Kulunut vuosi on ollut meille viroseuralaisille toimeliasta aikaa. Mutta paljon on tapahtunut

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti 3/2010

2 Kohti Uutta Vuotta Kulunut vuosi on ollut meille viroseuralaisille toimeliasta aikaa. Mutta paljon on tapahtunut myös muualla. Talouden kriisi on koetellut sekä Viroa että Suomea. Nyt näyttää kyllä hieman paremmalta vaikka työttömyys on edelleen katastrofaalisen suurierityisesti nuorison kohdalla. Vuoden 2011 alussa Viro liittyy euroalueeseen ja sen toivotaan vaikuttavan myönteisesti maittemme yhteistyöhön. Vuonna 2011 Turku ja Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ja se toivottavasti myös vilkastuttaa kanssakäymistä. Ainakin ohjelmien perusteella on odotettavissa vaikuttavia elämyksiä. Vuoden 2010 päätteeksi me täällä Turussa saimme vielä vieraaksemme Viron kulttuuriministeri Laine Jäneksen, jonka olemme oppineet tuntemaan jo Tarton kaupunginjohtajana Suomen ystävänä. Toivon että me kaikki Suomen ja Viron yhteistyön ystävät tapaamme jälleen ensi vuonna. Toivotan Teille kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Häid jõule ja Õnnelikku uut aastat! Armas Lahoniitty, puheeenjohtaja Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p (sihteeri Eeva Salminen) p (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) rehtori@utu.fi Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2010 yli Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Sihteeri: Tiedotussihteeri: Armas Lahoniitty Reino Lemmetyinen Aila Grönholm Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi VIRK Kannen kuva: Jani Kujanen Toimitus: Reino Lemmetyinen Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Ulkoasu ja toteutus: Konturo

3 Työskentely Viro-keskuksessa tarjosi kokemuksia ja uusia ystäviä Muutama vuosi sitten saavuin muuttokuorman kanssa Helsingistä Turkuun ja pian sen jälkeen aloitin työni toiminnanjohtajana Varsinais-Suomen Viro-keskuksessa. Olin yliopistossa opiskellessani perehtynyt EU:n itälaajenemiseen ja poliittisen historiaan, joten Viroon liittyvät asiat kiinnostivat minua kovasti. Lisäksi matkailu naapurimaassamme oli jo entuudestaan antanut minulle mukavia elämyksiä. Voisin väittää, että Vanha Suurtori on paras paikka työskennellä Turussa harvan toimiston ikkunasta on mahdollista ihastella joka päivä niin kauniita vanhoja rakennuksia, unohtamatta Turun tuomiokirkkoa. Pääsin todistamaan myös erinomaista yhteistyötä Viro-keskuksen ja Suomi-Venäjä-Seuran kesken, toimistojen ovet sijaitsevat vastakkain ja vähän väliä autoimme toisiamme, oli kyse sitten saksien lainaamisesta tai Kulttuurijoki-tapahtuman järjestämisestä. Pienessä toimistossa on se hyvä puoli, että pääsee varmasti tekemään kaikkea mahdollista. Koska Viro-keskuksen tehtävänä on tarjota tietoa Virosta, niin välillä jouduin vastaamaan kysymyksiin laidasta laitaan. Harjoittelijoiden kanssa onnistuimme kuitenkin lähes aina löytämään vastauksen. Tässä auttoi suuresti Tarton Turku-infossa työskentelevät kollegamme. Pääsin muutenkin vierailemaan työni puolesta Tartossa usein. Kaupungin ihastuttavat kahvilat ja kauniit rakennukset ovat sen parasta antia. Pääsinpä viime kesänä siellä lomaillessani syömään yhden

4 elämäni parhaimmista illallisista Mokaravintolassa, jossa hintatasokin on erittäin kohtuullinen Viro-keskuksessa työskentelin myös kahden EU-projektin parissa. Huolimatta ajoittain raskaasta hankebyrokratiasta, sain mahdollisuuden tutustua eri alan toimijoihin, niin suomalaisiin kuin virolaisiin. Parhaiten minulle on jäänyt mieleen luonnonmateriaalihanke ProNatMat -hankkeen tutustumismatka Unkarin kulttuurikaupunki Pécsiin, johon reissasimme minibussilla Budapestista. Matkan parasta antia olivat pysähdykset ekokyliin ja maaseudulle, lisäksi ympärivuorokautinen yhdessäolo antoi tilaisuuden tutustua virolaisiin hankekumppaneihin entistä paremmin. Viro-keskuksen ajalta olen saanut paljon kokemusta ja mieleenpainuvia kokemuksia. Sen kautta olen tavannut ihmisiä, joihin aion jatkossakin pitää yhteyttä. Tämän kesän lopulla palasin juurilleni Helsinkiin, mutta jatkan edelleen työskentelyä Itä-Eurooppaan liittyvien asioiden parissa Aleksanteri-instituutissa. Viro ei siis pääse unohtumaan ja laivallahan pääsee lahden yli, tosin Turusta jään kieltämättä kaipaamaan mukavaa ja nopeaa lentoyhteyttä Tallinnaan. Pääkaupunkimme on nyt myös saanut oman Viro-keskuksen Suvilahteen, jossa sijaitsevat usean Viro-toimijan tilat. Suosittelen tutustumaan! Mukavaa jatkoa kaikille toivottaen, Satu Rautuma

5 Villa Tammekannin pihamaalle kuuluu mantsurian pähkinäpuu Nuori matsurian pähkinäpuu kasvaa nyt kunniapaikalla Villla Tammekannin pihalla Tartossa. Taimi istutettiin juhlavassa tilaisuudessa toukokuun lopulla. Sopivan kasvupaikan puulle valitsi Tarton kasvitieteellisen puutarhan johtaja Heiki Tamm, ja lapiotyössä avustivat Tarton suomalaisen koulun oppilas Kalle Nieminen ja Tarton kansainvälisen koulun oppilas Jonathan Gelfman. Villa Tammekannissa toimivan Granökeskuksen tarkoituksena on edistää suomalais-virolaisen tieteen ja kulttuurin vaihtoa. Alvar Aallon suunnitteleman talon omistaa Turun Yliopistosäätiö. -Tämä puu käy hyvin Suomen ja Viron yhteistyön symbolista, iloitsemme että nuori taimi lähtee jälleen kasvuun tällä paikalla, totesi juhlapuheen pitänyt Turun normaalikoulun rehtori Veli-Matti Hakanen. Mantsurian pähkinäpuu on kuulunut Villa Tammekannin pihamiljööseen jo luvulta alkaen, mutta vanha jo sisältä ontto puu jouduttiin kaatamaan. Uusi taimi on peräisin Tarton kasvitieteellisestä puutarhasta. -Voitte käydä meillä puutarhalla katsomassa sen äitipuuta, kannusti Heiki Tamm pihalle juhlahetkeä viettämään kokoontuneita vieraita. Pähkinäpuun ensihetkiä uudella kotipihallaan olivat seuraamassa Tartossa vierailulla ollut Turun normaalikoulun opettajien ja harjoittelijoiden seurue sekä Tarton suomalaisen koulun ja kansainvälisen koulun opettajat ja oppilaat. Kuva: Tarton suomalaisen koulun kuudennen luokan oppilas Kalle Nieminen pääsi auttamaan lapiotyössä, kun Villa Tammekannin pihaan istutettiin mantsuurian pähkinäpuun taimi.

6 Juhani ja Aleksanteri vaihtoivat päiväksi rooleja. Pipo ja pikkutakkikin vaihtoivat kantajaa. Oppilaat opettajina, opettajat oppilaina Lokakuun alussa vietetään Opettajien päivää. Virossa opettajia muistetaan kukkasilla, ja päivää vietetään juhlavasti. Tartossa suomalaisella koululla ja kansainvälisellä koululla päivää vietettiin vaihtamalla opettajien ja oppilaiden roolit päälaelleen. Opettajat pääsivät koko päiväksi oppiin, ja rankasta opiskelutahdista pitivät huolta koulun oppilaat. -Lystikäs kokemus oli, kommentoi Tarton suomalaisen koulun opettaja Juhani Koivuviita, joka sai opiskella Bengalin tiikerien elämää neljäsluokkalaisen oppilaansa pitämällä luonnontieteen oppitunnilla. Kuudes, seitsemäs ja kahdeksas luokka puolestaan varmistivat tuplatunnilla, että opettajan historiantietämys varsinkin sotahistoriasta pysyy hyvällä Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) Turku fax (02) GSM Metsäkyläntie 66, TURKU puh. (02)

7 tasolla. Lisäksi äidinkielenopettaja pääsi vielä kahdeksasluokkalaisen vetämälle ilmaisutaidon tunnille. Opettaja arvioi olleensa päivän aikana innokas ja aktiivinen oppilas, joka kyseli tunneilla paljon. -Tosin taisin ohjailla tunnin kulkua näillä kysymyksilläni, joten ihan kokonaan oppilaan rooliin heittäytyminen ei sittenkään onnistunut, Koivuviita myöntää. Tarton kansainvälisen koulun opettajat ottivat ilon irti koululaisen rooleistaan, eivätkä kaikki halunneet esittää kovin innokkaita oppijoita. Ei viitsi, ei jaksa ja ei huvita kuuluivat selvällä suomenkielellä. Hmm, kukahan tällaista sanastoa on opettajille opettanut? Maailman Opettajien Päivän (World Teachers Day 5.10) tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti vuodesta 1994 lähtien, Aloitteen juhlapäivään ovat tehneet Unesco ja Education International -järjestö. Suomessa opettajien päivää ovat tähän asti rummuttaneet lähinnä opettajajärjestöt ja opettajaopiskelijat järjestämällä paikallisia Maailman opettajien päivä -tapahtumia.

8