Open Source -ohjelmistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Open Source -ohjelmistot"

Transkriptio

1 Open Source -ohjelmistot OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Mikael Kujanpää TTK / TT -00 Internet ja tietoverkot -kurssin essee 10. helmikuuta 2003

2 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Open Source? Open Source -lisenssit Open Source -ohjelmien historia 4 4 Open Sourcen nykytila 6 5 Open Sourcen tulevaisuus Uhkakuvat Ohjelmistotarjonnan ongelmat Open Sourcen leviämistä edesauttavia seikkoja Yhteenveto 9

3 1 Johdanto Tämä essee käsittelee Open Source -ohjelmien kehitysvaiheita, nykytilannetta, hiukan tulevaisuuden näkymiä sekä tietysti sitä, mistä Open Sourcessa on ylipäätänsä kyse. Open Sourcen historiaa käsitellessäni pyrin lyhyesti vastaamaan kysymyksiin miksi, miten, milloin, missä ja kuka. Nykytilanteesta pyrin antamaan yleiskatsauksen, ja tulevaisuutta tarkastelen uhkakuvien ja leviämistä edistävien seikkojen kautta. 2 Open Source? Termi Open Source otettiin käyttöön varsin myöhään vasta 1998, aate itsessään on peräisin kuitenkin jo 1960-luvulta. Virallisen määritelmän [1] mukaan ohjelman täytyy täyttää seuraavat yhdeksän kohtaa ollakseen Open Sourcea: 1. vapaa levitysoikeus 2. lähdekoodi 3. johdannaiset teokset 4. lähdekoodin yhteenkuuluvuus 5. henkilöiden ja ryhmien syrjinnän kielto 6. toimialojen syrjinnän kielto 7. lisenssin levittäminen 8. lisenssi ei saa olla tuotekohtainen 9. lisenssi ei saa rajoittaa muita ohjelmia Lyhyesti ja yksinkertaistetusti sanottuna Open Sourcessa on kyse ohjelmien vapaasta ohjelmoinnista, levityksestä ja muokkaamisesta. Kuka tahansa joka saa jostain käsiinsä Open Source -ohjelman, voi vapaasti lukea ja muokata sen lähdekoodia, 2

4 ja hiukan lisenssistä riippuen jakaa myös edelleen eteenpäin sitä. Virallisen määritelmän tarkoituksena on varmistaa, jotta termiä Open Source ei voitaisi väärinkäyttää esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelussa. Huomattavaa kuitenkin on, että Open Source -aate ei sinänsä ole kaupallisuutta vastaan ainoastaan ohjelmien vapaa levitettävyys ja muokattavuus halutaan turvata. 2.1 Open Source -lisenssit Open Sourcen esiintyy monissa eri muodoissa nykypäivänä. Käytännössä esiintymismuodon sanelevat lisenssit, joista yleisimmät esittelen lyhyesti: [2] GPL (General Public Lisence): GPL on Richard Stallmanin kehittelemä, GNU (GNU s not Unix) -projektin suosima lisensointityyppi. Lisenssi on tarkka siitä, miten lähdekoodia voi hyödyntää: se yksikäsitteisesti sanelee, että GPLohjelmien lähdekoodin perusteella kehitettyjen ohjelmien lisenssiksi tulee myös automaattisesti GPL. Monia muitakin rajoituksia on, mutta lähes kaikki tähtäävät siihen, että GPL-ohjelmaa ei voi muuttaa ei-vapaaksi. Ei-vapaa - ohjelma määritellään GPL-lisenssissä varsin tarkasti. LGPL (Lesser General Public License): LGPL on nimensä mukaisesti kevennetty versio GPL-lisenssistä. Se sallii LGPL-lisensoidun ohjelman liittämisen mukaan myös kaupallisiin projekteihin. BSD-tyyliset lisenssit: BSD (Berkeley Standard Distribution) -tyyliset lisenssit ovat kaikkein vanhin Open Source -ohjelmien lisensointitapa. BSD on ainoastaan yleisnimike hyvin suurelle joukolle yksittäisiä, BSD-tyylisille -lisensseille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että BSD:n alla voi julkaista omiin tarkoituksiinsa muokatut käyttöehdot, kunhan lähdekoodi on vapaasti jaossa ja siitä löytyy tekijänoikeuksien haltijoiden nimi sekä BSD-lisenssi. Monet yritykset käyttävät julkisissa projekteissaan tätä lisensointimallia. Yllä olevasta huomataan, että ohjelman voi lisensoida hyvin monilla eri tavoilla jotta se olisi Open Sourcea. Lisenssien tehtävänä on perinteisesti ollut ohjelmiston käytön 3

5 rajaaminen ohjelmiston valmistajan ennalta määräämällä tavalla. Esimerkiksi Microsoft Visual C++:n lisenssi [8] kieltää ohjelman käytön uuden käyttöjärjestelmän ohjelmointiin. Kaupallisten ohjelmistojen lisensseissä on lähes poikkeuksetta kielletty ohjelman vapaa levitys, mikä toki on tekijänoikeuslakienkin mukaisesti itsestään selvää. Open Source -ohjelmien lisensseillä on samankaltainen merkitys, mutta toisaalta myös täysin päinvastainen. Myös OSS (Open Source Software, eli vapaan lähdekoodin ohjelmistot) -maailmassa lisenssien tarkoituksena on suojata ja turvata ohjelman kehittäjien etuja, mutta toisaalta myös taata ohjelmiston vapaana pysyminen. Monet taloudellisia hyötyjä tavoittelevat tahot tuntisivat helposti liian suurta houkutusta hyödyntää vapaita ohjelmistoja omiin tarkoituksiinsa ja tuhota näin koko Open Sourcen idean, ilman lisenssejä. Yleinen harhaluulo on, että esimerkiksi GPL-lisenssi rajoittaisi ohjelman käyttömahdollisuuksia. Tilanne riippuu kuitenkin siitä, mihin verrataan: normaalin, erikseen lisensoimattoman ohjelman käyttömahdollisuudet ovat tekijänoikeuslakien takia huomattavasti rajallisemmat kuin GPL-lisensoidun. GPL on siis eräänlainen laajennus tekijänoikeuteen, jossa tekijä nimenomaisesti luopuu tietyistä oikeuksistaan tekemäänsä teokseen. Käytännössä GPL-lisenssillä varustetun ohjelman suurin ero perinteisen tekijänoikeuden alaiseen ohjelmaan nähden on, että GPL-lisensoitua ohjelmaa saavat muutkin kuin tekijä levittää vapaasti, mikä perinteisesti olisi laitonta. Lisensseistä puhuttaessa on myös huomatta eräs, Open Sourcelta kuulostava lisenssi: Shared Source [7]. Kyse on Microsoftin kehittelemästä lisenssityypistä, jonka avulla Microsoft yrittää hyödyntää Open Source -ohjelmien saamaa hyvää mainetta. Shared Source ei kuitenkaan täytä alkuunkaan Open Source -ohjelmien vaatimuksia, koska se on ristiriidassa lähes jokaisen vaatimuksen kanssa. 3 Open Source -ohjelmien historia Kuten aikaisemmin jo totesin, termi Open Source otettiin käyttöön vasta vuonna Sen keksi Chris Peterson. Itse ajatus syntyi kuitenkin jo 1960-luvulla, ja sen 4

6 isäksi voitaneen perustellusti nimittää amerikkalaista Richard Stallmania luvulla oli amerikassa aktiivinen ohjelmoijaryhmä MIT:n AI-laboratoriossa, joka jakoi kirjoittamaansa lähdekoodia vapaasti muille ryhmänsä jäsenille. Tästä sai alkunsa GNU-liike, jonka idealle Stallman perusti Free Software Foundation - nimisen säätiön. Säätiön tarkoituksena oli edistää vapaan lähdekoodin hyödyntämistä ja jakamista. Hän kehitti myös GPL-lisenssin, jonka olennaisin sisältö on estää kaupallisia tahoja kaappaamasta vapaata lähdekoodia itselleen. GNU-liikkeen tarkoituksena oli kehittää Unix -tyyppinen järjestelmä, joka olisi kaikilta osin GPL-lisensoitu. Koska juuri minkäänlaisia GPL-työkalujakaan ei ollut olemassa, osoittautui tehtävä hyvin vaikeaksi. Ainut merkittävä olemassa oleva työkalu oli Emacs, jonka Stallman oli kirjoittanut MIT:ssa työskennellessään. Tähän rinnalle hän kirjoitti C-kääntäjän, GCC:n. Perinteisesti Unixissa C-ohjelmien kääntäjä on ollut cc, joten nimike gcc tulee sanoista GNU cc. Monia muitakin työkaluja kehitettiin, mutta valitettavasti itse käyttöjärjestelmän ydin, kernel, ei ottanut valmistuakseen. Open Source -pohjaista kokonaista käyttöjärjestelmää ei siis onnistuttu luomaan, ainoastaan iso kasa tarpeellisia oheistyökaluja Linus Torvalds tuli kuitenkin apuun, kirjoittamalla vapaan Unix-pohjaisen käyttöjärjestelmän ensimmäisen ytimen, Linuxin. Alunperin hänen ei ollut tarkoitus tehdä sitä GNU-liikkeelle, mutta hyvin pian se yhdistettiin siihen koska GNU:n luomat oheistyökalut ja Linusin kirjoittama ydin täydensivät toisiaan niin hyvin. Linuxin myötä GNU-liikkeen ajama vapaa käyttöjärjestelmä oheistyökaluineen oli vihdoin valmis. Ensimmäinen raakakappale oli tehty, enää niitä tarvitsi vain jatkokehittää. Ja kehitys onkin ollut nopeaa: GNU/Linuxin (jatkossa lyhyemmin Linux) käyttäjämäärät ovat kasvaneet huikeaa vauhtia, eikä loppua näy edelleenkään. Varsinkin palvelinjärjestelmissä Linux tuli suosituksi vakautensa, skaalautuvuutensa ja hyvän konfiguroitavuutensa takia. Open Sourcen nykyiseen asemaan pääseminen on lukemattomien avuliaiden alan harrastajien suorittama yhteisponnistus, mutta Richard Stallman ansainnee erityiskiitoksen GNU-liikkeen perustajana. Toisaalta Linus Torvalds ansainnee myös erityiset kiitokset luodessaan GNU-projektista vihdoinkin valmiin. Näistä lähtökohdista katsottuna onkin erityisen ikävää, että Stalmann ja Torvalds ovat ajautuneet 5

7 ristiriitoihin lähinnä siitä, että Stallman vaatii että Linuxista täytyisi alkaa puhumaan GNU/Linuxina, onhan se GNU-liikkeen työkaluilla rakennettukin. Linus puolestaan on sitä vastaan, koska nimestä tulisi tarpeettoman monimutkainen, ja toisaalta, eihän GNU-liikkeen tehtävänä ollut korostaa itseään, vaan luoda vapaa käyttöjärjestelmä. Näistä vaatimuksista johtuen Stallman onkin joutunut hiukan huonoon valoon Linux-piireissä. Toki täytyy muistaa, että ainakin periaatteessa OSS on eri asia kuin Linux, tai sille tehdyt ohjelmat Linux on ainoastaan OSS tuote muiden joukossa. Käytännössä kuitenkin suurin osa OSS:ta tehdään alunperin Linuxille, ja siitä niitä sitten edelleen siirretään eri käyttöjärjestelmille näin ollen Windowsillekin on alkanut löytyä lisää Open Source -ohjelmia; jopa bash-komentotulkki on portattu 1 Windowsille! 4 Open Sourcen nykytila Nykytilanne on hetkellisiä pikku kriisejään lukuunottamatta näyttää OSS:lla paremmalta kuin koskaan. Kehittäjien lukumäärä kasvaa koko ajan mikä parantaa ohjelmistojen tasoa ja tuo näin mukaan uusia käyttäjiä. Ja uudet käyttäjät puolestaan vetävät mukanaan uusia kehittäjiä, jotka taas parantavat järjestelmää entisestään. Oravanpyörä on valmis. Kuten aikaisemmin totesin, OSS on saavuttanut palvelinkoneissa hyvin jalansijaa. Esimerkiksi Internetin www-palvelimista lähes 63% ajaa Apachea 2 [3]. Myöskin sulautetuissa järjestelmissä Open Source saavuttaa suosiota. Löytyy Linuxpohjaisia DVD ja MP3 -soittimia, kännyköitä, digikameroita ja muuta käyttöelektroniikkaa. Vuosi sitten Saksa ilmoitti vaihtavansa 150 valtion palvelinta Windowsista Linuxiin [5]. Myös Suomessa eri kaupungit ovat tutkineet mahdollisuuksia siirtyä Linuxiin sekä OpenOfficen 3. Vastaavanlaisia tarinoita on maailmalta kuulunut lukuisia. 1 porttaaminen tarkoittaa ohjelman siirtämistä käyttöjärjestelmästä toiseen 2 Apache on eräs Open Source -pohjainen www/ftp -palvelinohjelmisto 3 Open Source -toimisto-ohjelmisto, joka on kaksoislisensoitu sekä LGPL:n, että SISSL:n alaisuuteen [4]. 6

8 5 Open Sourcen tulevaisuus Open Sourcen tulevaisuus näyttää varsin valoisalta tällä hetkellä, mutta tiettyjen uhkakuvien takia tie voi olla kuoppainen. Esitän tässä luvussa hiukan uhkakuvia, mutta myös OSS:n leviämistä edesauttavia tekijöitä. 5.1 Uhkakuvat Open Source ohjelmien suurimmaksi uhkatekijäksi maineen kannalta voinee nimetä yksittäisen tahon: Microsoft. Ymmärrettävästi Microsoftille on erittäin vaikea asia, että ilmainen käyttöjärjestelmä alkaa nakertaa sen vielä toistaiseksi suurta pöytäkoneiden käyttöjärjestelmäosuutta. Palvelinpuolellahan Microsoft on jo menettänyt pelin. Jotta vastaavaa ei tapahtuisi pöytäkonepuolella, on Microsoft aloittanut suurehkon Open Source -ohjelmien mustamaalaamisprojektin, ja erityisesti tämä kohdistuu Linuxiin. Kampanjan tiimoilla on levitetty paljon jossain määrin faktoihin perustuvia mustamaalaavia tulkintoja, kuten että Open Source -ohjelmistot ovat kommunismia, ja että ne syövät leivän vapailta yrittäjiltä, mutta myös suoranaisia valheita. Ikävimpiä valheita ja puolitotuuksia edustavat erilaiset tutkimukset, kuten esimerkiksi Lappeenrannan kaupungille viime vuonna tehty Microsoftin tutkimus [6], jonka mukaan Windows -ympäristö tulee edullisemmaksi kuin vastaavanlainen Linux - ympäristö. Mitään lähdelukuja Linuxin tiimoilta ei kerrottu julkisuuteen, kuten ei myöskään laskentaperusteita, joten tällainen tutkimus ei kestä minkäänlaista tieteellistä tarkastelua. Itse siis näen suurimmaksi Open Sourcen uhkakuvaksi perättömän mustamaalaamisen. Microsoft ei kuitenkaan ole onnistunut kovin hyvin pyrkimyksissään, ja yhdistettynä epäonnistuneeseen lisenssiuudistukseensa sekä muutamiin muihin kriittisiin ongelmiin, MS paremminkin on edesauttanut Open Sourcen leviämistä. Mutta mustamaalaus ei ole ainut riski. Ehkä hiukan teoreettisempi, mutta toki mahdollinen, ongelma on esimerkiksi OSS-porukan kahtiajakautuminen yhä pienempiin ja pienempiin leireihin, jolloin kehitys pysähtyy keskinäisen riitelyn takia. Kahtiajakautuminen on toisaalta myös järjestelmän rikkaus, koska se sallii ohjelmistojen 7

9 evolutionaarisen kehityksen, ts. parhaimmat selviytyvät Ohjelmistotarjonnan ongelmat Käytännössä Open Source -ohjelmistot eivät työpöytäkäytössä ole kyenneet lyömään itseään läpi, koska joitakin kriittisiä ohjelmistoja puuttuu edelleen tai ne ovat vielä liian kehittymättömiä. Toimisto-ohjelmistot olivat pitkään tällainen kompastuskivi, mutta OpenOffice.Org:n [9] sekä Star Officen [10] myötä tilanne alkaa korjaantumaan. Sen sijaan multimediapuolella näyttää heikommalta: valmiiden multimediaesitysten hyödyntäminen Linuxissa onnistuu jo aika hyvin, mutta kunnollisia ohjelmistoja sen luomiseksi puuttuu. Kuvankäsittelypuolella löytyy kyllä Gimp, mutta esimerkiksi musiikintekemiseen ei tietääkseni hyviä ohjelmistoja ole. On myös huomattava, että toimisto-ohjelmien löytyminen ei vielä yksin riitä: mikäli koulutusjärjestelmä ei opeta mitään muuta kuin Microsoftin Officea, eivät ihmiset ala muita opettelemaan ja näin ollen työpaikoille täytyy myös hankkia kyseistä ohjelmistoa. Työpaikoilla näyttelevät tärkeää osaa myös erikseen yrityksen / yhteisön omaan tarkoitukseen suunnitellut erikoisohjelmistot. Nykyisestä ohjelmistokannasta suurin osa lienee Windowsille, joten Windows turvaa niiden avulla työpaikoilla säilymisensä pöytäkoneissa. Kotikäytön yleistymisen esteenä näkisin suurimpana yksittäisenä ohjelmistopuutteena tietokonepelit: niin kauan kuin niitä ei Linuxille julkaista, eivät suuret massat halua Linuxia hankkia kotikoneisiinsa. Täytyy kuitenkin huomata, että Linux itsessään ei sisällä teknisiä tai muitakaan rajoitteita em. ohjelmistojen toteuttamiseen Linux -ympäristössä. Tarvittaisiin ainoastaan tietyn kriittisen pisteen ylitys käyttäjämassassa, jotta ohjelmistoyritykset alkaisivat kehittämään Linux-ohjelmistoja todenteolla. Monet yritykset toki näin tekevätkin jo nykyään, mutta valitettavasti yleensä kaikki tehdään ensin Windowsille, ja sitten portataan Linuxille vasta kuukausien tai pahimmillaan jopa vuosien kuluttua. 8

10 5.2 Open Sourcen leviämistä edesauttavia seikkoja Kehittäjille Open Sourcen tarjoamista eduista kiinnostavin lienee liikkeen filosofinen ajattelumalli: vapaus, ja ehkäpä jopa veljeys sekä tasa-arvo. Omaan käyttöön tehdyn pikkuohjelman voi jakaa vapaasti pois, jos tuntuu että joku muukin saattaisi hyötyä sen käytöstä. Toisaalta, vastapainoksi saa käyttää toisten ideoita ja ongelmanratkaisuja. Käyttäjille Open Sourcen edut ovat varsin houkuttelevia: ohjelmia saa ilmaiseksi käyttöönsä, ja usein niiden laatu on jopa parempi kuin vastaavien kaupallisten ohjelmien. Toisaalta, kehittäjien aktiivinen nettielämä edesauttaa tuen saamista tuotteille. Esimerkiksi uutisryhmiä lukevat monet ohjelmien kehittäjät, joilta saa kullan arvoisia vinkkejä ja neuvoja ongelmatilanteissa. Toisaalta myös ohjelmiston virheiden raportointi toimii näin suoraan käyttäjän ja tekijän välillä, eikä isojen yritysten kankeaa byrokratiaa tarvitse käydä läpi. Etenkin testaus on Open Source -maailmassa hyvässä mallissa. Laajan kehitys- ja tukiorganisaation ansiosta monilla projekteilla on testaajia ympäri maailmaa. Ja vaikkei testaus sinänsä olekaan autuaaksi tekevä seikka, on sen avulla silti mahdollista löytää pahimmat virheet ohjelmistosta jo betatestausvaiheessa, ja näin saada lopullisesta tuotteesta varsin laadukas. Etenkin kun betatestaajat voivat itse korjata vikoja, päinvastoin kuin suljetun lähdekoodin ohjelmistojen kanssa. 6 Yhteenveto Open Source -ohjelmistot ovat vallanneet varsin hyvän jalansijan nykypäivän tietokoneista. Internet ja Open Source kulkivat hyvin toistensa tukijoina, jolloin kummankin kehitys vaikutti kumpaankin: Internetiä kehitettiin vapaiden ohjelmistojen avulla, ja toisaalta vapaiden ohjelmistojen kehittäminen helpottui Internetin mahdollistaman kommunikaation avulla. Tästä tuloksena meillä on hyvin suuri ja aktiivinen ihmisjoukko, joka tuottaa varsin laadukkaita ohjelmistoja vapaasti käytettäväksi. 9

11 Viitteet [1] Välimäki M., Open Source definition, [2] Lehti R., Open Source -ohjelmistokehitys, diplomityö, rammer/ossd/node10.html [3] Netcraft Web Server Survey, [4] OpenOffice.Org, [5] Tietoviikko, Saksa luottaa pingviiniin, [6] Microsoft Finland Oy, Gartner TCO-tutkimus, [7] Microsoft Corporation, Shared Source, [8] Microsoft Corporation, Microsoft Licensing Product use rights, Microsoft Developers Tools, 43 [9] OpenOffice.Org, [10] Star Office, 10

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

GNU/Linux kotikäytössä

GNU/Linux kotikäytössä GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi 2004. Mikko Välimäki 13.2.2004

Avoin lähdekoodi 2004. Mikko Välimäki 13.2.2004 Avoin lähdekoodi 2004 Mikko Välimäki 13.2.2004 Kuka puhuu? Mikko Välimäki, oik. kand Tutkija ja opettaja TKK:lla, valimaki.org (artikkeleita, lisenssisuomennoksia ym.) EFFI.org (politisointi) ja Turre.com

Lisätiedot

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Avoimien ohjelmien päivä Turku, 8.3.2008 Kalvo 1(18) Sisältö Linuxin lyhyt historia Menestyksen

Lisätiedot

Sisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op

Sisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op Sisällönkuvaukset 1 1. Projektinhallinta 3 op Tutustutaan ja asennetaan neljä avoimen lähdekoodin projektinhallintaohjelmaa Open Workbench, GanttProject ja OpenProj ja Redmine. Asennuksen jälkeen tutustutaan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen

Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM Olli Pitkänen Käyttöoikeus- eli lisenssisopimukset Yleensä: loppukäyttäjälle oikeus käyttää ohjelmistoa joskus myös esim kehityslisenssi uusien sovellusten

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa. Matti Saastamoinen

Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa. Matti Saastamoinen Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa Matti Saastamoinen Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2006 ii Tampereen

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................

Lisätiedot

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin lisensointi. Mikko Välimäki 31.1.2005

Avoimen lähdekoodin lisensointi. Mikko Välimäki 31.1.2005 Avoimen lähdekoodin lisensointi Mikko Välimäki 31.1.2005 HS, pääkirjoitus 28.1. 1/2...Linux on ollut menestys, ja sen asema vahvistuu. Business Week arvioi, että parin vuoden kuluttua jo joka kolmanteen

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011 1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen

Lisätiedot

Antti Rautapää AVOIMEN LÄHDEKOODIN KAUPALLINEN HYÖDYNTÄMINEN

Antti Rautapää AVOIMEN LÄHDEKOODIN KAUPALLINEN HYÖDYNTÄMINEN Antti Rautapää AVOIMEN LÄHDEKOODIN KAUPALLINEN HYÖDYNTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2015 TIIVISTELMÄ Rautapää, Antti Avoimen lähdekoodin kaupallinen hyödytäminen Jyväskylän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.

Lisätiedot

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006 AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006 Ryhmätyö liittyen oikeustieteelliseen opetukseen (Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Turun yliopisto ja IPR University

Lisätiedot

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta? Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto

Lisätiedot

Web-sisällönhallintajärjestelmät

Web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009 TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show Marras- joulukuu 2009 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö Tässä Relator Oy:n tuottamassa White Paper -julkaisussa kuvataan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusteita ja sitä kuinka näitä ohjelmistoja uudelleenkäytetään hallitusti kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Linuxin lokalisointi

Linuxin lokalisointi Linuxin lokalisointi Marko Grönroos Linux-Aktivaattori ry Lokalisointityöryhmä Sisällys Johdanto - miksi suomennetaan? Lokalisointityöryhmä Linuxin suomennoksen tilanne Työpöytäympäristöt

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

Tietotekniikan kasvun ongelmat?

Tietotekniikan kasvun ongelmat? Tietotekniikan kasvun ongelmat? Riittääkö rahat ja osaajat? Ilkka Lehtinen Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS Mikä COSS on? Kansallinen avoimen lähdekoodin ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Verkkoviestinnän taidot

Verkkoviestinnän taidot Verkkoviestinnän taidot Hämeenlinna 19. - 20.04. 2010 Elias Aarnio Innopark Oy / AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi Verkkoviestintä on erilaista kuin elävänä Verkkoviestinnän ongelma: oheisviestintä on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Openbirds,opensource ja simujen

Openbirds,opensource ja simujen Openbirds,opensource ja simujen tulevaisuus (3ov - 30min. - 30 siv.) Markus itmo Mikkolainen 1 Agenda 1. Opensource (6s) 2. Openbirds (6s) 3. Simujen nykytila ja tulevaisuus(6s) 4. Openbirds ja muut simut

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Ohjelmistolisenssit ja IPR

Ohjelmistolisenssit ja IPR Ohjelmistolisenssit ja IPR 26.11.2012 26.11.2012 OTUPK/Kari Systä 1 Ohjelmistojen tekijät suojaavat liiketoimintaansa IPR:n avulla Periaatteessa määritellään laissa Mutta eri maissa erilaiset lait ja lakien

Lisätiedot

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen Mitä juridiikka merkitsee ohjelmistoteollisuudelle? 1) kustannuksia? $500.000 $1M (yksinkertaisen patenttioikeudenkäynnin

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Applen käyttöjärjestelmät

Applen käyttöjärjestelmät Applen käyttöjärjestelmät Ari Karjalainen Tietojenkäsittelytieteen historia-seminaari 2006 Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos apple Yksi yhtiö, monta käyttöjärjestelmää... Applen käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka. Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka. Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA Linux-järjestelmät seminaari 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TOIMISTO-OHJELMISTOT

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus)

HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus) HARJOITUS 3: Asennetaan Windows Vista koneeseen Windows 7 Professional upgrade ohjelmisto (Windows 7 käyttöjärjestelmän asennus) Microsoft Windows Vista Business Microsoft Winodows 7 Professional Upgrade

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014

Tietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014 Tietoyhteiskunnan perustaidot Kesäkuu 2014 Kurssin järjestäjästä Ohjelmistotuotannon ja Tiedonhallinnan Laitos Tuotantotalouden Tiedekunta Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tietotekniikan koulutusohjelmasta

Lisätiedot

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta -selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta Teknologiaoikeuden seminaari 2008 n rajaus Rajaus -selaimen lisenssisopimus kuluttajan näkökulmasta Lyhyellä etsimisellä ei löytynyt erityisemmin artikkeleita

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi FLOSS Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi FLOSS? F L O S S? Kuva: xkcd 11.04.13 2 Free Software "Free software is a matter of liberty, not price. To understand the concept, you should think of

Lisätiedot

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

LINUX JA AVOIN LÄHDEKOODI PK-YRITYKSISSÄ

LINUX JA AVOIN LÄHDEKOODI PK-YRITYKSISSÄ LINUX JA AVOIN LÄHDEKOODI PK-YRITYKSISSÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Syksy 2007 Timo Sandberg Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö. Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen ja Janne Strömberg

Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö. Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen ja Janne Strömberg Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 10: Ohjelmistotuotanto, jatkoa Ohjelmointi, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Tietoturva SenioriPC-palvelussa

Tietoturva SenioriPC-palvelussa Tietoturva SenioriPC-palvelussa SenioriPC-tietokone perustuu Linux-käyttöjärjestelmään, jolle ei ole ainakaan toistaiseksi saatu aikaan vaarallisia haittaohjelmia. Windowskäyttöjärjestelmään näitä on olemassa

Lisätiedot

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa)

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa) Ilmoittautumis järjestelmän otsikko alue Jokaisella tapahtumalla on otsikko-osa joka on samanlainen joka puolella sovellusta. Tämä Judokilpailuissa käytetty otsikko-osa koostuu viidestä linkistä, joita

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

DVD-RAM-levyjen käyttö

DVD-RAM-levyjen käyttö Tämä opas sisältää vähimmäistiedot, joita tarvitaan DVD-RAM-levyjen käyttöön DVD MULTI -asemassa Windows 98/Me/2000 -käyttöjärjestelmässä. Windows, Windows NT ja MS-DOS ovat Microsoft Corporationin rekisteröityjä

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005 Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta Toni Piirainen, Toimitusjohtaja 1 TUKIKOHTASI SUOMESSA JA MAAILMALLA 2 Sisältö 1. BASE Lyhyesti 2. Off-Shore

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Paypal tilin avaaminen, ohjeita ja neuvoja suomenkielellä.

Paypal tilin avaaminen, ohjeita ja neuvoja suomenkielellä. Paypal tilin avaaminen, ohjeita ja neuvoja suomenkielellä. ALUKSI LUO SÄHKÖPOSTIOSOITE PAYPAL TILIÄSI VARTEN: Esim. ilmainen Hotmail -sähköpostitili käy tähän tarkoitukseen hyvin. Muista kirjoittaa salanat

Lisätiedot

Harjoitus 3 Antti Hartikainen

Harjoitus 3 Antti Hartikainen Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing

Enfo Oyj. Virtualisointi. Case: Eduskunta. Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Enfo Oyj Virtualisointi Case: Eduskunta Juha-Pekka Leskinen, EDUSKUNTA - Tietohallintotoimisto Markus Sjöman, Enfo Oyj - Zourcing Eduskunnan näkökulma asiaan Tietotekniikka eduskunnassa Tunnuslukuja projektista

Lisätiedot