SYKSYN 2012 JA KEVÄÄN 2013 SEUTUTAPAAMISET POHJOIS- SAVOSSA IKÄINNOVAATIO HANKKEEN PUITTEISSA - KOOSTE

Transkriptio

1 1 SYKSYN 2012 JA KEVÄÄN 2013 SEUTUTAPAAMISET POHJOIS- SAVOSSA IKÄINNOVAATIO HANKKEEN PUITTEISSA - KOOSTE 1) Sisä-Savon alueen seututapaaminen liittyen Ikäinnovaatio hankkeeseen Vesannolla 2) Ylä-Savon alueen seututapaaminen liittyen Ikäinnovaatio hankkeeseen Iisalmessa 3) Koillis-Savon alueen seututapaaminen liittyen Ikäinnovaatio hankkeeseen Kaavilla 4) Leppävirran ja Varkauden alueen seututapaaminen liittyen Ikäinnovaatio hankkeeseen Leppävirralla 5) Kuopion seutuseminaari liittyen Ikäinnovaatio hankkeeseen Kuopiossa

2 2 Sisällys 1 Media Seututilaisuuksien ohjelma Postikysely Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimus Seuraavat seututilaisuudet keväällä 2013 ja muut suunnitelmat Hallintokuntien yhteistyö Viestintä Hankkeet Hyvän hoidon käsite ja ikääntyvien ihmisten tarpeet tulevaisuudessa? Matalan kynnyksen toimipisteet Tulevaisuuden asuminen? Omaishoidon kehittäminen Yhdistys-, järjestö-, kyläyhteisö ja vapaaehtoistyö Palvelujärjestelmiin koordinaattori? Ikääntyvien työurat ikä ei ole este yrittämiselle? Pärjäin hanke idea (Pekkarinen, A. Uutis-Jousi , liite 2; Heikkinen, A Koillis-Savo , Liite 3) Green Care Tulevaisuuden teknologia? Ateriapalvelut ja ikääntyvien ihmisten ravitsemus tulevaisuudessa - ikääntyvän ihmisen tarpeista uudenlaisiin ravitsemuspalveluihin? Kirjastoautojen monipuolisempi hyödynnettävyys? LIITTEET... 35

3 3 1 Media Seututilaisuuksista ja Ikäinnovaatio hankkeesta Pohjois-Savon alueen lehdissä ja radiossa: Kinnunen, J Artikkeli Ikä ei tee hoidokiksi. Savon Sanomat Lähde: Hytönen, A Paikallislehti Sisä-Savo Ikäinnovaatioseminaari kokosi toimijoita. Liite 1 Ylä-Savon seututilaisuus Radio Sandels Pekkarinen, A Uutis-Jousi , Kansalais- ja järjestötila Vuorelaan Pärjäin hankkeen avulla. Liite 2 Heikkinen, A Koillis-Savo , Pärjääminen on jokamiehen oikeus. Liite 3 Pennanen, E. Soisalon seutu Elo, A Savon Sanomat Ikääntymisen mallialueeksi. Liite 4

4 4 Ohjelmasarja 10 kysymystä ikääntymisestä Yle Savolla Mä joka päivä töitä teen - ikuisestiko? Oma koti kullan kallis, mutta kauanko kotona pärjää? Kysyvä ei tieltä eksy o (matalan kynnyksen neuvontapisteet, kurssit ja ikääntyneille suunnattu toiminta kunnissa) Sua vain yli kaiken mä rakastan - ja hoidan? Mitä kuuluu? o (Ikäinnovaatio kyselytutkimuslomakkeet liikkeelle) Sauna, viina ja terva - löytyykö viisaampia vaihtoehtoja? Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu - kuuluuko ikäihmisten ääni kunnissa? Puhelinlangat laulaa - teknologia kotiapuna? Sammaloituuko vieriväkin kivi? (kuntouttava työote) Ei kultainen nuoruus jää unholaan - tukea ja toimintaa ikäihmisille o (poikkihallinnollinen yhteistyö) Ohjelmasarjan Internet linkki, josta voi kuunnella lähetyksiä:

5 5 2 Seututilaisuuksien ohjelma Ikäinnovaatio hankkeen aamupäivän seututapaamisten aikana käytiin läpi Ikäinnovaatio hankkeen kevään aikana pidetyn yhteissuunnittelupäivän ( ) koostetta sekä aihetta tukevia tutkimuksia sekä raportteja. Seututilaisuuksissa ikääntyvien pohjoissavolaisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä / ylläpitäviä käytäntöjä nostettiin esille. Seututapaamisissa oli sama kohderyhmä ja ohjelma kaikkien seututilaisuuksien kohdalla. Seututilaisuuksissa esiteltiin mm. ikääntyvien perhehoito VOEMA hankeideaa, Siilinjärven Pärjäin hankeideaa, Ilvola-säätiön vapaaehtoistyö koulutusta Kiuruvedellä, Green Carea (mm. SENNI-projekti), Hyvinvointikioski hanketta, VArhainen MUkaantulo ikäihmisen arjessa (VAMU) projektia, Ikääntyvien työurat, esim. Senioriosaajat ( SEAL-palvelujärjestelmä, Kaista Savoon hanketta ja Hyvän Hoidon Strategia (HHS) -hanketta. Seututilaisuuksissa ajatuksia vaihdettiin mm. ennaltaehkäisevän työn / matalan kynnyksen toiminnan merkityksestä ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn kannalta, ikääntyvien ihmisten kuntoutumisesta (vrt. kuntoutus sana) ja liikuttavan avun tarpeesta laitoksesta kotiuttamisen jälkeen, kotihoidosta ja kotona asumisen / hyvinvoinnin tukemisesta, käsitteestä mitä on hyvä hoito, tiedottaminen eri projekteista kuntalaisille, muiden kuntien hyvistä käytännöistä ja näiden levittämisestä mietittiin myös konkreettisia toimenpiteitä, joita hankkeiden myötä syntyy kunnissa IKIPOSA tutkimus ja tutkimustulokset kuntien päätöksenteon apuna

6 6 Seututilaisuuksissa todettiin, että tiedottamista eri hankkeisiin liittyen voitaisiin tehdä vielä perusteellisemmin, esimerkiksi Hyvinvointikioskista osallistujat olivat Pohjois-Savossa hyvin kiinnostuneita. Toisaalta pohdittiin, että tiedottaminen on ongelma monien hankkeiden kohdalla, sillä verkostoituminen vie oman aikansa. Itsessään tieto hankkeista leviää mm. henkilöstön koulutusten myötä ensin henkilökunnalle ja sieltä eteenpäin asiakkaille. Tärkeää olisi nostaa ikääntymistä teemana esille alueellisesti esimerkiksi television keskusteluohjelmiin / seniori-tvkanava Ylelle. Tärkeäksi koettiin, että ikääntyvistä ihmisistä puhutaan myönteiseen sävyyn mediassa: ammattitaitoisina osaajina ja aktiivisina yhteiskuntaan osallistujina. Ikääntyminen pitäisi kokea siten, että silloin on aika tehdä sitä, mistä on aina haaveillut. Seututilaisuudessa Kuopiossa otettiin esille ikääntyvien ihmisten palvelukokonaisuus sanana meillä on ikään kuin eräänlainen palvelu usko, olemme sidoksissa palveluihin, vaikka meidän pitäisi tuntea olevamme sidoksissa omiin päätöksiimme ja valintoihimme. Ei auta vaikka liikuntapalveluja tarjotaan, jos niihin ei osallistuta, ei se kohota / ylläpidä toimintakykyä millään tavoin. Ikääntyvän itsensä osallistuminen, harrastaminen, uuden oppiminen ylläpitää toimintakykyä, mutta miten saadaan ihmiset ottamaan itse vastuuta toimintakyvystään? Onnistuisiko esim. vertaisopin kautta tai läheisien avustuksella? Koettiin, että kuntien / kaupunkien liikunnalliset ja kulttuurilliset palvelut ovat tärkeitä virikkeitä alueen asukkaille. Seututilaisuuksissa koettiin, että yhdessä miettimistä ja keskustelua eri toimijoiden kanssa tarvitaan, jotta ikääntymiseen liittyviä haasteita saadaan ratkaistua. Etenkin haja-asutusalueilla tarvitaan ratkaisuja, jotka voivat olla hyvin pieniä ja helposti toteutettavia. Esimerkiksi Kangaslammilta poistetun automaatin jälkeen apteekista on voinut nostaa rahaa. Tämänkaltaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta palvelut saadaan taattua myös hajaasutusalueille. Syksyn seututilaisuuksien pohjalla olleet PowerPoint diat ja linkit tilaisuudessa esitettyihin tutkimuksiin ja raportteihin lähetettiin seututilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden sähköpostiosoitteisiin. Lisäksi lähetettiin palautekysely. E-lomakkeella kerättyä palautetta hanke hyödyntää mm. seuraavien seututilaisuuksien suunnittelussa.

7 7 3 Postikysely Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimus Syksyn seututilaisuuksissa tiedotettiin tämän syksyn aikana lähtevästä postikyselystä Pohjois- Savon kuntien 60- ja 70-vuotiaille henkilöille. Tuusniemeltä Lea Mustonen, vanhustyönjohtaja, kirjoitti helppo lukuisen, kansantajuisen tekstin kuntalaisille lähtevästä kyselystä, jonka lähettää Koillis-Savon lehteen. Ohessa on (liitteenä 5) Mustosen Lean laatima teksti, jota voidaan käyttää tarpeen tullen pohjana alueen muihinkin paikallislehtiin. Ikäinnovaatio hankkeen puolesta tullaan lähestymään Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtajia aiheen tiimoilta ja lisäksi paikallislehtiä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan käsittely tutkimusluvasta on , jonka jälkeen tiedotus kyselystä käynnistyy välittömästi. Kuopion seutuseminaarissa käytiin läpi sitä, että tällä hetkellä kyselyn vastausprosentti on ensimmäisen kierroksen jälkeen noin 31 % ja muistutuskysely on lähtenyt Todettiin, että IKIPOSA tutkimus on tärkeä kuntien päätöksenteon kannalta, sillä kyselyn tulokset toimivat kuntien päätöksenteon apuna. Tilaisuudessa olleet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajat totesivat, että heiltä on myös lähtenyt joulukuussa ja 65- vuotiaille kysely. Kuopion seutuseminaarissa ehdotettiin, että kyselystä tiedottamiseen tulisi hyödyntää myös muita, uusia kanavia, kuten esim. TerveKuopio kioskia jne. Ohessa seuraavalla sivulla on purettu auki Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) kyselytutkimuksen ajatusta (Kuvio 1).

8 8 Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimus (pitkittäistutkimus) 3&4IKÄDATA Itä-Suomen yliopiston tutkimusrekisteri REKISTERITIEDOT (Tutkimusrekisteriä täydennetään myöhemmin kansallisista sosiaali- ja terveysrekistereistä) Sosiaali- ja terveyshilmo rekisteri, Resepti-, erityiskorvaus- ja eläkkeen saajan hoitotukirekisteri, Tilastokeskuksen implanttirekisteri ja kuolinsyyrekisteri; Syöpärekisterin tiedot; kuntien tuottamat sosiaali- ja terveys- sekä palvelunkäyttörekisteritiedot. KERÄTTÄVÄT KYSELYAINEISTOT postikyselynä Pohjois- Savossa ; 5 vuoden välein Yhdistetään kyselyaineistoon (tutkimusrekisteriin) tutkittavan antaman suostumuksen perusteella (suostumusasiakirja) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1. vaiheessa pohjoissavolaisten (vuonna 2012) 60- ja 70- vuotta täyttävien henkilöiden toimintakykyä, elämänlaatua ja tulevia palvelutarpeita. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät mahdollista toimintakyvyn / elämänlaadun muutosta ja millaisilla menetelmillä / palveluilla toimintakykyä edistettäisiin Pohjois-Savossa. HYÖDYT Ikäinnovaatio hanke ( HYÖDYT TUTKIMUSRYHMÄ Tieteellinen tutkimus Tutkimusrekisterin tutkimusaineistoa hyödyntävät Itä-Suomen yliopiston eri tiedekunnat sekä kansallisesti että kansainvälisesti tieteellisissä julkaisuissa. Jatkotutkimuksen tavoitteena lisätä tietämystä pohjoissavolaisten henkilöiden toimintakyvystä Tutkimus on merkittävä kansallisesti, koska Pohjois-Savosta saatuja tuloksia on mahdollista käyttää hyväksi myös muualla tulevia ikääntyvien ihmisten palveluita / toimintakyvyn edistämisen toimenpiteitä suunniteltaessa. Tutkimus on merkittävä kansainvälisesti, koska ikääntymisen haasteet ovat kaikkialla maailmassa samansuuntaisia. Kuvio 1. Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) Tutkimus.

9 9 4 Seuraavat seututilaisuudet keväällä 2013 ja muut suunnitelmat Seuraavan Sisä-Savon alueen seututilaisuuden paikaksi ehdotettiin tilaisuudessa Tervoa. Koillis-Savon osalta seuraavan seututilaisuuden paikaksi valikoitui Rautavaara. Muiden seututilaisuuksien osalta kevään seututilaisuuksien paikat jäivät vielä avoimeksi. Kuopion seutuseminaarissa pohdittiin syksyllä 2013 alkavien tuuppauspäivien rakennetta ja erityisesti sitä, miten tavoittaisimme passiivisia henkilöitä (kohderyhmään kuuluvat henkilöt, jotka eivät esim. liiku terveytensä kannalta riittävästi / osallistu tapahtumiin / toimintaan) mikä toimisi motivaatiotekijänä heidän tavoittamisessaan. Ideointia käytiin lyhyesti jo tilaisuudessa, mutta Kuopion seutuseminaarista osallistujille lähetettyyn palautekyselyyn otettiin osio, jossa voi antaa ehdotuksia ko. tuuppauspäivään liittyen. Seminaarissa oli puhetta, että mm. Hyvinvointikioskin pitämät äijäviikot ja muut teemat tulisi ottaa käyttöön. Myös valmiit kokoontumisyhteydet on hyödynnettävä, kuten metsästysseurojen yms. kokoontumiset. Näiden lisäksi tuuppauspäivä voisi sisältää erilaisia mittauksia, kuten kehonmittauskoostumus jne., joilla voisi olla houkutteleva vaikutus. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kevään 2013 aikana rakentaa Ikäinnovaatio hankkeen internet-sivuille osio, jossa voi lähettää ideoitaan tuuppauspäivän järjestämiseen. Seutuseminaarissa otettiin esille, että tuuppauspäivien Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelmassa ( on järjestetty tapahtumia elinvoimaa eläkevuosiin. Näistä tapahtumista on tehty malli, jota voitaisiin soveltaa Ikäinnovaatio hankkeen tuuppauspäiviin. Kunnossa kaiken ikää ohjelma on keskittynyt erityisesti eläkeikää lähestyvien ja sen juuri ylittäneiden kansalaisten säännölliseen liikuntaaktiivisuuteen ja terveellisten elämäntapojen vahvistamiseen.

10 10 5 Hallintokuntien yhteistyö Osallistujilta kerätyissä palautteissa ihmeteltiin (mm. Ylä-Savo ja Varkaus ja Leppävirta seututilaisuudet), että miksi tilaisuudesta puuttuu mm. kuntien eri hallintokuntien edustajia. Koettiin, että tämä juontaa juurensa siitä, että ikääntyvien palveluiden kehittäminen nähdään liiaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä. Palveluiden kehittämiseen on kuitenkin oma osuutensa myös kulttuurista, liikunnasta ja teknisistä asioista vastaavilla tahoilla. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat elämässään muutakin kuin hoitoa; ikäihmiset ovat hyvin aktiivisia ja harrastavat monia asioita. Tilaisuuksissa korostettiin, että ensi keväänä hanke ottaa yrittäjät ja kuntien teknisen toimen kohderyhmäkseen, jotta hallintokuntien rajat ylittävä ikääntymiseen varautuminen toteutuisi kunnissa. Seututilaisuuksissa koettiin teiden huollon olevan haaste kunnille.

11 11 6 Viestintä Seututilaisuuksissa keskustelua herätti viestinnän toimivuus vs. toimimattomuus ja oppaiden hyödyllisyys vs. hyödyttömyys. Tilaisuuksissa koettiin, että viestinnän olisi oltava mahdollisimman yksinkertaista - kuntien Internet-sivut ja oppaat eivät auta tarvittaisiin koordinaattoria, joka esittelisi ja olisi apuna mm. lomakkeiden täyttämisessä. Pohdittiin, että tulisi löytää uusia viestintäkanavia, joiden kautta ydinviestit (kuten tiedote IKIPOSA kyselystä), olisivat jaettavissa esim. Terve Kuopio kortin mukana. Lisäksi pohdittiin, että miksi ei voisi lähteä automaattisesti tietoa kuluttajille kun he tulevat terveyden / iän perusteella etuuksien piiriin. Seutuseminaarissa esitettiin, että osalle ihmisistä tieto menee perille mm. sähköpostilla, toisille parhaiten henkilökohtaisen kutsun kautta ja osan on saatava tietoa paperilla jaettavassa muodossa. Mietittiin keinoja tavoittaa eläkeläisiä / lähiaikoina eläkkeelle siirtyviä henkilöitä ja etenkin niitä, jotka eivät kuulu järjestöihin. Voisiko näitä henkilöitä tavoittaa esim. lapsien kautta? Kuopion seutuseminaarissa nostettiin esille, että Kaupungintalon aulassa on ikäihmisille tärkeää tietoa saatavilla, mutta silti suurin osa ei tiedä näiden tietojen olemassa olosta mitään voisiko paikallisen median kautta saada tietoa leviämään paremmin ikäihmisille näiden olemassaolosta? Vai onko oppaiden paikka / ajankohta mietitty väärin, tulisiko niiden / ikääntyviä koskevan informaation olla paikassa, jossa ikääntyvät liikkuvat? Toisaalta koettiin, että oppaat eivät tavoita kohderyhmäänsä, vaikka niitä olisi ja vaikka ne saavuttaisivatkin kohderyhmän. Oppaissa mahdollisesti olevat mainokset sotkevat hyvät asiat ja mainoksien joukossa oppaat menevät roskiin. Pohdittiin paljon sitä, miten hallintokuntien tiedon jakaminen tapahtuisi mahdollisimman helposti esimerkiksi Tampereen malliin kannattaisi perehtyä ja suunnitella jo nyt sitä kun ikääntyvät käyttävät yhä enemmän Internetiä, että kuinka sähköinen tiedottaminen toimii tulevaisuudessa viestinnässä?

12 12 Seutuseminaarissa pohdittiin myös sitä, että miten tiedottamiseen saataisiin apua kaupungilta tai joltain muualta taholta, esimerkiksi silloin kun eri kuntosaleilla on ilmainen jakso kokeilla eri liikuntamuotoja.

13 13 7 Hankkeet Ikäinnovaatio hankkeen puitteissa konkreettisia toimenpiteitä on tehty jo ainakin Koillis- Savossa. Hankkeen aikaansaamia toimenpiteitä kunnissa ovat mm. Juankoskella liikuntatoimen puolesta järjestetty frisbee golf rata ja Rautavaaran puistoalueen esteettömyys. Lisäksi seututilaisuuksien kautta hankkeessa on päästy konkretiaan. Seututilaisuuksissa epäiltiin hankkeiden juurtumista käytäntöön ja hankkeista saatavien tuloksien hyödyntämistä käytännön tasolla. Pohdittiin myös hankkeiden toteuttajan vaikutusta oman organisaation sisällä vs. ulkopulinen käytännöksi juurtumisessa. Kuopion seutuseminaarissa oltiin sitä mieltä, että hankkeiden tulokset ja (IKIPOSA) Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä apuvälineitä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi koettiin, että hankkeet toimivat ns. boostereina kehittämisessä. Nostettiin esille myös sitä, että kunnat hakevat hankkeiden kautta rahoitusta kehittämiseen, koska kuntien resurssit ovat nykyisessä taloustilanteessa niukat.

14 14 8 Hyvän hoidon käsite ja ikääntyvien ihmisten tarpeet tulevaisuudessa? Osallistujia keskustelutti käsite siitä, mikä on hyvää hoitoa puhummeko ja ajattelemmeko kaikki samoin hyvän hoidon suhteen? Tulisiko ennemmin miettiä sitä, mitä on hyvä / mielekäs elämä? Tällöin tulisi huomioitua paremmin ennaltaehkäisevän palvelun näkökulma ikääntyvän kannalta. Toisaalta voitaisiin pohtia sitä, miten ikääntyvien hyvää elämää tuetaan? Tuetaanko hyvää elämää sillä, että esim. koti on mahdollisimman turvallinen, hyvinvointiteknologia apuna kotona, kotihoidossa työntekijöille jaetaan uusinta tietoa yhteistyöverkostojen kautta ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen yms. konkreettiset asiat hyvän elämän tukemiseksi. Osallistujia mietitytti tulevaisuus, millaisia toiveita ikäihmisillä on tulevaisuuden suhteen ja miten vuoropuhelu toteutuisi tulevaisuudessa.

15 15 9 Matalan kynnyksen toimipisteet Seututilaisuuksissa keskusteluja käytiin matalan kynnyksen toimipisteiden vaikutuksista ja siitä, mitkä olisivat ne konkreettiset mittarit, joilla näitä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksia voitaisiin parhaiten mitata / palvelujen vaikuttavuus todentaa. Hankalaksi asian tekee mm. se, että tulokset näkyvät mahdollisesti vasta myöhemmin. Hyvinvointikioski hanke ja (VAMU) Varhainen Mukaantulo ikäihmisen arjessa -projekti Ylä-Savon alueen seututilaisuudessa koettiin tärkeäksi se, että lääkeosaamista tuotaisiin kuntiin esimerkiksi hyvinvointikioskin (Hyvinvointi Otteen) kautta. Hyvinvointikioski hankkeessa on jo tehty poikkihallinnollisesti yhteistyötä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Kuopion seutuseminaarissa kyseltiin paljon ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutuksien arvioinnin ja mittaamisen haasteellisuudesta. Seututilaisuudessa oltiin sitä mieltä, että mittarit olisivat hyviä kertomaan kansalaisille siitä, että millaisia muutoksia on tapahtunut. Hyvinvointikioski hankkeen projektipäällikön Tarja Hoffrénin mukaan Kuopion Terve Kuopio -kioskin asiakasmäärä on vakiintunut ja mm. elokuussa kioskissa on käynyt jopa 800 asiakasta. Seutuseminaareissa kyselyä herätti asiakaspalaute miten sitä on kerätty ja millaista palautetta saatu? Jatkoehdotuksena kioskin toimintaan heitettiin ehdotus Seniorineuvonta Ankkuri Joensuussa mitä jos hyvinvointikioskissa opetettaisiin täyttämään lomakkeita, joiden kanssa ikääntyvillä ja heidän läheisillään on ongelmia? VAMU -projektin suhteen keskustelua herätti se, kuinka ideaa jatkojalostettaisiin pienemmissä kunnissa, joissa ei ole esim. ravitsemusterapeuttia, geriatrista osaamista (erikoisosaajat) jne. millaisia konsultaatiomuotoja tarvitaan? Kuopion seutuseminaarissa kyseltiin sitä, että onko palautteista ilmennyt, että asiakkaat kokeneet (henkilöstön lisäksi) muutoksen toimintatavoissa? Koettiin tärkeäksi se, että asiakkaan valmennus ja ohjaus on mukana mm. kansalaisopiston kautta sillä hoitokeskeisen ilmapiirin on muututtava.

16 16 10 Tulevaisuuden asuminen? Seutuseminaarissa todettiin, että Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa hankkeessa on laadittu julkaisuja asumiseen liittyen mm. Lahti, P. Näkökulmia ikääntyneiden palvelualueen kehittämiseen - esimerkkinä Keuruun Lehtiniemi ja Välikangas, K. Kuinka toteutetaan palvelualue? Palvelualueen prosessin kuvaus toimijoiden näkökulmasta. Esimerkkinä Kiihtelysvaara. Kehitettäviä painopistealueita tulevaisuutta ajatellen: asuminen, liikenneratkaisut sekä poikkihallinnollisuus. Seututilaisuuksissa keskustelua käytiin seniorikampusajattelun noususta, elämänkaariajattelun mukaisesta rakentamisesta, senioritaloista ja ryhmäasumisesta. Vesannon teknisen johtajan mukaan kunnan teknisellä osastolla on otettu tavoitteeksi kotona asumisen tukeminen. Kuopion seutuseminaarissa kysymystä tuli koskien kaupungin asuntosuunnittelua - omien vanhempien kanssa samassa pihapiirissä asuminen. Todettiin, että Kuopion asuntotoimi osaisi vastata kysymykseen. Tilaisuudessa olleiden mukaan ainakin Hollannissa on olemassa tähän malli. Lisäksi kysymys nousi esille koskien kaksikerroksisien rivi-/omakotitalojen porrashissejä, ovatko ne kuntien toimesta tuettuja? Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta on lähtenyt kysely 55- ja 65- vuotiaille joulukuun 2012 aikana, jossa kysellään asuinympäristöön liittyvistä asioista. Smart environment for assisted living (SEAL) Kuopion seutuseminaarissa esiteltiin lyhyesti myös Smart environment for assisted living (SEAL), joka on modulaarinen etähoidon ja älykodin yhdistävä järjestelmä, joka luodaan loppukäyttäjien ehdoilla. SEAL on suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat apua päivittäisessä elämässä. SEAL:in keskipisteessä ovat palvelut ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille, mutta samalla järjestelmää suunnitellaan myös terveille ja aktiivisesti terveyttään seuraaville käyttäjille unohtamatta hoitotyön ammattilaisia. SEAL:n avulla on tarkoituksena parantaa elämänlaatua ja pidentää itsenäistä elämää kotona ja samalla tuoda kustannussäästöjä helpottamaan hoitotyötä: asioita helposti, kätevästi ja ennen kaikkea turvallisesti. SEAL-järjestelmä tullaan

17 17 kehittämään Artemis DEMANES-projektin rahoituksella ja yhteistyössä Suomen konsortion yritysten kanssa (MEGA Elektroniikka Oy, Convergens Oy). Ryhmäasuminen Vesannolla tekninen johtaja Juha Soininen oli paikanpäällä kertomassa toteutetuista toimista asumiseen liittyen. Soinisen mukaan yksiörakentamista ollaan suuntaamassa ryhmäasumismuotoon. Ylä-Savossa tietoa kaivattiin mm. siitä, että onko ryhmäasumisen tuloksellisuutta tutkittu henkilöiden omasta kokemuksesta tarkasteltuna. Ikäinnovaatio hankkeen toimesta luvattiin selvittää asiaa ja löydettiin mm. Internet-sivusto ryhmärakennuttamisen portaali, jonka kautta pääsee tutustumaan ryhmärakennuttamisen menetelmiin, hankkeisiin ja ryhmiin, jotka rakennuttavat sekä alalla toimiviin ammattilaisiin ( Iäkkäiden kampusalueet Iäkkäiden ihmisten kampusalueet jakavat mielipiteitä. Ylä-Savossa pohdittiin, että lähipalvelualuetyö olisi parempi kuin kampus sanana. Hyviksi puoliksi nähtiin esteetön ympäristö ja liikkuminen sekä se, että palvelut olisivat lähellä (kun avuntarve tulee, palvelut ovat saatavilla kotiin). Tärkeäksi nähtiin se, että kaikenikäisiä asuisi alueella. Kuopion seutuseminaarissa nostettiin esille Jyväskylän Vitapolis, josta voisi olla mallinnettavaa ko. hankkeenkampusajattelussa. Peruskorjaushankkeet Vesannolla tekninen johtaja nosti esille peruskorjaushankkeet (mm. peruskorjaushanke, jossa ilmeni, että pienet toimenpiteet riittävät korjaamaan puutteita, joita ikääntyvien asunnossa esiintyy.). Hissittömät kerrostalot Seututilaisuuksissa nousi esille hissittömät kerrostalot keskustan läheisyydessä. Ongelmaksi nähtiin Ylä-Savossa se, että hissinvalmistajat ja taloyhtiöt eivät keskustele yhteistyössä keskenään.

18 18 Taloyhtiöiden käyttämättömät tilat Esille nousivat taloyhtiöiden käyttämättömät tilat ja se, että tiloja voisi käyttää taloyhtiöiden asukkaiden aktivointiin esimerkiksi työpajatoiminnan muodossa. Aktiivisten ikääntyvien asuinyhteisö Saarijärven ja asuinyhteisö Loppukirin mallit Seututilaisuudessa käytiin keskustelua myös yksityisen omistukseen pohjautuvasta Saarijärven hankkeesta / mallista (aktiivisten ikääntyvien asuinyhteisö asumisoikeusyhteisönä) ja pohdittiin sitä, voisiko ko. ajatusmalli levitä muille alueille, sillä myös yksityisesti on mahdollista tukea asumista, sillä osa eläkeikäisistä kustantaa mielellään itse asumisensa. Keski-Suomessa Saarijärvellä on otettu mallia Helsingin Arabianrannan aktiivisten seniorien asuinyhteisöstä Loppukiristä ( joka on asunto-osakeyhtiö. Saarijärvellä hankkeen on toteuttanut asumisoikeusyhdistys. Asumisoikeusyhdistys pyrki vastaamaan ikäihmisten tarpeisiin haluun pysyä aktiivisina ja säilyttää mahdollisimman pitkään valinnanvapautensa ja itsemääräämisoikeutensa. Asuinyhteisö ei ole palvelutalo, se on tarkoitettu yli 55-vuotiaille ikääntyville ihmisille. Asuinyhteisön on tarkoitus olla toimintakykyisten eläkeikää lähestyvien tai eläkeläisten asumismuoto ja elämäntapa. Ajatuksena on, että oman asunnon lisäksi on yhteistä toimintaa, joka pitää asukkaat virkeinä ja toimintakykyisempinä (sosiaalinen toiminta). Toiminnalla on ajatuksena siirtää yhteiskunnallisen palvelun tarvetta myöhempään ajankohtaan. Lähde: Pajuvirta, P Saarijärvelle senioreiden asumisoikeusyhteisö. Kansan Uutiset verkkolehti. Linkki: Luettu

19 19 Ikäihmisen asumisopas? Pohjois-Savon liiton Ikääntyneiden asumisraportissa 2012 mainittu Ikäihmisen asumisopas ajatus sai kannatusta mm. Sisä-Savossa. Osallistujien mukaan asumisoppaan laatimisen tiimoilta olisi tehtävä yhteistyötä paljon ja perusajatuksia koottava oppaaseen, tämän kautta saataisiin yleisopas Pohjois-Savoon. Teknisen johtajan Juha Soinisen mielestä tarvetta Ikäihmisen asumisoppaan suuntaan olisi ja sen kautta opas olisi kehittämiskelpoinen ajatus. Jatkona, mikäli opas laaditaan, on tiedottaminen siitä, että opas on olemassa eli tiedon on kuljettava kuntalaisille.

20 20 11 Omaishoidon kehittäminen Erityisesti Sisä-Savossa osallistuja puhuttivat palveluoppaat ja ilmeni, että mm. omaishoitajien on alussa vaikeaa löytää avun äärelle tai saada tarvittavaa tietoa, koska eri hallintokunnissa on saatavilla eri tiedot ja tarvittaisiin koottua tietoa akuuteissa tilanteissa. Kuopion seutuseminaarissa esille nousi, että mm. Pohjois-Savon Muistiluotsilla kova kysyntä ja heistä on pula tilanteissa, joissa kotihoito ei voi tarjota palveluja. Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Lisäksi Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä sekä verkottavat alueen toimijoita. Omaishoidon opas? Omakohtaisesti omaishoitajana toimiva toi esille kysymisen vaikeuden, vaikka ammattilaisia on olemassa ja heillä on tieto siitä, mistä hankkia tietoa. Omaishoitajan mukaan selkeyttämistä tarvittaisiin siihen, että keneltä tuon kulloinkin tarvittavan tiedon saa. Myös Ylä-Savossa omaishoitaja puolella oltiin sitä mieltä, että palvelutarjonta on monipuolista, mutta teoria ja käytäntö eivät kulje yhdessä. Omaishoitaja järjestelmään sisäänpääsemisen tulisi tapahtua nykyistä helpommin esimerkiksi sen vuoksi, että monesti työssäkäyvät lapset tai puoliso hoitavat omaisiaan (puolisoa, vanhempiaan). Osallistujien mukaan tarvittaisiin seutukuntakohtaista omaishoidon opasta. Mikäli valtakunnan tasolla tällainen opas on, se voitaisiin päivittää seutukunnan erityispiirteisiin sopivaksi. Tilaisuudessa ilmeni, että mm. Suonenjoella on laadittu Ikäihmisten palveluopas ja kyseinen palveluopas löytyy myös Ikäinnovaatio hankkeen internet sivuilta Sisä-Savon seutukuntakohtaisten sivujen yhteydestä. Tiedottamista jo laadittujen oppaiden suhteen tarvittaisiin enemmän. Ylä-Savossa omaishoitajana toimiva henkilö totesi, että omaishoitajalla on oltava ajokortti ja auto tai muuten on ongelmia kulkemisen ja asioiden hoitamisen suhteen.

21 21 Sijaislomitus kotiin Omaishoitajien sijaisjärjestelmää kehitettävä siihen suuntaan, että sijainen tulee kotiin hoitamaan omaishoidettavaa ja sijaisena toimiva henkilö olisi sellainen, joka pääsääntöisesti toimisi kotona lomittamisessa (ei vaihtuisi aina, tulisi tutuksi omaishoidettavalle). Keskustelua käytiin siitä, että ammattitaitoa ja vertaistukiryhmiä tulee hyödyntää omaishoitajien tueksi. Varkaudessa yksi lähihoitaja on tehnyt sijaislomitusta kotiin, esim. kampaajalla käynnin ajaksi. Lisäksi lähihoitajaopiskelijat ovat kerran viikossa lomittamassa ja omaishoitajille järjestetään sillä aikaa opiskelijoiden toimesta ohjelmaa. Kuopion seutuseminaarissa oltiin sitä mieltä, että edellä mainitusta Varkauden mallista on Kuopionkin otettava mallia ja pohdittiin, että voitaisiinko järjestää kursseja sijaishoidon avuksi, onko esim. MLL:n malli sovellettavissa tähän tarkoitukseen. Tässä tapauksessa esim. ystäväpalvelu, naapurit ja läheiset voisivat yksityishenkilöinä toimia omaishoitajien apuna tekemällä pieniä palveluksia esim. olemalla omaishoidettavan luona omaishoitajan kampaajalla käynnin ajan jne. Ikäihmisten perhehoito Seututilaisuuksissa tuotiin esille ikäihmisten perhehoidon tärkeyttä ja painotettiin, että mm. KASTEEN työryhmä on edelleen toiminnassa. Lisäksi seututilaisuuksissa esiteltiin syksyn 2012 aikana ikääntyvien perhehoito VOEMA hankeideaa.

22 22 12 Yhdistys-, järjestö-, kyläyhteisö ja vapaaehtoistyö Seututilaisuuksissa puhuttivat mm. järjestöjen välillä tapahtuva yhteistyö. Kuopion seutuseminaarin aikana nostettiin esille sitä, että järjestöjen on tärkeää olla tietyllä tavalla itsenäisiä, ei liikaa kuntien kyljessä kiinni. Koettiin, että järjestöjen on kokoajan kehitettävä toimintaa ja otettava uusia haasteita vastaan. Mm. yhdistysten hallintobyrokratiaan olisi haettava ratkaisuja. Olisiko mietittävä uutta lähestymistapaa yhdistystoimintaan houkuttelemiseksi, esim. lähestyttävä siitä näkökulmasta, mitä yhdistystoiminnassa mukana olevat ihmiset hyötyvät toimintaan osallistumisesta sosiaaliset kontaktit yms.? Tilaisuuksissa pohdittiin myös sosiaalisen median vaikutuksia nuorempiin ikäryhmiin ja siihen, että kuinka yhdistystoimintaa tulisi ajoissa suunnata uusiin muotoihin, jotta se tukisi järjestöjen toimintaa myös tulevaisuudessa? Tilaisuuksissa esille nousi mm. Savonetti, jossa tietokoneen käyttöä opetetaan vertaisopetuksen avulla. Savonetin mukaan jo nyt on mietittävä sitä, mitä vertaisohjaajilta vaaditaan tulevaisuudessa kun tietokoneen käyttöä opetetaan ns. uudelle seniorisukupolvelle, joka on sitä käyttänyt työelämässään. Vertaisohjaaja toiminnankin on yhdistysten toiminnan tavalla kokoajan kehityttävä. Tuusniemellä on tehty kyselyjä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyen ja etenkin pienellä paikkakunnalla henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Koillis-Savossa koettiin, että vapaaehtoisilla henkilöillä kuuntelun merkitys on tärkeää töiden tekemisen lisäksi. Ylä- Savossa nähtiin mahdolliseksi se, että muistiasiat (aivoterveyden edistäminen) sisällytettäisiin yhdistysten toimintaan esimerkiksi kerran kuussa. Ilvola-säätiön vapaaehtoistyökoulutus Seututilaisuuksissa esiteltiin Ilvola-säätiön vapaaehtoistyö koulutusta Kiuruvedellä ja pohdittiin, että voisiko ko. koulutusta toteuttaa laajemmin Pohjois-Savossa esimerkiksi kansalaisopiston kurssitoiminnan kautta. Koettiin, että samansuuntaisten koulutusten tulisi yhdistää voimansa (kokemusosaaja koulutus - kansalaisopisto järjestöjen omat koulutukset), jotta ei tehtäisi päällekkäistä työtä ja kouluteta aina vaan uusia kouluttajia. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että Ilvola-säätiön vapaaehtoistyö koulutus kurssi tulisi suunnata omaishoitajille.

23 23 Vapaaehtoisjärjestö Leppärengas Koillis-Savossa nostettiin esille ystäväpalvelutoiminta Leppärengas, joka on vapaaehtoisjärjestö ( Leppärengas tarjoaa maksullisia kotiin annettavia hoiva- ja huolenpitopalveluita. Yhdistys toimii vanhusten ja huonokuntoisten kotona asumisen tukemiseksi, virkistämiseksi ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi. Toimintamuotoina kehitetään kotiin annettavaa palvelua tarpeen ja kysynnän mukaan huomioiden omaishoitajien jaksaminen. Toimitilassa on kokoushuone, jota voi vuokrata esim. pienempiin kokouksiin, kahtena päivänä viikossa tilat ovat vapaasti ikäihmisten käytössä. Vapaa-ehtoiset keittävät kahvia ja valmistavat pientä syötävää. Yksinasuvat ikäihmiset voivat kokoontua tiloihin katsomaan televisiota, laulamaan ja askartelemaan. (Leppärenkaan internet sivut) Järjestö- ja yhdistystilat kunnissa Seututilaisuuksissa kevään ja syksyn 2012 aikana puhuttivat järjestötilat kunnissa. Tuotiin esille mm. kyläkoulujen merkitystä yhdistysten toiminnalle ja muiden tilojen sopimattomuutta ko. toiminnalle hinnan tai muun syyn vuoksi. Lisäksi tilaisuuksissa keskustelua synnytti se, kuinka järjestöjen toimintaa tuetaan vastavuoroisesti kun järjestöissä tehdään esim. talkootyötä, joka hyödyttää muitakin kuin järjestöjen edustajia (polttopuiden teko) silti järjestöiltä peritään mm. vuokria?

24 24 13 Palvelujärjestelmiin koordinaattori? Ikääntyvien palveluiden koordinointi / tiedottaminen kuntalaisten suuntaan (eri toimijoiden tarjonta ja siitä tiedottaminen) on koettu haasteeksi. Seututilaisuuksien perusteella palvelujärjestelmien yhteensovittamista ja yhteistiedottamista sekä ikäihmisten ja kunnan välimiehenä toimivaa koordinaattoria kaivattaisiin. Tämän avulla mahdollisia tapahtumien päällekkäisyyksiä kyettäisiin välttämään ja asiakasta osattaisiin ohjata asiakkaalle sopiviin palveluihin (mahdollisesti koordinaattori voisi toimia apuna mm. eri lomakkeiden täyttämisessä). Kuopiossa on kokeiltu hyvinvointikoordinaattoria, jonka lisäksi jokainen asiakkuusjohtaja toimii koordinaattorina. Kuitenkin todettiin, että Kuopion alueella järjestökenttä on suuri ja hajanainen ja tämän kautta myös vaikeasti hallittava. Koordinaattorin työstä koettiin, että se on mahdoton tehtävä miten tehtäisiin käytännössä yhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kun niitä on niin paljon? Toisaalta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton puolelta todettiin, että heillä oleva Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta (JANE), joka on yhteistoimintaelin ja järjestötietopalvelu (JELLI) ( toimii hyvin tiedonhaun apuna ja kunnan ison koon pitäisi tuoda pikemminkin Kuopiolle mahdollisuuksia. Koordinaattorin suhteen on käyty keskustelua siitä, kuka olisi, kuntien poikkihallinnollisuus huomioiden, paras henkilö kunnan puolesta koordinointi työhön. Ylä-Savossa pohdittiin, että koordinaattoriksi tulisi valita henkilö, jolla on näkemystä eri alueista, ymmärrystä logistiikasta ja taitoa ottaa haltuun monia eri alueita. Kuopion seutuseminaarissa kiinnitettiin myös huomiota siihen, puhutaanko tiedotuksesta vs. viestinnästä sekä tarjonnasta vs. tarjonnan suunnittelusta. Lisäksi pohdittiin sitä, että tulisiko koordinoinnin sijaan puhua palvelujärjestelmien uudelleen muotoilusta.

25 25 14 Ikääntyvien työurat ikä ei ole este yrittämiselle? Haasteena työurien pidentämisessä ovat johtaminen, työyhteisö, iän myötä joustavuus työtehtävään ja työterveyshuollon palveluiden suhteen ennakoiva ote. Ylä-Savon seututilaisuudessa pohdittiin, että ns. raskaat työt ajavat osan ihmisistä eläkkeelle aikaisin. Lisäksi koettiin, että työnantajan ja työntekijän väliset suhteet vaikuttavat ja työmäärien suunnitteleminen joustavasti ikääntyvän yksilön tarpeeseen. Esille nousi myös se, että iäkkäämpien ihmisten syrjimistä tapahtuu työssä pysymisen / työhön ottamisen kautta. Eila Kaijärvi-Pekkola Rautalammilta esitteli Sisä-Savon alueen seututilaisuudessa Rautalammille perustamaansa yritystä Senioriosaajat ( ja toi tätä kautta yrittäjyyden näkökulmaa ikäihmisten palveluihin liittyen. Kaijärvi-Pekkola korosti sitä, miten paljon ikääntyvillä ihmisillä on resursseja käytettävissään. Hänen yrityksessään eläkeläiset, ikääntyvät ihmiset, kykenevät työskentelemään ilman sitoutumista, halunsa mukaan niin paljon kuin itse haluavat. Kaijärvi-Pekkola työllistää eläkeikäisiä pieniin työtehtäviin. Eläkeikäisten tarjoamille työpalveluille on kysyntää se todettiin jo seututilaisuudessa. Painotettiin, että moni ikääntyvä kokee tärkeäksi sen, että hänen luonaan pienissä työtehtävissä käy joku tuttu tai muuten luotettava henkilö. Tilaisuudessa oltiin sitä mieltä, että tämänkaltainen yrityskonsepti (Senioriosaajat ky) senioreiden palkkaamisesta lyhytaikaisiin työsuhteisiin on hyvä käytäntö myös muihin kuntiin levitettäväksi. Ovatko tulevaisuuden ikääntyvät valmiita maksamaan palveluista, jotta kykenevät asumaan haja-asutusalueella pidempään? Ylä-Savossa pohdittiin aihetta ja osallistujat olivat sitä mieltä, että omakotitaloissa asuvilla ikääntyvillä ihmisillä on erityisesti ruohonleikkuun, lumien kolaamisen, puiden hakkaamisen, siivoamisen ja muun vastaavan asian kanssa ongelmia.

26 26 Esille otettiin se, että vaikka palvelua ja apua ongelmiin olisi saatavilla, palveluista ei haluta maksaa vaan jos mahdollista, niin turvaudutaan sukulaisten tai naapurien apuun. Osallistujat miettivät sitä, että tuleeko tämä asia muuttumaan uusien sukupolvien ikääntyvien myötä? Lisäksi Ylä-Savossa pohdittiin sitä, että tietyllä alueella on talkkari mahdollisuuksia, joita voitaisiin toteuttaa yksityisyrittäjien tai yhdistyksien toimintana. Vastaavasti Sisä-Savon seututilaisuudessa pohdittiin mm. yritysneuvojille pidettävästä koulutuksesta. Koillis-Savossa mietittiin, että haja-asutusalueen asukkaista tulisi kehittää ikääntyville turvaverkostoa, mutta haasteena on joillakin paikkakunnilla vapaaehtoisten puute.

27 27 15 Pärjäin hanke idea (Pekkarinen, A. Uutis-Jousi , liite 2; Heikkinen, A Koillis-Savo , Liite 3) Kunnonpaikassa Ikäinnovaatio hankkeen vastuullinen johtaja, dekaani Juha Kinnunen oli mukana kokoontumisessa liittyen Pärjäin ideaan. Kokoontumisessa oli tällöin mukana mm. eri järjestöjen edustajia. Idealla Pärjäin tähdätään hankkeen perustamiseen, jonka tuloksena perustettaisiin kansalaistoiminnan matalan kynnyksen tukikohta. Pärjäimessä ideana on, kuten Ikäinnovaatio hankkeessa, yksilön vastuu itsestään ja toimintakyvystään. Tärkeää on se, että ihmisillä olisi paikka, jonne mennä ilman aikavarausta ja kuulumatta mihinkään järjestöön, tapaamaan muita ihmisiä, harrastamaan ja saamaan tietoa. Näissä tiloissa toimisivat erilaiset järjestöt yhdessä (esim. liikunta-, terveys-, ja harrastusjärjestöt). Kohderyhmänä on ikääntyvien lisäksi alueen muut asukkaat. Hankeideaa vetää elinkeinoasiamies Liisa Jokela Sydän-Savon maaseutupalveluista. Hän ja siilinjärven kolme aktiivista miestä keräävät parhaat käytännöt ja tämän jälkeen hakehakemus lähtee eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on perustaa ikääntyneiden monialapalveluja säännöllisesti ja organisoidusti tuottava yritys, joka pyrkii ikäihmisten syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen kanssakäymisen lisäämiseen, ammatillisen osaamisen ja taitojen hyötykäyttöön, yhteiskunnan vanhuspalvelujen kustannusten säästämiseen ja monipuoliseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Ajatuksena on hankkia rahoitus, palkata henkilö ja hyödyntää vapaaehtoisia. Kerättävistä parhaista käytännöistä kehitetään yhteiskunnallinen toimintamalli ja yritys, joka käyttää voitoistaan puolet toiminnan kehittämiseen. Vastaavanlainen konsepti on toteutettu Seinäjoella. Hankkeen lopputuloksena olisi pysyvä kansalaistoiminta ja yhteiskunnallinen yritys, joka tekee yhteistyötä kunnan kanssa. Kuopion seututilaisuudessa pohdittiin, että ikääntyvien yrityksen perustamisen tiellä esteitä on paljon, mutta osuuskunnat ovat asia erikseen.

28 28 Koillis-Savon ja Leppävirta ja Varkaus alueen seututilaisuuksissa edellä mainittu kolmen miehen porukka oli mukana esittelemässä Pärjäin hankeideaansa, jossa tarkoituksena on saada hankkeen avulla mm. kansalais- ja järjestötila Siilinjärven Vuorelaan. Molemmissa seututilaisuuksissa Pärjäin hankkeen ajatus kiinnosti osallistujia. Suunnitelmissa on kuntarajat ylittävä hanke. Ikääntyvien oma osaaminen palvelisi heidän itsensä ja toisten ihmisten hyvinvointia. Yhteiskunnalle ikääntyvien omatoimisuus toisi säästöjä ja samalla torjuttaisiin syrjäytymistä. (Heikkinen, A. Koillis-Savo) Seututilaisuuksissa koettiin, että tämäntyylisessä ajattelussa tarvittavaa osaamista on myös muissa kunnissa ja tätä osaamista voitaisiin hyödyntää Pärjäin tyylisessä toiminnassa. Leppävirralla ideoitiin, että tarvittaisiin vanhusneuvostoa ja joku muu henkilö, joka laittaisi vastaavan idean liikkeelle projektin muodossa. Lisäksi pohdittiin mm. Leppävirran elinkeinoasiamiehen hyödyntämistä ko. tarkoitukseen. Varkaus ja Leppävirta seututilaisuudessa pohdittiin mm., että miten yhteiskunnallinen yritys sitten käytännössä toimii. Koettiin tärkeäksi, että tietoa vaihdetaan kuntien kanssa ja tärkeää olisi, että tieto tulisi yhdestä paikasta: tarvitaan joku henkilö suodattamaan tietoa - tästä näkökulmasta Pärjäin on hieno ajatus. Tärkeäksi koettiin myös, että oman elämän suunnitteluun ikääntymiseen liittyen keskityttäisiin kotona asumisen mahdollisuuksien lisääminen ja ennakointi omatoimisesti. Tilaisuudessa esiteltiin, että esimerkiksi terveystietoni tiedostossa olevat vinkit liikuntaan yms. liittyen ja yksilöiden oma suunnittelu mahdollistuu terveystietoni tiedoston kautta. Terveystietoni on maksuton palvelu ja sitä voi käyttää yksilö itse kuinka haluaa.

29 29 16 Green Care Seututilaisuuksissa käytiin läpi Green Care menetelmän hyödyntämistä ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnissa. Susanne Hämäläisen (Savonia-ammattikorkeakoulu, Ikäinnovaatio hankkeen koordinaattori) mukaan Ylä-Savon veturin kanssa on tehty kehittämissuunnitelmaa, jossa selvitetään Green Care menetelmän piristävää vaikuttavuutta omaishoitajien arkeen. Mikäli tahtoa löytyy, on edessä hoiva- ja muiden yrittäjien kartoitus. Koillis-Savossa pohdittiin, että voitaisiinko ikääntyvien ihmisten yksinäisyyttä lievittää ja sosiaalisuutta lisätä, mikäli päivätoimintamalliin sisältyisi yhteinen ruuanlaittaminen ja maatilamatkailu (yhdistettäisiin Green Care menetelmä ruokailun yhteyteen). Osallistujien mukaan tulisi huolehtia siitä, että ravitsemus ja ruokailu olisivat myös sosiaalisia tapahtumia. SENNI -projekti Koillis-Savossa mukana olivat SENNI Sosiaalialan yrittäjyys- ja tuotekehitysprojekti Green Care menetelmiin ( SENNI -projektin vetäjien mukaan Green Care menetelmässä menetelmän vaikuttavuuden mittaus on hankalaa. Koillis-Savossa koettiin, että kotiin vietävät palvelut, luontoon ja ympäristöön sekä eläimiin liittyvät ovat tärkeässä roolissa tulevaisuudessa ja Green Care ajattelulle löytyy tukea. Pohdittiin, että etenkin eläinystävät ovat tämän päivän trendi Green Care menetelmässä. Mainittiin, että mm. Juankosken Hoiva on tuomassa Green Care menetelmää palvelumuotoiluunsa.

30 30 17 Tulevaisuuden teknologia? Seututilaisuuksissa puheenaiheeksi nousi hyvinvointiteknologia ja pääasiassa teknologia koettiin välineeksi, jonka avulla ikääntyvät voisivat pärjätä paremmin arkisissa asioissa. Koettiin myös, että teknologia auttaa esim. ikääntyvien turvallisuuden tunteeseen. Seututilaisuuksissa korostettiin tekniikan asemaa tulevaisuudessa ja ensisijaisen tärkeäksi koettiin, että tekniikka on saatava mukaan Ikäinnovaatio hankkeen piirissä järjestettäviin tuuppauspäiviin. Pohdittiin sitä, että nykyiset eläkkeelle jäävät ihmiset osaavat jo käyttää tietokonetta ja internetiä yms. Koettiin, että näiden tuomia mahdollisuuksia olisi kyettävä hyödyntämään tulevaisuudessa. Koettiin, että ikääntyville ihmisille on annettava asennekasvatusta teknologian hyödyntämiseen siinä vaiheessa, kun he ovat jäämässä tai ovat jääneet eläkkeelle, koska on todennäköistä, että tulevaisuudessa hyvinvointipalvelut sähköistyvät. Seututilaisuuksissa keskustelua käytiin myös tietotekniikkakoulutuksesta ikääntyville vertaisohjaajista ja heidän merkityksestään teknologian saralla. Esille nousi tässä yhteydessä Savonetti. Savonettistä on lisätty linkki mm. hankkeen ja Rautavaaran internet-sivuille, jotta Savonetti tavoittaisi paremmin kohderyhmänsä. Ikäinnovaatio hankkeen toimesta otettiin yhteyttä Koillis-Savon kansalaisopiston rehtoriin ko. asiaan liittyen seututilaisuuden jälkeen. Seututilaisuuksissa toivottiin kansalaisopiston järjestämänä koulutusta, jossa opastetaan senioreille tietotekniikkaa. Smart environment for assisted living (SEAL) Kuopion seutuseminaarissa esiteltiin lyhyesti myös Smart environment for assisted living (SEAL), joka on modulaarinen etähoidon ja älykodin yhdistävä järjestelmä, joka luodaan loppukäyttäjien ehdoilla. SEAL on suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat apua päivittäisessä elämässä. SEAL:in keskipisteessä ovat palvelut ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille, mutta samalla järjestelmää suunnitellaan myös terveille ja aktiivisesti terveyttään seuraaville käyttäjille unohtamatta hoitotyön ammattilaisia. SEAL:n avulla on tarkoituksena parantaa elämänlaatua ja pidentää itsenäistä elämää kotona ja samalla tuoda kustannussäästöjä helpottamaan hoitotyötä: asioita helposti, kätevästi ja ennen kaikkea turvallisesti. SEAL-järjestelmä tullaan

31 31 kehittämään Artemis DEMANES-projektin rahoituksella ja yhteistyössä Suomen konsortion yritysten kanssa (MEGA Elektroniikka Oy, Convergens Oy). Palvelu-TV ja Kaista Savoon -hanke Vesannolla teknologian hyödynnetty palvelu-tv:n (Tyyne-TV) käyttöönotossa. Ylä-Savossa kyseltiin mm. sitä, että minkä verran Palvelu-TV vähentää kotikäyntien määrää ja paljonko yhteydenottoja TV:n välityksellä on viikoittain jne. Koillis-Savossa pohdittiin, että Green Care menetelmää voitaisiin hyödyntää myös palvelu- TV:ssä. Esitettiin että esimerkiksi sieniretkiä voitaisiin toteuttaa siten, että Palvelu-TV:n kautta henkilöt, jotka eivät itse enää voi liikkua metsässä pääsevät sienestämään. Koillis- Savossa koettiin, että kansalaisopisto voisi tulla mukaan palvelu-tv:n sisällöntuotantoon. Palvelu-TV:n ohella toivottiin huomioitavan myös muut (esim. Skypen) tuomat mahdollisuudet. Sisä-Savon, Ylä-Savon ja Varkauden ja Leppävirran tilaisuuksissa Paula Seppänen kertoi Kaista Savoon hankkeen syksyn aikaisista kuulumisista ja totesi, että hankkeessa on tarjolla käyttöönottokoulutusta hankealuilla. Seppänen kokee tärkeäksi sen, että uusien teknologisten laitteiden ja palveluiden käyttöönotossa madalletaan ikääntyvien ihmisten kynnystä kokeilla / opetella uusia asioita. Pohdittiin mm. sitä, että mitä tuleva teknologia mahdollistaa erityisesti haja-asutusalueilla? Kaista Savoon hanke ottaa uusia ideoita vastaan ja sähköisten asioiden edistäminen hankkeen kanssa yhteistyössä on mahdollista. Paula Seppäseen saa olla yhteydessä, alla hänen yhteystietonsa. Kaista Savoon, Paula Seppänen, viestintäpäällikkö. Puh kaista.savoon@futuria.fi

32 32 18 Ateriapalvelut ja ikääntyvien ihmisten ravitsemus tulevaisuudessa - ikääntyvän ihmisen tarpeista uudenlaisiin ravitsemuspalveluihin? Seututilaisuuksissa koettiin tärkeäksi se, että ruoka ja sen raaka-aineet pitäisi pystyä valitsemaan. Ravitsemus- / ateriapalveluiden suhteen seututilaisuuksissa isoksi pullon kaulaksi koettiin kuljetus ja haja-asutusalueet. Ikääntyvien ihmisten ravitsemusasioissa on muistettava myös suun hyvinvointiasiat (mm. hampaiden kunto) ja se, että ruokavalio sisältäisi oikeassa suhteessa esimerkiksi proteiineja. Useammanlaisia ateriapalveluita ja ruuan internetkauppoja on jo olemassa, mutta miten niitä voitaisiin kehittää ikääntyvien ihmisten tarpeisiin soveltuviksi ja siihen suuntaan, että palvelut ovat helposti saatavilla sekä ne ovat ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia tukevia? Juankoskelaiset ottivat esille, että paikallisiin ateriapalveluita tuottaviin yrityksiin kannattaa olla yhteydessä ja kilpailuttaa niitä sekä etsiä paikallisten yritysten kanssa yhdessä ratkaisuja hajaasutusalueiden ravitsemuspalveluiden organisoinnin suhteen. Leppävirran ja Varkauden seututilaisuudessa koettiin tärkeäksi, että haja-asutusalueen ravitsemuspalvelut yms. kuviot saataisiin toimiviksi. Koettiin, että osittain laki estää järkevät ja toimintakykyä ylläpitävät ratkaisut, kuten esimerkiksi ryhmäasunnoissa yhteisen ruuan laittamisen (hygieniapassi asia).

33 33 19 Kirjastoautojen monipuolisempi hyödynnettävyys? Tilaisuudessa keskustelua herätti se, että kirjastoautoista tehtäisiin monipalveluautoja, jotka liikkuvat haja-asutusalueella tai hyödynnettäisiin kirjastoa nykyistä enemmän käytäntöön. Ylä-Savossa pohdittiin sitä, että tämä auttaisi osittain siihen, että kotihoidon ajasta menee paljon matkoihin aikaa. Leppävirran monipalveluauto (Lemon) Leppävirran ja Varkauden seututilaisuudessa esille nousi Leppävirralla toteutettu Leppävirran monipalveluautohanke (Lemon) Ko. hankkeen loppuraportin (2008) mukaan monipalveluauton tavoitteena ovat olleet haja-asutusalueiden palveluiden turvaaminen ikääntyville ihmisille (pitkät välimatkat ja huonot julkiset liikenneyhteydet, väestön ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen). Hankkeessa oli haettu ratkaisuja siihen, miten ja millaisia palveluja voisi haja-asutusalueiden ikäihmiselle tuottaa moniammatillisin keinoin ja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Hankkeen tavoitteena oli liikkuva monipalvelukonseptin mukainen palveluauto, joka vie julkisten kirjastopalvelujen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluja sekä esimerkiksi ns. kauppakassityyppisiä- ja lääkehuoltopalveluita, posti- ja tietopalveluita harvaan asutuille maaseudun alueille. Tavoitteena oli myös selvittää yhteistyömahdollisuudet yksityisen palvelusektorin kanssa sekä luoda liikkuvan palvelupisteen toimintakonsepti. Säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen esteeksi hankkeessa koituivat reittiaikataulut ja lyhyet pysähdysajat. Autoon oli järjestetty mahdollisuus omaehtoiseen verenpaineen mittaamiseen, mutta muut kontrolliluonteiset mittaukset tai vastaanottotoiminta eivät olleet mahdollisia toteuttaa. Teemapäivinä auton mukana oli kulkenut sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita ja toimijoita. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan jopa 73 % vastaajista ilmoitti hoitavansa kauppa- ja asiointimatkansa jatkossakin omalla autolla.

34 34 Seututilaisuudessa pohdittiin monitoimiautoon liittyen seuraavia asioita: Onko monitoimiauto tarpeellinen kirjastoauton sijaan pienemmillä paikkakunnilla? Olisiko sille tarpeeksi käyttäjiä? Miten saataisiin herätettyä tietoisuutta / kiinnostusta monitoimiauton palveluihin? Mitkä olisivat oikeita palveluita monitoimiautoon? Olisiko mahdollista hyödyntää kotitalousvähennystä jos monitoimiautoon tulee ohjelmistoa? Yksityiseltä tulevat palvelut, yrittäjä laskuttaa asiakasta ja palvelu menee monitoimiauton mukana? Kirjastoautoissa on tilaa toiselle henkilölle kuljettajan lisäksi? Varkaudesta todettiin, että siellä on linjuriauto maaseudun ässä hanketta suunniteltu ja hankkeen sisältöä räätälöidään tarpeen mukaisesti. Kuopion seutuseminaarissa pohdittiin, että olisiko mahdollista toteuttaa pilotti kirjastoauton hyödynnettävyydestä. Tähän voisi hakea hyviä käytäntöjä myös Savonia-ammattikorkeakoulun Suupirssi projektista: