AJATUKSIA SUSAN BOYLEN FILOSOFIASTA

Transkriptio

1 Camilla Reinboth AJATUKSIA SUSAN BOYLEN FILOSOFIASTA Alkuun Maailman ymmärtäminen on älykkyyttä, mutta itsensä tunteminen on todellista viisautta. Toisten johtaminen on voimaa, mutta itsensä johtaminen on aitoa valtaa. Jos ymmärrät, että Sinulla on jo tarpeeksi kaikkea, olet rikas. Tao Te Ching Susan Boyle tuli julkisuuteen huhtikuun 11. päivänä 2009, jolloin hän lauloi Iso- Britannian television Britain s Got Talent ohjelmassa. Tosi-tv-formaatissa etsitään saarivaltakunnasta henkilöä, jolla on jokin lahja tai taito, jolla hän valloittaa sekä kriittisen tuomariston että yleisön. Varsinaiseksi ilmiöksi Susan ponkaisi pari päivää myöhemmin, kun hänen esiintymisestään julkaistiin Youtubessa lukuisia leikkeitä. Muutamassa päivässä näitä oli käyty katsomassa useita kymmeniä miljoonia kertoja. Susanin tekee mielenkiintoiseksi se, että hänen astuessaan lavalle sekä tuomaristo että yleisö naureskelivat hänelle. Susan on 47-vuotias työtön neiti-ihminen pieneltä paikkakunnalta. Hänen ulkonäkönsä ei istu nuoruutta, laihuutta ja kauneutta korostaviin ihanteisiin. Hän kertoi unelmastaan tulla laulajaksi ja tämä herätti hilpeyttä tuomareissa ja yleisössä. Asenteet Susania kohtaan muuttuivat sillä hetkellä, kun hän aloitti laulunsa. Hän esitti I Dremed a Dream laulun musikaalista Les Misérables. Tuomaristo ja yleisö osoittivat suosiotaan seisten ja tuomariston arviot olivat erittäin imartelevia. Pohdin työssäni sitä, miksi Susanin esiintyminen on puhutellut miljoonia ihmisiä. Rajaan ulkopuolelle hänen kykynsä (loistavan laulutaidon), sillä sen pohtiminen olisi liian helppoa. Jos kilpailussa etsitään lahjakkuutta ja taitoa, on ilmeistä, että suosikiksi nousee sellainen henkilö, jolla näitä näyttää olevan. Lisäksi rajaan ulkopuolelle pohdinnan median roolista, koska en ole media-alan ihminen. Yritän sen sijaan pohtia Susan Boylen vaikutusta niin suureen ihmisjoukkoon niiden teemojen kautta, joita Esa Saarinen avasi TKK:n Filosofia ja systeemiajattelu kurssilla. Olen nimennyt neljän kohdan ajatukseni Susan Boylen filosofiaksi. Valitsin Susan Boylen aiheekseni, koska halusin poiketa sivupöydässä. Olin alun perin ajatellut käsitellä johtamista, joka olisi kuitenkin ollut pidättäytymistä pääväylällä. Olihan johtamista käsitelty sekä kurssilla että oheisartikkeleissa. Myös oma osaamisalueeni liittyy johtamiseen ja sen kehittämiseen. Johtaminen on myös yksi pääväylä yleisessä keskustelussa, se tuntuu olevan syy kaikkeen, niin hyvään kuin pahaankin. Ajatus pääväylästä ja sivupöydästä puhutteli minua (luento 18.2.) ja kirjasin omiin muistiinpanoihini useita aiheen synnyttämiä ajatuksia. Esan mukaan sivupöytä ei aina liity pääväylään tai muuhun isompaan punokseen. Eikö yritys yhdistää sivupöytä 1

2 omaan pääväylään ole tavoitteena olevaa systeemistä ajattelua? Vaikkei yhdistäminen onnistuisi saman tien, asia menettää merkityksensä, jos sille ei löydä laajempaa kehystä. Ehkä minun olisi syytä kehittää post-it-sivupöytäajattelua, jolloin taululla voisi rinnakkain roikkua useita irrallisia post-it-lappuja ajatuksin, jotka on kerätty sivupöydistä. Yksi tällainen voisi olla Susan Boylen neljän ajatuksen filosofia. Ajatus 1: Rehellisesti tosissaan Elämä, jota elämme, voi olla paljon valjumpaa, kuin mihin olisimme kykeneviä. Esa Saarinen Nobelin rauhanpalkinnon saaja, presidentti Martti Ahtisaari oli luennolla vieraana 4.2. Ahtisaari sanoi, että maiden ongelmat eivät ole niinkään ulkoisia vaan enemmän sisäisiä. Sama pätee ihmiseen, rajoitteemme ja ongelmamme eivät tule itsemme ulkopuolelta, vaan omien korviemme välistä. Elämämme laadun parantamisen keinoja ei siten pidä etsiä ulkopuolelta, vaan omasta ajattelusta. Susan Boyle oli päättänyt parantaa oman elämänsä laatua juuri nyt, 47-vuotiaana. Hän on halunnut laulajaksi 12-vuotiaasta lähtien. Ensimmäinen asia, joka Susanissa kiinnitti huomioni, on hänen rehellisyytensä. Tuomarin kysyessä, miksei hänen unelmastaan ole tullut totta aikaisemmin, Susan vastasi, ettei ole ollut mahdollisuutta. Nyt hän uskoo, että kaikki voi muuttua. Seisominen yksin lavalla, ihmiseen latistavasti suhtautuvan tuomariston ja verenhimoisen yleisön edessä vaatii rohkeutta. Suuri osa ottaisi suojaavan ja puolustavan kannan. Susan kuitenkin seisoi selkä suorana ja kertoi, mitä hän aikoo saada aikaan. Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta oli vieraana luennolla 1.4. Hän puhui johtamisesta yhtiön näkökulmasta, mutta monet hänen ajatuksistaan ovat sovellettavissa oman elämän johtamiseen ja mestarilliseen elämään. Alahuhdan mielestä hyvä johtaja asettaa suuria tavoitteita, muuten hän ei saa mitään aikaan. Näin myös Susan teki kertoessaan haluavansa laulajaksi. Se kuulostaa suloiselta haaveelta 10-vuotiaan suusta, mutta 47-vuotiaalta tämän sanominen julkisesti vaatii uskallusta ja heittäytymistä. Alahuhta puhui itsensä likoon laittamisesta, ja sen Susan teki. Myös Martti Ahtisaari antoi elämänohjeen, että tee mitä hyvänsä, mutta tee se kunnolla. Susan pisti kaikki peliin ja uskalsi olla rehellinen. Se kannatti. Luennolla käsiteltiin tosissaan olemista, joka varmaan on suunnilleen sama asia kuin rehellisyys. Susan oli rehellisesti tosissaan. Hän tapaili sanoja tuomariston haastattelussa ja esityksensä jälkeen hän oli lähdössä lavalta, vaikka esiintyjän on tarkoitus jäädä paikoilleen samaan palautetta tuomaristolta. Mutta kun Susan aloitti laulunsa, hänen läsnäolonsa nousi aivan uudelle tasolle. Hänen eleensä puhuivat samaa kieltä hänen laulunsa kanssa. Hän oli niin rehellisesti tosissaan siinä mitä teki, ettei tuomaristo ja yleisö voinut olla vaikuttumatta siitä. 2

3 Ajatus 2: Nöyrä luottavaisuus Eivät asiat sinänsä saa ihmisiä menettämään mielenrauhaansa vaan heidän käsityksensä asioista Epiktetos Kun Susan oli tullut lavalle, tuomaristo jututti häntä hetken ennen esitystä. Sekä tuomaristo, että yleisö hymähtelivät ja ilmeilivät hänen vastauksilleen. Susan kuitenkin seisoi rauhallisena ja osoitti, että hän itse luottaa itseensä ja asiaansa. Isenin (2006) mukaan myönteiset tunteet ja optimismi voivat olla itsehallinnan lähde ja voimavara vaikeista tilanteista selviytymisessä. Optimismin ja myönteisten tunteiden on todettu vähentävän tarvetta puolustella itseään ja omaa asiaansa. Susan hyväksyi tilanteen sellaisena kuin se oli, eikä vaivannut päätään toisten ennakkoluuloilla. Hän luotti itseensä ja osaamiseensa ja se riitti pitämään hänet rauhallisena. Susan luotti myös tuomaristoon ja yleisöön. Hän ei tarttunut näiden viheliäisyyteen (luento 18.3.), siihen, että hänestä tehtiin pilaa. Hän luotti, että viheliäisinkin tuomari ja muiden mielipiteille altis yleisöjoukko voisivat kokea radikaalin muutoksen. Vaikka tämä näyttäytyi tuossa tilanteessa vähemmän ilmeisenä, Susan luotti muutoksen mahdollisuuteen. Samalla hän kieltäytyi antamasta ulkopuolisille valtaa itsensä latistamiseen. Esityksensä jälkeen Susan oli nöyrä tuomariston ylistävien lausuntojen edessä. Ennen esitystään hän oli jättänyt kielteissävyiset kommentit omaan arvoonsa, mutta esityksensä jälkeen hän otti palautteen vastaan kiitellen ja vilpittömän iloisena. Susanin nöyryys ei ole nöyristelevää, vaan se on sokraattista nöyryyttä. Se on sitä, että ei luule itsestään liikoja, mutta pyrkii kohti parempaa elämää (luento 18.2). Sokraattinen nöyryys on elämänasenne, se ei ole riippuvaista muista ihmisistä toisin kuin nöyristely. Myös Matti Alahuhta korosti nöyryyden merkitystä johtajan ominaisuutena. Nöyryyttä tarvitaan kaikkeen työhön ja Alahuhdan mukaan nöyryyden vastakohta on ylimielisyys. Susan olisi voinut heittäytyä ylimieliseksi, mutta hän valitsi nöyryyden. Susan oli todella hämmentynyt saamastaan ylistyksestä. Hän luotti omaan asiaansa, mutta oli samalla nöyrä sen edessä, että muutkin arvostavat hänen laulutaitoaan. Liiallinen alttius vaikutteille saa ihmisen hukkumaan sekä itseltään että muilta. Jos ihminen taas ei ole lainkaan muiden vaikutuksille altis, hän kuihtuu. (Saarinen, Lonka 2000) Ulkopuolisille vaikutuksille alttiina olemisessa on siis harjoitettava kohtuutta. Saarisen ja Longan mukaan yksi itsensä johtamisen taito on, että osaa ottaa vastaan. Sen Susan osoitti hallitsevansa, mutta kohtuudella, valikoiden. Susan myös luotti siihen, että hänen elämässään katto on korkeammalla kuin siinä, mihin se 47-vuotisen elämän aikana oli asettunut (luento 28.1). Hän antoi mahdollisuuden sille, että katto voisi olla jossain korkeammalla. Tässä vaiheessa ei kukaan vielä tiedä, miten korkealla se on, mutta Susanista tulee laulaja. Se näyttää nyt varmalta. Luennolla jäin miettimään, miksi on helpompi elää latteasti ja pienesti kuin mestarillisesti? Mikä saa ihmisen tyytymään vähempään kuin mihin hänellä on 3

4 mahdollisuus? Yksi Susanin suosion syy lienee siinä, että hän on kasvattanut monien luottamusta siihen, että jotakin suurempaa elämästä voi saada, kun luottaa ja rohkeasti kokeilee. Ahtisaari korosti, että on tärkeätä tehdä vain sellaisia ratkaisuja, joiden kanssa voi elää ja jota voi puolustaa myös jälkeenpäin. Elämään pitää siis uskaltaa heittäytyä, mutta samalla pitää osata kantaa vastuu seurauksista. Ajatus 3: Voitto ilman taistelua Sata voittoa sadassa taistelussa ei osoita taitojen mahtavuutta. Vastustajan kukistaminen ilman taistelua osoittaa ylivoimaista erinomaisuutta. Sun Tzu Matti Alahuhdan mukaan johtajan tärkein tehtävä on suunnan näyttäminen ja hyvän ilmapiirin luominen. Sitenhän Susan on osoittanut suuren johtajan kykyä. Hän on yhdistänyt muutamassa päivässä kymmeniä miljoonia ihmisiä positiivisessa hengessä. Barbara L. Fredricson (2009) puhuu kirjassaan siitä, miten positiiviset tunteet laajentavat ajattelua ja kielteiset kaventavat sitä. Susan sanoi tuomariston haastattelussa, että hän kokee, että mikä tahansa on mahdollista. Susan oli siis mitä ilmeisimmin virittynyt positiivisin tuntein. Tuomariston ja yleisön ennakkoasenteita sen sijaan ohjasivat kielteiset tunteet, jotka estivät heitä näkemästä muuta, kuin kaikkein ilmeisimmän. Tuomaristo ja yleisö näkivät vain 47-vuotiaan, olemukseltaan ja pukeutumiseltaan tätimäisen ja hieman kömpelön naisen, jolla ei näiden ominaisuuksien perusteella ole heille mitään annettavaa. Baumaisterin, Bratslavskyn et al. (2001) mukaan kielteiset vaikutelmat muodostuvat myönteisiä nopeammin ja kielteiset stereotypiat ovat myönteisiä pysyvämpiä. Susanin piti voittaa suuri kielteinen muuri oman positiivisuutensa voimalla. Kielteiset tunteet ovat välttämättömiä silloin, kun kyseessä on hengissä säilyminen. Miksi tuomaristo ja yleisö kokivat niin kielteisiä tunteita Susania kohtaan? Oliko Susan heille jokin uhka? Johtuiko se siitä, että Susan näytti väärään paikkaan eksyneeltä, eivätkä he tienneet, miten suhtautua asiaan? Oliko pilkkaaminen suojautumista? Herättivätkö Susanin puutteet ajatuksia omasta rajallisuudesta? Myönteinen ajattelu olisi laajentanut, kehittänyt ja kohottanut latistamisen sijasta. Myönteiset tunteet edistävät tarpeellisia kykyjä, joita tarvitaan innovaation aikaansaamiseksi ja kaikessa luovuutta ja luovaa ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä (Isen, 2006). Susan näki mahdollisuuden siinä, missä muut näkivät ongelman. Susan osoitti, että hänen positiivisuutensa oli niin paljon tuomariston ja yleisön negatiivisuutta voimakkaampaa. Hän onnistui voittamaan nämä puolelleen ja sai nämä näkemään mahdollisuuden siinä, missä hän itse näki sen olevan. Tämän hän teki ilman yhtään ilkeätä sanaa. 4

5 Ajatus 4: Pane yleisö rokkaamaan Pistän yleisön rokkaamaan! Susan Boyle Susan oli päättänyt saada tuomariston ja yleisön puolelleen ja sen hän myös teki. Platonin ideaopin mukaan aistein havaittavan maailman takana on tosiolevaisten ideoiden todellisuus, jota aistimaailma vain heijastelee. Platonin mukaan aistein havaittava todellisuus edustaa näennäisyyttä, joka väljästi ottaen on olemassa, mutta ei varsinaisesti kuitenkaan ole. (Saarinen, 1992, 30.) Susan onnistui koskettamaan jotain tosiolevaista yleisön mielessä. Hän teki sen vaikuttamalla yleisön aisteihin; syntyi ristiriita sen välillä, mitä yleisö näki ja mitä se kuuli. Susan teki läpimurron. Saarisen ja Longan (2000) mukaan oppiminen vaatii aikaa, mutta läpimurto tapahtuu yllättäen. Platonin luolavertauksen mukaan luolaan sidotut vangit kuvittelivat, että luolan takaseinälle heijastuvat varjot ovat todellisuutta, vaikka ne ovat vain todellisuuden heijastumia. Ulkonäkö ja sen palvonta ovat aikamme uskontoja. Takaseinän heijastumat ovat kuvitelmia siitä, että vain nuorilla, hoikilla ja kauniilla on mahdollisuus ja oikeus esiintyä julkisesti ja tulla vakavasti otetuiksi. Kuudessa päivässä Susan on saanut pelkästään Youtubessa yli 30 miljoonaa tarkastelemaan sitä, mikä on tosiolevaista. Osa on kokenut käänteen, osa on painunut aikaisempaa syvemmälle luolaan. Internetkeskusteluissa ihmisiä on puhuttanut erityisesti se, että he ovat joutuneet vastatusten oman ennakkoluuloisuutensa kanssa. Platonin ideaopin mukaan olemme kiinni sellaisissa ajattelumalleissa, jotka eivät ole kytköksissä siihen todellisuuteen, jossa elämme. (Luento 28.1.) Oman ajattelunsa nähden ihminen on lähtökohtaisesti sokea, joten omaa ajattelua ei kannata pöyhiä, mutta ajattelutapaa kyllä (luento 18.2). Mentaaliset mallimme määrittelevät paitsi sen, miten maailman näemme, myös sen, miten toimimme (Senge 1994, 175). Toimintamme myös paljastaa ajattelumallimme muille. Susanin piti omalla esiintymisellään onnistua muuttamaan tuomariston ja yleisön mentaalista mallia. Jos tuomaristo olisi tiukasti pitäytynyt olemassa olevassa mallissaan, se olisi voinut estää Susanin jatkoon pääsyn. Ihminen, joka ei itse syty, ei voi sytyttää ketään (Saarinen, Lonka 2000). Ennen kuin Susan sai yleisönsä rokkaamaan, hänen oli viritettävä itsensä siihen. Jos hän olisi antanut tuomariston ja yleisön ajattelumallin vaikuttaa itseensä, hän olisi saattanut epäonnistua esityksessään ja menettää mahdollisuuden siihen, mihin hänen kykynsä antavat edellytykset. Mentaalimallit voivat olla vaarallisia, jos niitä ei tiedosteta (Senge, 1994, 176). Nyt tuomariston ja yleisön mentaalimallien virheellisyys oli niin ilmeistä, että suuri osa oivalsi mallinsa kapeuden ja virheellisyyden. Yksi tuomareista totesi, että Susan sai aikaan kaikkien aikojen suurimman herätyksen. Mentaalimallit ovat yleensä kaventavia, ja moni tukkii omilla malleillaan oman kasvunsa ylöspäin (luento 18.2). Luopuivatko tuomaristo ja yleisö omasta mentaalimallistaan siksi, ettei se lopulta ollutkaan heidän omansa, vaan muilta opittu? Ehkä Susanin ansiosta ulkonäön merkitystä korostavan mentaalimallin 1.0 tilalle tulee versio 2.0, joka näkee ihmisen 5

6 kokonaisuutena, systeeminä. Systeemiäly toimii nähden kokonaisuuden, ei vain sitä, mikä sillä hetkellä on näkyvissä (luento 4.3.). Lopuksi Henkinen johtaja saa ihmiset näkemään arkensa uudella tavoin. Esa Saarinen ja Kirsti Lonka Olen tässä työssäni harjoitellut kevään aikana luennolla oppimiani käsitteitä. Vaihdoin työni idean viime hetkellä, ja se myös ohjasi työtäni hieman toiseen suuntaan kuin alun perin olin ajatellut. Idea ohjaa ajattelua, ja jokin toinen idea ohjaisi toiseen suuntaan. Idea myös ohjaa sitä, mitä asioita näemme ongelmana. (luento 4.3.). Siten työni ehkä kehittää omaa ajatteluani hieman toisin kuin ilman Susania olisi tapahtunut. Ihmisiä arvioidaan suhteessa johonkin tiettyyn muottiin, mutta ihminen voisi olla jotain paljon enemmän, jos häntä tarkasteltaisiin hänen parhaiden piirteidensä kautta. Toivottavasti Susan Boyle on viitoittamassa ulkonäkö- ja nuoruuskeskeisen muotin murtumista ja korvautumista systeemisemmällä ajattelutavalla, jonka mukaan ihminen on jotain huomattavasti suurempaa kuin pelkkä ulkonäkönsä. Luentojen lisäksi käytetyt lähteet Baumeister Roy F., Bratslavsky Ellen, Finkenauer Catrin, Vohs, Kahleen D. (2001), Bad Is Stronger Than Good, Review of General Psychology s Fredrickson, Barbara L. (2009): Positivity. Groundbraking Research Reveals How to Embrace the Hidden Strength of Positive Emotions, Overcome Negativity, and Thrive, Crown Publisher, New York. Isen, Alice M. (2006): Myönteinen tunne ihmisen vahvuuden lähteenä, teoksessa Ihmisen vahvuuksien psykologia, Edita Prima: Helsinki. Saarinen, Esa (1992): Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin, WSOY: Juva. Saarinen, Esa, Lonka, Kirsti (2000): Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Werner Söderström Osakeyhtiö: Helsinki. Senge, Peter M. (1994) The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization, New York, Doubleday Currency. Youtube leike Susan Boylen esitykseen 6