INSINÖÖRIOSAAMISEN KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING 08/ /2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INSINÖÖRIOSAAMISEN KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING 08/2013 10/2014"

Transkriptio

1 1 INSINÖÖRIOSAAMISEN KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING 08/ /2014

2 2 1. Hankkeen nimi ja tavoitteet Hankkeen nimi: Insinööriosaamisen kansainvälinen benchmarking Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli kehittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) insinöörikoulutuksen laatua vertaamalla tutkinnoissa saavutettavaa osaamista hyviksi tunnistettuihin kansainvälisiin insinöörikoulutusohjelmiin. Benchmarking toteutettiin englanninkielisessä logistiikan insinöörikoulutusohjelmassa Degree Programme in Logistics Engineering, mutta tuloksia hyödynnetään kaikissa JAMKin insinöörikoulutusohjelmissa. Hankkeen tuottama tieto insinöörikoulutuksen kansainvälisestä akateemisesta tasosta hyödynnetään opetussuunnitelmien, opetus oppimisprosessien toteutuksen ja oppimistulosten arvioinnin laadunhallinnan kehittämisessä. Hankkeessa käytettyä toimintamallia voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden korkeakoulujen tutkinnoissa saavutettavan osaamisen kansainväliseen vertailuun. Kehittää JAMKin insinöörikoulutuksen laatua vertaamalla hyviksi tunnistettuihin kumppaneihin Tieto kansainvälisestä akateemisesta tasosta Valmius kansainvälisiin EUR ACEakkreditointeihin Toimintamalli osaamisen vertailuun OPSien, opetus oppimisprosessien ja oppimistulosten arvioinnin kehittäminen Akkrediointien laajempi toteuttaminen Suomessa Hyödyntäminen korkeakouluissa KUVIO 1. Hankkeen tavoitteet 2. Hankekuvaus JAMK sai KKA:n toteuttamasta kansainvälisestä laatujärjestelmän auditoinnista keväällä 2013 palautteen, jonka mukaan JAMKin tulisi sisällyttää säännöllinen kansainvälinen benchmarking olennaiseksi osaksi kaikkien toimintojensa laadunhallintaa. Tämä auttaisi varmistamaan, että asianmukaiset koulutukselliset ja akateemiset laatuvaatimukset tunnistetaan koko laatujärjestelmän ydintavoitteeksi. Tässä hankkeessa pilotoitiin benchmarking sovellusta tutkinnoissa saavutettavan osaamisen ja oppimistulosten laadunhallinnan kehittämiseksi. Syntynyttä tietoa ja kokemuksia hyödynnetään benchmarking menettelyn kehittämiseen.

3 3 Hankkeen avulla pyrittiin selvittämään, miten vertailun kohteena olevissa korkeakoulujen insinöörikoulutusohjelmissa on varmistettu tutkintojen tavoitteena olevan osaamisen saavuttaminen. Vertailu kohdistettiin 1) osaamistavoitteiden määrittelyyn opetussuunnitelmissa ja 2) parhaisiin käytänteisiin. Hankkeessa huomioon otettavat seikat kohdistuvat erityisesti EUR ACE kriteeristössä Needs of the Interested Parties kohtaan soveltaen kuviossa 2. KUVIO 2. Benchmarking hankkeen konteksti EUR ACE kriteeristöä soveltaen

4 4 3. Benchmarking vierailut Vierailun kohteena olevat korkeakoulut valittiin maista, joissa on vahvat insinöörikoulutuksen perinteet ja voimakas toimintaympäristölähtöisyys. Logistiikan insinöörikoulutusohjelmat eivät ole kovin yleisiä, monissa korkeakouluissa logistiikan koulutusta tarjotaan liiketalouden yksiköissä. Toteutimme vertailun kahdessa vaiheessa. Keväällä 2014 vierailimme Munchenissa (Munich University of MUAS) ja keväällä 2015 osallistuimme Benchmarking tilaisuuteen, jossa olivat mukana alla olevassa taulukossa 1. olevat korkeakoulut. TAULUKKO 1. Benchmarking tilaisuuden osallistujat Rotterdamissa Korkeakoulu Koulutusohjelma WWW Maa Lyhenne Hamburg University of JAMK University Of Logistik / Technische BWL website Germany HUA Logistic Engineering website Finland JAMK Latvian Maritime Academy Port and Shipping Management website Latvia LMA Rotterdam Mainport university University of College Ghent Windesheim University of Applied Sciences Logistics Management website Nederland RMU Logistics Management website Belgium UCG Logistics Management website Nederland WIN Munichin vierailu Vierailun aikana tutustuimme korkeakoulun logistiikan koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin ja selvitimme, miten MUAS oli toteuttanut akkreditointeja. MUASissa on 35 akkreditoitua tekniikan Bachelor ja Master ohjelmaa. Department of Administration and Engineering in kaikki viisi koulutusohjelmaa ovat kertaalleen akkreditoituja. Tässä yhteydessä mielenkiintomme kohdistui erityisesti Degree Programme in Logistics Engineering and Management koulutusohjelman akkreditointiin. Vierailun tavoitteena oli selvittää akkreditoinnin valmisteluun liittyviä asioita (mm. työmäärä, henkilömäärä, itsearviointiraportin sisältö) ja kokemuksista valmistelutyöstä. MUAS perusti työryhmän akkreditointivalmisteluja varten. Työryhmän jäsenille luotiin selkeät vastuualueet työskentelyyn ja

5 5 tietojen hallintaa varten perustettiin sähköinen työtila. Valmistelussa hyödynnettiin aiemmin tuotettua materiaalia, jonka seurauksena itsearviointiraportin tekeminen vei aikaa noin 6 viikkoa. MUASin edustajat kertoivat arviointivierailun aikana huomion kiinnittyneen erityisesti siihen, kuinka koulutusohjelmien kompetenssit ovat arvioitu. Käytännön esimerkkeinä tutkittiin toteutettuja kokeita, vastauksia ja suoritettuja arviointeja. Lisäksi haastatteluissa pyydettiin vastauksina yksityiskohtaisia kuvauksia käytännön esimerkkien kautta. MUAS:lla on käytössä useita menetelmiä opintojaksojen laadunvarmistuksessa. Opintojaksoilta kerätään järjestelmällisesti palautetta kyselyn avulla. Uusien opettajien kaikilta opintojaksoilta kerätään palaute ja niistä muodostetaan arviointi. Mikäli opiskelija ei läpäise opintojaksoa, toinen opettaja tarkistaa kokeen. Opiskelijoiden on mahdollista nähdä kaikki kokeet yhden päivän ajan. Määräaikaisarviointeja ei tehdä koulutusohjelmiin, mutta akkreditoinnin myötä opetussuunnitelmat katselmoidaan aina ennen seuraavaa akkreditointia. Teollisuuden edustajilta kerätään palautetta haastateluilla opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Benchmarking tilaisuuden tuloksia Tilaisuus järjestettiin Rotterdamissa ja järjestäjänä toimi Rotterdam Mainport University. Benchmarkingin tavoitteena oli jakaa osallistujille tietoa oman koulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Benchmarking tuloksia vertailtaessa ei ollut tavoitteena asettaa korkeakouluja paremmuusjärjestykseen. Tapaamisen aikana keskityttiin seuraaviin asioihin: oppimistulokset parhaat käytänteet tutkimustaidot osaamisen arviointi arvioinnin laadunvarmistus opinnäytetöiden vertailu kansainvälistyminen. Eurooppalaisissa korkeakouluissa oppimistuloksissa ja opetussuunnitelmien suunnittelussa on havaittavissa eroavaisuuksia. Osassa korkeakouluja opetussuunnitelman kehittäminen tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, kun taas osassa korkeakouluja noudatetaan kansallisen tason vaatimuksia. Näiden lisäksi osassa korkeakouluja oli käytössä sekä kansallisen tason linjaukset että työelämältä saatu palaute. Yhteenveto on esitetty taulukossa 2.

6 6 TAULUKKO 2. Rotterdamin benchmarking tilaisuuden korkeakoulujen oppimistulosten ja opetussuunnitelmien kehittäminen. HUA JAMK LMA Oppimistulokset ja kompetenssit ovat linjattu erillisellä dokumentilla. Opetussuunnitelman kehitystä tehdään yhteistyössä opetushenkilökunnan ja työelämän edustajien kanssa. Jokaisen moduulin oppimistavoitteista vastaa nimetty henkilö. Osaamisen arviointi tehdään erilaisilla kokeilla, jotka yksilöllisiä. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä ryhmänä. Opetussuunnitelmat laaditaan korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Oppimistulokset ja kompetenssit määritellään yhteistyössä neuvottelukunnan kanssa, jonka jäsenet edustavat työelämää. Vuosittaisessa itsearviointiraportissa määritellään vaatimukset oppimistuloksille ja kompetensseille, jotka ovat peräisin kansallisen tason määrittelystä. Akatemialla ovat standardoidut käytänteet yksilöiden testeihin ja kokeisiin. RMU Kompetenssien vaatimukset ja oppimistavoitteet ovat linjattu dokumentilla. Linjaukset ovat lähtöisin kansallisen tason määrittelystä, jonka ovat laatineet muut korkeakoulut ja työelämän edustajat. UCG Kompetenssien kriteerit ja saavutettavat oppimistulokset ovat määritelty annettujen linjausten mukaisesti. Kompetenssit ja koulutusohjelma ovat kehitetty kansallisella tasolla läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa. Lukukauden lopuksi opiskelijan tulee läpäistä valikoidut opintojaksot ja niihin liittyvät kompetenssit. Opiskelijan osaamisen kehittymistä seurataan. WIN Kompetenssit ovat määritelty the Dutch Technology Domain:in toimesta. Opetushenkilökunta suunnittelee oppimistulokset, jotka hyväksytetään johdon ja työelämän edustajilla. Koko koulutusohjelman kattava koesuunnitelma noudattaa akatemian linjauksia. Tiedot testataan pääosin kirjallisilla kokeilla ja osaaminen testataan sekä harjoittelujaksoilla että projekteissa. Parhaat käytänteet Rotterdam (RMU) Hyvänä käytänteenä oli tunnistettavissa simulointipeli, joka on osa sivuainetta Merenkulun johtaminen. Simulaatiossa on logistiikan palvelun tuottajan liiketoimintaympäristö ja se sisältää tärkeimmät yhteydet kuljetusketjuun. Toteutuksessa opiskelijaryhmät ovat eri rooleissa joko laivaajan tai ahtaajan edustajana. Tavoitteena on maksimoida oman yrityksen arvo. Osana simulaatiopeliä on myös liiketoimintasuunnitelman laadinta ja sen esittely opettajille. Jokaisen pelikierroksen jälkeen opiskelijat saavat raportin toiminnastaan. Muutaman pelikierroksen opiskelijoiden tulee analysoida omat tulokset.

7 7 Zwolle (WIN) Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yrityksien kanssa työharjoittelussa. Opiskelijoilta kerätään tietoa työharjoittelun aikana syntyneistä havainnoista. Saatua tietoa yritykset käyttävät toiminnan kehittämiseen. Toisena hyvänä käytänteenä on Knowledge DC Dinalog. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hankkeistaa hyviä ideoita ja yhdistää eri toimijoita hankevalmisteluun rahoituksen hakemiseksi. Hamburg (HUA) Toimitusketjun hallinnan liiketoiminta peli on yksi hyvä käytänne Hanburgissa. Tätä peliä on alun perin käytetty Siemensin päällikköiden koulutuksessa. Sen jälkeen peli on käytetty eri yliopistoissa sekä Saksassa että Itävallassa. Pelissä simuloidaan polkupupyörän tuotantoa ja sen toimitusketjua. Opiskelijat tekevät päätöksiä hankinnoista, tuotantomääristä, tuotanmuodosta jne. Pelin kiinnostavuutta lisää mahdollisuus kilpailla muiden yliopistojen kanssa. Riga (LMA) Tämä yliopisto on erikoistunut merenkulkuun. Hyvänä käytänteenä on pakollinen vaihto opiskelu ulkomailla kahden lukukauden ajan. Tämä mahdollistaa opiskelijoille kansainvälisyysosaamisen kehittymisen todellisessa toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijoilla on enemmän valinnan mahdollisuuksia kuin vain oman yliopiston tarjonta. Ghent (UCG) Ghentin yliopistolla oli useita hyviä käytänteitä. Ensimmäinen on nimeltään Kansainvälinen passi, joka on uusi, joustava opintojakso viimeisenä lukukautena. Opiskelijat saavat mahdollisuuden mennä ulkomaille joko opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua kansainvälisiin projekteihin. Kansainvälisen passin tavoitteena on suorittaa opintopisteitä kansainvälisyyteen liittyen. Opintojakson lopuksi opiskelijat esittävät omat kokemuksena ja tekevät portfolion. Toisena hyvänä käytänteenä on vahva vuorovaikutuksellinen yhteistyö työelämän kanssa. Perusajatuksena on, että yhteistyönä suunnitellaan ohjelma ja tapahtuma, jonka toteutuksessa ovat mukana sekä opiskelijat että yritykset. Esimerkkinä tästä on logistiikka tapahtuma, johon osallistuvat alumnit ja opiskelijat. Yliopisto ja Ghentin satama ovat tehneet pitkäaikaisen sopimuksen. Yhteistyö mahdollistaa teorian soveltamista käytännössä. Tavoitteena on tehdä hyvää yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. 4. Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotoimenpiteet Hankkeen tuloksia hyödynnetään kaikkien JAMKin insinöörikoulutusohjelmien opetussuunnitelmien laadinnassa, opetus oppimisprosessien kehittämisessä ja oppimistulosten / osaamisen arvioinnin kehittämisessä. Hankkeen tuloksia integroidaan teknologiayksikön yhteiseen pedagogisen kehittämisen hankkeeseen. Munichin vierailu tulokset hyödynnettiin omassa akkreditointivalmistelutyössä. Tämä saatu tieto oli erityisen arvokasta, koska olimme mukana ensimmäisessä EUR ACE akkreditoinissa Suomessa. JAMKin tavoitteena on akkreditoida kaikki insinöörikoulutusohjelmat tulevaisuudessa. Hankkeen tulokset ovat tärkeitä myös koko ammattikorkeakoulun kannalta. Tulosten pohjalta on mahdollista kehittää JAMKin laatujärjestelmään korkeakoulutasoisen (akateemisen) laadun tuottamista painottavia

8 8 elementtejä, aivan kuten KKA:n toteuttamassa laatujärjestelmän kansainvälisessä auditoinnissa suositettiin. Vertailukohteina olleissa Eurooppalaisissa korkeakouluissa systemaattinen laadunhallinta on normaalia toimintaa. Oppimistuloksien määrittelyssä käytössä ovat joko kansallisen tason linjaukset tai työelämä edustajien palaute. Myös molempien yhdistelmä on käytössä. Osaamisen arvioinneissa osa korkeakouluista noudattaa korkeakoulun sisäisesti laadittua struktoitua koesuunnitelmaa. Kaikki vertailukohteina olevat korkeakoulut käyttävät kirjallisia kokeita yksilön osaamisen arvioinnissa. Hankkeessa kerätty tieto on kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä ja erityisen arvokasta tietoa niille suomalaisille tekniikan alan korkeakouluille, jotka suunnittelevat osallistumista KKA:n toteuttamiin tekniikan alan ohjelma arvionteihin ja EUR ACE akkreditointeihin.

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin

Lisätiedot

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN

SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN INSSI-seminaari Anne Kleemola, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK 18.3.2010 Synergiaprojektin synty Käynnistyi syksyllä 2007 projektina, jonka asetti Samkin rehtori ja

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Koulutukseeni liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit 1. KOULUTUSOHJELMA OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖSKETELYILMAPIIRI Tiedonkulku on toimivaa Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva Opiskelijoita kohdellaan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa

Työelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa Työelämäyhteistyö: haasteet ja mahdollisuudet ops-työssä ja opetuksessa Maria Kääriäinen 16.9.2016 Haasteet ei yhteistä näkemystä työelämässä tarvittavasta osaamisesta ja työelämäyhteistyön toteuttamisesta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

OPS-työ ja kansainvälistyminen

OPS-työ ja kansainvälistyminen OPS-työ ja kansainvälistyminen Auli Pitkänen / JY:n kansainväliset palvelut JYU. Since 1863. 4.4.2019 1 Kansainvälistyminen ja OPS-työ Linjauksia: OKM & JY Esimerkkejä JYU:n nykyisistä OPS:eista Journalistiikka/viestintä

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen

Lisätiedot

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko TAMKista oikeaan ammattiin Insinööri Bioanalyytikko Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko Kätilö Rakennusarkkitehti Medianomi Rakennusmestari Restonomi Sairaanhoitaja Ensihoitaja

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Hämeen. ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen. ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 8.2.2019 HAMK lukuina 7 Kampusta 7363 Opiskelijaa 20 AMK-koulutusta 7 Englanninkielistä koulutusta 9 Ylempää AMKkoulutusta 158 Vaihtokorkeakoulua 12 276 Hakijaa 5651 Ensisijaista

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

10 askelta onnistumiseen

10 askelta onnistumiseen Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Haaga-Helia. Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, yksityinen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita

Haaga-Helia. Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, yksityinen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita Haaga-Helia Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, yksityinen ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 10 500 Henkilökuntaa 700 2 AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset

Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset Projektipäivät 2015 Onko projektijohtaminen oma professionsa? Kyllä! Turun AMK:n toimintaympäristö

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen

Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen Taustat välineen kehittämisessä Valtakunnallisessa hankkeessa, "Urareitti korkeasti koulutetun maahan muuttaneen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA P8315SJ Yhteisöpedagogi ylempi Opiskelijan nimi: OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOJAKSOITTAIN YDINOSAAMISEN OPINTOJAKSOT, 30 op Nuorisokasvatuksen muuttuvat toimintaympäristöt

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen. Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK

Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen. Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK 1) Koulutuksen aikana opintojen suorittaminen työelämä-/ projektiyhteistyössä

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen puheenjohtajana yksikön, päällikkö Mika Saarinen, CIMO alustajana ja havainnoijana, opetusneuvos Hanna Autere, OPH Hyvät käytännöt ja toimintamallit (1) Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti Opintojen aikainen työssäkäynti on vakiintunutta, 50-60 % kaikista korkeakouluopiskelijoista (Tilastokeskuksen aineistot

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus 1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot