Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) OPAS. Tupakatta työelämään. Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) OPAS. Tupakatta työelämään. Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen"

Transkriptio

1 OPAS Tupakatta työelämään Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen 7

2 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Raili Silius Kansikuva: Kuvatoimisto Rodeo Julkaisun muut kuvat: Skills Finland ry ja Syöpäjärjestöt ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (verkko) ISSN (verkko) Yliopistopaino Helsinki 2009

3 Saatesanat Oppilaitoksen savuttomuus on jokaisen opiskelijan oikeus. Oppilaitos on nuorille tärkeä kehitysympäristö, jonka tulisi tukea opiskelukykyä sekä antaa valmiudet harjoittaa ammattia terveenä ja työkykyisenä. Tupakatta työelämään -opas on laadittu, jotta savuttomuudesta voidaan tehdä totta ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimusten mukaan valtaosassa ammatillisia oppilaitoksia suhtaudutaan nuorten tupakointiin sallivasti tai välinpitämättömästi, eikä lakisääteisiä tupakointikieltoja noudateta. Nuorten tupakointi vähenee väestötasolla. Tupakoimattomuuden edistämisen näkökulmasta ammattiin opiskelevissa on paljon potentiaalia, sillä lähes 40 prosenttia heistä tupakoi päivittäin. Ero lukiolaisiin ikätovereihin on huima lukiolaisista joka kymmenes tupakoi päivittäin. Tupakoimattomuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Tupakatta työelämään -oppaassa tarjotaan tutkimus- ja kokemustietoa sekä käytännön vinkkejä savuttomuuden toteuttamiseen. Tätä opasta voivat hyödyntää kaikki ammatillisessa koulutuksen parissa toimivat tahot, muun muassa koulutuksen järjestäjät, opettajat, terveydenhoitajat ja kuraattorit mielellään yhteistyössä. Onnistunut savuttomuuden toteuttaminen edellyttää yhteistä linjaa ja kaikkien sitoutumista. Johdon ja esimiesten määrätietoisuus ja asian takana seisominen on keskeistä. Haluamme kiittää erittäin lämpimästi haastateltuja henkilöitä eri oppilaitoksissa. Oppaan kirjoitustyöhön ovat lisäksemme osallistuneet seuraavat tahot, joita haluamme kiittää yhteistyöstä: Elämäntapaliitto: Reetta Ruokonen Folkhälsan: Mika Lindfors Helsingin kaupungin lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva yksikkö, Klaari Helsinki: Päivi Kuusela Helsingin kaupungin terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: Hanna Viitala, Jaana Niemi, Jaana Söder Syöpäjärjestöt: Virve Laivisto, Sanna-Mari Salomäki Terveys ry: Kirsi Jylhä, Susanna Leimio-Reijonen Oppaan sisäsivujen kuvituksesta kiitämme sekä Syöpäjärjestöjä että Skills Finland ry:tä, jonka kuvissa tulevat huippuosaajat ovat työn touhussa Taitaja-kilpailuissa. Helsingissä joulukuussa 2009 Niina Mustonen Hanna Ollila 3

4 Oppaan käyttöohje Oppaan ensimmäisessä luvussa määritellään mitä oppilaitoksen savuttomuus tarkoittaa perustellaan tutkimustiedon avulla miksi savuttomuus on tärkeää juuri ammatillisessa koulutuksessa Oppaan toisessa luvussa esitellään savuttomuustyön keskeiset voimavarat savuttomuuden toteuttamisen prosessi savuttomuuden eri osa-alueet Toisen luvun aineistona on käytetty opasta varten haastateltujen oppilaitosten kokemuksia ja käytäntöjä. Luvussa kuvataan oppilaitosten konkreettisia savuttomuustoimia luetteloina sekä jäsennetään ja tulkitaan henkilöstön kokemuksia suhteessa tutkittuun tietoon ja olemassa oleviin suosituksiin. Oppaan kolmannessa luvussa esitellään esimerkkejä savuttomuustyöstä Savuton Helsinki -ohjelman puitteissa luotu käytännönläheinen moniammatillisen yhteistyön malli savuttomuuden toteuttamiseen ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaskuntien ja tutoreiden osallisuutta edistävää Savutta Savossa -toimintaa opiskelijoiden osallistamista kuvaava Eliksi-malli Oppaan neljännessä luvussa annetaan käytännön välineitä savuttomuustyön tueksi suunnitteluun ja arviointiin opiskeluterveydenhuollon käyttöön opiskelijoiden savuttomuuteen sitouttamiseen Oppaan loppuun on koottu hyödyllisiä linkkejä. Linkkien takaa löytyy oppaan tekijätahojen kotisivut nuorille soveltuvaa tupakkatietoa muun muassa opetuksessa käytettäväksi tietoa työkyvystä ammattiin opiskeleville oppilaskunnille tukimateriaalia esimerkiksi teemapäivän järjestämiseen tietoa tupakasta vieroituksen ohjaajakoulutuksesta tietoa laajemmin päihteistä ja ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä 4

5 Sisällys Saatesanat Oppaan käyttöohje Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Lainsäädäntö savuttomuuden perustana Tupakoimattomuus on keskeinen terveyden osatekijä Tupakoimattomuus on osa työkykyä ja työturvallisuutta Tupakoimattomuudesta terveyden tasa-arvoa Oppilaitoksen tulee mahdollistaa tupakoimattomuus Nuorilla on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi Jokaisessa oppilaitoksessa on omat perustelunsa Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Savuttomuuden voimavarat yhteistyö, osallisuus ja verkostoituminen Savuttomuuspäätöksestä käytännön toteutukseen Savuttomuuden osa-alueet Säännöt, ohjeet ja valvonta Tiedot ja asenteet Yhteisöllisyys ja paremmat tauot Monipuolinen tiedotus Lopettamisen tuki opiskelijoille ja henkilöstölle Luku III Yhteistyöllä tavoitteisiin Savuton Helsinki -ohjelman malli ammatillisissa oppilaitoksissa Amiskin voi olla savuton! savuttomuutta opiskelijatoimintaan ELIKSI yhteistyötä, aktiivista osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa Luku IV Käytännön välineitä savuttomuustyön tueksi Laatua suunnittelulla ja arvioinnilla SAVUTTA-taulukko Laatutähti ja laatukriteeri Työkaluja opiskeluterveydenhuoltoon Riippuvuustestit ja Käypä hoito -suositusten interventiomalli Uuden opiskelijan savuttomuussitoumus Kirjallisuus Linkkejä materiaalilähteisiin Liite: haastattelumenetelmät

6 Kuva Pia Mikkonen/Skills Finland ry 6

7 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Niina Mustonen ja Hanna Ollila Savuton oppilaitos mahdollistaa oppimisen ja työskentelyn terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Savuttomassa oppilaitoksessa: tupakointi on kielletty oppilaitoksen sisä- ja ulkotiloissa tupakointitiloja ja tuhkakuppeja ei ole oppilaitoksen sisätiloissa eikä ulkoalueilla oppilaitoksen tilaisuudet ovat savuttomia ei myydä tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä tuetaan tupakoimattomuutta eli ehkäistään tupakoinnin aloittamista ja tuetaan tupakoinnin lopettamista monenlaisin keinoin. Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn kannalta ympäristön savuttomuus on vasta ensimmäinen askel. Savuton oppilaitos tarkoittaa tässä oppaassa paitsi opiskeluympäristön savuttomuutta myös tupakoimattomuuden edistämistä. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu elinympäristön savuttomuuden lisäksi tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Tupakoimattomuuden edistämisessä sekä yhteisöön että yksilöön vaikuttaminen on tärkeää. Oppilaitoksessa voidaan muun muassa: lisätä yksilön tietoja, taitoja sekä valmiuksia tehdä terveyttä tukevia valintoja mahdollistaa terveyttä tukevat valinnat luoda viihtyisä, savuton ympäristö kehittää opiskeluyhteisön toimintatapoja, ilmapiiriä ja kulttuuria sekä hyvinvointia että terveyttä tukevaksi. 7

8 Tupakkatuotteiden raaka-aine on Nicotina tabacum, jonka lehdet sisältävät nikotiinia. Savukkeisiin lisätään valmistusvaiheessa monia eri aineita, muun muassa ammoniakkia tehostamaan nikotiinin imeytymistä, mentolia helpottamaan savun hengittämistä. Tunnetuimpia haittoja aiheuttavia ainesosia tai poltettaessa syntyviä yhdisteitä ovat nikotiini, terva ja häkä. Kaiken kaikkiaan tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tunnettua yhdistettä, joista syöpävaarallisiksi on luokiteltu yli 40. Nuuskasta karsinogeeneja on löydetty yli 25. Tupakoija ja tupakansavulle altistuva hengittävät elimistöönsä muun muassa asetonia, syaanivetyä ja formaldehydiä. Tupakointi käsittää kaikkien tupakkatuotteiden käytön. Näin ollen tässäkin oppaassa puhuttaessa tupakoinnista siihen luetaan sekä tehdasvalmisteisten savukkeiden, itse käärittyjen savukkeiden, sikareiden, piipputupakan että nuuskan käyttö. Tupakka on päihde. Päihteet ovat keskushermostoon vaikuttavia aineita, joita käytetään niiden psyykkisten vaikutusten tähden. Keskushermostovaikutuksiin liittyy eriasteisen riippuvuuden riski. Päihteillä on miltei aina erilaisia terveysriskejä, jotka riippuvat niin käytetystä päihteestä, käyttötavasta kuin käyttäjästäkin. Lähteet: Jokinen (toim.) (2006); Tupakkalaki 2 ( /953) ja Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto Kata (2000) Lainsäädäntö savuttomuuden perustana Lainsäädäntö antaa oppilaitoksen savuttomuudelle vankan perustan. Tupakkalain avulla pyritään turvaamaan opiskelijoille savuton opiskeluympäristö. Lakia noudatetaan ammatillisessa koulutuksessa todellisuudessa huonosti. Tätä julkaisua työstettäessä tupakkalaki on parhaillaan uudistettavana ja lakia on esitetty muutettavaksi koskemaan yksiselitteisesti kaikkien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloja. Lainsäädännön näkökulmasta nyt on erittäin otollinen hetki aloittaa savuttomuuteen valmistautuminen. On hyvä muistaa, että tupakkalaki asettaa savuttomuuden toteuttamiselle minimivaatimukset koulutuksen järjestäjät voivat toimivaltansa rajoissa päättää tiukemmistakin tupakointirajoituksista. Tutkimusten valossa tupakointia rajoittavat säännöt ja menettelytavat oppilaitoksissa ovat hyvin tärkeitä. Ne ovat yhteydessä vähäisempään tupakoinnin aloittamiseen, vähäisempään säännölliseen tupakointiin siirtymiseen ja lisääntyneeseen tupakoinnin lopettamiseen. Säännöt tulee kuitenkin panna toimeen ja niiden ohella tulee olla muita tupakoimattomuutta edistäviä toimia. Jos opiskelijoilla on kuva, etteivät oppilaitoksen säännöt ja menettelytavat ole selkeitä, eikä niitä ei noudateta johdonmukaisesti, myös niiden vaikutukset jäävät vähäisiksi. Henkilöstön tupakointi koulualueella tai opiskelijoiden nähden heikentää olemassa olevien sääntöjen uskottavuutta ja viestii opiskelijoille, ettei tupakointikieltoon tarvitse suhtautua vakavasti. Nuorista enemmistö on sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset eivät saisi tupakoida eikä tupakointia tulisi sallia oppilaitoksissa. 8

9 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Tupakkalaki kieltää tupakoinnin oppilaitosten tiloissa ja niiden pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoalueilla. 11 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista on kieltänyt opiskelijoiden ja henkilöstön tupakoinnin oppilaitoksen alueella, lukioista vastaavasti 84 prosenttia. 80 prosenttia ammattiin opiskelevista raportoi tupakoinnin olevan oppilaitoksen alueella sallittu tietyissä paikoissa. 72 prosenttia tupakoivista ammattiin opiskelevista tupakoi joka päivä oppilaitoksen alueella. 69 prosenttia ammattiin opiskelevista raportoi opettajien tai muun henkilökunnan tupakoivan oppilaitoksen tiloissa tai alueella joskus tai päivittäin. 51 prosenttia ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, ettei tupakointia valvota oppilaitoksessa juuri ollenkaan. Lähteet: Tupakkalaki (12 ( /700)), Väyrynen ym. (toim) (2009), Kouluterveys kysely (2009) Tupakoimattomuus on keskeinen terveyden osatekijä Terveys rakentuu monista seikoista. Esimerkiksi ihmisen elinympäristö, perimä, sosiaalinen asema, perhe ja terveystottumukset vaikuttavat terveyteen monin eri tavoin. Lasten ja nuorten kannalta keskeinen kysymys on, tukevatko tärkeät kehitysyhteisöt tervettä kasvua ja hyvinvointia. Mahdollistavatko ne terveyttä tukevat valinnat? Antavatko ne tarvittavia tietoja ja kehittävätkö taitoja valintojen tekemisen tueksi? Tupakoinnilla on lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia. Vakavimmat vaikutukset, kuten syövät sekä verenkierto- ja hengityselinten sairaudet, ilmenevät yleensä pidempiaikaisen tupakoinnin seurauksena. Tupakointi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja nopeuttaa toimintakyvyn heikkenemistä. Monet haitoista ilmaantuvat nopeastikin. Tupakka vaurioittaa nuoren kehittyvää elimistöä, eikä nuoren terveys ole niin koskematon kuin hän itse ajattelee. Siksi nuorille on tärkeää puhua myös haitoista, jotka alkavat tuntua tai näkyä konkreettisesti jo lyhytaikaisen tupakoinnin jälkeen. Näitä ovat muun muassa kunnon ja kestävyyden heikkeneminen ihon kunnon huonontuminen hengitystieinfektioiden lisääntyminen ja pitkittyminen pitkäaikaissairauksien, kuten astma, paheneminen hammas- ja ienvauriot, erityisesti nuuskattaessa hampaiden ja kynsien kellastuminen nikotiiniriippuvuus. 9

10 Tytöt saattavat pitää tupakointia painonhallinnan apuvälineenä. Monille on yllätys, että tupakointi teini-iässä altistaa ylipainolle ja vyötärölihavuudelle jo varhaisaikuisuudessa. Pojille impotenssi voi olla puhuttelevin uhka. Tupakointi aiheuttaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden. Nopeimmin kehittyy fyysinen riippuvuus. Elimistö joutuu nikotiinikierteeseen, jossa samojen vaikutusten aikaansaaminen vaatii yhä isompia ja säännöllisempiä annoksia ja vieroitusoireet ilmenevät entistä herkemmin ja voimakkaammin. Nuoren arkeen ja opiskelukykyyn vaikuttavia vieroitusoireita ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja univaikeudet. Tupakasta aiheutuvat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat ennaltaehkäistävissä. Suomessa tupakointi aloitetaan keskimäärin jo 14-vuotiaana. Ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyessään nuorilla voi pahimmillaan olla takana monen vuoden tupakointihistoria. Nuoret mieltävät tupakoinnin pääasiassa sosiaalisena tapana ja heidän on vaikea hahmottaa tai tunnistaa riippuvuutta omalla kohdallaan. Riippuvuus voi olla vahva Savossa tehdyn opiskelijakyselyn mukaan tupakoivista ammattiin opiskelevista lähes joka toinen polttaa ensimmäisen savukkeensa jo osana aamutoimia. Nuoret eivät usein osaa yhdistää erilaisia oireitaan tai tuntemuksiaan tupakointiin ja lopettamisen vaikeus yllättää heidät. Siksi on aikuisten vastuulla pyrkiä edistämään nuorten tupakoimattomuutta kaikessa toiminnassa. Tupakointi on merkittävin yksittäinen sairauksien aiheuttaja maassamme. Noin puolet tupakoivista kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin: vuosittain noin suomalaista. Tupakoimattomat elävät keskimäärin 10 vuotta tupakkatuotteita käyttäviä pidempään. Ammattiin opiskelevista nuorista 39 prosenttia tupakoi päivittäin, lukiolaisista 9 prosenttia. 16-vuotiaista päivittäin tupakoivista pojista 45 prosenttia ja tytöistä 29 prosenttia polttaa ensimmäisen savukkeensa alle 30 minuutin kuluttua heräämisestä, mikä viittaa vahvaan nikotiiniriippuvuuteen. Ensimmäiset merkit riippuvuudesta, kuten tupakanhimo, ilmenevät keskimäärin jo kuukauden kuluttua ensimmäisestä savukkeesta. Lähteet: Pekurinen & Puska (2007); Doll ym. (2004), Kouluterveyskysely (2009); Rimpelä ym. (2007); DiFranza ym. (2008) Tupakoimattomuus on osa työkykyä ja työturvallisuutta Ammatillisessa peruskoulutuksessa nuori suuntaa valitsemansa alansa ammattilaiseksi. Alakohtaisten ammattitaitojen ohella on tärkeää oppia myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitä- 10

11 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Nuoruus on yleensä elämänkulun terveintä aikaa. Liian vähäinen liikunta ja uni, yksipuoliset ruokailutottumukset, runsas ja yleinen alkoholin käyttö sekä tupakointi ovat keskeisiä terveyttä ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Oppilaitostyypin mukaisessa tarkastelussa on havaittavissa eroja ikäryhmän sisällä: ammattiin opiskelevien koettu terveys on keskimäärin huonompi ja oireilu sekä riskikäyttäytyminen yleisempää kuin lukiolaisilla. Nuorena omaksuttu terveyskäyttäytyminen muodostaa pemistä sekä työturvallisuusseikkoja tupakoimattomuus on olennainen osa molempia. Tupakoimattomuus voidaan huomioida myös osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskien terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä. Monet työpaikat ovat nykyään savuttomia. Työnantajat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita tupakoimattomista työntekijöistä, sillä tupakkatuotteiden käyttö kasvattaa riskiä lukemattomille työkykyä heikentäville sairauksille. Työturvallisuus vaarantuu, jos tupakointi tapahtuu riskialttiissa paikoissa ja tupakat sammutetaan huolimattomasti. Tupakoimattomuus on suuri mahdollisuus myös työurien pidentämisen näkökulmasta; tulevaisuuden työntekijöiden odotetaan jaksavan ammatissaan pidempään ja paremmin. Savuton opiskeluympäristö ja tupakoimattomuuden tukeminen ovat tärkeä osa-alue tulevien ammattilaisten työkyvyn edistämisessä. Ammattiosaajan työkykypassin avulla koulutuksen järjestäjät voivat tarjota ja ammattiin opiskelevat valita valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Työkykypassi koostuu eri osa-alueista: toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Tupakkatietous ja lopettamisen tuki voivat olla osa passin suorituksia. Ammattiosaajan työkykypassiin liitettynä tupakoimattomuus asettuu luontevaksi osaksi työkyvyn kokonaisuutta. Tupakoivan työntekijän on arvioitu maksavan työnantajalle vuodessa euroa. Kustannukset kertyvät muun muassa ylimääräisten sairauspoissaolojen muodossa. Suurin yksittäinen kustannus työnantajan näkökulmasta on työn alentunut tuottavuus tupakkataukojen seurauksena. Niihin on arvioitu kuluvan 17 työpäivää vuodessa. Tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, ja työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus suojata työntekijöitänsä tupakansavulle altistumiselta. Lähteet: Pekurinen & Puska (2007); Työterveyslaitos (2008); Tupakkalaki 11 a ( /700) Tupakoimattomuudesta terveyden tasa-arvoa 11

12 rustan aikuisuuden hyvinvoinnille ja nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveys eroja aikuisuudessa. Tupakointi on yksi keskeinen sosioekonomisten terveys- ja kuolleisuuserojen aiheuttaja. Tupakoinnin osalta erot liittyvät myös koulumenestykseen. Tupakoinnin aloittaminen ja säännölliseen tupakointiin siirtyminen ovat selvästi yleisimpiä heikosti peruskoulussa menestyvillä. Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta niin tupakoimattomuuden kuin ammattiin opiskelevien muun hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukeminen on tärkeää. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa: Sosioekonomisia tekijöitä ovat: aineelliset voimavarat (mm. tulot, omaisuus, asumistaso), aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet (mm. koulutus, ammatti, työmarkkina-asema), koulutukseen ja ammattiin liittyvät elämäntyylit ja arvostukset. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Suomalainen korkeakoulututkinnon suorittanut 35-vuotias mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, enintään perusasteen tutkinnon suorittanut vain 74-vuotiaaksi: elin ajanodotteen ero on 6,2 vuotta, josta viidesosa johtuu tupakasta. Terveyserojen yhtenä syynä ovat elintavat, mm. tupakointi, vähäinen liikunta, liiallinen alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio. Koulutusryhmittäiset erot tupakoinnin yleisyydessä jatkavat kasvuaan: työikäisistä perusasteen koulutuksen käyneistä vähiten koulutetuista miehistä 37 ja naisista 28 prosenttia tupakoi päivittäin, keskiasteen koulutuksen saaneista vastaavasti 29 ja 18 prosenttia, korkeimmin koulutetuista vastaavasti 17 ja 11 prosenttia. Lähteet: Palosuo ym. (2007), Helakorpi ym. (2008) Oppilaitoksen tulee mahdollistaa tupakoimattomuus Nuorten kohdalla koulut ja oppilaitokset ovat parhaita ympäristöjä toteuttaa tupakoinnin aloittamista ehkäiseviä tai lopettamista tukevia erillistoimenpiteitä, kuten tupakoimattomuuskursseja. Oppilaitoksissa nämä nivoutuvat luonnollisesti osaksi muuta opiskelua ja niihin osallistumiseen on matala kynnys. Enemmistö tupakoivista nuorista tekee lopettamisyrityksiä tai suunnittelee lopettavansa piakkoin. Lopettamisen vaikeus yllättää, ja lopettamiseen kaivataan apua. Ammattiin opiskelevien tupakoinnin yleisyyden takia lopettamisyrityksiä on pyrittävä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin. 12

13 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Nuorten omasta näkökulmasta oppilaitoksen tai työpaikan tupakkamyönteisyys sekä kavereiden tupakointi pilaavat yritykset lopettaa tupakointi. Jos valtaosa kaveripiiristä tupakoi, lopettamista voi estää myös pelko kavereiden menettämisestä. Siksi on hyödyllistä järjestää oppilaitoksissa tukimuotoja, joihin nuoret voivat osallistua yhdessä kavereidensa kanssa toisiaan motivoiden. Oppilaitosympäristö, oppilaitoksen ilmapiiri ja toimintakulttuuri voivat tukea tai estää opiskelijan terveyttä edistävien valintojen tekoa. Tupakoinnin salliminen oppilaitoksen alueella sekä välinpitämätön suhtautuminen opiskelijoiden tupakointiin edistää vakavan riippuvuuden kehittymistä ja voimistumista. Ilmapiiriin vaikuttavat sääntöjen, menettelytapojen, henkilöstön asennoitumisen ja esimerkin lisäksi keskeisesti muiden opiskelijoiden toiminta. Oppilaitoksissa erityisesti hieman vanhempien opiskelijoiden esimerkki on tärkeä, sillä nuoremmat päättelevät heidän käyttäytymisestään mikä on hyväksyttävää tai suosittua toimintaa. Opiskelijahuollon lakisääteisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Koulutuksen järjestäjän tulee edistää opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista muun muassa antamalla opetussuunnitelmassa ennaltaehkäiseviä toimintaohjeita esimerkiksi tupakoinnista ja päihteiden käytöstä. Opiskeluterveydenhuollosta annettiin keväällä 2009 asetus, jossa täsmennetään myös oppilaitosten tehtäviä nuorten terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen torjumisessa. 16 prosenttia ammattiin opiskelevista on jo lopettanut tupakoinnin tai on tupakkalakossa. Joka toinen tupakoiva nuori suunnittelee tupakoinnin lopettamista. Nuorten tupakoinnin lopettamisen tuki tuottaa parhaat tulokset, kun se järjestetään: säännöllisenä: tapaamisia vähintään viisi kertaa vuorovaikutteisena ja nuorta avoimesti kuuntelevana: yksilöohjausta tai ryhmämuotoista tukea matalan kynnyksen palveluina opiskeluterveydenhuollossa kurssimuotoisena osana opiskelua internetin tai puhelimen avulla toteutettuna nuorille räätälöitynä ryhmämuotoisessa tuessa tärkeää toiminnallisuus ja osallisuus nuoria hyvä kuulla tukimuotojen suunnittelussa mikä heitä motivoi lopettamaan, miten osallistumisaktiivisuus saataisiin mahdollisimman hyväksi jne. lääke- tai korvaushoito vieroitusoireiden hallintaan harkittava riippuvuuden arvioinnin perusteella yksilöllisesti ja vain muun tuen lisänä Lähteet: Kouluterveyskysely (2009), Salomäki (2008), Ollila ym. (2008) 13

14 Nuorilla on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi Tutkimusten valossa ammattiin opiskelevien päihdetiedot ovat heikommat kuin lukiolaisten. Myös asenteet eri päihteiden käyttöön ovat hyvinkin sallivia. Nuoret tarvitsevat yhteiskunnan välittämää ajantasaista ja rehellistä tietoa päihteistä markkinointiviestinnän vastapainoksi. Nuoria on kasvatettava kriittisiksi tiedon seulojiksi ja heidän päihdetiedon lukutaitoansa on kehitettävä. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tietoa jaetaan. Esimerkiksi terveystiedon oppiaineessa sinänsä tärkeä tieto ei tällä hetkellä näytä saavuttavan tai kiinnostavan kaikkia ammattiin opiskelevia. Tiedon jakamisen ja niin kutsutun valistuksen voi määrittää kahdella tavalla: joko yhdensuuntaisena, auktoriteettiasemasta tulevana ja holhousmentaliteetin omaavana, tai vuorovaikutteisena, tasa-arvoisena ja yhteiseen keskusteluun erilaisia aineksia ja näkökulmia tuovana. Jälkimmäistä on kutsuttu virittäväksi valistukseksi. Tällöin valistuksen kohteena on mielipideilmasto eli yhteiset keskustelu- ja toimintaprosessit, vallitsevat tavat ymmärtää päihteiden käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Käytännössä nuorten osallisuuden ja kuulemisen toteutus on kirjavaa ja käsitteet mielletään monin eri tavoin. Taulukossa 1 on esitetty osallisuuden tasot. Niiden avulla voi peilata nuorten osalli- Taulukko 1. Nuorten osallisuuden tasot. Mukailtu Hart (1992). Taso 8 Aloitteellinen toiminta Taso 7 Toimeenpano Taso 6 Päätöksenteko Taso 5 Konsultaatio Taso 4 Informaatio Taso 3 Näennäisosallisuus Taso 2 Koristelu Taso 1 Manipulaatio Lähtökohtana ovat nuorten itsenäisesti tuottamat ideat. Aloitteentekijöinä toimivilla nuorilla on valta päättää ja toteuttaa ideoitaan yhtistoiminnassa aikuisten kanssa. Nuoret tekevät päätökset itsenäisesti ja suunnittelevat niiden toimeenpanon. Aikuiset toimivat taustatukena. Aikuiset eivät päätä asioista yksin vaan nuorilla on aitoa sananvaltaa aikuisten johtamassa päätöksenteossa. Aikuiset ovat toiminnan aloitteentekijöitä. Nuorilta kysytään näkemyksiä päätöksenteon eri vaiheissa. Nuoret saavat tehdä päätöksen esimerkiksi heille esitettyjen vaihtoehtojen väliltä. Nuoret kertovat näkemyksiään ja niitä seurataan esimerkiksi kyselyjen avulla. Aikuiset toimivat aloitteentekijöinä ja vastaavat päätöksenteosta. Nuoria kuullaan, mutta tällä ei ole todellista vaikutusta aikuisten päätöksentekoon. Nuoria pidetään esillä ilman, että he pääsevät esittämään kantaansa. Aikuiset eivät esitä omien aloitteidensa olevan lähtöisin nuorilta. Aikuiset käyttävät nuoria edistämään omia pyrkimyksiään ja esittävät valheellisesti omia aloitteitansa nuorten nimissä. 14

15 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? suuden toteutumista esimerkiksi omassa opiskeluyhteisössään. Osallisuus ei ole aitoa, ennen kuin nuorelle syntyy kokemus, että häntä on kuultu ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Ammatillista koulutusta säätelevä laki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä varaamaan opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulemaan opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. 18 prosentilla ammattiin opiskelevista on huonot tiedot päihteistä. 80 prosenttia ammattiin opiskelevista pojista ja 82 prosenttia tytöistä hyväksyy satunnaisen tupakoinnin. Vastaavasti 53 ja 45 prosenttia hyväksyy kymmenen tai useamman savukkeen päivittäisen tupakoimisen. 23 prosenttia ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, että terveystiedon aiheet eivät kiinnosta. 29 prosentin mielestä terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä. 19 prosenttia ammattiin opiskelevista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa. Lähteet: Kouluterveyskysely (2009) Jokaisessa oppilaitoksessa on omat perustelunsa Kuten tässä luvussa on osoitettu, savuttomuuteen on olemassa monenlaisia perusteluja ja syitä. Savuttomuuden hyötyjen pohtiminen ammatillisessa koulutuksessa toimivien kesken on hyvä lähtökohta savuttomuuteen sitoutumiselle ja savuttomuuden toteuttamiselle. Yhdessä keskustelemalla ja suunnittelemalla voidaan kussakin oppilaitoksessa löytää omat savuttomuuden painopisteet, perustelut ja motivaatiotekijät. Opasta varten haastatelluissa oppilaitoksissa (Luku II) oli löydetty lukemattomia syitä ja motiiveja savuttomuuden toteuttamiselle. Ne on listattu seuraavassa:. 15

16 Savuttomuuden motiivit haastatelluissa oppilaitoksissa halu suojata nuoria tupakalta halu ohjata nuoria terveellisiin elämäntapoihin halu noudattaa tupakkalakia opiskelijoiden tupakoinnin yleisyys (Kouluterveyskysely, oma kysely) tupakointi haittaa oppilaitoksen imagoa tupakointi ei sovi koulutettavien ammatti-imagoon jo savuttomuuteen siirtyneiden oppilaitosten esimerkki lääninterveystarkastajalta saatu suullinen huomautus lain rikkomisesta ulkopuolisten tekemät valitukset tupakkapaikoista oppilaitoksen alueella kyselystä ilmi tullut välinpitämätön suhtautuminen opiskelijoiden tupakointiin keskustelut eri asiantuntijoiden kanssa savuttomien ympäristöjen lisääntyminen (ravintolat, työpaikat) asenteet tupakoinnin rajoittamista kohtaan myönteisempiä kuin ennen toiveet oppilaitoksen savuttomuudesta (koulutuksen järjestäjä, henkilöstö, opiskelijat) konkreettiset esitykset oppilaitoksen savuttomuudesta (henkilöstö, päihdetiimi) opiskelijoiden työharjoittelupaikoilta saamat viestit tupakoimattomuuden arvosta savuttoman sairaalan vaatimus tupakoimattomista työharjoittelijoista potilaiden valitusten takia kokemukset aiemmista hankkeista ja tupakoimattomuuden edistämisestä henkilöstön tupakoimattomuus, jolloin tupakkapaikalle ei ollut tarvetta 16

17 Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Kuva Pia Mikkonen/Skills Finland ry Luku II Tuumasta toimeen - matkaeväitä muiden kokemuksista Niina Mustonen ja Hanna Ollila Matkaeväiksi on poimittu kokemuksia ja oivalluksia opasta varten haastatelluista ammatillisista oppilaitoksista, joissa tupakoinnin vähentäminen on eri tavoin nostettu keskiöön (haastattelujen taustaa ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin liitteessä). Tämä luku on laadittu haastattelujen pohjalta opasteeksi ja evästykseksi savuttomuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Luvun avulla voi peilata oman oppilaitoksen tilannetta ja löytää uusia lähestymis- ja toteutustapoja savuttomuustyöhön. Luvussa kuvattu savuttomuustyön kokonaisuus on siis yhteenveto haastatteluaineistosta haastatelluilla oppilaitoksilla oli kullakin omat painotuksensa savuttomuuden toteuttami- 17

18 sessa. Vaikka savuttomuustyö tässä kuvataan laajana kokonaisuutena, ei ole välttämätöntä tehdä kaikkea yhdellä kertaa. Tupakoimattomuuden edistäminen, kuten terveyden edistäminen yleensä, on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Luvussa kuvataan oppilaitosten konkreettisia savuttomuustoimia luetteloina sekä jäsennetään ja tulkitaan henkilöstön kokemuksia suhteessa tutkittuun tietoon ja olemassa oleviin suosituksiin. Ensin tarkastellaan savuttomuuden voimavaroja. Oppilaitoksissa on lukuisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta tätä osaamista ja osallistumista hyödyntämällä ollaan jo pitkällä. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla on mahdollista oppia muiden kokemuksista ja saada käyttöön asiantuntemusta, resursseja ja tukea. Verkostoitumalla savuttomuudesta voidaan tehdä alueella yhteinen linja ja tavoite, jolloin nuoret kohtaavat saman viestin useilla elämänaloilla: vapaa-aikana, harrastuksissa, terveydenhuollossa, seurakunnassa jne. Oppilaitoksen savuttomuustoiminta tulisi myös niveltää paikallisiin ja valtakunnallisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Voimavarojen jälkeen avataan savuttomuuden toteuttamisen prosessia. Yhteisön toimintakulttuuria ei voi muuttaa ulkoa käsin. Savuttoman ja hyvinvointia tukevan ympäristön ja yhteisön luominen vaatii johtamista, yhteistyötä, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista, toimintatapojen arviointia ja kehittämistä sekä ehkä asennemuutosta. Tupakoinnin pois kitkemisen sijaan voidaan keskittyä luomaan hyvinvointia. Suunnitelmallisuus, toiminnan jatkuvuus sekä arviointi ovat savuttomuustyön onnistumisen keskeisiä edellytyksiä. Tässä luvussa savuttomuuden sisältö on jäsennelty erilaisiksi osa-alueiksi, joita tarkastellaan kutakin erikseen: Säännöt, ohjeet ja valvonta Tiedot ja asenteet Yhteisöllisyys ja paremmat tauot Monipuolinen tiedotus Lopettamisen tuki opiskelijoille ja henkilöstölle Kuvassa 1 havainnollistetaan savuttomuuden laaja kokonaisuus ja elementtien suhde toisiinsa. Sama kokonaisuus jäsennellään ja tarkennetaan luvun IV SAVUTTA-taulukossa, jota voi käyttää muistilistana savuttomuuden suunnittelussa sekä arvioinnin apuna. Savuttomuuden voimavarat yhteistyö, osallisuus ja verkostoituminen Yhteistyö ja kaikkien osallistuminen niin savuttomuuden suunnitteluun kuin toteuttamiseen on yksi onnistumisen edellytyksiä. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä yksin. Ennen toimeen ryhtymistä on hyvä kartoittaa käytössä olevat voimavarat. Oppilaitoksesta löytyy monenlaista osaamista ja resursseja: niin johdolla, opiskelijoilla, 18

19 Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Kuva 1. Ammatillisen koulutuksen savuttomuustyön kokonaisuus haastatteluaineiston perusteella. Prosessi: suunnittelusta arviointiin Valmisteltu savuttomuuspäätös Savuttomuustyöryhmän perustaminen Tilannekartoitus Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Vastuutahojen ja aikataulujen määritys Seuranta ja arviointi Toiminnan ylläpito ja uudistaminen Savuttomuuden toteutuksen osa-alueet: Säännöt, ohjeet ja valvonta: tupakointikielto oppilaitoksen tiloissa ja alueella; kielto järjestyssäännöissä rikkomusten seurausten määritys opiskelijoille ja henkilöstölle toimintaohjeet kieltojen valvontaan; kirjattu mm. henkilöstön oppaisiin ja päihdestrategiaan valvontavastuu koko henkilöstöllä yhteistyö lähialueen toimijoiden kanssa Tupakoinnin lopettamisen tuki: opiskelijoille opiskeluterveydenhuollosta yksilöllistä tukea ja valinnaisten opintojen kurssilta räätälöityä ryhmätukea henkilöstölle yksilö- tai ryhmätukea työterveyshuollosta lopetuskilpailut opiskelijoille ja henkilöstölle tupakoimattomuuskurssi osaksi Ammattiosaajan työkykypassia Savuttomuustiedotus: positiivinen pääviesti: savuttomuuden hyödyt, mitä savuttomuus kenellekin käytännössä tarkoittaa säännöllistä ja jatkuvaa opiskelijoille tietoa yhteishakumarkkinoinnista ja valintakokeista lähtien huoltajille tietoa mm. vanhempien kirjeissä ja vanhempainilloissa henkilöstölle tietoa mm. kokouksissa, oppaissa ja työpaikkailmoituksissa sidosryhmille ja muille yhteistyötahoille tietoa mm. yleistiedottein, lausuntopyynnöin, kokouksissa savuttomuus näkyväksi opiskeluympäristössä kyltein, julistein, tupakkapaikkoja poistamalla, tupakkaroskia siivoamalla aktiivinen tiedotus lopettamisen tukipalveluista Yhteisöllisyys ja paremmat tauot: tauoille tupakoinnin sijaan terveyttä ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa: ulko- ja sisäpelit, opiskelijakahvilatoiminnan pyörittäminen jne. opiskeluympäristön viihtyvyyden parantaminen mm. sisustamisen ja lepotilojen avulla hyvinvointia ja opiskelijoiden osallisuutta tukevan toimintakulttuurin luominen savuttomuus huomioidaan mm. tutortoiminnassa ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä Tiedot ja asenteet: opetuksessa tupakkatietoa nuoria puhuttelevalla tavalla: terveystiedon ja liikunnan oppiaineissa sekä ammattiaineisiin liitettynä teemapäivät, kampanjat, tietoiskut ja savuttomuuskilpailut oppilaitoksessa henkilöstön esimerkkiaseman huomioiminen henkilöstön tupakkaosaamisen ja terveyskasvatustaitojen kehittäminen Voimavarat: yhteistyö ja osallisuus Avointa keskustelua savuttomuudesta, erilaisen osaamisen hyödyntäminen Ideat ja mielipiteet esiin kyselyin, lausuntopyynnöin Opiskelijatoiminnan aktivointi, opiskelijoiden vertaisvaikutus Yhteistyö ja verkostoitumistahoja mm. oppilaskunta, tutorit vanhemmat opiskeluterveydenhuolto, opiskelijahuolto työnantajat, työharjoittelupaikat terveysjärjestöt, tutkimuslaitokset, sairaanhoitopiirit muut oppilaitokset, korkeakoulut kunnan päihdetyö ja nuorisotoimi, poliisi valtakunnalliset verkostot 19

20 opettajilla, opiskeluterveydenhuollolla kuin tukihenkilöstöllä on tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön. Yhteistyö kotien kanssa on mahdollisuus, jota kannattaa kehittää ja hyödyntää. ei se johtajien päässä todellakaan se osaaminen elä täysin, ei alkuunkaan. Vaan tämä, että kaikkia kuullaan, tavalla tai toisella Rehtori Opiskelijat ovat avainasemassa muutoksen läpiviejinä. Savuttomuustyön, kuten monen muun terveyden edistämisen työn, sanotaan usein kohdistuvan johonkin. Parhaita viestinviejiä ja muutoksen motivoijia ovat nuoret itse. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada nuoret kohteesta aktiivisiksi toimijoiksi. Oppilaskunta- ja tutortoiminta ovat keskeisiä nuorten osallistumisen areenoita opiskeluyhteisössä ja opiskelijatoiminnan aktivoimiseen myös tupakoimattomuuskysymyksissä kannattaa panostaa. Tutorit ja oppilaskunta-aktiivit välittävät opiskeluyhteisön asenteita ja pelisääntöjä erityisesti uusille opiskelijoille. Ideoita nuorten osallistamiseen esitellään kolmannessa luvussa. Avoimuus savuttomuuden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää. Asioiden yhdessä käsitteleminen mahdollistaa kaikkien mielipiteiden ja ajatusten kuulemisen, myös kriittisten ja kielteisten. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen savuttomuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen vahvistaa sitoutumista yhteiseen asiaan. se pikkuhiljaa sitte, laimeni ja häipy ja mikä näkyy sitte noissa kyselylomakkeissakin niissä vapaissa vastaus osioissa et sillon alussa se oli kyllä aika kovaa tekstiä mutta se loppu, et se mielipide sitte pikku hiljaa, suli, mut kyllä vastarintaa oli Rehtori Oppilaitoksissa tehtyä: savuttomuudesta ja toimenpiteistä keskusteleminen henkilöstö, opiskelijoiden edustajat, asuntolaedustajat, yhteistyötahot, opiskelijahuoltoryhmä savuttomuutta koskevien mielipiteiden kartoittaminen ja ideoiden kerääminen esimerkiksi opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattu sähköinen kysely, lausuntopyynnöt opiskelijoiden ammatillisen osaamisen esiintuominen opiskelijat saavat puhua tupakasta omaan koulutusalaansa liittyen esimerkiksi luokkakierroksilla opiskelijat suunnittelevat ja järjestävät tupakka-aiheisia tapahtumia ja tietoiskuja oppilaitoksessa opiskelijat tuottavat tupakka-aiheista tietoiskumateriaalia opiskelijat käyvät puhumassa tupakoinnista esim. peruskoulussa opiskelijoita kannustetaan tekemään opinnäytetöitä tupakoimattomuuden edistämisestä nuorten ideoiden kuuleminen lopettajille annettavien palkintojen ja tupakointikieltorikkomusten seurausten ideointi esim. ryhmänohjaajan tunnilla lopettamisryhmän nimen ja imagon suunnittelu esimerkiksi tapahtumien kuten häkämittausten yhteydessä välituntitoiminnan kehittäminen tupakoinnin tilalle 20

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja 22.10.2015 1 Kuntien savuttomuus lukuina 4 602 508 76 % n 244 488 637 5 % n 16 407 249 19 % n 61 1 891 n 1 Haasteena - Kuka johtaa, miten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tupakoivat nuoret, savuton oppilaitos miten yhtälö ratkaistaan?

Tupakoivat nuoret, savuton oppilaitos miten yhtälö ratkaistaan? Tupakoivat nuoret, savuton oppilaitos miten yhtälö ratkaistaan? Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 21.3.13 Hanna Ollila, Savuton amis -seminaari 13.3.13 1 Nuorten päivittäinen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuvaus prosessista Päivi Virtaharju Ritva Ylitervo Tiedottaminen työkykypassista henkilöstölle: läsnä 20 hlöä eri aloilta Tutustumiskokous työryhmään

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SELVITYS SELVITYS KONTIOLAHDEN KUNNAN EDELLYTYKSISTÄ JULISTAUTUA SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI

SELVITYS SELVITYS KONTIOLAHDEN KUNNAN EDELLYTYKSISTÄ JULISTAUTUA SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI Kontiolahden kunta Kunnanhallitus SELVITYS KONTIOLAHDEN KUNNAN EDELLYTYKSISTÄ JULISTAUTUA SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI 1. Valtakunnallinen Savuton kunta -hanke Valtakunnallisen Savuton Kunta -hankkeen päätavoitteena

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Viestintämateriaali Tarja Nordman Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 11.11.2013. Sisältö Taustaa HUS Savuton sairaala toimijat ja vastuut Tavoitteet Kohderyhmät Eteneminen

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE Euroopan savuton terveydenhuoltoverkosto ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE Savuton sairaala ja savuton terveydenhuolto-verkoston jäsenyyttä koskeva ohjeistus Euroopan savuttoman terveydenhuoltoverkoston

Lisätiedot

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Savuton sairaala -toiminnan tavoitteet HUS:ssa... 3 3. Terveellisen työympäristön edistäminen... 3 4. Väestön terveyden edistäminen...

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia Sisällys Savuton työpaikka 2 Savuton työpaikka 3 Miten savuton työpaikka saadaan aikaan? 5 Työpaikka on savuton 6 Paras Savuton Työpaikka -kilpailu 7 Stumppi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Ammatin työkykyvalmiudet Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot Työkykyvalmiuksien vahvistaminen Käyttöönoton, opetuksen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot