Käsityö aineettomana kulttuuriperintönä. Seija Hahl

Transkriptio

1 Käsityö aineettomana kulttuuriperintönä Seija Hahl

2 Suomen käsityön museo käsityön kohtauspaikka on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo toimii Jyväskylässä, Kauppakadulla.

3

4 Suomen käsityön museon historiaa lyhyesti Keisarillinen Senaatti päätti: Vuotuinen määräraha 1890 lähtien Valtion kotiteollisuusmuseolle 1889 ensimmäiset esineostot museon kokoelmiin Pariisin maailmannäyttelystä Tausta-ajatus: Kotimaista kotiteollisuustuotantoa on edistettävä 1906 ensimmäiset kotimaiset esineet Kuopion kotiteollisuusnäyttelystä Aineellista kulttuuriperintöä veneet pienoismallit. Aineetonta osaaminen taito valmistaa veneitä.

5 Suomen käsityön museon historiaa lyhyesti 1913 Valtion kotiteollisuusmuseolle omat tilat ja 1914 näyttelytila avautui yleisölle Valtion kotiteollisuusmuseo toimi eri osoitteissa Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa Kokoelmat pakattiin ja siirrettiin maataloushallituksen ullakolle. -> Säilytystilat vaihtuivat usein. Osa kokoelmista esillä satunnaisesti eri vuosikymmeninä. Kokoelmia kartutettiin sattumanvaraisesti. Osittainen tuhoutuminen ja lopullinen hajaannus lukujen lopulla Kansallismuseo, alan oppilaitokset.

6 Suomen käsityön museon historiaa lyhyesti Keski-Suomeen Kiinnostus Valtion kotiteollisuusmuseon kokoelmiin Keski-Suomessa 1969 osa esineistöä Jyväskylään inventointiin ja 1971 laajasti esillä Keski-Suomen museon 40-vuotisnäyttelyssä luvulla laajaa keskustelua Ammattikasvatushallituksen omistuksessa olevien kokoelmien sijoituspaikasta, useita paikkakuntia ehdolla kokoelmien ja tulevan museon kotipaikkakunnaksi maaliskuussa Keski-Suomen museoyhdistys teki opetusministeriölle ehdotuksen museon toiminnan aloittamisesta, määräraha anomus avattiin yleisölle Jyväskylässä nimellä Suomen kotiteollisuusmuseo 1992 valtakunnallinen erikoismuseo status & Suomen kansallispukukeskus perustettiin 1995 Konservointikeskus liitettiin museon yhteyteen nimeksi Suomen käsityön museo 2000 avattiin toiminta nykyisissä tiloissa Kauppakatu 25:ssä

7 Käsityö aineettomana kulttuuriperintönä Taito ja Tieto

8 Aineeton kulttuuriperintö suomalaisen käsityön ja kädentaitojen kontekstissa? Suomalaisen käsityötaidon perusta peruskoulun käsityöopetus. Ensimmäisenä maailmassa vuoden 1866 käsityöstä pakollinen kouluaine. Suomen vahvuuksia on käsityöalan vankka ammatillinen koulutus. Korkeamman asteen koulutusta yliopistotasolla edustaa käsityötieteellinen tutkimus. Käsityöt sinänsä ovat aineellista kulttuuriperintöä, mutta aineettoman käsityöperinnön ytimessä ovat osaaminen ja taidot, niiden vaaliminen, siirtäminen ja tallentaminen.

9 Aineeton kulttuuriperintö suomalaisen käsityön ja kädentaitojen kontekstissa? Edelleen tärkeää Kädentaitojen ja osaamisen välittyminen : - sukupolvelta toiselle - asiantuntijalta oppijalle eli mestari-kisälliperiaate

10 Erityisiä ilmiöitä suomalaisessa käsityötaidossa ja käsityöperinteessä? - Kansallispukuperinne - Muinaispuvut & niihin liittyvä koruperinne - Suomen romaninaisten pukuperinne - Suomalainen veneenvalmistusperinne - Suomalainen saunaperinne - Duodji kokonaisvaltainen käsitys käsityöstä

11

12 Suomen kansantanssin ystävien pukuvuokraamo, Töölö, Helsinki

13

14

15

16 Aineeton kulttuuriperintö keskisuomalaisen käsityön ja kädentaitojen kontekstissa ja mitä erityisilmiöitä on keskisuomalaisessa käsityötaidossa ja käsityöperinteessä Äänekoski 1916 Joutsa 1989 Jämsän seudun kansalaisopisto veneenveistokurssi vuonna 1990-l Veneenrakentaja Sulo Nurmisen työpaja

17 Mitä aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa keskisuomalaisen käsityön ja kädentaitojen kontekstissa ja mitä erityisilmiöitä on keskisuomalaisessa käsityötaidossa ja käsityöperinteessä Viitasaari Pihtipudas Saarijärvi Keuruu Jämsä Laukaa Hankasalmi Uurainen Karstula

18 Aineeton kulttuuriperintö keskisuomalaisen käsityön ja kädentaitojen kontekstissa ja mitä erityisilmiöitä on keskisuomalaisessa käsityötaidossa ja käsityöperinteessä?mitä keskisuomalaista

19

20 Yksittäisiä suomalaisia käsityötuotteita/tekniikoita: Korsnäsin villapaita valmistusmenetelmä tikkuripaita luotolainen suomalainen räsymatto ryijy nyplätyt pitsit (Heinämaan, Orimattila) käspaikat ortodoksiperinne nyytingit karjalainen perinne fransut pohjanmaa Huopa ja huovutus rekipeitteet kirjotut peitot nauhatekniikat elävää perinnettä esim. kansallispuvuissa & saamenkäsitöissä Peilikkäät

21 Uuraisten ryijy Lahtisen huopatehdas Aki Choklat

22 Yksittäisiä suomalaisia käsityötuotteita/tekniikoita: Könninkello läkkisepäntyöt puusukset alueelliset erot suomalainen kantele - sen valmistus ja soittaminen tervanvalmistus; tervahaudat, tervanpoltto muinaistekniikat materiaalit, välineet, tuohityöt ja tuohen käsittely keinutuolit omat mallit; nakkilalainen, urjalalainen

23

24 käsityöammatteja Keskeisiä käsityöalan ammatteja: puuseppä konservaattori suutari ompelija-artesaani vaatturi modisti turkkuri turkistenvalmistaja nahkapukineompelija satulaseppä veneenrakentaja kultaseppä kelloseppä lukkoseppä aseseppä huonekaluverhoilija koristemaalari soittimentekijä suomalainen osaaminen tieto taito

25 Käsityötiedon ja taidon tallentaminen - Ketkä tallentavat museot yhdistykset ammattilaiset yhteisöt oppilaitokset tutkijat harrastajat yksityiset ihmiset

26 Suomen käsityön museo kädentaitojen käsityön aineettoman kulttuuriperinnön tallentajana projektit näyttelyt julkaisut verkkonäyttelyt

27 Yhteistyö Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen kanssa

28 Kuten käsityöesimerkkien avulla nähtiin Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle.

29 WIKILUETTELO Voit olla mukana tekemässä perinnettä näkyväksi ja ilmoittamalla ilmiö yhteiseen wikiluetteloon. Tehdään yhdessä, vaalitaan ja siirretään eteenpäin.

30 WIKILUETTELO Mitä wikiluetteloon voidaan ottaa mukaan? Ehdotuksia elävästä perinnöstä seuraavilla aihealueilla, niitä yhdistäen tai niiden ulkopuolelta: juhlat ja tavat, musiikki ja tanssi, esittävät taiteet, suullinen perinne, käsityötaidot, ruokaperinne, pelit ja leikit, luonto ja maailmankaikkeus sekä hyvät käytänteet. Esityksiä elävästä perinnöstä, joiden ytimessä ovat tekeminen, harjoittaminen ja välittäminen ihmisiltä toisille.

31 WIKILUETTELO Kuka voi tehdä ehdotuksia? Yhdistykset Erilaiset yhteisöt (esim. harrastajaryhmät, muut perinteen harjoittajat, tietyn alueen toimijat, organisaatiot) Ryhmä yksityishenkilöitä Esitykset wikiin tekee se (ne) yhteisö(t), joka aineetonta perintöä harjoittaa ja tuntee. Museoviraston poikkeuksellinen tapa koota elävän perinnön luetteloa ehdolla Europa Nostran palkinnon saajaksi.

32 Kiitos Saa ottaa yhteyttä aineellisissa ja aineettomissa asioissa Seija Hahl Suomen käsityön museo Kilpisenkatu 12 JYVÄSKYLÄ