ESITYS HALLITUSOHJELMAAN SUOMEN MURMANSK-STRATEGIAKSI

Transkriptio

1 ESITYS HALLITUSOHJELMAAN SUOMEN MURMANSK-STRATEGIAKSI 1. Taustaa suomalaisyritykset Murmanskin alueella Barentsin meren suurten energiaprojektien käynnistyminen ja Murmanskin alueen teollisuus- ja infrastruktuuri- investoinnit luovat Suomen elinkeinoelämälle uusia toimintamahdollisuuksia Venäjällä. Venäjä on noussut Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet ja investoineet niin Moskovassa, Pietarissa ja Karjalassa. Murmanskin alue on ollut poikkeus suomalaisyritysiä on siellä ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain muutama. Se on ollut eräänlainen valkoinen läikkä myös sekä suunnitelmissa että selvityksissä. Murmanskin alueen avautumisen jälkeen 1990-luvun alkupuolella Kuolan niemimaalla toimi noin 100 länsiyritystä. Venäjän oman tukkukaupan ja logistiikan kehittymisen myötä yritysten määrä väheni ja lopulta ruplan romahdettua yritystenkin määrä romahti. Vuosituhannen alkuvuodet eivät tuoneet muutosta tilanteeseen. Lapin TE-keskus perusti Murmanskiin ja suurimpiin kaupunkeihin pienyrityskeskuksia, joiden toiminta on aktiivisen alun jälkeen häipynyt näkymättömiin. Vuoden 2007 alussa Murmanskissa oli vakituisesti kahdeksan länsimaista yritystä ja lisäksi siellä toimii enemmän tai vähemmän vakituisesti vajaat kaksikymmentä, pääasiassa pohjoismaista yritystä. 2. Suomen Venäjä-politiikka ja Kuolan niemimaa Murmanskin alueen ja Suomen välinen linkki on ollut talouskomission alainen Mannerjalustatyöryhmä, nykyään öljy- ja kaasutyöryhmä. Työryhmällä oli 1990-luvun alussa edustaja Murmanskissa. Työryhmä on toiminut senkin jälkeen ja sillä on erinomaiset suhteet Kuolan niemimaan offshore -alan edustajiin. Suurimpana ongelmana Mannerjalustatyöryhmällä on ollut se, ettei sen tuottamaa tietoa ole pystytty uudessa tilanteessa soveltamaan tai käyttämään. Suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön tilalle tuli 1990-luvun alkupuolella lähialueyhteistyö. Lähialueyhteistyön strategia on vuodelta 2004 ja se määritellään siinä osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Euroopan unionin naapuruuspolitiikka, EU:n Venäjä-politiikka sekä Pohjoinen ulottuvuus ovat lisäksi yhteistyön viitekehyksenä. Lähialueyhteistyön painopisteinä ovat demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, oikeusvaltioperiaatteen läpivienti, lähialueiden taloudellisen kehityksen edistäminen sekä kaikenlaisen muun yhteistyön edistäminen 1

2 Kuolan niemimaa on keskeinen osa Barentsin euroarktista aluetta, joka syntyi tammikuussa 1993 Norjan aloitteesta. Barentsin yhteistyö jakaantuu kahteen osaan, valtioiden väliseen Barentsin neuvostoon ja tarkkaan määrättyyn alueeseen perustuvaan Barentsin alueneuvostoon. Toiminta käynnistyi vahvasti norjalaisvetoisesti, mutta se hiljalleen vaimeni ja institutionalistui vilkastuakseen jälleen reilu vuosi sitten. Syynä tähän oli Norjan pohjoisimman kaasukentän Snöhvitin (Lumikki) töiden käynnistyminen ja myös Venäjän puoleisen Barentsin meren mannerjalustan hankkeiden eli lähinnä Shtokmanovskojen kaasukentän aikataulun nopeutuminen. Suomi on Barentsin neuvoston puheenjohtajamaa kuluvan vuoden loppuun saakka. Alueneuvostoa johtaa Karjalan tasavalta niin ikään ensi vuoden alkuun saakka. Seuraavat puheenjohtajat ovat vuoden 2008 alusta Venäjä ja Pohjois-Pohjanmaa. Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteinä ovat olleet ympäristö, terveys, kasvatus, kulttuuri ja pelastusyhteistyö sekä myös taloudellinen yhteistyö. Suomen kansallinen Barents-rahoitus on ollut Norjaan verrattuna vähäistä. Suomen puheenjohtajuuskaudella on keskitytty toteuttamaan Norjan puheenjohtajuudella käynnistettyä organisaatiomuutosta. Norja on vankkaan pohjoisen toimintapolitiikkaansa perustuen esittänyt Kirkkoniemessä sijaitsevan Barents-sihteristön muuttamista kansainväliseksi sihteeristöksi, jota Barentsin neuvoston jäsenmaat rahoittavat. Aloite on toteutumassa kuluvan vuoden aikana. Barentsin talousyhteistyö on ollut enemmän visioon ja tulevaisuuden odotuksiin perustuvaa kuin todellista yritysten välistä liiketoimintaa. Barentsin neuvoston taloustyöryhmä on toimintansa aikana keskittynyt Venäjän tulliongelmiin ja metsäalan yhteistyöhön. Ruotsin kaudella alueellinen elinkeinoelämä otettiin mukaan työryhmään. Alueen kauppakamarien perustama Barents Business Advisory Group on kutsuttu kokouksiin ja saanut puheenvuoron joka toinen vuosi järjestettävässä ulkoministerikokouksessa. Suomen nykyinen kausi on ollut onnistunut. Yrityksiä on aktivoitu osallistumaan yhteistyöhön. Barents Industrial Partnership -tapaamisten sarja on muuttunut virkamiestapaamisista lähes 150 osallistujan foorumiksi, jossa on ollut mukana myös kymmeniä yritysten edustajia. 3. Suomen Venäjä-strategiat Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani ja mahdollisuudet kaupan kasvattamiseen näyttävät lähes rajattomilta. Tästä huolimatta Suomella ei ole selkeää kaupallista Venäjä-strategiaa. Maiden välistä talousyhteistyötä koordinoi entiseen tapaan talouskomissio. Kuten edellä on todettu, Suomen valtion uusin lähialueyhteistyön strategia on vuodelta 2004 ja siinä lähialueyhteistyö määritellään osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Se ei enää vastaa nykypäivän taloudellisen yhteistyön tarpeita. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA laati Suomen Venäjä-talousstrategian kesällä Pääosa sen esityksistä on jäänyt toteutumatta. Strategiassa oli myös poliittisia linjauksia, joiden kantavuutta voidaan arvioida nyt uuden hallitusohjelman laatimisen yhteydessä. SITRA vaikenee Murmanskista ja Kuolan niemimaasta. Myöskään Barentsin aluetta ei mainita, vaikka esimerkiksi Norja pitää sitä maailmantalouden tärkeänä painopistealueena. Sen paras tulos on marraskuussa 2006 julkistettu rakennusalan Venäjä-strategia. 2

3 Pohjois-Suomessa on viime vuosien aikana esitetty valtakunnallisen Barents-strategian tai Murmansk-strategian laatimista. Keskusteluja on käyty aina pääministeritasolla saakka, mutta toistaiseksi mitään työryhmiä ei ole nimetty eikä toimenpiteitä käynnistetty. Pohjois-Suomen maakuntien liitot julkistivat maaliskuun alussa uuden Pohjois-Suomen strategian Avoin Pohjois-Suomi, jossa Barentsin alue on näkyvästi esillä. 4. Kilpailijat Murmanskin alueella Norjan suurkäräjät uudisti joulukuussa 2006 Pohjoisen toimintaohjelman. Se määrittää pohjoiset alueet Norjan tärkeimmäksi strategiseksi panostuskohteeksi tulevina vuosina. Norjan voimakas intressi perustuu alueen öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen sekä niistä saatavan energian käyttöön teollistamalla Pohjois-Norjaa. Norjan intresseistä huolehtiminen merkitsee aktiivista läsnäoloa pohjoisessa kaikilla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän sektoreilla. Norjan valtion kokonaispanostus pohjoisen aseman vahvistamiseen on vuonna mrd Norjan kruunua (n. 190 milj. ). Tässä on nousua vuodesta 2006 yhteensä 274 milj. Norjan kruunua (n. 33 milj. ). Myös viime syksynä aloittanut Ruotsin uusi hallitus linjasi ohjelmassaan Barentsin alueen Itämeren ohella tärkeimpiin kuuluvaksi painopistealueeksi. 5. Tämän hetken tilanne Murmanskin alueella Gazprom päätti viime lokakuussa säilyttää Shtokmanovskojen kaasukentän omistus venäläisenä. Tästä huolimatta kaasukentän hankevalmistelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Norjalaiset yritykset arvioivat kentän töiden käynnistyvän jo ensi kesänä. Näin kaasu olisi valmis tuotantoon vuonna Tästä on kiistelty, mutta mukana oleita kansainvälisiä suuryhtiöitä on pyydetty projektiin mukaan urakoitsijoina. Viimeaikaiset ongelmat Venäjän kaasun ja öljyn viennissä länteen ovat nopeuttaneet Murmanskin hankkeita. Barentsin meren kaasuputken Itämeren pohjan kautta Saksaan vetävä Nord Stream AG on myös aloittanut toimintansa. Kuolan nimimaan voimakas kaivos- ja metalliteollisuus on investoimassa ja uusimassa tuotantoteknologiaansa. Kantalahden toisen alumiinisulaton (SUAL, nykyisin United Group RUSAL) rakennustöiden käynnistymistä odotetaan. Olenorgorskin kombinaatin (Severstal) maanalainen kaivos on avautumassa, Kovdorin (Eurochem) uuden rikastamon koneita asennetaan, Apatit yhtymään (Fosagro) rakennetaan uusi rikastamo ja myös Polarnye Zorin ydinvoimalan (RAO EES) uusien reaktoreiden rakentamista suunnitellaan. Lisäksi alueella on kaksi täysin uutta kaivoshanketta. Vilkastuneen taloudellisen toiminnan myötä alueella on käynnistynyt runsaasti rakennushankkeita. Tämä koskee sekä talonrakennusta että myös infrastruktuurirakentamista. Öljykuljetusten määrän nostaminen nykyisestä 15 miljoonasta tonnista 100 miljoonaan tonniin edellyttää mm. uuden sataman rakentamista Kuola-vuonon länsipuolelle ja uutta rautatietä satamaan. Kemerovon alueen hiilen kuljetuksia varten rakennetaan hiiliterminaali. Norilsk Nikel on niin ikään rakentamassa suurta terminaalia satamaan. Hankkeen kustannusarvio on n. 800 miljoonaa euroa ja toteuttamisvaiheeseen päästäneen kahden vuoden kuluessa. Liikenneyhteydet ovat Murmanskin alueelle erittäin tärkeät. Murmanskiin suuntautuva konttiliikenne kulkee etelän kautta Pietariin ja kärsii ruuhkista. Murmanskin satama on etsimässä uutta reittiä Kemin sataman ja Lapin rajanylityspaikkojen kautta. Tämä yhteys helpottaisi etelän ruuhkaa n rekka-autolla kuukaudessa. 3

4 Murmanskissa ovat läsnä merkittävimmät kansainväliset offshore-alan yritykset, kuten Statoil, Hydro, Conoco Phillips, Chevron Texaco, Total, Shell, Eni Agip, ja EON. Suomella ei ole vastaavan kokoista alan varsinaista toimijaa, mutta rakentamisessa meillä on kilpailuetu, jonka tuovat suomalaisten rakentajien Venäjä-osaaminen, maantieteellinen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Norjassa rakennusteollisuus sijaitsee etelässä. Siirryttäessä hyvin raskaisiin kuljetuksiin nykyisten teiden ja siltojen kapasiteetti ei riitä, vaan kilpailuetu siirtyy Norjaan, joka on merikuljetuksissa lähes voittamaton. Suomen rautatieyhteydet pohjoiseen toimivat vain etelän kautta ja silloin kustannukset nousevat liian korkeiksi. Tällä hetkellä Murmanskin alueen mahdollisuuksia selvittää aktiivisesti jo lähes 50 suomalaisyritystä. Muutos on suuri, kun vielä vuosi sitten yrityksiä oli vain muutama. Merkittävä osa yrityksistä on Pohjois-Suomesta, mutta mukana on myös suuria suomalaisia rakennus- ja metallialan yrityksiä Helsinki-Pori-Turku-Tampere alueelta. Kysymys ei ole enää alueellisesta Venäjä-yhteistyöstä, vaan koko suomalaisen elinkeinoelämän halusta luoda uusi Venäjän-kaupan tukipilari nykyisten Moskovan, Pietarin, Leningradin oblastin ja Karjalan tasavallan rinnalle. 6. Esitykset toimenpiteiksi Lapin kauppakamari ja Lapin lääninhallitus esittävät seuraavan hallituksen ohjelmaan toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet: 1) SUOMEN VENÄJÄ-POLITIIKAN UUDISTAMINEN Seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään poikkihallinnollinen Venäjäpolitiikkaohjelma, jonka johto tulee pääministerille ja valtioneuvoston kanslialle, kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä 2017 raportissa esitetään. Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani ja sen vuoksi perinteisestä lähialueyhteistyöstä on siirryttävä taloudelliseen kumppanuuden strategiaan. Sen pilottialueeksi sopii parhaiten Murmanskin alue, koska siellä on käynnistymässä aivan uudenlainen taloudellisen kehityksen vaihe. Murmanskin alueen taloudellisen kumppanuuden strategiaan kuuluvat seuraavat perusosat: a) Suomen valtio ja Murmanskin aluehallinto allekirjoittavat taloudellista kumppanuutta koskevan sopimuksen b) Taloudellista yhteistyötä koordinoimaan asetetaan toimialoittaiset työryhmät rakentamisen, energian, metalliteollisuuden, ympäristöteknologian sekä liikenteen ja logistiikan alalta c) Laaditaan Kehityskäytävä Kemi/Tornio-Rovaniemi-Murmansk -ohjelma, johon kuuluu alueiden taloudellisen kehityksen vahvistaminen, tieto-taidon siirto, rajayhteistyö ja kaupunkien väliset liikennekäytävät. 2) SUOMEN MURMANSKIN EDUSTUSTON ASEMAN NOSTAMINEN Murmanskissa sijaitseva Pietarin pääkonsulaatin sivutoimipiste kohotetaan pääkonsulaatiksi, jolle annetaan tarvittavat resurssit. Konsulitason henkilökuntaan nimetään pääkonsulin lisäksi yksi pelkästään talousasioihin erikoistunut konsuli, joka seuraa myös Barentsin alueen talousyhteistyötä ja edustaa Suomea Barentsin alueen talouskysymyksiä käsittelevissä asioissa. Rovaniemellä toimiva Suomen kansallinen Barents-sihteeristö toimii konsulaatin ns. home officena. 4

5 Konsulaatin yhteyteen perustetaan erillinen taloudellista yhteistyötä edistävä yksikkö, jonka tehtäviä hoitaa Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun Finnbarents- yksikkö yhdessä alueella toimivien suomalaisyritysten kanssa. Finnbarents jo nyt toteuttaa SevZapInvest-projektia, jonka tavoitteena on suoran kaupan lisääminen yli 30 pohjoissuomalaisen ja Murmanskin alueen yritysten välillä. Finnbarents tekee yhteistyötä myös Finpron kanssa. 3) ARKTISEN TEKNOLOGIAN RAHOITUKSEN VAHVISTAMINEN TEKESin toimintaa kehitetään ottamalla käyttöön arktisen teknologian rahoitusinstrumentti, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten Barentsin alueelle suuntautuvia investointeja ja operaatioita. Rahoitukseen tulee sisältyä tutkimus-, kehittämis- ja investointitukea. 4) POHJOISTEN LIIKENNEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN Mikäli Suomi haluaa olla mukana Barentsin alueen suurhankkeiden toteuttamisessa, pitää liikenneyhteyksien olla kunnossa. Suomen kansainväliset liikenneyhteydet arvioidaan uudelleen ja pohjoiset liikenneyhteydet Pohjois-Ruotsiin, Pohjois-Norjaan ja Murmanskin alueelle otetaan mukaan Suomen logistista asemaa vahvistavaan uuteen toimenpideohjelmaan. 5) ROVANIEMI-MURMANSK -LENTOYHTEYDEN UUDELLEEN KÄYNNISTÄMINEN Koko Suomen elinkeinoelämän kannalta on tällä hetkellä pahin puute lähes kymmenen vuotta toimineen Rovaniemi Murmansk Arkangeli lentoyhteyden loppuminen. Yhteys pitää käynnistää välittömästi ja yhteiskunnan on annettava siihen tappiontakuu tai muu toimintatuki, jolla uudelleenkäynnistäminen varmistetaan. 6) LAPIN YLIOPISTON JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN RESURSSIEN VAHVISTAMINEN Lapin yliopiston Arktinen keskus vastaa jo tällä hetkellä Barentsin neuvoston taloustyöryhmän ja muustakin tietohallinnosta. Sen yhteyteen perustetaan Barentsin alueen tutkimus- ja tietoyksikkö. Lapin molemmat ammattikorkeakoulut linkittyvät sen toimintaan perustamalla Lapin kylmä- ja talviteknologian osaamiskeskus, jonka toiminta perustuu tällä hetkellä eri puolilla Lapissa olevaan kylmäteknologian ja testauksen osaamiseen 7) ALUETASON LAPPI-MURMANSK -YHTEISTYÖN TUKEMINEN Valtiovalta antaa tukensa ja lisäresursseja Lapin ja Murmanskin alueiden väliseen aluetason yhteistyöhön, eri yhteistyösopimusten ja kehittämisohjelmien sekä EU-ohjelmien, kuten, ENPIohjelman toteuttamiseen. Lapin lääninhallitus Lapin kauppakamari Hannele Pokka Maaherra Timo Rautajoki Toimitusjohtaja 5