Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) OPAS. Tupakatta työelämään. Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) OPAS. Tupakatta työelämään. Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen"

Transkriptio

1 OPAS Tupakatta työelämään Niina Mustonen Hanna Ollila (toim.) Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen 7

2 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Raili Silius Kansikuva: Kuvatoimisto Rodeo Julkaisun muut kuvat: Skills Finland ry ja Syöpäjärjestöt ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (verkko) ISSN (verkko) Yliopistopaino Helsinki 2009

3 Saatesanat Oppilaitoksen savuttomuus on jokaisen opiskelijan oikeus. Oppilaitos on nuorille tärkeä kehitysympäristö, jonka tulisi tukea opiskelukykyä sekä antaa valmiudet harjoittaa ammattia terveenä ja työkykyisenä. Tupakatta työelämään -opas on laadittu, jotta savuttomuudesta voidaan tehdä totta ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimusten mukaan valtaosassa ammatillisia oppilaitoksia suhtaudutaan nuorten tupakointiin sallivasti tai välinpitämättömästi, eikä lakisääteisiä tupakointikieltoja noudateta. Nuorten tupakointi vähenee väestötasolla. Tupakoimattomuuden edistämisen näkökulmasta ammattiin opiskelevissa on paljon potentiaalia, sillä lähes 40 prosenttia heistä tupakoi päivittäin. Ero lukiolaisiin ikätovereihin on huima lukiolaisista joka kymmenes tupakoi päivittäin. Tupakoimattomuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Tupakatta työelämään -oppaassa tarjotaan tutkimus- ja kokemustietoa sekä käytännön vinkkejä savuttomuuden toteuttamiseen. Tätä opasta voivat hyödyntää kaikki ammatillisessa koulutuksen parissa toimivat tahot, muun muassa koulutuksen järjestäjät, opettajat, terveydenhoitajat ja kuraattorit mielellään yhteistyössä. Onnistunut savuttomuuden toteuttaminen edellyttää yhteistä linjaa ja kaikkien sitoutumista. Johdon ja esimiesten määrätietoisuus ja asian takana seisominen on keskeistä. Haluamme kiittää erittäin lämpimästi haastateltuja henkilöitä eri oppilaitoksissa. Oppaan kirjoitustyöhön ovat lisäksemme osallistuneet seuraavat tahot, joita haluamme kiittää yhteistyöstä: Elämäntapaliitto: Reetta Ruokonen Folkhälsan: Mika Lindfors Helsingin kaupungin lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva yksikkö, Klaari Helsinki: Päivi Kuusela Helsingin kaupungin terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: Hanna Viitala, Jaana Niemi, Jaana Söder Syöpäjärjestöt: Virve Laivisto, Sanna-Mari Salomäki Terveys ry: Kirsi Jylhä, Susanna Leimio-Reijonen Oppaan sisäsivujen kuvituksesta kiitämme sekä Syöpäjärjestöjä että Skills Finland ry:tä, jonka kuvissa tulevat huippuosaajat ovat työn touhussa Taitaja-kilpailuissa. Helsingissä joulukuussa 2009 Niina Mustonen Hanna Ollila 3

4 Oppaan käyttöohje Oppaan ensimmäisessä luvussa määritellään mitä oppilaitoksen savuttomuus tarkoittaa perustellaan tutkimustiedon avulla miksi savuttomuus on tärkeää juuri ammatillisessa koulutuksessa Oppaan toisessa luvussa esitellään savuttomuustyön keskeiset voimavarat savuttomuuden toteuttamisen prosessi savuttomuuden eri osa-alueet Toisen luvun aineistona on käytetty opasta varten haastateltujen oppilaitosten kokemuksia ja käytäntöjä. Luvussa kuvataan oppilaitosten konkreettisia savuttomuustoimia luetteloina sekä jäsennetään ja tulkitaan henkilöstön kokemuksia suhteessa tutkittuun tietoon ja olemassa oleviin suosituksiin. Oppaan kolmannessa luvussa esitellään esimerkkejä savuttomuustyöstä Savuton Helsinki -ohjelman puitteissa luotu käytännönläheinen moniammatillisen yhteistyön malli savuttomuuden toteuttamiseen ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaskuntien ja tutoreiden osallisuutta edistävää Savutta Savossa -toimintaa opiskelijoiden osallistamista kuvaava Eliksi-malli Oppaan neljännessä luvussa annetaan käytännön välineitä savuttomuustyön tueksi suunnitteluun ja arviointiin opiskeluterveydenhuollon käyttöön opiskelijoiden savuttomuuteen sitouttamiseen Oppaan loppuun on koottu hyödyllisiä linkkejä. Linkkien takaa löytyy oppaan tekijätahojen kotisivut nuorille soveltuvaa tupakkatietoa muun muassa opetuksessa käytettäväksi tietoa työkyvystä ammattiin opiskeleville oppilaskunnille tukimateriaalia esimerkiksi teemapäivän järjestämiseen tietoa tupakasta vieroituksen ohjaajakoulutuksesta tietoa laajemmin päihteistä ja ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä 4

5 Sisällys Saatesanat Oppaan käyttöohje Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Lainsäädäntö savuttomuuden perustana Tupakoimattomuus on keskeinen terveyden osatekijä Tupakoimattomuus on osa työkykyä ja työturvallisuutta Tupakoimattomuudesta terveyden tasa-arvoa Oppilaitoksen tulee mahdollistaa tupakoimattomuus Nuorilla on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi Jokaisessa oppilaitoksessa on omat perustelunsa Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Savuttomuuden voimavarat yhteistyö, osallisuus ja verkostoituminen Savuttomuuspäätöksestä käytännön toteutukseen Savuttomuuden osa-alueet Säännöt, ohjeet ja valvonta Tiedot ja asenteet Yhteisöllisyys ja paremmat tauot Monipuolinen tiedotus Lopettamisen tuki opiskelijoille ja henkilöstölle Luku III Yhteistyöllä tavoitteisiin Savuton Helsinki -ohjelman malli ammatillisissa oppilaitoksissa Amiskin voi olla savuton! savuttomuutta opiskelijatoimintaan ELIKSI yhteistyötä, aktiivista osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa Luku IV Käytännön välineitä savuttomuustyön tueksi Laatua suunnittelulla ja arvioinnilla SAVUTTA-taulukko Laatutähti ja laatukriteeri Työkaluja opiskeluterveydenhuoltoon Riippuvuustestit ja Käypä hoito -suositusten interventiomalli Uuden opiskelijan savuttomuussitoumus Kirjallisuus Linkkejä materiaalilähteisiin Liite: haastattelumenetelmät

6 Kuva Pia Mikkonen/Skills Finland ry 6

7 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Niina Mustonen ja Hanna Ollila Savuton oppilaitos mahdollistaa oppimisen ja työskentelyn terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Savuttomassa oppilaitoksessa: tupakointi on kielletty oppilaitoksen sisä- ja ulkotiloissa tupakointitiloja ja tuhkakuppeja ei ole oppilaitoksen sisätiloissa eikä ulkoalueilla oppilaitoksen tilaisuudet ovat savuttomia ei myydä tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä tuetaan tupakoimattomuutta eli ehkäistään tupakoinnin aloittamista ja tuetaan tupakoinnin lopettamista monenlaisin keinoin. Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn kannalta ympäristön savuttomuus on vasta ensimmäinen askel. Savuton oppilaitos tarkoittaa tässä oppaassa paitsi opiskeluympäristön savuttomuutta myös tupakoimattomuuden edistämistä. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu elinympäristön savuttomuuden lisäksi tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Tupakoimattomuuden edistämisessä sekä yhteisöön että yksilöön vaikuttaminen on tärkeää. Oppilaitoksessa voidaan muun muassa: lisätä yksilön tietoja, taitoja sekä valmiuksia tehdä terveyttä tukevia valintoja mahdollistaa terveyttä tukevat valinnat luoda viihtyisä, savuton ympäristö kehittää opiskeluyhteisön toimintatapoja, ilmapiiriä ja kulttuuria sekä hyvinvointia että terveyttä tukevaksi. 7

8 Tupakkatuotteiden raaka-aine on Nicotina tabacum, jonka lehdet sisältävät nikotiinia. Savukkeisiin lisätään valmistusvaiheessa monia eri aineita, muun muassa ammoniakkia tehostamaan nikotiinin imeytymistä, mentolia helpottamaan savun hengittämistä. Tunnetuimpia haittoja aiheuttavia ainesosia tai poltettaessa syntyviä yhdisteitä ovat nikotiini, terva ja häkä. Kaiken kaikkiaan tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tunnettua yhdistettä, joista syöpävaarallisiksi on luokiteltu yli 40. Nuuskasta karsinogeeneja on löydetty yli 25. Tupakoija ja tupakansavulle altistuva hengittävät elimistöönsä muun muassa asetonia, syaanivetyä ja formaldehydiä. Tupakointi käsittää kaikkien tupakkatuotteiden käytön. Näin ollen tässäkin oppaassa puhuttaessa tupakoinnista siihen luetaan sekä tehdasvalmisteisten savukkeiden, itse käärittyjen savukkeiden, sikareiden, piipputupakan että nuuskan käyttö. Tupakka on päihde. Päihteet ovat keskushermostoon vaikuttavia aineita, joita käytetään niiden psyykkisten vaikutusten tähden. Keskushermostovaikutuksiin liittyy eriasteisen riippuvuuden riski. Päihteillä on miltei aina erilaisia terveysriskejä, jotka riippuvat niin käytetystä päihteestä, käyttötavasta kuin käyttäjästäkin. Lähteet: Jokinen (toim.) (2006); Tupakkalaki 2 ( /953) ja Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto Kata (2000) Lainsäädäntö savuttomuuden perustana Lainsäädäntö antaa oppilaitoksen savuttomuudelle vankan perustan. Tupakkalain avulla pyritään turvaamaan opiskelijoille savuton opiskeluympäristö. Lakia noudatetaan ammatillisessa koulutuksessa todellisuudessa huonosti. Tätä julkaisua työstettäessä tupakkalaki on parhaillaan uudistettavana ja lakia on esitetty muutettavaksi koskemaan yksiselitteisesti kaikkien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloja. Lainsäädännön näkökulmasta nyt on erittäin otollinen hetki aloittaa savuttomuuteen valmistautuminen. On hyvä muistaa, että tupakkalaki asettaa savuttomuuden toteuttamiselle minimivaatimukset koulutuksen järjestäjät voivat toimivaltansa rajoissa päättää tiukemmistakin tupakointirajoituksista. Tutkimusten valossa tupakointia rajoittavat säännöt ja menettelytavat oppilaitoksissa ovat hyvin tärkeitä. Ne ovat yhteydessä vähäisempään tupakoinnin aloittamiseen, vähäisempään säännölliseen tupakointiin siirtymiseen ja lisääntyneeseen tupakoinnin lopettamiseen. Säännöt tulee kuitenkin panna toimeen ja niiden ohella tulee olla muita tupakoimattomuutta edistäviä toimia. Jos opiskelijoilla on kuva, etteivät oppilaitoksen säännöt ja menettelytavat ole selkeitä, eikä niitä ei noudateta johdonmukaisesti, myös niiden vaikutukset jäävät vähäisiksi. Henkilöstön tupakointi koulualueella tai opiskelijoiden nähden heikentää olemassa olevien sääntöjen uskottavuutta ja viestii opiskelijoille, ettei tupakointikieltoon tarvitse suhtautua vakavasti. Nuorista enemmistö on sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset eivät saisi tupakoida eikä tupakointia tulisi sallia oppilaitoksissa. 8

9 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Tupakkalaki kieltää tupakoinnin oppilaitosten tiloissa ja niiden pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoalueilla. 11 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista on kieltänyt opiskelijoiden ja henkilöstön tupakoinnin oppilaitoksen alueella, lukioista vastaavasti 84 prosenttia. 80 prosenttia ammattiin opiskelevista raportoi tupakoinnin olevan oppilaitoksen alueella sallittu tietyissä paikoissa. 72 prosenttia tupakoivista ammattiin opiskelevista tupakoi joka päivä oppilaitoksen alueella. 69 prosenttia ammattiin opiskelevista raportoi opettajien tai muun henkilökunnan tupakoivan oppilaitoksen tiloissa tai alueella joskus tai päivittäin. 51 prosenttia ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, ettei tupakointia valvota oppilaitoksessa juuri ollenkaan. Lähteet: Tupakkalaki (12 ( /700)), Väyrynen ym. (toim) (2009), Kouluterveys kysely (2009) Tupakoimattomuus on keskeinen terveyden osatekijä Terveys rakentuu monista seikoista. Esimerkiksi ihmisen elinympäristö, perimä, sosiaalinen asema, perhe ja terveystottumukset vaikuttavat terveyteen monin eri tavoin. Lasten ja nuorten kannalta keskeinen kysymys on, tukevatko tärkeät kehitysyhteisöt tervettä kasvua ja hyvinvointia. Mahdollistavatko ne terveyttä tukevat valinnat? Antavatko ne tarvittavia tietoja ja kehittävätkö taitoja valintojen tekemisen tueksi? Tupakoinnilla on lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia. Vakavimmat vaikutukset, kuten syövät sekä verenkierto- ja hengityselinten sairaudet, ilmenevät yleensä pidempiaikaisen tupakoinnin seurauksena. Tupakointi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja nopeuttaa toimintakyvyn heikkenemistä. Monet haitoista ilmaantuvat nopeastikin. Tupakka vaurioittaa nuoren kehittyvää elimistöä, eikä nuoren terveys ole niin koskematon kuin hän itse ajattelee. Siksi nuorille on tärkeää puhua myös haitoista, jotka alkavat tuntua tai näkyä konkreettisesti jo lyhytaikaisen tupakoinnin jälkeen. Näitä ovat muun muassa kunnon ja kestävyyden heikkeneminen ihon kunnon huonontuminen hengitystieinfektioiden lisääntyminen ja pitkittyminen pitkäaikaissairauksien, kuten astma, paheneminen hammas- ja ienvauriot, erityisesti nuuskattaessa hampaiden ja kynsien kellastuminen nikotiiniriippuvuus. 9

10 Tytöt saattavat pitää tupakointia painonhallinnan apuvälineenä. Monille on yllätys, että tupakointi teini-iässä altistaa ylipainolle ja vyötärölihavuudelle jo varhaisaikuisuudessa. Pojille impotenssi voi olla puhuttelevin uhka. Tupakointi aiheuttaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden. Nopeimmin kehittyy fyysinen riippuvuus. Elimistö joutuu nikotiinikierteeseen, jossa samojen vaikutusten aikaansaaminen vaatii yhä isompia ja säännöllisempiä annoksia ja vieroitusoireet ilmenevät entistä herkemmin ja voimakkaammin. Nuoren arkeen ja opiskelukykyyn vaikuttavia vieroitusoireita ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja univaikeudet. Tupakasta aiheutuvat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat ennaltaehkäistävissä. Suomessa tupakointi aloitetaan keskimäärin jo 14-vuotiaana. Ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyessään nuorilla voi pahimmillaan olla takana monen vuoden tupakointihistoria. Nuoret mieltävät tupakoinnin pääasiassa sosiaalisena tapana ja heidän on vaikea hahmottaa tai tunnistaa riippuvuutta omalla kohdallaan. Riippuvuus voi olla vahva Savossa tehdyn opiskelijakyselyn mukaan tupakoivista ammattiin opiskelevista lähes joka toinen polttaa ensimmäisen savukkeensa jo osana aamutoimia. Nuoret eivät usein osaa yhdistää erilaisia oireitaan tai tuntemuksiaan tupakointiin ja lopettamisen vaikeus yllättää heidät. Siksi on aikuisten vastuulla pyrkiä edistämään nuorten tupakoimattomuutta kaikessa toiminnassa. Tupakointi on merkittävin yksittäinen sairauksien aiheuttaja maassamme. Noin puolet tupakoivista kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin: vuosittain noin suomalaista. Tupakoimattomat elävät keskimäärin 10 vuotta tupakkatuotteita käyttäviä pidempään. Ammattiin opiskelevista nuorista 39 prosenttia tupakoi päivittäin, lukiolaisista 9 prosenttia. 16-vuotiaista päivittäin tupakoivista pojista 45 prosenttia ja tytöistä 29 prosenttia polttaa ensimmäisen savukkeensa alle 30 minuutin kuluttua heräämisestä, mikä viittaa vahvaan nikotiiniriippuvuuteen. Ensimmäiset merkit riippuvuudesta, kuten tupakanhimo, ilmenevät keskimäärin jo kuukauden kuluttua ensimmäisestä savukkeesta. Lähteet: Pekurinen & Puska (2007); Doll ym. (2004), Kouluterveyskysely (2009); Rimpelä ym. (2007); DiFranza ym. (2008) Tupakoimattomuus on osa työkykyä ja työturvallisuutta Ammatillisessa peruskoulutuksessa nuori suuntaa valitsemansa alansa ammattilaiseksi. Alakohtaisten ammattitaitojen ohella on tärkeää oppia myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitä- 10

11 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Nuoruus on yleensä elämänkulun terveintä aikaa. Liian vähäinen liikunta ja uni, yksipuoliset ruokailutottumukset, runsas ja yleinen alkoholin käyttö sekä tupakointi ovat keskeisiä terveyttä ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä ammattiin opiskelevien keskuudessa. Oppilaitostyypin mukaisessa tarkastelussa on havaittavissa eroja ikäryhmän sisällä: ammattiin opiskelevien koettu terveys on keskimäärin huonompi ja oireilu sekä riskikäyttäytyminen yleisempää kuin lukiolaisilla. Nuorena omaksuttu terveyskäyttäytyminen muodostaa pemistä sekä työturvallisuusseikkoja tupakoimattomuus on olennainen osa molempia. Tupakoimattomuus voidaan huomioida myös osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskien terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä. Monet työpaikat ovat nykyään savuttomia. Työnantajat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita tupakoimattomista työntekijöistä, sillä tupakkatuotteiden käyttö kasvattaa riskiä lukemattomille työkykyä heikentäville sairauksille. Työturvallisuus vaarantuu, jos tupakointi tapahtuu riskialttiissa paikoissa ja tupakat sammutetaan huolimattomasti. Tupakoimattomuus on suuri mahdollisuus myös työurien pidentämisen näkökulmasta; tulevaisuuden työntekijöiden odotetaan jaksavan ammatissaan pidempään ja paremmin. Savuton opiskeluympäristö ja tupakoimattomuuden tukeminen ovat tärkeä osa-alue tulevien ammattilaisten työkyvyn edistämisessä. Ammattiosaajan työkykypassin avulla koulutuksen järjestäjät voivat tarjota ja ammattiin opiskelevat valita valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Työkykypassi koostuu eri osa-alueista: toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Tupakkatietous ja lopettamisen tuki voivat olla osa passin suorituksia. Ammattiosaajan työkykypassiin liitettynä tupakoimattomuus asettuu luontevaksi osaksi työkyvyn kokonaisuutta. Tupakoivan työntekijän on arvioitu maksavan työnantajalle vuodessa euroa. Kustannukset kertyvät muun muassa ylimääräisten sairauspoissaolojen muodossa. Suurin yksittäinen kustannus työnantajan näkökulmasta on työn alentunut tuottavuus tupakkataukojen seurauksena. Niihin on arvioitu kuluvan 17 työpäivää vuodessa. Tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, ja työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus suojata työntekijöitänsä tupakansavulle altistumiselta. Lähteet: Pekurinen & Puska (2007); Työterveyslaitos (2008); Tupakkalaki 11 a ( /700) Tupakoimattomuudesta terveyden tasa-arvoa 11

12 rustan aikuisuuden hyvinvoinnille ja nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveys eroja aikuisuudessa. Tupakointi on yksi keskeinen sosioekonomisten terveys- ja kuolleisuuserojen aiheuttaja. Tupakoinnin osalta erot liittyvät myös koulumenestykseen. Tupakoinnin aloittaminen ja säännölliseen tupakointiin siirtyminen ovat selvästi yleisimpiä heikosti peruskoulussa menestyvillä. Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta niin tupakoimattomuuden kuin ammattiin opiskelevien muun hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukeminen on tärkeää. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa: Sosioekonomisia tekijöitä ovat: aineelliset voimavarat (mm. tulot, omaisuus, asumistaso), aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet (mm. koulutus, ammatti, työmarkkina-asema), koulutukseen ja ammattiin liittyvät elämäntyylit ja arvostukset. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Suomalainen korkeakoulututkinnon suorittanut 35-vuotias mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, enintään perusasteen tutkinnon suorittanut vain 74-vuotiaaksi: elin ajanodotteen ero on 6,2 vuotta, josta viidesosa johtuu tupakasta. Terveyserojen yhtenä syynä ovat elintavat, mm. tupakointi, vähäinen liikunta, liiallinen alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio. Koulutusryhmittäiset erot tupakoinnin yleisyydessä jatkavat kasvuaan: työikäisistä perusasteen koulutuksen käyneistä vähiten koulutetuista miehistä 37 ja naisista 28 prosenttia tupakoi päivittäin, keskiasteen koulutuksen saaneista vastaavasti 29 ja 18 prosenttia, korkeimmin koulutetuista vastaavasti 17 ja 11 prosenttia. Lähteet: Palosuo ym. (2007), Helakorpi ym. (2008) Oppilaitoksen tulee mahdollistaa tupakoimattomuus Nuorten kohdalla koulut ja oppilaitokset ovat parhaita ympäristöjä toteuttaa tupakoinnin aloittamista ehkäiseviä tai lopettamista tukevia erillistoimenpiteitä, kuten tupakoimattomuuskursseja. Oppilaitoksissa nämä nivoutuvat luonnollisesti osaksi muuta opiskelua ja niihin osallistumiseen on matala kynnys. Enemmistö tupakoivista nuorista tekee lopettamisyrityksiä tai suunnittelee lopettavansa piakkoin. Lopettamisen vaikeus yllättää, ja lopettamiseen kaivataan apua. Ammattiin opiskelevien tupakoinnin yleisyyden takia lopettamisyrityksiä on pyrittävä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin. 12

13 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? Nuorten omasta näkökulmasta oppilaitoksen tai työpaikan tupakkamyönteisyys sekä kavereiden tupakointi pilaavat yritykset lopettaa tupakointi. Jos valtaosa kaveripiiristä tupakoi, lopettamista voi estää myös pelko kavereiden menettämisestä. Siksi on hyödyllistä järjestää oppilaitoksissa tukimuotoja, joihin nuoret voivat osallistua yhdessä kavereidensa kanssa toisiaan motivoiden. Oppilaitosympäristö, oppilaitoksen ilmapiiri ja toimintakulttuuri voivat tukea tai estää opiskelijan terveyttä edistävien valintojen tekoa. Tupakoinnin salliminen oppilaitoksen alueella sekä välinpitämätön suhtautuminen opiskelijoiden tupakointiin edistää vakavan riippuvuuden kehittymistä ja voimistumista. Ilmapiiriin vaikuttavat sääntöjen, menettelytapojen, henkilöstön asennoitumisen ja esimerkin lisäksi keskeisesti muiden opiskelijoiden toiminta. Oppilaitoksissa erityisesti hieman vanhempien opiskelijoiden esimerkki on tärkeä, sillä nuoremmat päättelevät heidän käyttäytymisestään mikä on hyväksyttävää tai suosittua toimintaa. Opiskelijahuollon lakisääteisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Koulutuksen järjestäjän tulee edistää opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista muun muassa antamalla opetussuunnitelmassa ennaltaehkäiseviä toimintaohjeita esimerkiksi tupakoinnista ja päihteiden käytöstä. Opiskeluterveydenhuollosta annettiin keväällä 2009 asetus, jossa täsmennetään myös oppilaitosten tehtäviä nuorten terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen torjumisessa. 16 prosenttia ammattiin opiskelevista on jo lopettanut tupakoinnin tai on tupakkalakossa. Joka toinen tupakoiva nuori suunnittelee tupakoinnin lopettamista. Nuorten tupakoinnin lopettamisen tuki tuottaa parhaat tulokset, kun se järjestetään: säännöllisenä: tapaamisia vähintään viisi kertaa vuorovaikutteisena ja nuorta avoimesti kuuntelevana: yksilöohjausta tai ryhmämuotoista tukea matalan kynnyksen palveluina opiskeluterveydenhuollossa kurssimuotoisena osana opiskelua internetin tai puhelimen avulla toteutettuna nuorille räätälöitynä ryhmämuotoisessa tuessa tärkeää toiminnallisuus ja osallisuus nuoria hyvä kuulla tukimuotojen suunnittelussa mikä heitä motivoi lopettamaan, miten osallistumisaktiivisuus saataisiin mahdollisimman hyväksi jne. lääke- tai korvaushoito vieroitusoireiden hallintaan harkittava riippuvuuden arvioinnin perusteella yksilöllisesti ja vain muun tuen lisänä Lähteet: Kouluterveyskysely (2009), Salomäki (2008), Ollila ym. (2008) 13

14 Nuorilla on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi Tutkimusten valossa ammattiin opiskelevien päihdetiedot ovat heikommat kuin lukiolaisten. Myös asenteet eri päihteiden käyttöön ovat hyvinkin sallivia. Nuoret tarvitsevat yhteiskunnan välittämää ajantasaista ja rehellistä tietoa päihteistä markkinointiviestinnän vastapainoksi. Nuoria on kasvatettava kriittisiksi tiedon seulojiksi ja heidän päihdetiedon lukutaitoansa on kehitettävä. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tietoa jaetaan. Esimerkiksi terveystiedon oppiaineessa sinänsä tärkeä tieto ei tällä hetkellä näytä saavuttavan tai kiinnostavan kaikkia ammattiin opiskelevia. Tiedon jakamisen ja niin kutsutun valistuksen voi määrittää kahdella tavalla: joko yhdensuuntaisena, auktoriteettiasemasta tulevana ja holhousmentaliteetin omaavana, tai vuorovaikutteisena, tasa-arvoisena ja yhteiseen keskusteluun erilaisia aineksia ja näkökulmia tuovana. Jälkimmäistä on kutsuttu virittäväksi valistukseksi. Tällöin valistuksen kohteena on mielipideilmasto eli yhteiset keskustelu- ja toimintaprosessit, vallitsevat tavat ymmärtää päihteiden käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Käytännössä nuorten osallisuuden ja kuulemisen toteutus on kirjavaa ja käsitteet mielletään monin eri tavoin. Taulukossa 1 on esitetty osallisuuden tasot. Niiden avulla voi peilata nuorten osalli- Taulukko 1. Nuorten osallisuuden tasot. Mukailtu Hart (1992). Taso 8 Aloitteellinen toiminta Taso 7 Toimeenpano Taso 6 Päätöksenteko Taso 5 Konsultaatio Taso 4 Informaatio Taso 3 Näennäisosallisuus Taso 2 Koristelu Taso 1 Manipulaatio Lähtökohtana ovat nuorten itsenäisesti tuottamat ideat. Aloitteentekijöinä toimivilla nuorilla on valta päättää ja toteuttaa ideoitaan yhtistoiminnassa aikuisten kanssa. Nuoret tekevät päätökset itsenäisesti ja suunnittelevat niiden toimeenpanon. Aikuiset toimivat taustatukena. Aikuiset eivät päätä asioista yksin vaan nuorilla on aitoa sananvaltaa aikuisten johtamassa päätöksenteossa. Aikuiset ovat toiminnan aloitteentekijöitä. Nuorilta kysytään näkemyksiä päätöksenteon eri vaiheissa. Nuoret saavat tehdä päätöksen esimerkiksi heille esitettyjen vaihtoehtojen väliltä. Nuoret kertovat näkemyksiään ja niitä seurataan esimerkiksi kyselyjen avulla. Aikuiset toimivat aloitteentekijöinä ja vastaavat päätöksenteosta. Nuoria kuullaan, mutta tällä ei ole todellista vaikutusta aikuisten päätöksentekoon. Nuoria pidetään esillä ilman, että he pääsevät esittämään kantaansa. Aikuiset eivät esitä omien aloitteidensa olevan lähtöisin nuorilta. Aikuiset käyttävät nuoria edistämään omia pyrkimyksiään ja esittävät valheellisesti omia aloitteitansa nuorten nimissä. 14

15 Luku I Miksi oppilaitoksen tulee olla savuton? suuden toteutumista esimerkiksi omassa opiskeluyhteisössään. Osallisuus ei ole aitoa, ennen kuin nuorelle syntyy kokemus, että häntä on kuultu ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Ammatillista koulutusta säätelevä laki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä varaamaan opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulemaan opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. 18 prosentilla ammattiin opiskelevista on huonot tiedot päihteistä. 80 prosenttia ammattiin opiskelevista pojista ja 82 prosenttia tytöistä hyväksyy satunnaisen tupakoinnin. Vastaavasti 53 ja 45 prosenttia hyväksyy kymmenen tai useamman savukkeen päivittäisen tupakoimisen. 23 prosenttia ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, että terveystiedon aiheet eivät kiinnosta. 29 prosentin mielestä terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä. 19 prosenttia ammattiin opiskelevista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa. Lähteet: Kouluterveyskysely (2009) Jokaisessa oppilaitoksessa on omat perustelunsa Kuten tässä luvussa on osoitettu, savuttomuuteen on olemassa monenlaisia perusteluja ja syitä. Savuttomuuden hyötyjen pohtiminen ammatillisessa koulutuksessa toimivien kesken on hyvä lähtökohta savuttomuuteen sitoutumiselle ja savuttomuuden toteuttamiselle. Yhdessä keskustelemalla ja suunnittelemalla voidaan kussakin oppilaitoksessa löytää omat savuttomuuden painopisteet, perustelut ja motivaatiotekijät. Opasta varten haastatelluissa oppilaitoksissa (Luku II) oli löydetty lukemattomia syitä ja motiiveja savuttomuuden toteuttamiselle. Ne on listattu seuraavassa:. 15

16 Savuttomuuden motiivit haastatelluissa oppilaitoksissa halu suojata nuoria tupakalta halu ohjata nuoria terveellisiin elämäntapoihin halu noudattaa tupakkalakia opiskelijoiden tupakoinnin yleisyys (Kouluterveyskysely, oma kysely) tupakointi haittaa oppilaitoksen imagoa tupakointi ei sovi koulutettavien ammatti-imagoon jo savuttomuuteen siirtyneiden oppilaitosten esimerkki lääninterveystarkastajalta saatu suullinen huomautus lain rikkomisesta ulkopuolisten tekemät valitukset tupakkapaikoista oppilaitoksen alueella kyselystä ilmi tullut välinpitämätön suhtautuminen opiskelijoiden tupakointiin keskustelut eri asiantuntijoiden kanssa savuttomien ympäristöjen lisääntyminen (ravintolat, työpaikat) asenteet tupakoinnin rajoittamista kohtaan myönteisempiä kuin ennen toiveet oppilaitoksen savuttomuudesta (koulutuksen järjestäjä, henkilöstö, opiskelijat) konkreettiset esitykset oppilaitoksen savuttomuudesta (henkilöstö, päihdetiimi) opiskelijoiden työharjoittelupaikoilta saamat viestit tupakoimattomuuden arvosta savuttoman sairaalan vaatimus tupakoimattomista työharjoittelijoista potilaiden valitusten takia kokemukset aiemmista hankkeista ja tupakoimattomuuden edistämisestä henkilöstön tupakoimattomuus, jolloin tupakkapaikalle ei ollut tarvetta 16

17 Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Kuva Pia Mikkonen/Skills Finland ry Luku II Tuumasta toimeen - matkaeväitä muiden kokemuksista Niina Mustonen ja Hanna Ollila Matkaeväiksi on poimittu kokemuksia ja oivalluksia opasta varten haastatelluista ammatillisista oppilaitoksista, joissa tupakoinnin vähentäminen on eri tavoin nostettu keskiöön (haastattelujen taustaa ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin liitteessä). Tämä luku on laadittu haastattelujen pohjalta opasteeksi ja evästykseksi savuttomuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Luvun avulla voi peilata oman oppilaitoksen tilannetta ja löytää uusia lähestymis- ja toteutustapoja savuttomuustyöhön. Luvussa kuvattu savuttomuustyön kokonaisuus on siis yhteenveto haastatteluaineistosta haastatelluilla oppilaitoksilla oli kullakin omat painotuksensa savuttomuuden toteuttami- 17

18 sessa. Vaikka savuttomuustyö tässä kuvataan laajana kokonaisuutena, ei ole välttämätöntä tehdä kaikkea yhdellä kertaa. Tupakoimattomuuden edistäminen, kuten terveyden edistäminen yleensä, on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Luvussa kuvataan oppilaitosten konkreettisia savuttomuustoimia luetteloina sekä jäsennetään ja tulkitaan henkilöstön kokemuksia suhteessa tutkittuun tietoon ja olemassa oleviin suosituksiin. Ensin tarkastellaan savuttomuuden voimavaroja. Oppilaitoksissa on lukuisia toimijoita ja erilaista asiantuntemusta tätä osaamista ja osallistumista hyödyntämällä ollaan jo pitkällä. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla on mahdollista oppia muiden kokemuksista ja saada käyttöön asiantuntemusta, resursseja ja tukea. Verkostoitumalla savuttomuudesta voidaan tehdä alueella yhteinen linja ja tavoite, jolloin nuoret kohtaavat saman viestin useilla elämänaloilla: vapaa-aikana, harrastuksissa, terveydenhuollossa, seurakunnassa jne. Oppilaitoksen savuttomuustoiminta tulisi myös niveltää paikallisiin ja valtakunnallisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Voimavarojen jälkeen avataan savuttomuuden toteuttamisen prosessia. Yhteisön toimintakulttuuria ei voi muuttaa ulkoa käsin. Savuttoman ja hyvinvointia tukevan ympäristön ja yhteisön luominen vaatii johtamista, yhteistyötä, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista, toimintatapojen arviointia ja kehittämistä sekä ehkä asennemuutosta. Tupakoinnin pois kitkemisen sijaan voidaan keskittyä luomaan hyvinvointia. Suunnitelmallisuus, toiminnan jatkuvuus sekä arviointi ovat savuttomuustyön onnistumisen keskeisiä edellytyksiä. Tässä luvussa savuttomuuden sisältö on jäsennelty erilaisiksi osa-alueiksi, joita tarkastellaan kutakin erikseen: Säännöt, ohjeet ja valvonta Tiedot ja asenteet Yhteisöllisyys ja paremmat tauot Monipuolinen tiedotus Lopettamisen tuki opiskelijoille ja henkilöstölle Kuvassa 1 havainnollistetaan savuttomuuden laaja kokonaisuus ja elementtien suhde toisiinsa. Sama kokonaisuus jäsennellään ja tarkennetaan luvun IV SAVUTTA-taulukossa, jota voi käyttää muistilistana savuttomuuden suunnittelussa sekä arvioinnin apuna. Savuttomuuden voimavarat yhteistyö, osallisuus ja verkostoituminen Yhteistyö ja kaikkien osallistuminen niin savuttomuuden suunnitteluun kuin toteuttamiseen on yksi onnistumisen edellytyksiä. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä yksin. Ennen toimeen ryhtymistä on hyvä kartoittaa käytössä olevat voimavarat. Oppilaitoksesta löytyy monenlaista osaamista ja resursseja: niin johdolla, opiskelijoilla, 18

19 Luku II Tuumasta toimeen matkaeväitä muiden kokemuksista Kuva 1. Ammatillisen koulutuksen savuttomuustyön kokonaisuus haastatteluaineiston perusteella. Prosessi: suunnittelusta arviointiin Valmisteltu savuttomuuspäätös Savuttomuustyöryhmän perustaminen Tilannekartoitus Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Vastuutahojen ja aikataulujen määritys Seuranta ja arviointi Toiminnan ylläpito ja uudistaminen Savuttomuuden toteutuksen osa-alueet: Säännöt, ohjeet ja valvonta: tupakointikielto oppilaitoksen tiloissa ja alueella; kielto järjestyssäännöissä rikkomusten seurausten määritys opiskelijoille ja henkilöstölle toimintaohjeet kieltojen valvontaan; kirjattu mm. henkilöstön oppaisiin ja päihdestrategiaan valvontavastuu koko henkilöstöllä yhteistyö lähialueen toimijoiden kanssa Tupakoinnin lopettamisen tuki: opiskelijoille opiskeluterveydenhuollosta yksilöllistä tukea ja valinnaisten opintojen kurssilta räätälöityä ryhmätukea henkilöstölle yksilö- tai ryhmätukea työterveyshuollosta lopetuskilpailut opiskelijoille ja henkilöstölle tupakoimattomuuskurssi osaksi Ammattiosaajan työkykypassia Savuttomuustiedotus: positiivinen pääviesti: savuttomuuden hyödyt, mitä savuttomuus kenellekin käytännössä tarkoittaa säännöllistä ja jatkuvaa opiskelijoille tietoa yhteishakumarkkinoinnista ja valintakokeista lähtien huoltajille tietoa mm. vanhempien kirjeissä ja vanhempainilloissa henkilöstölle tietoa mm. kokouksissa, oppaissa ja työpaikkailmoituksissa sidosryhmille ja muille yhteistyötahoille tietoa mm. yleistiedottein, lausuntopyynnöin, kokouksissa savuttomuus näkyväksi opiskeluympäristössä kyltein, julistein, tupakkapaikkoja poistamalla, tupakkaroskia siivoamalla aktiivinen tiedotus lopettamisen tukipalveluista Yhteisöllisyys ja paremmat tauot: tauoille tupakoinnin sijaan terveyttä ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa: ulko- ja sisäpelit, opiskelijakahvilatoiminnan pyörittäminen jne. opiskeluympäristön viihtyvyyden parantaminen mm. sisustamisen ja lepotilojen avulla hyvinvointia ja opiskelijoiden osallisuutta tukevan toimintakulttuurin luominen savuttomuus huomioidaan mm. tutortoiminnassa ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä Tiedot ja asenteet: opetuksessa tupakkatietoa nuoria puhuttelevalla tavalla: terveystiedon ja liikunnan oppiaineissa sekä ammattiaineisiin liitettynä teemapäivät, kampanjat, tietoiskut ja savuttomuuskilpailut oppilaitoksessa henkilöstön esimerkkiaseman huomioiminen henkilöstön tupakkaosaamisen ja terveyskasvatustaitojen kehittäminen Voimavarat: yhteistyö ja osallisuus Avointa keskustelua savuttomuudesta, erilaisen osaamisen hyödyntäminen Ideat ja mielipiteet esiin kyselyin, lausuntopyynnöin Opiskelijatoiminnan aktivointi, opiskelijoiden vertaisvaikutus Yhteistyö ja verkostoitumistahoja mm. oppilaskunta, tutorit vanhemmat opiskeluterveydenhuolto, opiskelijahuolto työnantajat, työharjoittelupaikat terveysjärjestöt, tutkimuslaitokset, sairaanhoitopiirit muut oppilaitokset, korkeakoulut kunnan päihdetyö ja nuorisotoimi, poliisi valtakunnalliset verkostot 19

20 opettajilla, opiskeluterveydenhuollolla kuin tukihenkilöstöllä on tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön. Yhteistyö kotien kanssa on mahdollisuus, jota kannattaa kehittää ja hyödyntää. ei se johtajien päässä todellakaan se osaaminen elä täysin, ei alkuunkaan. Vaan tämä, että kaikkia kuullaan, tavalla tai toisella Rehtori Opiskelijat ovat avainasemassa muutoksen läpiviejinä. Savuttomuustyön, kuten monen muun terveyden edistämisen työn, sanotaan usein kohdistuvan johonkin. Parhaita viestinviejiä ja muutoksen motivoijia ovat nuoret itse. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada nuoret kohteesta aktiivisiksi toimijoiksi. Oppilaskunta- ja tutortoiminta ovat keskeisiä nuorten osallistumisen areenoita opiskeluyhteisössä ja opiskelijatoiminnan aktivoimiseen myös tupakoimattomuuskysymyksissä kannattaa panostaa. Tutorit ja oppilaskunta-aktiivit välittävät opiskeluyhteisön asenteita ja pelisääntöjä erityisesti uusille opiskelijoille. Ideoita nuorten osallistamiseen esitellään kolmannessa luvussa. Avoimuus savuttomuuden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää. Asioiden yhdessä käsitteleminen mahdollistaa kaikkien mielipiteiden ja ajatusten kuulemisen, myös kriittisten ja kielteisten. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen savuttomuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen vahvistaa sitoutumista yhteiseen asiaan. se pikkuhiljaa sitte, laimeni ja häipy ja mikä näkyy sitte noissa kyselylomakkeissakin niissä vapaissa vastaus osioissa et sillon alussa se oli kyllä aika kovaa tekstiä mutta se loppu, et se mielipide sitte pikku hiljaa, suli, mut kyllä vastarintaa oli Rehtori Oppilaitoksissa tehtyä: savuttomuudesta ja toimenpiteistä keskusteleminen henkilöstö, opiskelijoiden edustajat, asuntolaedustajat, yhteistyötahot, opiskelijahuoltoryhmä savuttomuutta koskevien mielipiteiden kartoittaminen ja ideoiden kerääminen esimerkiksi opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattu sähköinen kysely, lausuntopyynnöt opiskelijoiden ammatillisen osaamisen esiintuominen opiskelijat saavat puhua tupakasta omaan koulutusalaansa liittyen esimerkiksi luokkakierroksilla opiskelijat suunnittelevat ja järjestävät tupakka-aiheisia tapahtumia ja tietoiskuja oppilaitoksessa opiskelijat tuottavat tupakka-aiheista tietoiskumateriaalia opiskelijat käyvät puhumassa tupakoinnista esim. peruskoulussa opiskelijoita kannustetaan tekemään opinnäytetöitä tupakoimattomuuden edistämisestä nuorten ideoiden kuuleminen lopettajille annettavien palkintojen ja tupakointikieltorikkomusten seurausten ideointi esim. ryhmänohjaajan tunnilla lopettamisryhmän nimen ja imagon suunnittelu esimerkiksi tapahtumien kuten häkämittausten yhteydessä välituntitoiminnan kehittäminen tupakoinnin tilalle 20

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi 29.10.2014 Elise Virnes Mistä hyvinvointi rakentuu? Maslow n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on: 1. Fysiologiset tarpeet 2. Turvallisuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa

Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa Mikä ratkaisuksi tilanteeseen? Minttu Mäkelä Nuuskaa taskussa -seminaari Vaasa 14.4.2014 Suuret linjat on kunnossa: o Nuuskan myynti on kiellettyä EU:ssa (poikkeuksena Ruotsi). o Tupakkalakiin kirjattu

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys Minttu Mäkelä 13.3.2014 Tupakkalaki Tupakkalaissa suunnataan ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lasten ja nuorten tupakointiin,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot