Tiivistelmä Varsinainen toiminta

Transkriptio

1

2 Tiivistelmä 2015 JyväsRiihen 15. toimintavuosi keskittyi Yritteliäät kylät 2020 strategian mukaisesti hanke- ja yritystukien hausta tiedottamiseen, hakemusten käsittelyyn ja yhdistyksen toimintatapojen kehittämiseen. Leader-rahoituksen hausta tiedotettiin sekä omissa että muiden järjestämissä infotilaisuuksissa. Varsinainen haku päästiin käynnistämään keväällä ja hakemuksia käsitteltiin hallituksessa toukokuusta lähtien. Kysyntää rahoitukselle oli mukavasti ja hakemusvalmistelun ohjaukseen panostettiin paljon. Käsittelyyn saatiin hyvin hakemuksia, vaikka hakujärjestelmä Hyrrän tekniset ongelmat hidastivat hakemusvalmistelua ja päätöksentekoa. JyväsRiihi jatkoi vuoden kuluessa vuonna 2014 käynnistynyttä laatutyötä, sillä laatukäsikirja ja toiminnan laadun kehittäminen on jatkuvasti päivitettävä prosessi. Yhdistyksen omien hankkeiden päättäminen ja uusien hankkeiden valmistelu työllisti henkilöstöä. Keski-Suomen Leader-ryhmät jatkoivat yhteistyötä valmistelemalla yhteisen maakunnallisen viestintähankkeen. 1. Varsinainen toiminta 1.1. Yleiskokous Yhdistyksen varsinaista toimintaa oli sääntömääräisten asioiden hoitaminen. Jäsenistöä ja muita alueen toimijoita tiedotetaan toiminnasta säännöllisesti. Jäsenistölle voidaan järjestää opintomatkoja tai muuta toimintaa. Varainhankintaa tehdään mahdollisuuksien mukaan ja sen tuloja käytetään toiminnan kehittämiseen. JyväsRiihen hallitus valittiin Jyväskylässä pidetyssä yleiskokouksessa. Yli kolmasosa uusista hallituksen varsinaisista - ja varajäsenistä on aivan uusia Leader-toimijoita. Puheenjohtajana jatkaa Kari Lehtinen ja varapuheenjohtajaksi valittiin Eeva Happonen. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa edellisvuosien tapaan toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen ja rahastonhoitajana Lahja Mehto Hallitustyöskentely ja työryhmät Vuonna 2015 oli yhteensä 10 kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Kaikki kokoukset olivat päätösvaltaisia ja hallitusjäsenet ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. Vuoden 2015 alusta hallituskokousten kulut kohdentuivat uuden kauden toimintarahalle. Hallitukselle järjestettiin keväällä Leader-työn perusteet -koulutus ja joulukuussa Kimpsu-hankkeen arviointiin liittyvä koulutus. Hallituskokousten materiaalit tallennettiin JyväsRiihen hallituksen ekstranettiin keskisuomenmaaseutu.fi portaaliin. Vuonna 2015 ei toiminut työryhmiä. Työntekijät ja puheenjohtajat käsittelivät henkilöstön työresursointiin, työajankäyttöön ja työtehtäviin liittyviä asioita omissa palavereissaan. Lokakuussa järjestettiin ajanhallintaan ja työkuormitukseen liittyvä koulutus työntekijöille ja puheenjohtajille. Kuluneena vuonna ei tehty sääntömuutoksia.

3 Hallituksen jäsenet vuonna 2015 Asukkaiden edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Kari Lehtinen, pj Aila Malinen uusi Laukaa Eeva Happonen uusi Tarmo Vihanti Muurame Martti Hietanen Luka Lindqvist uusi Uurainen Launo Järvinen Maija Salonen uusi Yhteisöjen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Anna Sarkkinen Raimo Parantainen Laukaa Mervi Rossi uusi Mira Jalonen Muurame Jukka Rouhiainen uusi Mira Laine uusi Uurainen Leila Piippa Anni Tuikkanen uusi Kuntien edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Kari Ilmonen uusi Anu Tiilikainen Tervaniemi uusi Laukaa Jari Halttunen Juhani Anttonen Muurame Marianne Lukkarila Mika Ilvesmäki Uurainen Mia-Riitta Allik Tiina Kuusenmäki 1.3. Henkilöstö ja toimisto Työntekijöiden työtehtävät on kuvattu tehtäväkuvauksissa, joita tarkistetaan aina uusien hankkeiden käynnistyessä sekä tarpeen mukaan muutenkin. Henkilöstölle on käytössä perehdytysopas. Toiminnan prosesseja, työnjakoa ja vastuita hallituksen ja henkilöstön välillä on kuvattu Talous- ja johtosääntöön sekä vuoden 2014 aikana laadittuun laatukäsikirjaan. Henkilöstöhallinnon toimintaohje viimeistellään keväällä Toiminnanjohtajana Pirjo Ikäheimonen (työaika 50% tammi-helmikuu 2015; 100% maaliskuu-joulukuu. Talouspäällikkönä Lahja Mehto (työaika 50% tammi-helmikuu; 70 % maalis-joulukuu). Projektisihteeri Leena Karjalainen (palkkatuki % palkkakustannuksista; työaika kesäelokuu 60%, syys-joulukuu 70%) Yhdistyksen toimisto sijaitsi Jyväskylässä Kivääritehtaan vuokratiloissa Jäsenet Vuoden 2015 lopussa yhteisöjäseniä oli 107 ja henkilöjäseniä 113. Toiminta-alueen kunnista jäseniä ovat Laukaa, Muurame ja Uurainen. Jäsenmäärä kasvoi maltillisesti. Jäsenistön toimintaa on ollut yleiskokous, mutta jäsenistöä on kannustettu osallistumaan kaikille avoimiin hankeinfoihin ja aktivointitilaisuuksiin.

4 2. Leader-toiminta ja strategian toteuttaminen vuosina Vuoden 2015 aikana kausi alkoi lupaavasti. Patoutunutta kysyntää rahoitukselle oli runsaasti ja infoihin osallistui todella lukuisa joukko yrittäjiä ja hanketuesta kiinnostuneita kaikista toimintakunnista. Vuoden aikana hakemusmäärä noudatti aiemman kauden keskimääräisiä vuosia, kun huomioidaan teemahankkeen alatoimenpiteiden haku. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden osalta käsittelyyn tuli useampia isoja nuorisotoiminnan kehittämiseen keskittyviä kolmevuotisia hankkeita, joten oletettavaa on että niiden osalta kysyntä jää tulevina vuosina vähäisemmäksi. Investoinneissa kysyntä painottui pieniin investointeihin, joihin pystyttiin vastaamaan erillisellä teemahaulla. Tavoitteita & toteumaa vuonna Yritystuet Hanketuet 100% sähköisiä hakemuksia 77 % uusia hakijoita 50% yrityksiä, joista alkavia yrityksiä 45% Toteuma Jäljellä tavoitteeseen 50 % yhteisöjä, joista nuorisojärjestöjä 18%

5 2.1. Toiminta Leader-rahoituksella Hanketoiminta, tiedotus ja aktivointi Leader-toiminta käsittää alueen toimijoiden aktivoinnin ja neuvonnan hankerahoituksen hakuun, hakemusten käsittelyn, seurannan ja raportoinnin. Leader-ohjelman toteutus tapahtuu Toiminta 1-rahahankkeella, joka jakautuu toimintaa ja aktivointiin. Aktivointi-, viestintä, -koulutus- ja Tavoite Toteuma Lisätieto muut toimenpiteet ohjelmakaudelle 2015 Oma aktivointi- tai infotilaisuus Osallistujista miehiä naisia nuoria keskimäärin 25 osallistujaa lehtijuttu joka toisesta tilaisuudesta hallitusjäseniä mukana jokaisessa infossa tai aktivointitilaisuudessa Muiden järjestämät infot keskimäärin 41 osallistujaa Osallistujista miehiä naisia nuoria Hakijoiden neuvontatilaisuus hankevalmistelun ohjausta 24 yritystukiohjaus Jäsenmäärä uusia jäseniä 6 kpl Leader-työn arvioinnit ja selvitykset Leader-ryhmien ristiinarviointi 4 1/vuosi - 1 Vesuri-ryhmän kanssa hakuohjaus ja taloushallinto Lehtiartikkelit tai jutut Uudet yhteistyökumppanit 20 3 Suomen 4H liitto Humanistinen amk, LAG Paik (Viro), Maanmittauslaitos, Keski-Suomen museo Hallituksen ja työtekijöiden koulutukset Uutis- ja kuntakirjeet Muulla rahoituksella toteutetut yhteistyöhankkeet 2 Leader-työn perusteet hallitukselle Työhyvinvointi ja työn suunnittelu 5 kpl 3-5 kpl 1 Maailmanperintöpäivät yhdessä Vesuri-ryhmän, Humanistisen amk:n kanssa Maaseutuverkoston palvelupaketti -rahoituksella Saapuneet hanke- ja yritystukihakemukset Yritteliäät kylät painopisteiden mukaisesti Vireille jätettiin hakemuksia 22 kpl ja JyväsRiihen Kimpsu teemahankkeen haussa yhteensä 15 kpl. Vuoden 2015 lopussa vireillejätetyistä hakemuksista peruttavia oli kolme, puoltopäätös tehtiin 17 hakemukseen, kielteinen päätös kahteen ja käsittelyä odotti yksi yritystuki ja Kimpsu-teema-hankkeen alatoimenpiteet. Toimenpiteiden osalta kysynnässä oli painotusta yhteisölliseen ja yrittäjyyteen liittyviin tavoitteisiin. Ympäristö ja asuinviihtyvyys teemaan kohdentuivat oma teema-hanke, jonka alatoimenpiteiden hakemusmäärät eivät näy

6 allaolevassa koonnissa. Loppuvuoden aikana alkoi myös valmistelu kansainvälistymiseen liittyvän alueiden välisen hankkeen valmistelu, joten painopisteiden toteuma näyttää oikein hyvältä. Kansainvälisyydellä menestykseen 0 Puolletut; 0 Puolletut; 1 Ympäristö ja asumisviihtyvyys 0 Vireillä; 1 Yhteisöllisyys ja yhteistyö Puolletut; 9 Uudistuva yrittäjyys Puolletut; 7 Hylätyt; 2 Peruttavat; 3 Vireillä; Myönnetyn rahoituksen jakautuminen paikallisen kehittämisstrategian painopisteittäin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudistuva yrittäjyys Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ympäristö ja asumisviihtyvyys Kansainvälisyydellä menestykseen - PUOLLETTU RAHOITUS Ohjelmakauden arvioitu tavoite Esimerkkeinä hyvistä hankkeista vuonna 2015 Lievestuoreen Talo-hanke (Lievestuoreen setlementti + muita Lievestuoreen yhdistyksiä) keskittyy alueen kulttuuriperinnön elävöittämiseen, ja tallennukseen uusin keinoin. Hankkeen toteutus aloitettiin omalla riskillä ja sen toteutusmalliksi valittiin kertakorvaus, josta jouduttiin luopumaan ennen viranomais-päätöksen tekoa. Hankkeessa on onnistuttu byrokraattisten kiemuroiden aiheuttamasta lisätyöstä huolimatta innostamaan mukaan satoja kyläläisiä historian eläväksi tekemiseen. Tiedot, kuvat ja esitys taltioidaan siten että niitä voidaan käyttää omalla kylällä jälkikäteen opetuksessa, erilaisissa tilaisuuksissa, vanhustyössä tms. Myös historiaan liittyvää tietoa ja tunnelmia on tehty lauluiksi, joita voidaan ottaa oman kylän lauluiksi. Laukaan BMX-rata (CC Picaro ry). Rata on pyöräilyseura Picarolle pitkän prosessin tulos, sillä yhdistys on kerännyt jo kolmen vuoden ajan varoja ratahankkeeseen. Omaa rahoitusta kerättiin järjestämällä vuosien mittaan erilaisia pyöräilytapahtumia, kilpailuita tai muuta varainhankintaa. Rata-hanke palasteltiin kahteen selkeään osaan, jossa BMX-radan perusosa ja pohjarakenteen rakentamiseen saatiin tukea Laukaan kunnasta ja JyväsRiiheltä Leaderrahoitusta haettiin kalustoon ja laitteisiin. Huolella suunnitellun kokonaisuuden askelmerkit hankkeen toteuttamiseen olivat valmiina, kun hankehaku alkoi. Kunnan osuus toteutui jo kesällä, kun Keski-Suomen ensimmäinen BMX-pyöräilyrataa avattiin käyttöön elokuun lopussa Leader-rahoituksella radalle hankitaan kalustoa ja rakenteita heti, kun hankkeeseen saadaan viranomaispäätös.

7 Kimpsu teemahanke. Teemahanke edistää maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen käyttöä. Hakemus valmisteltiin kesällä-syksyllä Alatoimenpiteiden haku oli käynnissä Määräaikaan mennessä käsittelyyn jätettiin 15 hakemusta, joista yksi peruuntui. Kimpsuhankkeen haku ja ohjaus toteutetaan erillisellä koordinointiosalla. Leader-ryhmän rahoittamien hankkeiden yhteys valtakunnallisiin hankkeisiin ja koordinaatiohankkeisiin. Pyrimme yhteistyöhön koordinaatiohankkeiden kanssa erityisesti maakunnallisen Sykettä viestintähankkeen resurssein, kun hanke pääsee vauhtiin vuoden 2016 puolella Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Keväällä 2015 toiminta keskittyi vanhan kauden toimintarahalla ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden loppumaksatuksiin ja kauden sulkemiseen. Uuden kauden toimintarahalla kevään 2015 aikana tiedotettiin mahdollisimman laajasti Leader-rahoituksen hausta ja rahoitusmahdollisuuksista. Strategian mukaista oppimissuunnitelmaa ja sen toteutustapaa kehiteltiin, mutta sen toteuttaminen päätettiin siirtää keväälle Uusia yhteistyön avauksia saatiin mm. Viron ja paikallisen ammattikorkeakoulun suuntaan. Erityisen ilahduttavaa oli nuorisoon kohdistuvien uusien hankkeiden käynnistyminen. Ely-keskuksen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa käytiin läpi toiminta-alueen erityispiirteitä, rahoitusprosessin sujuvuutta ja tulevaisuuden näkymiä. Keskustelu sujui hyvässä hengessä ja yhteisiksi kehittämisteemoiksi vuodelle 2016 sovittiin yritysneuvonnan kehittäminen, tiedonkulun tehostaminen ja yhteisten koulutusten suunnittelu. Laatukäsikirjaa työstettiin vuonna 2014, ja siitä saatiin käyttöön ensimmäinen versio keväällä Tavoitteena oli jatkaa laatutyötä vuoden 2014 ja 2015 aikana, mutta henkilöstön osittainen lomautus vuonna 2014 ja vuoden 2015 alussa aiheutti haasteita työnkuormitukseen. Työtä jatkettiin syksyllä 2015 osallistumalla Laatutyökoulutuksiin ja päivittämällä mm. hakemusten käsittelyyn ja sidosryhmiin liittyviä prosesseja. Sen sijaan henkilöstöön ja taloushallintoon liittyvät prosessit jäivät kuvaamatta. Vuonna haasteita työmotivaatioon ja kuormittumiseen aiheuttivat ohjelmakauden taitteen aikaiset muutokset työtehtävissä, toimintarahan niukkuus ja lomautukset. Uuden toimintarahakauden käynnistyessä työkuormitukseen haettiin ratkaisua palkkaamalla toimistolle palkkatuen avulla lisähenkilöstöä, mikä toikin helpotusta kesälle ja syksylle. Hallituksessa päätettiin jatkaa työnsisältöön, työtehtäviin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvää kehittämistä, laatimalla henkilöhallintoa toimintaohjeen työkuormituksen seuraamiseen. Loppuvuonna haasteensa toivat uudelleen henkilöstövajaus, puutteet sisäisten prosessien kuvauksissa ja hiljaisen tiedon siirrossa, minkä vuoksi henkilöstöhallinnon ohjeen päivittämistä jatketaan vuoden 2016 alkupuolella Omat hankkeet (toiminta muulla rahoituksella) Vuonna 2015 valmisteltiin yhdessä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa maakunnallista Sykettä-tiedotushanketta, joka jätettiin vireille elokuussa Sen toimintaa käynnisteltiin varovaisesti omalla riskillä vuoden 2015 lopussa. Toimintaa muiden rahastojen rahoituksella ei saatu käyntiin. Vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 alussa suunniteltiin yhdessä Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n, Japa ry:n ja JKL kaupungin kanssa yhteistä ESR-hanketta paikallisen kehittämisen edistämiseksi, mutta se ei edennyt käsittelyyn saakka. Näiden lisäksi vuoden 2015 lopulla toteutettiin yhdessä Vesuri-ryhmän ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen kaksipäiväinen Maailmanperinnöstä vauhtia paikallisiin palveluihin seminaari, johon saatiin

8 tukea Maaseutuverkostoyksikön palvelupaketin kautta. Seminaariin osallistui lähes 100 toimijaa, ja se sai hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Erillisen maailmanperintöön liittyvän hankkeen valmistelu aloitettiin yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Vesuri-ryhmän kanssa. 3. Sidosryhmätoiminta ja aluekehittäminen Yritysneuvonnassa vuonna 2015 yhteistyötä tehtiin Jykesin, Uusyrityskeskuksen, alueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Yritysneuvojien kautta käsittelyyn tulee hyvin hakemuksia, mutta ohjelmakauden vaihdos ja uudet tukimuodot toivat haasteensa yritysneuvojien tietotaitoon. Haasteena on yritystukien kohdalla hakemusliitteiden, erityisesti laskelmien laatu. JyväsRiihi on toiminut Keski-Suomen Järjestöareenassa Leader-ryhmien edustajana. Teemme tiivistä yhteistyötä maakunnan Leader-ryhmien kanssa sekä jatkamme yhteistyötä maaseututoimijoiden ja maakunnallisten maaseutuhankkeiden kanssa, toimimalla mm. Ruokaketjun koordinaatio hankkeen ohjausryhmässä. Koordinoimme maakunnallista hankevetäjien yhteistyötä Pöllöparlamentti-toiminnan avulla. Osallistumme myös Sisä-Suomen alueen kalatalousohjelman toteutukseen. JyväsRiihi on maakunnallisen Keski-Suomen kylät ry:n ja valtakunnallisen Suomen kylätoiminta ry:n jäsen. 4. Kansainvälinen toiminta JyväsRiihi järjesti Korpilahdella verkostoitumispäivän, jonne saapui Länsi-Vironmaan Leader-ryhmän LAG Paikin (MTÜ PAIK Pandivere Arendus-ja Inkubatsioonikeskus) ja alueen kylien edustajia. Ryhmä tutustui yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Korpilahden Oravivuoressa Struven ketjun mittauspisteeseen ja Korpilahteen. 5. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen perustoiminnan rahoitus koostui jäsenmaksuista ja korkotuotoista. JyväsRiihen valinta ohjelmakauden Leader-ryhmäksi vahvistui ja sopimus ja sopimus ohjelman toteuttamisesta solmittiin huhtikuussa Samalla vahvistuu hallinnon ja aktivoinnin rahoitus vuosille Toiminnan julkinen rahoitus koostuu Euroopan Unionin, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista. Kuntien rahoitussitoumukset on annettu vuosille Pääasiallinen toiminta perustuu 100% julkiseen hankerahoitukseen. Toiminnassa ei ole suurta taloudellista riskiä, kun huolehditaan tarkasti kulujen tukikelpoisuudesta ja seurannasta. Vuonna 2015 toimintaa jouduttiin toteuttamaan ns. omalla riskillä, sillä hankepäätösten teko siirtyi vuodelle Toimintaa on rahoitettu ennakkoon laskutetuilla kuntarahoilla, koska toimintarahan maksatukset käynnistyvät vasta vuoden 2016 puolella. Tilikauden tulos oli alijäämäinen ,51 euroa. Pääosin alijäämä aiheutuu lomapalkkoihin liittyvistä varauksista, joihin saadaan rahoitus vasta kun lomat on pidetty ja haettu maksuun. Yhdistystoiminnan menoja olivat lähinnä yleiskokouksen kulut ja Maailmanperintöpäivän kulut, joihin saatiin erillinen rahoitus Maaseutuverkostoyksiköstä. 6. Toiminnan tulevaisuus Vuoden 2016 aikana jatketaan Leader-rahoituksen hakua ja hakemuskäsittelyä. Vuoden aikana järjestetään tarpeelliset koulutukset ja hallituskokouksia 6-10 kertaa noin 6-8 viikon välein, joissa hallitus käsittelee vireille jätetyt hakemukset.

9 Vuoden 2016 aikana yritystukien osalta alkaa tiivis yhteistyö kuntiin palkattavien yrityskoordinaattoreiden tai käynnistyvien kunnallisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. Vuonna 2015 yhteistyö- tai yritysryhmähankkeille oli vielä vähän kysyntää. Näiden markkinointiin panostamme, jotta hankkeille löytyy sopivia hakijoita. Siten myös yritystukien kehittämistarpeisiin voidaan vastata paremmin. Hanketuissa kaupungin läheiselle alueelle kohdistuvien hankkeiden arvioinnissa on väännettävä rautalangasta, miten hyöty kohdentuu maaseudulle. Vuoden 2016 aikana käynnistämme hankeklinikoiden ja yritystukiklinikoiden sarjan, joiden avulla pyritään parantamaan hakemusten laatua ja hakuprosessiin liittyvien osaamisalueiden hallintaa ja verkostoimaan alueen toimijoita ja hankkeita monimuotoiseen yhteistyöhön. Maakunnallista hanketoimijoiden yhteistyö koordinoimme Pöllöparlamentin kautta Sykettä hankkeen resursseilla. Vuoden 2016 aikana käynnistämme myös alueiden välisen hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja valmistella siihen liittyvää laajempaa kehittämishankekokonaisuutta. Oman toiminnan kehittämisessä jatketaan laatutyötä ja päivitetään mm. talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja. Tavoitteita ja suunnitelmia vuodelle Leader-rahoituksen mahdollisuuksista tiedotus, aktivointi - Tukihakuun ja toteuttamiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta yrittäjille ja hanketoimijoille - Hallituksen ja hanketoimijoiden koulutus hanketoimintaan liittyen - Omien toimintatapojen kehittäminen ja laatukäsikirjan viimeistely (seurannan mittarit, toimintatavat) - Maakunnallisen ohjelmatiedotuksen kehittäminen Sykettä hankkeen avulla - Paikallisen Kimpsu teemahankkeen alatoimenpiteiden vauhdittamaminen - Kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liittyvien tavoitteiden edistäminen

10 TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYNTÄ Kari Lehtinen Aila Malinen Eeva Happonen Tarmo Vihanti Martti Hietanen Luka Lindqvist Launo Järvinen Maija Salonen Anna Sarkkinen Raimo Parantainen Mervi Rossi Mira Jalonen Jukka Rouhiainen Mira Laine Leila Piippa Anni Tuikkanen Kari Ilmonen Anu Tiilikainen -Tervamäki Jari Halttunen Juhani Anttonen Marianne Lukkarila Mika Ilvesmäki Mia-Riitta Allik Tiina Kuusenmäki