Valtuustoseminaari. Iisalmi nyt ja kaupungin kehitysnäkymät vuoteen 2020

Transkriptio

1 Valtuustoseminaari Iisalmi nyt ja kaupungin kehitysnäkymät vuoteen

2 Puheenvuoron sisältö 1) Kaupungin nykytila (plussat ja miinukset) 2) Strategiatyön merkitys 3) Kuntarakenne- ja soteuudistus 4) Iisalmen tulevaisuuden asemointi Ylä- Savossa: Haluammeko olla Ylä-Savon Ukko-Pekka vai pienempi veturi? 5) Yhteenveto

3 Nykytila plussat ++ elinkeinopolitiikka onnistunutta ja toimialapohja leveä, ++ strateginen työ ++ yhteistyö ja päätöksenteko, ++ monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut, ++ hyvä ammattiopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen yhteistyö alueen työelämän kanssa ++ kaunis ja kompakti kaupunki Iisalmi on väkilukuaan huomattavasti monipuolisempi ja vahvempi kaupunki

4 Nykytila plussat + työpaikkaomavaraisuus keskimääräistä seutukaupunkia parempi + Iisalmi on menestynyt kokonaisuutena paremmin kuin monet vastaavan kokoluokan seutukaupungit + kaupunki-infra hyvässä kunnossa

5 Nykytila miinukset - väestökehitys (seudun keskuskaupunkina) - kaupungin organisaatiomalli hyvin perinteinen, samoin toimintasääntö, - kaupungin markkinoinnissa ja näkyvyydessä kehitettävää (yleinen ongelma, toisiko matkailutoimialan vahvistaminen lisää positiivista näkyvyyttä?) - työttömyysaste 14% - Joillakin toimialoilla erityisosaajien rekrytoinnissa ongelmia - kaupungin velkaantumistahti noin 3 M /vuosi

6 Nykytila miinukset - vaikka SOTE ky:n ja sairaalan toiminnan arvioidaan olleen kohtuullisen tehokasta (ja laajaa) suhteutettuna väestörakenteeseen on nykyistä toimintaa uudistettava päätöksenteon vaikeus - omistajaohjaus suhteessa SHP:iin ja SOTE ky:n ei toimi riittävän hyvin (intressiristiriidat /valuvika kuntayhtymässä/äänileikkuri) - kaupungin käyttötalous kriisiytymässä tänä vuonna hallitsemattomasti

7 Yli-/alijäämä Kaupunki + vesilaitos ali-/ylijäämä v ,00 5,28 4,00 2,00 milj. euroa 0,00-2,00-0,50-1,38-0,25-0,03-0,85-0,72-0,27-0,51-4,00-2,72-2,97-6, vuosi Kaupunki Vesil K+v yht.

8 Alijäämän kattaminen Tilikauden alijäämiä katettu investointi- ja kehittämisrahastosta v ,7 milj. v ,1 milj. v ,5 milj. Yhteensä 3,3 milj.

9 Investointi- ja kehittämisrahasto Kehittämis- ja investointirahaston pääoman kehitys euroa * * Vuosi Rahaston alkupääoma v ,3 milj. Savon Voiman osakkeiden myyntivoitot v ,5 milj. v ,2 milj. Alijäämän kattaminen - 3,3 milj. Investointi- ja kehittämismenojen kattaminen - 10,6 milj. JÄLJELLÄ + 7,1 milj.

10 Strategiatyön merkitys ja isot tavoitteet Kaupungin strategian tavoitteena on tukea Iisalmen (ja Ylä-Savon) 1) kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamista 2) asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä 3) hyvän elinympäristön ja kestävä kehityksen turvaamista. Strategiatyössä tarkastelemme monipuolisesti eri näkökulmista tavoitteiden edellyttämiä toimintamalleja: Iisalmen rooli alueen veturina, SOTE, kuntien välinen yhteistyö ja mahdollinen uusi Ylä-Savon kaupunki.

11 Strategiatyön merkitys Kunta voi ennalta suunnitelluilla ratkaisuilla ja valinnoilla ohjata tulevaisuuden kehitystä. Kyse on toimintaympäristön uhkiin varautumisesta ja mahdollisuuksiin tarttumisesta, omien heikkouksien tunnistamisesta ja vahvuuksien kehittämisestä. Mikäli kunnan strateginen johtaminen ei toimi, se päätyy ajautumaan toteutuvassa muutoksessa ainoastaan sopeuttaen toimintaansa suhteessa muutokseen. Kunnat voidaan jakaa karkeasti neljään luokkaan strategisen otteensa mukaisesti: vetureihin, matkustajiin, junasta myöhästyneisiin sekä niihin, jotka eivät lähteneet matkaan ollenkaan.

12 Strateginen lähestymistapa Mitä haluamme olla tulevaisuudessa? Aktiivinen Suhtautuminen tulevaisuuteen Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuja Tulevaisuuteen sopeutuja Tulevaisuuden tekijä Suuri Strategisen liikkumavaran tarve Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Lähde: Erilaiset näkemykset tulevaisuudesta ( mukaellen Määttä ym. 2000, 38)

13 Kuntarakenne- ja soteuudistus Kaupungin asemointi niin kunta- kuin soteuudistuksessakin ovat keskeisiä strategisia kysymyksiä tulevaisuutta ajatellen Esitetty Ylä-Savon selvitysalue antanee ainakin lähtökohtaisesti mahdollisuuden käydä rakentavassa hengessä keskustelut naapurikuntien kanssa selvityksen tekemisestä (laki tulee velvoittamaan)

14 Kuntarakenne- ja soteuudistus Tiedossa on kuntakentän yleisesti penseä suhtautuminen kuntauudistukseen ja kuntakierroksella sama viesti on tullut myös naapureilta. Alueen väestönkehitys, ikärakenteen muutos ja kuntatalous pakottavat hakemaan rakenteellisia ratkaisuja. Vuonna 2012 Ylä-Savon sotekuntien yhteenlaskettu vuoden 2012 TP:n tulos oli: -6,9 M

15 Pohjois-Savon kuntien väestönmuutos ,0 % 10,0 % 8,9 % 6,3 % 5,0 % 0,0 % 0,5 % -5,0 % -2,4 % -3,5 % -4,0 % -10,0 % -7,1 % -7,7 % -8,8 % -9,8 % -10,7 %-11,0 % -15,0 % -12,6 %-12,7 % -13,0 %-13,3 % -15,6 % -16,1 %-16,9 % -20,0 % Ylä-Savon sotekunnat ,4 %

16 Väestöllinen huoltosuhde Pohjois-Savossa 2012 ja ,0 120,0 100,0 80,0 60,0 128,1 121,3 123,3 122,1 119,3 116,2 106,3 107,1 102,2 94,2 91,3 87,1 87,8 86,1 100,1 102,4 105,3 97,4 81,5 75,6 75,6 76,9 78,5 79,5 68,1 56,5 56,8 58,6 61,2 62,1 63,4 65,0 65,4 65,4 66,1 66,2 67,2 67,8 67,9 49,1 40,0 20,0 0, Ylä-Savon sotekunnat

17

18 Kiuruvesi Vieremä Sonkajärvi Pohjois-Savo Asukasluku < Pendelöintikriteeri Yhdyskuntarakennekriteeri Iisalmi Rautavaara Työpaikkaomavaraisuus Kriisikunta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Rautalampi Maaninka Suonenjoki Lapinlahti Juankoski Siilinjärvi Kuopio Leppävirta Joroinen Varkaus Kaavi Tuusniemi Kriisiytyvä kunta Asukasluku Kunta Iisalmi Siilinjärvi Tuusniemi Kuopio Varkaus Lapinlahti Leppävirta Kiuruvesi Pielavesi Vesanto Rautalampi Suonenjoki Vieremä Tervo Juankoski Kaavi Keitele Maaninka Rautavaara Sonkajärvi 4 493

19 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntarakennelaki voimaan Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle 2014.

20 Uudistusten aikataulut Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan Kesäkuu kriteerit Metropoli-selvitys Arvio uudistuksen etenemi-sestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien II kuulemiskierros Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista Tuki yhdistymiseen päättyy Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti HE + Eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-selvityshenkilöt

21 Iisalmen tulevaisuuden asemointi Ylä-Savossa Minkä roolin Iisalmi ottaa kuntayhteistyön kehittämisessä, kun taustalla on pahenevat talousongelmat ja kuntien yhteistyöhaasteet? Maakunnan keskuskaupunki Kuopio kasvaa kuntaliitosten kautta (Maaninka, Juankoski ) Varkaudessa ajatuksia n asukkaan selvitysalueesta. Joroinen ehdottaa sote- ja kuntarakenneselvitystä, jossa mukana lisäksi Heinävesi, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus = Keski-Savon kaupunki.

22 Iisalmen tulevaisuuden asemointi Ylä-Savossa Nykyinen lainsäädäntö kuntarakenteen muuttamisessa turvaa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan. Mikäli kuntien yhdistymisiä tapahtuu alueella kerran valtuustokaudessa niin henkilöstön irtisanomissuoja ketjuuntuu. Samalla kunnan henkilöstöpolitiikka jäykistyy. Uuden kunnan talouden sopeutustoimien tekeminen on todella vaikeata (vrt esim. isot kaupungit Oulu ja Kuopio, joissa peräkkäisillä valtuustokausilla tehty kuntaliitoksia). Jos kuntauudistuksessa otamme tahtotilaksi kuntaliitokset on tavoiteltava usean kunnan ns. monikuntaliitosta ja tavoiteltavan muutoksen on oltava riittävän merkittävä elinvoimaisuuden näkökulmasta.

23 Kunta- ja soteuudistuksen vaikutukset johtamiseen Toimintaympäristöt ja lähtökohdat erilaisia, mitä tavoitetta painotamme strategisessa johtamisessa? Uudet, isot kuntaliitoskunnat Vastuukunnat Sopimuskunnat

24 Yhteenveto Väestökehitys Koulutuspaikat Elinkeinorakenne ja työpaikkakehitys, kärkitoimialat: Metalliteknologia; kaivos- ja tunnelirakentaminen, erikoisajoneuvot, kaiuttimet jne Oluen ja virvoitusjuominen valmistus Vähittäiskauppa ja matkailu Puunjalostus ja biopolttoaineet

25 Yhteenveto Sote- ja kuntayhteistyö; kuntayhtymäpohjalla jatkaminen, vastuukunta, peruskaupunki Iisalmi vai aktiivinen Ylä- Savon monikuntaliitokseen pyrkiminen? Nykyisessä tilanteessa olemme Ylä-Savossa no win ei voittajaa -tilanteessa. Väestörakenne, palvelutarpeiden kysynnän kasvu ja kuntatalouden ahdinko pakottavat tekemään ratkaisuja, jotka eivät kaikkia miellytä. Päätös - tehtiinpä se mihin suuntaan tahansa - aiheuttaa jonkin uuden ongelman tai kritiikkiä joltakin suunnalta, mutta on välttämätön kaupungin toiminnan vahvistamisen ja talouden hallinnan kannalta (vrt. Ylä- Savon Kehitys Oy:n tulevaisuudesta käyty keskustelu).

26 Loppukevennys

27 Kiitos!