TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2012

Transkriptio

1 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2012

2 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, Helsinki bussilinja 55 päätepysäkin vieressä Koskelassa Yhteystiedot Toimisto on auki arkisin klo Toimisto puh fax Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen puh Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh Talouspäällikkö Anne Vieri puh Varainhankinta: Elvi Ilvonen puh Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, Helsinki Talonmies Seija Salenius puh Tuulimyllyntie 5, Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh Voudintie 6, Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh tai Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää koulutusta. Yhdistyksen varsinaisia jäseniä oli vuoden 2011 lopussa 2098 kannatusjäseniä 104 ja 3 yhteisöjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä vuoden 2011 aikana 80 henkilöä. Jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 20 euroa vuonna Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2012 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 40 euroa ja yhteisöltä 120 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään klo HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Tervetuloa! AVUSTAJAKESKUS SENTTERI Puhelinpäivystysajat ovat: ma, ti, to ja pe klo ja ke Puh tai marjut.ounila@sentteri.fi tai yodit.melaku@sentteri.fi Käyntiosoite Siltasaarenkatu 4(5.krs), Helsinki. Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille Kansikuva: Ilse Uoti Julkaisija: Päätoimittaja: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Ilse Uoti Toimitus: Voudintie Helsinki puh. (09) s-posti ilse.uoti@hiy.fi Lehti ilmestyy: Ilmoitusmyynti: Taitto: Painopaikka: 4 kertaa vuodessa toimisto@hiy.fi puh. (09) /2012 Sisällysluettelo Lukijalle 4 Työ tie osallisuuteen 5 Henkilökohtainen apu toimivaksi 6 Esteettömyysseminaari 8 Spurtti-sisäcurlingsarjassa tasainen syyskausi 11 Kuusikko-työryhmä 12 YK:n vammaisyleissopimuksesta lisävoimaa! 14 Catwalk kutsuu 16 Aluetori 18 Vuoden vammainen kuvataiteilija valittiin syyskuussa 20 HIY:n Naisten illassa Mindfulness -hyväksyvä tietoinen läsnäolo oman voiman ja viisauden lähteenä 22 KOHTAAMISIA Hyvän olon ja terveyden edistämisen päivä HIY:ssä Kulttuurinurkka 25 Terveisiä OSAAVA NAINEN -messuilta Turusta 26 HYVÄ IKÄ - messut Miesten juttu 28 Suurtapahtumaa Valtaa Vanhuus vietettiin syyskuun 15 päivänä 2012, Helsingin Senaatintorilla 30 Kerhot 32 Muistilista 33 Pieniä paloja 34 HIY:n liikuntaryhmät syksy Tapahtuu syksyllä Takakansi Heikki Jaakkola taitto@orivedenkirjapaino.fi Oriveden Kirjapaino Orivesi 11/2012 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

3 LUKIJALLE Kulunut vuosi on ollut toimeliasta ja aktiivista aikaa yhdistyksemme toiminnassa. Lomakylissä on ollut täysi käyttöaste sateisesta kesästä huolimatta ja varsinkin Päättiällä lomailleet ovat nauttineet metsän marja- ja sienisadosta. Lomakylien valvojat ovat olleet täysillä mukana kaikissa tapahtumissa ja kesäjuhlissa. Kevät- ja syystalkoot on saatu yhteisvoimin sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitos kaikille vapaaehtoisille arvokkaasta työpanoksesta yhteiseksi hyväksi. Toimintavuosi on ollut monipuolinen myös koulutuksen, liikunnan ja tapahtumien suhteen siitä huolimatta, että taloudellisesti vuosi on ollut vaikea. Monikulttuurisuus on nousut yhdeksi Invalidiliiton painopistealueeksi yhdistystoiminnassa. Meidän yhdistyksessämme monikulttuurisuus on jo osa toimintaamme ja ensimmäiset monikulttuuriset iltamat vietettiin ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Aikomuksenamme on jatkaa monikulttuurista toimintaa yhdessä vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa. Seuraava tapahtuma on kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta. Opiskelijayhteistyö on jatkunut vilkkaana. Lokakuussa saimme taas nauttia Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämästä Hyvänolon päivästä. Tällä kertaa teemana oli Kohtaamisia. Tapahtumaan osallistui yli neljäkymmentä yhdistyksen jäsentä. Koulutusta on myös pyritty järjestämään erilaisissa luento- ja seminaari tilaisuuksissa niin esteettömyydestä kuin vammaispalveluun liittyvistä asioista. Jäsenistöä kannustetaan myös osallistumaan Invalidiliiton järjestämään monipuoliseen järjestökoulutukseen. Vaikuttamistoiminnassa merkittävä saavutus on ollut helsinkiläisten vammaisjärjestöjen yhteistyöverkoston perustaminen. Verkoston puheenjohtajana toimii HIY:n varapuheenjohtaja Riitta Jolanki. Miesten juttu - projekti on lähtenyt hyvin käyntiin ja uuden vuoden alkaessa kaikkia miehiä niin Espoosta, Vantaalta kuin Helsingistäkin toivotaan toimintaan mukaan. Miesten toiminta on yhdessäoloa, kokemusten vaihtoa ja yhdessä tekemistä miesten ehdoilla. Vuosi 2013 on Helsingin Invalidien Yhdistys ry :n 75. toimintavuosi. Juhlavuoden aikana tullaan järjestämään erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. Olkaamme ylpeitä yhdistyksemme elinvoimasta, aktiivisuudesta ja uutta luovasta ilmapiiristä Yhteisvoimin onnistumme säilyttämään kaiken hyvän joka meillä on. Omassa toiminnassani pyrin olemaan avoin kaikelle uudelle ja toivonkin jäsenistöltä vilkasta vuoropuhelua yhdistyksemme kehittämiseksi ja monipuolisen toiminnan tarjoamiseksi kaikille. Joulun alla on vielä monta tilaisuutta tavata ystäviä ja tuttuja täällä yhdistyksessä. Perinteisesti marraskuun lopulla lauletaan kauneimpia joululauluja, ravintolapikkujoulua vietetään Cafe Ann-Maressa ja koko perheen puurojuhla on täällä Voudintien toimintakeskuksessa. Kaikista tapahtumista on lisätietoa tämän lehden sisäsivuilla. Toivon kaikille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle Ilse Uoti Toiminnanjohtaja Työ tie osallisuuteen on Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämistoiminnan alainen ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama valtakunnallinen työllistymisprojekti vuosille Projektin tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Projekti on suunnattu vähintään ammatillisen koulutuksen suorittaneille vastavalmistuneille tai juuri valmistumassa oleville nuorille, jotka kaipaavat tukea työuransa alkuun. Projektissa kehitetään koulutuksesta valmistumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheeseen yksilö- ja ryhmämuotoisia tuen malleja, jotka edistävät työllistymistä ja työssä pysymistä. Työnantajille projekti tarjoaa koulutusta, tukea ja konsultaatiota uuden työntekijän työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Vuosina projektin toiminta-alueita ovat pääkaupunkiseutu, Valkeakosken, Kouvolan ja Oulun seudut ja projekti etsii parhaillaan yhteistyökumppaneita näiltä seutukunnilta. Lisätietoja projektista: Projektipäällikkö Projektityöntekijä Katja Rajaniemi Milka Lintinen katja.rajaniemi(at)aspa.fi milka.lintinen(at)aspa.fi Koulutuksesta valmistumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaihe on kriittistä aikaa ja nuoren tuen tarve voi olla hyvinkin suuri. Opiskelujen ajan oppilaitokset tarjoavat nuorille tukea, mutta valmistumisen jälkeen koulun tuki vähitellen päättyy. Varsinkin erityisammattioppilaitoksista valmistuneet nuoret voivat kaivata erityistä tukea myös työllistymiseen. Työllistymisellä pian valmistumisen jälkeen on suuri merkitys tulevaisuuden työuran kannalta, se ehkäisee syrjäytymistä ja riskiä työelämän ulkopuolelle jäämisestä. Projektissa kehitettävä malli pyrkii vastaamaan nuorten tuen tarpeeseen ja edistämään heidän mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Projektin yhteydessä tehdään myös pro gradu-tutkielma, jossa tutkitaan vaikeavammaisten henkilöiden työllistymistä edistäneitä tekijöitä. Kerättävien kokemusten ja tiedon pohjalta projektissa pyritään kehittämään todellisista tarpeista nousevia toimintamalleja ja siten edistämään nuorten työllistymismahdollisuuksia. ASPA-säätiön Face2face Action for employment -projekti järjestää kansainvälisen työllisyysseminaarin Oikeita töitä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Myös keväällä 2013 järjestetään alueellisia työllisyysseminaareja, joista lisätietoa lähempänä. Seuraa siis ASPAn nettisivuja ja tule mukaan kuulemaan, millaista toimintaa projekteissamme toteutetaan. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

4 Henkilökohtainen apu toimivaksi Kahdeksansia Henkilökohtaisen avun päiviä vietettiin Helsingin Kuntatalolla. Tilaisuuteen osallistui n. 250 vammaisjärjestöjen, kuntien ja palveluntuottajien edustajaa. Tilaisuuden avasi Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä. Tapio Räty. Avauspuheessaan Könkkölä totesi, että vaikka henkilökohtaisen avun saanti ja - lainsäädäntö ovat kehittyneet hyvin, niin joitakin tummia pilviä taivaalla on kuitenkin. Raha on aina huolen aiheena. Miten palveluja pystytään järjestämään, miten lainsäädäntöä kehitetään ja miten taloudellinen tilanne vaikuttaa kehitykseen? Toinen askarruttava asia on miten pidetään huoli siitä, että vammaiset ihmiset itse päättävät omista asioistaan. Henkilökohtaisen avun täytyy jatkossakin säilyä yksilöllisenä, henkilökohtaisena apuna. Ja kolmantena kysymyksenä, miten turvataan se, että yhä suurempi joukko vammaisia henkilöitä pääsee henkilökohtaisen avun piiriin ja voi päättää omasta elämästään vammasta huolimatta. Tukea tarvitaan myös työnantajuuteen. Koko järjestelmän selkäranka on siinä, miten vammaiset henkilöt osaavat pitää huolta avustajista ja kuinka henkilökohtaisten avustajien työn arvostus ammattina kehittyy. Pääluennoitsija lakimies Tapio Räty toi ajantasaista tietoa paitsi vammaispolitiikasta ja lainsäädäntökehityksestä, etenkin henkilökohtaisen avun toteutumisesta ja erilaisista henkilökohtaisen avun palveluista. Luennos- Yhteisissä tapaamisissa on erinomainen mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa hyviä, toimivia käytäntöjä. saan hän painotti viranomaisten velvollisuutta selvittää palveluvaihtoehdot asiakkaille niin selkeästi, että asiakas ymmärtää vaihtoehdot ja voi tehdä päätökset palvelustaan riittävin tiedoin. Työnantajan määräysvallan tulee myös aina säilyä vammaisella itsellään. Henkilökohtaisen avun kaikissa järjestämistavoissa tulee asiakkaan oikeuksien aina toteutua. Puheenvuorossaan Itsenäinen elämä ja teknologia, akatemiatutkija Päivi Topo pohti miten teknologian kehittyessä ja uuden teknologian käyttöön otossa huomioidaan yksilöllisyys, ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus. Teknologian tulee soveltua luontevasti ihmisten arkeen. Tekniikan käyttöönotossa tulee aina huomioida yksityisyyden kunnioittaminen ja inhimillisten kontaktien säilyminen. Voiko työnantajana toimia toisen puolesta? Sijaistyönantajuuteen liittyviä kysymyksiä pohdittiin ensimmäisen päivän työpajassa. Päivien aikana kuultiin myös erilaisia lupaavia käytäntöjä henkilökohtaisten avustajien välitystoiminnasta ja avun järjestämistavoista. Myös pohjoismaiden vammaispoliittisten ohjelmien vertailua kuultiin Maarit Aallon puheenvuorossa. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisesta keskusteltiin Hallitussihteeri Jaana Huhdan, (STM:stä), alustuksen pohjalta. Päivien ohjelma oli tiivis ja paljon ajatuksia herättävä. Henkilökohtaisen avun -päivien merkitys on valtakunnallisesti kasvanut välttämättömäksi sekä palvelujen että lainsäädännön kehittämiseksi. Henkilökohtaisen avun päivät ensi vuonna Laita jo nyt aika kalenteriisi. Tervetuloa! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

5 Esteettömyysseminaari Puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen avasi HIY:ssä järjestetyn esteettömyysseminaarin ja toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi. Erityisesti hän korosti kuinka paikallisena järjestönä olemme kiinnostuneita siitä, miten esteettömyystyö etenkin täällä pääkaupunkiseudulla etenee. Pirjo Tujula. Seminaarin aloitti projektin johtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungilta. Puheenvuorossaan hän kertoi, mitä Helsinki kaikille -projektin aikana vuosina saatiin aikaan. Alueellisia esteettömyyssuunnitelmia tehtiin kaikkiaan 15 kpl. Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Helsingin kaupungin katualueita koskevat tyyppipiirustukset laadittiin Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteistyönä. Niitä käytetään kaikissa uudis- ja perusparannushankkeissa. Esteettömyysratkaisut sisältyvät normaaliin katujen suunnitteluun ja rakentamiseen. Erillisiä esteettömyysohjeita ei ole vaan ne ovat osana normaalia toimintaa. Pirjo Tujula esitteli yhtenä esimerkkinä esteetöntä penkkisarjaa joka sisältää katu- ja viheralueille suunnitellun peruspenkin sekä metsäisille puistoalueille suunnitellun metsäpenkin. Samoin hankkeen aikana suunniteltiin leikkivälineitä, joissa esteettömyys on huomioitu sekä muotoilussa että värityksessä. Hankkeen aikana kehitettiin n. 30 symbolikuvaa. Osa piirrettiin uudestaan tai luotiin kokonaan alusta alkaen. Tässä muutama esimerkki. Lisää tästä osoitteesta: Kuvasymbolit Helsinki kaikille -projektin jälkeen kaupunginhallituksen päätöksellä Helsinkiin on perustettu esteettömyysasioiden neuvottelukunta. Esteettömyydestä vastaavan projektinjohtajan toiminnan tueksi perustettiin hallintokuntia, yleisten töiden lautakunta sekä vammaisja vanhusneuvostoa edustavista jäsenistä koostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Neuvottelukunnan keskeisimpinä työkaluina toimivat Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset, sekä esteettömyysmittaristo. Neuvottelukunnan toimintaa tukee eri järjestöistä ja muista sidosryhmistä koostuva verkosto. Hanna-Leena Rissanen. Arkkitehti Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitosta kertoi Tulevaisuuden esteetön raideliikenne -hankkeessa toteutetusta käyttäjätutkimuksen tuloksista. Kyselyllä haluttiin selvittää esteettömyyden tärkeimmät kehittämiskohteet. Käyttäjätutkimus toteutettiin haastatteluina, havainnointikierroksilla ja Internet-kyselyllä. Kyselyyn vastasi liikuntavammaisia, kuulovammaisia ja näkövammaisia raideliikennettä käyttäviä henkilöitä. Tärkeimmät kehittämiskohteet eri vammaryhmissä olivat seuraavanlaisia. Liikuntavammaiset: Esteettömien reittien ja näiden opastuksen parantaminen. Laiturin / pysäkin ja kulkuvälineen yhteensopivuuden kehittäminen. Esteettömyyttä koskevan matkustus-informaation saatavuuden parantaminen. Kuulovammaiset: Poikkeusliikenteestä informointi asemilla ja kulkuvälineessä, kuunteluympäristön parantaminen asemilla, käyttäjätestaukset (automatiikka & laitteet) Näkövammaiset: Näkövammaisten opastusjärjestelmän käytön yhdenmukaistaminen ja lisääminen Matkustusinformaation saavutettavuus Asemaympäristöjen hahmotettavuuden parantaminen Päivän kolmantena luennoitsijana kuultiin arkkitehti Niina Kilpelää. Hän kertoi puheenvuorossaan Kynnys ry:n esteettömyystyöstä. Kynnys konsultit on esteettömyysasiantuntijoiden ryhmittymä, joka tekee mm. esteettömyyskartoituksia ja -selvityksiä ja konsultoi rakentajia esteettömyysasioissa. Graafisen suunnittelun palveluita voi myös saada Kynnys konsulteilta. Asuinrakennusten ja pihojen esteettömyyden tila -hankkeessa selvitettiin olemassa olevan asuinrakennuskannan tilaa sekä korjausrakentamisen tarvetta esteettömyyden näkökulmasta. Hankkeen tilaajina olivat Ympäristöministeriö, Helsingin kaupunki ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Esteettömän asuinrakennuskannan osuuden kasvaminen uudisrakentamisen kautta on hidasta ja Niina Kilpelä totesikin, että rakentamisen painopiste on siirtymässä uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Suomessa oli vuonna 2010 noin kolmikerroksista tai sitä korkeampaa asuintaloa. Noin porraskäytävästä puuttui hissi. Hissittömissä taloissa asui noin asukasta, joista noin 17 % oli täyttänyt 65 vuotta. Esteettömien asuntojen tarve siis kasvaa koko Niina Kilpelä. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

6 Harri Leivo. Yleisöä. Samasta ovesta -kirjaa myydään Suomen kansallismuseon museokaupassa (Mannerheimintie 34, Helsinki), virtuaalikirjakauppa Granumissa, Kynnys ry:ssä epages/kynnyskauppa.sf sekä Rakennustiedon kirjakaupoissa. Kirjan hinta 25. ajan. Panostamalla esteettömyyteen uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisessa varmistetaan, että esteettömiä asuntoja on tulevaisuudessa saatavilla kaikille sellaista tarvitsevalle. Niina Kilpelä esitteli myös uutta kirjaa Samasta ovesta - Saavutettavia kulttuurihistoriallisia kohteita. Museoviraston ja Kynnys ry:n yhteistyönä toteutettu kirja kertoo, miten esteettömyys on mahdollista toteuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa, suojellussa rakennuksessa. Julkaisu esittelee useita hyviä käytäntöjä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen saavutettavuuden parantamiseksi. Sen esimerkit kertovat onnistuneista ratkaisuista erilaisissa kohteissa, kuten museoissa, linnoissa ja kirkoissa, sekä siitä, miten näihin ratkaisuihin on päädytty. Kirjahanketta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Senaattikiinteistöt ja Kirkkohallitus. Iltapäivän viimeisenä asiantuntijana kuultiin Invalidiliitto ry:n ESKE keskuksesta esteettömyysasiamies Harri Leivoa. Hän toi esille esteettömien asuintalojen/asuntojen rakentamiseen liittyviä onnistuneita ratkaisuja monipuolisella kuvasarjalla. Kuvien avulla hahmottui selkeästi miten jo kaavoitusvaiheessa, suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan pienilläkin asioilla vaikuttaa esteettömyyden toteutumiseen. Spurtti-sisäcurlingsarjassa tasainen syyskausi Syyskuussa aloitettu Iiris-keskuksen Spurtti-sisäcurlingsarja jatkuu tasaisena. Sarjassa pelaa neljä kivikovaa joukkuetta: Etupesä, Spurttaajat, Kahvakartioiden keskittäjät ja Ylävitonen. Joulutauon jälkeen sarja jatkuu tammikuussa ja huipentuu keväällä pelattaviin ensimmäisiin Spurtti-sisäcurlingsarjan finaaleihin ja voittajien palkitsemisiin. Pitkä kausi on siis meneillään ja jännitystä riittää. Vaikka peleissä ei armoa anneta eikä pyydetä, on hurtti huumori säilynyt pelaajien kesken läpi kauden. Oikean curlinghengen mukaan vastustajan hyvät heitot saavat ansaitsemansa aplodit ja epäonnistuneet suoritukset unohdetaan saman tien. Joukkueiden kipparit pyytävät heittäjältä aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaan heiton. Taktinen pelinäkemyksemme onkin noussut huimasti lähikuukausien aikana. Yhdessä toisiamme Jari Manni, Spurttisisäcurlingohjaaja neuvoen pyrimme jatkuvasti parantamaan suorituksiamme. On hienoa huomata kuinka eri vammaisryhmien edustajat ovat löytäneet kaikille soveltuvan yhteisen harrastuksen. Jos sinäkin haluat tulla kokeilemaan tätä haastavaa lajia, ota yhteyttä sisäcurlingohjaajaan tai käy tutustumassa kotisivuihimme. Joukkueissa on vielä tilaa muutamalle innokkaalle harrastajalle. Syyskuussa olimme esittelemässä Pihnalan Sepon kanssa sisäcurlingia Vantaan Energia Areenalla pidetyillä Hyvinvointimesuilla. Kokeilijoita oli ilahduttavan paljon. Ehkä mieleenpainuvin oli äidin lausahdus pikkupojallen heidän tultua kokeilemasta lajia: Tää oli parasta mitä täällä messuilla on Saimme myös luotua uusia kontakteja Vantaan Invalidien jäseniin sekä muiden messuilla olleiden vammaisjärjestöjen edustajiin. Toivottavasti yhteistyö sisäcurlingin parissa jatkuu heidän kanssaan. Marraskuussa on Iiriksen curlaajista koottu joukkue kutsuttu haasteotteluun Myyrinkodin asukkaiden joukkuetta vastaan. Myyrinkoti on Myyrmäessä sijaitseva vanhainkoti ja palvelutalo. Menemme sinne piristämään asukkaiden arkea ja saamaan vaihtelua Iiriksen peleille ja treeneille. Lisätietoja: jari.manni@gmail.com Terveisin -jari- TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

7 Vammaispalvelujen asiakasmäärät kasvaneet Kuusikko-kunnissa Kuusikko-kunnilla viitataan Suomen kuuteen väkiluvulta suurimpaan kaupunkiin. Kuusikkoon kuuluvat siis Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikko seuraa vammaispalvelujen asiakasmääriä, suoritteita, henkilöstöä ja kustannuksia. Tiedot Kuusikko-raportteihin tulevat pääasiassa kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Palvelujen vertailtavuutta eri kuntien välillä lisää Kuusikon sisäinen määritelmätyö, jonka ansiosta tietoja pyritään keräämään ja kohdentamaan samoilla periaatteilla eri kunnissa. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Pääkaupunkiseudun kolmessa suurimmassa kunnassa myönteisen vammaispalvelulain (VpL) mukaisen palvelupäätöksen saaneita oli vuonna 2011 noin asiakasta enemmän kuin vuonna Kaikkiaan myönteisen VpL-palvelupäätöksen saaneita asiakkaita oli hieman yli vuonna Muutos on näkynyt erityisesti henkilökohtaisen avun, vaikeavammaisten päivätoiminnan sekä palveluasumisen asiakasmäärien kasvuna. VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen käyttö on sitä vastoin hieman vähentynyt, sillä osa asiakkaista on uudelleenkohdennettu ShL:n mukaisten kuljetuspalvelujen piiriin. Muutoksesta huolimatta enemmän kuin kaksi kolmesta myönteisen palvelupäätöksen saaneesta asiakkaasta käyttää VpL-kuljetuspalvelua, mikä tekee VpL-kuljetuspalvelusta ylivoimaisesti käytetyimmän palvelun vammaispalvelua käyttävien asiakkaiden keskuudessa. Kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudun kolmessa suurimmassa kunnassa 26 prosenttia ja Helsingissä noin 30 prosenttia vastaavalla viiden vuoden ajanjaksolla vuoden 2011 rahan arvossa. Kokonaisuudessaan Helsinki, Espoo ja Vantaa käyttivät vammaispalveluihin noin 96 miljoonaa euroa vuonna Kuljetuspalvelut haukkaavat Kuusikon tasolla kustannuksista reilun kolmasosan, palveluasuminen hieman alle 30 prosenttia, henkilökohtainen apu noin 27 prosenttia ja muut kustannukset noin seitsemän prosenttia kokonaiskustannuksista. Kuljetuspalvelut Asiakasmääriltään ja kustannuksiltaan suurimman palvelun eli kuljetus-palvelun asiakaskriteerejä on tarkennettu Kuusikko-kunnissa vuosien 2010 ja 2011 aikana. Muutosten tavoitteena on ollut kohdistaa asiakkuudet oikeudenmukaisemmin. Muutosten seurauksena erityisesti ikääntyneitä on siirtynyt sosiaalihuoltolain (ShL) mukaisten kuljetuspalvelujen piiriin. Toimenpiteen seurauksena VpL-palvelupäätöksen saaneiden asiakkaiden määrät ovat pienentyneet ja ShL-palvelupäätöksen saaneiden asiakkaiden määrät ovat kasvaneet. Näillä toimilla asiakas kuuluu juuri häntä koskevan lain piiriin. Kuljetuspalveluilla tehtiin vuonna 2011 noin VpL-matkaa ja noin ShL-matkaa pelkästään helsinkiläisten toimesta vuonna Kasvua oli molempien ryhmien osalta yli 10 prosenttia. On siis huomattava, että asiakkuuksien oikeinkohdentamisella ei ole ollut ainakaan vähentävää vaikutusta tehtyjen matkojen määriin tai myönteisiin palvelupäätöksiin, pikemminkin päinvastoin. Vuonna 2011 Helsingissä annettiin kielteinen VpL-kuljetuspalvelupäätös noin seitsemälle prosentille hakijoista ja noin kahdelle prosentille ShL-kuljetuspalvelupäätöstä hakeneista asiakkaista. Hylkääviä VpL-päätöksiä on tehty erityisesti vanhusikäisille hakijoille. Perusteena on, etteivät ikääntymisen mukana tulevat liikkumisvaikeudet eivät ole itsessään vaikeavammaisuutta, vaan liikkumisvaikeudet selittyvät pikemminkin henkilön korkealla iällä. Tästä syystä ikääntyneitä ohjataankin ShL:n mukaisten kuljetuspalvelujen käyttäjiksi. Asia on hyvä pitää mielessä kuljetuspalvelua haettaessa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun asiakkaita oli Helsingissä 1226 vuonna Asiakasmäärä ja kustannukset kasvoivat Helsingissä 32 prosenttia Haastattelukutsu edellisvuodesta ja määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009, jolloin vammaispalvelulakiin tuli muutoksia erityisesti henkilökohtaisen avun osalta. Uutena asiakasryhmänä henkilökohtaisen avun piiriin ovat tulleet erityisesti ne palvelutalojen asukkaat, joille on myönnetty apua kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Päätöksistä noin 70 prosenttia sisälsi henkilökohtaista apua korkeintaan 20 tuntia viikossa. Yli 40 tuntia viikossa henkilökohtaista apua saavien määrä oli noin 11 prosenttia kaikista päätöksistä. Huomionarvoista on, että henkilökohtaisen avun asiakkaalla voi edellä mainittujen palvelujen lisänä esimerkiksi ostopalveluna hankittua apua, joka ei näy kyseisessä tilastossa. Näin ollen esimerkiksi yli 40 tuntia viikossa kunnallisesti tuotettua henkilökohtaista apua saava henkilö voi saada myös ostopalveluna tuotettua henkilökohtaista apua useita tunteja viikossa. Kielteisen päätöksen henkilökohtaisen avun hakemukseen sai noin kolme prosenttia hakijoista ja perusteena oli ennen kaikkea ikääntymiseen liittyvät seikat, kuten kuljetuspalvelujenkin osalta, mutta myös se, ettei hakija kyennyt määrittelemään itse avun tarvettaan. Anssi Vartiainen, projektitutkija Vammaispalvelujen Kuusikko-työryhmä Vammaisten ihmisten elämä Suomessa on Kynnys ry:n tutkimushanke, joka perustuu vammaisten ihmisten omaelämäkerrallisiin haastatteluihin. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin: millaista on elää vammaisena ihmisenä Suomessa, ja millä tavalla vammaisten ihmisten elämä on muuttunut. Tutkimusta johtaa Kynnys ry:n tutkimuspäällikkö Matti Laitinen. Olemme kaksi sosiologian pääaineopiskelijaa Helsingin ja Turun yliopistoista ja teemme pro gradu-tutkielmiamme osana Vammaisten ihmisten elämä Suomessa - tutkimushanketta. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka kokemukset vammaisena ihmisenä olemisesta ja elämisestä vaihtelevat sukupuolen mukaan. Mielestämme aihetta on tärkeää lähestyä vammaisten ihmisten omien kokemusten ja ajatusten kautta. Haluaisitko sinä jakaa tarinasi kanssamme? Etsimme yksilöhaastatteluihin eri-ikäisiä miehiä ja naisia, joilla on fyysinen vamma. Haastattelu koostuu kahdesta osasta, joista molempiin on syytä varata noin kaksi tuntia. Tutkimusta varten annetut tiedot säilytämme ehdottomasti luottamuksellisina. Mikäli haluat olla mukana kertomassa tärkeää tarinaa vammaisten ihmisten elämästä Suomessa, ota yhteyttä ja kerro samalla jotakin itsestäsi, esimerkiksi ikäsi, asuinpaikkakuntasi ja jotakin vammastasi tai vammautumisestasi. Yhteydenotto ei sido tai velvoita sinua osallistumaan tutkimukseen, vaan siten saat haluamiasi lisätietoja, joiden perusteella päätät mikäli haluat osallistua. Toivomme sinun ottavan yhteyttä mennessä. Ystävällisin terveisin Tommi Huhtaniemi ja Charlotta Marsh s.posti: tommi.huhtaniemi@kynnys.fi charlotta.marsh@kynnys.fi puh: TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

8 YK:n vammaisyleissopimuksesta lisävoimaa! YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD, Vammaisyleissopimus) on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopmuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD) ja sen valinnaisen pöytäkirjan (Optional Protocol) täysistunnossaan Sopimus avattiin allekirjoituksille maaliskuussa 2007, ja se tuli kansainvälisesti voimaan , kun 20 jäsenvaltiota oli saanut päätökseen kansalliset ratifiointitoimet. Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimusten joukossa. Tällä hetkellä 154 on allekirjoittanut ja 125 ratifioinut sen. Yksilövalitusmenettelyn mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan on allekirjoittanut 90 valtiota ja 74 on ratifioinut sen. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen sekä valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa maaliskuussa Allekirjoituksen lisäksi sopimus on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä: se sitoo Suomen valtiota täysimääräisesti vasta sen jälkeen, kun se on eduskunnan säätämällä lailla hyväksytty. Tämä kansallinen voimaansaattaminen eli ratifiointi on vielä kesken. Se edellyttää Suomessa lainsäädäntömuutoksia useilla eri hallinnonaloilla, lisäksi on perustettava kansallista toimeenpanoa vaivova itsenäinen seurantamekanismi. Se on Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAM- PO) keskeinen toimenpide, joka on mainittu myös hallitusohjelmassa. Ratifiointia valmistelee parhaillaan ulkoministeriön työryhmä, jolla on toimiaikaa vuoden 2013 loppuun asti. Useita lainsäädännön uudistushankkeita, joilla on yhteys vammaisyleissopimukseen, on tehty ja tekeillä: mm. kotipaikan vaihtamiseen tai itsemääräämisoikeuden rajoittamisedellytyksiin liittyen. Kokonaisuutena ratifiointiprosessi on jo osoittanut sen, että Suomenkin lainsäädännössä ja erityisesti soveltamiskäytännöissä on monin osin korjattavaa ja kehittämisen tarvetta. Vaikka kansallinen ratifiointi vie aikaa, sopimus vaikuttaa Suomeen Euroopan unionin jäsenenä jo nyt, sillä EU on sen ratifioinut joulukuussa Tässä yhteydessä komission käännösosasto tuotti yleissopimuksen tekstistä versiot EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Yleissopimuksen keskeinen sisältö Yleissopimus täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia, sillä ei perustettu uusia ihmisoikeuksia. Sopimuksella vahvistetaan, että kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuuluvat vammaisille henkilöille ja heille on taattava mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Oikeuksien edistämisessä keskeistä on laaja-alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate. Sopimus selkeyttää, miten kaikki oikeudet koskevat myös vammaisia henkilöitä ja sen avulla myös tunnistetaan alueita, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia on loukattu ja oikeuksien turvaamista on vahvistettava. Syrjinnän kieltoa täydentävät monipuoliset toimet syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi: sopimus osoittaa millaiset mukautukset ovat tarpeen, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Sopimus kattaa niin kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) kuin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet). Osaltaan sopimus vahvistaa TSS-oikeuksien asemaa ja merkitystä. Sen kautta ihmisoikeudellinen ajattelu laajenee koskemaan myös alueita joita perinteisesti on meilläkin pidetty harkinnanvaraisina. Uutta näkökulmaa edustaa esimerkiksi 19. artikla: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä sisältää mm. sen, että vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus itse valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa hän asuu. Sopimus on tärkeä muutoksen väline: sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat. Tämä on YK-seminaari HIY:ssä tärkeä askel tiellä kohti uutta käsitystä vammaisuudesta ja vammaisten henkilöiden asemasta. Perinteisesti vammaiset henkilöt ovat olleet hyväntekeväisyyden, hoidon kohteita. Sopimuksessa vahvistetaan näkemystä että vammaiset henkilöt ovat oikeuksien haltijoita, jotka voivat vaatia oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti ja tietoon perustuvan suostumuksen nojalla, he ovat oman yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä. Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa korostaa tavoitteena täyttä osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa. Nämä tavoitteet, jotka olivat osa aiempia YK:n vammaisaiheisia asiakirjoja, kuten vammaisten henkilöiden mahdollisuksien yhdenvertaistamista koskevia yleisohjeita (1993) ovat yleissopimuksessa vahvasti mukana. Osallistuminen ja osallisuus kuten esteettömyys ja saavutettavuus laajaalaisesti ymmärrettynä, vaikuttavat sopimuksen tulkintaa ohjaavina yleisinä periaatteina, mutta ovat sen lisäksi vahvasti osana yleisiä sopimusvelvoitteita (4. artikla) ja erillisartikloja, kuten Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (29. artikla) ja Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (30. artikla). Samoin esteettömyydestä on erillinen artiklansa, (9. artikla) sen lisäksi esteettömyyden edistämistä ja esteiden poistamista edellytetään toimenpiteenä useissa artikloissa. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa Jo sopimusta valmisteltaessa vammaisyhteisöllä, vammaisia edustavilla järjestöillä oli tärkeä ja tunnustettu asema. Neuvottelujen pohjana ollutta sopimusluonnosta valmistelleeseen työryhmään saatiin YK:n oloissa poikkeuksellisen laaja vammaisjärjestöjen edustus. Samoin ad hoc -komiteaan, jonka piirissä neuvotteluja käytiin vuosina , kuului vammaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Yhteistyöstä saatu kokemus on arvokasta jatkossa, kun sopimuksen muutospotentiaalia siirretään kansalliseksi käytännöksi. Vammaisyleissopimus tuo ihmisoikeustyöhön uuden työkalun. Nothing about us, without us! Ei mitään meistä, ilman meitä! on tärkeää pitää mielessä jatkossakin. Yleissopimuksen 4 artikla 3 kohdan mukaan: Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Pirkko Mahlamäki pääsihteeri, Vammaisfoorumi TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

9 Catwalk kutsuu Kuka päättää, miten pyörätuolissa oleva nuori nainen pukeutuu? Entä kenen päätettävissä on hänen meikkinsä, kampauksensa ja yleensäkin koko hänen tyylinsä? Voiko hän näyttää kauniilta, muodikkaalta peräti seksikkäältä? Lauantaina catwalk kutsui seitsemää nuorta liikuntavammaista naista, kyseessä oli nimittäin kolme Keep Your Own Style muotinäytöstä Kampin kauppakeskuksessa. Minä sain olla yhtenä onnekkaana mallina, catwalkin tähtenä. Muotinäytösten taustalla oli kahden nuoren naisen Facabook-keskustelu, jossa he olivat pohtineet sitä, kuka päättää pyörätuolissa olevan nuoren naisen vaatteet. He olivat kritisoineet avustajien ja vanhempien halua pukea liikuntavammaiselle helposti puettavat, löysät ja kantajalleen usein epämieluisat vaatteet. Keskustelijat olivat päättäneet, että he valitsevat itse tyylinsä ainakin yhtenä päivänä, ja näin Keep Your Own Style sai alkunsa. Muotinäytöksissä, jotka pidettiin kello 12, 14 ja 16, eivät avustajamme, vanhempamme eivätkä ehostajamme sanelleet meidän mallien vaatevalintoja. Valinnat oli tehnyt toinen keskustelijoista, idean äiti Hilla Lehtimäki. Hän oli vaatteiden lisäksi valinnut meille laitettavat kampaukset, meikit ja asusteet. HairStore-myymälässä meille jokaiselle laitettiin oma, tarkkaan suunniteltu kampaus. Omat hiukseni kiharrettiin ja hulmusivat vapaina. Sitten oli vuorossa OriFlamen tekemä meikkaus. Meikkini piti sisällään pinkin ja violetin sävyjä. Hiustenlaiton ja meikkauksen jälkeen siirryimme pukeutumaan catwalk-vaatteisiimme. Kaikki me muut mallit paitsi Hilla esittelimme Seppälän ja Spiritstoren uusimpia syysmuodin tuulia niin vaatteiden, kenkien kuin asusteiden osalta. Hilla oli valinnut minulle Seppälän mallistosta viininpuna-violettisävyisen paitapuseron, mustat legginsit, korkeakorkoiset syyskengät ja korvakorut sekä mustan, leveän vyön. Hillalla itsellään oli yllään hänen itsensä suunnittelema pikkumusta vaaleanpunaisine tehosteineen. Myös Invalidiliitto ry ja Nuorisoyhteistyö Seitti olivat sponsoroimassa Keep Your Own Style tapahtumaa. Taustajoukon, eli avustajien ja vanhempien vaatetus haluttiin pitää catwalkilla mahdollisimman huomiota herättämättömänä. Näin ollen he pukeutuivat löysiin verkkareihin ja t- paitoihin, samantyyppisiin vaatteisiin, joihin pyörätuolissa olevat nuoret naiset on helppo pukea. Vaikka taustajoukkojen apu on tuiki tärkeää ja arvostamaamme, tällä kertaa oli meidän vuoromme olla kauniisti laitettuina esillä ja huomion keskipisteinä. Saimme todellakin olla tähtiä, catwalkin staroja! Keep Your Own Style muotinäytöksineen oli aivan mahtava kokemus. Ensinnäkin se herätti pohtimaan tärkeitä seikkoja yhdenvertaisuudesta, vammaisuudesta ja tyylistä. Muotinäytösten tarkoituksena oli myös antaa muille pyörätuolissa oleville ihmisille muotivinkkejä ja rohkeutta oman tyylin vaatimiseen. Toisekseen se oli ihana päivä, kun sai kampaajan tekemän kampauksen, meikkaajan meikkauksen ja syysmalliston uusia tuulia vaatteiksi. Jännitys ja mahanpohjan kipristely oli suurinta kello 12:n näytöksessä. Kameroiden salamavaloihinkin tottui nopeasti: jos kello 12:n näytöksessä niitä vielä arasteli, myöhemmissä näytöksissä ne tuntuivat jo tutuilta. Uusia catwalk-kokemuksia odotellessa haluan toivottaa kaikille HIY:n jäsenille iloista syksyn jatkoa ja joulun odotusta! Ja nuoret sekä nuoret aikuiset: ottakaa yhteyttä, niin kehitetään yhdessä mainiota tekemistä! Annu Huhtikangas, HIY:n nuorisovastaava, TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

10 ALUETORI Invalidiliitto ry:n Etelä-Suomen alueen Aluetori-tapahtumaa vietettiin Hyvinkäällä, HYRIA ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Etelä-Suomen alueeseen kuuluu 16 suomenkielistä paikallisyhdistystä, joista Helsingin Invalidien yhdistys on suurin. Lisäksi alueella on kolme ruotsinkielistä yhdistystä. Tapahtuman avasi Etelä -Suomen alueen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen. Tervetulopuheessaan hän korosti alueellisen yhteistyön merkitystä vaikuttamisen välineenä. Paikallisyhdistysten toimijoiden yhteiset tapaamiset ovat tärkeä työväline yhteistoiminnan kehittämiseen ja yhteisten asioiden ajamiseksi paikallisesti ja alueellisesti. Vammaisille ihmiselle on tärkeää, että arki on toimiva eli tarvittavat palvelut ovat saatavilla ja ne mahdollistavat itsenäisen elämän ja osallistumisen muuttuvassakin kuntarakenteessa. Leena Simola-Nikkanen muistutti, että kuntavaalien jälkeen kunnissa valitaan vammaisneuvostojen jäsenet seuraavalle 2-vuotiskaudelle. On tärkeää paikallisissa yhdistyksissä saada oma ehdokas vammaisneuvostoon jäseneksi. Vammaisjärjestöjen kautta valitut henkilöt ovat yleensä aktiivisia toimijoita mutta puolueiden kautta valittu jäsen ei aina ole osannut sitoa vammaispoliittista näkökulmaa puolueensa toimintaohjelmaan tai viedä vammaisnäkökulmaa päätösvalmistelua varten. Puheenjohtaja toivotti kaikille antoisaa, Maahanmuuttajien tukikeskus Hilma ja Tiina Oikarinen. Nana Lokteva ja Muhammed Alali. Miesten juttu aluetorilla. vuorovaikutteista päivää ja kehotti aktiivisesti tutustumaan torikojujen tarjontaan. Aluetoritapahtuman teemana oli tänä vuonna monikulttuurisuus. Tiina Oikarinen Tukikeskus Hilmasta esitteli tukikeskuksen toimintaa ja toi esille ketä monikulttuurisuus koskee ja mitä erilaisilla termeillä tarkoitetaan kielessämme. Mirva Kiiveri esitteli uutta Invalidiliiton Vammaisuus yhdistää yli rajojen- vinkkejä monikulttuuriseen yhdistystoimintaan opasta. Pirkko Justander Invalidiliitosta esitteli Invalidiliiton kuntavaaliohjelmaa. Sen jälkeen Mirva Kiiveri esitteli Invalidiliiton vammaisuu yhdistää yli rajojen -opasta. Sisäcurlingia. Iloliikuttaja. Kansanedustaja Merja Kuusisto. paikalla olleet Alueen yhdistysten jäsenet, jotka olivat kuntavaaliehdokkaina, esittäytyivät. Valtiovallan edustajana tapahtumassa puhujana oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Merja Kuusisto. Puheessaan Kuusisto painotti, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ihmisten kesken toteutuisi nykyistä paremmin jos ympäristö ja palvelut eivät erottelisi meitä toiminta- ja liikuntakykymme mukaan. Esteettömyys on meille kaikille hyvä tavoite. Kuusisto pitää hallitusohjelmasta tärkeimpänä vammaispoliittisena linjauksena sitä, että hallitus vahvistaa YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Tällä kansainvälisellä sopimuksella turvataan eri ikäisten vammaisten oikeus itsenäiseen toimintaan ja mahdollisuus päättää itse omaa elämää koskevista valinnoista. Sopimuksella tuetaan myös koti- ja asumispalveluita sekä henkilökohtaisen avun saantia. Edellisellä hallituskaudella tehtiin vammaispalvelulain osalta merkittäviä uudistuksia. Lainsäädäntöön lisättiin säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä sekä palvelusuunnitelman laatimisesta. Henkilökohtaisen avun saaminen kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin oli myös merkittävä saavutus. Vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun saanti on suuressa roolissa ihmisten välisen yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden sekä osallisuuden ja alueellisen tasa-arvon lisäämisessä ja toteutumisessa. Hallituksen tavoitteena on parantaa vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja oppisopimuskoulutukseen sekä vahvistaa vammaistutkimusta ja tarkistaa henkilökohtaisen avun saannin kattavuutta. Kuusisto totesi lopuksi, että jokainen meistä on itse oman elämänsä paras asiantuntija, siksi onkin tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus ja oikeus ilmaista mielipiteensä oman elämänsä kannalta tärkeistä asioista. Päivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus virkistäytyä Iloliikkujien johdolla ja tutustua torikojujen tarjontaan. Toimintaansa esittelivät: Alueen naistyö, Tukikeskus Hilma, Miesten juttu- projekti, Alueen ohjausryhmä, VAU:n iloliikuttajat ja tietotekniikkayhdistystoiminnan tukena- koju. Neuvontakojulla alueelliset vaikuttajat ja vammaisneuvojat antoivat ohjeita kiperiin pulmiin. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

11 VUODEN VAMMAINEN KUVATAITEILIJA VALITTIIN SYYSKUUSSA Kirsi Vahla. Viides VAKU (vammaisten valtakunnallinen kuvataidenäyttely) pidettiin Oulussa. Teemana oli "Hyvinvointi ja kulttuuri. "Näyttelyn järjestää vuosittain Wäinö Aaltosen Seura yhdessä Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Näyttelyn jury valitsi kolme vuoden 2012 vammaistaiteilijaa. Vuoden 2012 vammaistaiteilijaksi valittiin HIY:n maalauskerhossa maalausta jo vuosia harrastanut Kirsi Vahla. Kirsi Vahla osallistui näyttelyyn kolmen työn sarjalla. Kirsi on harrastanut maalaamista jo 16 vuotta ja maalaa niin kotona kuin HIY:n maalauskerhossakin viikoittain. Kirsi kertoo ilahtuneensa voitosta, se kannustaa jatkamaan harrastusta. Hän uskoo kehittyneensä paljon vuosien työskentelyn myötä. Alussa vammasta johtuvaa käsien vapinaa oli vaikea hallita, mutta harjoitus on tehnyt hyvää. Kirsille maalaaminen on lähinnä oman itsensä voittamista ja haasteiden asettamista itselleen. - Siitä tulee ihan uskomattoman Milla Heinonen. hyvät fiilikset kun huomaa pystyvänsä johonkin vaikeaan juttuun. Kirsi antaa kiitosta miehelleen, joka auttaa häntä käytännön asioissa ja maalaa myös itsekin. Yhteinen harrastus on heille tärkeä asia. Palkintorahoillaan Kirsi aikoo hankkia maalaamisessa tarvittavaa materiaalia. Hän toteaa, että kaikkien ihmisten, joilla on jokin ongelma, kannattaisi alkaa harrastaa jotain mistä pitää. Kirsin töitä on nähtävillä Palvelukoti Sofian yhteisnäyttelyssä. Toisen palkinnon sai Milla Heinonen. Milla Heinonen aloitti maalaamisen vammauduttuaan auto-onnettomuudessa Englannissa vuonna Maalaaminen oli alussa osa kuntoutukseen liittyvää taideterapiaa, mutta se muuttui tärkeäksi harrastukseksi ajan myötä. Milla käy kerran viikossa HIY:n maalauskerhossa ja maalaa paljon myös kotona. Oma näyttely Millalla on joulukuussa Tapulikaupungin kirjastossa. Yhteisnäyttelyyn hän osallistuu Palvelukoti Sofiassa. Eija Mäntynen Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään la klo yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 :n mukaiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

12 HIY:n Naisten illassa Mindfulness -hyväksyvä tietoinen läsnäolo oman voiman ja viisauden lähteenä Taustaa: Mindfulness on sana ja käsite, joka on rantautunut viime vuosina Suomeen vauhdilla. Sillä tarkoitetaan yleisesti tietoisuus- ja läsnäolotaitoja, hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Koska mindfulness on yleissana, eikä sitä ole suojattu, voi siihen törmätä erilaisissa yhteyksissä ja palveluissa, joita hyvinvointialalla tarjotaan. Näistä syistä on suositeltavaa selvittää palveluntarjoajan ammattitaito ja koulutustausta. Tässä esitetyn mindfulnessiin perustuvan menetelmän ohjaajia kouluttaa Suomessa vain Center for Mindfulness Finland Oy. Rentoutus- ja stressinhallinta menetelmä hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla (Mindfulness-based stress reduction, MBSR) Jon Kabat-Zinn, ennaltaehkäisevän lääketieteen professori, USA, on kehittänyt menetelmän luvulta lähtien, alun perin pitkäaikaissairaiden ja parantumattomasti sairaiden kivun ja stressin hoitoon. Hän toimi Massachusettsin osavaltion stressinhallintaklinikan perustajana ja johtajana ja etsi keinoja, joilla helpottaa asiakkaidensa elämää sairauden ja sen aiheuttamana stressin ja oireiden kanssa. Kabat-Zinn oli pitkään itse harjoittanut joogaa ja meditaatiota, ja hän kehitti menetelmänsä yhdistäen länsimaiseen lääketieteeseen itämaiseen viisauteen perustuvia harjoitteita, joita on sovellettu eri muodoissa kautta aikojen. Hyväksyvää tietoista läsnäoloa harjoitetaan siis aivan yksinkertaisilla jooga- ja meditaatioharjoituksilla, joista Kabat-Zinn riisui kaiken uskonnollisen tai ideologisen mystiikan, jotta harjoitteet sopivat kaikille kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Lisäksi menetelmä sopii kaikenikäisille ja kuntoisille, ja on sovellettavissa myös liikuntarajoitteisille. On hyvä mieltää, että menetelmän harjoittaminen ei vaadi myöskään mitään valmistautumista ja opiskelua, ainoastaan avointa mieltä ja kiinnostusta. MBSR-menetelmän sovellukset ovatkin viime vuosikymmeninä laajentuneet sairauksien ja oireiden hoidosta myös urheiluvalmennukseen, työelämän valmennukseen, elämäntaitoryhmiin, kognitiiviseen terapiaan jne. Suomeen menetelmän on 1990-luvulla tuonut Kabat-Zinnin ohjauksessa opiskellut Leena Pennanen (Center for Mindfulness Finland Oy). Menetelmä perustuu kokonaisvaltaiseen käsitykseen mielen ja kehon yhteistyöstä; hengityksen ja kehon tuntemusten huomioimiseen tässä hetkessä. Kehon ja mielen yhteys onkin yksi nykylääketieteen tutkituimpia osa-alueita. Nykyisen aivotutkimuksen keinoin voidaan todentaa mm. meditaation positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan. Menetelmällä on pitkäaikaisin tutkimuksin todettuja kokonaisvaltaisia myönteisiä vaikutuksia potilaiden elämään, sekä fyysisiin ja psyykkisiä oireisiin (mm. stressiperäiset oireet, uupumus, unettomuus, ruoansulatushäiriöt jne.) Säännöllisen harjoittamisen avulla tietoinen läsnäolo, hereillä olo laajenee harjoitteiden tekemisestä arkeemme. Voimme vähitellen havaita, että automaattisten reaktioiden sijasta kykymme tehdä tietoisia valintoja vahvistuu. Kykymme pysähtyä kuuntelemaan itseämme ja omia rajojamme, tunteitamme ja tuntemuksiamme vahvistuu, voimme ottaa kantaa niihin ja tehdä vastuullisempia, mielekkäämpiä ja tarkoituksellisempia valintoja ja priorisointeja elämämme eri osa-alueilla. Säännöllisellä harjoittamisella on todettu olevan mm. uupumusta ja masennusta ehkäisevä ja niiden uusiutumiselta suojaava vaikutus. Menetelmän säännöllinen harjoittaminen lisää mm. rentoutumis- ja palautumiskykyä, vahvistaa itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä, myönteisten voimavarojen vahvistumista. Menetelmän harjoitteet Mindfulness-harjoitteissa viedään huomio yksinkertaisesti kehon tuntemuksiin ja hengitykseen. Kehitämme ja vahvistamme siten kykyämme olla läsnä ja tietoisia tässä hetkessä: => Tietoisuutemme itsestämme ja ympäristöstämme vahvistuu => Tulemme tietoiseksi hetkistä, joissa voimme valita reaktiomme tai toimintatapamme automaattisen reaktion tai vanhan toimintamallimme sijasta. 1. Hengitys on avain - vakaa ankkuri, joka on aina mukanamme Tietoisen läsnäolon ankkuri on aina mukanamme; voimme milloin ja missä vain keskittää huomiomme vaikka vain muutamaksi minuutiksi omaan hengitykseemme (vrt. sanonta hetken hengähdystauko ). Tämä tapahtuu yksinkertaisesti kiinnittämällä huomio seuraamaan oman hengityksen luonnollista rytmiä, arvostelematta tai yrittämättä muuttaa sitä. Pienellä hengähdyshetkellä voi olla hyvin tyynnyttävä ja tasaava vaikutus. Juuri hengittämässämme henkäyksessä piilee salaisuus, jota kaikki suuret opettajat yrittävät meille kertoa. 2. Liikemeditaatio l. joogaliikkeet Menetelmään kuuluvia yksinkertaisia joogaliikkeitä tehdään oman hengityksen rytmissä. Harjoituksessa keskitytään liikkeen herättämiin tuntemuksiin kehossa ennemmin kuin itse joogaliikkeen mekaaniseen suorittamiseen. Siksi liikkeitä ei voi tehdä oikein tai väärin. On tärkeää huomioida omat sen hetkiset rajansa ja kuunnella, kunnioittaa niitä, esim. siinä, kuinka laajoina liikkeinä tai kuinka monta toistoa tekee. On hyvä mieltää, että liikuntarajoitteet huomioiden harjoitukset voi tehdä myös paikoillaan, mielikuvaharjoituksena. 3. Istuma- ja kehomeditaatio Joogaliikkeiden lisäksi hengitystä ja kehon tuntemuksia havainnoidaan mm. istuma- ja kehomeditaation avulla, joissa tuntemuksia skannataan läpi kehon. Tämä aloitetaan yksinkertaisesti valitsemalla sopiva istuma- tai makuuasento, jossa asento on mahdollisimman rento mutta samalla ojentunut, hereillä. Meditaatioharjoituksen tarkoituksena ei ole saavuttaa mitään, päästä minnekään, esim. uneen, tai esim. pyrkiä rentoutumaan. Rentoutuminen, nukahtaminen tai raukeus ei siis itsessään ole harjoituksen tavoite, vaikka saattaakin olla seuraus harjoituksen sivutuotteena. On hyvä huomioida, että kun istuma- tai makuuasennossa keskitytään hengitykseen ja kehon eri tuntemuksiin, esiin voi nousta yllättäviäkin, miellyttäviä tai epämiellyttäviä tuntemuksia ja aistimuksia, ajatuksia, tunteita tai muistoja, levottomuutta tai raukeutta, kiristystä tai pehmeyttä, keveyden tai painon tunnetta. Huomaamme kuitenkin, että uusi tuntemus nousee aina edellisen tilalle. Tuntemukset vaihtelevat ja voivat olla joka kerralla erilaisia. Harjoituksessa on tarkoitus kohdata esiin tulevat tuntemukset arvostelematta tai tuomitsematta niitä, pyrkimättä muuttamaan niitä ja harjoittaa siten hyväksyvää tietoista läsnäoloa, kuitenkin omia sen hetkisiä rajoja kunnioittaen. On tärkeää pitää harjoituksissa huolta itsestään ja rajoistaan, sallien itselleen välihengityksiä, taukoja tai keskeytyksiä, silloin kun se tuntuu tarpeelliselta. Minkään tunnetilan ei tiedetä jääneen pysyväksi. Harjoittaakseen hyväksyvää tietoista läsnäoloa on hyvä huomioida, että vaikka se on yksinkertaista, se ei ole helppoa! Menetelmän omaksumiseen ei ole siis oikotietä, eikä sitä voi oppia lukemalla. Menetelmää voi harjoittaa itsekseen kirjojen opastuksella tai kursseilla, jossa ryhmän tuella on oma tärkeä merkityksensä. Kurssien yhteydessä moni aprikoi, onko kovin itsekästä keksittyä itseensä niin perusteellisesti. Tähän voisi vastata, että eikö se, että haluaa kehittää itseään ja hyväksyvää tietoista läsnäoloaan koidu läheisten hyväksi ja ole sitä kautta ympäristöystävällinen teko? On suositeltavaa tehdä harjoituksia min. 5-7 kertaa viikossa 4-8 viikon ajan, jotta voi arvioida menetelmän vaikutuksia omaan elämäänsä, arkeen, ihmissuhteisiin. Lisäksi on hyvä omaksua aloittelijan utelias ja avoin asenne ja kiinnostus. Sitoutumista koetellaan tässäkin lajissa aivan samoin kuin kaikissa uusissa asioissa, joissa tulee väistämättä kohtaamaan kuoppia, hetkiä, esteitä ja kohtia, jolloin motivaatiota ja sitoutumista koettelee oman kehon ja mielen vastustus, kyllästyminen, levottomuus, negatiiviset tuntemukset jne. Mutta kuten muussakin oppimisessa, tulee kokemaan uudelleen taas myös kohdan, jossa kohtaa iloa, edistymistä, myönteisiä vaikutuksia, avartumista ja kaikkea siltä väliltä. Pystyvyyden tunne luottamus kykyysi kehittyä vaikuttaa kykyysi kehittyä. info@avartamo.fi Marjaliisa Majavesi, , Mindfulness-ohjaaja (MBSR), Logoterapeutti LTI KIRJALLISUUTTA: Jon Kabat-Zinn, Olet jo perillä, Basam Books, 2006 Jon Kabat-Zinn, Täyttä elämää, Basam Books,2007 Jon Kabat-Zinn, Kehon ja mielen viisaus, tietoisen läsnäolon parantava voima, Basam Books, 2008 Bob Stahl& Elisha Goldstein, Stressinhallinnan käsikirja, tietoisen läsnäolon menetelmä, 2011 Williams, Teasdale, Segal,Kabat-Zinn, Mielekkäästi irti masennuksesta, Basam Books, 2009 Leenamaija Otala, Älyllinen kunto, WsoyPro, 2011 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

13 KOHTAAMISIA Hyvän olon ja terveyden edistämisen päivä HIY:ssä Harmaana ja ankeana lokakuun päivänä toimintakeskuksen aulan täytti kukkien meri. HIY:ssä vietettiin lämmin, valon, ilon ja rakkauden päivä, kuten eräs kävijä ajatuksensa ilmaisi. Päivän valinta toimintapisteessä sai valita erilaisista terveysaiheisista korteista itselle sopivan tavan tehdä pieniä arkipäivän tekoja, joilla huolehtia arjessa omasta terveydestä. Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n Kulttuuritoimikunta pyytää edelleen apua nimen keksimisessä toimikunnalle. Nimen tulisi olla toimikunnan toimintaa kuvaava, iskevä, ja samalla helppo muistaa. Toimikunnalle on jo tullut muutama hyvä ehdotus, mutta se nappi -ehdotus vielä puuttuu. Voittajanimen keksijä palkitaan pääpalkinnolla, ja muiden osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti, joten laitathan mukaan yhteystietosi. Ehdotukset viimeistään klo joko: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Voudintie Helsinki tai idealaatikko@hiy.fi Molemmissa tapauksissa laittakaa tunnus Nimi Kulttuuritoimikunnalle Kohtaamisten kahvilassa tavattiin tuttuja ja parannettiin maailmaa. Pusubaari oli toimintapiste, joka jo etukäteen herätti kovasti kiinnostusta. Pusubaarissa jaettiin tiedon lisäksi Brunbergin suukkoihin kiinnitettyjä aforismeja ja kirjoitettiin päivän tarinaa. Eteeriseen käsihierontaan jonotettiin ja nautittiin samalla omena inkivääri teetä tunnelmavalaistuksessa, rentouttavan musiikin soidessa taustalla. Muistojen murusia oli koottu vanhoista tutuista esineistä ja paikalla toimi myös ruokareseptien vaihto piste. Oman mielen ja fiiliksen mukaan sai päivän aikana valmistaa itselleen rintanapin. Arpajaisissa kaikille riitti hienoja palkintoja. Tapahtuma huipentui Elämysmatkalla Espanjaan musiikin ja tanssiin siivin. Esityksen aikana myös yleisö pääsi laulamaan ja tanssimaan. Kotiin lähdettäessä jokaiselle ojennettiin tulipunainen ruusu muistoksi päivästä. Päivän aikana nautittiin yhteinen lounas. Tapahtumaan osallistui runsaat neljäkymmentä HIY:n jäsentä. Jo perinteeksi tulleen vuotuisen tapahtuman järjestivät Metropolia ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat yhdessä Positian kanssa. Joka vuosi tapahtuma on erilainen, huikea ohjelmaltaan ja hengeltään. KIITOS! E D U S K U N T A V I E R A I L U HIY:n Kulttuuritoimikunta järjesti vierailun eduskunta-taloon Ryhmämme oli kansanedustaja Rakel Hiltusen vieraana kahvitilaisuudessa, jossa kansanedustaja Rakel Hiltunen kertoi työstään eduskunnassa. Kävimme vilkasta keskustelua päivän polttavista asioista. Oppaan johdolla saimme tutustua eduskuntataloon ja sen historiaan. Opastetun kierroksen päätteeksi pääsimme lehterille seuraamaan päättymässä olevaa istuntoa noin 20 minuutin ajaksi. Tuula Partanen kulttuuritoimikunnan jäsen KOSKETTAVIA KUVIA, VANHOJA TUTTUJA JA ENNEN NÄKEMÄTTÖMIÄ Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n Kulttuuritoimikunta järjesti vierailun Ateneumiin Helene Scherfbeckin näyttelyyn Osallistujat, joita oli 19, tutustuivat ensin Ateneumin auditoriossa n. 45 minuuttia kestäneen johdantoluennon kautta Helene Scherfbeckin elämään ja tuotantoon. Tämän jälkeen jokainen pääsi vapaasti omaan tahtiinsa tutustumaan itse näyttelyyn. Sekä johdantoluento että näyttely olivat erittäin mielenkiintoisia, ja Kulttuuritoimikunta aikoo jatkossakin järjestää vastaavanlaisia vierailuja. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

14 Terveisiä OSAAVA NAINEN -messuilta Turusta Tutkiessani bussissa menomatkalla messuohjelmaa yksi luennon aihe kolahti tajuntaani kuin lekan heilautus: KESYTÄ KAAOS Tasapainoa kodin tavaramääriin. Ammattijärjestäjä antaa vinkkejä kodin tavaranhallintaan. Tuonne minun on mentävä. Se on kuin minua varten tehty. Pelonsekaisin tuntein hiippailin luentosaliin. Hämmästykseni oli suuri kun en ollutkaan ainoa kuulija. Luentosali oli viimeistä sijaa myöten täynnä! Häpeäntunteeni helpotti hiukan. Onhan täällä muitakin osaamattomia naisia Korvat punaisina kuuntelimme ammattijärjestäjä Anne te Verde-Luoman kysellessä minkälaisia ongelmia meillä oli kaaoksen suhteen. (Toisten selän taakse oli vähän vaikea piiloutua kun istuin sähkärissä.) Vastauksia tuli paljon: Moni muukin sanoi hukkuvansa papereihin tai pieniin koriste-esineisiin tai vaatteisiin, joihin kuvittelee vielä joskus mahtuvansa. Miksi keräämme tavaraa, jota emme millään raaski heittää pois Ihminen on alun perin ollut keräilijä. Kun tavaraa ja ruokaa oli vähän, hamstraaminen ja säästäminen oli elintärkeää. Lisäksi vanhempamme ovat kokeneet pula-ajan jolloin kaikesta oli pulaa. Mitään ei saanut heittää pois. Meidät on opetettu säästämään. Tänä päivänä tilanne on toinen. Ihmisillä ei koskaan ole ollut yhtä paljon tavaraa kuin nykyään. Alennusmyynnit ja Hullut Päivät suorastaan pakottavat hankkimaan lisää tavaroita ja vaatteita, joita emme oikeasti tarvitse. ( Mutta pakkohan se on ostaa kun kerran halvalla saa!) Tietokoneen piti vapauttaa meidät papereista, mutta toisin kävi! Paperin tuottamisen helppous on synnyttänyt paperiröykkiöitä huolellistenkin ihmisten toimistoihin ja koteihin, meistä osaamattomista puhumattakaan. Läksiäislahja työkavereiltani Vaihda näkökulmaa Tavaroiden paljous ei aina tee meitä onnelliseksi vaan pikemminkin päinvastoin. Tavara- ja paperikaaos voi myös ahdistaa. Jos pystyisimme luopumaan turhista tavaroista, se antaisi mieleemme rauhaa ja vapautusta. Kodin selkeys luo tasapainoa myös mieleen. Vanhoista tavaroista luopuminen ei ole helppoa. Niihin liittyy monenlaisia tunteita, rakkaita muistoja ja haikeutta. Miten pääsee alkuun Ammattijärjestäjä neuvoo aloittamaan näkyvästä paikasta. Järjestyksessä olevaa työpöytää voi sitten hyvillä mielin katsoa aina ohi mennessään. Se tuo onnistumisen kokemuksen, josta voi kiittää itseään. Järjestyksen luominen ei tapahdu hetkessä. Se vie aikaa. Ei kannata lannistua, vaan jatkaa kaikessa rauhassa eteenpäin. Ellei muu auta voi saada apua ammattijärjestäjältä. Myös Työväenopistot järjestävät aiheesta kursseja. Toivotan kaikille onnellista syksyä ja selkeyttä kaaokseen! Pirjo Lehtovaara-Limnell HYVÄ IKÄ - messut Perjantai aamu valkeni sateisena, mutta bussi oli täynnä Hyvä- Ikä - messuista kiinnostunutta väkeä. Messuilla meillä oli noin 4 tuntia aikaa tutustua messutarjontaan. Tampereen messuja urheilukeskukseen oli saapunut noin 160 näytteilleasettajaa ja areenalla oli mielenkiintoista ohjelmaa tarjolla. Mielenkiintoisin ja varmasti suosituin tapahtuma oli muistojen muotinäytös, joka sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset. Muotinäytöksen järjestivät Tampereella toimivan vapaaehtoiskeskuksen Mummon-kammarin vapaaehtoiset. Ikääntymisen ja vanhustyön perinteinen Hyvä Ikä 12 täydentyi tänä vuonna uudella Hyvä Ruoka 12 teema-alueella. Näyttelyalueella oli näin entistä enemmän mielenkiintoista koettavaa ja katsottavaa. Toimivassa keittiössä ruokatoimittaja Kati Nappa kokkasi maistuvaa ja terveellistä ruokaa. Sieltä saimme mukaan hyviä vinkkejä ja ideoita maistiaisten kera. Keittiössä vierailivat myös: Pirkanmaan Martat, Muistiliitto, Keliakialiitto ja Gluteeniton keittiö. HIY:n varapuheenjohtaja LADYS LÖYLY INVALIDILIITON SAUNATILOISSA! Muistojen muotinäytös, kuva Salli Naumanen Riitta Jolanki esiintyi messuilla Invalidiliiton ohjelman yhteydessä. Messujen ehkä parasta antia oli mahdollisuus kokeilla erilaisia laitteita ja apuvälineitä, sekä tutustua mm. vaihtoehtoisiin kivunhoito menetelmiin. Matkalle osallistuneet olivat tyytyväisiä päivän antiin, niin hengen ravintoon että tehtyihin ostoksiin. Kävijöitä Hyvä Ikä ja Hyvä Ruoka 12 keräsivät tänä vuonna yhteensä Tuula Partanen Emäntänä Marja Pihnala. Hän kertoo meille liiton uusimmat kuulumiset. Ohjelmassa myös erilaisia teema-iltoja. Sitovat ilmoittautumiset Tuula Partaselle puhelimitse tai tekstiviestillä tai sähköpostilla partanen@saunalahti.fi viikkoa ennen tapahtumaa. Tulevat saunavuorot lauantaisin klo la la la la la la Kauden päättäjäiset la Laydys löyly osoite: Mannerheimintie 107 (sisäänkäynti Nauvontie 8) Lämpimästi tervetuloa! Järjestäjänä Hevossalmitoimikunta TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

15 Pilkkihaalarit päälle talvi tulee! Tästä vääjäämättömästä tosiasiasta huolimatta, ei lumihiutaleita tarvitse jäädä yksin laskemaan, sillä Miesten jutussa on luvassa lämminhenkistä menoa ja meininkiä läpi paukkuvien pakkaskuukausien. Miesten juttu on keskittynyt viimeisten kuukausien aikana tiedottamisen suunnitteluun. Tarkoituksena on, että jokainen löytäisi tiensä mukaan toimintaan. Lisäksi projektin kehittämistyöhön toivotaan lisää yhteistyökumppaneita. Tätä varten Miesten jutulle on kehitetty uusi visuaalinen ulkoasu, joka on graafikko Maria Lukkarisen käsialaa. Supermies-teemasta kimmokkeen saaneesta logosta tunnistat Miesten jutut jatkossa. Uuden ilmeen saanut Miesten juttu on ollut viime aikoina näkyvillä erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, kuten RuutiExpossa ja Aluetorilla Hyvinkäällä. Vääjäämätön tosiasia on myös se, että vuosi 2012 lähenee loppuaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Miesten jutussa on suunnattava katse ensi vuoteen ja sille asetettuihin tavoitteisiin. Yksi näistä on kiertävän ryhmän perustaminen, joka kokoontuu vuorotellen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tällä pyritään innostamaan miehiä jokaisesta kaupungista mukaan Miesten juttuun. Omalta osaltani kiitän kaikkia projektin ensimmäisenä vuonna mukana olleita ja toivotan tasapuolisesti kaikille miehille ja naisille piparin tuoksuista joulua ja räiskyvää uutta vuotta! Tommi Huhtaniemi kuvassa Jarkko Husso. Nimeni on Jarkko Husso ja olen tänä syksynä mukana Miesten juttu-projektissa Helsingin Invalidien Yhdistyksessä. Suoritan samalla sosionomi-opintoihini liittyvää työharjoitteluani ja työskentelen yhdessä Tommin kanssa projektiin liittyvien asioiden parissa. Itsekin vammaisena miehenä juuri meidän tarpeista ja ideoista lähtevän toiminnan suunnittelu tuntuu minulle henkilökohtaisesti tärkeältä ja odotan innolla mitä kaikkea se voikaan tulevaisuudessa mukanaan tuoda. Minut löytää silloin tällöin Voudintieltä ja minuun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse Miesten juttuun liittyvissä asioissa ja ideoissa. Jarkko Husso Miesten juttu -projektin puitteissa valokuvauskurssilla ja NUORISOASIAINKESKUS HAPESSA OPISKELTIIN DIGIKUVAUKSEN SALOJA Miesten juttu on Helsingin, Espoon ja Vantaan invalidiyhdistysten yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on tarjota fyysisesti vammaisille miehille mielekästä vapaa-ajan harrasteja vertaistukitoimintaa. Kolmivuotinen kehitysprojekti on käynnistetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Toiminta aloitettiin grillikoululla viime keväänä ja osin käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta miehille tarjotaan nyt myös Äijäjoogaa Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimintakeskuksessa Koskelassa sekä Pyörätuolirugbya Helsingin Synapsiassa. Loppusyksystä harjoiteltiin valokuvausta ja digitaalista kuvankäsittelyä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksessa Sinituulia Lotan opastuksella. Digitaalisuus on päivän sana valokuvauksessa. Samoin myös avoimen lähdekoodin ilmaisohjelmat, joita Suomessa on myös viranomaisten käytössä. Tulevat näes halvemmiksi. Sinituulia Lotta neuvoi kuinka koneelleen voi turvallisesti ladata GIMPkuvankäsittelyohjelman ja mistä siihen saa suomenkieliset ohjeet käytön harjoittelun aloittamiseksi. Harjoittelua ohjelman käyttö todellakin vaatii, koska ainakin minulta olivat jo vuosia vanhat Photoshopin alkeet päässeet lähes tyystin unohtumaan. Sain kuitenkin laadittua käsiesitteen kuntavaaleja varten, joten jotain kuitenkin muistui mieleen. GIMP muistuttaa Photoshop-ohjelmaa, joskaan ei ole aivan niin monipuolinen kuin mainittu kaupallinen ohjelma, eivätkä kaikki toiminnot ole samanlaisia GIMPIN ja Photoshopin välillä. Itse GIMP- ohjelman voi suomenkielisenä ladata linkistä Suomenkieliset ohjeet löytyvät kun kirjoittaa Googleen Sari Huhtala ja GIMP. Valokuvauskurssin osallistujat. Tiiviillä kurssilla oli mahdollista käsitellä kulloistakin illan teemaa vain lyhyesti, mutta saimme silti katsauksen tietokoneen käyttöön valokuvan muokkaamisessa, tietoiskun valokuvauksen perusteista ja johdatuksen muotokuvaukseen. Käsittelimme myös tavallisen paperikuvan muuttamista digitaaliseen muotoon. Hyvästä kuvasta saa paremman muokkaamalla, mutta tärkein vaihe on edelleen kuvan ottaminen oikea-aikaisesti ja oivaltavasti. Hiki silti alkoi tulla kun kotona piti saada jotain valmista aikaiseksi ilman neuvontaa. Valokuvauskurssin jäsenet järjestävät kurssilla tehdyistä kuvistaan valokuvanäyttelyn alkaen klo 17 Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6, Helsinki. Kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi seuraaviin alan teoksiin: Digikuvaajan käsikirja (Flyktman 2003), Digikuvan peruskirja (Viljanen, Karhula, Miettinen 2003), Digitaalikuvaus (McClelland, Eiamann 2000) ja Digikuvaajan niksikirja (Story 2005). Miesten jutun löydät com tai facebook.com/miestenjuttu. Jouni Kaukonen TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

16 Suurtapahtumaa Valtaa Vanhuus vietettiin syyskuun 15 päivänä 2012, Helsingin Senaatintorilla. Tilaisuuden suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tervehdyksessään Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että kuluva vuosi on Euroopan unionin aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vuoden aikana tehtävän työn tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden asemaa ja omatoimisuutta yhteiskunnassa sekä edistää sukupolvien välistä yhteistyötä. Vanhuus olisi koettava tasa-arvoisena elämänvaiheena. Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Se on meille haaste. Siihen vastaamiseksi tarvitsemme strategista otetta, yhteiskunnallista näkemystä ja ikäihmisten osallisuutta. Ikääntyminen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Meidän on pohdittava työurien pidentämistä sekä panostamista kaikenikäisten hyvinvoinnin edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Ikäihmisten omaa tahtoa on kuultava. Heillä on paljon voimavaroja ja osaamista annettavanaan yhteiskunnan käyttöön. Presidentti Niinistö kiitti vanhustyötä tekeviä järjestöjä Valtaa vanhuus kampanjan järjestämisestä. Arvokasta työtä hyvän ikääntymisen turvaamiseksi tarvitaan edelleen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen ja hyvään vanhuuteen. Hän toivoi, että kampanja rohkaisee ikääntyneitä valtaamaan oman vanhuutensa. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja esitti viisi teesiä, jotka vastaanotti kuntaliiton edustaja Tuula Haatainen. 1. Oikeus oman näköiseen vanhuuteen. Jokainen vanhenee omalla tavallaan. Vanha on yksilö. Siksi yksi ja sama malli ei vastaa kaikkien tarpeisiin. Vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin ihmiset missään muussa ikävaiheessa. Hyvässä kunnossa on tilaa olla oma itsensä myös vanhana ja elää itselleen mielekästä elämää. 2. Rahalla ja asenteella. Kaikki kuntalaiset käyttävät palveluja. Rahaa tarvitaan. Nykyisillä resursseilla pystytään silti tekemään paljon uudella tavalla. Hyvä kunta uskaltaa ajatella palvelut uusiksi. 3. Kokemuspääomaa ja nuorta intoa Hyvän kunnan rakentaminen on joukkuepeliä. Vanhat ovat osaajia ja tekijöitä. Hyvässä kunnassa vanhojen ihmisten kokemukset ovat käytössä. Se on sosiaalista kestävyyttä. Kaikenikäisten yhteistyö ja vuoropuhelu vievät kehitystä eteenpäin. 4. Kysy, älä oleta Edistä kuulemisen kulttuuria. Päättäjän tehtävä on varmistaa, että vanhoja ihmisiä kuullaan. Älä kuvittele, älä luule, vaan kysy vanhalta! Kysy vanhojen eri ikäryhmiltä, älä katso yli 65-vuotiasta väestöä yhtenäisenä joukkona. Vanhoja on Suomessa yli miljoona, eikä yksi mielipide kata koko joukkoa. 5. Joukkuepeliä koko kentällä Hyvän kunnan rakentaminen on joukkuepeliä. Kunta on paikka, jossa ihminen elää ja toimii. Hyvässä kunnassa ikääntymisen arvostus näkyy kaikessa politiikassa. Vanhuus voi olla myös hauskaa. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kuntasi kilpailuvaltti. Omassa osuudessaan professori Vappu Taipale pohti mm. miksi sana vanha on niin vaikea? Sehän on samaa sointuisaa perhettä, ilmaiseva ja suuhun hyvin sopiva kuin nykyään vastasyntyneille annettavat runolliset luontonimet: Pilvi, Pälvi, Myrsky, Sade, Tuuli, Kaisla. Kiertoilmaisuissa ikäihminen, seniori, iäkäs ihminen tai ikääntyvä väestö on vähän vieras maku, ikään kuin yritettäisiin kätkeä jotakin. Vanhuus saa yhteiskunnassamme helposti kielteisen leiman. Vanhat ihmiset siirretään syrjään, meistä tulee näkymättömiä. Kuitenkin iän monimuotoisuus on suurempaa kuin luonnon monimuotoisuus. Vanhat ihmiset ovat yhteiskunnan tärkeä voimavara. Siksi kahdeksan järjestöä ovat käynnistänyt kampanjan Valtaa Vanhuus. Kaikki kutsutaan mukaan. Viesti on, että kaikki ikävaiheet ovat tärkeitä. Jokainen vanhenee joka päivä. Jokainen voi vallata oman vanhuutensa ja siinä samassa vaikuttaa yhteisiin asenteisiin ja toimiin. Vanha mies. Vanha nainen. Kauniit sanaparit. Hieno elämänvaihe. Vanhuus on valloittavaa. Siinä ei ole mitään pelottavaa. Ikä antaa ymmärrystä. Ikä lisää huumorintajua. Ikä antaa pilkettä silmään. Valloitetaan vanhuus yhdessä! Palautetaan sointuva suomen sana vanha arjen käyttöön. Pääjuhlan tähtenä esiintyi Jukka Poika, joka ylitti sukupolvien välisiä raja-aitoja esittämällä omia versioitaan Veikko Lavin musiikista. Menossa oli mukana myös Aira Samulin sekä Marjukka Riihimäki & Laulusta voimaa! kuoro. Vammaispalvelujen käsikirjaa kannattaa hyödyntää! Eila Tuuttu Sähköiseen käsikirjaan on koottu vammaisalan työhön liittyvä kattava tietopaketti. Käsikirja on avoin ja maksuton palvelu, jota ylläpitää ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Itsenäistä elämää tukevat lakisääteiset vammaispalvelut on kuvattu kattavasti, ja asiakastyön tueksi löytyy esimerkiksi ohjeita palvelusuunnitelman tekemiseen. Alan hallinnollista tietoa ja vammaispolitiikkaa on koottu omaan osioonsa. Kattavassa lainsäädäntöosiossa sijaitsevat kaikki keskeiset lait sekä oikeuskäytäntö teemoittain. Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia meiltä ja maailmalta julkaistaan päivittäin. vammaispalvelujenkasikirja.fi handbokforhandikappservice.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa ensimmäiset Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Osallistu ajankohtaiseen tapahtumaan, joka kerää yhteen vammaisalan huippuasiantuntijat ja käytännön kokemuksesta kertovat kehittäjät! TORSTAI Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Puheenjohtajana Jukka Kärkkäinen, yksikön päällikkö, THL Ajassa liikkuu Osallisuutta mahdollistavia palveluita Kuljetuspalvelut Asunto ja palvelut PERJANTAI Työvälineitä asiakastyöhön ja palvelusuunnitteluun Puheenjohtajana Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Asiakkaan itsemääräämisoikeus Tarpeen arvioinnista päätöksentekoon Palveluiden suunnittelu Ilmoittautuminen: Lisätietoja Vammaispalvelujen käsikirjan tapahtumakalenterissa: vammaispalvelujenkasikirja.fi -> Ajankohtaista -> Tapahtumakalenteri TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

17 HIY:N SYKSY 2012 KERHOT Canasta Keskiviikkoisin klo Yhteyshenkilö Raine Kangas puh Kevätkausi 2013 alkaa DELETE Atk-kerho Tiistaisin klo Yhteyshenkilöt: Heikki Aulio tai puh Eino Meriläinen tai puh Juhani Rajatammi tai puh Kevätkausi 2013 alkaa Eläkeläisten kerho Torstaisin klo Syyskausi päättyy Kevätkausi alkaa Yhteyshenkilö Liisa Leinonen puh Maalauskerho Maanantaisin klo Opettaja Sari Koski- Vähälä puh Kausimaksu 20. Kevätkausi 2013 alkaa Naisten illat 2012 To ja to pikkujoulu. Yhteyshenkilö Riitta Jolanki puh tai Ilmoittautuminen viimeistään Riitalle. Kevätkausi 2013 alkaa (torstaisin kolmen viikon välein klo ) Omat käsityöt Tiistaisin Yhteyshenkilö Anneli Koskinen puh tai Kevätkausi 2013 alkaa Keskusteluryhmä henkilökohtaisten avustajien työnantajille Miten toimia työnantajana? Tule vaihtamaan ajatuksia henkilökohtaisen avustajan työnantajan roolista ja työnantajuuteen liittyvistä kysymyksistä (vertaistukiryhmä). Paikka: Voudintie 6, Vammaisneuvojilta tukea ja neuvoja ongelmatilanteissa kello PORVOO Marja Lönnström GSM parhaiten ark. klo Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoon puh tai Kevätkausi 2013 alkaa asumiseen liikkumiseen hakemuksiin muutoksenhakuun palvelusuunnitelmaan liittyvissä pulmissasi (kuukauden 1. perjantai klo ) Pääkaupunkiseudun nuoret Yhteyshenkilö Anna-Maija Huhtikangas Invalidiliiton Etelä-Suomen VAPAAEHTOISET VAMMAISNEUVOJAT: Raimo Aromaa puh parhaiten ark. klo ESPOO KERAVA Kaarina Laaksonen puh parhaiten ark. klo VANTAA/JÄRVENPÄÄ Jouni Kaukonen puh parhaiten ark. klo 12-16, la Kirsi Lanne puh GSM parhaiten ark. klo HELSINKI LOHJA Minna Mäkinen puh GSM parhaiten ark. klo Kesätauko Joulutauko Neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. Voit ottaa yhteyttä keneen tahansa neuvojaan, neuvonta ei ole paikkakuntakohtaista. HYVINKÄÄ Pirkko Koivu puh parhaiten ma-to klo HÄMEENLINNA Sari Lehikoinen GSM parhaiten ma- pe klo Eila Tuuttu GSM parhaiten ark. klo HELSINKI auli 2010 VAMMAISPALVELUJEN YHTEYSTIETOJA MUISTILISTA Helsingin terveyskeskuksen kuntoutusyksikön vammaispoliklinikka. Vammaispoliklinikka on tarkoitettu aikuisille vaikeasti liikuntavammaisille ja monivammaisille helsinkiläisille. Myös pieniin harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin kuuluvat henkilöt voivat hakeutua poliklinikalle. Tavoitteena on kävijöiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutuminen. Kantaa tilanteeseen ottavat fysiatri tai neurologi sekä kuntoutusohjaaja. Tarvittaessa on käytettävissä sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, puheterapeutin, neuropsykologin ja ravintoterapeutin asiantuntija-apu. Poliklinikalta käsin hankitaan tarvittaessa esimerkiksi urologiset ja ortopediset konsultaatiot. Poliklinikka keskittyy vain vaikeavammaisuuteen ja vammasta johtuvien erityistarpeiden selvittelyyn. Muu sairaanhoito ja kontrollit hoidetaan omalla terveysasemalla omalääkärin ja tarvittaessa kotisairaanhoidon toimesta. Vammaispoliklinikalla käynti on maksuton. Ajanvaraus ma - pe puh Sairaanhoitaja puh Kuntoutusohjaaja Anne Pyyhtiä puh sähköposti anne.pyyhtia@hel.fi Käyntiosoite: Laakson sairaala, Lääkärinkatu 8, Helsinki Kuntoutuspoliklinikka, rakennus 4, S-rappu 1. krs Keskitetyt apuvälinepalvelut Vaativampaa yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja valintaa edellyttävät apuvälinepalvelut tuotetaan kaikille yli 16-vuotiaille helsinkiläisille keskitetysti Laakson apuvälinepalvelupisteestä. Välineiden lainaaminen jatkuvaan käyttöön edellyttää yleensä lääkärin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen suositusta. Arviointi, sovitus ja ohjaus edellyttävät ajanvarausta. Vaativamman arvioinnin piiriin kuuluvia apuvälineitä ovat mm. aktiivipyörätuolit, henkilönnostimet, seisomatelineet ja porraskiipijät. Tiedustelut ja ajanvaraus klo puh. (09) HUS:n apuvälinekeskus sijaitsee Invalidiliitto ry:n toimitalossa, Mannerheimintie 107, 2.krs. Käyntiosoite: Nauvontie 8. Osastonhoitaja puh , osastonsihteeri puh. (09) TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

18 PIENIÄ PALOJA HIY:N MAALAUSKERHON SYYS- NÄYTTELY PALVELUKOTI SOFIASSA, Avajaisia vietettiin Näyttely on avoinna saakka. LUONTOANI KOHTI ESILLÄ MAALA- UKSIA JA PIIRUSTUKSIA Aaltonen Markku, Halme Teija, Heinonen Milla, Kosunen Esko, Kotimäki Aino, Naski Liisa, Räinä Martti, Toivanen Liisa, Tunturi Salla, Vahla Asmo, Vahla Kirsi, Viander Marketta Palvelukoti Sofia Kuvernöörintie HELSINKI TERVETULOA! UUSI KASVO TOIMISTOLLA Kaisa Takkunen on toiminut henkilökohtaisia avustajia välittävässä keikka-avustajavälityksessä Laura Filpun parina alkaen. KIITOS LIPAS- VAHDEILLE! Pieni ele- vaalikeräys on taas hoidettu onnistuneesti vapaaehtoisten lipasvahtien ansiosta. Kutsumme kaikki vaalikeräykseen osallistuneet kakkukahville klo HIY:n toimintakeskukseen. Ilmoitathan tulostasi toimistoon mennessä puh tai TERVETULOA! Muutos Helsingin Matkapalvelun asiakasohjeeseen sivulle 22. Vapaa-ajan matkustaminen muualla Suomessa. Mikäli Teille on myönnetty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, Teillä on oikeus kuljetuspalveluun myös muualla Suomessa. Tätä matkaoikeutta pitää hakea etukäteen oman asuinalueenne vammaisten sosiaalityön toimipisteestä. Hakemuksessanne tulee ilmetä, miten kauan ja millä paikkakunnalla Teidän on tarkoitus oleskella ja miten pitkistä matkoista on kyse. Kaupunkikorttia ei voi käyttää Helsingin talousalueen ulkopuolella. Matkanne korvataan asianmukaisesti täytettyjä kuitteja vastaan ja korvaussummasta vähennetään matkojen omavastuuosuus, joka on kuljettajalta ostettavan HSL:n seutulipun hinnan suuruinen kertamaksu. Käyttämänne matkat vähennetään kuukausittaisesta matkamäärästänne. KUNTAVAALIPANEELI VAMMAISTEN IHMIS- TEN ASIOISTA KERÄSI AKTIIVISIA KESKUS- TELIJOITA IIRIS-KESKUKSEEN Paneelissa olivat mukana Miika Sahamies, Kokoomus, Kalle Könkkölä Vihreät, Irma Mattila, SDP, Viktoria Welling, Vasemmistoliitto, Elin Andersson, RKP, Antti Valpas, Perussuomalaiset, Timo Latikka, Keskusta, Sari Mäki-Mattila, Kristilliset ja Olli Salin, Kommunistinen puolue. Kysymyksiä esitettiin vammaisten ihmisten elämään liittyvistä arjen asioista. Invalidiliiton Kuntavaaliohjelmassa esiin nostettuihin teemoihin pyydettiin vastaksia panelisteilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Invalidiliiton 1. varapuheen-johtaja Pekka Hätinen. Tilaisuuden järjesti Helsingissä toimivien vammaisjärjestöjen yhdistysverkosto. (yksityistilaisuus) Hietaniemen rannassa Hiekkarannantie 11, Helsinki karaoke tansseissa Etelä-Suomen suosituin juontaja Anne Lammila Arpajaiset Buffet illalliskortin hinta 35. Paikalla yleisavustaja sitovat ilmoittautumiset viimeistään : puh: tai maksu viimeistään toimistolle tai tilille: FI , viestikenttään merkintä: "Ravintolapikkujoulu Tervetuloa! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

19 PERINTEINEN KOKO PERHEEN Su kello PUUROJUHLA HIY:n Toimintakeskuksessa Voudintie 6 JOULUPUUROA JA GLÖGIÄ Ilmoittautumiset viimeistään puh tai toimisto@hiy.fi TERVETULOA! HIY:n Kulttuuritoimikunta järjestää jäsenistölleen sekä ystäville mahdollisuuden päästä yleisöksi: UUTISVUOTOON Perjantaina klo Pyörätuolipaikkoja on kymmenen. Paikalla yleisavustaja. Ikäraja 18 vuotta. Ilmoittautukaa Studiotalon aulapalvelupisteessä Uutisvuodon yleisöksi klo Yleisradio, Studiotalo: Uutiskatu 5, Länsi-Pasila. Ilmoittautumiset mennessä puhelimitse tai tekstiviestillä Tuula Partanen tai sähköposti: partanen@saunalahti.fi Lämpimästi tervetuloa! KAUNEIMMAT JOULULAULUT YHTEISLAULUTILAISUUS To Klo HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYKSEN TOIMINTAKESKUKSESSA Voudintie 6 Glögitarjoilu TERVETULOA! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012

20 HIY:N SYKSY 2012 HIY:N LIIKUNTARYHMÄT SYKSY 2012 Toimintakeskuksessa (Voudintie 6) kokoontuvat ryhmät: Boccia Tiistaisin ja perjantaisin klo Yhteyshenkilö: Paula Talpia puh Kevätkausi alkaa Flamencoa istuen - Hecho A Mano! Tiistaisin klo Uudet flamencon harrastajat, ilmoittautuminen Hannele Tuomipuulle. Ohjaaja: Hannele Tuomipuu puh , Yhteyshenkilö: Synnöve Lehtonen puh Kausimaksu 45. Kevätkausi alkaa jolloin AVOIMET OVET Tervetuloa tutustumaan! Jooga Keskiviikkoisin klo Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä puh , heidi.viheriala@welho.com. Kausimaksu 30. Kevätkausi alkaa Tuolijooga Keskiviikkoisin klo Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä puh , heidi.viheriala@welho.com. Kausimaksu 30. Kevätkausi alkaa Taekwondo Maanantaisin alkeiskurssi klo , jatkokurssi klo Yhteyshenkilö: Viktoria Welling puh viktoria.welling@gmail.com Kausimaksu 30. Kevätkausi alkaa Tuolijumppa Torstaisin klo ja perjantaisin klo Kaikille avoin ryhmä. Voit tulla ilmoittautumatta ja aina kun sinulle sopii. Liikkeet tehdään tuolilla istuen. Maksuton. Yhteyshenkilö: Jussi Oinonen puh jussi.oinonen@hun.fi Kevätkausi alkaa Jooga, Tuolijooga, Taekwondo, Futuuri ja Flamencoa Istuen - Hecho A Mano kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät: Futuurikerho Tuki- ja liikuntaelinvammaisten lasten ja nuorten liikuntakerho. Torstaisin kello vuotiaat lapset Torstaisin kello vuotiaat nuoret. Helsingin ammattikorkeakoulun Haagan yksikkö, Vanha Viertotie 23. Yhteyshenkilöt: Kaisa Saarinen , kaisa.m.saarinen@hotmail.com Syyskauden viimeinen tunti on Kevätkausi alkaa ja viimeinen tunti Kausimaksu 30. Golf Talviharjoittelun tiedot julkaistaan Suomen HCP- golf ry:n sivulla Ilmoittautumiset: Jukka Syrjänen puh Istumalentopallo Naisille ja miehille. Maanantaisin klo Treenipaikka Siltamäen ala-aste, Siltakyläntie 7-9. Perjantaisin klo PIHLAJAMÄEN ALA-ASTE, Lucina Hagmaninkuja 3 Yhteyshenkilöt: Sampsa Söderholm, puh sampsa.soderholm@espatent.fi ja Petra Pakarinen, puh petra.pakarinen@wippies.fi. Kevätkausi alkaa Jousiammunta Yhteyshenkilö: Keijo Kallunki puh tai keijo.kallunki@elisanet.fi. Kausimaksu 25. Kuntosali Torstaisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Ilmoittautumiset suoraan ohjaajalle. Kuntosaliohjaaja neuvoo laitteiden käytössä. Ryhmään mahtuu uusia kuntoilijoita ja kuntosaliin voi tulla tutustumaan maksutta ja katsomaan sopiiko tämä liikuntamuoto itselle. Kausimaksu 30. Kevätkausi alkaa Pyörätuolikoripallo Torstaisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen puh Pyörätuolirugby Keskiviikkoisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh , sähköposti: petteri.liski@kotiportti.fi. Pyörätuolisalibandy Maanantaisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen puh Pöytätennis Kisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen puh , erkki.puranen@pp.inet.fi. Sähköpyörätuolisalibandy M-Team Electric Gladiators Latokartanon liikuntahalli, Agronominkatu 26 Tiistaisin klo Yhteyshenkilö: pete@electricgladiators.net puh Helsinki Outsiders Helsinki Outsidersin syyskausi on ja kevätkausi Treenit Myllypuron Liikuntamyllyssä (Myllypurontie 1) keskiviikkoisin ja perjantaisin Yhteyshenkilö Saila Luumi: jory@helsinkioutsiders.net, puh Lajin www-sivut: Yhteystiedot: lajivaliokunta@sptsalibandy.net Suomen Nuoret Amputoidut ry. (SNA) Tiedustelut: puh sähköposti: info@snary.org Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta puh TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 4/2012