Teeman tärkeys. Terveys ja toimintakyky. Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto

Transkriptio

1 Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto Terveys ja toimintakyky Teeman tärkeys Väestön vanhenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset välittyvät toimintakyvyn kautta. Myös yksilötasolla toimintakyky on tärkeää, se ratkaisee mitä vanhenevat ihmiset saavat itsestään irti. Ihminen on biologinen olento, joka kuluu vanhetessaan. Solut surkastuvat, sydämen syke hidastuu, hapenottokyky heikkenee, lihasmassa vähenee, luut haurastuvat, nivelten liikkuvuus vähenee, tasapaino heikkenee, reaktioaika hidastuu, näkö ja kuulo heikkenevät jne. 1

2 Hyvä kuulo (alle 30 db) % Miehet Naiset Koskinen ym Sairastavuus lisääntyy iän mukana ja toimintakyky heikentyy. Väestön vanheneminen merkitsee sitä, että väestötasolla sairastavuus ja palvelutarpeet lisääntyvät. Iän ja sairastavuuden/toimintakyvyn suhde ei kuitenkaan ole vakio. Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina ja % 100 Naiset Miehet Martelin ym * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen IKÄ 2

3 % 100 Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina ja Naiset Miehet Martelin antti ym. karisto 2004 * Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely IKÄ Elinajan pitenemisen ja sairastavuuden/toimintakyvyttömyyden suhde: Pessimistinen näkymä: eliniän pidetessä sairaana ja toimintakyvyttömänä vietetty elinaika pitenee Optimistinen näkymä: eliniän pidetessä sairastavuus siirtyy myöhemmäksi ja pakkautuu viimeisiin elinvuosiin ( kompressioteoria ) Elinajan piteneminen ja toimintakyky Odotettavissa olevat elinvuodet terveet, toimintakykyiset elinvuodet sairaat, toimintakyvyttömät elinvuodet 3

4 Eliniän piteneminen ei sanottavasti lisää sairastavuutta. Se vain siirtyy myöhempään ikään. Toisaalta hoivakuorma kokonaisuudessaan kasvaa, koska vanhoja ihmisiä on paljon enemmän kuin ennen. tauti koettu sairaus toiminta kyvyttömyys 4

5 Vanhenemisen sisäinen eriaikaisuus<. esim. niin että mieli on virkeä ja mentaalisesti ollaan nuorekkaita, mutta ruumis pettää, ei toimi eikä tottele tahtoa ikäparadoksi (Freya Dittman-Kohli Ihminen on kokonaisuus, toimintakyky riippuu muustakin kuin terveydentilasta. Se voi olla kiinni siitäkin, miten ihminen kohdataan. Simo Koskisen esimerkki vanhasta palomiehestä. Eettinen haaste: vanhaan ihmiseen pitää suhtautua kokonaisena ihmisenä ja elämäkerrallisena olentona, ei vain taudin kantajana 5

6 Katsokaa itseänne. Suihkunraikas. Älykäs. Tyynissä naimisissa. Terve. Valkoisissa puhtaissa vaatteissa. Jalka ei vispaa, mieli ei harhaile, katse poraa. Haluaisin tavata teidät kolmenkymmenen vuoden kuluttua kun ihonne on rapistunut, kun mielipiteillänne ei ole enää mitään merkitystä, kun alavatsassa on outoja tuntemuksia, kun virtsa karkailee, kun teeveessä ei ole yhtään tuttua ja lapsi, jolle vielä eilen vaihdoitte vaippoja, vaikuttaa enää hämärästi tutulta. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua te olette minä. Tittelit, ammattitaidot, elämänkokemus ja saavutetut meriitit valuvat pesuhuoneen klinkkeriä pitkin lattiakaivoon ja sotkeutuvat muiden potilaiden hiuksiin ja räkäklimppeihin. Sillä hetkellä te ette enää ole neurologi Seppänen, te olette kolmoshuoneen Seppänen. Avuton, tolkuton, kunnallisen sairaanhoidon ikävä kuluerä. (Kari Hotakainen: Iisakin kirkko, 61) Meille saa puhua mitä hyvänsä ja miten hyvänsä. Meitä saa ottaa kainalosta, vaikka ei huippaisi. Meille näytetään uloskäynti, vaikka olemme kulkeneet siitä kolme viikkoa. Meiltä viedään aikuisuus, vanhuus, luonne, vaatteet, mielipiteet ja tunteet. Meitä voidaan sinutella, teititellä, taputella, käännellä, tönäistä ja ulkoiluttaa. Meille puhutaan kuin lapsille. Joillakin meistä on jo vaipat. Jos ei ole, niin kohta pannaan. Puhutaan pissasta, ei kusesta. Ei keskustella, lässytetään. (Kari Hotakainen: Iisakin kirkko, 66) Vanhuus ei ole sairaus vaan elämänvaihe 6

7 medikalisointi -yhä useampia asioita katsotaan lääketieteen linssin läpi, tulkitaan sairauksiksi Medikalisoituminen voi merkitä * sosiaalisen kontrollin lisääntymistä * asiantuntijavallan kasvua * ongelmien epäpolitisoimista ja riisumista yhteiskunnallisista yhteyksistään * moraalista neutralisointia, vastuun pakoilua * vallankäytön peittelyä (esim. poliittisesti toisinajattelevien sulkeminen mielisairaalaan, drapetomania ) Hauraus-raihnaisuusoireyhtymä (HRO) Vanhuuden väsymys 7

8 Samat alakuloisuuden ja herkkyyden perusrepertoaarit ilmaantuvat aina uudelleen eri muodostelmina, ja kukin aikakausi päättää, mitkä oireet torjutaan, mitä niistä siedetään ja milloin niille annetaan uusi diagnostinen nimi ja korkea asema. Medikalisoituminen voi merkitä myös: * tehokasta apua ongelmiin * vapautumista stigmasta, häpeästä * ahdistuksen vähenemistä tai aitaamista * sitä että ongelmat otetaan tosissaan 8

9 Vanhusten palvelukeskukset Väitettiin, että - näytöt vaikuttavuudesta puuttuvat - palvelukeskukset ovat vain virkistystä johon ei enää varaa Helsingin kaupungin palvelukeskustutkimus antoi kuitenkin myönteisen kuvan palvelukeskusten kyvystä tavoittaa ihmisiä, palvelujen kohdentumisesta, asiakastyytyväisyydestä ja myös toiminnan koetusta vaikuttavuudesta, joskaan evidence based -tyyppistä näyttöä ei ollut juuri esittää. Toimintakyvyn perinteinen jaottelu fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky Toimintakyvyn mittaaminen Toimintakykytestit Kyselyvastauksiin perustuvat mittarit ADL (Activities of Daily Living): miten selviytyy peseytymisestä, pukeutumisesta, wc:ssä käynnistä, liikkumisesta kodissa, ruokailusta, millainen on pidätyskyky IADL (Instrumental Activities of Daily Living): miten selviytyy kaupassa käynnistä, ruoan valmistuksesta, taloustöistä, pyykinpesusta, liikkumisesta kulkuvälineillä, puhelimen käytöstä, raha-asioiden hoidosta, lääkkeistä huolehtimisesta RAVA ja RAI - suomalaisissa kunnissa käytettyjä toimintakyvyn ja avuntarpeen mittareita 9

10 Jyrki Jyrkämän kehitelmä toimintakyvystä H O K T V T haluta osata kyetä täytyä voida tuntea Monenlaisia toimintatilanteita voidaan lähestyä Jyrkämän mallin avulla. Esim. pankkiautomaatin käyttö. Tai nettipankin. Tietoteknistymisen vaikutukset. Tietokoneen käyttö ikäryhmittäin 2002 ja % 80% 60% 40% Miehet Naiset 20% 0% v v v v 10

11 Jyrkämän toiminnallisuusteorian sovelluksia: Riitta Koivula: Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa: Tutkimus toimijuudesta. Jyväskylän yliopisto Elisa Virkola: Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylän yliopisto

12 Terveys ja toimintakyky ovat hyvinvointiresursseja, joiden merkitys vanhetessa kasvaa. Vanhenevien ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn kannattaa satsata, koska niin voidaan vaikuttaa heidän muuhunkin elämäänsä. Samalla voidaan vähentää palvelutarpeita ja hillitä kustannusnousua. Miten toimintakykyä voidaan tukea? edistämällä terveyttä eli vaikuttamalla terveyskäyttäytymiseen (syömiseen, juomiseen, polttamiseen, liikuntaan) yksinkertaisesti vain toimimalla, tekemällä mielekkääksi koettuja asioita ( use it or lose it ) Niiden vastaajien prosenttiosuudet sukupuolen ja syntymävuoden mukaan, jotka eivät ole muuttaneet tottumuksiaan terveydellisten näkökohtien perusteella eivätkä ole ajatelleetkaan niitä muuttavansa Miehet Naiset Rasvan määrä Rasvan laatu Kasvisten käyttö Sokerin käyttö Suolan käyttö Liikunta Alkoholin käyttö Tupakoinnin vähentäminen Tupakoinnin lopettaminen Laihduttaminen Rukiin ja kokoviljatuotteiden käyttö Marjojen ja hedelmien käyttö

13 Benson Konlaan: kulttuurinen aktiivisuus (taideharrastukset) vähentää sairastavuutta ja pidentää elinikää Markku T. Hyyppä: erot Pohjanmaan ruotsinkielisten ja suomenkielisten terveydessä selittyvät kulttuuriharrastuksilla, kansalaistoiminnalla, yhteisöllisyydellä sosiaalisella pääomalla Vanhustyön keskusliitto: yksinäisten ryhmäkuntoutus (Kaisu Pitkälä ym.) - liikuntaryhmä - taideryhmä - omasta elämästä kirjoittava ryhmä - vertailuryhmä Tulos: sosiaalinen elämä rikastui, koettu terveys parantui, toimintakyky parantui, muistitoiminnot parantuivat; terveyspalveluiden käyttö vähäisempää kuin vertailuryhmässä, siitä koitunut yhteiskunnallinen säästö kattoi toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Aktiivisuus kannattaa. Mielekäs tekeminen antaa välittömiä palkintoja, iloa elämään. Samalla se tukee terveyttä ja toimintakykyä. Tämä voi heijastua myös palvelutarpeisiin ja vanhoista koituviin kustannuksiin. 13

14 Terveys on vanhetessa mitä tärkein hyvinvointiresurssi, mutta ei se sentään ole yhtä kuin hyvinvointi. Coping sairauksien käsittelykyky 14

15 ESPANJAN SUOMALAISELÄKELÄISTEN JA SAMANIKÄISTEN SUOMALAISTEN TERVEYDENTILA Aurinkorannikon suomalaiset Kaikki suomalaiset on jokin koettu terveydentila on jokin koettu terveydentila pitkäaikais- hyvä tai keskin- huono pitkäaikais- hyvä keski- huosairaus erittäin hyvä kertai- tai erit- sairaus tasoinen no nen täin huono % % % % % % % % Ikä (N) (38) (78) (99) (55) (39) Vastaajien tuntemus siitä, voivatko he terveytensä puolesta paremmin vai huonommin Espanjassa kuin Suomessa on jokin pitkä- ei ole mitään käaikaissairaus sairautta voi Espanjassa paljon paremmin % voi Espanjassa hieman paremmin ei eroa voi Suomessa hieman paremmin - - voi Suomessa paljon paremmin - - ei osaa verrata, koska ei asu Suomessa 1 2 yhteensä 100 % 100 % 15

16 Antti: Nyt kun vertaatte terveyttä ja kuntoa ja oloa siihe viime talviseen, niin miten sanotte, että onks nyt yhtä hyvä kunto esimerkiks liikkumisen kannalta? Eino: No ei ole liikkumisen kannalta. Antti: Eikö? Mikä siinä on? Onks se ilmastoon liittyvä kysymys tai mikä siinä... Eino: Mahollisesti se on ilmastoon liittyvää ja mahollisesti se on ruokaan liittyvää. Aino: Ja mielialaankin. Eino: Niin. Niin se on, heti ruppee kunnot alenemaan vaan. Heti kun tullee [Suomeen]. Se on ihme juttu. Ja syksyä kohti heikkenee, joka vuos se on sama homma... Antti: Niin. Eino:...että sitä ei jaksa. Väsymys tulee ja sillä tavalla. Kyllä sitä sitten siellä piristyy, eikä sitte ole kun kaks kolome viikkoo, sitä tuntee, että no nyt tässä alakaa olla mukavassa kunnossa ja kunto kohenee aina kevättä kohti. Antti: Mitä se sit oliskaan, jos ois täällä [Suomessa] sen kylmän ajan ja talvikauden? Eino: Joo, ei ei. Ei meitä, tuota, olis olemassakaan, minä olen sitä mieltä. Minä sitä kuuntelen aina ja jututan, että mittees meinaat? Että oisko minun lähettävä vai otanko lääkkeitä (Eino sydämestään) 16

17 Sunnuntai O, +14. Aamulla rytmihäiriöiden takia taxilla Malagaan. Hospital Universidad Urgencia Tutkimukset, näytteet. Rytmit normalisoituivat ja kotiin junalla Hanna soitti isänpäivän onnittelut. Alatalot iltapalalla. 4 km [kävelyä] Sunnuntai O, Yöllä klo 1.00 taxilla Universidad Hospitaliin. Rytmihäiriöt loppui Tuolissa istuen tiputuksessa koko yö, 8.45 saakka. Junalla kotia Iltapäivällä vähäistä vesisadetta Reinikaisen Matin nimipäivillä. Tarjottavaa runsaasti, noin 25 henkilöä. Soitin Matinpäiväonnittelut Suoraniemelle. Eino: Myö ollaan oltu mahollisimman paljon poissa, sanotaan nyt vakituisesta kotipaikasta, ja siinä on ohjeeks otettu se tilastotieto, että suurin osa ihmisistä kuolee kotiinsa... Antti: Hmmm? Eino: Niin myö ollaan otettu se sillä tavoin, että ollaan mahollisimman paljon pois kottoo ja eletään vanhoiks (naurua). Antti: Aivan. Kyllä se onkin ihan hyvä elämänohje, että liikkeelle vaan. Legitimaatiopuheen muotoja (miten Espanjaan muuttaneet selittävät valintansa oikeaksi) Ilmastopuhe Terveyspuhe Edullisuuspuhe Elämäntyylipuhe Kauneuspuhe Paljouspuhe 17

18 OPPIMISPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄ Mieti vanhevan ihmisen toimintakykyä. Mitä se oikeastaan on, miten se vanhetessa muuttuu, mikä muutosta ja samanikäisten toimintakyvyssä olevaa vaihtelua selittää? Miten toimintakykyä voidaan tukea? 18