MINISTERIÖIDEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO

Transkriptio

1 MINISTERIÖIDEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO JOHDANTO Tulevaisuusselonteko on kerran vaalikaudessa laadittava, pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevä kannanotto, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle, ja johon eduskunta vastaa. Siinä pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ja esitetään hallituksen linjaukset. Tulevaisuusvaliokunta valmistelee eduskunnan vastauksen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 (lisätietoja Tulevaisuusselonteon valmistelemiseksi on vuoden 2012 aikana toteutettu ennakointivaihe, jonka tulokset ovat nyt valmiina. Ennakointivaiheen tulokset on koottu julkaistuun raporttiin (tulevaisuus.2030.fi). Keväällä 2013 käydään yhteinen keskustelu ennakointivaiheen tuotoksista ja määritellään, mitkä asiat ovat olennaisimmat hallituksen ottaa huomioon tulevina vuosina. Osana tätä keskustelua järjestettiin maaliskuussa 2030 sarja kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille. Kaikki kuulemistilaisuudet järjestettiin saman ohjelman mukaisesti. Pääkysymyksiä keskustelulle oli kaksi: Mitkä ovat Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät teemat, jotka kaipaavat erityistä huomiota vuoden 2030 näkökulmasta? Mitkä ovat tärkeimmistä asioista ne, joihin hallitus voi parhaiten vaikuttaa? Tähän muistioon on koottu ministeriöille suunnatun tilaisuuden keskustelujen päätulokset. Ministeriöille järjestettiin kolme tilaisuutta 12., 13. ja tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 12 henkilöä eri ministeriöistä. Tilaisuuden osallistujalista on liitteenä. Muistio on kiertänyt osallistujien nähtävänä ja myös tilaisuuden jälkeen esitetyt kommentit on otettu huomioon. MITKÄ OVAT SUEN KESTÄVÄN KASVUN JA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEIMMÄT TEEMAT? Keskustelua käytiin osallistujien kesken pienryhmissä ja yhteisenä keskusteluna. Osallistujia pyydettiin nostamaan esiin tärkeimmät teemat erityisesti siitä näkökulmasta, että mitkä asiat vaatisivat nykyistä enemmän huomiota. Seuraavaan on koottu keskustelun päätulokset yhteenvetona kaikista kommenteista. Muut huomiot koskien menetelmiä ja ennakointiraporttia on koottu muistion viimeiseen osaan. Terveyserot ja syrjäytyminen ovat kasvaneet. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, polarisaatiokehityksen estäminen ja koheesion kasvattaminen ovat tulevaisuuden tärkeimmät yhteiset teemat. Näitä asioita ei voi olla ottamatta huomioon tulevaisuusselonteossa. Ennakointiraportista jää sellainen maksu, että se on tehty pärjääjille. Näin ei voi olla, vaan koko yhteiskunnan koheesio tulisi ottaa huomioon (moniarvoisuus, tasa-arvokysymykset).

2 Joustava yhteiskunta, joka edistää hyvinvointia ja yrittäjyyttä. Erityisesti julkisella hallinnolla on merkittävä rooli varmistaa, että ei synny turhia raja-aitoja. Joustavuus on yksi tapa hallita riskejä. Vastuullinen toiminta. Kilpailukykyä ja moraalia sekä näiden suhdetta tulisi pohtia. Onko kilpailukyky saavutettu moraalisesti oikealla pohjalla? Toimitaanko globaalisti vastuullisesti? Hevosenlihaskandaali on esimerkki siitä, että toiminnan moraali ei ole kunnossa. Viime kädessä kuluttajilla ja asiakkailla on vastuu ja heidän on kyettävä tekemään valintansa luotettavan tiedon perusteella. Julkinen sektori ei voi kontrolloida ja vartioida kaikkea, olennaista on moraalin ja vastuunoton parantaminen toimijoiden keskuudessa. Suomen pohjoinen (arktinen) osaaminen on hyödynnettävä. Tärkeää olisi selkeämmin kuin ennakointiraportissa erotella arktisuuden ja pohjoisuuden asiat. Arktinen osaaminen ja arktinen logistiikka ovat eri asioita, eikä näitä tulisi pitää yhdessä. Arktinen tai laajemminkin suomalainen erityinen osaaminen on se perusta, jonka päälle kestävä kasvu on rakennettava. Osaamis- ja innovaatioperusteiset asiat tulee nostaa korkealle. Työn ja oppimisen uudet muodot. Oppiminen tulisi nähdä laajemmin ja kaikkialla tapahtuvana. Miten tuodaan esille erilaiset oppimisen foorumit? Pitäisi myös muistaa, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän työssä. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Biotalous, cleantech, matkailu ovat kestävän kasvun alueita. Ennakointiraportissa painottuu liikaa kaivosteollisuus, kun keskiöön tulisi ottaa uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen. Suomessa on ollut aika iso innostus, että meistä tulee johtava kaivosteollisuuden maa. Suoriudutaanko tästä ympäristön kannalta vastuullisella tavalla? Suomen tulisi olla maailman paras toimintaympäristö innovatiivisille cleantech-yrityksille, ja tähän sisältyy vastuullisuus- ja globaalinäkökulma. Tällä hetkellä julkisen ja yksityisen yhteistyö ei ole riittävällä tasolla tässä suhteessa. Palvelujen rooli osana kestävä kasvua tulee olemaan merkittävä ja tämä pitäisi nostaa korkealle pohdinnoissa. Globaalinäkökulma on ennakointiraportissa liian vähällä huomiolla. Hyvinvointi tulee työllisyydestä ja yrittäjyydestä, joka on riippuvainen globaalista kontekstista. Toisaalta mitä globaalimaailma edellyttää osaamiselta ja tietoyhteiskunnalta? Globalisaatiota katsotaan myös vain liike-elämän näkökulmasta, tarvitaan enemmän globaalia yhteistyötä ja vaikuttamista. Raportissa puutteena, että ei viitata EU:hun ollenkaan. MITKÄ OVAT TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA NE, JOIHIN HALLITUS VOI PARHAITEN VAIKUTTAA? Tauon jälkeen keskusteltiin yhdessä siitä, mitä nykyinen ja tulevat hallitukset voivat parhaiten tehdä päämääriin pääsemiseksi. Alle on koottu tiivis lista keskustelun tuloksista. Keskustelussa nostettiin esiin kolme yleisempää asiaa, joita tulisi pitää mielessä tulevaisuusselontekoa laadittaessa: 1. Pitäisi olla selkeä näkemys eri asioiden keskinäisvaikutuksista ja muodostaa kokonaiskuva. Olennaista olisi pyrkiä kaikessa noudattamaan yhteensovittamisen periaatetta. Ei voi katsoa vain yhdestä näkökulmasta yhdellä hetkellä ja seuraavalla siirtyä toiseen näkökulmaan. a. Esimerkkinä keskusteltiin arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä ja erityisesti fossiilisten polttoainevarantojen hyödyntämisestä. Kun varantoja avautuu käyttöön, on

3 hyvin nopeasti unohdettu keskustelu ilmaston lämpenemisestä ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä. 2. Olisi oltava yhteinen visio, johon sitoudutaan ja jota kohden yhdessä tähdätään. 3. Ajattelutapaa tulisi muuttaa kohti ennaltaehkäiseviä toimintatapoja, koska ne ovat tehokkaampia kuin korjaavat toimenpiteet. Asiat, joihin hallitus voi eniten vaikuttaa. Yhteiskunnan polarisoituminen. Kestävä kasvu ei toteudu, jos elämme yhteiskunnassa, jossa vain osa pärjää. Tasa-arvoisen yhteiskunnan säilyttäminen ja vahvistaminen ovat asioita, joita tulisi huomioida. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja moraalisuus, miten taloudellinen hyvä jakautuu yhteiskunnassa? Pitäisi pystyä aidosti priorisoimaan niitä seikkoja, jotka mahdollistavat tasapainoisen kehityksen. Resurssi- ja energiatehokkuus tulee olemaan läpileikkaava haaste, joka huomioitava kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä cleantech näyttäytyy vielä vähän erillisenä asiana, mutta se tulee olemaan valtavirtaa tulevaisuudessa, kun kaiken toiminnan oltava resurssitehokasta. Yrittäjyys ja sen uudet muodot. Yksittäisten henkilöiden yrittäjyyden varaan ei saa laskea liikaa. Tulevaisuudessa tulisi olla edellytyksiä synnyttää uudenlaisia edellytyksiä yritystoiminnalle, klusterija verkostopohjaista kasvuyritystoimintaa. Oppimisen, työnteon ja yrittämisen saumaton liitto olisi parempi otsikko kuin vain oppimisen ja työnteon saumaton liitto. Puhutaan maailman parhaasta koulutusjärjestelmästä, mutta se ei riitä. Tarvitaan oppimisen laajempaa hyödyntämistä ja uusien oppimistapojen kehittämistä. Tässä on vanhakantaisia jakoja julkisen sektorin, yksityisen sektorin välillä ja painopiste pitäisi siirtää uuden tekemisen mahdollistamiseen. Hallinnon tulisi olla ensisijaisesti uuden toiminnan mahdollistaja. (Myöhemmin toimitettu lisäkommentti: Kun EU:n seurannassa vuodelta 2010 kysyttiin eri maiden vuotiaalta väestöltä uskovatko kansalaiset taitonsa riittävän yrityksen perustamiseen, niin Suomen luku oli 3. alhaisin EU-maista). Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus on tärkeä teema. Meillä on paljon paineita, koska kaupungistuminen kasvaa. Tämä on suuri haaste, joka kaipaa huomiota. Kokonaisuus, joka muodostuu eri osista, mutta kokonaisuus pitäisi pystyä yhteen sovittamaan. Tuntuu, että ajatellaan, että mitä tiiviimmin asutaan, sitä parempi. Etätyöasioita ja teknologian mahdollistamia uusia työn tekemisen tapoja ei ole mietitty riittävästi. Työvoiman liikkuvuutta ja ICT:n mahdollisuuksia tulisi pohtia lisää. Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa osaamiseen ja huippuosaamiseen, joka ei tarkoita vain yliopistoja vaan myös ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä hankittavaa osaamista. Uudet innovaatiot tulee myös viedä käytäntöön. Jossain vaiheessa Suomen brändi liitettiin pragmaattiseen ongelmanratkaisukykyyn. Se ei taida enää olla meidän vahvuutemme, mutta pitäisi olla. Uudet kasvun eväät löytyvät siitä, että osataan yhdistää eri alojen osaamista, joita ei ennen ole osattu yhdistää. MUITA KESKUSTELUKMENTTEJA

4 Keskustelun lomassa kommentoitiin ennakointivaiheen menetelmävalintoja ja raporttia. Pääkommentit on koottu seuraavaan. Tulevaisuusselonteolla pitäisi olla pidempi aikajänne, koska 2030 on jo nyt. Keskustelussa todettiin, että eri politiikka-alueiden aikajänteet ovat hyvin erilaisia ja tämä tulisi huomioida. Riskit ja poikkeamat jäävät ennakointiraportissa liian pienelle huomioille. Riskienhallinta ei auta, vaan tarvitaan joustavuutta on outo virke, koska riskienhallintaa tehdään juuri joustavuuden ja varautumisen edistämiseksi. Nykyään siirrytään kriisistä toiseen. Näkyykö sellainen tässä? Voisiko miettiä, että mitkä ovat suurimmat riskit, joiden takia esitettyjä tavoitteita ei saavuteta? Ennakointiraportin ongelma on se, että siinä ei kerrota missä ollaan tällä hetkellä ja mihin mennään eli kuinka isoja kuiluja on nykytilanteen ja tavoitetilojen välillä? Asioiden nykytila tulisi tuoda paremmin esiin ja kuvailtaisiin tämänhetkistä toimintaympäristöä ja sen mahdollisia kehityskulkuja. Suomessa on sellainen kuulemiskulttuuri, jossa kaikkia halutaan kuulla. Vaarana on se, että halutaan pitää kiinni vanhasta ja tämä estää uuden luomisen. Sopeuduttu työelämän muutokseen olisi parempi muotoilu, kuin nykyinen joustavuuteen viittaava työelämä pilkkoutuu, joka ei siis otsikkona kuvaa tavoitetilaa. Myöhemmin kommentoitiin tätä tilaisuudessa esitettyä ehdotusta, että se kuvastaa liian passiivista tavoitetilaa aktiivisen toiminnan sijaan. Parempi otsikko voisi olla esim. Työelämä moninaistuu. Siinä yhdistyy trendi ja tavoitetila (esim. työn moninaiset muodot, yksilöllinen räätälöinti, joustavuus jne. ).

5 LIITE 1. Osallistujat LVM TEM TEM OKM STM Marko Forsblom Kaisa Sistonen Tea Skog Aarne Kinnunen Tiina Heiskanen Varpu Weijola Jari Rajanen Jaana Kaipainen Katja Matveinen-Huju Jarmo Salonen Kai Kaatra Timo Tanninen