Eettiset kysymykset monikulttuurisessa työyhteisössä/kallioniemi

Transkriptio

1 Eettiset kysymykset monikulttuurisessa työyhteisössä/kallioniemi

2 Etiikka (kr.) = käsitys hyvästä ja pahasta Moraali (lat.) = tapa Etiikka määrittelee hyvää ja pahaa eli moraalin luonnetta Etiikassa yhtäältä normatiivinen ja ideaalinen koodi, toisaalta taas henkilökohtainen käsitys hyvästä elämästä ja oikeasta käytöksestä (Häyry 2002) Lindqvist: 4.tasoa 1. yksilötason eettiset kysymykset: kohdistuvat pohdintaan hyveestä, omastatunnosta, vastuusta ja ihmisen moraalisesta eheydestä 2. suhdetasolla etiikkaa käsitellään vastavuoroisuuden ja kohtaamisen tasolla

3 3. yhteisötasolla on kysymys erilaisista kollektiivista yksiköistä. Tällä tasolla korostuvat sopimukset, rajat, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo 4. kosminen taso: ollaan tekimisissä elämän suurten kysymysten kanssa, niihin kuuluvat esimerkiksi elämän tarkoitus, myytit ja traditiot Kokoavasti etiikka kuvaa ja perustelee hyviä ja oikeita tapoja elää ja toimia maailmassa, jonka ihminen jakaa muiden kanssa

4 Etiikan tehtävänä on auttaa ihmistä tekemään valintoja, ohjaamaan ja arvioimaan omaa ja toisten toimintaa sekä tutkimaan toiminnan perusteita Etiikassa ei ole olemassa valmiita ratkaisuja, vaan se tarjoaa ajattelun ja pohtimisen välineitä Monikulttuurisessa työyhteisössä kohdataan laajasti eri kulttuureihin, uskontoihin ja erilaisiin elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä (diversiteetti; celebrating of diversity) Tämä voi synnyttää laajoja eettisiä pohdintoja ja johtaa jopa vaikeuksiin eettisiin konflikteihin

5 Monikulttuurisen yhteiskunnan järjestämisen mallit 1. Assimilaatio: vähemmistön omalle kulttuurille ei tukea, laicite, uskonto ei saa näkyä julkisesti, huivilaki 2. Monikulturismi (Iso-Britania, Kanada, Hollanti aikaisemmin) :kulttuurisia ryhmiä siedettiin niiden omilla ehdoilla, ei puutua sisäisiin asioihin, segraatio 3. integraatio: kansalaisten oikeuden ja velvollisuudet kaikille samanlaiset, maahanmuuttajat integroidaan työelämään, politiikkaan ja yhteiskuntaan, vähemmistöjen omia kulttuureja kunnioitetaan ja jopa positiivisesti tuetan, ongelma usein enemmän arjen rasismi kuin ideologinen perusta

6 KOHTI MONIKULTTUURISTA DEMOKRATIAA Laajasti keskusteltu aihepiiri Ruotsissa Hieman historiaa: Ruotsissa ryhdyttiin puhumaan kulttuureista 1970-luvulla, jolloin maahanmuuttopolitiikka joutui uudenlaisen kysymyksenasettelun kohteeksi Lähi-idästä tapahtuneen voimakkaan muuton seurauksena Tällöin antropologinen kulttuurikäsite havaittiin käyttökelpoiseksi, mutta pian huomattiin kulttuuristamisessa olevan omat ongelmansa: maahanmuuttajien sopeutumisessa olevat ongelmat katsottiin johtuvan heidän edustamastaan kulttuurista eikä yhteiskunnan sosio-ekonoomisesta rakenteesta

7 Vielä 1980-luvulla katsottiin, ettei Ruotsista voida rakentaa aidosti monikulttuurista yhteiskuntaa, koska selvärajaisia vähemmistökielisiä ja kulttuurisia ryhmiä ei ollut 1990-luvulla Ruotsissa monikulttuurisuus tuli yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ja sillä on usein tarkoitettu hyvin positiivista ja tavoittelemisen arvoisaa ihannetilaa Käsitteellä ideologinen ja kuvaileva ulottuvuus Micheletti (1996): monikulttuuriseen demokratiaan kuuluu osallistuminen ja suvaitsevaisuus sekä vähemmistöryhmien tietoinen ja järjestelmällinen tukeminen aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa Demokraattinen solidaarisuus syntyy osallistumisesta, erilaisuuden kunnioittamisena ilmenevästä suvaitsevaisuudesta ja yhteiskunnan kaikkiin jäseniin kohdistuvasta vastuusta

8 Suomessa kehitys samankaltaista (vrt. kototuttamislainsäädäntö) Meillä tuettu yhteiskuntapolitiikassa aktiivisesti maahanmuuttajien edellytyksiä oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen Maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan oltu usein hyvin huolestuneita; on haluttu rakentaa yhteiskuntaa, joka rakentuu eri kulttuureista tulevien integraatioon ja vuorovaikutukseen Meillä työyhteisöissä eräänlainen yhteiskuntavastuuta ilmentävä tehtävä kehittyä aidosti monikulttuurisiksi yhteisöiksi, joissa mukana seuraavat elementit:

9 1. Oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden näkökulma 2. Erilaisuuden näkeminen voimavarana 3. Kulttuurisen oppimisen näkökulma työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmat (vrt. Yhdenvertaisuuslaki; ( /21)) Näiden periaatteiden noudattaminen joskus haasteellista voi synnyttää työyhteisöissä eettisiä konflikteja (taustalla myös suomalaisessa yhteiskunnassa olevat hyvin erilaiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan)

10 Eettisiä kysymyksiä monikulttuurisessa työyhteisössä Eri kansallisuuksien, kulttuurien ja uskontojen edustajista rakentuvassa työyhteisössä kysymys etiikasta voi nousta varsin keskeiseksi Ihmiset kantavat kulttuuriaan ja kulttuurista muistiaan mukanaan ja saattavat orientoitua työelämään vahvasti omasta kontekstistaan käsin (vrt. Suomen ulkomaalaisväestön heterogeenisuus; osa elänyt koko elämänsä monikulttuurisissa yhteisöissä, osa taas tullut tänne hyvin monokulttuurisesta yhteisöstä tai suomalaisten oma orientaatio: osa lähes eurooppalaisia, osalla nationalismin tunne vahva) Uudessa kotimaassa monenlaiset omaan persoonallisuuteen ja kulttuuriin liittyvät kysymykset voivat aktivoitua ja nousta vahvoiksi omaa olemusta määrittäviksi ydinkysymyksiksi (vrt. siirtolaissuru, lähes myyttinen entinen kotimaa, ikuinen toive paluusta; kaikki on uudessa kotimaassa outoa ja huonosti)

11 Aikaisemman taustallaan homogeenisen työyhteisön muutos monikulttuuriseksi voi synnyttää kantaväestössä myös tuntemuksia (kantasuomalaisten kokemus eri kulttuureista hyvin vaihteleva, kantasuomalaisten asenteet hyvin erilaisia, osa elänyt varsin lokaalisesti, osalla laaja globaali elämisympäristö) Ns. sisääntuloammatit (esimerkiksi avustavat huolto- ja keittiötyöt) korostuvat eettisen konfliktin riskiä (maahanmuuttajat nähdään helposti avustavina työntekijöinä, joilla ikuinen suomalaisuusvaje) Vaikka suomalainen työelämä kokonaisuutena suhtautunut passiivisesti ja reaktiivisesti monikulttuurisuuteen, niin meillä alkaa olla metropolialueella aidosti monikulttuurisia työyhteisöjä, jotka perustuvat aidolle kulttuurien väliselle vuorovaikutukselle, ja joissa monikulttuurisuus nähdään myönteisenä voimavarana ja rikkautena

12 Suomessa ei ehkä vielä laajasti tietoisesti kehitetty työyhteisöjä, jotka rakentuvat tasa-arvoisesti monikulttuurisista työntekijöistä (vrt. Englanti) Useita eri tutkimuksissa tulleita ongelmatilanteita 1. Suomalainen työkulttuuri omanlaisensa Meillä työelämä perustuu usein tarkkaan ajanlaskemiseen ja kellon määrittämään aikaan Eri kulttuureista tulevien usein vaikea määrittää suomalaisten tiukkaa aikasidonnaisuutta Suomalainen työkulttuuri varsin epäformaalista; harvoissa paikoissa (lukuun ottamatta sairaaloilta) tarkka työvaatetus; eri kulttuureista tulevien vaikea hahmottaa epäformaalisuutta, vrt. tj voi olla poolopaidassa ja farkuissa

13 Ulkomaalaisten joskus vaikea ymmärtää suomalaisten työkulttuuria (toisaalta työpaikalla voidaan olla formaalisia, toisaalta taas työntekijät voivat puhua keskenään varsin intiimeistäkin asioista) Osa maahanmuuttajista tulee varsin autoratiivisista ja hierarkkisista kulttuureista (esim. joissa esimiehen johtoasema työyhteisössä on kiistaton ja selkeä ja työyhteisö voi olla hyvin virallinen ja jäykkä, vrt, suomalainen tapa olla näennäisystävällinen ja sinutella jokaista) Suomalaisen työelämään liittyvät oikeudet ja velvollisuudet voivat olla ulkomaalaisille haasteellisia (esimerkiksi lomat, sairaudesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen hankkiminen

14 2. sukupuolten tasa-arvo Muista kulttuureista tulevien joskus vaikea ymmärtää suomalaista pitkälle menevää ainakin diskurssin ja virallisten säädösten tasolla ilmenevää kulttuuria, jossa molemmat sukupuolet ovat täysin tasa-arvoisia Tilanteet, joissa nainen puhuttelee miestä voivat olla joistakin kulttuureista tulevista hyvin hämmentäviä tai tilanteet, joissa työyhteisön naisia ei tarvitse suojella Sukupuolten väliset kahnaukset voivat olla työyhteisöä varsin repiviä ja aiheuttaa tulehtuneisuutta

15 3. suomalaiseen lainsäädäntöön liittyvät eettiset kysymykset Ihmisen koskemattomuus: ehdoton periaate (maahanmuuttajat saattavat tulla autoritaarisista kulttuureista, joissa esim. lasten tukistaminen voi olla itsestään selvä kasvatustoimenpide) 4. uskonnonharjoittamiseen liittyvät eettiset kysymykset Suomalaisessa yhteiskunnassa siirrytty kasvavassa määrin viime vuosina pitämään uskontoa yksityisasiana ja yksityiseen elämänpiiriin liittyvänä ilmiönä Monikulttuurisessa työyhteisössä eri uskontojen näkyminen ja harjoittaminen voi synnyttää monenlaista

16 Oman työyhteisöt eettiset konfliktit monikulttuurisuuskysymyksissä Minkälaisia eettisiä konflikteja työyhteisössänne on tullut ilmi monikulttuurisuuskysymyksissä? Miten nämä konfliktit ovat hoidettu? Miten omassa työyhteisössäsi on aktiivisesti pyritty rakentamaan aitoa vuorovaikutukseen perustuvaa eettisesti korkeatasoista työyhteisöä?

17 Monikulttuurinen työyhteisö Ei synny tyhjästä, eikä välttämättä itsestään, vaan sitä on aktiivisesti luotava ja rakennettava Kulttuurien, uskontojen ja elämäntapojen erilaisuus tulee nähdä rikkautena Avoin keskustelu ja vuorovaikutus keskeisiä tekijöitä Periaatteita Erilaisuuden ja erojen hyväksyminen Moniarvoisuusajattelu, jonka lähtökohtana on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa Erilaisuus myönteisenä asiana ja voimavarana Voimavaraistaminen erilaisuuden sisältämien mahdollisuuksien, tietojen ja taitojen hyödyntäminen, syrjintävaarassa olevien osallistaminen

18 Käytännön näkökulmia Työyhteisössä on tärkeää luoda selkeät pelisäännöt: millaiset asiat ja tekemiset ovat hyväksyttäviä/ vastustettavia Miten näiden linjausten mukaista toimintaa aktiivisesti tuetaan? Miten arjen eettiset kysymykset tukevat esiin vai piilotellaanko niitä? Miten niistä keskustellaan? Missä määrin esimiehet ja johto rohkaisee toimimaan eettisten periaatteiden mukaisesti ja missä määrin he itse noudattavat niitä?