Varsinais-Suomen Viro-keskus ry. Kunniakonsulaatti

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti 4/2009

2 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2008 yli Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Satu Rautuma Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p (sihteeri Eeva Salminen) p (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) rehtori@utu.fi Toimitusneuvosto Virk 3/09: Armas Lahoniitty, puheenjohtaja Aila Grönholm Johanna Aaltonen Jussi Nurmi Satu Rautuma Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Ulkoasu ja toteutus: Repro-Seppo/Konturo

3 Uusi vuosi, uudet haasteet Vuosi 2009 on ollut kova pettymys monille kansalaisille sekä Suomenlahden etelä- että pohjoispuolella. Kansantuotteen kasvu, olla kehitystä usein mitataan on laskenut 6 10 prosenttiin. Työttömyysluvut ovat kohoamassa ennätyksiin ja niiden oletetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin vaikka itse talouden pudotus lienee pysähtynyt. Viro pyrkii euroalueen jäseneksi vuoden 2011 alusta, mikä vahvistanee sen talouskehitystä ja samalla helpottaa edelleen maittemme välistä kanssakäymistä. Matkailu on kuitenkin kehittynyt edelleen myönteisesti. Matkailukohteet ovat monipuolistuneet ja sisältö parantunut. Kulttuurin saralla on ollut ilahduttavaa suomalaisten kasvanut kiinnostus virolaista kirjallisuutta kohtaan. Kiinnostusta virolaiseen menneisyyteen ja todellisuuteen ovat lisänneet erityisesti Sofi Oksanen ja Imbi Paju. Kulttuurivaihdon lisäämiseen meillä on edelleen paljon mahdollisuuksia. Vuoden 2011 yhteinen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa hyvän mahdollisuuden nostaa kanssakäyminen uudelle tasolle. Ensi vuonna voimme tätä jo harjoitella. Varsinais-Suomen virokeskus toivottaa Hyvää Joulua ja aktiivista Suomen ja Viron yhteistyön vuotta 2010! Armas Lahoniitty hallituksen puheenjohtaja 3

4 Rallitaitoja nuorille Virosta: Haapsalusta vauhtia Pohjanmaan lakeuksille Maailman nopein kansa etsii alkuvoimaa Suomenlahden eteläpuolelta. Valppaimmat huomisen rallitähtemme aloittavat rallitaipaleensa Viron rallisprinteistä. Autourheilun säännöt eivät Suomessa salli alle 16-vuotiaiden osallistumista rallisprintkilpailuihin. Mutta Virossa nuorten mukaan pääsy on mahdollista. Merimaskulainen Samuli Vuorisalo on lähtenyt merta edemmäs kalaan ja on ennättänyt jo alle 16-vuotiaana rallisprintin mitaleille. -Aloitin jo 13-vuotiaana Haapsalun kilpailulla. Tietysti silloin jännitti jo syysmyrskyisestä laivamatkasta lähtien ja rata oli sateen vuoksi tosi liukas Haapsalun sotilaskentällä. -Jatkoa seurasi sitten Tallinnan laululavan maastossa, joka oli jo helpompi juttu ja sain ajamisilosta kiinni, muistelee Samuli. Ja Olli-isä muistuttaa, että alussa Samuli johti ja jo 14-vuotiaana hän oli kärkimiehiä ja voittokin olisi ollut mahdollinen. Kolmas kerta sitten toden sanoi ja Samuli otti voiton Jaaninmäen kilpailussa. Mukana V-16-kilvassa oli kuutisenkymmentä kuljettajaa. Samulin ihan varhaisin alku tapahtui kotimaassa jo 9-vuotiaana Fiat Unolla meren jäällä. Innostus kasvoi nopeasti ja Olliisä rakensi nopeampaan Seat Ibizaan jatkossa täydelliset turvavarusteet. 4

5 Suljettuja ratoja on Suomessa isän kanssa kierretty tiuhaan tahtiin mm. Alastarolla ja Hämeenlinnassa. Samuli on saanut oppeja monilta suomalaishuipuilta. Isänkin 25 vuoden ajamistaitoja on omaksuttu. -Virossa ollaan pidemmällä juniori- ja nuorisoautourheilussa, kehaisee Olli-isä. Joka kevät on ohjelmassamme ollut ja on Tallinna-sprintralli eli kanssakäyminen jatkuukin.vuorossa on neljäs kerta. Samuli Vuorisalo täyttää kuitenkin ensi tammikuun 18. vaadittavat 16 vuotta ja Suomen radoilla kaasuttaminen ja kurvaaminen on kilpailuissakin mahdollista. Puntaroitavana on nyt kilpaileeko Samuli etelä-pohjanmaan hangilla vai Pieksämäellä tammikuussa. Alla on silloin N-ryhmäläinen Honda Civic Type R, jonka pellin alla hyrisee 240 hevosta. Ainoa mikä haittaa vähän on rahanmeno. Kulut e vuodessa ja auto e, lisäksi varaosat ja huollot tietenkin, summaa Olli-isä. -Mutta vauhdilla eteenpäin toivottavasti päästään. Samuli itse aprikoi mahdollisuuksiaan tulevassa kotimaan avauksessa hymyssä suin. -Se vain askarruttaa, kuka tulee toiseksi, vitsailee Samuli. Jussi Nurmi Pian 18-vuotias Samuli Vuorisalo saa kumppanikseen kartturin. Alastaron syksyisessä harjoittelussa Samuli sai viereensä Croc Grid Girl 2009-kilvan finalistin Noora Kokkolan -kylläkin kuuden pisteen turvavöihin. Noora sanoi tietäneensä, että Samuli osaa ajaa lujaa, mutta kaarrenopeudet hiukan hirvittivät, Nooran sanoin. 5

6 Virolaisia jouluperinteitä Joulu on kautta aikojen ollut tärkein kalenteripyhäpäivä. Se osoittaa voittoa talvesta ja lyhenevistä päivistä. Virossa on myös pitkä jouluperinne, joka tosin katkesi osittain Neuvostovallan aikana. Vironkielinen sana jõulud on peräisin muinaisskandinavian kielestä, eikä sillä alunperin ollut mitään yhteyttä kristinuskoon. Ennen vanhaan joulua on kutsuttu myös talviste-, talvsi-, taliste- ja talsipyhiksi. Joulunaika saapui Tuomaan päivänä (toomapäev 21.12). Tuolloin aloitettiin jouluruokien valmistus, olut pistettiin käymään ja tehtiin suursiivous. Jouluolkia tuotiin koteihin ja niitä heiteltiin ylös. Ihmiset uskoivat, että mitä enemmän olkia jäi ylös parsille, sen parempi viljasato oli luvassa seuraavana vuonna. Jouluyönä syötiin useaan kertaan ja pöydälle jätettiin ruokia henkiä varten, jotta ne pysyisivät tyytyväisinä. Ennen vanhaan tapettiin jouluksi myös sika. Jouluaterialla syötiin sianlihaa, hapankaalia, perunoita, nauriita, kaalia, suolapapuja ja verimakkaraa, juotiin olutta ja joulukaljaa. Rannikolla tarjottiin myös kalaa. Jouluna oli katossa kattokruunuja, joihin ripustettiin koristeita. Kattoa koristeltiin munankuorilla, langoilla, vaatekappaleilla, sulilla ja kaikella muulla, mitkä sopivat koristeeksi. Joulukuusiperinne tuli Saksasta ja tapa vakiintui 1900-luvulla. Joulupäivästä loppiaiseen kylän nuoret miehet kulkivat kylissä pukeiksi tai eläinhahmoiksi pukeutuneina toivottaen isäntäväelle onnea ja menestystä. Samalla he saivat osansa talon antimista. Neuvostoliitossa joulun viettäminen oli kiellettyä ja erityisesti Stalinin aikana valvonta oli tiukempaa ja siitä saattoi saada ankaran rangaistuksen. Tästä syystä myöskään Joulupukkia ei tunnustettu lainkaan. Neuvosto-Virossa Nuuttipukki eli Näärivana toi lapsille lahjoja.vaikka joulunviettoa ei hyväksytty, Virossa siitä pidettiin kuitenkin kiinni. Joulu oli työpäivä, mutta päivän päättyessä monet virolaiset menivät koteihinsa viettämään joulua suljettujen verhojen taakse. Perheenäideillä oli myös kova työ saada jouluherkut valmistettua, koska kauppojen hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Virossa oli mahdollista juhlia joulua avoimesti vasta Laulavan vallankumouksen vuonna 1988 ja jo seuraavana vuonna joulusta tuli virallinen vapaapäivä. Joulupukki (jõuluvana) sai taas takaisin oman paikkansa. Suomalaisten tapaan virolaislasten joulupukki asuu Korvatunturilla. Nykyjoulu on Virossa melko lähellä Pohjolan jouluperinteitä, ainoastaan joulupöytään katetaan hieman erialisia ruokia. Kinkun tilalla on Virossa useimmiten verimakkara. Satu Rautuma Taustatietoina käytetty Tarton Turku-infon harjoittelijan Mikk Otsusin tekstiä (suom. Mairika Mäsak) sekä Viron kansallismuseon kotisivuja 6

7 7

8 Vikingillä Viroon! Viking XPRS vie Viron ystäviä kahdesti päivässä keskustasta keskustaan. Tarjoamme loistavat puitteet päiväristeilylle, reitti- ja automatkalle, hotellimatkalle, ooppera- ja teatterimatkalle, kokousmatkalle shoppailua ja herkuttelua unohtamatta. Tutusta Tallinnasta löytyy aina uusia elämyksiä kokeneellekin Viron kävijälle. Virolaisen gastronomian harrastajien yhdistys Hõbelusikas on tänäkin vuonna valinnut maan parhaat ravintolat. Tallinnalainen ravintola Ö (Maire Post 6) palkittiin vuoden 2009 parhaana ravintolana, paras uusi ravintola puolestaan on lontoolaisvaikutteinen Chedi (Sulevimägi 1) ja Vuoden Kahvilaksi nimitettiin Le Bonaparte Kohvik. Kulinaristien kannattaa pistää nämä nimet mieleen! Tallinna on Viron kulttuurielämän keskus, joka houkuttelee suomalaisia kulttuurin ystäviä nauttimaan oopperasta musikaaleista, baletista ja konserteista. Estonian ohjelmistossa on mm. La Traviata ja My Fair Lady. Solaris on uusi monipuolinen viihtymispaikka, jossa sijaitsee mm. Nokia Kontserdimaja (Nokia Concert Hall). Sen ohjelmistoon tuli marraskuun lopulla iki-ihana Evita musikaali. Päärooleissa Maarja-Liis Ilus, Marko Matvere, Vaiko Eplik, Aivar Tommingas ja Anna Põldvee. Esityskieli on viro, tekstitys englanniksi ja suomeksi. Solariksessa on myös useita myymälöitä, 11 ravintolaa ja elokuvateatteri. Lisätietoja Viking Line tekee laajalti yhteistyötä tallinnalaisten hotellien kanssa. Vaihtoehtoja löytyy uudesta upeasta Swissôtel Tallinnasta pieneen 20 huoneen Taanilinnaan. Paljon kiitosta on saanut myös Meriton SPA, joka avattiin toukokuussa Kaikkien yhteistyöhotelliemme hinta-laatusuhde on varmasti kohdallaan. Hotellipaketeista löydät lisätietoa Lapsiperheille löytyy monenmoista ajanvietettä: käynti 70-vuotiaassa eläintarhassa tai lastenmuseossa (Kotzebue 16) viehättää varmasti pieniä matkalaisia. Uusi lapsiperheiden kohde on Muuseum Miia- Milla-Manda, lisätietoja Viron matkailun edistämiskeskus järjesti marraskuussa suomalaiskuluttajille suunnatun valtakunnallisen Vironautti-matkailukampanjan. Sen tavoitteena oli ohjata matkailijoita etsimään ja löytämään eteläisestä naapurimaastamme uusia ja mielenkiintoisia asioita. Osoitteessa on myös blogi-palvelu, jonne voi kirjoittaa omia matkavinkkejään. Maantieteellisesti Viro ei ole suuruudella pilattu, mutta turistin kannalta katsottuna 8

9 maa on laaja. Erilaiset maakunnat paikallisine kulttuureineen, murteineen ja maisemineen kartuttavat matkakokemuksia monella tavalla. Viking Linen kautta voit varata lomamatkoja myös Tallinnan ulkopuolelle. Viron pohjoisrannikon lähellä sijaitseva Rakvere on Viron viidenneksi suurin kaupunki. Se on idyllinen, nopeasti kehittyvä ja omaleimainen kaupunki ja myös edullinen kylpyläkohde. Rakveren päänähtävyys on keskiaikaisen linnoituksen rauniot, mutta kaupunginaukio on luultavasti Viron modernein, kuten sen uusi kylpyläkohde Aquakin. Itä-Virumaalla sijaitseva Narva on EU:n itäisin piste ja asukkaat ovat enimmäkseen venäjänkielisiä. Se on tunnettu Narva-joen rannalla sijaitsevasta Hermannin linnoituksesta, joka on Viron parhaiten säilynyt linna sekä neuvostoarkkitehtuurista. Narvajoki on Viron runsasvetisin ja Peipsi-järven rantahiekat ovat Viron pisimmät. Kaupungin ulkopuolella sijaitsee Narva-Jõesuun kylpyläkaupunki, jossa kaunis luonto tervehdytää ja rentouttaa. Narva- Jõesuun SPA-hotellissa on tarjolla kuntoutusta, terveystarkastuksia, kauneushoitola, sauna, kuntosali ja kokoustiloja. Narvassa järjestetään useita kulttuuritapahtumia mm. Mravinskin kansainvälinen Keväällä 2007 avasi Tarton keskustassa, osoitteessa Ülikooli 1, ovensa Turun kaupungin infopiste, jonka tarkoituksena on tuoda Turku ja koko Varsinais- Suomi lähemmäs tarttolaisia. Infopisteessä on runsaasti materiaalia mm. opiskeluun, työelämään, matkailuun ja yritysmaailmaan liittyen. Tiloissa on myös neuvottelupöytä, jonka ympärille mahtuu kymmenisen henkilöä sekä seinätilaa erilaisten näyttelyiden järjestämiseksi. Paikalla on toimistonhoitaja, joka vastaa niin varsinais-suomalaisten, kuin tarttolaistenkin kysymyksiin ja auttaa mm. kontaktien luomisessa, matkojen järjestämisessä jne. Toimistonhoitaja palvelee viroksi ja suomeksi. Palvelut on suunnattu kaikille - niin yrityksille, yksityishenkilöille, kuin yhteisöillekin - ja yhteyttä voi ottaa joko puhelimitse ( ) tai sähköpostitse (turku@tartu.ee). Voimassa olevat aukioloajat ja tapahtumat löytyvät kotisivuilta ( Jos siis haluat löytää Tarton suunnasta yhteistyökumppaneita, suunnittelet matkaa Viroon tai haluat esimerkiksi järjestää näyttelyn, ota yhteyttä! 9

10 musiikkifestivaalit toukokuussa ja Narvan historiafestivaalit elokuussa. Itä-Virumaa on kaunista seutua, jolla on rikas historia. Maakunnassa on useita entisöityjä historiallisia kartanoita, jotka toimivat nykyisin mm. majoitustiloina (esim. Mäetaguse, Maidla, Kalvi). Kohtlan Palavankiven kaivosmuseo on tutustumisen arvoinen kohde, jossa matkataan kaivosjunalla maan alle ja tutustutaan toimiviin louhintakoneisiin ja nautitaan kaivosmiehen lounas. Illukan kunnassa, Kuremäen kylässä sijaitsee Viron ainoa toimiva venäläis-ortodoksinen nunnaluostari. Ainutlaatuinen arkkitehtuuuri ja kaunis ympäristö on tehnyt luostarista suositun matkailukohteen ( Emajoen rannalla sijaitseva vanha Hansakaupunki Tartto on tunnettu yliopistostaan, museoistaan ja historiastaan. Tartto on vielä nykyäänkin virolaisen kulttuurin kehto, jonka kulttuuritarjonta on kerrassaan huikea. Tartossa ei turisti pitkästy. sillä tarjolla on erilaisia teatteriesityksiä, konsertteja, festivaaleja joka makuun vuoden ympäri. Pärnu on historiallinen kylpylä- ja rannikkokaupunki, joka on tunnettu matalasta valkohiekkaisesta rannastaan ja kauniista puistoistaan. Pärnu on ennen kaikkea vilkas kesäkaupunki, jossa voi osallistua erilaisiin rientoihin rantabileistä urkufestivaaleihin. Pärnu on myös varsin viehättävä rentoutumispaikka hiljaisempana syys- ja talvikautena. Kaiken kaikkiaan Viron kylpylät ovat hyvätasoisia, uusia ja siistejä. Yhä enenevässä määrin on luovuttu perinteisistä kylpylöistä, nyt panostetaan Wellnes-kylpylöihin. Matkan teko on miellyttävää, koska tiestö - kaikki painotuotteet, suunnittelusta toteutukseen! 10

11 alkaa olla hyvässä kunnosa ja liikenne sujuu melko rauhallisesti. Tallinnaan kannattaa aina piipahtaa, mutta suosittelemme lämpimästi ottamaan oman auton mukaan, näin matkasta tulee entistä kiinnostavampi! Mari-Anne Nyman Oikaisu! Virk 3/09 -lehdessä oli jutun Turku ja Tallinna rakentavat lasten ja nuorten hyvinvointikumppanuutta kirjoittajaksi erehdyksessä merkattu Johanna Aaltonen, vaikka oikea kirjoittaja on Anu Oittinen Pahoittelemme tapahtunutta! 11

12 Onni potkii varsinaissuomalaisia Enää ei Tallinnaan matkustaessa tarvitse nuokkua junassa, bussissa eikä laivassa, ellei sitä välttämättä halua. Turusta Tallinnaan on avattu suora lentoyhteys. Air Baltic-yhtiön Fokker 550-kone lähtee täältä joka päivä kello 9.30 ja Tallinnasta kello Matkaan kuluu aikaa kaiken kaikkiaan pari tuntia. Lentoaika on 32 minuuttia. Käytimme tätä yhteyttä Suomen poikien itsenäisyyspäivän juhlaan mennessä ja pääsimme kotiovelta Tallinnan hotelliin 1 tunnissa ja 50 minuutissa. Varsinaissuomalaisia hyödyttää pienuus. Turun lentoasemalla ei kauan nokka tuhise eikä matka sinne kestä varttia kauempaa. Tallinnan Ülemisten lentoasema on myös kohtalaisen pieni ja aivan kaupungin kupeessa. Tottumatonkin lentomatkustaja selviää leikiten reitin molemmissa päissä. Lentomatkan hinta on ällistyttävän halpa, halvimmillaan 37 euroa/suunta. Silloin täytyy kyllä ostaa lippu juuri oikeaan aikaan, mutta eipä hinta koskaan juuri yli 60 euron kohoa. Eläkeläinen saattaa juuri ja juuri kaikki alennukset käyttäen päästä Helsingin kautta muutaman euron halvemmalla ja käyttää sitten säästyneet eurot korkoineen laivamatkan aikana turhiin ostoksiin. Nyt on tärkeätä, että lentoyhteys säilyy. Kaikki siis sitä käyttämään! Harri Raitis Räätälöidyt ryhmämatkat! Baltiaan... Pietariin... Eurooppaan! Retket, opastukset, eri alojen tutustumiskohteet, historialiset paikat Kiertomatkat bussilla ja lentäen Kulttuurimatkat: teatterit, konsertit, taidemuseot Turun Matkatori Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs, Turku (Kestilänkulma) Puh. (02) , Fax. (02) , 12

13 Tapahtumakalenteri INFOTILAISUUS VIRO-KESKUKSEN TOIMISTOLLA TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT VIROLAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE. Tilaisuudet järjestetään klo 10, 14 ja 18, tule itsellesi sopivana aikana. Luvassa on tietoa irtisanomisista ja työntekijän oikeuksista suomalaisessa työelämässä. Tuo myös ystäväsi mukaan, tilaisuudessa on kahvitarjoilu SIRJE KIININ VÄITÖSTILAISUUS klo 12 Turun yliopiston päärakennus, Tauno Nurmela Sali. Väitöksen aiheena on Marie Under: Elämä, runoilijan identiteetti ja teosten vastaanotto. Tilaisuus on suomeksi, yhteenveto englanniksi VIRON ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSELLA KLO klo 18 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS (paikka ilmoitetaan myöhemmin) Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) Turku fax (02) GSM Metsäkyläntie 66, TURKU puh. (02)

14 14 Varsinais-Suomen Viro-keskuksen jäsenlehti, neljästi vuodessa!

15 Turun kesäyliopisto Opintotarjontaa ympäri vuoden! Avointa yliopistollista opetusta Perusopintokokonaisuuksia: Erityispedagogiikka, Henkilöstöjohtaminen, Kasvatustiede, Ravitsemustiede, Yhteisöviestintä Opintojaksoja mm. Feldenkrais-menetelmä 2 op, Ihmisen anatomia 5 op Täydennyskoulutusta keväällä mm. NLP Master Practitioner - Uutta ideaa johtamiseen - Ohjaus- ja motivointitaidot Uhkatilanteiden maltillinen hallinta Kosteusvauriot asuntokaupan laatuvirheenä Kielikursseja englannista venäjään, myös Finnish for Foreigners! Soita ja kysy lisää, puh. (02) Lisätiedot ja ilmoittautumiset myös netissä: 15

16