Open Source -ohjelmistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Open Source -ohjelmistot"

Transkriptio

1 Open Source -ohjelmistot OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Mikael Kujanpää TTK / TT -00 Internet ja tietoverkot -kurssin essee 10. helmikuuta 2003

2 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Open Source? Open Source -lisenssit Open Source -ohjelmien historia 4 4 Open Sourcen nykytila 6 5 Open Sourcen tulevaisuus Uhkakuvat Ohjelmistotarjonnan ongelmat Open Sourcen leviämistä edesauttavia seikkoja Yhteenveto 9

3 1 Johdanto Tämä essee käsittelee Open Source -ohjelmien kehitysvaiheita, nykytilannetta, hiukan tulevaisuuden näkymiä sekä tietysti sitä, mistä Open Sourcessa on ylipäätänsä kyse. Open Sourcen historiaa käsitellessäni pyrin lyhyesti vastaamaan kysymyksiin miksi, miten, milloin, missä ja kuka. Nykytilanteesta pyrin antamaan yleiskatsauksen, ja tulevaisuutta tarkastelen uhkakuvien ja leviämistä edistävien seikkojen kautta. 2 Open Source? Termi Open Source otettiin käyttöön varsin myöhään vasta 1998, aate itsessään on peräisin kuitenkin jo 1960-luvulta. Virallisen määritelmän [1] mukaan ohjelman täytyy täyttää seuraavat yhdeksän kohtaa ollakseen Open Sourcea: 1. vapaa levitysoikeus 2. lähdekoodi 3. johdannaiset teokset 4. lähdekoodin yhteenkuuluvuus 5. henkilöiden ja ryhmien syrjinnän kielto 6. toimialojen syrjinnän kielto 7. lisenssin levittäminen 8. lisenssi ei saa olla tuotekohtainen 9. lisenssi ei saa rajoittaa muita ohjelmia Lyhyesti ja yksinkertaistetusti sanottuna Open Sourcessa on kyse ohjelmien vapaasta ohjelmoinnista, levityksestä ja muokkaamisesta. Kuka tahansa joka saa jostain käsiinsä Open Source -ohjelman, voi vapaasti lukea ja muokata sen lähdekoodia, 2

4 ja hiukan lisenssistä riippuen jakaa myös edelleen eteenpäin sitä. Virallisen määritelmän tarkoituksena on varmistaa, jotta termiä Open Source ei voitaisi väärinkäyttää esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelussa. Huomattavaa kuitenkin on, että Open Source -aate ei sinänsä ole kaupallisuutta vastaan ainoastaan ohjelmien vapaa levitettävyys ja muokattavuus halutaan turvata. 2.1 Open Source -lisenssit Open Sourcen esiintyy monissa eri muodoissa nykypäivänä. Käytännössä esiintymismuodon sanelevat lisenssit, joista yleisimmät esittelen lyhyesti: [2] GPL (General Public Lisence): GPL on Richard Stallmanin kehittelemä, GNU (GNU s not Unix) -projektin suosima lisensointityyppi. Lisenssi on tarkka siitä, miten lähdekoodia voi hyödyntää: se yksikäsitteisesti sanelee, että GPLohjelmien lähdekoodin perusteella kehitettyjen ohjelmien lisenssiksi tulee myös automaattisesti GPL. Monia muitakin rajoituksia on, mutta lähes kaikki tähtäävät siihen, että GPL-ohjelmaa ei voi muuttaa ei-vapaaksi. Ei-vapaa - ohjelma määritellään GPL-lisenssissä varsin tarkasti. LGPL (Lesser General Public License): LGPL on nimensä mukaisesti kevennetty versio GPL-lisenssistä. Se sallii LGPL-lisensoidun ohjelman liittämisen mukaan myös kaupallisiin projekteihin. BSD-tyyliset lisenssit: BSD (Berkeley Standard Distribution) -tyyliset lisenssit ovat kaikkein vanhin Open Source -ohjelmien lisensointitapa. BSD on ainoastaan yleisnimike hyvin suurelle joukolle yksittäisiä, BSD-tyylisille -lisensseille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että BSD:n alla voi julkaista omiin tarkoituksiinsa muokatut käyttöehdot, kunhan lähdekoodi on vapaasti jaossa ja siitä löytyy tekijänoikeuksien haltijoiden nimi sekä BSD-lisenssi. Monet yritykset käyttävät julkisissa projekteissaan tätä lisensointimallia. Yllä olevasta huomataan, että ohjelman voi lisensoida hyvin monilla eri tavoilla jotta se olisi Open Sourcea. Lisenssien tehtävänä on perinteisesti ollut ohjelmiston käytön 3

5 rajaaminen ohjelmiston valmistajan ennalta määräämällä tavalla. Esimerkiksi Microsoft Visual C++:n lisenssi [8] kieltää ohjelman käytön uuden käyttöjärjestelmän ohjelmointiin. Kaupallisten ohjelmistojen lisensseissä on lähes poikkeuksetta kielletty ohjelman vapaa levitys, mikä toki on tekijänoikeuslakienkin mukaisesti itsestään selvää. Open Source -ohjelmien lisensseillä on samankaltainen merkitys, mutta toisaalta myös täysin päinvastainen. Myös OSS (Open Source Software, eli vapaan lähdekoodin ohjelmistot) -maailmassa lisenssien tarkoituksena on suojata ja turvata ohjelman kehittäjien etuja, mutta toisaalta myös taata ohjelmiston vapaana pysyminen. Monet taloudellisia hyötyjä tavoittelevat tahot tuntisivat helposti liian suurta houkutusta hyödyntää vapaita ohjelmistoja omiin tarkoituksiinsa ja tuhota näin koko Open Sourcen idean, ilman lisenssejä. Yleinen harhaluulo on, että esimerkiksi GPL-lisenssi rajoittaisi ohjelman käyttömahdollisuuksia. Tilanne riippuu kuitenkin siitä, mihin verrataan: normaalin, erikseen lisensoimattoman ohjelman käyttömahdollisuudet ovat tekijänoikeuslakien takia huomattavasti rajallisemmat kuin GPL-lisensoidun. GPL on siis eräänlainen laajennus tekijänoikeuteen, jossa tekijä nimenomaisesti luopuu tietyistä oikeuksistaan tekemäänsä teokseen. Käytännössä GPL-lisenssillä varustetun ohjelman suurin ero perinteisen tekijänoikeuden alaiseen ohjelmaan nähden on, että GPL-lisensoitua ohjelmaa saavat muutkin kuin tekijä levittää vapaasti, mikä perinteisesti olisi laitonta. Lisensseistä puhuttaessa on myös huomatta eräs, Open Sourcelta kuulostava lisenssi: Shared Source [7]. Kyse on Microsoftin kehittelemästä lisenssityypistä, jonka avulla Microsoft yrittää hyödyntää Open Source -ohjelmien saamaa hyvää mainetta. Shared Source ei kuitenkaan täytä alkuunkaan Open Source -ohjelmien vaatimuksia, koska se on ristiriidassa lähes jokaisen vaatimuksen kanssa. 3 Open Source -ohjelmien historia Kuten aikaisemmin jo totesin, termi Open Source otettiin käyttöön vasta vuonna Sen keksi Chris Peterson. Itse ajatus syntyi kuitenkin jo 1960-luvulla, ja sen 4

6 isäksi voitaneen perustellusti nimittää amerikkalaista Richard Stallmania luvulla oli amerikassa aktiivinen ohjelmoijaryhmä MIT:n AI-laboratoriossa, joka jakoi kirjoittamaansa lähdekoodia vapaasti muille ryhmänsä jäsenille. Tästä sai alkunsa GNU-liike, jonka idealle Stallman perusti Free Software Foundation - nimisen säätiön. Säätiön tarkoituksena oli edistää vapaan lähdekoodin hyödyntämistä ja jakamista. Hän kehitti myös GPL-lisenssin, jonka olennaisin sisältö on estää kaupallisia tahoja kaappaamasta vapaata lähdekoodia itselleen. GNU-liikkeen tarkoituksena oli kehittää Unix -tyyppinen järjestelmä, joka olisi kaikilta osin GPL-lisensoitu. Koska juuri minkäänlaisia GPL-työkalujakaan ei ollut olemassa, osoittautui tehtävä hyvin vaikeaksi. Ainut merkittävä olemassa oleva työkalu oli Emacs, jonka Stallman oli kirjoittanut MIT:ssa työskennellessään. Tähän rinnalle hän kirjoitti C-kääntäjän, GCC:n. Perinteisesti Unixissa C-ohjelmien kääntäjä on ollut cc, joten nimike gcc tulee sanoista GNU cc. Monia muitakin työkaluja kehitettiin, mutta valitettavasti itse käyttöjärjestelmän ydin, kernel, ei ottanut valmistuakseen. Open Source -pohjaista kokonaista käyttöjärjestelmää ei siis onnistuttu luomaan, ainoastaan iso kasa tarpeellisia oheistyökaluja Linus Torvalds tuli kuitenkin apuun, kirjoittamalla vapaan Unix-pohjaisen käyttöjärjestelmän ensimmäisen ytimen, Linuxin. Alunperin hänen ei ollut tarkoitus tehdä sitä GNU-liikkeelle, mutta hyvin pian se yhdistettiin siihen koska GNU:n luomat oheistyökalut ja Linusin kirjoittama ydin täydensivät toisiaan niin hyvin. Linuxin myötä GNU-liikkeen ajama vapaa käyttöjärjestelmä oheistyökaluineen oli vihdoin valmis. Ensimmäinen raakakappale oli tehty, enää niitä tarvitsi vain jatkokehittää. Ja kehitys onkin ollut nopeaa: GNU/Linuxin (jatkossa lyhyemmin Linux) käyttäjämäärät ovat kasvaneet huikeaa vauhtia, eikä loppua näy edelleenkään. Varsinkin palvelinjärjestelmissä Linux tuli suosituksi vakautensa, skaalautuvuutensa ja hyvän konfiguroitavuutensa takia. Open Sourcen nykyiseen asemaan pääseminen on lukemattomien avuliaiden alan harrastajien suorittama yhteisponnistus, mutta Richard Stallman ansainnee erityiskiitoksen GNU-liikkeen perustajana. Toisaalta Linus Torvalds ansainnee myös erityiset kiitokset luodessaan GNU-projektista vihdoinkin valmiin. Näistä lähtökohdista katsottuna onkin erityisen ikävää, että Stalmann ja Torvalds ovat ajautuneet 5

7 ristiriitoihin lähinnä siitä, että Stallman vaatii että Linuxista täytyisi alkaa puhumaan GNU/Linuxina, onhan se GNU-liikkeen työkaluilla rakennettukin. Linus puolestaan on sitä vastaan, koska nimestä tulisi tarpeettoman monimutkainen, ja toisaalta, eihän GNU-liikkeen tehtävänä ollut korostaa itseään, vaan luoda vapaa käyttöjärjestelmä. Näistä vaatimuksista johtuen Stallman onkin joutunut hiukan huonoon valoon Linux-piireissä. Toki täytyy muistaa, että ainakin periaatteessa OSS on eri asia kuin Linux, tai sille tehdyt ohjelmat Linux on ainoastaan OSS tuote muiden joukossa. Käytännössä kuitenkin suurin osa OSS:ta tehdään alunperin Linuxille, ja siitä niitä sitten edelleen siirretään eri käyttöjärjestelmille näin ollen Windowsillekin on alkanut löytyä lisää Open Source -ohjelmia; jopa bash-komentotulkki on portattu 1 Windowsille! 4 Open Sourcen nykytila Nykytilanne on hetkellisiä pikku kriisejään lukuunottamatta näyttää OSS:lla paremmalta kuin koskaan. Kehittäjien lukumäärä kasvaa koko ajan mikä parantaa ohjelmistojen tasoa ja tuo näin mukaan uusia käyttäjiä. Ja uudet käyttäjät puolestaan vetävät mukanaan uusia kehittäjiä, jotka taas parantavat järjestelmää entisestään. Oravanpyörä on valmis. Kuten aikaisemmin totesin, OSS on saavuttanut palvelinkoneissa hyvin jalansijaa. Esimerkiksi Internetin www-palvelimista lähes 63% ajaa Apachea 2 [3]. Myöskin sulautetuissa järjestelmissä Open Source saavuttaa suosiota. Löytyy Linuxpohjaisia DVD ja MP3 -soittimia, kännyköitä, digikameroita ja muuta käyttöelektroniikkaa. Vuosi sitten Saksa ilmoitti vaihtavansa 150 valtion palvelinta Windowsista Linuxiin [5]. Myös Suomessa eri kaupungit ovat tutkineet mahdollisuuksia siirtyä Linuxiin sekä OpenOfficen 3. Vastaavanlaisia tarinoita on maailmalta kuulunut lukuisia. 1 porttaaminen tarkoittaa ohjelman siirtämistä käyttöjärjestelmästä toiseen 2 Apache on eräs Open Source -pohjainen www/ftp -palvelinohjelmisto 3 Open Source -toimisto-ohjelmisto, joka on kaksoislisensoitu sekä LGPL:n, että SISSL:n alaisuuteen [4]. 6

8 5 Open Sourcen tulevaisuus Open Sourcen tulevaisuus näyttää varsin valoisalta tällä hetkellä, mutta tiettyjen uhkakuvien takia tie voi olla kuoppainen. Esitän tässä luvussa hiukan uhkakuvia, mutta myös OSS:n leviämistä edesauttavia tekijöitä. 5.1 Uhkakuvat Open Source ohjelmien suurimmaksi uhkatekijäksi maineen kannalta voinee nimetä yksittäisen tahon: Microsoft. Ymmärrettävästi Microsoftille on erittäin vaikea asia, että ilmainen käyttöjärjestelmä alkaa nakertaa sen vielä toistaiseksi suurta pöytäkoneiden käyttöjärjestelmäosuutta. Palvelinpuolellahan Microsoft on jo menettänyt pelin. Jotta vastaavaa ei tapahtuisi pöytäkonepuolella, on Microsoft aloittanut suurehkon Open Source -ohjelmien mustamaalaamisprojektin, ja erityisesti tämä kohdistuu Linuxiin. Kampanjan tiimoilla on levitetty paljon jossain määrin faktoihin perustuvia mustamaalaavia tulkintoja, kuten että Open Source -ohjelmistot ovat kommunismia, ja että ne syövät leivän vapailta yrittäjiltä, mutta myös suoranaisia valheita. Ikävimpiä valheita ja puolitotuuksia edustavat erilaiset tutkimukset, kuten esimerkiksi Lappeenrannan kaupungille viime vuonna tehty Microsoftin tutkimus [6], jonka mukaan Windows -ympäristö tulee edullisemmaksi kuin vastaavanlainen Linux - ympäristö. Mitään lähdelukuja Linuxin tiimoilta ei kerrottu julkisuuteen, kuten ei myöskään laskentaperusteita, joten tällainen tutkimus ei kestä minkäänlaista tieteellistä tarkastelua. Itse siis näen suurimmaksi Open Sourcen uhkakuvaksi perättömän mustamaalaamisen. Microsoft ei kuitenkaan ole onnistunut kovin hyvin pyrkimyksissään, ja yhdistettynä epäonnistuneeseen lisenssiuudistukseensa sekä muutamiin muihin kriittisiin ongelmiin, MS paremminkin on edesauttanut Open Sourcen leviämistä. Mutta mustamaalaus ei ole ainut riski. Ehkä hiukan teoreettisempi, mutta toki mahdollinen, ongelma on esimerkiksi OSS-porukan kahtiajakautuminen yhä pienempiin ja pienempiin leireihin, jolloin kehitys pysähtyy keskinäisen riitelyn takia. Kahtiajakautuminen on toisaalta myös järjestelmän rikkaus, koska se sallii ohjelmistojen 7

9 evolutionaarisen kehityksen, ts. parhaimmat selviytyvät Ohjelmistotarjonnan ongelmat Käytännössä Open Source -ohjelmistot eivät työpöytäkäytössä ole kyenneet lyömään itseään läpi, koska joitakin kriittisiä ohjelmistoja puuttuu edelleen tai ne ovat vielä liian kehittymättömiä. Toimisto-ohjelmistot olivat pitkään tällainen kompastuskivi, mutta OpenOffice.Org:n [9] sekä Star Officen [10] myötä tilanne alkaa korjaantumaan. Sen sijaan multimediapuolella näyttää heikommalta: valmiiden multimediaesitysten hyödyntäminen Linuxissa onnistuu jo aika hyvin, mutta kunnollisia ohjelmistoja sen luomiseksi puuttuu. Kuvankäsittelypuolella löytyy kyllä Gimp, mutta esimerkiksi musiikintekemiseen ei tietääkseni hyviä ohjelmistoja ole. On myös huomattava, että toimisto-ohjelmien löytyminen ei vielä yksin riitä: mikäli koulutusjärjestelmä ei opeta mitään muuta kuin Microsoftin Officea, eivät ihmiset ala muita opettelemaan ja näin ollen työpaikoille täytyy myös hankkia kyseistä ohjelmistoa. Työpaikoilla näyttelevät tärkeää osaa myös erikseen yrityksen / yhteisön omaan tarkoitukseen suunnitellut erikoisohjelmistot. Nykyisestä ohjelmistokannasta suurin osa lienee Windowsille, joten Windows turvaa niiden avulla työpaikoilla säilymisensä pöytäkoneissa. Kotikäytön yleistymisen esteenä näkisin suurimpana yksittäisenä ohjelmistopuutteena tietokonepelit: niin kauan kuin niitä ei Linuxille julkaista, eivät suuret massat halua Linuxia hankkia kotikoneisiinsa. Täytyy kuitenkin huomata, että Linux itsessään ei sisällä teknisiä tai muitakaan rajoitteita em. ohjelmistojen toteuttamiseen Linux -ympäristössä. Tarvittaisiin ainoastaan tietyn kriittisen pisteen ylitys käyttäjämassassa, jotta ohjelmistoyritykset alkaisivat kehittämään Linux-ohjelmistoja todenteolla. Monet yritykset toki näin tekevätkin jo nykyään, mutta valitettavasti yleensä kaikki tehdään ensin Windowsille, ja sitten portataan Linuxille vasta kuukausien tai pahimmillaan jopa vuosien kuluttua. 8

10 5.2 Open Sourcen leviämistä edesauttavia seikkoja Kehittäjille Open Sourcen tarjoamista eduista kiinnostavin lienee liikkeen filosofinen ajattelumalli: vapaus, ja ehkäpä jopa veljeys sekä tasa-arvo. Omaan käyttöön tehdyn pikkuohjelman voi jakaa vapaasti pois, jos tuntuu että joku muukin saattaisi hyötyä sen käytöstä. Toisaalta, vastapainoksi saa käyttää toisten ideoita ja ongelmanratkaisuja. Käyttäjille Open Sourcen edut ovat varsin houkuttelevia: ohjelmia saa ilmaiseksi käyttöönsä, ja usein niiden laatu on jopa parempi kuin vastaavien kaupallisten ohjelmien. Toisaalta, kehittäjien aktiivinen nettielämä edesauttaa tuen saamista tuotteille. Esimerkiksi uutisryhmiä lukevat monet ohjelmien kehittäjät, joilta saa kullan arvoisia vinkkejä ja neuvoja ongelmatilanteissa. Toisaalta myös ohjelmiston virheiden raportointi toimii näin suoraan käyttäjän ja tekijän välillä, eikä isojen yritysten kankeaa byrokratiaa tarvitse käydä läpi. Etenkin testaus on Open Source -maailmassa hyvässä mallissa. Laajan kehitys- ja tukiorganisaation ansiosta monilla projekteilla on testaajia ympäri maailmaa. Ja vaikkei testaus sinänsä olekaan autuaaksi tekevä seikka, on sen avulla silti mahdollista löytää pahimmat virheet ohjelmistosta jo betatestausvaiheessa, ja näin saada lopullisesta tuotteesta varsin laadukas. Etenkin kun betatestaajat voivat itse korjata vikoja, päinvastoin kuin suljetun lähdekoodin ohjelmistojen kanssa. 6 Yhteenveto Open Source -ohjelmistot ovat vallanneet varsin hyvän jalansijan nykypäivän tietokoneista. Internet ja Open Source kulkivat hyvin toistensa tukijoina, jolloin kummankin kehitys vaikutti kumpaankin: Internetiä kehitettiin vapaiden ohjelmistojen avulla, ja toisaalta vapaiden ohjelmistojen kehittäminen helpottui Internetin mahdollistaman kommunikaation avulla. Tästä tuloksena meillä on hyvin suuri ja aktiivinen ihmisjoukko, joka tuottaa varsin laadukkaita ohjelmistoja vapaasti käytettäväksi. 9

11 Viitteet [1] Välimäki M., Open Source definition, [2] Lehti R., Open Source -ohjelmistokehitys, diplomityö, rammer/ossd/node10.html [3] Netcraft Web Server Survey, [4] OpenOffice.Org, [5] Tietoviikko, Saksa luottaa pingviiniin, [6] Microsoft Finland Oy, Gartner TCO-tutkimus, [7] Microsoft Corporation, Shared Source, [8] Microsoft Corporation, Microsoft Licensing Product use rights, Microsoft Developers Tools, 43 [9] OpenOffice.Org, [10] Star Office, 10

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

Open source historia. Timo Nyyssönen

Open source historia. Timo Nyyssönen Open source historia Timo Nyyssönen Helsinki 3. huhtikuuta 2002 Tietokäsittelytieteen historia - seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Historia 1 1.1 Stallman ja MIT.............................

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS

Prospektini. Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini Usein kysytyt kysymykset SISÄLLYS Prospektini - yleistä 1. Mikä on Prospektini sovellus? 2. Mistä löydän Prospektini sovelluksen ja kuinka voin ladata sen? 3. Millä laitteilla Prospektini sovellus

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

Pitkän matematiikan kertauskurssi *STACKjärjestelmän

Pitkän matematiikan kertauskurssi *STACKjärjestelmän Pitkän matematiikan kertauskurssi *STACKjärjestelmän avulla *System for Teaching and Assessment using a Computer algebra Kernel Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Järjestelmä,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Geogebra-appletit Scifestissä

Geogebra-appletit Scifestissä Geogebra-appletit Scifestissä Raportti Henri Heiskanen 185703 Itä-Suomen yliopisto 29. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Pajan suunnittelu ja applettien taustateoria 1 3 Geogebra-appletit 2 4 Pohdintaa

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) 58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen

Lisätiedot

Autodesk Lisenssitiedosto Autodesk, Inc.

Autodesk Lisenssitiedosto Autodesk, Inc. Autodesk Lisenssitiedosto 2014 Autodesk, Inc. Lisenssitiedosto Lisenssitiedosto on tekstitiedosto, mikä sallii verkkolisenssin käytön tietyllä palvelimen laitteistolla. Lisenssitiedosto sisältää tietoa

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

SharePoint verkkopalvelualustana

SharePoint verkkopalvelualustana SharePoint verkkopalvelualustana Agenda Onko Microsoft onnistunut pyrkimyksissään kehittää SharePointia nykyaikaiseksi verkkojulkaisualustaksi? Vieläkö se mielletään lähinnä dokumenttienhallintaan sopivana

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

Pyramidin yleiset säännöt

Pyramidin yleiset säännöt Pyramidin yleiset säännöt 1. Biljardivälineet ja tarvikkeet Seuraavassa kuvattuihin pyramidi -pelin versioiden pelaamiseen tarvittavat välineet ovat biljardipöytä, pallot sekä apuvälineet (mm. resti).

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Epäonnistuminen ei ole vaikeaa Approximately 40% of mission-critical mainframe projects

Lisätiedot

Jukka Larja, Kim Nylund. 15. maaliskuuta 2005

Jukka Larja, Kim Nylund. 15. maaliskuuta 2005 Hirviön käyttöohje Jukka Larja, Kim Nylund 15. maaliskuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Käsitteet...................................... 3 1.1.1 Muistiinpanot................................ 3 1.1.2

Lisätiedot

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka SUSE LINUX Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 KEHITYS JA HITORIA 3 3 VERSIOT 5 4 OMINAISUUDET 6 5 ASENNUS

Lisätiedot

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00 SCS Data Manager Julkaisutiedot Versio 3.00 Yrityksen hallinto Trimble Navigation Limited Engineering and Construction Division 935 Stewart Drive Sunnyvale, California 94085 U.S.A. Puhelin: +1-408-481-8000

Lisätiedot

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 Kurssi johdattaa sinut askel askeleelta C-ohjelmoinnin perusteisiin. Kurssi suoritetaan kokonaan netissä vuorovaikutteisella alustalla itseopiskeluna tutorin avustuksella.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Visma Econet Pro Rajoitettu yrityslista. Ohje

Visma Econet Pro Rajoitettu yrityslista. Ohje Visma Econet Pro Rajoitettu yrityslista Ohje Oppaan päiväys: 10.9.2008. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Econet Pro: 0600-39-7261 Visma Software Oyj pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Mikael Laakso, Yliopistonlehtori Tietojärjestelmätieteet Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 1 TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 14.1. 16.12.2011 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tervetuloa

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. PIKA-ALOITUSOPAS Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. Fiscal Media Manager -ohjelmalla tehdään kalenteri,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Yhdistä kahviautomaattisi tulevaisuuteen.

Yhdistä kahviautomaattisi tulevaisuuteen. Yhdistä kahviautomaattisi tulevaisuuteen. Home Connect. Yksi sovellus kaikkeen. Home Connect on ensimmäinen sovellus, joka pesee puolestasi pyykin ja astiat, paistaa, keittää kahvia ja katsoo jääkaappiin.

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Webforum. Version 15.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-06-26

Webforum. Version 15.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-06-26 Webforum Version 15.2 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-06-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu / Dashboard... 5 Dokumentit... 6 Salli dokumenttien muokkaaminen tarkistusprosessin

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti

Lisätiedot

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013 Atean eshop on markkinoiden edistynein hankintajärjestelmä, joka tukee ja nopeuttaa yritysten it-hankintaprosessia. Lisenssiasiakkaille eshop tarjoaa ohjelmisto-omaisuuden hallintatyökalut. eshop lisenssiopas

Lisätiedot

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 206 Skill Verkkosivujen tuottaminen. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 206 Skill Verkkosivujen tuottaminen. Competitor Name Summary Skill Number 206 Skill Verkkosivujen tuottaminen ing Scheme Lock 08-04-2015 17:32:54 Final Lock 07-05-2015 14:59:04 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D

Lisätiedot

Kohdistettujen hyökkäysten torjunta lisää tervettä järkeä!

Kohdistettujen hyökkäysten torjunta lisää tervettä järkeä! Kohdistettujen hyökkäysten torjunta lisää tervettä järkeä! Ylitarkastaja Sari Kajantie Keskusrikospoliisi Selvityksen lähtökohta: Nykyinen suojausparadigma on väärä Havaitaan ja torjutaan satunnaisesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot