Your Ticket to Ride. For the North For the World. Opas vaihto-opiskelijaksi aikovalle.

Transkriptio

1 Lapin yliopisto I Kansainväliset asiat I PL 122 I Rovaniemi Your Ticket to Ride Opas vaihto-opiskelijaksi aikovalle For the North For the World

2 Your Ticket to Ride Opas vaihto-opiskelijaksi aikovalle Lapin yliopisto Rovaniemi 2011

3 Toimitus ja taitto: Päivi Martin Kansi: Irma Varrio Painos: 500 kpl Julkaisija: Lapin yliopistopaino / Kansainväliset asiat PL Rovaniemi Lapin yliopistopaino

4 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 Lapin yliopisto matkalippu maailmalle! VAIHTO-OPISKELU JA KAKSIVAIHEINEN HAKUPROSESSI Kuka voi hakea vaihtoon? Vaihdon suunnittelu Kaksivaiheinen haku- ja valintaprosessi Ensimmäinen vaihe: Lapin yliopiston haku Vaihto-ohjelmat lyhyesti Vaihtopaikkojen valintaperusteet Vaihtopaikan vahvistaminen Toinen vaihe: haku kohdeyliopistoon Hyväksymispäätös kohdeyliopistosta ja apurahakäytäntö Vaihdon peruminen Vaihto-opiskelu Free moverina Vaihto-opintojen hyväksilukeminen Lapin yliopistossa Kielitaito ja kielitestit Lukukausi- ja muut maksut ulkomaisessa yliopistossa Kv infopiste ja opiskelijavaihtoa käsittelevät Internet-sivut VAIHTO-OPISKELUUN VALMISTAUTUMINEN Viisumi ja oleskelulupa Vakuutus Asunto Ilmoittautuminen kotiyliopistoon Rahoitus Apuraha Apurahojen maksu Vaihto-ohjelmien ulkopuoliset apurahat VAIHTO-OHJELMAT Yliopiston yhteistyösopimusten alainen vaihto eli bilateraalivaihto Erasmus Nordplus Nordlys First north2north KÄYTÄNNÖT VAIHDON JÄLKEEN? Paperiasiat vaihdon jälkeen ja vaihtopalaute Opintojen korvaavuus/hyväksylukuprosessi Lapin yliopistossa vaihdosta palattua YLIOPISTON YHTEISET VAIHTO-OPISKELUPAIKAT Bilateraalivaihto Venäjä (FIRST-ohjelman paikat) Yliopiston yhteiset Erasmus-paikat Nordlys-verkosto north2north (n2n) verkosto, University of the Arctic KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT

5 6.1 Nordplus-verkosto Erasmus-paikat OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT Nordplus-verkosto Erasmus-paikat TAITEIDEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT Nordplus Cirrus -verkosto, taideteollinen ala Nordplus Edda -verkosto, taidekasvatus FIRST Artsmo verkosto Erasmus-paikat Mediatieteet Taide- ja kulttuuriopinnot Taidekasvatus Tekstiili- javaatetusala Teollinen muotoilu YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT Nordplus-verkosto (kansainväliset suhteet / valtio-oppi) Erasmus-paikat Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Sosiaalityö Sosiologia Liiketoimintaosaaminen Matkailututkimus VAIHTOONLÄHTIJÄN KALENTERI VAIHTOONHAKIJAN CHECKLIST VAIHTOONLÄHTIJÄN CHECKLIST LISÄTIETOJA KESKEISTÄ ENGLANTI-SUOMI -SANASTOA LAPIN YLIOPISTON KV YHTEYSTIETOJA LIITE1 SoleMOVE KÄYTTÖOHJEET / GUIDELINES

6 Lapin yliopisto matkalippu maailmalle! Suunnitteletko suorittavasi osan tutkinnostasi ulkomailla? Hienoa! Olet tekemässä suurta päätöstä, et vain opintojasi, vaan myös koko elämääsi varten. Suomesta lähtee ulkomaille vuosittain tuhansia vaihtoopiskelijoita ja pelkästään Lapin yliopistosta vaihtoon lähteviä opiskelijoita on joka vuosi yli 150. Työmarkkinoilla arvostetaan keräämääsi ulkomaankokemusta sekä ammattitaitoa ja tulet oppimaan varmasti itsestäsikin aivan uusia ulottuvuuksia. Ehkäpä saat suoritettua tutkintoosi aivan uuden sivuaineen vaihtoopiskelusi aikana. Aivan varmasti uusien kulttuureiden ja kielen tietämyksellä, ulkomaan kokemuksilla ja elämyksillä - niillä kaikilla, mitä vaihdon aikana kertyy tulee olemaan merkitystä lopun elämäsi ajan. Sinullakin on mahdollisuus liittyä tähän kirjavaan joukkoon ja viettää elämäsi muistorikkain lukukausi tai -vuosi poissa kotoa, maailmalla. Pitelet käsissäsi päivitettyä vaihto-opiskelun opasta. Oppaan ensisijainen tarkoitus on antaa yleistietoa Lapin yliopiston tarjoamista vaihto-opiskelumahdollisuuksista ulkomailla. Tutustu siihen huolella moniin kysymyksiin löydät vastauksen oppaan avulla. Oppaassa on listattu vaihtokohteet ja tarkemmat tiedot vaihtokohteista ja hakuajoista löytyvät Lapin yliopiston kansainvälisen vaihdon sivuilta internetissä osoitteessa => Destinations. Internetissä on aina saatavilla päivitetty tieto vaihtokohteista. Sieltä löytyy suora linkki vaihtoyliopiston nettisivuille ja vaihdossa olleiden opiskelijoiden kokemuksiin. Vaihtokohteita voi etsiä myös sähköisen hakujärjestelmän SoleMOVEn avulla. Tietoa vaihtoyliopistoista löydät myös kv infopisteestä (E-siipi, 1. krs), mutta vaihtoyliopiston omat nettisivut ovat aina ajankohtaisin ja kattavin tiedonlähde. Varaa reilusti aikaa niihin tutustumiseen, vaikka se aluksi tuntuisi haastavalta. Lisätietoja voit myös kysellä tarvittaessa Lapin yliopiston kv asiain suunnittelijoilta. Täyttäessäsi sähköistä hakemusta sinulla tulee olla jo valmis opintosuunnitelma ulkomaan opintojasi varten. Suunnittele siis opintosi mahdollisimman hyvin jo etukäteen, jotta kielitaidon ja uusien ystävien lisäksi oleskelustasi ulkomailla olisi mahdollisimman suuri hyöty kotimaista tutkintoasi ja sinua itseäsi ajatellen. Tärkeää on myös ajoittaa vaihtojakso järkevästi suhteessa Suomessa suoritettaviin opintoihin. Ulkomailla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon on edellytys apurahan ja opintotuen saamiselle. Vastaanottavan yliopiston hyväksyttyä opintosuunnitelmasi, se muuttuu opintosopimukseksi, joka sitoo periaatteessa molempia osapuolia, sekä Sinua että yliopistoa. Älä kuitenkaan hätäänny, vaikka opintosuunnitelma muuttuisikin paikan päällä. Joka tapauksessa vaihdon lähtökohdat ovat näin valmisteltuna paljon selkeämmät kuin ilman sopimusta. Voit opiskella eri oppiaineita eri kulttuurin perspektiivistä, hankkia erityisosaamista tai esimerkiksi kerätä aineistoa graduasi varten. Voit lähteä yliopistoihin, joihin meillä on jo vakiintuneet yhteistyösuhteet, tai uudisraivaajahenkeä puhkuen uusiin, jännittäviin vaihtokohteisiin; vaikkapa Siperiaan. Lähdetpä kuitenkin minne tahansa ja opiskeletpa mitä tahansa, mukaasi tarvitset aina repullisen maalaisjärkeä, omaaloitteisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Hippusesta rohkeuttakaan ei ole haittaa. Keräämiesi arvokkaiden kokemusten ja hammastenkiristyksen ansiosta tulet takaisin kypsempänä, vahvempana ja itseesi vahvemmin luottavana yksilönä. Pitempiaikainen oleskelu ulkomailla antaa tärkeitä valmiuksia koko elämää varten. Muista myös, että kansainvälisyys on erittäin merkittävä valtti etsiessäsi paikkaa työmarkkinoilta. Jotta vaihtokokemuksesi ja vinkkisi välittyisivät seuraaville vaihto-opiskelijoille, pyydämme Sinua vaihdosta palatessasi täyttämään arviointilomakkeen. Olet myös tervetullut kertomaan kokemuksistasi järjestämissämme infotilaisuuksissa sekä toimimaan Lapin yliopistoon tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden tuutorina. Joskus on mentävä kauas kurkistaakseen sisimpäänsä! Onnea matkaan! Päivi Martin Kansainvälisten asiain sihteeri, Kansainväliset asiat 5

7 1 VAIHTO-OPISKELU JA KAKSIVAIHEINEN HAKUPROSESSI 1.1 Kuka voi hakea vaihtoon? Kaikilla Lapin yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa siten osa tutkinnostaan ulkomailla. Opiskelijan on siis suoritettava tutkintoa Lapin yliopistossa voidakseen suorittaa opintoja ulkomailla Lapin yliopiston vaihto-opiskelijana. Opiskeluvaihtoon voi lähteä, kun on saanut päätökseen ensimmäisen vuoden korkeakouluopinnot. Erasmus-harjoitteluun voi sen sijaan lähteä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Sama opiskelija voi lähteä Erasmus-ohjelman kautta yhden kerran opiskelijavaihtoon ja yhden kerran harjoittelijavaihtoon, mahdollista on suorittaa myös yhdistetty opiskelu- ja harjoittelujakso. Opiskeluaika ulkomaisessa yliopistossa on yleensä rajattu 3-12 kuukaudeksi. 1.2 Vaihdon suunnittelu Vaihtoprosessi alkaa suunnittelusta. On hyvä miettiä omia tavoitteita vaihdolle. Mitä minä haluan saavuttaa vaihdollani? Haluanko opiskella pääainettani vai kenties suorittaa sivuaineopintoja, joita Lapin yliopistossa ei voi suorittaa? Olennaista on myös miettiä minne haluaa lähteä. Erasmus-ohjelman puitteissa voi suunnata Euroopaan. North2north on paras valinta, jos arktiset alueet ja pohjoisuus kiinnostaa alueena tai tematiikkana. FIRST-ohjelman kautta matkustetaan Venäjälle. Nordplus- ja Nordlys-verkostoista löytyy pohjoismaisia korkeakouluja. Lisäksi on tietenkin yliopiston bilateraalikohteet esimerkiksi Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kohteen valinnassa on syytä kiinnittää myös huomiota siihen millä kielellä haluaa tai pystyy opiskelemaan. Tämän kysymyksen kohdalla on syytä olla ihan rehellinen itselleen. Puhunko todella sujuvaa ranskaa? Onnistuuko akateemisen esseen laatiminen espanjaksi? Kohteen valintaa voi pohtia myös taloudellisesti. Vaihto pienillä elikustannuksilla ja kohtuullisen hyvällä apurahalla onnistuu mainiosti esimerkiksi Itä-Euroopan Erasmus-kohteissa. Toisaalta Pohjois-Amerikkaan ta Australiaan haaveilevan on hyvä ottaa huomioon, että apuraha kattaa parhaimmillaan lennot. Opiskelijan kannalta merkittävä säästö on kuitenkin lukukausimaksuton paikka, jonka yliopisto on neuvotellut. Jo hakuvaiheessa tulee kuluja kielitesteistä ja viisumeista. Asuminen ja pakolliset vakuutukset voivat muodostaa jo sievoisen summan. On siis hyvä miettiä millaisella budjetilla on lähdössä vaihtoon ja verrata realistisesti apurahoja ja vaihtokohteen elinkustannuksia. Tämä on toki ennen kaikkea henkilökohtaisista kulutusvalinnoista kiinni. Motivaatiokirjeen kirjoittamiseen kannattaa keskittyä. Kun alkaa perustella toisille omaa valintaansa, työstää myös omia ajatuksia ja tavoitteita. OMAT TAVOITTEET JA TOIVEET Tulevaisuuden suunnitelmat Urahaaveet AKATEEMISET LÄHTÖKOHDAT Pääaine/Sivuaine Ohjelma/Opintomoduuli Vapaasti valittavia opintoja Kieli- ja kulttuuriopinnot SIJAINTI Minne päin maailmaa? Millainen ilmasto? Millä kielellä valmis opiskelemaan? Pääkaupunki/pieni yliopistokaupunki YLIOPISTO Pieni/Suuri Profiili Opiskelijapalvelut Harrastusmahdollisuudet Asuminen BUDJETTI Elintaso Apuraha (vaihto-ohjelma) Kielitestit, viisumit, vakuutukset LÄHTÖTASO Kielitaito (TOEFL, B2) Tausta opinnot 6

8 1.3 Kaksivaiheinen haku- ja valintaprosessi Haku- ja valintaprosessi vaihto-opiskelijaksi on kaksivaiheinen: ensimmäinen haku ja valinta tapahtuvat Lapin yliopistossa ja toinen ja varsinainen haku tapahtuu kohdeyliopistoon sen hakukriteereiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa vielä kohdeyliopiston hakulomakkeen ja tarvittavien liitteiden täyttämistä ja lähettämistä. Lopullisen päätöksen Lapin yliopiston opiskelijan hyväksymisestä vaihto-opiskelijaksi tekee kohdeyliopisto Ensimmäinen vaihe: Lapin yliopiston haku Vaihto-opiskelujakso edellyttää opintojen tarkkaa suunnittelua ja korvaavuuksista neuvottelemista jo hakuvaiheessa. Tässä oppaassa mainittuihin Lapin yliopiston vaihto-ohjelmiin järjestetään keskitetty haku. Kaikkiin vaihto-opiskelupaikkoihin haetaan sähköisesti SoleMOVE järjestelmän kautta. Tarkempaa tietoa järjestelmästä ja hakemisesta löytyy tämän oppaan liitteestä 1 ja yliopiston internetsivuilta Sähköinen hakemus liitteineen tulee olla valmis viimeistään (1. haku). Tämä koskee niin koko yliopiston paikkoja kuin tiedekuntien omia paikkoja. Huomaa, että north2north-ohjelmaan täytetään lisäksi erillinen hakukaavake, joita saa internetistä osoitteesta tai kv asiain suunnittelija Jaana Severidt:ltä. Suosituimpiin vaihtopaikkoihin on yleensä niin runsaasti hakijoita, että yliopisto suorittaa karsintaa. Täyttämättä jääneitä tai peruuntuneita paikkoja voi hakea myös myöhemmin. Suosituimmat opiskelupaikat menevät kuitenkin yleensä ensimmäisessä haussa, joten aina kannattaa toimia ajoissa. Sähköisen hakemuksen pakollisia liitteitä ovat: Motivaatio kirje (Motivation Letter) Opintosuoritusote (Transcript of Records) Opintosuunnitelma (Learning Agreement) Lisäksi hakemukseen voi halutessaan liittää: Sähköisen portfolion (Portfolio) Todistuksen kielitaidosta ( Certificate of Language Proficiency) Liitteet tallennetaan sähköisenä vaihtohakemuksen Enclosures -välilehdelle SoleMOVE-järjestelmässä. Mahdollisuuksien mukaan kaikkien liitteiden tulisi olla pdf muodossa. Katso tarkemmat ohjeet Liitteestä 1. Hakemuksen liitteeksi tuleva motivaatiokirje (statement of purpose, motivation letter) laaditaan ensimmäisessä hakuvaiheessa suomeksi. Toisessa hakuvaiheessa on hyvä varautua kirjoittamaan motivaatiokirje ensisijaisesti kohdemaankielellä ja vasta toissijaisesti englanniksi. Jokaista hakukohdetta varten laaditaan oma motivaatiokirje. Sen ohjepituus on yksi A4. Kerro motivaatiokirjeessä 1) miksi juuri sinut tulisi valita vaihto-opiskelijaksi kyseiseen yliopistoon ja miksi haluat opiskelemaan yliopistoon, 2) mitä alaa ja millaisia opintoja aiot kohdeyliopistossa opiskella, miten aiot sisällyttää siellä suorittamasi opinnot omaan tutkintoosi Lapin yliopistossa. Onko kyseessä esim. pää- vai sivuaineopinnot? 3) Pohdi myös millaista lisäarvoa kohdeyliopiston opinnot tuovat kotimaiseen tutkintoosi tai miten ne edesauttavat urakehitystäsi. Voit kertoa myös kielitaidostasi tai muista saavuksistasi tai siitä, jos omaat muuta aiempaa kansainvälistä kokemusta. 7

9 1.3.2 Vaihto-ohjelmat lyhyesti Lapin yliopistolla on sekä kahden- että monenkeskisiä opiskelijavaihtosopimuksia. Näihin perustuvaan vaihtoon osallistuvat perus- ja jatko-opiskelijat ovat vapautettuja ulkomaisen korkeakoulun lukukausimaksuista. Lapin yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihto-opiskelijaksi bilateraalisopimusten (kahdenvälisten sopimusten) puitteissa Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin, Arktisen yliopiston north2north ohjelman kautta verkoston jäsenyliopistoihin sekä Eurooppaan Erasmus-ohjelman, Pohjoismaihin Nordplus ja Nordlys ohjelmien ja Venäjälle FIRST verkostojen kautta. Lisätietoja vaihto-ohjelmista löytyy luvussa Vaihtopaikkojen valintaperusteet Yliopiston yhteisten vaihtopaikkojen jaosta päättää rehtori kv asiain suunnittelijoiden esityksen pohjalta. Päätökset tehdään helmikuun aikana ja päätöksestä tiedotetaan kv asiain toimiston sekä tiedekuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi opiskelija saa henkilökohtaisesti viestin SoleMOVE-järjestelmästä.Tiedekunnat päättävät itsenäisesti keitä opiskelijoita ne esittävät sopimuksiensa puitteissa vaihtoon. Yliopiston yhteisten eli bilateraalivaihtopaikkojen jaossa käytetään seuraavia valintakriteerejä: - vaihto-opiskelun soveltuvuus opintojen vaiheeseen ja vastaanottavan yliopiston opintotarjontaan - motivaatio - opintomenestys - opintopisteiden määrä - kielitaito. Kotikansainvälistyminen sekä aktiivinen toiminta Lapin yliopiston kansainvälisessä toiminnassa ovat valintaan positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Tiedekuntien omien paikkojen jako (Erasmus-, Nordplus- ja FIRST - ohjelmat) perustuu ensisijaisesti opiskelijan suorittamaan opintopistemäärään Vaihtopaikan vahvistaminen Opiskelijaa tiedotetaan henkilökohtaisesti SoleMOVE-järjestelmän kautta mihin kohteeseen hänet on hyväksytty hakemaan tai vastaavasti mahdollisesta hylkäävästä päätöksestä. Opiskelijan tulee vahvistaa SoleMOVE-järjestelmässä, että hän jatkaa vaihtoprosessia hänelle hyväksyttyyn kohteeseen. Tässä vaiheessa opiskelija voi vielä myös perua vaihdon ilman peruuntumismaksua Toinen vaihe: haku kohdeyliopistoon Ensimmäisen haun jälkeen alkaa varsinainen haku itse kohdeyliopistoon (2. haku). Opiskelija on velvoitettu ottamaan hyvissä ajoin selvää kohdeyliopiston hakukäytännöistä ja tarvittavista hakuasiakirjoista ja toimittamaan ne kv asioiden suunnittelijalle niin ikään hyvissä ajoin ennen kohdeyliopiston haun päättymispäivämäärää. Lisätietoja kohdeyliopistojen hakuaikatauluista löytyy internet sivuilta sekä kv asiain suunnittelijoilta. Tässä vaiheessa opiskelijoiden tulee myös täyttää Learning agreement eli opintosopimuskaavake ja pyytää siihen oman tiedekunnan kv asiain suunnittelijalta allekirjoitus. Se lähetetään yhdessä opiskelijan muiden hakupapereiden kanssa vastaanottavaan yliopistoon. Opintosuunnitelmaa on mahdollista päivittää vielä vaihdon aikana. Muutokset alkuperäiseen opintosuunnitelmaan tulee hyväksyttää kohdeyliopistossa ja kotiyliopiston kv asiain suunnittelijalla. Kun molemmat korkeakoulut ovat allekirjoittaneet uuden opintosopimuksen tulee opiskelijan tallentaa se SoleMOVE-järjestelmään After exchange välilehdelle. 8

10 Edellä mainittujen päätösten perusteella kv asiain suunnittelijat lähettävät valittujen opiskelijoiden hakupaperit kohdeyliopistoihin sen jälkeen kun opiskelija on toimittanut hyvissä ajoin kaikki tarvittavat hakuasiakirjat. Vaihtoehtoisesti myös kohdeyliopistossa voi olla käytössä sähköinen haku, jolloin opiskelija täyttää hakemuksen kohdekorkeakoulun ohjeiden mukaan kv suunnittelijan tekemän nimeämisen jälkeen. Tämän jälkeen kohdeyliopisto käsittelee hakemuksen ja tekee lopullisen päätöksen opiskelijan hyväksymisestä / mahdollisesta hylkäämisestä vaihto-opiskelijaksi Hyväksymispäätös kohdeyliopistosta ja apurahakäytäntö Hyväksymispäätös kohdeyliopistosta ja vahvistus apurahan vastaanottamisesta Opiskelija saa lopullisen hyväksymispäätöksen vastaanottavasta yliopistosta usein melko myöhään. Vasta tämän jälkeen opiskelija voi olla varma vaihto-opiskelupaikastaan. Lapin yliopiston kv toimistosta lähetetään vaihtoonlähteville opiskelijoille sähköiset infokirjeet kesä- ja marraskuussa. Infokirjeessä tulee tarkemmat ohjeet vaihtoon liittyvien dokumenttien hoitamiseen. Opiskelija tallentaa SoleMOVE-järjestelmään vastaanottavan yliopiston hyväksymispäätöksen, vaihto-opiskelun vahvistus ja apurahalomakkeen sekä vaihto-ohjelmasta riippuen sopimuksen apurahan vastaanottamisesta. Kun kaikki dokumentit on hoidettu asian mukaisesti, 80 % apurahasta maksetaan suoraan opiskelijan tilille (katso myös luku 2.5 Rahoituksesta). Usein opiskelija on jo ehtinyt lähteä ulkomaille ennen tätä. Ota tämä huomioon varatessasi lentoja ja suunnitellessasi vaihtoajan budjettia! Vaihdon peruminen Mikäli vaihtoon valittu opiskelija peruu lähtönsä henkilökohtaisesta syystä sen jälkeen, kun hänen hakupaperinsa on lähetetty kohdeyliopistoon, on hänen maksettava 84 euron peruutusmaksu. Henkilökohtaiseksi syyksi luetaan esim. valmistumisen läheneminen, opintotukikuukausien loppuminen ja työ- tai opiskelupaikan saaminen. Tapauksia, jolloin opiskelijalta ei peritä peruutusmaksua, ovat esim. opiskelijan vakava sairastuminen, raskaus tai asevelvollisuuden suorittaminen. Jos opiskelija ei perustele syytä lähdön perumiseen, peritään häneltä automaattisesti peruutusmaksu. Maksu peritään myös, jos opiskelija keskeyttää vaihtojaksonsa ennen kolmen kuukauden vaihtoajan minimiajan täyttymistä (lukuun ottamatta Nordplus- ja Nordlys-ohjelmien kautta tapahtuvia 1 kuukauden kestoisia vaihtoja). Vaihdon peruutuksesta on ilmoitettava välittömästi tiedekunnan kv asiain suunnittelijalle, kv asiain sihteerille ja opintotukiasioihin. Free moverilta peritään samansuuruinen peruutusmaksu, jos peruminen tapahtuu sen jälkeen, kun opiskelija on tallentanut vaihto-opiskelun vahvistuskaavakkeen Sole- MOVE-järjestelmään Vaihto-opiskelu Free moverina Mikäli opiskelija ei löydä mieleistään vaihtokohdetta yliopiston omista sopimuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista, hän voi hakeutua myös itsenäisesti free moverina vaihtoon. Tällöin opiskelija on itse vastuussa paikan hankinnasta ja sopimuksesta vaihtoyliopiston kanssa. Free mover -opiskelija voi joutua maksamaan lukukausimaksut täysimääräisenä. Free mover apuraha on harkinnanvarainen, eikä opiskelija voi automaattisesti olettaa saavansa tätä apurahaa. Katso hakuprosessin tarkemmat vaiheet seuraavan sivun kaaviosta. 9

11 HAKEMINEN OPISKELIJAVAIHTOON 2-vaiheinen haku Yliopiston ohjelmien puitteissa Free mover -haku Tutustu uusimpaan oppaaseen Valitse kolme vaihtokohdetta Tutustu kyseisten yliopistojen opintotarjontaan esimerkiksi yliopistojen kotisivujen avulla ja tee alustava opintosuunnitelma 1. haku: Täytä sähköinen hakemus liitteineen SoleMOVE-järjestelmässä. Sovi alustavasti opintosuunnitelman kurssien vastaavuudesta Lapin yliopistossa PÄÄTÖS: Tiedekunta / rehtori tekee päätöksen vaihtopaikkojen jaosta Valitse yliopisto, käytä hakuteoksia ja internetiä ( Ota yhteys valitsemaasi yliopistoon ja ilmoita: kuka ja mistä olet mitä opiskelet mitä tutkintoa suoritat kuinka pitkällä olet opinnoissasi mistä olet kiinnostunut vastaanottavassa yliopistossa mitä ainetta tai opinto-ohjelmaa haluaisit opiskella että haet vaihto-opiskelijaksi Kysy: lukukausimaksuista mahdollisuudesta suorittaa kursseja free moverina muut kysymykset Muista liittää omat yhteystietosi! Opiskelija vahvistaa vaihtonsa SoleMOVEjärjestelmässä. 2. haku: Hakuprosessi vaihtoyliopistoon, tarkasta hakuaikataulu internetistä tai kv asiain suunnittelijalta Lopullinen päätös vaihto-opiskelijaksi hyväksymisestä kohdeyliopistosta. Jos sinut hyväksytään, Täytä Lapin yliopiston sähköinen hakemus liitteineen SoleMOVE-järjestelmässä. PÄÄTÖS: Tiedekunta tekee päätöksen vaihto-opiskelijaksi hyväksymisestä. Apuraha myönnetään tapauskohtaisesti kv asiain toimistosta. 10

12 1.4 Vaihto-opintojen hyväksilukeminen Lapin yliopistossa Niin Erasmus-ohjelman kuin muidenkin vaihto-ohjelmien keskeisiin periaatteisiin kuuluu ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen osaksi tutkintoa, jota opiskelija suorittaa omassa oppilaitoksessaan. Opinnoista ansaittuja suorituspisteitä (Suomessa opintopisteet, englanniksi credits) voidaan vertailla Erasmus-ohjelmaan liittyvän ECTS -järjestelmän avulla ja siten helpottaa Euroopassa suoritettujen opintojen tunnustamista. ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmä perustuu siihen, että korkeakoulut luottavat toistensa opetustuloksiin. Ohjelman lähtökohtana on, että ulkomaiset opinnot hyväksytään mahdollisimman täysimääräisinä kotimaiseen tutkintoon. Ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi kotimaiseen tutkintoon joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja tai sisällyttämällä ne tutkintoon esimerkiksi vapaavalintaisina kursseina. Lisätietoa vaihdon jälkeisestä opintojen korvaavuusprosessista löytyy luvusta 4 Käytännöt vaihdon jälkeen. Suunnitellessa alustavasti ulkomailla suoritettavia opintoja opiskelija keskustelee niiden sisältymisestä ja hyväksilukemisesta omaan tutkintoon Lapin yliopistossa oppiaineesta vastaavan opettajan tai oman tiedekunnan kv asiain suunnittelijan kanssa. Opintosuunnitelmaa kutsutaan opintosopimukseksi (Learning Agreement) vasta siinä vaiheessa kun siinä on sekä lähettävästä että vastaanottavasta oppilaitoksesta tarvittavat allekirjoitukset. Opintosopimus voi vielä muuttua paikan päällä kohdeyliopistossa, mutta lähtökohdat opintojen sisällyttämisellä kotimaiseen tutkintoon ovat kuitenkin selvemmät kuin ilman sopimusta. Opiskelija ilmoittaa kotiyliopistoonsa alkuperäiseen opintosopimukseen tulleista muutoksista, voit käyttää siihen ECTS opintosopimuslomakkeen changes -sivua. Lomake allekirjoitetaan ensin vaihtokorkeakouluss ja lähetetään sitten oman tiedekunnan kv asiain suunnittelijalle. Kv suunnittelija allekirjoittaa dokumentin ja palauttaa sen opiskelijalle, joka tallentaa sen SoleMOVE järjestelmään After exchange välilehdelle. ECTS -suorituspisteet kuvaavat työmäärää, jota opintojaksojen suorittaminen edellyttää. Ulkomaisessa yliopistossa suoritetut ECTS -opintopisteet vastaavat siten laajuudeltaan Lapin yliopiston opintopisteitä. Lähtiessään ulkomaisesta oppilaitoksesta opiskelijan on pyydettävä mukaansa opintosuoritustodistus (Transcript of Records), johon on merkitty vaihdossa suoritetut opinnot ja niistä ansaitut suorituspisteet sekä oppilaitoksen oman että ECTS -järjestelmän mukaisesti. Suoritusten laatuarvostelu merkitään todistukseen myös molemmilla tavoilla. Jos kaikki suoritukset eivät näy opintosuoritusotteessa vaihtojakson päättyessä, opiskelijan on pyydettävä vaihtoyliopistoa postittamaan ne opiskelijan kotiin jälkeenpäin. Joissakin vaihtoyliopistoissa on käytäntö, että opintosuoritus lähetetään tiettynä aikana suoraan kotiyliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon. Tässä tapauksessa opiskelijaa tiedotetaan saapuneesta dokumentista sähköpostilla vaihdosta paluun jälkeen. Helpottaakseen vaihto-opintojakson jälkeistä opintojen korvaavuus/hyväksilukuprosessia kotiyliopistossa, opiskelijan on vaihdon aikana järkevää pitää päiväkirjaa opinnoistaan: keräämällä kaikista suorittamistaan kursseista opintojaksokuvaukset ja kirjaamalla ylös vaaditut työmäärät, luettu kirjallisuus, säilytämällä kaikki tehdyt kirjalliset työt ja pyytämällä kurssin vastuuhenkilöltä todistus kurssille osallistumisesta ja läpäisystä tukemaan virallista opintorekisteriotetta, jonka ajanmukaisuutta opiskelijan tulee mahdollisuuksien mukaan seurata. 11

13 1.5 Kielitaito ja kielitestit Lähtiessään ulkomaille vaihto-opiskeluun opiskelijan kannattaa kiinnittää huomiota kielitaitoonsa. Pääsääntöisesti opiskelukieli on kohdemaan kieli, tosin joissakin yliopistoissa tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille myös englanninkielisiä kursseja. Jotta sopeutuminen uuteen ympäristöön ja opiskeluun sujuisi mahdollisimman vaivattomasti, kannattaa prepata kielitaitoa ennen lähtöä mahdollisimman sujuvaksi. Hyvä tapa parantaa kielitaitoa on työskennellä opiskelujaksoa edeltävä kesä kohdemaassa, jos mahdollista. Erasmus-vaihtoon lähtevät opiskelijat voivat hakea intensiivisille kielivalmennuskursseille (EILC -kurssit) vaihdon kohdemaassa, joita järjestetään Euroopan harvinaisemmissa kielissä. Kielikursseja järjestetään sekä syys- että kevätlukukausien alussa, ja kursseille hyväksytyille opiskelijoille maksetaan erillinen noin 400 euron lisäapuraha. Lisätietoja kursseista saa kansainvälisten asiain toimistosta ja osoitteesta Hakemukset syksyn kursseille tulee toimittaa kv asiain sihteerille mennessä ja kevään kursseille mennessä. Etelä-Amerikkaan hakevilta opiskelijoilta vaaditaan espanjan kielen taitoa, mikä on myös tärkeä valintakriteeri näitä paikkoja jaettaessa. Japaniin hakijoilta edellytetään japanin kielen alkeiden hallintaa. Kaukokohteisiin suunnatessa on syytä huomioida, että opetus tapahtuu pääasiassa kohdemaankielellä ja se tulisi hallita niin hyvin, että pystyy seuraamaan opetusta. Monesti myös Etelä-Euroopan maissa on hyvä varautua siihen, että esimerkiksi opiskelijapalvelut toimivat ainoastaan kohdemaan kielellä. Toisaalta, jos on epävarma omasta kielitaidostaan, esimerkiksi Iso-Britannia ei ole opintojen kannalta helpoin kohde. Äidinkielenään englantia puhuvassa ympäristössä myös vaihto-opiskelijoilta vaaditaan todella sujuvaa kielitaitoa. Opiskelijalla on mahdollisuus pyytää vieraan kielen opettajaltaan arvio omasta kielitaidosta ja tietyissä kohteissa sitä jopa vaaditaan. Muistathan että kielitodistusten kirjoittaminen on kielten opettajille täysin vapaaehtoista. Todistus antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan valintaprosessiin. Jollei opettaja tunne sinua eikä siten voi arvioida kielitaitoasi, voit kohteliaasti pyytää häneltä mahdollisuutta osallistua haastatteluun, jonka perusteella opettaja tekee arvion. Vaihto-opiskelijoita valittaessa osoitus hyvästä kielitaidosta on luonnollisesti eduksi. Muutamat yhdysvaltalaiset, kanadalaiset sekä australialaiset yliopistot vaativat opiskelijoita liittämään hakemukseensa standardoidun kielitestin, useasti TOEFL -kielitestin tulokset. Amerikkalainen TOEFL (Test of English as a Foreign Language) on kansainvälisesti yleisesti käytetty standardisoitu kielitesti, joka mittaa englannin kielen taitoa neljällä osa-alueella: kuuntelu, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Toinen mahdollinen testi on brittiläinen IELTS (the International English language Testing system). Pääsääntöisesti testejä voi Suomessa tehdä ainoastaan Helsingissä määriteltyinä testipäivinä. Oulun yliopistossa järjestetään kuitenkin IELTS-testi TOEFL-testin suorittaminen marraskuussa 2011 maksaa USD 240 (noin EUR 180) ja IELTS-testi maksaa vastaavasti noin EUR 180 (2012 EUR 190). Kansainvälisten asiain toimistosta löytyy harjoitusmateriaalia molempia testejä varten. Tarkemmat ajat ja lisätietoja testeistä löytyy internetistä. Katso esimerkiksi Lukukausi- ja muut maksut ulkomaisessa yliopistossa Lapin yliopiston vaihtosopimusten puitteissa liikkuvien opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja kohdeyliopistossa. Erityisesti Euroopan ulkopuolissa vaihtokohteissa lukukausi maksut ovat yleisesti käytössä. Lapin yliopiston bilateraalisopimukset kuitenkin tarjoavat Lapin yliopiston opiskelijoille mahdollisuuden opiskella ilman lukukausimaksuja. Muista yliopiston sisäisistä maksuista on otettava selvää kunkin oppilaitoksen kohdalla erikseen. Näitä voivat olla esimerkiksi oppikirja- ja valokopiomaksut; mahdollinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu; laboratorion, oppimateriaalin ja kirjaston käyttömaksu tai yliopiston kautta otettava 12

14 vakuutusmaksu. Erasmus-vaihtoon Italiaan matkaavien on syytä huomioida italialaisten yliopistojen käytäntö periä maksuja kaikista virallisista todistuksista, joita yliopisto myöntää. 1.7 Kv infopiste ja opiskelijavaihtoa käsittelevät Internet-sivut Kansainvälisten asiain toimiston yhteydessä (E-siipi, 1. kerros) on kv infopiste, johon kerätään ensisijaisesti vaihto-opiskeluun yhteistyöyliopistoissa liittyvää materiaalia, esim. kohdeyliopistojen opinto-oppaita, heidän ulkomaalaisille opiskelijoille suuntaamiaan muita oppaita ja esitteitä sekä DVD- ja CD-rom -tallenteita. Tämän lisäksi kv infopisteestä löytyy erilaisia hakuteoksia, maakohtaisia oppaita, CIMO:n julkaisuja, edellisten vaihto-opiskelijoiden arvioita kohdeyliopistoista sekä apurahatiedotusta. Lapin yliopiston opiskelijavaihtoa käsittelevät nettisivut sekä ovat oiva tietolähde vaihto-opiskelusta kiinnostuneella opiskelijalle. Vaihtoon sivuille on koottu käytännön tietojen ja toimien lisäksi muun muassa Internet-linkkejä eri tiedonlähteisiin sekä aiemmin vaihdossa olleiden opiskelijoiden vaihtokokemuksia, joista saa arvokkaita vinkkejä omaa opiskelijavaihtoa silmällä pitäen. Study Abroad sivuilta löytyy kaikki Lapin yliopiston vaihtokohteet. Sieltä löytyy myös tarkemmin tieto siitä kuinka monta paikkaa yliopistoon on, miten lukukaudet menevät, hakuohjeistus ja haku deadlinet sekä muu mahdollinen lisätieto. Study Abroad sivut ovat englanninkieliset. 2 VAIHTO-OPISKELUUN VALMISTAUTUMINEN 2.1 Viisumi ja oleskelulupa Pohjoismaat Pohjoismaihin ei tarvita viisumia eikä oleskelulupaa. Kuitenkin Pohjoismaissa yli kolmeksi kuukaudeksi muuttavia henkilöitä koskee Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välinen väestön rekisteröintiä koskeva sopimus, jonka mukaan kukin henkilö voi olla rekisteröitynä vain yhdessä Pohjoismaassa kerrallaan. Rekisteröintimenetelmä määräytyy sen maan sääntöjen mukaan, johon henkilö muuttaa. Muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan yli kolmeksi kuukaudeksi, sinun tulee tehdä muuttoilmoitus Suomessa sekä mahdollisesti ilmoitettava maahanmuutosta myös kohdemaassa. Katso lisätietoja Pohjoismaisen ministerineuvoston tietopankista sivuilta EU-maat EU-maihin vaaditaan oleskeluoikeus yli kolme kuukautta kestävään opiskeluun. Tämän EU-kansalaisen oleskeluoikeuden voi yleensä hoitaa paikan päällä lyhyen ajan sisällä kohdemaahan saapumisesta paikallisen poliisiviranomaisen tai muun viranomaisen kanssa. Oleskeluoikeuden saaminen yli kolmen kuukauden pituista opiskelua varten toisessa jäsenvaltiossa edellyttää, että opiskelija on kirjoilla hyväksytyssä oppilaitoksessa opiskelija kuuluu sopivan sairausvakuutuksen piiriin opiskelija vakuuttaa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle ilmoituksella tai muulla vastaavalla tavalla, että hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävästi käyttövaroja, jotta he eivät joudu turvautumaan oleskelumaan sosiaaliturvajärjestelmään. Todistusta tietynsuuruisista varoista ei voida vaatia. 13

15 Jos opiskelija täyttää nämä ehdot, kohdemaan viranomaiset myöntävät hänelle EU-kansalaisen oleskeluoikeuden, joka on voimassa opiskelun ajan. Jos opiskelu kestää useamman vuoden, oleskeluoikeus on uusittava vuosittain. Ota selvää myös muista mahdollisista maakohtaisista vaadittavista dokumenteista vastaanottavalta yliopistolta mahdollisimman pian saavuttuasi kohdeyliopistoon. Lisätietoja kohdemaan käytäntöihin liittyen saa maan suurlähetystöstä. Yhteystiedot ja lisätiedot löytyvät Suomen ulkoministeriön sivuilta > edustustot. Muut maat Muihin maihin vaaditaan viisumi tai oleskelulupa, jotka ovat voimassa määräajan. Luvan anominen on aloitettava hyvissä ajoin ennen vaihtoon lähtemistä, sillä prosessi saattaa kestää useita viikkoja. Luvat anotaan pääasiassa kohdemaan Helsingissä sijaitsevasta edustustosta. Jos haet opiskelijaviisumia Yhdysvaltoihin, varaudu menemään henkilökohtaiseen haastatteluun Yhdysvaltain suurlähetystöön Helsinkiin. Chileen lähtijöiden tulee noutaa viisumi henkilökohtaisesti Chilen suurlähetystöstä. Venäjälle opiskelemaan lähtijöiden on huomioitava, että pystyäkseen asumaan venäläisessä opiskelija-asuntolassa, opiskelijalla on oltava opiskelijaviisumi. Opiskelijaviisumin hakeminen Venäjälle vaatii myös HIV-testissä käymistä. Kohdemaan lähetystöstä saa tietää, mitä asiakirjoja viisumin tai oleskeluluvan hakemiseen tarvitaan ja kauanko niiden myöntäminen kestää. Yleisimmät vaadittavat todistukset viisumia varten ovat hyväksymispäätös vastaanottavasta yliopistosta sekä selvitys ja todistukset opintojen rahoittamisesta; todistuksina voivat olla esimerkiksi englanninkielinen opintotukipäätös (sisältää myös opintolainantakauksen), todistus yliopiston tai jonkin säätiön myöntämästä apurahasta tai pankin antama rahoitustodistus opiskelijan tai hänen vanhempiensa säästöistä. Lisäksi viisumia varten voidaan tarvita passivalokuvia, todistus voimassa olevasta vakuutuksesta, lääkärintodistus tai rikosrekisteriote. Tavallisesti kaikki asiakirjat on toimitettava joko englanniksi tai kohdemaan kielellä. Vaihto-opiskelujakson budjettia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että viisumit ovat suhteellisin kalliita. Esimerkiksi vuoden viisumi Argentiinaan maksaa noin 300 euroa tai puolen vuoden viisumi Australiaan maksaa noin 400 euroa. 2.2 Vakuutus Kaikkien ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden on erittäin suositeltavaa ottaa ainakin matkavakuutus, joka on voimassa koko vaihtoajan. Yliopiston vakuutus kattaa vaihto-opiskelu osalta ainoastaan opinnot kohdeyliopistossa, joten vapaa-aika ja kaikki mahdolliset matkat ovat vain opiskelijan oman vakuutuksen varassa. Pohjoismaissa yli kolmeksi kuukaudeksi muuttavia henkilöitä koskee Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välinen väestön rekisteröintiä koskeva sopimus, jonka mukaan kukin henkilö voi olla rekisteröitynä vain yhdessä Pohjoismaassa kerrallaan. Rekisteröintimenetelmä määräytyy sen maan sääntöjen mukaan, johon henkilö muuttaa. Muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan yli kolmeksi kuukaudeksi, sinun tulee tehdä muuttoilmoitus Suomessa sekä mahdollisesti ilmoitettava maahanmuutosta myös kohdemaassa. Katso lisätietoa maakohtaisesta sairasvakuutusturvasta ja sen kriteereistä Pohjoismaisen ministerineuvoston tietopankista sivuilta Eurooppalainen sairaanhoitokortti Lähtiessään opiskelemaan toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin, suomalaisella opiskelijalla on samat sosiaaliturvan etuudet ja velvollisuudet kuin ko. kohdemaan kansalaisilla. Opiskelija tarvitsee mukaansa KELAlta saatavan maksuttoman Eurooppalaisen sairaanhoitokortin, joka todistaa hänen kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Lisätietoja ja internet-hakulomake --> Muutto ulkomaille --> Opiskelijana ja tutkijana. 14

16 Jos opiskelija aikoo viipyä ulkomailla yhtäjaksoisesti yli vuoden, asiasta tulee ilmoittaa Kelan toimistoon. Näin varmistetaan kuuluminen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin vielä ulkomailla opiskelun jälkeenkin. Pohjoismaiden ja EU/ETA-maiden ulkopuolelle vaihtoon lähtevien on hankittava sairaus- ja tapaturmavakuutus, jos kohdemaalla ja Suomella ei ole erikseen solmittua sairaus- tai sosiaaliturvasopimusta. Jotkut korkeakoulut vaativat tai suosittelevat tiettyä vakuutusta, joka otetaan oppilaitoksen kautta. Tarvittavan vakuutuksen pystyy yleensä ottamaan jo kotimaassa ennen lähtöä, kunhan vain varmistaa, että se on riittävän kattava. 2.3 Asunto Vaihto-ohjelmien kautta ulkomaille opiskelemaan lähtevien opiskelijoiden asuntoasioissa avustaa yleensä vastaanottava oppilaitos. Asuntojen vuokrat vaihtelevat sen mukaan, onko asunto oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa, yksityisessä asuntolassa, alivuokralaishuone tai asunto vapailta vuokra-asuntomarkkinoilta. Pää- ja suurkaupungeissa asuntojen hinnat ovat korkeammat ja asuntotilanne vaikein. Yhdysvalloissa ja Kanadassa campus -asuminen on usein hyvinkin kallista suomalaiseen tasoon verrattuna, mutta hintoihin kuuluu usein täysi ylläpito aterioineen. Joissakin maissa/kaupungeissa opiskelija voi joutua hankkimaan asuntonsa itsenäisesti ilman vaihtoyliopiston apua. Tällaisissa tapauksissa kannattaakin varautua asumaan ensimmäinen viikko hotellissa tai retkeilymajassa. 2.4 Ilmoittautuminen kotiyliopistoon Ulkomaille opiskelemaan lähtevä ilmoittautuu määräaikojen puitteissa läsnä olevaksi opiskelijaksi kotiyliopistossaan vaihto-opiskelun ajaksi. Mikäli opiskelija ei ilmoittaudu määräaikana, hän menettää opiskeluoikeuden sekä oikeuden opintotukeen. Opiskeluoikeuden palauttamiseksi opiskelijan tulee maksaa uudelleenkirjoittautumismaksu 35 euroa (OPM asetus ). Siinä tapauksessa, että vaihtoon lähtevä opiskelija haluaa käyttää SYL:n opiskelijakortin tarjoamia etuisuuksia, hän maksaa myös ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Se ei kuitenkaan ole vaihto-opiskelijaksi lähtevälle pakollista. Jos opiskelija ei maksa ylioppilaskunnan jäsenmaksua, hän ei voi tehdä lukukausi-ilmoittautumista weboodissa, vaan hänen tulee olla yhteydessä opiskelun palveluihin. 15

17 2.5 Rahoitus Opintotukea voidaan myöntää ulkomailla opiskeluun, jos se sisältyy Suomessa suoritettavaan tutkintoon ja opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Ulkomaan asumislisä on eräitä alhaisen vuokratason maita (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro) lukuun ottamatta 210 euroa. Opintolainan valtiontakaus on ulkomaisissa opinnoissa 440 euroa. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelija saa opintorahaa. Opintoraha EUR 298 Asumislisä, max. EUR 210 YHTEENSÄ EUR 508 Opintolaina EUR 600 YHTEENSÄ EUR 1108 / kk Opintotukiasioihin ei tarvitse toimittaa erikseen todistusta vaihtoon lähdöstä, sillä opintotukiasiat voivat tarkistaa vaihdon tiedot suoraan SoleMOVE-järjestelmästä. KELA:n opintotuen edellytykset ja viimeisimmät ohjeet ja tuenmäärän ulkomaille saat osoitteesta Apuraha Opiskelijan ei tarvitse hakea apurahaa erikseen. Opiskelijan apuraha lasketaan suoraan vaihto-ohjelman ja vaihdon keston mukaan. Apurahasta maksetaan 80 %, kun kaikki dokumentit on tallennettu asian mukaisesti SoleMOVE-järjestelmään. Loput 20 % maksetaan kun opiskelija on tallentanut myös vaihdon jälkeiset dokumetit SoleMOVE-järjestelmään kahden viikon kuluessa vaihdon päättymisestä. Apurahan tarkoituksena on tukea vaihto-opiskelusta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, lähinnä matkakuluja. Erityisesti bilateraaliapuraha voi tuntua pieneltä suhteessa kuluihin. Opiskelijan on hyvä muistaa, että bilateraalisopimuksen puitteissa hän saa lukukausimaksuttoman opiskelupaikan, joka vastaa useiden tuhansien eurojen opiskelupaikaa. Apuraha voidaan maksaa opinnoista, jotka ovat kestoltaan 3-12 kuukautta. Ainoana poikkeuksena Nordlys-apuraha, joka voidaan myöntää minimissään yhdeksi kuukaudeksi. Erasmus-apurahan suuruus vaihtelee vuosittain EU:lta saatavan tuen määrästä riippuen. Lukuvuonna Erasmus-opiskelijat saavat apurahaa euroa. Nordplus- ja Nordlys apuraha maksetaan verkoston varojen mukaan. Yleensä apuraha koostuu kuukausiperusteisesta apurahasta ja matka-apurahasta. Apurahan suuruus varmistuu vasta kesän aikana. Lisäksi verkosto voi maksaa matka-apurahaa, joka vaihtelee opiskelumaan ja tukea myöntävän verkoston mukaan. Nordplus-ohjelmassa opiskelija voi lähteä opiskelemaan pohjoismaiseen yliopistoon Nordplus-vaihtoopiskelijastatuksella, vaikka hänelle ei apurahastipendiä olisi myönnettykään (nk. nolla-apuraha). Tämä edellyttää kuitenkin hyväksynnän vastaanottavasta oppilaitoksesta. Bilateraaliapurahat ovat keskimäärin 1100 euroa/lukukausi ja 1400 euroa/lukuvuosi. Bilateraaliapuraha on kansainvälisten asiain harkinnanvarainen apuraha, joka maksetaan yliopiston omista varoista. Jos opiskelijalle myönnetään Lapin yliopiston avustuksella ja välittämänä ulkopuolinen apuraha opiskelijavaihtoa varten, yliopisto ottaa tämän huomioon bilateraaliapurahan myöntämispäätöksessä. Lukukausimaksuton opiskelupaikka Euroopan ulkopuolissa vaihtokohteissa on myös rahanarvoinen etu opiskelijalle. 16

18 First-apurahaa maksetaan lukuvuonna noin 500 euroa/ kk kolmen kuukauden vaihtoa varten. Eurooppaan lähteville free movereille maksetaan harkinnanvaraista apurahaa euroa ja hieman enemmän, jos vaihto suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. North2north-ohjelmasta myönnettiin lukuvuonna apurahaa matka-avustuksena 500 euroa (Ruotsiin, Norjaan ja Venäjän lähialueille) tai 1000 euroa (Jakutiaan ja muihin verkoston jäsenmaihin) sekä opiskeluapurahana 1000 euroa/3-4 kk tai 1500 euroa/5-12 kk. Tarkemmat tiedot apurahoista löytää osoitteesta -> apurahat. Tässä ilmoitetut apurahojen määrät ovat suuntaa-antavia Apurahojen maksu Opiskelijan tulee tallentaa SoleMOVE-järjestelmään kopio vastaanottavan oppilaitoksen hyväksymispäätöksestä sekä allekirjoittaa ja tallentaa sopimus apurahan vastaanottamisesta. Erasmus- ja Nordplus ohjelmissa opiskelijan tulee vielä täyttää ja tallentaa vahvistuslomake apurahan vastaanottamisesta. Kun opiskelija on tallentanut asianmukaisesti kaikki dokumentit SoleMOVE-järjestelmään, hänelle maksetaan 80 % apurahasta suoraan tilille. Loput 20 % maksetaan kun opiskelija on tallentanut vaihdon jälkeiset dokumetit SoleMOVE-järjestelmään kahden viikon kuluessa vaihdon päättymisestä. Apurahat, erityisesti Erasmus- ja Nordplus-apurahat, voidaan usein maksaa opiskelijalle syksyllä vasta sen jälkeen, kun opiskelija on jo lähtenyt ulkomaille. Kevätlukukaudeksi lähtevien opiskelijoiden apurahat maksetaan tammi-/helmikuussa edellyttäen, että kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu kv asioihin. Yhdeksi lukukaudeksi vaihtoon lähtevien apuraha maksetaan aina lähtökohtaisesti yhden lukukauden mukaan (3-5 kk tai 3-4 kk). Lisäapurahaa maksetaan tarvittaessa, mikäli vaihto todellisuudessa kestää esimerkiksi 6 kk. Yksi lukuvuosi puolestaan voi olla kestoltaan ja apurahan osalta 5-12/6-12/7-12 riippuen ohjelmasta. Nordlys-ohjelman kautta voi saada apuraha myös lyhyempään vaihtoon, minimissään 1 kk Vaihto-ohjelmien ulkopuoliset apurahat Apurahoja myöntävät säätiöt ja järjestöt rahoittavat yleensä akateemisia jatko-opintoja. Perustutkintoa suorittaville opiskelijoille tarkoitettuja apurahoja on rajoitetusti. Apurahojen mahdollisuutta voi kysyä erilaisilta järjestöiltä, säätiöiltä, rahastoilta, naapuruus- ja ystävyysseuroilta, suurlähetystöiltä jne. Lisäksi kannattaa seurata päivälehtiä. Tietoa apurahoista saa mm. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) julkaisusta Apurahat ja opintotuki ja Turun yliopiston apurahatiedotteesta, joka löytyy web-osoitteesta (lähinnä jatko-opiskelijoille). Tämän lisäksi kannattaa katsella apurahoja Lapin yliopiston kotisivuilta ( -> Apurahat). Lisätietoa löytyy myös CIMO:n ja Fulbright Centerin kotisivuilta. Jos opiskelijalle myönnetään Lapin yliopiston avustuksella ja välittämänä ulkopuolinen apuraha opiskelijavaihtoa varten, yliopisto ottaa tämän huomioon bilateraaliapurahan myöntämispäätöksessä. Työnteko opiskelumaassa opintojen rahoittamiseksi on lähes poissuljettu mahdollisuus, koska työpaikkoja ei juuri ole vaihto-opiskelijoille tarjolla. Opiskelu on useimmiten kurssimuotoista ja työtahti tiukkaa, joten opiskelun ohella työskentely lisäisi opiskeluaikaa ja siten myös kustannuksia. 17

19 3 VAIHTO-OHJELMAT Lapin yliopistolla on sekä kahden- että monenkeskisiä opiskelijavaihtosopimuksia. Näihin sopimuksiin perustuvaan vaihtoon osallistuvat perus- ja jatko-opiskelijat ovat vapautettuja ulkomaisen korkeakoulun lukukausimaksuista. 3.1 Yliopiston yhteistyösopimusten alainen vaihto eli bilateraalivaihto Lapin yliopistolla on sopimuspohjaisia eli kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia lähinnä Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa. Bilateraalisopimuksen mukaan opiskelija vapautetaan kohdeyliopiston toisinaan hyvinkin korkeasta lukukausimaksusta. Toisaalta erityisesti Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan lähtijöiltä vaaditaan pakollisia vakuutuksia sekä mahdollisesti pakollinen kielitesti, mitkä nostavat opiskelijan kuluja. Opiskelijavaihdon budjettia suunnitellessa kannattaa huomioida myös viisumikulut. Lapin yliopisto maksaa valituille opiskelijoille bilateraaliapurahan yliopiston omasta budjetista. 3.2 Erasmus Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto- ja yhteistyöohjelma, joka on perustettu vuonna Erasmus-ohjelman kautta tuetaan korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. Erasmus on nykyään osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme LLP ). Erasmus-ohjelmasta tuetaan monenlaisia liikkuvuustoimintoja ja hankkeita. Ohjelman toimintoihin osallistuminen edellyttää yliopistolta Erasmus-peruskirjaa, jonka myöntää Euroopan komissio. Peruskirja tarjoaa raamit kaikelle korkeakoulun Erasmus-yhteistyölle, ja sen kautta korkeakoulu sitoutuu ohjelman perusperiaatteisiin ja ehtoihin. Peruskirjaan sisältyvä Erasmus Policy Statement (EPS) on korkeakoulun Erasmustoimintojen suunnitelma, johon sisällytetään tiedot liikkuvuuden järjestämiseen ja laatuun liittyvistä toimenpiteistä. Erasmus-ohjelman tavoitteina on liikkuvuuden laadun ja määrän lisääminen Euroopassa, korkeakoulujen keskinäisen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteutuminen, innovaatioiden syntymisen edistäminen, tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyden ja tunnustamisen lisääminen, opintosuoritusten ja arvosanojen vastavuoroista akateemisen tunnustamisen lisääminen. Ohjelman kautta tuetaan esimerkiksi opiskelija-, harjoittelija-, ja opettajaliikkuvuutta. Opiskelija voi saada Erasmus -vaihto-opiskelijan statuksen vain kerran. Katso apurahan määrä kohdasta Apurahat tai kv asiain internetsivulta --> Apurahat. Erasmus-ohjelmaan kuuluu vaihto-opiskelun lisäksi Erasmus-harjoittelijavaihto kuukauden kestoiseen Erasmus-harjoittelijavaihtoon voi hakea myös Erasmus-opiskelijavaihdossa ollut opiskelija. Niin ikään Erasmusvaihto-opiskelijan on mahdollista jatkaa vaihtoaan Erasmus-harjoittelijana, jos opiskelija löytää mieleisen harjoittelupaikan vaihdossa ollessaan. Erasmuus-harjoittelijavaihdon apuraha Lapin yliopistosssa on lukuvuonna euroa kuukaudessa (3-12 kk). Katso lisätietoja Kansainvälisten asioiden sivulta: --> Harjoittelu ulkomailla. Lisäksi Erasmus-ohjelmaan kuuluu lyhyitä intensiivisiä kielivalmennuskursseja (EILC) Euroopan harvinaisimmissa kielissä. EILC-kurssit on tarkoitettu kyseiseen maahan vaihtoon lähteville Erasmus-opiskelijoille ja - harjoittelijoille ja ne ovat maksuttomia. Kursseille hyväksytyt suomalaiset opiskelijat voivat saada erillisen n. 400 euron EILC-apurahan normaalin Erasmus-apurahan lisäksi. 18

20 3.3 Nordplus Nordiskt Program för Lärare, Utbildningssökande och Studerande on vuonna 1988 aloitettu Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä, joka on luotu edistämään korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien liikkuvuutta Pohjoismaissa. Opiskelijavaihdon osalta Nordplus-yhteistyö perustuu tiedekuntien koordinaattoreiden luomiin alakohtaisiin sopimuksiin muiden pohjoismaisten yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa. Nordplus-apurahan summat ovat esillä kohdassa Apurahat. 3.4 Nordlys Lapin yliopisto on mukana myös Nordplus-ohjelman alaisessa Nordlys nätverk för fritt rörliga studenter - verkostossa, johon kuuluu jo useita pohjoismaisia yliopistoja. Verkoston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon Pohjoismaihin myös niille opiskelijoille, joiden oppiaine ei ole mukana ainekohtaisessa Nordplus-verkostossa. Lisätietoja ja verkostoon kuuluvat yliopistot löydät osoitteesta Lapin yliopistossa Nordlys ohjelmaa koordinoi kansainvälisten asiain suunnittelija Jaana Severidt kv asiain toimistossa. Nordlys-apuraha määräytyy vuosittain verkoston varojen ja vaihtojen määrän mukaan. Apurahan määrä varmistuu vasta kesällä First First-vaihto-ohjelma (Finnish-Russian Student Exchange Programme) on kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n Suomen ja Venäjän koulutusyhteistyöohjelma. Ohjelman kautta Lapin yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella Venäjällä. Taiteiden tiedekunta on mukana Artsmo-verkostossa, jonka kautta voi lähteä vaihtoon venäläisiin taideyliopistoihin. Lapin yliopiston First-apuraha on noin 500 euroa kuukaudessa. 3.6 north2north north2north on University of Arcticin alainen sirkumpolaarinen vaihto-ohjelma. Ohjelma on tarkoitettu opiskelijoille, jotka keskittyvät opinnoissaan (esim. gradussa) pohjoisten alueiden kysymyksiin. Lapin yliopiston opiskelijat voivat hakea vaihto-ohjelman kautta University of Arcticin jäsenyliopistoihin opiskelemaan (lisätietoja: Ohjelmassa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Venäjä, Kanada ja USA. Ohjelmaan kuuluu myös yliopistoja, jotka eivät ole Lapin yliopiston bilateraalipartnereita. Tarkempia tietoja vaihto-ohjelmasta on saatavilla kv asiain suunnittelija Jaana Severidt:ltä E-siivestä. Huomaa, että north2north-ohjelmaan täytetään Lapin yliopiston sähköisen hakemuksen lisäksi myös erillinen hakukaavake, joita saa internetistä osoitteessa tai kv asiain suunnittelija Jaana Severidt:ltä. Tämän lisäksi myös n2n -ohjelman kautta vaihtoon hyväksytty opiskelija täyttää vielä kohdeyliopiston oman hakukaavakkeen (2. haku) ja palauttaa sen hyvissä ajoin ennen kohdeyliopiston haun päättymistä kv asiain suunnittelija Jaana Severidt:lle, joka lähettää ne eteenpäin kohdeyliopistoon. Kohdeyliopisto tekee lopullisen päätöksen vaihto-opiskelijaksi hyväksymisestä/mahdollisesta hylkäämisestä. 19