.fi) on luonut pohjaa monitieteisen ja -alaisen osaamisen sekä kansainvälisten verkostojen hyödyntämiselle käyttäjäkeskeisen hyvinvointiteknologian kehittämisessä. TAMK kuuluu myös European Network of Living Lab (ENoLL) -verkostoon, jonka Health -teemaan hanke kohdentuu. ENoLL-yhteistyö on tuonut ajankohtaista tietoa ja kansainvälisyyttä hankkeen käyttöön. Pirkanmaan osahankkeessa, kuten Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa, on voitu hyödyntää edellä kuvattua osaamista, verkostoja ja aiempia hankekokemuksia. 45

46 5.3 Tavoitteet ja painotukset Pirkanmaan osahankkeessa keskityttiin tietoisesti ikääntyneiden elämänlaatua, virikkeisyyttä ja sosiaalista yhdessäoloa tukevien teknologiaratkaisujen testaamiseen ja tuotekehittelyyn muitakaan teknologiaratkaisuja unohtamatta. Samalla lisättiin ammattilaisten tietoisuutta hieman uudemmistakin teknologiasovelluksista. Hankkeessa haluttiin tietoisesti löytää yhteistyökumppaneiksi myös uudempia yrityksiä ja teknologiaratkaisuja. Tätä vahvistaa myös Living Lab -organisaatioista tullut palaute siitä, että tietoisuus ikääntyneiden elämänlaatua, virikkeisyyttä ja sosiaalisuutta edistävistä teknologiaratkaisuista on ollut vieläkin ohuempaa kuin hälytys- ja turvateknologiasta. Mutta sitä kuitenkin tavoitellaan ja painotetaan kuntien ja organisaatioiden strategioissa ja palvelusisällöissä. Pirkanmaan osahankkeessa tavoitteena olivat: ikääntyneiden ja muistisairaiden (muistihäiriöisten ja dementoituneiden) henkilöiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen palveluita ja teknologioita hyödyntäen hoito- ja hoivatyön ammattilaisten hyvinvointiteknologioihin liittyvän osaamisen vahvistaminen hyvinvointi- ja geroteknologiaan liittyvän tuote- ja palvelukehitystoiminnan lisääminen yhdessä yritysten kanssa. Kokonaistavoitteena ovat olleet ylimaakunnallisen hankkeen yhteiset tavoitteet. 5.4 Kohderyhmä ja Living Lab -ympäristöt Pirkanmaan osahankkeen kohderyhmänä olivat hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset sekä kuntien ja yritysten seniori- ja vanhustyötä tekevä henkilöstö/living Lab - organisaatioiden henkilöstö. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä olivat ikääntyneet (muistihäiriöiset) ja heidän omaisensa sekä TAMKin opiskelijat ja opettajat, jotka ovat yhteisen hankkeen kautta lisänneet ja päivittäneet omaa osaamistaan. Pirkanmaan osahankkeessa toteutettiin kehittämistoimintaa aidoissa elämisen ympäristöissä yhteistyössä Living Lab -organisaatioiden ja yritysten kanssa. Living Lab -organisaatiot hankkeessa olivat Pirkkalan kunta/vanhusten palvelut, YH Länsi Oy/Kotosalla Säätiö ja Pirkanmaan Senioripalvelut Oy. Nämä organisaatiot tarjosivat Living Lab -ympäristöt kehittämistoimintaan. Pirkkalan kunnassa Living Lab -ympäristöinä olivat Pirkankoivun vanhusten keskus sekä kunnan vanhusten palveluiden asiakkaiden omat kodit. Pirkankoivussa Living Lab -toiminnasssa olivat mukana päivätoiminta, fysioterapia ja hoivaosastot sekä koti- ja omaishoito. YH Länsi Oy/Kotosalla Säätiön tarjoama Living Lab -ympäristö oli Hervannan Kotosalla-kortteli. Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä asumismuoto yli 55-vuotiaille. Hervannan Kotosallakortteli on yksi Kotosalla Säätiön kohteista Pirkanmaalla ja se tarjoaa vuokra-asuntoja senioreille. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n tarjoama Living Lab -ympäristö oli Kuuselan Seniorikeskus Kuusela Living Lab. Kuuselan Seniorikeskus toimii alueellisena ikäihmisten lähipalvelukeskuksena Tampereen Härmälässä. Seniorikeskus tarjoaa asumispalveluja, päivätoiminta- ja palvelukeskuspalveluja sekä kotiin annettavia palveluja lähialueella asuville senioreille. Seniorikeskuksen erikoisuutena on suuri vehreä sisäpuutarha. 46

47 5.5 Living Lab -toimintamalli Pirkanmaan osahankkeessa Living Lab -toimintamallilla tarkoitetaan toimintaa, jossa käyttäjä osallistuu ja osallistetaan tuotteiden ja palveluiden soveltavaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osana arkeaan ja osana monitoimijaverkostoa aidossa elämisen ympäristössä, Living Labissa. Living Lab -toiminnassa on neljä keskeistä peruselementtiä: käyttäjälähtöisyys, avoin innovaatio, ekosysteemi ja tosielämän ympäristö. Toimintamallin monitoimijaverkostoon kuuluu käyttäjiä, tulosten hyödyntäjiä, kehittäjiä ja mahdollistajia. Living Lab -ympäristöjen johto sitoutui yhteistyöhön ja tämä mahdollisti henkilökunnan osallistumisen kehittämistoimintaan työajallaan. Käyttäjälähtöisyys Osahankkeessa käyttäjälähtöisyys näkyi toimintana ikääntyneiden ja vanhustyön ammattilaisten normaaleissa arkiympäristöissä. Ikääntyneet, heidän omaisensa sekä vanhustyön ammattilaiset osallistuivat käyttäjinä ja kehittäjinä palvelu-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kehittäminen lähti käyttäjien tarpeista ja kontekstista, jossa he elävät, toimivat tai työskentelevät. Heitä ei nähty passiivisina kohteina, vaan he olivat aktiivisia toimijoita. He antoivat palautetta, ideoita ja kehittämisehdotuksia kulloinkin käytössä olleeseen teknologiaan tai palveluun. Käyttäjälähtöisyys toteutui Pirkanmaan osahankkeen kaikessa toiminnassa. Toimintaa suunniteltiin käyttäjien tarpeista ja osin myös heidän toiveistaan lähtien. Tarpeita ja toiveita kartoitettiin suunnittelupalavereissa ja pilottihenkilöiden alkuhaastatteluissa. Pilottihenkilöiksi pyrittiin valitsemaan henkilöitä, joille pilotoitava teknologia tai palvelu soveltuu. Avoin innovaatio Hyviä toimintamalleja ja kokemuksia levitettiin myös ekosysteemin ulkopuolelle. Levittämistä ja tiedottamista tapahtui kansallisesti ja osin kansainvälisestikin. Toteutusmalli on mahdollista monistaa muihinkin toimintaympäristöihin niin TAMKin sisällä kuin myös laajemmin. Avoin toiminta mahdollisti monialaisen kehittämisen, johon käyttäjät ja eri ammattien edustajat toivat oman osaamisensa ja näkemyksensä. Ekosysteemi Ekosysteemin muodostivat TAMK, ylimaakunnallisen hankkeen muut toteuttajat sekä Living Lab - ympäristöt. Kuviossa 7 on esitetty Pirkanmaan osahankkeen ekosysteemin rakenne ja toimintaympäristö sekä kuvattu eri toimijaryhmiä. Yhteistyö toimijoiden kesken oli tiivistä ja tuloksellista. 47

48 Kuvio 7. Living Lab -ekosysteemin rakenne ja toimintaympäristö Pirkanmaan osahankkeessa. Tosielämän ympäristö Kehittäminen Pirkanmaan osahankkeessa tapahtui käyttäjien aidoissa elämisen ympäristöissä. Näitä olivat ikääntyneiden omat kodit sekä palvelu- ja senioritalot. Kehittäminen tapahtui osana käyttäjien arkea ja heidän ehdoillaan. Ikääntyneet ja vanhustyön ammattilaiset käyttivät kehitettäviä teknologiaratkaisuja jokapäiväisessä elämässään. Projektihenkilöstö oli näkyvästi esillä käyttäjien arjessa ja piti heihin aktiivisesti yhteyttä. Näin oli mahdollista nopeasti tarttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Osahankkeessa onnistuttiin toteuttamaan toimintamallia, jossa yhteistyössä TAMKin projektihenkilöstön ja opetuksen, Living Lab -ympäristöjen henkilöstön, yritysten sekä ikääntyneiden kanssa tehtiin kehitystyötä palvelutaloissa ja ikääntyneiden omissa kodeissa. Erityisesti henkilökunnan ja käyttäjien innostuminen asiasta ja kehittämisen ottaminen heidän omaksi asiakseen auttoi toiminnan onnistumista. Tuotteiden tai teknologiaratkaisujen parantamiseksi saatiin paljon kehitysehdotuksia käyttäjien toimiessa kehittäjinä. Ikääntyneille ja ammattilaisille tarjottu tuki suunniteltiin osahankkeessa huolella ja se oli onnistunutta. Tukihenkilöinä toimivat projektihenkilöstö ja osin TAMKin opiskelijat. Jatkuva tuen saanti teknologiaratkaisujen käyttäjille on keskeistä kehittämistyön onnistumisen kannalta. Usein tarvittiin myös motivointia erityisesti pilottihenkilöiden kokiessa teknologian haasteelliseksi. 48

49 5.6 Tulokset ja kokemukset Pilotointiprosessi osahankkeessa Pirkanmaan osahankkeen Living Lab -ympäristöissä toteutettiin hyvinvointiteknologian, palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi yhdeksän pilottia tai käytettävyystestausta yhteistyössä yritysten kanssa. Keskeisenä kokonaisuutena innovoitiin hyvinvointia ääni- ja valoteknologiasta. Pilottien taustalla oli vanhustyön organisaation tarve työn ja palvelujen kehittämiseen uuden teknologian tai toimintamallin avulla sekä toisaalta yritysten tarve tuotekehitykseen erityisesti loppukäyttäjäpalautteen perusteella. TAMKin roolina kehittämisessä oli olla neutraali kehittämistoiminnan mahdollistaja ja toteuttaja. Ennen pilottien suunnittelua ja käynnistystä käytiin neuvottelut yrityksen ja Living Lab -organisaation kanssa, jotta tarpeiden kohtaaminen varmistui. Living Lab -organisaatiot mahdollistivat henkilöstönsä mukana olemisen kehittämisessä, yritykset toivat tuotteensa ja siihen liittyvän tietotaidon Living Lab -toimintamalliin. TAMKin projektihenkilöstö koordinoi toimintaa, toimi tukihenkilöinä, arvioi ja raportoi pilotin kulusta, tuloksista ja kokemuksista Living Lab -organisaatioille ja yrityksille. Kuviossa 8 on esitetty pilottien TARVE PILOTILLE NEUVOTTELUT YRITYKSEN JA LL-ORGANISAATION KANSSA SUUNNITTELU JA SOPIMUSTEN LAATIMINEN aloituspalaveri PILOTIN ORGANISOINTI puoliväliarviointi (palaute- ja keskustelutilaisuus) tilannekatsauspalaverit säännöllisesti päätöspalaveri PILOTIN PÄÄTÖS KÄYTTÄJIEN REKRYTOINTI + ALKUHAASTATTELUT KÄYTTÖ JA TESTAUS Jatkuva tuki ja arviointi LOPPUHAASTAT- TELUT/ LOPPUARVIOINTI RAPORTOINTI käyttöönottokoulutus KÄYTTÄJÄT KEHITTÄJIN Ä toteuttamisprosessi TAMKissa. Kuvio 8. TAMKin koordinoima pilotointiprosessi Living Lab -ympäristöissä. Säännöllisillä yhteisillä palavereilla varmistettiin tiedonkulku osapuolten välillä. Pilottien puolivälissä järjestettiin mahdolllisesti palaute- ja keskustelutilaisuus, jossa myös käyttäjät saivat tuoda esiin näkemyksiään ja kokemuksiaan pilotin sujumisesta. Vanhustyön ammattilaiset rekrytoivat pilottihenkilöt asiakkaistaan ja omista organisaatioistaan. Kunkin toteutuksen tavoitteet huomioitiin pilottihenkilöiden valinnassa. Pilottihenkilöt allekirjoittivat suostumuslomakkeen osallistumisestaan eikä heillä tarvinnut olla minkäänlaista etukäteistietoa pilotoitavista teknologioista. Mahdollisuuksien mukaan omaisten toivottiin olevan mukana kehittämisessä. Onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää oli koulutus uuden teknologian käyttöön. Käyttöönottokoulutukset järjestettiin vanhustyön ammattilaisille ja projektihenkilöstölle ennen pilottien varsinaista aloitusta. Koulutuksista vastasivat teknologiayritysten edustajat yhdessä TAMKin kanssa. Ennen pilottien alkua pilottihenkilöille tehtiin alkuhaastattelut, joissa kartoitettiin elämäntilannetta, tarpeita, toiveita ja teknologian käyttökokemusta. Pilottien päättyessä tehtiin loppuhaastattelut/-arvioinnit. Projektihenkilöstö toimi myös käyttäjien tukihenkilöinä pilottien 49

50 ajan. Mahdollisuuksien mukaan pilotteihin osallistui TAMKin opiskelijoita eri koulutusohjelmista osana opintojaan. Seuraavassa on esitelty toteutettuja teknologiapilotteja ja käytettävyystestauksia Pirkkalan kunnassa ja Kuuselan Seniorikeskuksessa sekä Hyvinvointia valo- ja ääniteknologiasta - kokonaisuutta, jonka suunnittelu ja toteutus keskittyi Hervannan Kotosalla-kortteliin ja Kuuselan Seniorikeskukseen Pilottitoteutukset Pirkkalan kunnassa Virike-tv osana ikääntyneiden päivätoimintaa Noin puoli vuotta kestäneen Virike-tv-pilotin keskeisenä tavoitteena oli kehittää ja testata toimintamallia, jossa ikääntyneille suunnattua Pirkankoivun päivätoimintaa lähetettiin livelähetyksinä koteihin Virike-tv:n välityksellä. Virike-tv on SmartCare Oy:n erityisesti ikääntyneille kehittämä teknologiasovellus, jota pilotissa myös testattiin ja kehitettiin. Pilotti toteutettiin yhteistyössä SmartCare Oy:n ja Pirkkalan kunnan vanhusten palveluiden kanssa. Livelähetysten kautta päivätoiminnan anti oli mahdollista jakaa laajemmalle asiakaskunnalle kuin siihen fyysisesti paikan päällä osallistuneille. Livelähetykset toteutettiin Pirkankoivussa olleen virikevaunun välityksellä ja lähetyksistä vastasivat päivätoiminnan ja fysioterapian henkilöstöt. Myös kotihoidon henkilöstöä osallistui pilotin toteutukseen. Henkilöstö oli tiiviisti mukana kehittämisessä koko pilotin ajan. Ohjelmasisällön kehittäminen Virike-tv:seen oli keskeinen osa pilottia. Ohjelmia ideoitiin yhdessä Pirkankoivun ammattilaisten, projektihenkilöstön ja ikääntyneiden kanssa. Myös hankkeeseen osallistuneet kuntoutusohjaus- ja fysioterapeuttiopiskelijat osallistuivat lähetysten suunnitteluun ja toteutukseen. Livelähetyksiä oli pilotin aikana yhteensä noin 50 sisällöllisesti eri aihealueista. Määrällisesti eniten oli erilaisia jumppatuokioita. Mukana oli myös ohjauksellista ohjelmaa muun muassa suun hyvinvoinnista ja erityyppisistä apuvälineistä säännöllisenä Viikon apuväline - ohjelmana. Pilottiin osallistui yhteensä seitsemän toimintakyvyltään erilaista vuotiasta ikäihmistä (miehiä n=4 ja naisia n=3), jotka olivat Pirkkalan kunnan vanhusten palveluiden piirissä. Mukana oli yksi pariskunta. Muut pilottihenkilöt olivat yksinasuvia. Kriteerinä osallistumiseen oli, ettei pilottihenkilöllä olisi dementiaa, vaan korkeintaan lievää muistisairautta. Osa omaisista oli aktiivisesti mukana kokeilussa. Pilottiin osallistuneet ikäihmiset saivat kokeilun ajaksi käyttöönsä Virike-tv-paketin, joka sisälsi normaalin 32 tuuman television, kaukosäätimen, virikesovittimen ja web-kameran. Palvelu vaati toimiakseen laajakaistayhteyden, jonka Pirkkalan kunta kustansi pilotin ajaksi. Virike-tv toimi samalla pilottihenkilöiden normaalina televisiona. Pilottihenkilöiden oli mahdollista livelähetysten lisäksi katsoa itselleen sopivana ajankohtana Virike-tv:hen tallennettua ohjelmaa, videoita, karaokea, luontokuvia, tuolijumppaa ja aivojumppaa. Pilotin keskeisimmät tavoitteet asetettiin kuva-ääniyhteyden (kuvapuhelu) tuoman lisäarvon arviointiin pilottihenkilöiden keskinäisessä yhteydenpidossa sekä yhteydenpidossa läheisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Kuvapuhelua ja ryhmäkuvapuhelua ei pilotissa päästy testaamaan, koska kuvapuhelutekniikka ei tätä vielä mahdollistanut. Myös livelähetysten tekeminen TAMKista jäi testaamatta. Alustavat kokemukset kuvapuheluista olivat kuitenkin lupaavia. Kuvayhteyden onnistumisessa oli epävarmuutta, mutta jo pelkkä ääniyhteyden onnistuminen Virike-tv:n välityksellä sai pilottihenkilöt innostumaan. Kuvassa 1 kehittämisestä innostunut pilottihenkilö on käyttämässä Virike-tv:tä kotonaan. Livelähetykset Pirkankoivusta kiinnostivat pilottihenkilöitä ja heistä oli mukava nähdä tuttuja ja paikallisia asioita Virike-tv:n välityksellä. 50

51 Virike-tv:n hyvänä puolena on, että se toimii tavallisessa televisiossa, joka on laitteena tuttu suurimmalle osasta ikääntyneitä. Kuva 1. Virike-tv-pilotissa saatiin arvokasta käyttäjäpalautetta ikääntyneiltä käyttäjiltä. Pilotti osoitti huolellisen suunnittelun ja kohteisiin tutustumisen tärkeyden vietäessä ikääntyneiden koteihin uutta teknologiaa, muun muassa laajakaistayhteyksien ja johdotusten vaatimukset. Projektihenkilöstö oli pilottihenkilöiden tavoitettavissa puhelimitse ja he myös kävivät jokaisen luona useita kertoja opastamassa ja tukemassa heitä teknologian käytössä. Opastaminen puhelimitse teknologian ja ikääntyneiden käyttäjien tapauksessa osoittautui haastavaksi, joten kotikäynnit olivat välttämättömiä. Living Lab -toimintamallin edut tulivat hyvin esiin tässä pilotissa. Virike PC ja Ilona-virikeohjelma dementiayksiköiden asukkaiden virikkeinä Multimediaa on kokeiltu kohta 30 vuotta muistisairaiden kanssa ja siitä raportoidut kokemukset ovat olleet lupaavia (Mäki & Topo 2002). Virike-PC:n ja Ilona-multimediaohjelman tuotekehittely ja testaus toteutettiin Pirkkalan Niittyvilla- ja Kanervakoti-dementiayksiköissä Pirkankoivussa elokuun ja kesäkuun 2011 välisenä aikana. Kanervakodissa testattiin Ilona-multimediaohjelmistoa, joka on iäkkäiden sekä heidän omaistensa ja hoitajiensa tarpeisiin kehitetty virikeohjelmisto, joka huomioi dementoituneen henkilön kognitiiviset toimintavaikeudet. Ohjelmisto on pyritty tekemään mahdollisemman helppokäyttöiseksi sekä yksilöllisesti mukautettavaksi, jotta pitkällekin dementoituneet henkilöt hyötyisivät sen käytöstä. Kanervakodissa oli pilotin ajan käytössä kosketusnäytöllinen PC. Virikeohjelmiston käyttö tapahtui tietokoneen ja kosketusnäytön välityksellä. Ohjelmisto sisälsi ristikoita, muisti- ja palapelejä, lauluja ja valokuva-albumin. Tuotekehittelyn ja testauksen aikana viisi Kanervakodin asukasta oli halukkaita ohjattuna käyttämään virikeohjelmistoa. Kanervakodissa on noin 15 asukaspaikkaa ja se on tarkoitettu vanhuksille, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alentumista niin paljon, etteivät he selviydy enää kotona asumisesta itsenäisesti. 51

52 Niittyvillassa kokeiltiin virikkeenä tavallisen tietokoneen (Virike PC) näytönsäästäjäominaisuuksia. Niittyvilla-osastolle sijoitettiin PC, jonka näytönsäästäjässä oli valittuna Omat kuvat -vaihtoehto, johon tallennettiin käyttäjälle mieluisia kuvia. Niittyvilla on 12-paikkainen suljettu dementiaryhmäkoti, jossa asuvat iäkkäät tarvitsevat muistisairautensa vuoksi ympärivuorokautista apua ja ohjausta päivittäisissä toimissaan. Virikeohjelmistot on suunniteltu muistisairaiden henkilöiden vuorovaikutuksen ja identiteetin tukemiseen. Kanervakodissa lauluja pidettiin yleisesti parhaana virikeohjelmiston tarjoamana virikevaihtoehtona. Lisäksi Ilona-virikeohjelmisto tarjosi mielekkään yhteistyöfoorumin omaisten kanssa. Kerran työstetty virikemateriaali on aina käsillä, helposti muokattavissa ja nopeasti käyttöön otettavissa. Niittyvillassa näytönsäästäjän musiikkitaustat voisivat jatkossa olla rauhoittavia, mielikuvia herättäviä ja huomiota suuntaavia. Työntekijät esittivät idean, että kuvasarja nukkumaanmenosta voisi auttaa käytösoireista muistisairasta henkilöä nukkumaanmenossa. Kanervakodin ja Niittyvillan henkilökunta oli aktiivisesti mukana tuotekehittelyssä ja testauksessa. Kokeilu tuotti arvokasta käyttäjätietoa tämän hetken ohjelmistoversiosta, jota voidaan jatkossa käyttää ja hyödyntää ohjelmiston kehityksessä erityisesti muistisairaille. Addoz-lääkekello kotisairaanhoitajan työvälineenä Lääkekello-pilotissa Addoz Oy:n kehittämä lääkekello oli kotisairaanhoitajien työvälineenä puolen vuoden ajan loppuvuodesta Pilotti toteutettiin yhteistyössä Addoz Oy:n ja Pirkkalan kunnan vanhusten palveluiden kanssa. Pilotin tavoitteena oli arvioida lääkekellon soveltuvuutta lääkehoidollisena apuvälineenä pilottihenkilölle määrättyjen lääkkeiden oikea-aikaisessa ottamisessa. Kokonaistavoitteena oli tukea ikääntyneiden itsenäistä kotona pärjäämistä lääkehoidon osalta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää lääkekellon käyttömahdollisuutta kotisairaanhoitajien työvälineenä ja kotisairaanhoidon kehittämisessä. Samalla kehitettiin lääkekellon käytettävyyttä yhdessä kotisairaanhoitajien ja asiakkaiden kanssa. Yritys sai pilotin tuloksena arvokasta tietoa tuotteensa loppukäyttäjiltä. Addoz-lääkekello on pilleri- ja kapselimuotoisten lääkkeiden annostelija. Kuvassa 2 pilottihenkilö ottaa lääkkeitään lääkekellosta. Lääkekello muistuttaa ääni- ja valomerkillä oikea-aikaisesta lääkkeenotosta ja sen avulla pyritään estämään lääkkeiden virheellisen käytön mahdollisuus. GSM- Lääkekelloa käytettäessä kaikki informaatio lääkkeidenotosta kelloaikoineen tallentuu erilliseen Addoz-portaaliin. Internetin kautta toimiva portaali mahdollistaa hoitohenkilöstölle reaaliaikaisen lääkkeenoton seurannan ja mahdollistaa lisäksi etähälytykset haluttuun paikkaan esimerkiksi tässä pilotissa kotisairaanhoitajan, kotihoitajan tai omaishoitajan kännykkään ja/tai sähköpostiin. Kuva 2. Lääkkeet otetaan Addoz-lääkekellosta kantta painamalla ja kippaamalla lääkekello ylösalaisin. 52

53 Pilottiin osallistui yhteensä viisi iältään vuotiasta Pirkkalan vanhusten palveluiden piirissä olevaa ikäihmistä. He kaikki olivat iäkkäitä naisia. Yksi pilottihenkilöistä oli omaishoidettava ja muut kotihoidon asiakkaita. Kotisairaanhoidon ammattilaisten sitoutuminen ja osallistuminen pilottiin ja teknologian kehittämiseen oli esimerkillistä ja oleellista pilotin onnistumisen kannalta. Keskeinen tekijä pilotin toteutuksen kannalta oli kaksivaiheinen käyttöönottokoulutus kotisairaanhoitajille pilotin alussa. Kuvassa 3 kaksi kotisairaanhoitajaa perehtyvät lääkekellon käyttöön. Samoin pilottihenkilöt antoivat arvokasta palautetta läpi pilotin ja he innostuivatkin lääkekellon tuotekehittelystä ja ominaisuuksien parantamisesta. Pilottihenkilöiden omaisten kautta tieto pilotista kulki jopa Sodankylään ja Vietnamiin saakka. Kuva 3. Kotisairaanhoitajat harjoittelivat lääkkeiden jakoa lääkekelloon ennen niiden vientiä ikääntyneille. Pilottihenkilöiden mukaan positiivinen ominaisuus lääkekellossa oli, että se hälytti lääkkeenottoaikaan ja että siitä ei kykene ottamaan vahingossakaan liikaa lääkkeitä. Erityisen positiivista pilotissa oli omaishoitajan oppiminen jakamaan lääkkeet lääkekelloon itsenäisesti. Käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta lääkekelloon toivottiin voimakkaampaa hälytysääntä ja suurempia lokeroja lääkkeille. Kotihoidon asiakkaiden lääkemäärät ovat usein niin suuria, että ollakseen kotisairaanhoidon tehokas työväline, lääkekelloon on mahduttava paljon lääkkeitä. Nettiportaali on hyvä työväline lääkehoidon suunnitteluun ja seurantaan. Sähköinen reissuvihko kotihoidon työvälineenä Sähköistä reissuvihkoa pilotoitiin kotihoidon työvälineenä helmi-maaliskuussa Pilotti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Arcticare Technologies Oy:n sekä Pirkkalan kunnan kotihoidon kanssa. Sähköinen reissuvihko on Movenium Oy:n ylläpitämä ja ArctiCare Oy:n myymä mobiilisovellus kotihoitotyön hallintaan ja dokumentointiin. Pilotin tavoitteena oli selvittää sähköisen reissuvihon käytettävyyttä ja soveltuvuutta kotihoidon ammattilaisten ja johdon päivittäisenä työvä- 53

54 lineenä. Tarkoituksena oli nopeuttaa päivittäisten asiakaskäyntien kirjaamista kännykällä kotikäyntien yhteydessä. Tiedot tallentuvat reaaliajassa internetin kautta toimivaan portaaliin. Järjestelmän kautta kerätty tieto on analysoitavissa ja saatua tietoa voidaan jatkossa käyttää apuna esimerkiksi kotihoidon asiakkaan uuden hoitosuunnitelman laadinnassa. Sähköinen reissuvihko vaatii toimiakseen datayhteydellä varustetun puhelimen. Järjestelmä toimii kaikissa puhelimissa. Pirkkalan kunta kustansi datayhteyden työntekijöiden työpuhelimiin pilotin ajaksi. Pilottiin osallistui Pirkkalan kotihoidon Kyöstin kahdeksan työntekijän tiimi. Koko tiimi ja tiimin esimies olivat innokkaasti ja aktiivisesti mukana kehittämisessä. Tiimin asiakkaista valittiin noin 40 henkilön joukko, jonka käynneillä reissuvihkoa testattiin. Samoin vanhustyön johto oli sitoutunut pilotin toteutukseen. Kuvassa 4 käyttöönottokoulutuksessa perehdytään sähköisen reissuvihon käyttöön. Kuva 4. Sähköisen reissuvihon käytön opettelua käyttöönottokoulutuksessa. Reissuvihon käytettävyystestaus on vielä kesken tämän raportin julkaisuhetkellä, mutta alustavia kokemuksia on jo saatu. Sovellus on toiminut hyvin, mutta esiin on tullut puhelinliittymän datansiirtonopeuden vaikutus sovelluksen toimintanopeuteen. Myös työntekijöiden puhelimien ominaisuudet ovat vaikuttaneet käytettävyyteen. Helppokäyttöisen TV-kaukosäätimen käytettävyystestaus Kaksi Virike-tv-pilottiin osallistunutta pirkkalalaista ikääntynyttä testasi helppokäyttöisen tvkaukosäätimen prototyyppiä kertakokeiluna kotonaan marraskuussa Kaukosäädin oli TAMKin opiskelijoiden kehittämä (tietotekniikka, hyvinvointiteknologian YAMK) ja suunniteltu nimenomaan ikääntyneille ja mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Testaus toteutettiin yhteistyössä opiskelijoiden ja projektihenkilöstön kanssa. Tarve helppokäyttöisen tvkaukosäätimen kehittämiseen tuli esiin osahankkeessa aiemmin toteutetussa Virike-tv-pilotissa. Testauksessa nousi erityisesti esiin käyttäjien tarpeiden yksilöllisyys. Vaikka kaukosäädin olisikin helppokäyttöinen, sen toivottiin näyttävän normaalilta säätimeltä, jotta se näyttäisi korkealaatuiselta ja teknisesti edistyneeltä. 54

55 Sähköskootteri liikkuvassa hoitotyössä Sähkösisilisko on sähköllä toimiva skootteri, jonka ovat kehittäneet TAMKin tietotekniikan opiskelijat. Skootteria koekäytettiin kotihoidon ja fysioterapian kotikäynneillä Pirkkalan kunnan vanhusten palveluissa touko-kesäkuussa Kokemukset skootterin käytöstä olivat pääasiassa positiivisia. Kehitettävänä ominaisuutena nähtiin apuvälineiden kuljetusmahdollisuus, koska nykyisessä mallissa kotikäynneillä tarvittavat apuvälineet eivät mahtuneet skootterin kyytiin Pilottitoteutukset Kuuselan Seniorikeskuksessa Sävelsirkku muistisairaiden ryhmäkodissa Audio Riders Oy:n kehittämän Sävelsirkku-laitteiston käytettävyystestaus toteutettiin Kuuselan Seniorikeskuksessa kevään 2011 aikana. Sävelsirkku on ollut Kuuselassa käytössä jo useamman vuoden ajan ja nyt oli tavoitteena selvittää sen käytettävyyttä palvelutalossa. Testauksen teki neljä TAMKin hyvinvointeknologian (YAMK) opiskelijaa osana Käytettävyys ja käyttäjätieto - opintojaksoa yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Sävelsirkku on kuntouttavaan vanhustyöhön suunnattu suomalainen innovaatio (virikelaitteisto). Sävelsirkku-laitteistoon kuuluu yksi tai useampi kaiutin ja kaukosäädin. Sävelsirkun ohjelmia kuunnellaan älykaiuttimista, joita ohjataan helppokäyttöisen kaukosäätimen avulla. Sävelsirkun toiminnot ovat musiikkiarkisto, uutiset, hengelliset materiaalit, tarinat, tietokilpailut ja voimisteluohjeet. Sävelsirkkua käytetään esimerkiksi vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa monipuolisten ryhmätoimintatuokioiden luomisessa ja toteutuksessa. Konsepti tarjoaa henkilöstölle työkalun ja tietoverkossa toimivan kehittämisalustan samassa innovaatiossa. Verkkopohjaisuus mahdollistaa myös osaamisen kerryttämisen ja tehokkaan työnjaon suunnittelutyössä (Audience First 2012). Kuuselan Seniorikeskuksessa Sävelsirkun kaiuttimeen päivitettiin pilotin aikana uudet reseptit verkon kautta kerran kuukaudessa. Käytettävyysarviointi tehtiin ryhmäkodin hoitajien näkökulmasta. Ensimmäisellä käynnillä tutustuttiin Kuuselan ja ryhmäkodin toimintaan sekä Sävelsirkun käyttöön Kuuselassa. Käynnin jälkeen opiskelijat suunnittelivat käytettävyysarvioinnin toteutuksen. Arviointi toteutettiin toisella Kuuselan käynnillä. Opiskelijat osallistuivat ryhmäkodin asukkaille suunnattuun Ystävänpäivä-aiheiseen viriketuokioon ja samalla havainnoivat Sävelsirkun käyttöä ja osallistujien suhtautumista laitteeseen. Tämän jälkeen opiskelijat havainnoivat hoitajan ohjelmatuokion valmistelua Sävelsirkun käyttöliittymässä. Ryhmäkodissa Sävelsirkku on hoitajien käytössä, asukkaat eivät pysty sitä itsenäisesti käyttämään. Ulkoasultaan Sävelsirkku koettiin sopivan huomaamattomaksi muistisairaita ajatellen. Erityisesti Sävelsirkussa olevat tarinat ovat olleet Kuuselassa ikääntyneille mieluisia. Laulun sanoja on helppo tulostaa Sävelsirkun internetsivustolta ja fontiltaan ne ovat tarpeeksi suuria ikääntyneille. Kehittämisehdotuksena esitettiin materiaalipankkia, josta voisi tulostaa esimerkiksi viriketuokioihin sopivaa kuvamateriaalia. Pulinaboxi ikääntyneiden keskustelufoorumina Practitec Oy:n kehittämää erityisesti senioriväestölle suunnattua Pulinaboxia pilotoitiin Kuuselan Seniorikeskuksessa noin neljän kuukauden ajan loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta Pulinaboxi on uusi sosiaalinen media, joka yhdistää perinteisessä puhelinverkossa olleet keskustelufoorumit ja Internetin chat-palstat. Pulinaboxi mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen tietokoneen tai kännykän avulla. Siihen voi liittyä myös tavallisella lankapuhelimella. Puheenjohtajan on johdettava keskustelua tietokoneelta, mutta muut voivat liittyä keskusteluun joko tietokoneella tai puhelimella. Tietokoneella osallistuminen vaatii laajakaistayhteyden ja sähköpostitilin sekä mielellään headset-kuulokkeet. Puhelimella osallistuttaessa osallistujan tulee vain tietää Pulinaboxin puhelinnumero. Pulinaboxiin soittaminen maksaa paikallispuhelumaksun verran. Osallis- 55

56 tuminen tietokoneella on maksutonta. Pulinaboxin hyvä ominaisuus onkin, että siihen voi osallistua ilman erityisiä laitehankintoja. Pilotin tavoitteena oli saada kokemuksia Pulinaboxin soveltuvuudesta ikääntyneiden käyttöön ja selvittää, motivoiko ja innostaako Pulinaboxi senioreita itse käyttämään kyseistä keskustelufoorumia sekä lisääkö se vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa heidän parissaan. Kokonaistavoitteena oli tarkastella, voidaanko kyseisellä teknologiaratkaisulla vaikuttaa ikääntyneiden kokemaan yksinäisyyteen. Pulinaboxi-pilottiin osallistui kuusi Kuuselan Seniorikeskuksen asiakasta/asukasta, jotka olivat osallistuneet vuoden 2010 keväällä Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla -hankkeen järjestämään SenioriPC-pilottiin. Heillä kaikilla oli näin jo jonkin verran tietokoneen käyttökokemusta. Tästä huolimatta Pulinaboxin itsenäisen käytön opettelu oli osalle pilottihenkilöistä varsin haastavaa. Pilotin edetessä pilottihenkilöillä oli mahdollisuus kutsua omaisiaan ja tuttaviaan mukaan keskusteluihin Prepaid-liittymän välityksellä. Ikääntyneiden ohjaajina ja tukihenkilöinä pilotissa toimi projektihenkilöstön ohella kaksi TAMKin tietojenkäsittelyn opiskelijaa opettajansa johdolla. Opiskelijoille tavoitteena oli saada käytännön kokemusta ikääntyneiden ohjauksesta teknologian hyödyntämisessä ja käyttöönotossa. Opiskelijat ja pilottihenkilöt koulutettiin Pulinaboxin käyttöön ennen pilotin alkamista. Ikääntyneiden ohjaus tapahtui Kuuselan Seniorikeskuksessa ryhmäohjauksena sekä yksilöllisesti ikääntyneiden kodeissa. Yhteisiä ohjattuja kokoontumisia järjestettiin kymmenen. Pilottihenkilöt olivat innokkaita kokeilemaan uutta tapaa käyttää tietokonetta sosiaaliseen yhteydenpitoon. Keskusteleminen monen henkilön kanssa yhtä aikaa ennalta sovittuna ajankohtana tietokoneen välityksellä oli heille uutta yhteisöllistä toimintaa. Pilottihenkilöiden joukossa oli henkilöitä, joilta puliseminen sujui luonnostaan, toiset tyytyivät enemmän kuuntelijan rooliin. Myös hiljaisemmat henkilöt rohkaistuivat keskustelemaan Pulinaboxissa pilotin edetessä. Keskustelujen aiheet vaihtelivat kepeästä huumorista harrastuksiin, matkailuun ja ihmissuhteisiin. Pilottihenkilöiden on mahdollista jatkossa luoda omia keskustelujaan Pulinaboxiin tai liittyä siellä oleviin keskusteluihin. Kuvassa 5a on Pulinaboxiin luotu Kuuselan testi -keskustelu ja kuvassa 5b pilottihenkilö osallistumassa keskusteluun kotonaan. Kuvat 5a ja 5b. Pulinaboxi innosti keskustelemaan ja toi samalla sosiaalista yhdessäoloa pilottiin osallistuneille. Kuvassa 5a on Kuuselan testisivu Pulinaboxissa ja kuvassa 5b pilottihenkilö osallistumassa keskusteluun omalta tietokoneeltaan. 56

57 5.6.4 Hyvinvointia ääni- ja valoteknologiasta Osahankkeessa innovoitiin ääni- ja valoteknologian mahdollisuuksia ikääntyneiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi yhdessä TAMKin ääni- ja valosuunnittelun asiantuntijaopettajien kanssa. Eri tutkimusten mukaan äänillä ja valoilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin heidän asuinympäristöissään (Boyce 2003a, Boyce 2003b, Vikman 2007, Englund & Partonen 2009). Erilaisista äänistä muodostuva äänimaisema voidaan ymmärtää sekä ympäristöksi, jonka voi fyysisesti kuulla, että tietyn paikan äänten merkityksistä rakentuneeksi mielenmaisemaksi. Äänimieltymystesteissä miellyttävien äänien listan kärjestä löytyivät luonnon, veden ja lintujen äänet (Vikman 2007). Valaistuksella voidaan sen sijaan vaikuttaa ikäihmisten käyttäytymiseen, univalverytmiin, vireystilaan ja mielialaan (Englund & Partonen 2009). Ikääntymisen aiheuttamat muutokset näkökyvyssä sekä esimerkiksi kuuloaistissa tulisi huomioida ikääntyneiden asuinympäristöihin tehdyissä ääni-, valo- ja sisustussuunnitelmissa (Albert ym. 2006, Huhtala 2011). Ikääntyneiden silmissä ja näkökyvyssä rappeutumisen seurauksena tapahtuvien muutosten takia ympäristön valaistuksella on tärkeä merkitys ikääntyneen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Näkökyvyn heikentyminen tekee iäkkään liikkumisesta epävarmempaa, koska erilaisten virhearviointien mahdollisuus kasvaa. Oikealla valaistuksella voidaan kompensoida näkökyvyssä tapahtuneita muutoksia ja näin parantaa iäkkäiden elämänlaatua ja ehkäistä muun muassa kaatumistapaturmia (Boyce 2003a, Boyce 2003b, Aro 2008). Erilaisilla äänimaisemilla, valaistusratkaisuilla ja sisustusväreillä voidaan tuoda iäkkäiden hoitoympäristöihin myös estetiikkaa, josta toimintakyvyltään heikompien on vaikea päästä nauttimaan palvelutalon tai vanhainkodin ulkopuolelle (Passi & Viitala 2011). Nykyteknologia mahdollistaisi sekä terveyteen että estetiikkaan liittyvien seikkojen huomioinnin valaistussuunnittelussa, mutta käytännössä valaistuksen terveydellisiä tai terapeuttisia vaikutuksia ei juuri ole huomioitu suunniteltaessa ikääntyneiden asuinympäristöjä. Tarvitaan luovuutta, rohkeutta ja ennakkoluulotonta moniammatillista yhteistyötä, jotta kyettäisiin toteuttamaan uudenlaisia monikäyttöisempiä äänija valaistusratkaisuja iäkkäiden hoitoympäristöihin (Boyce 2003a, Aro 2008). Osahankkeessa innovoinnin kehittämisalustoina toimivat iäkkäiden asumisen ympäristöt Hervannan Kotosalla-korttelissa ja Kuuselan Seniorikeskuksessa. Molemmissa kohteissa suunnitelmien pohjaksi kartoitettiin ääni- ja valoympäristöjä sekä haastateltiin niin asukkaita kuin seniori- ja vanhustyön ammattilaisia aiheeseen liittyen. Näiden pohjalta mm. medianomiopiskelija teki suunnitelman Kuuselan pääaulassa sijaitsevan oleskelutilan ääniympäristön parantamiseksi. Hankkeen aikana saadut kokemukset antoivat kuvan ääni- ja valoteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista senioreille ja ikääntyneille suunniteltujen tilojen viihtyisyyden, käyttötarkoitusten ja tunnelmien luomisessa. Seuraavassa on kuvattu ääni- ja valoteknologiaan liittyviä toteutuksia osahankkeessa. Viipyilypisteet Kuuselan Seniorikeskuksessa Viipyilypiste-termi ideoitiin TAMKissa hankkeen aikana. Ajatuksena oli visualisoida aitoa luontoa ja tuoda luonnon ääniä Kuuselan sisäpuutarhaan ja sisätiloihin asukkaiden virikkeeksi ääni- ja kuvamaisemakerronnan keinoin. Kuuselassa kehitettiin ja testattiin maalis-kesäkuussa 2011 iäkkäille suunniteltua kahta viipyilypistettä. Viipyilypiste-nimi syntyi ajatuksesta, että piste houkuttelisi asukkaat hetkeksi kokeilemaan ja käyttämään laitteita ohi kulkiessaan eli viipyilemään. Kuuselan asukkaita haastateltiin viipyilypisteisiin liittyvien toiveiden kartoittamiseksi. Kuvassa 6 on esitetty toisena viipyilypisteenä ollut kuva-äänimaisema-tv, joka koostui tavallisesta tv:stä ja muistitikulle tallennetuista luontomaisemakuvista ja kuviin liittyvistä luonnon äänistä. Kuvat ja niihin liittyvä ääni vaihtuivat kuvaruudulla automaattisesti hitaalla vaihtumissyklillä. Toinen viipyilypiste koostui tietokoneesta ja kosketusnäyttöpäätteestä, jossa tavalliselle tietokoneelle oli asennettu Ilona- 57

58 multimediaohjelmisto. Ilona sisälsi eri vaikeusasteisia pelejä, kuten muistipelin, palapelin ja sanaristikon sekä valokuvia ja musiikkia. Kuvassa 7 on esitetty asukkaita Ilona-viipyilypisteen äärellä. Kuva 6. Kuva-äänimaisema-viipyilypiste kutsui luonnon ääreen. Kuva 7. Asukkaat Ilona-viipyilypisteellä Kuuselan sisäpuutarhassa. Tavoitteena oli arvioida, miten näiden kahden viipyilypisteen käyttö soveltui Kuuselan asukkaiden ja työntekijöiden päivittäiseen toimintaan sekä lisäsivätkö nämä teknologiat asukkaiden hyvinvointia ja sosiaalista elämää. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää ikäihmisten ja seniorikeskuksen 58

59 työntekijöiden kiinnostusta kyseisten teknologioiden käyttöön sekä kokeilla viipyilypisteiden teknisten ominaisuuksien toimivuutta käyttöympäristössään. Työntekijät kokivat kuva-äänimaisema-viipyilypisteen tuoneen virikkeisyyttä asukkaille, mutta koska kuva-äänimaisemasarjaa ei vaihdettu lyhyen pilotin aikana, ensimmäinen viipyilypiste ei kyennyt ylläpitämään pidempiaikaisesti asukkaiden kiinnostusta. Kuva-äänimaisemaviipyilypisteen tv toimi ajastimella, jonka avulla tv käynnistyi ja sammui automaattisesti. Pilotin aikana ilmaantuneet tekniset ongelmat johtuivat osittain siitä, että asukkaat kävivät koskemassa tv:n johtoihin, vaikka johdot pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman näkymättömästi. Myös kaukosäädin jouduttiin viemään työntekijöiden huoneeseen, koska asukkaat kävivät sulkemassa tv:n aina, kun huomasivat sen jääneen auki. Ilona-viipyilypisteen käyttöä olisi ehkä lisännyt sen sijoittaminen paikkaan, jonne useamman asukkaan olisi ollut helpompi tulla omatoimisesti. Nyt ajatuksena oli samalla lisätä kauniin sisäpuutarhan hyötykäyttöä ja motivoida asukkaita viipyilypisteen avulla tulemaan puutarhaan. Ilonaviipyilypiste toi virikkeisyyttä päivittäiseen arkeen. Sitä käytti noin kahdesta viiteen henkilöä päivässä. Käyttö oli kokeilun aikana enemmänkin ohjattua, kuin että asukkaat olisivat omatoimisesti käyneet viipyilypisteellä. Kuitenkin asukkaiden itsenäistä käyttöäkin havaittiin. Kuva-äänimaisemaviipyilypisteellä oli joidenkin asukkaiden osalta rauhoittumista edistävä vaikutus. Molempien teknologioiden omat ominaisuudet, kuten kuva-äänimaisema-tv:n kuvat ja äänet sekä Ilonan pelit ja sanaristikot koettiin hyvänä, ja niiden haastavuuden tason omaa valintamahdollisuutta pidettiin hyvänä ominaisuutena. Eniten asukkaat pitivät palapelien ja muistipelien pelaamisesta. Valopaja-koulutus Esimerkkinä valon innovatiivisista käyttömahdollisuuksista iäkkäiden virikkeisyyden ja hyvinvoinnin tukemisessa oli hankkeessa toteutettu Valopaja-koulutus. Koulutus oli suunnattu ikääntyneiden parissa työskentelevälle Living Lab -organisaatioiden henkilöstölle. Koulutus antoi ideoita hyödyntää valoteknologiaa ikääntyneiden ryhmä- ja viriketoiminnassa. Valopajakoulutuksessa pimennetyissä tiloissa luotiin pienillä valokiiloilla kiehtovia heijastuksia, varjoja ja läpikuultavuuksia. Valopaja-koulutukseen osallistuneilla oli itse mahdollisuus käsitellä valaisimia ja ottaa teoksistaan kuvia digikameroilla. Kuvassa 8 on joitakin esimerkkejä Valopaja-koulutuksen mahdollisista tuotoksista. Valopajan toteutus tehdään aina asiakkaiden toimintakyvyn mukaan. Valopaja-koulutukseen osallistuneet seniori- ja vanhustyön ammattilaiset olivat innostuneita jatkossa siirtämään valopajassa samansa opit omiin työmenetelmiinsä seniori- ja palvelutaloissa. Liitteenä 4 on koulutuksen tiedote. Kuva 8. Valopaja-koulutuksessa tehtyä valotaidetta (kuvat Jukka Laine). 59

60 Hervannan Kotosalla-korttelin toiminnallinen olohuone Hervannan Kotosalla-korttelin toiminnallisen olohuoneen toteutusta ideoitiin yhdessä Hervannan Living Lab -toimijoiden sekä valo- ja ääniteknologian asiantuntijaopettajien kanssa. Monitoimitilan suunnitteleminen toiminnalliseksi olohuoneeksi aloitettiin kartoittamalla senioriasukkaiden ja palveluohjaajien tarpeita ja toiveita tilan suhteen. Asukkailta kysyttiin harrastuksista, rentoutumistavoista, lempivuodenajasta/-vuorokaudenajasta, lempiväreistä sekä miten he kokevat nykyisen monitoimitilan ja millaisena he haluaisivat sen kokea. He toivoivat tilan muuttamista kodinomaisemmaksi ja viihtyisämmäksi kaikille avoinna olevaksi tilaksi, jossa olisi mukava rentoutua musiikin, elokuvien, valokuvien ja taiteen avulla. Näin monitoimitilalle arvioitiin saatavan uusia käyttäjiä talon asukkaista. Monitoimitilaan laadittiin audiovisuaalinen suunnitelma, joka sisälsi järjestelmäsuunnitelman esitystekniikkoineen kyseiseen tilaan. Tilaan tehtiin myös valaistussuunnitelma ja sisustussuunnittelijaa konsultoiden sisustussuunnitelma. Nämä Hervantaan tehdyt suunnitelmat annettiin Hervannan Kotosalla-korttelin johdolle, joka tekee päätökset teknologia- ja sisustushankinnoista. Helmikuussa 2012 Hervannan monitoimitilassa toteutettiin demokuunnelma Vanhanajan äänet, jossa kuultavissa oli vanhoja hyviä ääniä kaupungista ja maaseudulta. Liitteessä 5 on esite demokuunnelmasta. Kuunnelma suunnattiin kaikille Hervannan Kotosalla-korttelin asukkaille. Demokuunnelmaan osallistuneet asukkaat kuvailivat kuunnelmasta jääneen rauhallisen, miellyttävän, jopa levollisen tunnelman. Kuunnelma herätti kuuntelijoissaan hyviä muistoja vuosilta tulollaan olevasta kesästä. Seinäkellon raksutus, kävely hiekkatiellä ja oven narahdus kuunnelmassa toivat useimmille mieleen mummolan tai lapsuusajan kodin tunnelman. Äänillä voidaan näin saada aikaiseksi kiehtovia tarinoita, erilaisia eri henkilöiden kokemina Osahanke innovaatio- ja oppimisympäristönä Pirkanmaan osahanke oli innovaatioympäristö, jossa nostettiin esiin uusia mahdollisuuksia hyödyntää ääni- ja valoteknologiaa. Tarkoituksena oli saada kehittämisyhteistyöhön mukaan valaistus- ja äänentoistotekniikkayrityksiä, jotka löytäisivät samalla uusia markkinoita ja sovellusalueita senioripuolelta. Kappaleessa kuvattiin valo- ja ääniteknologian mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuinka osahankkeessa pyrittiin äänija valoteknologian avulla erityisesti lisäämään ikääntyneiden elämään virikkeisyyttä ja tuomaan elämyksiä arkipäivään. Luonnon äänien ja kuvien tuominen sisätiloihin on mahdollista nykyaikaisen tekniikan avulla, eikä välttämättä vaadi kovin suuria investointeja. Erityisesti jos äänija valotekniset vaatimukset on huomioitu jo rakennusvaiheessa, niiden asentaminen on yksinkertaisempaa ja taloudellisempaa kuin jälkikäteen rakentamisen. Valo- ja ääniteknologialla on myös erinomaiset mahdollisuudet turvallisuuden lisäämiseen niin palvelutaloissa kuin yksityisissä kodeissakin. Osahankkeessa hyödynnettiin TAMKin monialaisuutta tuomalla seniori- ja vanhustyöhön asiantuntijuutta muiltakin koulutusaloilta kuin perinteisiltä sosiaali- ja terveysaloilta. Juuri monialaisuus on lisäarvo, joka tuo senioripalveluhin uusia innovaatioita ja uudentyyppistä osaamista. Hankkeessa on ollut mukana yksitoista avainopettajaa asiantuntijarooleissa seuraavista TAMKin koulutusohjelmista: taide, musiikki ja media, tietotekniiikka, tietojenkäsittely, kuntoutusohjaus- ja suunnittelu, fysioterapia, terveysalan moniammatillinen muuntokoulutus sekä hyvinvointiteknologian YAMK. Opettajat myös päivittivät omaa osaamistaan hankkeen aikana seniorisektorilla toimiessaan. Osahankkeessa toteutetut pilotoinnit tarjosivat oppimisympäristön myös TAMKin eri alojen opiskelijoille. Osahankkeessa oli mukana yli kaksikymmentä opiskelijaa seitsemästä eri koulutusohjelmasta. Opiskelijat edustivat samoja koulutusohjelmia kuin opettajat. Opiskelijat 60

61 suorittivat hankkeessa harjoittelujaan ja vapaavalintaisia opintojaan. Hyvinvointiteknologian YAMK-opiskelijoiden opintojaksoon käytettävyys ja käyttäjätieto liittyvän käytettävyysarvioinnin osa opiskelijoista suoritti Virike-tv-, Sävelsirkku- ja VirikePC/Ilona-piloteissa. Hankkeesta on tekeillä kolme opinnäytetyötä, joista kaksi liittyy valo- ja ääniteknologian hyödyntämiseen ikääntyneillä. Kolmas opinnäytetyö käsittelee ikääntyneitä ja sosiaalista mediaa, käytännön sovelluksena Pulinaboxi. Opinnäytetöiden valmistuttua opiskelijat ovat suorittaneet osahankkeessa yhteensä noin 90 opintopistettä. Yksi hankkeen pilotointiin osallituneista opiskelijoista työllistyi hankkeen yhteistyöyritykseen. Opiskelijoille osallistuminen osahankkeeseen antoi mahdollisuuden positiivisten kokemusten saamiseen ikääntyneiden parissa työskentelystä sekä näkemystä myös siitä, että tulevaisuudessa seniorit voivat olla heidänkin asiakkaitaan Hankkeesta syntyneet tuotokset Hankkeen merkittävänä tuotoksena syntyivät Living Lab -toteutukseen liittyvät sopimuspohjat. Sopimuspohjien laatimisessa hyödynnettiin TAMKin juridista asiantuntijuutta. Sopimusdokumenttien tekeminen vei suuren osan työaikaa, mutta osoittautui tärkeäksi toimenpiteeksi pilotointien onnistuneessa toteutuksessa. Kustakin pilotoinnista laadittiin pilotointikohtainen kolmikantasopimus TAMKin, Living Lab -organisaation ja yrityksen välille sekä pilotointisuunnitelma ja tiedotteet. Lisäksi TAMKin ja Living Lab -organisaatioiden kesken tehtiin sopimukset hankkeen ajan kestävästä yhteistyöstä. Kolmikantasopimuspohjat levitettiin ylimaakunnallisen hankkeen sisällä muidenkin maakuntien osahankkeiden käyttöön. Syntyneitä sopimuspohjia voidaan jatkossa käyttää vastaavanlaisessa Living Lab -toiminnassa. Hankkeen tuotoksina on piloteista tehdyt pilotointiraportit, jotka on jaettu Living Lab - organisaatioille ja yrityksille. Raporteissa on kuvattu seikkaperäisesti teknologiapilotteja sekä niiden tulokset ja kokemukset. 5.7 Osahankkeen arviointi ja tavoitteiden saavuttaminen Yhteistyö yritysten ja Living Lab -organisaatioiden kanssa Osahankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä ja Living Lab -organisaatioilta saatuun palautteeseen ja arviointiin viitaten tavoitteet saavutettiin hyvin. Lisäksi hankkeella on ollut positiivisia merkityksiä TAMKin monialaisen opetuksen näkökulmasta. Osahankkeessa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä teknologiayritysten kanssa kolmessa Living Lab -ympäristössä. Kehittämistä ja teknologiapilotointeja toteutettiin seuraavien yritysten kanssa: SmartCare Oy, Addoz Oy, AudioRiders Oy, Practitec Oy ja ArctiCare Technologies Oy. Välillisesti pilottien toteutuksessa mukana olivat Movenium Oy ja Sähkötaso Esitystekniikka Oy. Lisäksi neuvotteluja teknologiaratkaisuista ja mahdollisesta yhteistyöstä käytiin seuraavien yritysten kanssa: Selcoline Oy, Tunstall Oy, STT Condigi Oy, Mobra, Emtele Oy ja Menumat Oy. Living Lab -organisaatioiden pysyessä samana läpi hankkeen, kehittäminen ja yhteistyö oli jatkuvaa ja tavoitteellista. Osahankkeen toteutuksessa oli mukana kaikkiaan noin 60 seniori- ja vanhustyön ammattilaista sekä esimiestasoon kuuluvaa Living Lab -organisaatioista. Näistä aktiivisia osallistujia oli noin 30. Hankkeen onnistumisena voi pitää, että Living Lab - organisaatioiden johto ja esimiehet olivat sitoutuneet kehittämiseen. Tämä on edellytys hedelmälliselle kehittämistyölle. Jokaisessa pilotissa oli nimetty vastuuhenkilö/-henkilöt ammattilaisten joukosta, mikä osaltaan vahvisti henkilöstön sitoutumista kehittämiseen. 61

62 Pitkäaikaisessa yhteistyössä henkilökunnan sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta samalla sitoutuminen myös vahvistuu Living Lab -toimintamallin arviointi Hankkeeseen osallistuneet yritykset saivat arvokasta käyttäjäpalautetta tuotteidensa ja palveluidensa loppukäyttäjiltä ja niiden aidoista käyttöympäristöistä. Hanke nosti esiin mahdollisuuksia soveltaa teknologiaratkaisuja uusille sovellusalueille. Palautteen kerääminen käyttäjiltä on jatkuva prosessi Living Lab -toiminnassa. Palautteen keräämismenetelminä osahankkeessa olivat kyselyt, haastattelut ja osallistuva havainnointi. Käyttäjäpalautteen kerääminen oli jatkuvaa pilottien aikana, jolloin siihen oli mahdollisuuksien mukaan mahdollista reagoida välittömästi. Näin käyttäjät näkivät, että heidän antamaansa palautteeseen vastataan ja samalla he kokivat olevansa aidosti mukana kehittämisessä. Living Lab -organisaatioille merkitys hankkeessa mukana olemisesta oli erityisesti siinä, että testattu ja kehitetty teknologia tuli henkilöstölle ja johdolle tutuksi. Teknologiaa oli mahdollista testata ja käyttää juuri siinä kontekstissa mihin sitä ollaan suunnittelemassa vanhustyön organisaatioissa. Hankintapäätösten tekeminen on usein vaikeaa, koska hyvinvointiteknologiaa on nykyään paljon markkinoilla ja vertailu eri teknologioiden kesken voi olla haastavaa. Tietoisuus olemassa olevasta teknologiasta myös lisää avoimuutta teknologiaa kohtaan ja samalla rohkaisee seniori- ja vanhustyön ammattilaisia sen käyttämiseen. Osahankkeessa kehittäminen nähtiin pitkäjänteisenä yhteistyönä, jonka tuloksena erilaisen teknologian ja palveluiden avulla voidaan kehittää organisaation työtä ja toimintamalleja. Myös palveluiden ja teknologian käyttöönottoprosessin kehittäminen nähtiin tärkeänä. Hankkeessa yritysten edustajat kouluttivat sekä projektihenkilöstön että henkilöstön tuotteidensa tai palveluidensa käyttöön, jolloin heti pilotin alkaessa käytettävä teknologia oli tuttua. Hankkeessa oli mahdollista varmistaa tuen saanti käyttäjille pilottien aikana ja se varmisti uuden teknologian pysyvän käytössä myös mahdollisten haasteiden ilmaantuessa. Living Lab -toimintamallin mukaista kehittämistä voidaan tehdä missä tahansa vaiheessa tuotteen tai palvelun elinkaarta. Käyttäjälähtöisyys voidaan varmistaa, jos käyttäjät ovat mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuote- tai palvelukehitystä. Osahankkeessa käyttäjien kehitettävänä oli tuotteita ja palveluita, jotka edustivat elinkaaren eri vaiheita. Kaikki saatu palaute ikääntyneiltä ja Living Lab -organisaatioiden henkilöstöltä nähtiin tärkeäksi. Ikääntyneiden käyttäjien tarpeet luovat vaatimuksia pilotoitavien tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksiin. Erityisesti omissa kodeissaan asuvien ikääntyneiden tapauksessa saattaa tulla yllättäviä haasteita esimerkiksi laajakaistayhteyksien saamisessa asuntoon. Vanhoja asuntoja ja taloja ei ole suunniteltu nykytekniikkaa silmällä pitäen. Laajakaista- ja puhelinyhteyksiin liittyvät haasteet tulivat useassa pilotissa esiin. Osahankkeessa tuli myös esille, että vaikka teknologia olisi helppokäyttöistä, sen pitäisi samalla olla visuaalisesti miellyttävää Osahankkeen merkitys ikääntyneille Osahankkeen toiminta on koskettanut yli sadan ikääntyneen arkipäiväistä elämää. Tämän lisäksi viipyilypisteet Kuuselan Seniorikeskuksessa olivat kenen tahansa asukkaan, asiakkaan tai omaisen käytettävissä. Pilotteihin aktiivisesti osallistuneita ikääntyneitä oli yhteensä noin 30. Omaisia toivottiin mukaan kehittämiseen ja noin kymmenellä ikääntyneellä omaisia olikin aktiivisesti mukana piloteissa. 62

63 Osahankkeen toteuttamat pilotit lisäsivät sosiaalisuutta ja sisältöä ikääntyneiden pilottihenkilöiden arkeen. Pilottihenkilöt kokivat olevansa tärkeitä toimijoita kehitystyössä ja pysyvänsä paremmin mukana nykymenossa. Osahankkeessa mukana oleminen toi heille myös yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tuttujen ihmisten, paikkojen ja asioiden näkemisellä tv:n välityksellä saattoi olla merkitystä myös turvallisuudentunteen luomisessa esimerkiksi Virike-tv-pilotissa. Kehittämisessä mukana oleminen innosti suurinta osaa hankkeen pilottihenkilöitä. Osaa pilottihenkilöistä voisi jopa kutsua Senior designereiksi johtuen heidän innostuksestaan ja panoksestaan kehittämiseen. Muutamalle pilottihenkilölle, joilla muistisairaus oli jo edennyt pidemmälle, uuden teknologian kohtaaminen saattoi olla jopa ahdistava kokemus. Näiltäkin henkilöiltä saadut palautteet ja kokemukset olivat arvokkaita tuloksia. Pilottihenkilöiden valintaan onkin kiinnitettävä suurta huomiota, jotta kehittäminen olisi kaikille osapuolille hyödyllistä ja miellyttävää. Keskeyttäneitä tai kesken pilotin poisjääneitä pilottihenkilöitä oli osahankkeessa yhteensä neljä. Syitä keskeyttämiseen olivat em. pitkälle edennyt muistisairaus, joka vaikeutti uuden teknologian käyttöönottoa tai pilottihenkilön luonnollinen poistuma. Hankkeen aikana käytiin eettistä, jopa kriittistä keskustelua seniori- ja vanhustyön johdon kanssa hyvinvointiteknologian soveltuvuudesta erityisesti muistisairaille henkilöille. Jotta teknologiasta saataisiin parhain mahdollinen hyöty, se tulisi ottaa käyttöön riittävän aikaisessa vaiheessa. Tällöin teknologian käyttö olisi jo sujuvaa ja tuttua toimintakyvyn alentuessa. Näin teknologia voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja auttaa ikääntynyttä pärjäämään omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Osahankkeessa toteutettujen pilottien perusteella niissä testattu teknologia soveltuukin parhaiten ikääntyneille, joiden toimintakyky on vielä suhteellisen hyvä ja jotka eivät vielä ole tehostetun hoivan piirissä. Mikäli muistisairaus on edennyt pitkälle, teknologian hyödyntämisessä korostuu sen merkitys enemmänkin omaisten sekä hoiva- ja hoitotyöntekijöiden työ- ja apuvälineenä Osahankkeen merkitys TAMKille Living Lab -toimintamalli on vahvistanut yritys- ja työelämäyhteistyötä sekä lisännyt ymmärrystä käyttäjien tarpeista ja mahdollisuuksista hyödyntää teknologiaa. Living Lab -toimintamallin mukainen kehittäminen toi uutta osaamista koulutusyksiköihin, joita hankkeessa mukana olleet asiantuntijaopettajat edustivat. Osahankkeen myötä nousi esiin työelämästä lähtöisin olevia uusia aiheita hyvinvointiteknologian ja vanhustyön täydennyskoulutukseen. Seniori- ja vanhustyöllä on paljon annettavaa monialaiselle TAMKin opetukselle ja se avaa monia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kulttuurin, viestinnän ja tietotekniikan koulutuksista löytyy uusia sisältöjä senioripalveluihin. Yhteistyö seniori- ja vanhustyön organisaatioiden sekä teknologiayritysten kanssa mahdollisti monialaisen yhteistyön toteutumisen ja vahvistamisen kehittämistyössä. Samalla projektihenkilöstö ja opettajat päivittivät tietämystään ikääntyneille suunnatusta uudesta teknologiasta. Osahankkeessa opiskelijat kohtasivat ikääntyneitä heidän elinympäristössään myönteisessä kehittämisen ilmapiirissä sekä saivat kokemuksia seniori- ja vanhustyöstä. Opiskelijoiden saadessa positiivisia ja innostavia kokemuksia voidaan vaikuttaa alan imagoon ja nuorten halukkuuteen työskennellä alalla. Osahanke myös mahdollisti opiskelijoille työelämäkontaktien muodostumisen jo opiskeluaikana. 63

64 5.8 Tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hanke on saanut näkyvyyttä niin Pirkanmaalla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeesta ja sen tuotoksista on kerrottu monialaisen opetuksen sisällä TAMKissa. Hanketta ja sen tuloksia on esitelty ja levitetty seuraavissa tapahtumissa ja yhteyksissä: - Ylimaakunnallisen hankkeen seminaarit Tampereella , Seinäjoella ja Porissa Hyvä Ikä -messut ehealth ja Hoitotyö -seminaari Apuvälinemessut Artikkeli Vanhusten ja uuden tekniikan välissä, Vanhustenhuollon Uudet Tuulet -lehti 6/2010 Hanke on ollut esillä myös kansainvälisesti. Hankkeesta tehty abstrakti hyväksyttiin ICCEFkonferenssiin International Conference on Combined Actions and Combined Effects of Environmental Factors, joka järjestettiin Tampereella. Italian Leccessä pidetyssä AAL Forumissa hanketta esiteltiin posteriesityksen muodossa aiheesta Supporting Social Interaction of Older Persons. Lisäksi hankkeeseen ja Living Lab -toimintamalliin liittyvä abstrakti Intergenerational ICT training to support elderly people s participation in the information society on hyväksytty Bridging Research in Ageing and ICT Development (BRAID) konferenssiin, joka pidetään Prahassa. Näin ollen hankkeen tuotosten levitys jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin. Osahankkeessa tehtiin yhteistyötä Ammattikorkeakoulujen neloskierre -hankkeen kanssa, jossa kehitetään Living lab -toimintamallin kriteerejä ja laatukäsikirjaa. Projektipäällikkö ja - koordinaattori osallistuivat em. hankkeen järjestämään Living Lab -operaattorivalmennukseen. Valmennuksen antia on hyödynnetty hankkeen toteutuksessa ja arvioinnissa. 5.9 Jatkuvuus Living Lab -toimintamalli on vakiintunut keskeiseksi toimintamalliksi TAMKin TKI-työssä yhdessä työelämän kanssa. Tämä hanke on vahvistanut yhteystyötä sekä kuntien ja seniori- ja vanhustyön organisaatioiden, mutta erityisesti teknologiayritysten kanssa. Kaikkia osapuolia (win-win-win) hyödyttävä yhteistyö jatkuu uusien hankkeiden ja muidenkin yhteistyömuotojen kautta. Syksyllä 2011 on käynnistynyt Pirkanmaan liiton rahoittama Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hanke, joka tavoitteena tukea erityisesti haja-asutusalueella asuvien ikääntyneiden kotona pärjäämistä teknologia-alustaa hyödyntäen. Hankkeessa hyödynnetään Hyvinvointialan Living Lab -hankkeessa saatuja kokemuksia ja jatketaan yritysyhteistyötä. Pilottikuntia on yhteensä neljä Pirkanmaalta sekä Varsinais-Suomesta. Hankkeen jatkona ollaan myös hakemassa rahoitusta kansainväliselle hankkeelle, jossa vaihdetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä sekä Living Lab -toimintamallista että aktiivista ikääntymistä tukevasta teknologiasta Euroopan tasolla. Hyvinvinvointialan Living Lab -hankkeen tarpeesta ja onnistumisesta kertoo se, että kaikilla Pirkanmaan Living Lab -organisaatioilla on halu jatkaa kyseisessä hankkeessa TAMKin Living Lab -ympäristönä. Myös muita hankkeita ja Living Lab -toimintaa on suunnitteleilla Euroopan tasolla EnoLL-verkostossa sekä TampereSenior-ohjelman kautta. 64

65 5.10 Lähteet Albert S, Bear-Lehman J, Burkhardt A Disparities Between Ambient, Standard Lightning and Retinal Acuites in Community-Dwelling Older people: Implications for Disability. J Am Geriatr Soc 54: Aro P Dynaaminen valaistus - Tulevaisuuden valaistusratkaisut muistihäiriöisen asuin- ja hoivaympäristöihin. Teollinen muotoilu. Teknillinen korkeakoulu, Sotera; Helsinki. Audience First Sävelsirkku. Luettu Boyce P 2003a. Human Factors in Lighting. Taylor & Francis. London. Boyce P 2003b. Lighting for elderly. Technology and Disability 15: Englund A & Partonen T Valon vaikutus terveyteen. Duodecim 125: Huhtala M Vanhus laitoksessa - Hyvän ympäristön anatomia. Hoitotyön koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Mäki O & Topo P Use of Multimedia for Stimulation of People with Dementia. Neurobiology of Aging, 23(1S), S51. Passi K & Viitala M Hoitoympäristö vanhusten hyvinvoinnin tukena. Hoitotyön koulutusohjelma. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Vikman N Eletty ääniympäristö. Acta Univ Tamp Väitöskirja. Musiikintutkimuksen laitos. Tampereen yliopisto. 65

66 Hyvinvointialan Living Lab -hanke Tervetuloa kutsuseminaariin! LIITE 1, 1/3 Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista -seminaari Aika ja paikka: Tiistai klo , Kuuselan Seniorikeskus (monitoimitila), Nuolialantie 46, Tampere Kohderyhmä: Tavoite: Ilmoittautuminen: Ylimaakunnallisen Hyvinvointialan Living Lab-hankkeen toimijat sekä seniori- ja vanhustyön ammattilaiset ja johto Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta. Lisäksi tervetulleita ovat hankkeen yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Seminaarissa esitellään Hyvinvointialan Living Lab -hanketta sekä osahankkeissa kehitettyjä ja testattuja toimintamalleja sekä teknologiaa, joka tukee ikääntyneiden kotona asumista ja elämänlaatua. Tavoitteena on keskustella teknologian mahdollisuuksista seniori- ja vanhuspalveluissa sekä levittää kokemuksia hankkeen sisällä. Kuuselan Seniorikeskus on yksi TAMKin Living Lab ympäristöistä, joten pääsemme myös tutustumaan Seniorikeskuksen toimintaan ja tiloihin. 8.4 mennessä projektisuunnittelija Piia Tarnanen p Ilmoita samalla, mikäli lounastat Kuuselassa. Ohjelma: klo Mahdollisuus lounastaa (omakustanteinen) Kuuselan Seniorikeskuksen ravintolassa klo Tervetuloa Kuuselaan ja Seniorikeskuksen esittely! toimitusjohtaja Satu Laitinen, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy klo Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena ja Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta, Jari-Pekka Niemi, palvelujohtaja, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, POSEK klo klo klo klo Pirkanmaan osahanke, kehittämispäällikkö Tarja Heinonen, TAMK esimerkkeinä: - Pirkkalan vanhusten palvelut ja Virike-tv-pilotti (vs. vanhustyönjohtaja Tuula Jutila ja päivätoiminnan vastaava Sinikka Hintala, Pirkkalan kunta) - Ääni- ja valoteknologian mahdollisuudet Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa (lehtori, av-suunnittelija Juhana Kari ja valoilmaisun opettaja Eero Pölönen, TAMK) Kahvitauko ja tutustuminen Kuuselaan Etelä- Pohjanmaan osahanke, esimerkkinä Kotona-asumisen tukiryhmä, toiminnanjohtaja Sami Perälä, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus, EPTEK ry Loppukeskustelu ja seminaarin päätös Seminaari toteutetaan yhteistyössä: Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry sekä Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry. Lisätietoja: Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö, p

67 Hyvinvointialan Living lab LIITE 1, 2/3 Hyvinvointialan Living lab -hankkeen Etelä- Pohjanmaan seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Teknologiakeskus Mediwest Koskenalantie 16, Seinäjoki Ohjelma: Lounas (omakustanteinen) Avaus Toiminnanjohtaja Sami Perälä, Eptek ry Kotona-asumisen tukiryhmien merkitys -Seinäjoki kotihoidon johtaja Jaakko Kontturi -Lapua vanhustyön johtaja Sirkka Eväsoja -Alavus perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi Kahvitauko (ohessa teknologiaesittely) Pullakahvit tarjoaa Tunstall Oy ja Everon Oy Porin seudun kehittämiskeskus Oy, palvelujohtaja Jari- Pekka Niemi Living lab -toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living lab -hanke kokonaisuutena Teknologiayritysten puheenvuorot Tunstall Oy, myyntipäällikkö Kari Ahonen Everon Oy, tuotekonseptijohtaja Tommi Lunden Vapaata keskustelua Ilmoittautumiset seminaariin mennessä sähköpostilla tai puh

68 KUTSU LIITE 1, 3/3 Hyvinvointialan Living lab -hankkeen päätösseminaari Aika: klo Paikka: Porin kaupungintalon valtuustosali, 3 krs. Hallituskatu 12, Pori OHJELMA 8.30 aamukahvi 9.00 Tervetuloa, apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen, Porin kaupunki Hyvinvointialan Living lab - tuloksellista ja käyttäjälähtöistä kehittämistoimintaa, palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Yhteistyöllä luodaan tulevaisuus, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Hyvinvointiteknologia ja vanhustyö, vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula, Porin perusturvan yhteistoiminta-alue kahvi Tuotetestaus turvateknologian hankintaprosessissa, palvelupäällikkö Marjukka Lönnblad, Porin vanhustenkotiyhdistys ry/ Puutarhakoti Paikallisen kasvuyrityksen kokemuksia uudenlaisesta yhteistyöstä, toimitusjohtaja Tuukka Nieminen, Motivaatioverkko Oy Uuden tuotekehitysympäristön tarjoamat hyödyt Euroopan suurimmalle turvapuhelinten laitevalmistajalle ja markkinajohtajalle, toimitusjohtaja Christoffer Segercrantz, Tunstall Oy yhteenveto ja keskustelu Tilaisuuteen osallistuville jaetaan raportti, jossa kerrotaan ylimaakunnallisen hankkeen osahankkeiden toiminnasta, tuloksista sekä ylimaakunnallisuuden hyödyistä. Ilmoittautuminen mennessä tai puh Ilmoitathan myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

69 Yritysten palautteet Porin seudun osahankkeen Living lab -toimintamallista LIITE 2 Ecotec Oy antaa kiitosta yhteistyön vaivattomuudesta ja tuloksellisuudesta - EcoTec Oy kehittää, myy ja markkinoi innovatiivisia teknologisia ratkaisuja hyvinvointiin, turvallisuuteen ja viriketoimintaan. Living lab -hanke kiinnosti heti ensi kuulemalta. Yhteistyö oli yrityksen näkökulmasta vaivatonta ja tuloksekasta, kertoo myyntipäällikkö Roni Mäkipää. - Tavoitteenamme oli testata SC Mobiili Turvarannekettamme käytännössä ja saada sen käyttäjiltä palautetta. Hankkeen projektipäällikkö hankki tuotteellemme käyttäjät, jotka asuivat kotonaan ja olivat joko muistisairaita, näkövammaisia tai iäkkäitä ihmisiä. Projektipäällikkö kokosi käyttäjiltä palautetta ja kokemuksia, joita tulemme jatkossa hyödyntämään omassa tuotekehityksessämme, vahvistaa Mäkipää. - Olemme tyytyväisiä, kun pääsimme kokeilemaan SC Turvaranneketta erilaisten käyttäjien kanssa erilaisissa ympäristöissä sekä pääsimme mukaan hyvinvointialan verkostoihin. Niin yrityksemme kuin itse tuote saivat lisää tunnettuutta. Myös testihenkilöiden voidaan todeta olleen tyytyväisiä kokeiluun, koska muutamat heistä liittyivät SC Turvaranneke -palvelun piiriin kokeilun loputtua, iloitsee Mäkipää. Hopearauta Oy kiittää suuren testaajamäärän tuomasta monipuolisesta palautteesta Hopearauta Oy:n kehittämä PitKo (pitempään kotona) -toimintakykytestausmittaristo on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille toimintakyvyn testaamiseen ja sen ylläpitämiseen. Mittariston osa-alueita ovat staattinen puristusvoima, reaktionopeus, ryhtikartoitus, tasapaino, jalan nostokorkeus ja jalkojen dynaaminen ojentajavoima. - Koska toivoimme saavamme laaja-alaista käyttäjäpalautetta tuotteemme kehittämistä ja markkinointia varten, osallistuimme Hyvinvointialan Living lab -hankkeen tuotetestaukseen. Hankkeen avulla saimme kuusikymmentä ikäihmistä testaamaan laitteita sekä palautetta perusturvan hoitohenkilökunnalta ja kuntoutuksen henkilökunnalta. Hanke tarjosi meille ainutlaatuisen tuotekehitysympäristön, jonka koimme hyväksi ja toimivaksi sekä arvokasta käyttäjäpalautetta, toteaa Virpi Hopeakangas Hopearauta Oy:stä. Erityisen hyvänä pidimme sitä, että tuotteemme testauksen avulla pystyimme lisäämään hoitohenkilökunnan ja kuntoutuksen henkilökunnan yhteistyötä asiakkaiden toimintakyvyn tukemisessa, iloitsee Virpi Hopeakangas. Mobile Care and Safety Oy arvostaa tuotetestauksesta saatuja käyttökokemuksia Mobile Care and Safety Oy tuottaa innovatiivisia ratkaisuja mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Yritys on luonut Swing Care-tuoteperheen, johon kuuluu testattavana ollut Swing Apunappi. Se on matkapuhelimessa toimiva ohjelmisto, johon henkilö itse valitsee oman auttajapiirinsä. - Koska haluamme aktiivisesti kehittää tuotteitamme vastaamaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia, päätimme osallistua Hyvinvointialan Living lab -hankkeeseen. Saimme testaajien lisäksi myös omaisten sekä henkilökunnan mielipiteitä tuotteestamme. Pidämme käyttökokemuksia erittäin tärkeinä tuotekehityksemme kannalta, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Tuula Kollanen.

70 - Hyvinvointialan Living lab -hankkeeseen osallistuminen on yritykselle helppoa ja lisää tuotteen tunnettavuutta. Suurella osalla ikäihmisiä on matkapuhelin, joka voidaan helposti muuttaa henkilökohtaiseksi turvalaitteeksi. Tätä viestiä onnistuimme levittämään hankkeen avulla, iloitsee Kollanen. STT Condigi Oy kiittää arvokkaasta palautteesta STT Condigi Oy tuottaa sähköisiä hälytysjärjestelmiä, joiden tavoitteena on parantaa käyttäjien elämänlaatua ja turvallisuutta kotona ja laitoksissa. Testattavana olleessa STT Mobilarm - järjestelmässä turvapuhelinhälytys menee suoraan hoitohenkilökunnan matkapuhelimen näytölle. Hälytyksen käsittely, kuten kuittaus ja syyn kirjoittaminen, voidaan hoitaa kokonaisuudessaan matkapuhelimesta. - Koska yrityksemme haluaa kehittää tuotteita ja palveluita yhä käyttäjäystävällisemmiksi, on tärkeää kuulla loppukäyttäjän mielipiteitä. Hyvinvointialan Living lab -hanke tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden saada systemaattisesti kerättyä ja analysoitua palautetta testaajilta, heidän omaisiltaan ja kotihoidon henkilökunnalta, toteaa maajohtaja Kim Ek. - Testaajat kokivat erittäin myönteisenä sen, että turvapuhelinhälytykset menivät suoraan kotihoidon henkilökunnalle. Tämä oli merkittävää palautetta yrityksellemme. Erityisen arvokkaana pidän hoitohenkilökunnan sitoutumista tuotetestaukseen sekä heiltä saamiani tuotekehitysajatuksia, kertoo Ek tyytyväisenä. Safera Oy on erittäin tyytyväinen tuotetestauksen tuloksiin Safera Oy:n liesiturvajärjestelmä on suunniteltu sekä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita että mahdollistamaan ikäihmisten turvallista ruoan valmistusta. Tämän vuoksi laitteisto tukee asiakkaan toimintakykyä ja pidempään kotona asumista. - Hyvinvointialan Living lab -hanke oli erittäin onnistunut yrityksemme kannalta. Aidoilla käyttäjillä aidoissa ympäristöissä tapahtuva tuotetestaus sopii yrityksellemme hyvin, koska tuotteemme hyödyt tulevat parhaiten esille päivittäisessä käytössä. Hankkeen kautta saimme tuotteellemme erinomaisen, aktiivisesti ruokaa valmistavan testaajan, jonka palautteen pohjalta voimme kehittää tuotettamme entistä paremmaksi, kertoo Safera Oy:n toimitusjohtaja Henri Andell. - Yhteistyö Hyvinvointialan Living lab -hankkeen kanssa sujui erittäin hyvin. Projektipäällikkö valitsi testaajan, keräsi palautteet sekä tiedotti laajasti tuotetestauksesta. Yrityksen näkökulmasta hankkeeseen osallistuminen oli vaivatonta ja tuloksiltaan merkittävää. Hanke paransi tuotteemme ja yrityksemme tunnettavuutta. Testauksen päätyttyä YLE uutisoi hankkeen tuotetestauksesta sekä radiossa että televisiossa, toteaa tyytyväinen Andell. Tunstall Oy kiittää uudesta, erinomaisesta yhteistyömahdollisuudesta Living Lab -hanke on ollut erinomainen mahdollisuus Tunstall Oy:lle testata, miten muualla maailmassa käytettävä teknologia taipuu suomalaiseen toimintaympäristöön. Living labin parasta antia yrityksellemme on ollut sekä mahdollisuus kokeilla uusia tuotteita oikeassa toimintaympäristössä että mahdollisuus rakentaa toimivia prosessiketjuja eri yhteistyötahojen kanssa.

71 Loistava esimerkki tästä on äskettäin tehty turvapuhelimiin integroitavien kaatumishälyttimien tuotetestaus. Siinä Tunstall Oy tarjosi testattavan teknologian, Esperi Care Oy vastaanotti turvapuhelinhälytykset, Porin perusturvan yhteistoiminta-alue tarjosi testausympäristön sekä POSEK koordinoi ja hoiti kaikki käytännön järjestelyt. Tuotetestauksen ansiosta olemme voineet tehostaa eri toimijoiden välisiä prosesseja niin, että yhteistyökumppanimme kanssa tarjoamamme kokonaisuusratkaisu koituu aina loppukäyttäjän, eli asiakkaan, hyödyksi. Tuotetestauksen ansiosta tiedämme nyt, miten teknologia soveltuu suomalaiseen käyttöympäristöön, ja voimme tarjota maan edistyksellisimpiin kuuluvaa kaatumisenestoratkaisua yhteistyötahojemme kautta. Haluammekin kiittää POSEKia loistavasta koordinoinnista, Porin seudun muita projektiin osallistuneita tahoja ymmärryksestä ja jaksamisesta sekä Esperiä heidän korvaamattoman arvokkaasta panoksestaan. Hoitajakutsu.fi Oy arvostaa tuotteidensa soveltuvuuden osoittamista testauksella Hoitajakutsu.fi Oy:n hoitajakutsulaitteistot toimivat täysin langattomasti ja sopivat kiinteistöön kuin kiinteistöön. Kutsukojeiden asennus huoneisiin on nopeaa eikä vaadi uusia rakenteita tai kaapelointeja huoneisiin. Hoitajakutsujärjestelmään on myös integroitavissa erilaisia hälyttimiä, kuten lattiahälytysmatot, rannekkeet ja monet muut apuvälineet. - Yrityksemme tavoitteena on kehittää tuotteitamme ja palveluitamme asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hyvinvointialan Living lab -hanke mahdollisti ainutlaatuisen ja analysoidun asiakaspalautteen saamisen tuotekehityksemme tueksi. Lisäksi tuotetestaus antoi meille mahdollisuuden todentaa järjestelmämme vaivattoman asennuksen ja käyttöönoton, helppokäyttöisyyden ja toimintavarmuuden asiakkaallemme, iloitsee Hoitajakutsu.fi Oy:n Janne Sipilä. Testauksessa mukana oleminen toi meille paljon näkyvyyttä aktiivisen tiedottamisen tuloksena. Lisäksi pidän hyvänä, että testauksesta tehtyä raporttia voi yritys hyödyntää kertoessaan oman tuotteensa käyttökokemuksista uusien asiakkaiden hankinnassa.

72 LIITE 3 Tuotetestausympäristöjen tarjoajien palautteet Porin seudun Living lab -toimintamallista Uudessa yhteistyömallissa käyttäjät toimivat kehittäjinä Hyvinvointialan Living lab -hanke toteutetaan yhteistyössä Porin perusturvan yhteistoimintaalueen (Pori, Ulvila, Luvia, Merikarvia, Pomarkku) kanssa. Tehty yhteistyösopimus mahdollistaa henkilökunnan osallistumisen tuotetestauksiin työaikana. On tärkeää, että saamme käyttäjiltä, omaisilta ja henkilöstöltä tietoa siitä, mikä laite ja palvelu toimii ja mikä ei. Näin päästään lähelle asiakasta ja esimerkiksi julkisia hankintoja on helpompi suunnitella, kun tiedämme, että laitteet soveltuvat käyttöömme. Olemme jo saaneet paljon hyviä kokemuksia tuotetestauksista. Ja tietysti henkilökuntammekin oppii koko ajan uutta, toteaa Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Tuotetestaus auttoi hankkimaan sopivat teknologiaratkaisut Puutarhakotiin Palvelupäällikkö Marjukka Lönnblad on erittäin tyytyväinen Living lab -testaukseen Puutarhakodissa, Porin Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamassa 18-paikkaisessa muistisairaiden asumisyksikössä. Hyvinvointialan Living lab -testauksen kautta taloon hankittiin asukkaiden ja henkilökunnan yhdessä tekemän kolmen kuukauden testauksen jälkeen Hoitajakutsu.fi Oy:n hoitajakutsujärjestelmä, eli joka huoneeseen hälytysyksikkö, ja lisäksi 2 huoneesta toiseen tarpeen mukaan siirrettävää lattiahälyttintä. Hoitajakutsujärjestelmä ja lattiahälyttimet tuovat turvaa vanhuksille ja helpottavat hoitajien työtä. Testauksen ansiosta vältyimme virhehankinnoilta, Marjukka Lönnblad summaa. Sänkyyn laitettava anturi osoittautui meidän käyttöömme liian herkäksi. Niinpä osattiin valita Puutarhakotiin paremmin sopiva lattiahälytin, yöksi/päivälevon ajaksi sängyn eteen lattialle levitettävä matto, joka ilmoittaa heti, kun petistä noustaan. Marjukka Lönnblad on erityisen tyytyväinen siihen, että testausajan jälkeen saa rauhassa päättää tehdäänkö kaupat tai leasingsopimus vai viedäänkö laitteet pois. Hän on jatkossakin kiinnostunut uusista Living lab -tuotetestauksista, sillä testausprosessi oli järjestelmällisesti suunniteltu ja hyvin toteutettu. - On erittäin ilahduttavaa, että tällainen toimintamalli on luotu ja eri tahot voivat sitä hyödyntää, toteaa Marjukka Lönnblad.

73 Liite 4 Hyvinvointialan Living Lab -hanke Valopaja -koulutus ikääntyneiden ja senioreiden parissa työskenteleville Kohderyhmä: Tavoite: Sisältö: Koulutus on suunnattu Hyvinvointialan Living Lab - hankkeeseen osallistuvalle seniori- ja vanhustyön henkilöstölle sekä hankkeen muille toimijoille, jotka haluavat sukeltaa valon kiehtovaan maailmaan. Antaa uusia ideoita ja kokemuksia, miten valoa ja valoteknologiaa voidaan hyödyntää ikäihmisten elämänlaadun ja virikkeisyyden tukemisessa. Valopaja -työskentelytapa antaa myös virikkeitä ja innostusta kokeilla valon mahdollisuuksia omassa arjessa. Koulutuksessa tutustutaan pienten valoteosten luomiseen ledavaimenperillä. Valokiilat luovat kiehtovia varjoja ja heijastuksia taustakankaalle, joista ne voidaan ikuistaa kameralla. Valaisimilla voidaan myös piirtää valojuovia ja heijastaa ne seinälle pienellä projektorilla. MUKAAN TARVITSET OMAN KAMERAN (digipokkari tai kännykkäkamera soveltuvat tähän) Pieni kamerajalusta olisi hyvä, muttei välttämätön. Kouluttaja: Jukka Laine, valoilmaisun medianomi (AMK) Aika ja paikka: Kaksi samansisältöistä koulutusta Keskiviikko klo TAMK Finlayson, Finlaysoninkatu 7 1 krs. (M1-23 kuvaopetus) Torstai klo TAMK Finlayson, Finlaysoninkatu 7 1 krs.( M1-23 kuvaopetus) Ilmoittautumiset koulutukseen 23.5 mennessä projektisuunnittelija Piia Tarnaselle

74 Liite 5 VANHANAJAN ÄÄNET Kuunnelma Hervannan monitoimitilassa klo 12 Kuultavissa vanhoja hyviä ääniä kaupungista ja maaseudulta Tekijä: Samuel Riuttaskorpi Teatteri ja tapahtumien av-suunnittelu (äänisuunnittelija) TAMK Yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttaman Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen kanssa

75

76

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Tampere, Kuuselan seniorikeskus 12.4.2011

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Anna-Liisa Niemelä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Riikka Paasikivi Center for Health and Technology,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Turvallisuusratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin seniori-ikäisten turvapalvelut

Turvallisuusratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin seniori-ikäisten turvapalvelut Turvallisuusratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin seniori-ikäisten turvapalvelut Innovativiiset julkiset hankinnat, Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2.2012 Pekka Maijala, VTT; Eeva Halme, Oiva; Christoffer Segercrantz,

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

TeleCare Solution PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN

TeleCare Solution PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN 02/2014 Miksi kukaan ei vastaa puhelimeen? Elsi Technologies on johtava ammatillisten hoivaratkaisujen tarjoaja ikäihmisten hoivatyön sektorilla. Perustamisvuodestaan 2005

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote miten ennen 70-luvun Innovaatio kotipalvelu voi viedä autolla

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015

DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015 DIGITAALISEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA HYVINVOINTIA KUNTIIN ILMAN RAJOJA 26.3.2015 EPTEK RY ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYSTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Alueellinen kehittämisorganisaatio,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Yhteistyöllä luodaan tulevaisuus!

Yhteistyöllä luodaan tulevaisuus! Yhteistyöllä luodaan tulevaisuus! Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Hyvinvointialan Living Lab seminaari 22.3.2012, Porin kaupungintalo 5 796 13 887 EAKR-projektia ja 1 939 ESR-projektia ohjelmakaudella

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sillan rakentajana Kokemuksia geronteknologian ja hoitotyön kehittämistyöstä. Rina Oksanen Projektivastaava Terveydenhoitaja AMK.

Sillan rakentajana Kokemuksia geronteknologian ja hoitotyön kehittämistyöstä. Rina Oksanen Projektivastaava Terveydenhoitaja AMK. Sillan rakentajana Kokemuksia geronteknologian ja hoitotyön kehittämistyöstä. Rina Oksanen Projektivastaava Terveydenhoitaja AMK Kustaankartano ja InnoKusti -hanke Sisältö Elsi-järjestelmä ja käyttöönotto

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointialan Living Lab hankkeen väliseminaari 12.4.2011, Kuuselan Seniorikeskus. Pirkanmaan osahanke

Hyvinvointialan Living Lab hankkeen väliseminaari 12.4.2011, Kuuselan Seniorikeskus. Pirkanmaan osahanke Hyvinvointialan Living Lab hankkeen väliseminaari 12.4.2011, Kuuselan Seniorikeskus Pirkanmaan osahanke Tarja Heinonen Kehittämispäällikkö, Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Kehittämis- ja koulutuspalvelut,

Lisätiedot