VALTIONEUVOSTON VIIKKO

Transkriptio

1 /19 Liite Virallisen lehden numeroon 55/ VALTIONEUVOSTON VIIKKO Toimittanut Valtioneuvoston viestintäosasto SISÄLLYSLUETTELO VALTIONEUVOSTO Hallituksen esitykset Valtioneuvoston asetukset Valtioneuvoston päätökset Raha-asiat HALLITUKSEN NEUVOTTELUT EU-ministerivaliokunta LUOVUTETUT MIETINNÖT 15 VALTIONEUVOSTO HALLITUKSEN ESITYKSET Valtioneuvosto antoi eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (HE 75/2016 vp) eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia siten, ettei maanviljelijän, joka on suorittanut kasvisuojeluainelaissa edellytetyn kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan tutkinnon, tarvitsisi hankkia lisäksi ammattimaisen tuholaistorjujan pätevyyttä. Lailla täsmennettäisiin myös tuholaistorjujan ja tuholaistorjuntaan tarkoitettuja biosidivalmisteita koskevan erityistutkinnon suorittaneen henkilön rekisteröinnin peruuttamisen edellytyksiä sekä yleiseen kulutukseen luovutettavien biosidivalmisteiden rajoittamisen edellytyksiä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi kemikaalien käyttäminen Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukaisen luvan ehtojen vastaisesti. Eräitä tarpeettomaksi tulleita kansallisia asetuksia kumottaisiin. (YM neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ) Valtioneuvosto antoi eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (HE 76/2016 vp) eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Esityksessä ehdotetaan, että nykyisen 40 vuoden korkotukimallin rinnalle luodaan uusi 10 vuoden mittainen, kohdekohtainen ja yleishyödyllisyysvaatimusten ulkopuolella oleva korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Tavoitteena on monipuolistaa valtion tukeman vuokraasuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja luoda edellytyksiä kohtuuvuokraisen asuntotuotannon lisääntymiselle suurissa kasvukeskuksissa. Korkotukilainaan liittyisi aina myös valtion täytetakaus. Lainoitettavia asuntoja koskevat kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset jatkuisivat 10 vuotta. Tämän jälkeen tukija rajoitusaikaa voitaisiin lainansaajan hakemuksesta pidentää enintään 20 vuodella. Korkotuen määrästä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi eduskunnassa sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (YM hallitussihteeri Ville Koponen ) VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvosto antoi seuraavat asetukset: Valtioneuvoston asetus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen kalastussäännön 16 :ssä tarkoitetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Pöytäkirja sisältää määräykset, jotka poikkeavat kalastussäännöstä. Pöytäkirjassa on määräykset taimenen vapautuspakosta, kiinteiden pyydysten kalapesän päivittäi /55 11

2 sestä koennasta, siian kulkuverkkokalastusta koskevan kauden myöhentämisestä alkamaan elokuun alusta, siian verkkokalastuksen sallimisesta Könkämäenossa aikavälillä , enintään yhden kulkuverkon käyttöä koskevasta säännöstä, lohen ja siian lippokalastuskaudesta ja siikalipon rakenteesta sekä mateen kalastuksen sallimisesta jokialueella aikavälillä Näitä määräyksiä sovellettiin myös vuonna 2015, joiden lisäksi on sovittu, että moottorin käyttö uistelussa Kilpisjärvellä hyväksytään uutena määräyksenä osaksi kalastussääntöä. Pöytäkirjassa todetaan, että sen mukaiset määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön siten, että niitä voidaan soveltaa lukien. Pöytäkirja ja asetus tulevat voimaan (MMM neuvotteleva virkamies Orian Bondestam ) Valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa ja valtioneuvoston asetus Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Vuoden 2016 alusta voimaan tullut kalastuslaki (379/2015) muutti aiemman ammattikalastaja määritelmän uudeksi kaupallisia kalastajia koskevaksi määritelmäksi. Määritelmät eivät ole verrannollisia, joten vanhaan määritelmään perustuvia määräyksiä ei enää voida soveltaa. Tämän vuoksi annetaan uusi valtioneuvoston asetus lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa, jolla otetaan huomioon uusi määritelmä kaupallisista kalastajista. Pyrkimys on tehdä neutraali muutos siten, että lohenkalastusta koskevat rajoitukset muuttuvat mahdollisimman vähän verrattuna vuodesta 2008 voimaan tulleisiin rajoituksiin. Valtioneuvoston asetuksella säilytetään siten lohenkalastuksen yleisrajoitukset Pohjanlahdella. Yleisrajoituksilla säädellään lohenkalastuksen alkamispäivämääriä neljällä eri vyöhykkeellä. Lohenkalastus alkaa sitä myöhemmin mitä pohjoisempana vyöhyke on. Lohenkalastus isorysillä sallitaan ryhmään 1 kuuluville kaupallisille kalastajille yleisrajoitusten seitsemän viimeisen vuorokauden ajan kahdella isorysällä kalastajaa kohden. Yleisrajoitusten päätyttyä isorysien lukumäärää rajoitetaan kahdessa kolmen viikon jaksossa, ensin viiteen ja tämän jälkeen kahdeksaan isorysään kaupallista kalastajaa kohden. Lisäksi säilytetään istutetun lohen terminaalikalastusalueet ja Simojoen edustan tiukempi rajoitusalue. Lisäksi muutetaan asetusta (739/2011) Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä siten, että myös siinä otetaan vastaavalla tavalla huomioon kalastuslain uusi määritelmä kaupallisista kalastajista. Asetukset tulevat voimaan (MMM neuvotteleva virkamies Orian Bondestam ) VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET Valtioneuvosto teki seuraavat päätökset: Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös. Päätöksellä uudistetaan valtioneuvoston vuonna 2011 antama valtio-omisteisten yhtiöiden toimintaa koskeva periaatepäätös. Periaatepäätöksessä linjataan valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset periaatteet ja yleiset tavoitteet. Periaatepäätös on osoitteessa paatokset/periaatepaatokset. (VNK osastopäällikkö Eero Heliövaara ) Valtioneuvosto teki seuraavat päätökset: Päätös vahvistaa ministeri Rehnin vuosilomaan rinnastettava vapaa (VNK hallitusneuvos Arno Liukko ) Päätös nimittää Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomari Hannamaija Falck tuomarinvalintalautakunnan varajäseneksi lautakunnan päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla ) Päätös julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) 8 11 :ssä säädettyjen tehtävien ja toimintojen siirtämisestä Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta (HALTIK) Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Päätöksellä vahvistetaan HALTIK:n julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan tieto- ja viestintäteknisten palvelujen sekä integraatiopalvelujen siirtäminen Valtoriin. Siirron kohde ja siirron yksityiskohtainen toimeenpano määritellään tarkemmin sisäministeriön ja Valtorin välillä tehtävässä siirtosopimuksessa. HALTIK:iin siirretään tehtävät, joita Valtori siirron jälkeen tuottaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) 8 11 :n sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain mukaisesti. Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain 8 :n 2 momentin ja 10 :n 2 momentin mukaisesti Valtorin on erotettava julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu toiminta hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti muusta kuin turvallisuusverkkolain mukaisesta toiminnasta. Tehtävien ja toimintojen siirtojen yhteydessä siirtyvät näihin tehtäviin ja toimintoihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset, niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, vireillä olevat asiat, myyntisaamiset ja ostovelat ja siirrettävissä tehtävissä olevat henkilöt siten kuin niistä sovitaan tarkemmin siirtosopimuksessa. Siirrot toteutetaan (VM lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola ) Päätös hyväksyä perusopetuslain 7 :ssä tarkoitettu Kymenlaakson Steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n opetuksen järjestämistä koskeva lupahakemus sekä hylätä Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:n lupahakemus. (OKM hallitusneuvos Anne- Marie Brisson ) Päätös asettaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimikaudeksi. Yhteistyöryhmän tavoitteena on vahvistaa valtion, kaupunkien ja kaupunkiseutujen kumppanuutta, edistää kaupunkiseutujen uudistumis- ja kilpailukykyä, sosiaalista kestävyyttä ja kykyä vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin sekä kehittää kaupunkiympäristöjä. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: elinkeinoministeri Olli Rehn työ- ja elinkeinoministeriö; varapuheenjohtaja: alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriö; jäsenet: ylijohtaja Helena Säteri (rakennusneuvos Matti Vatilo) ympäristöministeriö, ylijohtaja Päivi Laajala (neuvotteleva virkamies Katja Palonen) valtiovarainministeriö, opetusneuvos Ulla Mäkeläinen ( alkaen), sijaisena opetusneuvos Maarit Palonen (ylitarkastaja Sari Virta) opetus- ja kulttuuriministeriö, yksikön johtaja Risto Murto (ylitarkastaja Mervi Karhula) liikenne- ja viestintäministeriö, ylijohtaja Taina Susiluoto (neuvotteleva virkamies Johanna Osenius) työ- ja elinkeinoministeriö, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (johtaja Eveliina /55

3 Pöyhönen) sosiaali- ja terveysministeriö, osastopäällikkö Jukka Aalto (kehittämisneuvos Harri Martikainen) sisäministeriö, kaupunginsihteeri Anja Vallittu (strategiapäällikkö Marko Karvinen) Helsingin kaupunki, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kaupunginsihteeri Mari Immonen) Espoon kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen (kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi) Vantaan kaupunki, pormestari Anna-Kaisa Ikonen (konsernijohtaja Juha Yli-Rajala) Tampereen kaupunki, yhteysjohtaja Antti Kirkkola (erityisasiantuntija Pasi Ahola) Turun kaupunki, kaupunginjohtaja Matti Pennanen (talousjohtaja Jukka Weisell) Oulun kaupunki, kaupunginjohtaja Timo Koivisto (kansliapäällikkö Heli Leinonkoski) Jyväskylän kaupunki, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (strategiapäällikkö Sirkku Huisko) Lahden kaupunki, kaupunginjohtaja Petteri Paronen (strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen) Kuopion kaupunki, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki (edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva) Kouvolan kaupunki, kehitysjohtaja Markku Heinonen (kehittämispäällikkö Krista Huovila) Lappeenrannan kaupunki, kaupunginjohtaja Tomas Häyry (kehitysjohtaja Susanna Slotte- Kock) Vaasan kaupunki, tilaajajohtaja Janna Puumalainen (kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen) Joensuun kaupunki, kaupunginjohtaja Antti Rantakokko Salon kaupunki (kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa Huittisten kaupunki) ja toimitusjohtaja Jari Koskinen (johtaja Ritva Laine) Suomen Kuntaliitto. Maakuntajohtajien nimeämä edustaja ja ELY-keskusten ylijohtajien vuosittain vaihtuva puheenjohtaja nimetään yhteistyöryhmän asiantuntijoiksi. (TEM ylitarkastaja Hanna-Maria Urjankangas ) Päätös asettaa valtuuskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) 69. yleiskokoukseen Genevessä ja oikeuttaa sosiaali- ja terveysministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteeri. Valtuuskunnan johtaja on perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula sosiaali- ja terveysministeriöstä ja jäsenet ovat pysyvä edustaja, suurlähettiläs Päivi Kairamo Geneven pysyvästä edustustosta, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä, pääjohtaja Juhani Eskola Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta, ministeri Renne Klinge Geneven pysyvästä edustustosta, johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansainvälisten asioiden neuvos Outi Kuivasniemi sosiaalija terveysministeriöstä, lääkintöneuvos Eero Lahtinen sosiaali- ja terveysministeriöstä, erityisasiantuntija Pasi Mustonen, Geneven pysyvästä edustustosta ja neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä. (STM neuvotteleva virkamies Ville Korhonen ) Päätös asettaa valtuuskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) 139. hallintoneuvoston kokoukseen Genevessä ja oikeuttaa sosiaali- ja terveysministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteeri. Valtuuskunnan johtaja on pysyvä edustaja, suurlähettiläs Päivi Kairamo Geneven pysyvästä edustustosta ja jäsenet ovat erityisasiantuntija Pasi Mustonen Geneven pysyvästä edustustosta ja harjoittelija Katri Lehtinen Geneven pysyvästä edustustosta. (STM neuvotteleva virkamies Ville Korhonen ) Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät: Valtioneuvoston kirjelmä (U 20/2016 vp) eduskunnalle ehdotuksista neuvoston päätöksiksi allekirjoittaa ja tehdä sopimus (EU-USA tietosuojasopimus). Sopimuksella vahvistetaan puitteet henkilötietojen suojalle, kun henkilötietoja siirretään lainvalvonnan alalla Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden välillä. Puitesopimuksessa vahvistettuja suojatoimenpiteitä ja takeita sovelletaan kaikkeen rikosasioissa tehtävän transatlanttisen lainvalvontayhteistyön puitteissa tapahtuvaan tietojenvaihtoon. (OM neuvotteleva virkamies Leena Rantalankila ) RAHA-ASIAT Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan seuraavia asioita: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksen perusteista vuonna Yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutuskorvauksena sekä erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkintokorvauksena euroa. Muualla kuin yliopistollisessa sairaalassa annettavasta peruskoulutuksesta suoritettava korvauksen suuruus on 810 euroa koulutuskuukautta ja koulutuksessa olevaa lääkäriä ja hammaslääkäriä kohden. Asetus tulee voimaan (STM hallitussihteeri Johanna Huovinen ) HALLITUKSEN NEUVOTTELUT EU-MINISTERIVALIOKUNTA Muuttoliike ja maatalouden ilmastovaikutukset EU-ministerivaliokunnan aiheina EU-ministerivaliokunta keskusteli kokouksessaan 13. toukokuuta muuttoliikkeestä osana valmistautumista 20. toukokuuta kokoontuvaan oikeusja sisäasioiden neuvostoon. Neuvostossa ovat esillä EU:n viisumipolitiikka muun muassa Euroopan komission kuun alussa antaman ehdotuksen pohjalta, EU:n ja Turkin julkilausuman toimeenpano sekä muuttoliikkeen aktivoituminen uudelleen keskisen Välimeren reitillä. Lisäksi ministerit keskustelevat Schengenalueen toiminnasta komission maaliskuussa antaman tiedonannon pohjalta. Suomi tukee pyrkimyksiä Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi. EU-ministerivaliokunta sopi myös Suomen toimintalinjasta 17. toukokuuta kokoontuvaan maatalous- ja kalastusneuvostoon. Neuvostossa keskustellaan maatalouden vaikutuksista ilmastoon. Suomi katsoo, että ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja hoitoon sekä ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaiden päästövähennysmahdollisuuksien rajallisuus. Maaja metsätaloudella on merkittävä rooli siirryttäessä kohti biotaloutta. Lisäksi neuvoston aiheina ovat eläinten hyvinvointi, yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen sekä maatalousmarkkinoiden vaikea markkinatilanne. Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p , erityisavustaja Jari Haapiainen (EUasiat), p ja EU-asioi /55 13

4 den viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p , valtioneuvoston kanslia TALOUSPOLIITTINEN MINISTERI- VALIOKUNTA Hallitus linjasi valtion omistajaohjauspolitiikkaa yhteiskuntavastuu perusarvoksi Hallitus linjasi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 12. toukokuuta valtion omistajaohjauspolitiikkaa. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä valtion omistajaohjauspolitiikkaa koskeva periaatepäätös yleisistunnossaan perjantaina 13. toukokuuta. Hallitusohjelman visio velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Pääomien käyttöä on tehostettava ja nykyistä omistusta aktivoitava. Suomeen on saatava uutta taloudellista aktiviteettia. Tase töihin, valtion omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä toteaa. Tällaisia aktivoinnin mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä. Alustatalouteen panostaminen luo uusia edellytyksiä yksityisen yritystoiminnan syntymiselle ja johtajuuden ottamiselle uusilla alueilla. Tämä taas palvelee työllisyystavoitteen saavuttamista pitkällä aikavälillä. Kehitysyhtiö uudistamisen työkaluksi Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa on Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus linjasi, että yhtiöomaisuustase on saatava nykyistä paremmin palvelemaan kasvua ja työllisyyttä. Valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tätä varten ehdotetaan perustettavaksi budjettitalouden ulkopuolella toimiva Kehitysyhtiö. Tämä järjestely mahdollistaisi irrotettujen pääomien käyttämisen uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamisen ja yritysjärjestelyiden tehokkaan toteuttamisen. Kehitysyhtiöön siirtyvät ensivaiheessa seuraavat yhtiöt: Altia Oyj, Arctia Oy (50,1 % ylittävältä osuudelta), Ekokem Oy, Kemijoki Oy, Neste Oyj (33,4 % ylittävä osuus osakkeista), Nordic Morning Oyj, Posti Group Oyj, (50,1 % ylittävältä osuudelta), Raskone Oy ja Vapo Oy (33,4 % ylittävä osuus osakkeista). Omistajaohjauksen tueksi parlamentaarinen neuvottelukunta Valtion omistajapolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista. Muutoksen hallitun läpiviemisen varmistamiseksi ja eduskunnan roolin vahvistamiseksi, esitetään valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaksi parlamentaarinen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on käsitellä neuvoa-antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Yhtiökohtaiset asiat eivät kuulu neuvottelukunnan vastuulle. Yhtiökohtaisiin rajoihin ehdotetaan muutoksia Valtiolla on merkittävä yhtiöomaisuus yhtiöissä, joille on määritelty strateginen intressi. Strategista intressiä on toteutettu joko täydellä omistuksella (100 %) tai enemmistöomistuksella (50,1 %). Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää eduskunta. Hallitus esittää strategisen intressin toteuttamisen alarajaksi 33,4 %, jolla voidaan turvata muun muassa veto-oikeus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen. Hallitus tulee esittämään eduskunnalle seuraavia omistusrajojen muutoksia vuoden 2016 toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä: Gasum Oy (0%->50,1%), Fingrid Oyj (0%- >50,1%), Vapo Oy (50,1%->33,4%), Arctia Oy (100%->50,1%), Neste Oyj (50,1%->33,4%), Posti Group Oyj (100%->50,1%) ja Kemijoki Oy (50,1%->0%). Ehdotetut yhtiökohtaiset omistusrajat perustuvat yhtiöiden strategisen aseman tarkasteluun. Tässä yhteydessä tarkasteltiin myös kunkin yhtiön omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriötä. Ohjausvastuu esitetään siirrettäväksi valtioneuvoston kansliaan jo aiemmin päätetyn peliyhtiön lisäksi seuraavissa yhtiöissä: Finavia Oyj (LVM:stä), Finnpilot Pilotage Oy (LVM:stä) ja Suomen Ilmailuopisto Oy (OKM:stä). Finrail Oy:n omistajaohjaus ehdotetaan siirrettäväksi valtioneuvoston kansliasta liikenne- ja viestintäministeriöön. Yhteiskuntavastuu valtionyhtiöiden perusarvoksi Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa ja yhteiskuntavastuun kantamisessa. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Globaalissa taloudessa on tärkeää, että valtion omistamat yhtiöt rakentavat kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Yhtenä osana pitkäjänteisen kilpailukyvyn kasvattamista on myös yhteiskuntavastuun kantaminen. Yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä esimerkiksi periaatteena, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy. Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää. Myös yrityksen uusiutumiskyvystä ja henkilöstöstä tulee pitää hyvää huolta. Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen Valtio pörssiyhtiöiden omistajana haluaa vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiön osakkeita. Valtio omistajana kannustaa pörssinoteerattujen yhtiöiden johtoa sekä rekrytointitilanteissa että muutoin sijoittamaan omaa varallisuuttaan johtamansa yhtiön osakkeisiin. Näin johto osoittaa sitoutumista, yrittäjyyttä sekä uskoa johtamansa yhtiön kasvuun ja kehitykseen. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennetään Yritysjohdon irtisanomiskorvaukset ehdotetaan puolitettavaksi. Valtion näkemyksen mukaan uusissa sopimuksissa pörssiyhtiöissä ja pörssiyhtiöihin rinnastettavissa listaamattomissa yhtiöissä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen yhteenlaskettu suuruus ei saisi ylittää 12 kuukauden kiinteää palkkaa. Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p sekä osastopäällikkö Eero Heliövaara, p , valtioneuvoston kanslia Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa: / /P%C3%A4%C3%A 4ministeri+Sipil%C3%A4n+esitys+ tase+t%c3%b6ihin /cab0 abdf-8ca8-42f0-83a0-2875c2c6bfc /55

5 TALOUSPOLIITTINEN MINISTERI- VALIOKUNTA linjasi toimista yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi on tehnyt linjauksia hallitusohjelmaan kirjatun yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) veroleikkurin poiston korvaavista toimista. CHP-veroleikkurin poisto korvataan lämmityspolttoaineiden energiaveroa korottamalla hiilidioksikomponenttia painottaen. Tavoitteena on parantaa uusiutuvien energialähteiden asemaan fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Hallitusohjelmassa eräänä veropoliittisena linjauksena verotuottojen lisäämiseksi ja samalla sähkön ja lämmön yhteistuotannon ohjaamiseksi vähäpäästöisemmäksi on CHP:n hiilidioksidiveron alennuksen (CHP-veroleikkuri) poistaminen vaiheittain. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat mallin ja aikataulun. CHP-veroleikkurin poiston valmistelemiseksi ja veromuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ministeriöt tilasivat yhdessä VTT:ltä selvityksen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poiston vaikutuksista. Selvitys osoitti, että nykyinen energiaverojärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin valtiontalouden sekä energiaja ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta ja esimerkiksi kivihiilen käyttö vähenee tasaisesti. CHP-veroleikkurin poisto ei selvityksen mukaan olisi edistänyt hallitusohjelmassa sille asetettuja ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita. Vaikutukset olisivat energian hinnan, energiatehokkuuden, omavaraisuuden ja ympäristönäkökohtien näkökulmasta olleet pääasiassa joko neutraalit tai lievästi negatiiviset. Siksi olemme etsineet toisen tavan löytää sovittu verotuotto. Tällä uudistuksella parannamme uusiutuvien energialähteiden asemaa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, valtiovarainministeri Alexander Stubb toteaa. VTT:n selvitys Energiaverotus perustuu polttoaineen energiasisältöön (energiasisältövero) ja polton hiilidioksidiominaispäästöön (hiilidioksidivero). Kun energiasisältö- ja hiilidioksidivero laajojen selvitysten jälkeen otettiin käyttöön vuonna 2011, on veronkorotusten painopiste ollut hiilidioksidiverossa niin, että hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin hinta on noussut 30 eurosta 54 euroon hiilidioksiditonnilta. CHP-veroleikkurin poiston toteuttamatta jättämisen aiheuttaman verotuottovajeen täyttämiseksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti korottaa lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin hintaa vuoden 2017 alusta 58 euroon hiilidioksiditonnilta, jolloin hiilidioksiditonnin hinta olisi sama kuin liikenteen polttonesteillä. Lisäksi energiasisältöveroa korotetaan hieman, noin 0,4 euroa megawattitunnilta. Korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuisi siten hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Turpeen verotasoon ei ehdoteta korotuksia. Korotus kohdistuisi fossiilisista polttoaineista voimakkaimmin kivihiileen ja parantaisi uusiutuvien energialähteiden asemaa fossiilisiin polttoaineisiin nähden. LUOVUTETUT MIETINNÖT Oikeusministeriö julkisti turvapaikkavalitusten hajauttamista eri hallinto-oikeuksiin selvittäneen työryhmän mietinnön. Työryhmä puoltaa turvapaikkavalitusten käsittelyn hajauttamista. Nykyisin kaikki turvapaikkapäätöksiä koskevat valitukset käsitellään keskitetysti Helsingin hallinto-oikeudessa. Työryhmän mielestä näitä valituksia voitaisiin vastaisuudessa osoittaa Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi käsiteltäviksi kahdessa tai kolmessa hallinto-oikeudessa. Työryhmä katsoo, että hajauttamiseen tulisi ryhtyä jo ennen kuin ulkomaalaisasioiden määrä nousee Helsingin hallinto-oikeudessa muutoin kuin tilapäisesti valtaosaksi käsiteltävien asioiden kokonaismäärästä. Mietintö on osoitteessa oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/ / Files/16_2016_Turvapaikkavalitusten_kasittely_64s.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö, Kari Kiesiläinen, p , osastopäällikkö, ylijohtaja Sami Manninen, p sekä työryhmän sihteeri, kehittämispäällikkö Tuula Kivari, p , oikeusministeriö. Professori Petri Virtanen luovutti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle HAUS kehittämiskeskus Oy:n asemaa ja tehtäviä sekä kehittämisvaihtoehtoja käsittelevän selvitystyön (tiedote 10.5.). HAUS tuottaa valtionhallinnolle ns. sidosyksikkönä henkilöstökoulutuspalveluja. Professori Virtanen nostaa selvityksessään esille useita havaintoja yhtiöstä. Yhtiön talous on tasapainossa mutta sen osuus virastojen henkilöstökoulutuksen ostoista (5 10 %) on pieni. Yhtiö menestyy hyvin kansainvälisissä henkilöstökoulutuksen ja kehittämistoiminnan kilpailutuksissa. Yhtiön organisaatio on varsin pieni. Selvityksen keskeisimpinä johtopäätöksinä professori Virtanen pitää sitä, että supistuvassa valtionhallinnossa on järkevää keskittää valtionhallinnon henkilöstökoulutus ja kehittämiskonsultoinnin toimeenpanoa valtiokonsernin sisällä ja HAUSilla on hyvät edellytykset hoitaa tämä tehtävä. Yhtiön tulee kuitenkin uudistaa strategiansa ja palveluportfolionsa, jotta yhtiö pystyy jatkossa paremmin vastaamaan valtionhallinnon uudistamistyön haasteisiin ja toimimaan hallituksen tukena hallinnon reformien toteuttajana. Selvitys on osoitteessa /HAUS+kehitt%C3%A4miskeskuksen+asemaa%2C+teht%C3% A4vi%C3%A4+sek%C3%A4+toiminnan+uudistamista+koskeva+selvitys/9e6a af d 7775ad33df. Lisätietoja: selvityshenkilö, professori Petri Virtanen, p , sekä ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p , valtiovarainministeriö. Valtioneuvoston viikkoa koskevat tiedustelut ja huomautukset pyydetään osoittamaan valtioneuvoston viestintäosastolle, os. Snellmaninkatu 1 A, Helsinki, p , Edita Publishing Oy, Helsinki /55 15