Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen. Erikoistutkija Irmeli Wahlgren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen. Erikoistutkija Irmeli Wahlgren irmeli.wahlgren@vtt.fi"

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen huomioiminen maankäytön suunnittelussa Ilmasto muuttuu miten muuttuu asuminen? Asumisen HämePro seminaari, Hämeen liitto Hämeenlinnan vankilamuseo Erikoistutkija Irmeli Wahlgren Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 27, (IPCC 27, Hillitseminen ja sopeutuminen tukevat toisiaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä 2 1

2 Eri sektorien taloudellinen hillintäpotentiaali vuonna 23 (IPCC 27) 3 IPCC:n arvioita kaupunkisuunnittelusta (IPCC 27) Liikenne: polttoainetehokkaat autot, hybridiautot, biopolttoaineet, julkisen liikenteen kehitys, kevyt liikenne (pyöräily, kävely), toisen sukupolven biopolttoaineet, tehokkaampi lentoliikenne, kehittyneet sähkö- ja hybridiajoneuvot Rakennukset: tehokas valaistus ja päivänvalon hyödyntäminen, tehokkaammat sähkölaitteet sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, tehokkaampi eristys, passiivinen ja aktiivinen auringon hyödyntäminen lämmitykseen ja jäähdytykseen, älykkäät mittausjärjestelmät IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä kaupunkisuunnittelulla vähentämällä liikkumisen tarvetta ja mahdollistamalla kulkutavan valinnan kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. 4 2

3 Ilmastonmuutos Suomessa Ilman keskilämpötila nousee 4 astetta 1 vuoden kuluessa Muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa Suuret sademäärän muutokset Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat lisääntyvät tulvat ja vedenpinnan nousu tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntyminen sadannan kasvu maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutokset eroosion ja sortumariskien lisääntyminen jäätymisolosuhteiden muutokset Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen (Ala-Outinen et al. 24) 5 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 6 3

4 Yhdyskuntarakenteen osatekijät (Lähde: Kivistö & Rauhala, Asuntoalueen kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II)) 7 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN kwh/kerros-m Liikenne Käyttö Tuotanto 1 5 Copyright Irmeli Wahlgren Ekolehtilä, Uusikaupunki Pellesmäki, Puutosmäki, Kuopio Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 8 4

5 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN CO2-ekv. kg/kerros-m2 4 3 Liikenne Käyttö Tuotanto 2 1 Ekolehtilä, Uusikaupunki Copyright Irmeli Wahlgren Pellesmäki, Kuopio Puutosmäki, Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 9 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN KUSTANNUKSET 5 VUODEN AIKANA CO2-ekv.tonnia/asukas 15 1 Liikenne Käyttö Tuotanto 1 euroa/asukas Liikenne Käyttö Tuotanto Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 5 VUODEN AIKANA MWh/asukas Liikenne Käyttö Tuotanto Tonnia/asukas 15 Liikenne Käyttö Tuotanto Haja-asutus Taajama Haja-asutus Taajama ALUETYYPPI IW 27 ALUETYYPPI IW 27 (Aineistoa julkaistu: Wahlgren 27, Haja-asutus - ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä, Maankäyttö 2/27) 1 5

6 Edullinen asuntoalue on sellainen, joka sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti joka hyödyntää kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja ja jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. Haja-asutusalueilla keskeiseksi muodostuvat liikennetarve ja siihen liittyvät tavat. 11 Saaristokatu, Kuopion kaupunki (Kuva: Kuopion kaupunki) 12 6

7 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot Uusi asuinkerrosala VE+ Uusi asuinkerrosala VE1 18 m2 24 m km 2.5 km 5 km Lehtoniemi 5 km Lehtoniemi 7.5 km Rautaniemi 7.5 km Rautaniemi 1 km Sav olanniemi 1 km Sav olanniemi Pirttiniemi i Pirttiniemi i Hiltulanlahti Hiltulanlahti 5 km 5 km Vaihtoehtojen Ve+ ja Ve1 uusi asuinkerrosala vuoteen 22 mennessä (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 13 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA VAIHEITTAIN CO2-ekvivalenttitonnia Liikenne Käyttö Tuotanto 5 Ei Saaristokatua Saaristokatu VE + VE 1 (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 14 7

8 Sipoon yleiskaavan rakennemallit (Lähde: Sipoon kunta, Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 15 Sipoon yleiskaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP 4 35 Tonnia/asukas Ton/invånare 3 25 Liikenne Trafik 2 Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader A B C D E F C1 D1 VTT 26 V (Lähde: Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 16 8

9 kasvaa vähenee Sipoon yleiskaavan rakennemallit Valittu malli hyvä pohja yleiskaavalle Raideliikenneyhteydet tärkeitä edullisuuden kannalta Asutus taajamiin ja kyliin Kohtalainen aluetehokkuus Hyvä kehittää sekä Nikkilä-Talma -vyöhykettä että Lounais-Sipoota Lounais-Sipoo on yhdyskuntarakenteellisesti erittäin edullinen alue, edellyttäen hyvää raideliikenneyhteyttä; luontevaa on jatkaa metroa Mellunmäestä itään 17 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Kerrosalan kasvu perusmallissa verrattuna nykytilanteeseen Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa vähenee Kerrosala verrattuna perusmalliin Perusmalli verrattuna nykytilanteeseen. Kasvusta osa aiheutuu asumisväljyyden kasvusta ja ruokakuntien muutoksista, osa väestönkasvusta. Tiivistetty rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvua keskeisille alueille ja radanvarteen. Hajautunut rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvu reuna-alueille. (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 18 9

10 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot PÄÄKAUPUNKISEUDUN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT MUUTTUVA RAKENNE CO2-päästöt (1 t/a) Liikenne Asuinrakennusten lämmitys 2 1 Perusmalli Tiivistetty rakenne Hajautunut rakenne MAANKÄYTTÖMALLIT VTT/YKI 1999 (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 19 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Tiivis rakenne hajautunutta selvästi parempi Hajautuminen lisäisi päästöjä jopa 5 % Lisätiivistäminen vähentäisi vielä 2 % Rakennusten energiankäyttö: Kaukolämmityksen osuus suuri Liikenne: Etäisyydet pienemmät Joukkoliikennepainotteinen liikennejärjestelmä Pienempi liikennesuorite Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus suurempi 2 1

11 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Väestö 23 SEUTUMALLI Väestö 23 KUOPIOMALLI Asukkaita 5 m säteellä 25-1 asuk Käärmelahti- Kinnulanlahti yht. 1 1 Maaninka Siilinjärvi Väestö 23 YHDISTELMÄMALLI 1 km Väestö TIEMALLI 1 km Väestö 23 VAAJASALOMALLI Karttula Pihkainmäki 7 Kuopio Laivo 4 2 Vanha 5-tie yht. 3 Vaajasalo 5 Saaristokaupunki yht. 14 Hiltulanlahti ja Vanuvuori yht. 5 Vehmersalmen alue 1 km Kuopion seudun asutusrakenne vuonna 23 1 km 1 km (Lähteet: Halme, Harmaajärvi & Koski 23, Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset, Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 21 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA CO2-ekvivalenttitonnia Liikenne Verkostot yms. Rakennukset 4 2 Seutumalli Kuopiomalli 5-tiemalli Vaajasalomalli Yhdistelmä MALLIT (Lähde: Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 22 11

12 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Kasvihuonekaasupäästöjen erot seututasolla noin 1 % Osa-alueilla huomattavasti suuremmat Parhaassa vaihtoehdossa etäisyydet pienimmät Täydennysrakentamisen osuus suhteellisen suuri Hajarakentamista suhteellisen vähän Aluetehokkuus kohtalainen Kaukolämmityksen osuus suuri 23 Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ SUOMESSA VUONNA 21 (Mt CO2 ekv./a) Seutujen sisäinen henkilöliikenne Rakennukset Mt CO2 ekv./a Yhdyskuntatekniset verkot,2,4,6,8 1 1,2 Päästöjen vähennys VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 21 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 2,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 15 % Suomen päästövähennystavoitteesta! (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 21) 24 12

13 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen suhteelliset erot kasvihuonekaasupäästöissä 15,8 2,4 Suhde eniten/vähiten CO2-ekv./asukas 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 Kokonaisvaikutus Liikenne 1, Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 25 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali 3 25 Vähennys CO2-ekv.kg/asukas,a Kokonaisvaikutus Liikenne 5 Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 26 13

14 Suosituksia Hyödynnetään olemassaolevat rakenteet Täydennysrakentaminen Käyttötarkoitusmuutokset Vasta sitten uusia alueita käyttöön Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteessa Kävely, pyöräily, joukkoliikenne, raideliikenne Hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus Maankäytön suunnittelun lisäksi toimenpiteitä tontti- ja asuntopolitiikassa liikenne-, talous- ja veropolitiikassa 27 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimushanke Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntien suunnitteluperiaatteita tulisi kehittää niin, että samaan aikaan voidaan ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä Tutkimuskohteet: Helsingin Kalasataman osayleiskaava, Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava, Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot, Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmat, Kuopion Saaristokaupunki, Sodankylän raviradan asuntoalue Loppuraportti: Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen, Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R

15 Kokkola Sodankylä Tahko Kuopio Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Uusimaa Helsinki 29 HadAM3H RH RCAO A2 CONTROL B2 RHA2 EXTREMES/Lasse Makkonen Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla RHB2 (Wahlgren et al. 28) GLOBAL MODELS REGIONAL MODEL SIMULATIONS PREDICTIONS OVERALL PREDICTION ECHAM4/ OPYC3 RE RCAO A2 CONTROL B2 REA2 REB2 Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maa-meri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 5km*5 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 5 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa 3 15

16 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LÄMPÖTILA Muutos o C 1 8 Vuoden keskilämpötila oc Maksimilämpötila oc Minimilämpötila oc Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 31 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SADE Muutos % 3 Vuoden sademäärä % 6 tunnin sademaksimi % 5 vuorokauden sademaksimi % 2 1 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 32 16

17 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LUMI 4 2 Muutos % tai vrk tunnin lumisademaksimi % Lumipeitteen maksimivesiarvo % Lumipeitteen kestoaika vrk -6-8 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa ALUE Kokkola Kuopio Sodankylä VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 33 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SULAMIS-JÄÄTYMISSYKLIT % 2 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä 1 Muutos % -1-2 Sulamis-jäätymissyklit % VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 34 17

18 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, TUULENNOPEUS Muutos % 5 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskituulennopeus % Maximituulennopeus % VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 35 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, MEREN JÄÄPEITTEEN KESTOAIKA vrk Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä -2-4 Muutos vrk -6-8 Meren jääpeitteen kestoaika vrk VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 36 18

19 Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 225: 15 asukasta 5 7 asuntoa 6 7 työpaikkaa (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) (Wahlgren et al. 28) 37 Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 38 19

20 Korttelien analyysiä Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 1) Merelle aukeava kapeneva laaja suppilomainen aukea kiihdyttää tuulennopeuden huomattavasti perustuulennopeutta suuremmaksi. Sillan alla tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 2) Korkea rakennus ja siinä olevat solat aiheuttavat vaikeasti ennakoitavia ilmavirtauksia ja turbulensseja, jotka voivat edellyttää erityistoimia jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi. (Wahlgren et al. 28) 39 Kasvihuonekaasupäästöt, muutos KALASATAMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset 2 1 VTT 28 5,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 5,3 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,4 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 4 2

21 Helsingin Kalasatama Sijaitsee erinomaisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat erittäin pienet Kävely, pyöräily, metro, raitiovaunu Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämpötilan nousu ja tiivis rakentaminen vähentävät lämmitysenergiankulutusta, mutta tuulisuuden kasvu kompensoi vaikutusta Tuulisuus ja merenpinnan nousu sekä aallokon roiskeet meren ollessa avoin entistä suuremman osan vuodesta asettavat haasteita suunnittelulle Alueella on varauduttu merenpinnan ja aallokon nousuun kolmen metrin minimirakennuskorkeudella 41 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 23: 2 2 asukasta 2 työpaikkaa loma-asuntoja (Kokkolan kaupunki, Wahlgren et al. 28) 42 21

22 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 43 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 44 22

23 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 45 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 211 (Kokkolan kaupunki) 46 23

24 Kokkolan Vanhansatamanlahden alueen tuulisuuskartta VOIMAKAS KYLMÄ POHJOIS- TAI LUOTEISTUULI VOIMAKAS LÄNSI- TAI LOUNAISTUULI SUOJAMETSÄ 1) ALAVA, TUULILLE JA MYRSKYTULVILLE ALTIS RANTAKAISTA 2) RANNALLA MYRSKYTUULIA JA LENTÄVIÄ PISAROITA 3) ASUNTOALUE TÄYTTÖMAALLA 4) RUNSAASTI LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ (Wahlgren et al. 28) 47 Kokkolan Vanhansatamanlahti, Pikiruukin alue lounaistuulella VALLITSEVA TUULENSUUNTA VOIMAKAS ILMAVIRTAUS MAANTASOSSA TURBULENSSI SUOJAN PUOLELLA NOUSEVA PYÖRTEINEN VIRTAUS (Wahlgren et al. 28) 48 24

25 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset KOKKOLAN VANHANSATAMANLAHDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT CO2-ekvivalenttitonnia/a Liikenne Sähkö Lämmitys 4 2 Rakennukset Liikenne VTT 27,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset,7 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,1 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 49 Kokkolan Vanhansatamanlahti Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö biopolttoaineella ja muita hyviä lämmitysratkaisuja Alue on merestä noussutta ja edelleen nousevaa maata, jonka suhteen on kartoitettu tulvavaara-alueet vuosisadan lopun tilanteessa Tulvavaaraa pyritään välttämään korottamalla maan pintaa täyttömaan avulla Tuulisuus ja sateiden lisääntyminen asettavat haasteita suunnittelulle 5 25

26 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,45 miljoonaa asukasta : + 3 uutta asukasta, + 13 uutta työpaikkaa (Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 28. Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset) 51 Liikenteellinen alueluokitus (Uudenmaan liitto ja Tiehallinto 28) 52 26

27 UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENNESUORITTEET (Lähde: Uudenmaan liitto, Tiehallinto, Strafica & Linea Konsultit 28) Keskimääräinen matkasuorite (km/hlö/vrk), kaikki matkat % % + 28 % Km/hlö/vrk Muu HA/PA Raideliikenne Bussi Pyöräily Kävely Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Päästöt CO2-ekv.tonnia/asukas, a (Suorite nykytilanne, ominaispäästöt arvio v. 235) 2,2 2, + 94 % 1,8 CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,6 1,4 1,2 1,,8, % + 39 % CO2-ekv.t/asukas, a,4,2, 2.1 Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW

28 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS UUSIEN ASUKKAIDEN LIIKENNE ASUKASTA KOHDEN 2,5 2, CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,5 1, Kehityskuvan pääkaupunkialue Keskittymät Kylät Haja-asutus,5, A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 55 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Uuden väestön päästöt Nykyväestön päästömuutos Yhteensä A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 56 28

29 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Henkilöliikenne Uuden väestön asunnot Asunnot, väljyyskasvu Toimitilat 4 2 A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 57 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS PÄÄSTÖEROT C-VAIHTOEHTOON VERRATTUNA 2 A B B1 B2 B3-2 CO2-ekvivalenttitonnia/a Rakennukset Henkilöliikenne Yhteensä VTT 28 = noin 1 % pienemmät kuin mallissa C (Wahlgren et al. 28) 58 29

30 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Ilmasto ja sen muutos erilaisia rannikolla ja sisämaassa Tulvavaarakartoituksen perusteella tarkempia selvityksiä tarvitaan useilla paikkakunnilla Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen selkeä rajaaminen taajamiin olemassa olevan rakenteen yhteyteen on edullista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen hillinnän kannalta Kehityskuvavaihtojen välillä on selkeitä eroja kasvihuonekaasupäästöissä Edullisin vaihtoehto on B1, jossa uutta asutusta ja työpaikkoja sijoittuu keskeiselle pääkaupunkialueelle ja raideliikenneverkkoa täydennetään metroverkkoa laajentamalla itään ja länteen Huonoin C, jossa haja-asutus kasvaa Asumisväljyyden herkkyystarkastelu 59 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 28, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 28) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: -SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) -TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ -LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA -RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU). 6 3

31 Kymmenen kultaista sääs ääntöä kaavoittajalle 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 1. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. (Wahlgren et al. 28) 61 Entä Hämeessä? Samat yleiset periaatteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kuntarajoista riippumatta Uusi asutus olemassa olevan rakenteen yhteyteen Täydennysrakentamismahdollisuudet keskustoissa ja taajamissa Käyttötarkoitusmuutokset Uusi asutus kyliin hajarakentamisen sijasta Ei olemassa olevasta rakenteesta irrallisia alueita Toimintojen sekoittaminen, ei eriyttäminen Asunnot, työpaikat, palvelut, virkistysalueet lähelle toisiaan Liikennejärjestelmässä etusijalla kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Julkisen liikenteen sovellutukset myös pienemmille asiakasmäärille Henkilöauton käytön pakkoa mahdollisimman vähän Suunnittelun näkökulmaa muutettava 62 31

32 Entä Hämeessä? Suhteellisen tehokas rakentaminen Riippuu paikan olosuhteista Lämmitystavat Kauko- ja aluelämmitys, uusiutuvat energialähteet Pienilmaston huomioonottaminen Paikallisten elinkeinojen kehittäminen Kuntien välisen kilpailun minimointi Hyvin toimivien ja houkuttelevien ekotehokkaiden asuntoalueiden luominen Olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen Korjausrakentaminen, perusparantaminen Ekotehokkuus, viihtyisyys, toimivuus Elämäntavat, mahdollisuus etätyöhön, liikkumistarpeen vähentäminen Ilmastostrategian laatiminen Maankäytön suunnittelulla luodaan puitteet ja edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 63 YHDYSKUNTASUUNNITTELU ILMASTONMUUTOKSEN HALLINNASSA Suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin Tärkeää myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin Samat suunnitteluperiaatteet voivat olla hyödyllisiä kummankin tavoitteen kannalta! Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää 64 32

33 KIITOS! 65 Kirjallisuutta Ala-Outinen, Tiina & Harmaajärvi, Irmeli & Kivikoski, Harri & Kouhia, Ilpo & Makkonen, Lasse & Saarelainen, Seppo & Tuhola, Markku & Törnqvist, Jouko (24). Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. VTT Tiedotteita 2227, Espoo. Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA). Halme, Timo, Harmaajärvi, Irmeli & Koski, Kimmo (23). Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A:36. Halme, Timo & Harmaajärvi, Irmeli (23). Kuopion yhdyskuntatalousselvitys. Eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot. Kuopion kaupunki YK 23:1. Kuopio. Harmaajärvi, Irmeli (22). Ekologinen tase - Kotkan Hirssaari. Kustantajat Sarmala Oy / Rakennusalan kustantajat. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli, Halme, Timo & Kärkkäinen, Jari (25). Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A 41. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo & Lahti, Pekka (21). Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 522. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo (1999). Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1999:16. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1992). Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue. Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. VTT Tiedotteita Espoo. Harmaajärvi, Irmeli & Lyytikkä, Anneli (1999). Ekokylien ekologinen tase. Neljän suomalaisen asuntoalueen arviointi kestävän kehityksen kannalta. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 286. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1998). Sodankylän raviradan asuntoalueen ekologinen tase. VTT Yhdyskuntatekniikka, tutkimusraportti 454. Espoo. IPCC (27). Neljäs arviointiraportti. Suomeksi: Lahti, Pekka, Halonen, Minna & Wahlgren, Irmeli (28). Metropolialueen aluerakennevaihtoehtojen ekotehokkuus. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 28. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 36/

34 Kirjallisuutta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätökset ja Wahlgren, Irmeli, 27. Haja-asutus ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2/27. Wahlgren, Irmeli, 26. Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle. Maankäyttö 2/26. Wahlgren, Irmeli, 28. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaupungin suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 28:1 vol 46. ss Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (28). Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (26). Sipoon yleiskaava 225. Rakennemallien vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (27). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (28). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Sörnäistenranta-Hermanninrantaosayleiskaava: ilmastonmuutoksen huomioonottaminen. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. 67 Kirjallisuutta Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Sodankylän raviradan asuntoalueen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt - asumisväljyyden herkkyystarkastelu. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Lisätietoja Irmeli Wahlgren Erikoistutkija, DI VTT Yhdyskuntakehityksen vaikutusarviointi Kemistintie 3, Espoo, PL 1, 244 VTT Puh , GSM

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys 25.11.2008

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys 25.11.2008 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys Erikoistutkija Irmeli Wahlgren Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa

Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa Kuinka sopeudumme ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTO, loppuseminaari 26.1.2011, Tieteiden talo, Helsinki Erikoistutkija

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Suomessa

Ilmastonmuutos Suomessa Ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle Urbaanin energiatehokkuuden parantamisen pullonkaulat ja mahdollisuudet, Ympäristötalo Leija, Vantaa 14.11.2007 Erikoistutkija, DI Irmeli Wahlgren irmeli.wahlgren@vtt.fi

Lisätiedot

Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.

Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10. Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.2007 Erikoistutkija, DI Irmeli Wahlgren VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot

Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot SATAILME seminaari Pori 7.3.2011 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi 2 Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 2007, www.astra-project.org)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle

Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle Kaavoituksen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua muutokseen. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03982 08 9.5.2008 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen Tiivistelmä Raportissa esitellään Uudenmaan

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset

Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03983 08 9.5.2008 Uusi asuinkerrosala VE0+ KUOPION KAU PUNKIRAK ENNE VAIHTOEHTOJEN KASVIHUONEKA ASUPÄÄSTÖT Uusi asuinkerrosala VE1 70000 180 000 m2 240 000 m2 60000 50000 120

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja

TUTKIMUSRAPORTTI Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03986-08 9.5.2008 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen 2 3 Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset

Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03981 08 9.5.2008 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen Tiivistelmä Raportissa esitellään Kokkolan Vanhansatamanlahden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt

Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt Tekniikan Akatemia Liikenneryhmä Kuva: Irmeli Wahlgren Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt Taustamuistio Työryhmä: Irmeli Wahlgren (pj.), Gunnar Bärlund, Kari Lautso, Suoma Sihto Alkusanat

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sörnäistenranta Hermanninranta osayleiskaava Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen

Sörnäistenranta Hermanninranta osayleiskaava Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 00471 07 15.1.2007 Sörnäistenranta Hermanninranta osayleiskaava Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen 2 3 Tiivistelmä Raportissa

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

1 TAUSTA 2 TYÖTAPA 2 2 ILMASTO JA SEN MUUTTUMINEN RAKENNUSSUUNNITTELUN 3 KANNALTA 3 SUOMEN ILMASTO 3 ALUETASO 6 KORTTELITASO 6 VIHERSUUNNITTELU 9

1 TAUSTA 2 TYÖTAPA 2 2 ILMASTO JA SEN MUUTTUMINEN RAKENNUSSUUNNITTELUN 3 KANNALTA 3 SUOMEN ILMASTO 3 ALUETASO 6 KORTTELITASO 6 VIHERSUUNNITTELU 9 RANTA-TAMPELLAN ALUE TAMPERE ILMASTOSELVITYS 1 TAUSTA 2 TYÖTAPA 2 2 ILMASTO JA SEN MUUTTUMINEN RAKENNUSSUUNNITTELUN 3 KANNALTA 3 SUOMEN ILMASTO 3 TAMPEREEN ILMASTO RAKENNUSSUUNNITTELUN KANNALTA 3 RANTA-TAMPELLAN

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA seminaari 7.10.2014 Lasse Peltonen Tutkimuskoordinaattori, Kestävät Yhdyskunnat Suomen ympäristökeskus (SYKE) Katse kaupunkeihin

Lisätiedot

Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset

Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03984 08 9.5.2008 TAHKON KEHIT TÄMISSUUN NITELMIEN KAS VIHUONEKAAS UPÄÄSTÖT MUUTO S 20 05 20 30 TAHKON KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari 17.9.2015 SYKE Mihin matkoihin yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan? Arkiliikkuminen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset

Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 00250 08 8.1.2008 Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset Irmeli Wahlgren & Minna Halonen Kannen valokuva: Irmeli Wahlgren Teemakartat: Aluejako Espoon kaupunki

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot