ETUJÄRJESTÖJEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO

Transkriptio

1 ETUJÄRJESTÖJEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO JOHDANTO Tulevaisuusselonteko on kerran vaalikaudessa laadittava, pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevä kannanotto, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle, ja johon eduskunta vastaa. Siinä pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ja esitetään hallituksen linjaukset. Tulevaisuusvaliokunta valmistelee eduskunnan vastauksen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 (lisätietoja Tulevaisuusselonteon valmistelemiseksi on vuoden 2012 aikana toteutettu ennakointivaihe, jonka tulokset ovat nyt valmiina. Ennakointivaiheen tulokset on koottu julkaistuun raporttiin (tulevaisuus.2030.fi). Keväällä 2013 käydään yhteinen keskustelu ennakointivaiheen tuotoksista ja määritellään, mitkä asiat ovat olennaisimmat hallituksen ottaa huomioon tulevina vuosina. Osana tätä keskustelua järjestettiin maaliskuussa 2030 sarja kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille. Kaikki kuulemistilaisuudet järjestettiin saman ohjelman mukaisesti. Pääkysymyksiä keskustelulle oli kaksi: Mitkä ovat Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät teemat, jotka kaipaavat erityistä huomiota vuoden 2030 näkökulmasta? Mitkä ovat tärkeimmistä asioista ne, joihin hallitus voi parhaiten vaikuttaa? Tähän muistioon on koottu maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille suunnatun tilaisuuden keskustelujen päätulokset. Tilaisuuden osallistujalista on liitteenä. Muistio on kiertänyt osallistujien nähtävänä ja myös tilaisuuden jälkeen esitetyt kommentit on otettu huomioon. MITKÄ OVAT SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN JA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEIMMÄT TEEMAT? Keskustelua käytiin osallistujien kesken pienryhmissä ja yhteisenä keskusteluna. Osallistujia pyydettiin nostamaan esiin tärkeimmät teemat erityisesti siitä näkökulmasta, että mitkä asiat vaatisivat nykyistä enemmän huomiota. Seuraavaan on koottu keskustelun päätulokset yhteenvetona kaikista kommenteista. Huomioita menetelmistä ja ennakointiraportista on koottu muistion viimeiseen osaan. Hallinto mahdollistajana on ennakointiraportissa tuoreella tavalla käsitelty teema ja tärkeä asia, johon keskittymällä pystyttäisiin poistamaan monta tulppaa, jotka ovat kansalaisten osallisuuden ja yritysten uudistumisen tiellä. Tavoitteena tulisi olla pullonkaulojen poistuminen yritysten ja työelämän uudistumisen tieltä. Aiheeseen liittyen keskusteltiin seuraavista asioista:

2 o Ennakointiraportin tiekartassa on monia hyviä ideoita kuten nopean toiminnan joukot, kirjastot mahdollistamiskeskuksina, avoimen datan parempi hyödyntäminen, kevennetty hallinto ja kansalaisten oman aktiivisuuden käyttöönotto nykyistä paremmin. o Hallinto mahdollistaa avoimuutta, mutta tällä hetkellä ei toimita näin, vaan jäykästi ja siiloutuneesti. Pitäisi luoda kokeileva ja salliva ilmapiiri, missä on helppo kokeilla uusiakin asioita ja siedettävä epäonnistumisia. o Sähköiset palvelut ja digitaalinen hallinto ovat tavoiteltavia asioita, mutta silti tarvitaan ihmisiä tukemaan sähköisiä palveluja ja palvelujen kehittäminen vaatii osaamista. o Kansalaisten osallisuus on nähtävä hyvin laajasti. On sallittava kansalaisaktiivisuus ja mahdollistettava tätä. Lähidemokratian ja osallistumisen merkitys tulee korostumaan kuntauudistuksen myötä, kun kunnat ovat isompia. Hyvinvointierojen kaventaminen on tärkeä asia. Kansalaisten osallisuuden ja esimerkiksi lähidemokratian vahvistaminen on tärkeää, mutta on muistettava, että tästä ei saa syntyä pelkästään äänekkäimpien demokratia. Kaikki on huomioitava. Aluepolitiikka on tärkeä asia ja tulevaisuuden kannalta on pohdittava väestön sijoittumista ja tahtotilaa pitää koko maa asuttuna. Osa seuduista autioituu ja väki muuttaa kasvukeskuksiin. Suomessa on jo nyt seutuja, joissa mm. vanhusvoittoisen ikärakenteen, nuorten poismuuton ja pitkäaikaistyöttömien eläköitymisen kautta on tultu tilanteeseen, jossa vanhat aluekehitystä vauhdittavat toimintamallit ja keinot eivät enää tepsi, vaan näitä alueita varten pitäisi pystyä luomaan uusia toimintamalleja. Muutoin näillä seuduilla uhkaa käydä niin, että julkisen hallinnon rakenteet alkavat murtua, kun osaavaa työvoimaa ei saada enää kriittisiinkään toimintoihin. Miten tämä muutos hallitaan ja miten organisoidaan palvelut eri alueilla eli ylläpidetäänkö kaikkialla sama palvelutaso? Ennakointiraportissa tämä näkökulma on ohitettu. Koulutus ja oppiminen ovat tärkeitä asioita. Opitaanko oikeita asioita ja opitaanko työelämää varten. Rakennammeko yhden ammatin koulutusputkia vai pitäisikö enemmän painottaa moniosaamista? Tällä asialla kiire, koska koulutusjärjestelmän on joustettava työelämän muutoksen mukana. Yhdessä tekemisen oppimista tulisi olla enemmän alakoulusta lähtien, työelämäyhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa tiivistettävä ja digitaalimurroksessa on pysyttävä mukana. Tehokkuusajattelun rinnalla tulisi huomioida myös kulttuurin merkitys ja vaalia monipuolisuutta sekä monikulttuurisuutta. Maahanmuuttajakysymys yleisesti on tärkeä tulevaisuuden asia. Venäjän markkina-alueen huomioiminen osana pohjoisuutta on tärkeä pitää mielessä. Yleisesti arktisen alueen mahdollisuuksiin tarttuminen on tärkeä mahdollisuus. Toimeliaisuutta on ja meidän pitäisi tässä jotenkin olla mukana. Pietarin metropolialue tarjoaa merkittäviä markkina- ja yhteistyömahdollisuuksia Suomelle. Ennakointiraportissa korkealle nostettu ratayhteys Eurooppaan säikäytti ja ihastutti, olisi todella iso investointi, mutta saattaisi kyllä olla tosi kova juttu. Riskin ottoa ja epäonnistumisen sietämistä on vahvistettava.

3 Suomessa on helppo olla, olemme turvallinen, vakaa ja korruptiovapaa ympäristö. Tämän tilanteen ylläpitäminen on tärkeä asia ja tätä osaamista tulisi myös paremmin hyödyntää. Ympäristö, terveys ja turvallisuus ovat tulevaisuudessa tärkeitä ja väestön vanhetessa turvallisuushakuisuus kasvaa. Myös huoltovarmuus on nostettava tärkeänä asian esiin. Monimuotoinen yrittäjyys, ihmisillä on eri rooleja läpi työelämän ja erilaista yrittäjyyttä. Näiden mahdollisuuksien pohtimista ei ole vielä tehty riittävästi. Niukkuus on nähtävä voimavarana ja mahdollisuutena, ponnahduslautana kestävään kasvuun. Perustana meillä ovat luonnonvarat, puhdas vesi, puhtaat elintarvikkeet ja turvallisuus. Vastuullisen kuluttamisen voimme toivoa toteutuvan. Niukkuutta olisi lähestyttävä erityisesti palveluiden kautta, ei tavara/materiaalipaljouden näkökulmasta. Tulevaisuuden työelämä on muutosten edessä. Riittääkö töitä kaikilla aloilla? Työ on käsitettävä laaja-alaisesti ja mietittävä myös julkisen sektorin ja kolmannen sektorin roolia osana tulevaisuuden työn tekoa. Elintarviketuotanto lähituotantona, puhdas paikallinen ruoka jatkojalostukseen. Puhtaan ruoan tuotannossa olemme hyviä. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee nostaa korkealle prioriteetille. Tehostaa toimintaa ja hyötyjä ei ole vielä saatu irti. Globaalien arvoverkostojen hallinta avainasemassa, tämä lienee osin uusi ja outo asia, jota on opittava ymmärtämään paremmin. MITKÄ OVAT TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA NE, JOIHIN HALLITUS VOI PARHAITEN VAIKUTTAA? Tauon jälkeen keskusteltiin yhdessä siitä, mitä nykyinen ja tulevat hallitukset voivat parhaiten tehdä päämääriin pääsemiseksi eli mitkä asiat tulisi valita tulevaisuusselontekoon ykkösasioiksi. Alle on koottu tiivis lista keskustelun tuloksista. Digiturvallisuudessa Suomella on edellytykset olla maailmanluokan toimija. Pitää kiinnittää huomiota fyysiseen ja digitaaliseen turvallisuuteen. Osaamista meillä on. Rinnalla on myös tärkeää panostaa tiedon avoimuuteen ja avoimen tiedon hyödyntämiseen. Tämän edistämisessä julkisella sektorilla on iso rooli. Hallinto mahdollistajaksi. Tässä tarvitsemme lisää tekemisen meininkiä. Missä esimerkiksi opetetaan virkamiehille fasilitointia ja asiakaspalvelua? Suunnitelmista tekoihin. Hyvä toimintaympäristö kokeiluille, joka perustuu turvalliselle luottamusyhteiskunnalle. Epäonnistumiset on hyväksyttävä. Yritysten toimintaympäristö sellaiseksi, että se houkuttelee tänne. Tärkeitä asioita ovat luottamus yhteiskuntaan ja riskinottoon kannustava ilmapiiri.

4 Oma-aloitteisuus, yrittäjämäisyys, kokeilut ja vuorovaikutteisuus mukaan koulutusjärjestelmään ja oppimiseen. Kaikki yhteiskunnan aktiivisuus tulee saada käyttöön yhteiseksi hyväksi tasapainoisella tavalla. Kaikkien tekeminen tunnistetaan hyödylliseksi ja yhteiskunnassa löytyy jokaiselle tärkeäksi koettu osansa oli tekeminen sitten palkkatyötä, yrittäjyyttä tai aktiivista kansalaisuutta. Tasapaino tarkoittaa sitä, että myös työssäkäyvien jaksamisesta on huolehdittava. Autioituvat alueet Suomessa mitä aiotaan tehdä konkreettisesti? Yleisesti lopussa keskusteltiin arvovalinnoista ja periaatteista, jotka tulisi huomioida. Onko esimerkiksi luvallista olla osallinen ja aktiivinen yhteiskunnassa olematta taloudellisesti tuottava? Tulevaisuusselontekoon toivottiin ennakointiraporttia enemmän inhimillisyyttä. Kaikille arvokas elämä, jota ei mitata tuottavuudella. Tulisi vallita yhdessä tekemisen henki kilpailleen siitä miten voidaan auttaa toisiamme. MUITA KESKUSTELUKOMMENTTEJA Keskustelun lomassa kommentoitiin ennakointivaiheen menetelmävalintoja ja raporttia. Pääkommentit on koottu seuraavaan. Hämmästyttävän hyvä raportti, vaikka me alueilla ennakointia ja pitkän aikavälin suunnittelua tekevät emme olleet mukana!. Raportissa hyvin abstrakteja asioita, pitäisi miettiä ongelmien ratkaisuja konkreettisesti eli millä keinoin päästään eteenpäin. Ennakointiraportissa on hyvin eri kokoluokan asioita, joita on hankala käsitellä. Ennakointiraportin terminologian tulkinta hankalaa, eli mitä täsmälleen tarkoittaa kimmoisuus. OKM:n johdolla alueilla tehtävä KESU-työ ja siinä tehtävät tausta-aineistot mukaan ennakointiprosessiin jatkossa.

5 LIITE 1. Osallistujat Esa Högblom Olli Pekka Hatanpää Anni Laihanen Mikael Andolin Vesa Lipponen Marko Rossinen Hannele Salminen Tuula Hermunen Jouko Nieminen Marja Haverinen Pekka Kauppinen Seija Kiiskilä Eija Heinonen Pekka Myllynen Anu Tokila Marko Koskinen Ritva-Liisa Pulkkinen Kimmo Niiranen Mikko Väisänen Anne Horila Juha Eskelinen Markku Hyypiä Eero Venäläinen Lauri Kuukasjärvi Jukka Mikkonen Rosa Vihavainen Päivi Ouallen Ritva Kauhanen