Tutkimus sosiaalisista suhteista

Transkriptio

1 Tutkimus sosiaalisista suhteista Elisa Järvenpää Jasmin Engblom Opettaja: Simo Jouhi Psykologian tutkimuskurssi Lohjan Yhteislyseon lukio Toukokuu

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimusaihe Hypoteesi 3 2. Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen Otos Analysointimenetelmät 4 3. Tutkimustulokset ja niiden arviointi Sukupuolijakauma Ryhmätyötilanteessa ärsyyntymistä aiheuttavia tekijöitä Tyttöjä ärsyttäviä henkilöitä ryhmätyötilanteessa Poikia ärsyttäviä henkilöitä ryhmätyötilanteessa Oppitunnilla ärsyyntymistä aiheuttavia tekijöitä Tyttöjä ärsyttäviä henkilöitä oppitunnilla Poikia ärsyttäviä henkilöitä oppitunnilla Avoimet kysymykset Pohdintaa Liitteet Kyselylomake 2

3 1. Johdanto 1.1 Tutkimusaihe Tutkimuksemme aiheena oli tutkia Lohjan Yhteislyseon 1. ja 2. vuositason oppilaiden sosiaalisia suhteita kyselylomakkeen avulla.tutkimme mikä lukiolaisia ärsyttää ryhmätyötilanteessa sekä oppitunnilla. Vertailemme tyttöjen ja poikien vastauksia keskenään. Lähdimme siis tutkimaan millaiset tavat ja luonteenpiirteet oppilaissa ärsyttää toisia oppilaita. Emme lähteneet tutkimaan miksi joitakin oppilaita ärsyttää juuri tietty tapa, tahdoimme vain tietää mitkä tavat ärsyttävät eniten yleisesti. 1.2 Hypoteesi Oletamme, että tyttöjen ja poikien vastaukset eroavat toisistaan. Oletamme, että tyttöjä ärsyttää ryhmätyötilanteessa etenkin sluibat ja kännykän räplääjät. Poikia voisi olettaa ärsyttävän eniten valittajat ja kyseenalaistavat. Oppitunnilla oletamme tyttöjä ärsyttävän eniten pätijät ja kynän naputtelijat ja pöydän rummuttajat. Poikia taas luultavasti oppitunnilla ärsyttää eniten peilailevat hiustenharjaajat sekä kyselijät. Oletetaan myös, että pojat eivät välttämättä jaksa vastata viimeiseen avoimeen kysymykseen yhtä innokkaasti, kuin tytöt. 1. Tutkimusmenetelmät 2.1 Tutkimusmenetelmä Käytimme tutkimuksessamme tutkimusmenetelmänä kuvailevaa tutkimusta ja tiedonkeruumenetelmänä kyselyä. Laadimme neljän kysymyksen kyselylomakkeen, jossa oli monivalintakysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Monivalintakysymysten tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tavat, ominaisuudet tai luonteenpiirteet ärsyttävät oppilaita eniten. Avoimen kysymyksen ideana oli antaa vastaajille vapaan lähtökohdan lähteä miettimään, mikä heitä ärsyttää ihmisissä yleisesti. Tutkimuksessamme keskitymme kuitenkin enemmän monivalintakysymysten perusteella saatuun tietoon. 3

4 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen Kävimme keräämässä tutkimusmateriaalin satunnaisesti valittujen luokkien tunneilla. Koimme kyselylomakkeen tekemisen tehokkaimmaksi menetelmäksi tämän tutkimuksen teossa, sillä kuten kvantitatiivisessa tutkimuksessa yleensä, tarvitsimme suuren määrän vastauksia melko luotettavan tiedon saamiseksi. Kun tutkimme kyselylomakkeilla otoksen mielipiteitä vain kerran, emmekä useammin ja vastaajia oli eri ikäryhmistä, voidaan todeta tutkimuksen olleen poikittaistutkimus. 2.3 Otos Perusjoukko on lukion 1. ja 2. vuositason oppilaat, joista valitsimme satunnaisesti kaksi 1. vuositason luokkaa ja kaksi 2. vuositason luokkaa. Keräsimme yhteensä 100 vastausta. Vastaajista tyttöjä oli 47 ja poikia 53. Osa vastaajista ei kuitenkaan vastannut kaikkiin kysymyksiin tai rastitettuja kohtia oli useampi, kuin kolme. Tällaiset vastaukset jätimme huomioimatta, joten vastaajien määrä eri kysymyksiin vaihtelee hieman, mutta sen ei pitäisi tuottaa ongelmia vastausten analysoinnissa, sillä vastauksia on silti niin paljon. Toisaalta tyttöjen ja poikien määrät eri luokissa vaihtelivat. Kaikissa diagrammeissa on kuitenkin laskettu prosenttiosuudet, joten vastaukset ovat vertailukelpoisia. 2.4 Analysointimenetelmät Käytimme tutkimuksessamme kvantitatiivista tutkimusta, sillä vastaajien määrä oli suuri. Lisäksi teimme vastauksista useita erilaisia havainnollistavia diagrammeja, kuten ympyrädiagrammeja ja pylväsdiagrammeja. Vastauksista pystymme päättelemään yksittäistapauksista yleistävää tietoa. 4

5 3. Tutkimustulokset ja niiden arviointi 3.1 Sukupuolijakauma Kaavio 1: Vastaajien sukupuolijakauma prosenteilla esitettynä. Otanta oli sata henkilöä, joista 47 oli tyttöjä ja poikia 53. Tavoitteenamme oli saada tasamäärä tyttöjen ja poikien vastauksia, mutta luokkien sukupuolijakauma oli epätasainen. Vastaukset ovat kuitenkin vertailtavissa, sillä kaikki on ilmoitettu prosenttiosuuksina. 5

6 3.2 Ryhmätyötilanteessa ärsyyntymistä aiheuttavia tekijöitä Kaavio 2: Ärsytystä aiheuttavia henkilöitä, prosentti luvuin esitettynä. Ylläolevassa kaaviossa on esitetty vertailu sukupuolten välillä, mitä kysymykseen 2. vastattiin: minkälainen henkilö ärsyttää heitä eniten ryhmätyötilanteessa. Vaihtoehtoja oli 15, joista yksi oli jokin muu, mikä. Näistä viidestätoista vaihtoehdosta kyselyyn vastanneiden piti rastittaa kolme ärsyttävintä. Eroja sukupuolten välillä oli eniten määräilevän kohdalla, kun 11 prosenttia tytöistä piti tätä ärsyttävänä, mutta vain 4,6 prosenttia pojista piti tätä ärsyttävänä. Ero sukupuolten välillä oli tässä kohdassa suurin 6,4 prosenttia. Valittajan kohdalla oli toiseksi suurin ero sukupuolten välillä 5 prosenttia ja tytöt pitivät tätäkin ärsyttävämpänä, kuin pojat. Koomikko ei ärsyttänyt ketään tytöistä, mutta vastaavasti kahta prosenttia pojista. Molempien sukupuolien kohdalla selvä piikki oli sekä valittajan, että lupailia/sluiba kohdassa, vähän eri määrin, mutta kuitenkin. Eli ne olivat selvästi ärsyttävimpiä, heti seuraavana tuli hiljainen/vetäytynyt ja kännykän räplääjä, jotka ärsyttivät molempia melko saman verran. Kumpaakaan sukupuolta ei ärsyttänyt johtajatyyppi tai vaihtoehto: jokin muu, mikä. Ärsytys jakautui tasaisesti: itseään esille tuovan, myötäilevän, kaiken kyseenalaistavan, 6

7 juoruilijan ja epä aidon/teennäisen kesken molemmilla, siten että kaikissa ärsytys jäi alle kuuteen prosenttiin. Myötäilevä ihan sama ärsytti lähes yhtä paljon tyttöjä ja poikia, ero oli vain 0,3 prosenttiyksikköä ja tässä kohdassa sukupuolten välinen ero siis oli pienin. Oletimme, että kaiken kyseenalaistava olisi ärsyttänyt ihmisiä enemmän, kuin se sitten lopulta ärsytti. Sluibien/lupailijoiden oletimme ärsyttävän tyttöjä eniten, mutta se ärsyttikin enemmän poikia 22,2% ja näin 2,35% enemmän, kuin tyttöjä. Kännykän räplääjätkin ärsyttivät, vastoin hypoteesiamme 2,8% enemmän poikia, kuin tyttöjä. Valittajien oletimme ärsyttävän poikia eniten, mutta se ärsyttikin tyttöjä jopa viisi prosenttia enemmän, kuin poikia. Hypoteesimme toteutui osittain, ainoastaan kaiken kyseenalaistavien kohdalla, jossa se ärsytti vähän (0,5%) enemmän poikia, kuin tyttöjä. 7

8 3.3 Tyttöjä ärsyttäviä henkilöitä ryhmätyötilanteessa Kaavio 3: Prosentein ilmaistuna, minkälainen henkilö tyttöjä ärsyttää ryhmätyötilanteessa. Tässä kaaviossa on vielä esitetty erikseen tyttöjen vastaukset tähän toiseen kysymykseen: mikä ärsyttää eniten ryhmätyötilanteessa. Valittaja ärsytti eniten: 21 prosenttia tytöistä, sen jälkeen tuli lupailija/sluiba: 16%, hiljainen/vetäytynyt: 13%, määräilevä: 11% ja kännykän räplääjä: 9% Loput 11 vaihtoehdoista jakautuivat melko tasaisesti alle kuuden prosentin, lukuun ottamatta koomikkoa, johtajatyyppiä ja vaihtoehtoa jokin muu, mikä, jotka eivät ärsyttäneet ketään tytöistä. Hypoteesimme oli, että tyttöjä ärsyttäisi eniten lupailija/sluiba ja kännykän räplääjä, mutta kuten kaaviosta ja prosenteista näkyy kaikista ärsyttävin oli valittaja. Lupailija/sluiba ärsytti toiseksi eniten ja kännykän räplääjä oli vasta viidenneksi ärsyttävin. Eli hypoteesimme toteutui osittain lupailijan/sluiban kohdalla, muttei toteutumut ainakaan kännykän räplääjän kohdalla. 8

9 3.4 Poikia ärsyttäviä henkilöitä ryhmätyötilanteessa Kaavio 4: Prosentein ilmaistuna, minkälainen henkilö poikia ärsyttää ryhmätyötilanteessa. Tässä toisessa kaaviossa on eriteltynä poikien vastaukset samaan kysymykseen 2. Mikä ärsyttää eniten ryhmätilanteessa. Eniten poikia ärsytti lupailija/sluiba: 22%, toisena valittaja: 16%, kännykän räplääjä: 12% ja hiljainen/vetäytynyt 11%. Loppujen 11 vaihtoehdon kesken prosentit jakautuivat melko tasaisesti alle seitsemän prosenttiin, lukuunottamatta johtajatyyppiä ja kohtaa jokin muu, mikä, jotka eivät ärsyttäneet ketään pojista. Oletimme aluksi poikia ärsyttävän eniten valittaja ja kaiken kyseenalaistaja. Valittaja olikin toiseksi ärsyttävin ja kaiken kyseenalaistava ärsytti melko vähän vastoin hypoteesiamme, vain viittä prosenttia vastanneista. 9

10 3.5 Oppitunnilla ärsyyntymistä aiheuttavia tekijöitä Kaavio 5: Ärsytystä aiheuttavia henkilöitä oppitunnilla prosentti luvuin esitettyinä. Vertailu sukupuolten välillä 3. kysymyksen vastauksista. Kysymyksen tarkoitus oli saada yksityisiltä oppilailta yleistettävää tietoa siitä, mikä heitä ärsyttää toisissa oppilaissa oppitunnin aikana. Vastausvaihtoehtoja oli 17, joista yksi vaihtoehto oli jokin muu, mikä?. Tähän kohtaan vastasi tytöistä 3% ja pojista 1,3%. Näistä 17 kohdasta jokaisen vastaajan piti rastittaa 3 vaihtoehtoa, eli kolme ärsyttävintä. Sukupuolten välillä ei itseasiassa ollut hirveästi eroja. Suurin ero löytyy vastauksille hihittelijöiden ja supisijoiden kohdalta, johon tytöt vastasivat poikia enemmän. Vastauksille hihittelijät ja supisijat ärsyttävät 14,8% tytöistä ja pojista vain 8,7%. Ero sukupuolten välillä oli jopa 6,1 prosenttia. Toinen merkittävä ero on peilailevien hiusten harjaajien ja tekoripsien kiinnityksen tarkastajien kohdalla. Heitä ärsyttävinä pitää pojista 10% ja tytöistäkin 5,9%. Sählärit ja puhelin äänellisellä tyypit eivät ärsytä tyttöjä ollenkaan ja poikiakin vain vähän. Sukupuolille yhteisiä ärsytyksen syitä ihmisissä ovat pätijät, kyselijät, valittajat ja erityisesti häiriköt, vastoin hypoteesiamme. Häiriköt ärsyttävät prosentuaalisesti tyttöjä ja poikia kaikista eniten oppitunneilla. Tytöistä jopa 18,5% pitää häiriköitä ärsyttävinä. Pojista häiriköitä ärsyttävinä pitää 15,3%. Sama määrä vastauksia pojilta tuli kohtaan valittajat. 10

11 Vastaukset jakautuivat aikalailla tasaisesti tyttöjen ja poikien kanssa. Oletimme, että vastukset eroaisivat enemmän tyttöjen ja poikien välillä. Pylväsdiagrammista huomaa, että tytöillä ja pojilla on lähes samat ärsytyksen kohteet oppitunneilla. Molemmat sukupuolet vastasivat lähes saman verran kohtiin joihin on vastattu paljon ja toisaalta myös vähän tiettyihin kohtiin. Sukupuolille yhteisiä vain vähän ärsyttäviä tapoja tai piirteitä ovat koomikot, nukkujat, kännykä/läppärin räplääjät, niiskuttajat ja nivelten naksuttelijat. Vastaukset osittain yllättivät meidät, sillä oletimme tyttöjä ja poikia ärsyttävän eri asiat kuin saamistamme vastauksista käy ilmi. Emme esimerkiksi olettaneet häiriköiden ja valittajien ärsyttävän oppilaita niin paljon kuin ne ärsyttävät. Toisaalta pätijät ja kyselijät ärsyttivätkin oletuksiemme mukaan paljon. 11

12 3.6 Tyttöjä ärsyttäviä henkilöitä oppitunnilla Kaavio 6: Prosentein ilmaistuna, minkälainen henkilö tyttöjä ärsyttää oppitunnilla eniten. Hypoteesinamme oli, että tyttöjä ärsyttää eniten oppitunneilla pätijät ja kynän naputtelijat ja pöydän rummuttajat. Oletuksemme ei ihan vastannut saamiamme vastauksia, sillä kynän naputtajat/pöydän rummuttajat ärsyttää vain 5% tytöistä. Toisaalta pätijöitä ärsyttävinä pitää jopa 14 prosenttia tytöistä. Pätijät ärsyttävät tyttöjä toiseksi eniten oppitunneilla. Ylivoimaisesti eniten tyttöjä ärsyttää kuitenkin häiriköt, sen jälkeen pätijät, kyselijät ja valittajat. Melko suuri osa tytöistä rastitti ärsyttäväksi tavaksi myös vastauksille hihittelyn ja supisemisen. Tyttöjä ei ärsytä ollenkaan sählärit, tai sellaiset henkilöt, joilla on puhelin äänellisellä. 12

13 3.7 Poikia ärsyttäviä henkilöitä oppitunnilla Kaavio 7: Prosentein ilmaistuna, minkälainen henkilö poikia ärsyttää oppitunnilla eniten. Oletuksemme oli, että poikia ärsyttää oppitunneilla eniten peilailevat hiusten harjaajat sekä kyselijät. Oletuksemme osui osittain oikeaan, sillä pojat pitävät vastauksien perusteella kyselijöitä ärsyttävimpinä, yhdessä valittajien ja häiriköiden kanssa. Moni poika pitää ärsyttävänä myös pätijöitä. Peilailevat hiustenharjaajat/tekoripsien kiinnityksen tarkastajat ärsyttävät poikia vähemmän, kuin oletimme, vain 10 prosenttia pojista. Poikia ärsyttää vastausvaihtoehdoista kaikki edes vähän, yksikään kohta ei jäänyt tyhjäksi. Tosin jotkut tavat tai luonteenpiirteet, kuten kännykän/läppärin räplääjät, kirjattomat, nivelten naksuttelijat, niiskuttajat ja sellaiset henkilöt joiden puhelin ei ole äänettömällä ärsyttävät vain muutamaa poikaa. 13

14 3.8 Avoimet kysymykset Neljänteen kysymykseen kyselylomakkeessa, eli avoimeen kysymykseen, vastasi lähes kaikki kyselylomakkeeseen vastanneista oppilaista. Kysymys oli: Mikä luonteenpiirre, tapa tai ominaisuus ihmisissä, yleisesti ottaen ärsyttää sinua eniten? Oletimme, että suurempi määrä jättäisi vastaamatta. Toisaalta suurin osa oli vastannut vain yhdellä sanalla, usein jollakin adjektiivilla. Osa vastauksista oli taas monipuolisia ja useammalla lauseella kirjoitettuja. Avoimen kysymyksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mikä tai minkälaiset tavat tai luonteenpiirteet ärsyttävät ihmisissä yleisesti. Avoimessa kysymyksessä ei ollut rajattu tarkkaa tilannetta, kuten aiemmissa kyselylomakkeen kysymyksissä, joten se antoi vastaajille vapaan lähtökohdan lähteä miettimään mikä heitä ärsyttää ihmisissä. Oletimme poikien jättävän vastaamatta avoimeen kysymykseen enemmän kuin he jättivät. Pojista vain seitsemän jätti vastaamatta. Tosin poikien vastauksista lähes kaikki olivat pelkkiä adjektiiveja. Adjektiiveista yleisimpiä oli ylimielisyys, itsekkyys, negatiivisuus sekä välinpitämättömyys. Usean vastauksissa oli myös ärsyttävänä tapana mainittu valitus kaikesta. Muita adjektiiveja, joita ilmeni monen vastauksissa oli viisastelu, juoruilija ja tosikot. Poikia ärsyttää ihmisissä myös sellaiset ihmiset, jotka hakevat huomiota, sellaiset joita ei kiinnosta mikään, sellaiset jotka kyselevät koko ajan, vaikka asiat selitettäisiin selkeästi ja hyvin, ja sellaiset jotka eivät osaa olla hiljaa, vaikka pitäisi. Muita ärsyttäviä asioita ihmisissä muutamien poikien mielestä on päälle puhuminen, negatiivisuus ja sellaiset ihmiset, jotka yrittävät sosialisoida koko ajan. Lähes kaikki tytöt vastasivat avoimeen kysymykseen, vain kolme jätti vastaamatta. Tyttöjen vastaukset olivat harvoin yksisanaisia adjektiiveja. Lähes aina oli käytetty useampia adjektiiveja, kuvailtu ominaisuus jotenkin syvemmin tai selitetty jokin ärsyttävä tilanne parilla lauseella. Monia ärsytti itsekkyys ja ylimielisyys eli liian täydelliset ihmiset (osaavat kaiken jne.), itseään muita parempana pitävät. Lisäksi pätijät eli yli pätevyys ja viisastelu toisin sanoin: Ylenomainen näsäviisastelu pienimmästäkin asiasta. tai pakko olla koko ajan oikeassa, eikä suostu kuuntelemaan muita, vaikka olisi väärässä. Välinpitämättömyys ja epäsosiaalinen henkilö, joka ei puhu mitään, ärsytti noin saman verran, kuin ylimielisyys eli tympeä, ei kiinnosta mikään ja ilkeä, ei puhu mitään tai ei ota muita huomioon. Toisaalta häirikkö ja vain omista asioista höpöttäminen häiritsi sitten toisia. Muutamat kuvailivat näin ylimääräisen huomion tavoittelija, vetää omaa showta tunnilla ja häiritsee näin muita tai liiallinen esittäminen, koko ajan oltava äänekäs ja haettava itselle huomiota. Monia ärsytti negatiivisuus eli valittaminen kaikesta ja pessimistisyys. Esiin tuli myös: narsistiset luonteenpiirteet, aikaansaamattomuus, valehtelu, teennäisyys, tyhmyys ja ahdasmielisyys. 14

15 Tytöiltä tuli myös pidempiä kuvauksia, jostakin mikä heitä ärsyttää, kuten Sellainen, joka ei ymmärrä vitsejä ja saattaa suuttua siitä tai ylipassiivinen, joka antaa kaiken vain tapahtua. ja Se, että valittaa jostain asiasta, joka mukamas on omassa elämässä huonosti, vaikka paljon paremmin, kuin monilla muilla. 15

16 4. Pohdintaa Pyrimme siis selvittämään, mikä lukiolaisia 1. ja 2. vuositason opiskelijoita ihmisissä ärsyttää: ryhmätyötilanteessa, luokkatilanteessa ja yleisellä tasolla. Käyttämämme kyselylomake menetelmä toimi tässä melko hyvin, kun emme sen syvemmin pyrkineet selvittämään, mistä ärsytys johtuu. Tutkimuksemme validiteetti eli pätevyys oli hyvä eli se mittasi sitä mitä halusimmekin tietää. Lisäksi pyrimme selvittämään onko tyttöjen ja poikien vastauksissa eroja. Esitimme omat hypoteesimme, mikä kutakin sukupuolta voisi ärsyttää eniten ja ne pitivät ainakin osittain paikkaansa. Toisaalta kyselylomakkeeseen on helppo valehdella. Jos oltaisiin haluttu varmasti luotettavaa tietoa, olisi kannattanut käyttää haastattelumenetelmää, jossa kynnys valehdella on korkeampi. Haastattelumenetelmällä oltaisiin kuitenkin saatu paljon pienempi otanta, mikä olisi tehnyt tuloksista entistä epäluotettavampia. Toisaalta herää kysymys, mikä olisi ollut vastaajien motiivi valehdella kyselylomakkeeseen. Keskityimme arvioimaan monivalintakysymyksiä eniten tai laadimme ne niin, että tutkimuksemme ei olisi epäonnistunut, vaikka kukaan ei olisi vastannut neljänteen avoimeen kysymykseen. Onneksi avoimeenkin kysymykseen vastattiin enemmän, kuin osasimme odottaa ja saimme mielenkiintoisia tuloksia, kun vastaajien annettiin vapaasti miettiä, mikä ihmisissä ärsyttää. Kun pyrimme kartoittamaan sukupuolten välisiä eroja, monivalintakysymyksiä läpi käydessämme, lähdimme käsittelemään tyttöjen ja poikien vastauksia erikseen ja laskimme niistä prosenttiluvut erikseen, jonka jälkeen asetimme ne vierekkäin ja tulokset olivat suoraan vertailukelpoisia. Kun taas avoimien kysymyksien kohdalla vastaukset olivat sanallisia (ja pojilla hieman suppeampia, kuin tytöillä), eikä niitä voitu suoraan vertailla keskenään, paitsi sanallisesti. Toisaalta avoimista kysymyksistä saatiin usein syvempi kuvaus ärsytyksen aiheesta, kun kysymystä ei ollut niin tiukasti rajattu. Kun taas monivalintakysymyksen vaihtoehdot olivat melko rajattuja, vaikka siellä olikin vaihtoehto jokin muu, mikä, kovin moni ei kirjoittanut siihen mitään. Tutkimuksemme otanta oli siis sata henkeä Lohjan Yhteislyseon lukion 1. ja 2. vuositason opiskelijoista. Tutkimuksen kannalta olennainen sukupuolijakauma, pyrittiin saamaan 50:50, mutta koska kävimme luokissa toteuttamassa kyselymme, siellä oli epätasa määrin tyttöjä ja poikia, joten vastanneista 47 oli tyttöjä ja 53 poikia. Vaikka laskimme kaikista prosenttiluvut oikeassa suhteessa niin ne olivat kyllä vertailukelpoisia keskenään, mutta poikia oli silti enemmän ja mitä enemmän on vastanneita, sitä luotettavampi tulos on. Joten poikien tulos oli hieman luotettavampi kuin tyttöjen, sillä kysely käsitti suuremman osan poikia, kuin tyttöjä, mutta tämä ero on kuitenkin niin pieni tässä otannassa, ettei sillä loppujen lopuksi ole merkitystä. Kävimme 1. vuositason MU1 ja FI1 kursseilla, jotka olivat pakollisia kursseja. 2. vuositason RB6 ja PS3 kursseilla, joista ruotsi oli pakollinen ja psykologia valinnainen. Emme tiedä 16

17 paljonko 1. ja 2. vuositason opiskelijoita oli suhteessa toisiinsa, saati minkä ikäisiä he olivat, mutta ikä ei kuitenkaan ole tämän tutkimuksen kannalta kovin olennaista. Sen sijaan tutkimustuloksia saattaa vääristää, että yksi tunneista oli valinnainen psykologian kurssi, joiden opiskelijat saattavat olla psykologiasta vapaaehtoisesti kiinnostuneina jotenkin poikkeuksellisia verrattuna muuhun otokseen. He esimerkiksi saattavat olla tottuneita muutenkin havainnoimaan ympäristöään herkemmin, tai he oletettavasti ovat ainakin kiinnostuneita jossain määrin enemmän tunteista yms. kuin muut. Ja yksi oli filosofian kurssi. He eivät välttämättä ole millään tavalla sen erikoisempia, mutta ympäristöllä tai tässä oppiaineella ja asenteella siihen, saattaa olla vaikutusta vastaus käyttäytymiseen. Ympäristön vaikutuksiin lisättäköön, että molemmilla 1. vuositason kursseilla istuttiin sattumoisin 2 4 hengen ryhmissä, jolloin kyselylomakkeesta keskustelu vierustoverin kanssa oli mahdollista. Kun taas 2. vuositason ryhmissä istuttiin yksittäin. Vierustoverin kanssa saattoi asiasta keskustellessa tulla syvällisempiä vastauksia ainakin avoimiin kysymyksiin, toisaalta vastaukset saattoivat ryhmäpaineen tiedostamattomasta vaikutuksesta olla samoja kuin vieressä istuvalla.yksittäin istuttaessa oma mielipide korostui, mutta samalla jos ei keksinyt mitään saattoi jotain jäädä tyhjäksi. Toisaalta yksin tekeminen saattoi antaa rauhan miettiä pitkää vastausta avoimeen kysymykseen. Vaikutukset saattoivat tietysti olla päinvastaiset ja vaihdella paljon yksilöiden välillä, mutta tässä nyt joitain pohdintoja tekijöistä, jotka vaikuttivat. Kaiken kaikkiaan tällä eli muiden reaktioilla, käyttäytymisellä ja asenteilla tai niiden vaikutuksen puutteella, oletamme olleen suuri merkitys vastauksien vaihtelevuudessa. Ainakin avoimissa kysymyksissä tai siinä oliko vastaus ohjeet ymmärretty oikein ja paperi muistettu kääntää, kun huomio oli selvästi keskittynyt johonkin muuhun. Tutkimuskysely toteutettiin oppitunnilla, koska arvelimme, että jos menisimme välitunnilla kysymään voisivatko jotkut vapaaehtoisesti vastata kyselyyn, ei kovin moni olisi suostunut ja ylimääräistä energiaa olisi kulunut koehenkilöiden suostutteluun, ei myöskään olisi ollut kynää, saati alustaa tai kiire jne jne. Joten oppitunnilla kun se kuului tavallaan tunnin ohjelmaan, kun kysely oli etukäteen opettajan kanssa sovittu, opiskelijat olivat tavallaan siinä tilanteessa pakotettuja vastaamaan kyselyyn. Toisaalta kukaan ei ruvennut urputtamaan, että onks pakko tai mitä mä täst hyödyn, päinvastoin, varsinkin pakollisella lyhyen ruotsin kurssilla, en usko, että opiskelijat olivat kovin pahoillaan oppitunnin kulumisesta johonkin muuhun, kuin itse asiaan, mutta eihän sitä tiedä. Koska oppitunti oli klo ,10 jolloin ainakin 2. vuositason opiskelijoilla oli ruokailu seuraavana, joten tämä että ihmisillä oli nälkä, saattoi vaikuttaa vastauksiin, kun pienimmätkin asiat saattoivat ärsyttää, toisaalta nälkä saattoi alentaa keskittymiskykyä ja näin vastauksista saattoi tulla huolimattomia. Kun vastaajina oli sekä tyttöjä, että poikia olisi tutkimuksen tekijöidenkin pitänyt olla toinen tyttö ja toinen poika. Sillä silläkin on melko varmasti jokin vaikutus kuka kysyy ja mitä. Ei 17

18 voi tietää olisiko tulos tällöin ollut erilainen, mutta sen merkitys ei todennäköisesti olisi ollut kovin merkittävä. Kyselylomakkeen vastausvaihtoehdot olivat melko pitkiä ja niiden lukemiseen meni aikaa ja energiaa, eli jälkeenpäin ajatellen olisi voinut tehdä lomakkeesta vähän kevyemmän. Toisaalta kun kirjoitimme puhekielellä ja annoimme esimerkkejä, toivoimme, että vaihtoehdot olisivat helposti ymmärrettäviä ja ehkä samaistuttaviakin. Huomasimme kyllä melko monen hymähtelevän vastausvaihtoehtoja lukiessaan, joten tutkimuksen uskottavuuden kannalta olisi asiallisempi tyyli ollut parempi. Yllä olevien pohdintojen perusteella tutkimus on melko luotettava eli sillä on melko korkea reliabiliteetti. Tutkimuksen voisi siis toistaa, jos otanta ja tutkimusmenetelmät ovat samat. 18

19 5. Liitteet 5.1 Kyselylomake Tutkimus sosiaalisista suhteista. 1. Sukupuolesi: [ ] tyttö [ ] poika 2. Ärsyttääkö sinua eniten ryhmätyötilanteessa henkilö, joka on: (rastita KOLME (3) ärsyttävintä) [ ] itseään esille tuova [ ] hiljainen/vetäytynyt [ ] tosikko [ ] koomikko [ ] määräilevä [ ] myötäilevä ( ihan sama ) [ ] kaiken kyseenalaistava [ ] juoruilija (puhuu asian vierestä) [ ] hikari (joka tekee kaiken itse) [ ] kännykän räplääjä [ ] valittaja (se negatiivinen jolle ei kelpaa mikään) [ ] lupailia/ sluiba ( joo joo kyl mä hoidan..ei mitään tuloksia) [ ] epäaito/ teennäinen ( voiku ihana idea no ei kyl oikeesti mut ) [ ] johtajatyyppi (organisoi, jakaa tehtäviä, kysyy rakentavia kysymyksiä) [ ] Jokin muu, mikä? Käännä! 19

20 3. Ärsyttääkö sinua eniten oppitunnilla henkilö, joka on: (rastita KOLME (3) ärsyttävintä) [ ] pätijä (viisastelee ja vastaa joka kysymykseen täydellisesti) [ ] koomikko [ ] myöhästelijä [ ] vastauksille hihittelijä ja supisija [ ] kyselijä (siis kaikki epäselvää, vaikka asia juuri selitettiin) [ ] valittaja ( onks tätä pakko tehä...mitä mä täst hyödyn ) [ ] se joka ei hommannut vielä kirjaa ( hei voiks mä kattoo sun kirjast ) [ ] häirikkö (meluaa ja huutelee välikommentteja) [ ] nukkuja ( nii joo.. et tota, mikä se kysymys oli?? ) [ ] kännykän/ läppärin räplääjä [ ] sähläri (tiputtaa kyniä, lainaa teroitinta/pyyhekumia) [ ] se, joka unohti laittaa puhelimen äänettömälle [ ] peilaileva hiusten harjaaja, tekorisipsien kiinnityksen tarkastaja [ ] niiskuttaja [ ] kynän naputtaja, pöydän rummuttaja [ ] nivelten naksuttelija [ ] jokin muu, mikä? 4. Mikä luonteenpiirre, tapa tai ominaisuus ihmisissä, yleisesti ottaen ärsyttää sinua eniten? Kiitos vastauksistasi! :) Elisa & Jasmin 20