GNU/Linux kotikäytössä

Transkriptio

1 GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia 3.2. Levitysversiot 4. Miksi kotiin? 4.1. Erilaisuus 5. Pohdinta 1

3 1. Johdanto Tämän tutkielman aiheena on Linux-käyttöjärjestelmä ja sen valmius kotikäyttöön. Linuxyhteisö on oma pieni alati kasvava maailmansa ohjelmistojätti Microsoftin ja muiden rinnalla. GNU/Linux on jo tällä hetkellä loistava vaihtoehto kaupallisille käyttöjärjestelmille työpöytäkäytössä, ja sen asema paranee koko ajan. Valitsin tämän aiheen, koska olen aktiivinen Linux-käyttäjä ja -harrastaja ja halusin kertoa hieman tästä ilmaisesta käyttöjärjestelmävaihtoehdosta, josta jokaisen tulisi tietää. 2. Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä on käytännössä aina pakollinen ohjelmisto tietokoneessa. Sen tehtäviin kuuluu mm. tarjota ohjelmien ja laitteiston välille rajapinta, jonka ansiosta ohjelmien ei tarvitse tukea jokaista laitetta erikseen. Käyttöjärjestelmä hoitaa myös muistinhallinnan ja tiedostojärjestelmien käytön. Toisinsanoen se vähentää ja helpottaa ohjelmoijien työtä, jolloin ohjelmien tekemisessä voidaan keskittyä heti olennaiseen. Käyttäjän kannalta se tekee käyttöliittymästä yhtenäisemmän, jolloin uuden ohjelman käyttö on helpompi oppia. (McCarty 2005, s. 2; Wikipedia-projektin osanottajat 2006) 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä Työpöytäkäytössä käyttöjärjestelmän pitää teoriassa vähintäänkin tarjota ohjelmille mahdollisuus ottaa käyttäjältä jonkinlaista syötettä ja tallentaa, käsitellä ja näyttää sitä. Usein kotona tarvitaan myös tukea monenlaisille oheislaitteille ja verkoille (internet). Tietokoneella, johon on asennettu pelkkä käyttöjärjestelmä, ei voi tehdä käytännössä mitään. Tarvitaan ohjelmia, jotka tarjoavat tarvittavan toiminnallisuuden käyttäjälle. Ilman hyviä ohjelmia käyttöjärjestelmä on yhtä tyhjän kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Microsoft Windows. Se ei ole teknisesti mitenkään esimerkiksi Linuxia parempi, mutta sille on markkinoinnilla saatu suuri käyttäjäkunta ja paljon ohjelmia, joten se pärjää hyvin 2

4 käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Sillä on suorastaan monopoliasema, koska tietokonekauppiaat yleensä aina asentavat myymiinsä tietokoneisiin sen, ja useista yleisesti käytetyistä ja tunnetuista ohjelmista on olemassa vain Windows-versiot. (McCarty 2005, s. 1-15; Wikipedia-projektin osanottajat 2006) 3. Linux Useat ihmiset luulevat, että Windows on ainoa kunnollinen käyttöjärjestelmä PC:lle. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta. Koko Windowsin elinajan on ollut olemassa muitakin samaan kykeneviä käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi Linux on ollut varteenotettava vaihtoehto Windowsille jo vuosia, ja kehittyy kokoajan parempaan suuntaan. Sen ohjelmatarjonta ja laitetuki ovat olleet peruskäyttöön riittäviä jo vuosia sitten ja kehittyvät avoimuutensa ansiosta yhä ja jatkossakin nopeasti. Laitetuki uusille laitteille tulee osittain hieman jäljessä, koska laitevalmistajat tukevat ensisijaisesti kaikista yleisintä käyttöjärjestelmää, Windowsia,. (Käyttöjärjestelmien vertailu; McCarty 2005, s ) 3.1. Historia GNU/Linux on alun perin kehitetty pieneksi Unix-variaatioksi. Erilaisia Unix-järjestelmiä alkoi kehittyä luvulla, jolloin järjestelmien ylläpitäjät alkoivat kehittää omia työkalujaan puutteellisten tilalle. Richard Stallman huomasi tämän yhteisön laajuuden, ja teki sille yhteiset säännöt, GPL-lisenssin. Sen perusidea on, että jokainen saa vapaasti käyttää, tehdä muutoksia ja levittää ohjelmaa haluamallaan tavalla, kunhan ohjelman lähdekoodi on saatavilla ja ohjelma julkaistaan samalla tavoin GPL-lisenssillä kuin alkuperäinenkin. Stallmanin tavoitteena oli saada koottua kokonainen käyttöjärjestelmä nimeltä GNU (GNU s Not Unix). Pian vapaista GNU-työkaluista ja -kirjastoista oli koottu lähes kokonainen käyttöjärjestelmä. Vain ydin puuttui. Hurd-ydintä alettiin pian kehittää GNU-yhteisön voimin. Samoihin aikoihin 3

5 Linus Torvalds aloitti oman ytimensä, Linuxin, kehittämisen, joka otti nopeasti Hurdin paikan ja Hurdin kehitys unohtui. (Wikipedia-projektin osanottajat 2006) 3.2. Levitysversiot Linuxin lukuisat levitysversiot, joita kutsutaan myös jakeluiksi, distribuutioiksi tai distroiksi, ovat Linux-nimellä kutsuttuja valmiita ohjelmakokoelmia. Ne sisältävät Linux-ytimen, GNUkäyttöjärjestelmäalustan ja muita ohjelmia kasattuna valmiiksi tuotteeksi, jolloin käyttäjän ei tarvitse itse hoitaa peruskäyttäjälle lähes mahdotonta kasaamista. Käyttöjärjestelmäalustan lisäksi ne sisältävät usein muitakin ohjelmia, kuten toimisto-, internet-, multimedia- ja palvelinsovelluksia, jolloin peruskäyttäjän on erittäin helppo päästä käyttämään Linuxia. Levitysversioita on sekä täysin ilmaisia että kaupallisia. Ilmaiset levitysversiot eivät tavoittele voittoa ja niitä kehittävät niiden omat käyttäjäyhteisönsä. Kilpailuvalttina kaupallisilla levitysversioilla on asiakastuki, kattavat ohjeet ja helppokäyttöisyys. Nämä ovat kuitenkin osittain pelkkää markkinointia, koska ilmaisten levitysversioiden keskustelupalstoilla saa usein asiakastuen kaltaista apua, internet on täynnä ohjeita ja useat ilmaisetkin levitysversiot panostavat helppokäyttöisyyteen. (Linux Distributions; Wikipedia-projektin osanottajat 2006) 4. Miksi kotiin? Juuri ilmaisten levitysversioiden suhteellisen hyvän asiakaspalvelun, ohjeiden ja helppokäyttöisyyden takia Linux on mainio käyttöjärjestelmä kotiin. Haastattelin Tero Meriläistä, Äänekoskelaista opiskelijaa, joka on käyttänyt linuxia noin puoli vuotta. Hänen mielestään Linux sopii kotikäyttöön mainiosti, kunhan vain osaa valita jakeluversion oikein. Windowsista Linuxiin hän vaihtoi Linuxin muunneltavuuden, vakauden ja turvallisuuden takia. Hän myös mainitsee syyksi yleisen arvostuksen linux-käyttäjiä kohtaan. 4

6 Riippuen käytettävästä jakeluversiosta, huonona puolena hän pitää toiseen käyttöjärjestelmään tottuneelta mahdollisesti vaadittavaa perehtymistä Linuxiin. Vaikka Meriläinen pitää itseään huonona tietokoneen käyttäjänä, on dokumentaatiota löytynyt internetin kautta hänen omiin tarpeisiinsa riittävästi, joten asiat ovat ainakin siltä osin muuttuneet parempaan suuntaan artikkelin "Linuxia joka koneeseen" (Tietokone 10/2002 s. 27) julkaisuajahkohdasta. Artikkelin mukaan dokumentaatio on ollut osaamattomalle käyttäjälle huonoa ja useimmissa oppaissa on käsitelty peruskäyttäjälle epäoleellisia asioita. Meriläinen arvelee Linuxin tulevan tulevaisuudessa valtaamaan alaa kaupallisilta käyttöjärjestelmiltä ja menestymään Erilaisuus Koska suurin osa Linuxin ohjelmista on vapaita ja Linux-yhteisön kehittämiä, ne eivät aina keskity asioiden tekemiseen samanlaiseksi kuin muissa käyttöjärjestelmissä, vaan toisin kuin kaupallisissa ohjelmistoissa, sellaisiksi kuin kehittäjät itse parhaaksi näkevät tai osaavat tehdä. Tällöin esim. Microsoftin ohjelmiin tottuneilla käyttäjillä, kuten suuri osa käyttäjistä on, voi olla vaikeuksia ymmärtää joitakin Linux-ohjelmia. Windows-käyttäjät ovat myös tottuneet siihen, että ohjelmia pystyy käyttämään ilman minkäänlaisten ohjeiden lukemista, asetusten muuttamista tai ohjelman toimintaan perehtymistä, joka usein johtaa väärään käsitykseen Linuxohjelmien helppokäyttöisyydestä. Enemmän tai vähemmän tällaisten ohjelmien lisäksi on toki enemmän muiden käyttöjärjestelmien kaltaisia ohjelmistoja, ja useat ovat jopa tehty Windowskäyttäjien Linuxiin vaihtaminen huomioon ottaen. (Linux ei ole Windows.) Kun vertaa keskenään artikkeleja "Linuxia joka koneeseen?" (Tietokone 10/2002 s. 27) ja "Linux kannettavaan" (MB 5/2006 s ), huomaa Linuxin käyttäjäystävällisyyden kehittyneen julkaisupäivien välillä huomattavasti, vaikka artikkelit keskittyvätkin eri asioihin. Ensiksi mainitussa, eli vanhemmassa, artikkelissa kerrotaan ohjeiden ja käytön helppuden olevan 5

7 vielä hieman hukassa, mutta uudemmassa artikkelissa kokeillaan eräiden linux-jakeluversioiden, ubuntun ja kubuntun, asentamista kannettavaan tietokoneeseen, joka onnistuu hyvinkin helposti. 4. Pohdinta Linux on jo kypsä käyttöjärjestelmä kotikoneeseen, jos vain käyttäjältä löytyy edes hieman kiinnostusta ja avoimuutta opetella asioita. On hienoa, ettei ole pakko jumittaa kaupallisten yritysten ohjelmistoissa, vaan on olemassa täysin ilmaisia ja saman veroisia - ellei parempiakin - vaihtoehtoja. Linux on myös maailmanlaajuinen yhteisö ja mainio harrastus. Toivon todella Linuxin käyttäjäkunnan kasvavan ja Linuxin kehittyvän tulevaisuudessakin samalla tavalla kuin lähivuosinakin on tapahtunut. Tämän tutkielman teko oli jokseenkin kiinnostavaa, koska sain oppia uusia asioita tutkielman aiheesta. Lisäksi sain harjoitusta haastattelun tekemiseen ja tietojen etsimiseen. 6

8 Lähteet McCarty, B., 2005: Linux käyttökuntoon Asentajan opas. Jyväskylä, Gummerus kirjapaino Linux Distributions. [Viitattu ] So You Want to Use Linux? [Viitattu ] Lappi, Väinö. Linux ei ole Windows. [Viitattu ] fi/www/kt22440/lnw/linux_eioo_windows.html Wikipedia-projektin osanottajat, 2006: Linux-käyttöjärjestelmä. php?title=linux-k%c3%a4ytt%c3%b6j%c3%a4rjestelm%c3%a4&oldid= Wikipedia-projektin osanottajat, 2006: Käyttöjärjestelmä. title=k%c3%a4ytt%c3%b6j%c3%a4rjestelm%c3%a4&oldid= Markku Immonen, Käyttöjärjestelmien vertailu. [Viitattu ] fi/wpoet/fin/os.htm Wiio, O. 2002: Linuxia joka koneeseen? Tietokone 10/2002 s. 27 Keränen, V. 2006: Linux kannettavaan. MikroBitti 5/2006 s