Barents/Arktinen alue Timo Rautajoki

Transkriptio

1 Barents/Arktinen alue Timo Rautajoki

2 Arktinen alue Arktisessa neuvostossa arktisen alueen eteläraja kulkee Suomen kohdalla Pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi, kolmasosa Suomen pinta-alasta, kuuluu arktisen kansainvälisen yhteistyön piiriin. Luonnontieteessä arktisen alueen eteläraja on määritelty pohjoisen napapiirin, metsänrajan, tundran etelärajan, ikiroudan etelärajan tai kesäkuun alle +10 celsiusasteen jäävän keskilämpötilan mukaan. Yhteiskuntatieteissä arktinen alue määrittyy arktisten alkuperäiskansojen asuinalueiden mukaisesti. Arktinen osaaminen Suomessa, Ulkoasiainministeriö 2009

3

4 101.1 miljardin investointien alue Pohjoisen alueen investoinnit yhteensä Offshore 40 miljardia Liikenneinvestoinnit 19.4 miljardia Teollisuusinvestoinnit 6.7 miljardia Kaivosinvestoinnit 9.8 miljardia Muu energia 24.8 miljardia Tuulivoima Energian siirto Yhteensä miljardia

5 Lapin investoinnit 2010-luvulla Kaivosinvestoinnit n. 2.5 miljardia Kevitsa, Sokli, Kolari-Pajala, Suhanko Teollisuusinvestoinnit 1.2 miljardia Outokumpu Oy Tornio, Kemin biodiesel Energiainvestoinnit 6.2 miljardia Simon ydinvoimala, Rovaniemen biovoimala Liikenneinvestoinnit 2.2 miljardia Kaivosten vaatimat yhteydet, Kemin satama, Jäämeren rata, Rovaniemen kohta Yhteensä 12.1 miljardia Pohjois-Ruotsin investoinnit 2010-luvulla Norrbottenin lääni 12.1 miljardia Kaivosinvestoinnit 3.5 miljardia Tuulivoiman rakentaminen 5 miljardia Liikenneinvestoinnit 3.5 miljardia Västerbottenin lääni 5.4 miljardia Liikenneinvestoinnit 270 miljoonaa Energiarakentaminen 4.8 miljardia Fäbolidenin kaivos 300 miljoonaa Yhteensä 17.5 miljardia

6 Pohjois-Norjan investoinnit 2010-luvulla Offshore 5.2 miljardia Goljat- öljykenttä, ENI Norge Snöhvit 2 (Askeladden), Statoil Viktoria- kaasukenttä, Total Liikenneinvestoinnit 2.8 miljardia Skibotn-Kolari- rata, tienrakentaminen Muut energiainvestoinnit 970 miljoonaa Sähkönsiirtoverkko, Torium-voimala Matkailu 500 miljoonaa Målselv/Bardufoss matkailukeskus, Julnisseland Yhteensä 9.5 miljardia Murmanskin alueen investoinnit luvulla Shtokmanovskojen kenttä 35 miljardia KAES-2 ydinvoimala 6 miljardia Suuret liikennehankkeet 11 miljardia Teollisuusinvestoinnit 5.4 miljardia Kaivosinvestoinnit 2.6 miljardia Muut, mm. sähköverkko, jne 2 miljardia Yhteensä 62 miljardia

7 Pohjoisen suurinvestoinnit Globaalia jättiläismäistä bisnestä, jolle on tyypillistä epävarmuus/vaihtelut Päätoimijat ja urakoitsijat ovat globaaleja suuryrityksiä Tuovat mukanaan omia alihankinta- ja tuotantoketjuja Harva suomalaisyritys pystyy yksin tarjoamaan hankkeisiin Jo tarjousjärjestelmät ja menetelmät voivat olla raskaita Kilpailu kiristyy myös kotimarkkinoilla pohjoisessa Pohjoisen hankkeiden erityispiirteitä Arktiset olosuhteet Kylmien olosuhteiden hallinta Uusi arktinen teknologia Pitkät etäisyydet Tarvitaan uusia liikenneyhteyksiä Logistinen osaaminen Harva asutus Klondykea ei synny, vaan toimitaan nykyisistä keskuksista ja myös alueen ulkopuolelta Työvoimakysymykset väestön ikärakenne Yritysrakenne yksipuolinen pienten suuri osuus

8 Maailmantalouden kasvuennuste BKT:n vuosimuutos, % Lähde: IMF, WEO, April 2010 Miten hankkeet käynnistyvät Hankkeet näyttävät käynnistyvän ensimmäiseksi Ruotsin Norrbottenissa ja Lapissa Kaivoshankkeet LKAB Kiiruna ja Kevitsa Outokummun ferrokromipäätös kesäkuussa? Pohjois-Norjassa käynnistymässä Goljatöljykenttä Tulossa Snöhvit-katastrofi II virallinen Suomi nukkuu Finpron edustaja mieluimmin Ivaloon kuin Hammerfestiin Murmanskin alueella vielä hiljaista Maailmanmarkkinahinnat kuitenkin nousussa

9 Suomi on huomannut pohjoisen Hallitus on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin Hallitusohjelman linjaus Ministerivierailut (Väyrynen, Vehviläinen) Ministeri Stubb Rovaniemi Eduskunnan UAVK joulukuu 2009 Arktisen alueen neuvottelukunta Hallituksen arktinen selonteko Arktinen strategia kesäkuu 2010 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin kiinnitettävä huomiota Uusi arktinen teknologia ja kaivosteknologia Liikenneyhteydet, yritysten verkottuminen, jne Road to Murmansk

10 Miten pitäisi edetä? Suomella tulisi olla malttia arvioida pohjoisen merkitystä kokonaisuutena ja siten myös vaurastua Ei yksittäisinä hankkeina, vaan siten, että kaikki liittyy kaikkeen Kaivos + rautatie + NSR + matkailu = maksimihyöty Kaivos + rautatie + energia = terästehdas Jne. Kansallinen strategia ja toimenpideohjelma Elinkeinoelämä kytkettävä mukaan, koska arktisesta osaamisesta tulee uutta globaalia liiketoimintaa

11 Suomen oltava aktiivinen arktinen osaaja Oma strategia muiden strategioiden joukkoon Norja, USA, Venäjä, Kanada,Islanti,Tanska ja EU Profiloituminen EU:ssa vuosituhannen mahdollisuus Komission tiedonanto EU:n itämeristrategia 2009 Valtionpäämiehet Suomella tilaisuus kirjoittaa koko konkreettinen elinkeinoelämää koskeva toimintaohjelma lähes kokonaan itse, jos niin halutaan, aikaa 1 v. EU:n arktinen osaaminen Suomeen Elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet Uusi arktisen teknologian strategia Strategia vuodelta 2002 vanhentunut Uusi arktinen teknologia = teollinen toiminta pohjoisessa Kaivosteknologia = globaalit kasvavat markkinat Liikenne ja kuljetukset = telakkateollisuus Lappi-työryhmän esitysten toteuttaminen Lapin korkeakoulukonserni ja kylmäteknologia Lappiin VTT:n aluetoimisto Kaivosteknologia, arktinen logistiikka TEKESiin uuden arktisen teknologian osaamista, sijoitetaan Lappiin

12 Mitä Suomen ja Lapin yritykset voivat tehdä? Esimerkiksi Boliden AB:n Aitikin kaivosinvestointi : Metso Oy, Tampere Outotec Oy, Turula Sandviken Oy, Tampere Normek Oy, Vantaa Havator Group Oy, Tornio Paakkola Conveyors Oy, Tervola

13

14

15 12 let pozze?

16 Pohjoisista hankkeista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä (ei lappilaiset) Halikko IKP Works Oy, Halikko Ii NCE Oy, Pietarsaari Oy ViaPipe Ab, Vantaa Pept Insulation Oy, Kaustinen Oy M. Rauanheimo Ab, Kokkola Etra Oy, Helsinki YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy, Helsinki Betonimestarit Oy, Kuopio Skanska Oy, Helsinki TEVO Oy, Raahe Enersense Oy, Pori Pöyry Finland Oy, Helsinki Cramo Finland Oy, Vantaa Kaarlelan Murske Oy, Nivala Rajaville Oy, Oulu CSI Composite Solutions and Innovations Oy, Vilppula Naaraharju Oy, Naarajärvi Nakkilan Konepaja Oy, Nakkila Fineweld Oy, Kokkola Plaana Oy, Oulu Sampo Pankki Oyj, Helsinki Labitum Oy, Espoo Nokian NPT Oy, Tampere Ramboll Finland Oy, Tampere - Helsinki Rudus Oy, Helsinki Resrent Oy, Turku PW Gas Oy, Ylöjärvi Aaro Kohonen Oy, Espoo Varamiespalvelu-yhtiötOy, Helsinki Siterak Oy, Kilpua Kymppi-Eristys Oy, Oulu Danske Markets Finland, Helsinki Outotec Turula Oy, Outokumpu FCG Finnish Consulting Group Oy, Helsinki AIRIX Teollisuus Oy, Oulu Tendon Oy, Hämeenlinna Steel Done Group Oy, Oulu Aker ArcticTechnology Oy, Helsinki Yara Suomi Oy, Helsinki JNE

17 Barentskeskus Finland Oy Osakkaina maakuntien liitot, kunnat, yliopistot ja korkeakoulut ( ) Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, KPM liitto Rovaniemi, Oulu, Kokkola Rahoitus varmistettu kolmeksi vuodeksi Osakkaiden rahoitus Lapin kauppakamarin rahoitus Sijoittuu Lapin kauppakamarin toimistoon Kaksi työntekijää -käytännön johto kk Toimisto Murmanskiin Hei, missä mennään???