Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen. Erikoistutkija Irmeli Wahlgren
|
|
- Hannu Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutoksen huomioiminen maankäytön suunnittelussa Ilmasto muuttuu miten muuttuu asuminen? Asumisen HämePro seminaari, Hämeen liitto Hämeenlinnan vankilamuseo Erikoistutkija Irmeli Wahlgren Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 27, (IPCC 27, Hillitseminen ja sopeutuminen tukevat toisiaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä 2 1
2 Eri sektorien taloudellinen hillintäpotentiaali vuonna 23 (IPCC 27) 3 IPCC:n arvioita kaupunkisuunnittelusta (IPCC 27) Liikenne: polttoainetehokkaat autot, hybridiautot, biopolttoaineet, julkisen liikenteen kehitys, kevyt liikenne (pyöräily, kävely), toisen sukupolven biopolttoaineet, tehokkaampi lentoliikenne, kehittyneet sähkö- ja hybridiajoneuvot Rakennukset: tehokas valaistus ja päivänvalon hyödyntäminen, tehokkaammat sähkölaitteet sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, tehokkaampi eristys, passiivinen ja aktiivinen auringon hyödyntäminen lämmitykseen ja jäähdytykseen, älykkäät mittausjärjestelmät IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä kaupunkisuunnittelulla vähentämällä liikkumisen tarvetta ja mahdollistamalla kulkutavan valinnan kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. 4 2
3 Ilmastonmuutos Suomessa Ilman keskilämpötila nousee 4 astetta 1 vuoden kuluessa Muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa Suuret sademäärän muutokset Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat lisääntyvät tulvat ja vedenpinnan nousu tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntyminen sadannan kasvu maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutokset eroosion ja sortumariskien lisääntyminen jäätymisolosuhteiden muutokset Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen (Ala-Outinen et al. 24) 5 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 6 3
4 Yhdyskuntarakenteen osatekijät (Lähde: Kivistö & Rauhala, Asuntoalueen kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II)) 7 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN kwh/kerros-m Liikenne Käyttö Tuotanto 1 5 Copyright Irmeli Wahlgren Ekolehtilä, Uusikaupunki Pellesmäki, Puutosmäki, Kuopio Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 8 4
5 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN CO2-ekv. kg/kerros-m2 4 3 Liikenne Käyttö Tuotanto 2 1 Ekolehtilä, Uusikaupunki Copyright Irmeli Wahlgren Pellesmäki, Kuopio Puutosmäki, Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 22, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 26, 27, 28) Seka-alue Tiivis kerrostaloalue 9 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN KUSTANNUKSET 5 VUODEN AIKANA CO2-ekv.tonnia/asukas 15 1 Liikenne Käyttö Tuotanto 1 euroa/asukas Liikenne Käyttö Tuotanto Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 27 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 5 VUODEN AIKANA MWh/asukas Liikenne Käyttö Tuotanto Tonnia/asukas 15 Liikenne Käyttö Tuotanto Haja-asutus Taajama Haja-asutus Taajama ALUETYYPPI IW 27 ALUETYYPPI IW 27 (Aineistoa julkaistu: Wahlgren 27, Haja-asutus - ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä, Maankäyttö 2/27) 1 5
6 Edullinen asuntoalue on sellainen, joka sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti joka hyödyntää kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja ja jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. Haja-asutusalueilla keskeiseksi muodostuvat liikennetarve ja siihen liittyvät tavat. 11 Saaristokatu, Kuopion kaupunki (Kuva: Kuopion kaupunki) 12 6
7 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot Uusi asuinkerrosala VE+ Uusi asuinkerrosala VE1 18 m2 24 m km 2.5 km 5 km Lehtoniemi 5 km Lehtoniemi 7.5 km Rautaniemi 7.5 km Rautaniemi 1 km Sav olanniemi 1 km Sav olanniemi Pirttiniemi i Pirttiniemi i Hiltulanlahti Hiltulanlahti 5 km 5 km Vaihtoehtojen Ve+ ja Ve1 uusi asuinkerrosala vuoteen 22 mennessä (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 13 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA VAIHEITTAIN CO2-ekvivalenttitonnia Liikenne Käyttö Tuotanto 5 Ei Saaristokatua Saaristokatu VE + VE 1 (Lähde: Halme & Harmaajärvi 23, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot) 14 7
8 Sipoon yleiskaavan rakennemallit (Lähde: Sipoon kunta, Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 15 Sipoon yleiskaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP 4 35 Tonnia/asukas Ton/invånare 3 25 Liikenne Trafik 2 Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader A B C D E F C1 D1 VTT 26 V (Lähde: Wahlgren 27, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 225 ympäristövaikutusten arviointi) 16 8
9 kasvaa vähenee Sipoon yleiskaavan rakennemallit Valittu malli hyvä pohja yleiskaavalle Raideliikenneyhteydet tärkeitä edullisuuden kannalta Asutus taajamiin ja kyliin Kohtalainen aluetehokkuus Hyvä kehittää sekä Nikkilä-Talma -vyöhykettä että Lounais-Sipoota Lounais-Sipoo on yhdyskuntarakenteellisesti erittäin edullinen alue, edellyttäen hyvää raideliikenneyhteyttä; luontevaa on jatkaa metroa Mellunmäestä itään 17 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Kerrosalan kasvu perusmallissa verrattuna nykytilanteeseen Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa vähenee Kerrosala verrattuna perusmalliin Perusmalli verrattuna nykytilanteeseen. Kasvusta osa aiheutuu asumisväljyyden kasvusta ja ruokakuntien muutoksista, osa väestönkasvusta. Tiivistetty rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvua keskeisille alueille ja radanvarteen. Hajautunut rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvu reuna-alueille. (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 18 9
10 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot PÄÄKAUPUNKISEUDUN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT MUUTTUVA RAKENNE CO2-päästöt (1 t/a) Liikenne Asuinrakennusten lämmitys 2 1 Perusmalli Tiivistetty rakenne Hajautunut rakenne MAANKÄYTTÖMALLIT VTT/YKI 1999 (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki 1999, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin) 19 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Tiivis rakenne hajautunutta selvästi parempi Hajautuminen lisäisi päästöjä jopa 5 % Lisätiivistäminen vähentäisi vielä 2 % Rakennusten energiankäyttö: Kaukolämmityksen osuus suuri Liikenne: Etäisyydet pienemmät Joukkoliikennepainotteinen liikennejärjestelmä Pienempi liikennesuorite Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus suurempi 2 1
11 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Väestö 23 SEUTUMALLI Väestö 23 KUOPIOMALLI Asukkaita 5 m säteellä 25-1 asuk Käärmelahti- Kinnulanlahti yht. 1 1 Maaninka Siilinjärvi Väestö 23 YHDISTELMÄMALLI 1 km Väestö TIEMALLI 1 km Väestö 23 VAAJASALOMALLI Karttula Pihkainmäki 7 Kuopio Laivo 4 2 Vanha 5-tie yht. 3 Vaajasalo 5 Saaristokaupunki yht. 14 Hiltulanlahti ja Vanuvuori yht. 5 Vehmersalmen alue 1 km Kuopion seudun asutusrakenne vuonna 23 1 km 1 km (Lähteet: Halme, Harmaajärvi & Koski 23, Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset, Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 21 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA CO2-ekvivalenttitonnia Liikenne Verkostot yms. Rakennukset 4 2 Seutumalli Kuopiomalli 5-tiemalli Vaajasalomalli Yhdistelmä MALLIT (Lähde: Harmaajärvi, Halme & Kärkkäinen 25, Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset) 22 11
12 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallit Kasvihuonekaasupäästöjen erot seututasolla noin 1 % Osa-alueilla huomattavasti suuremmat Parhaassa vaihtoehdossa etäisyydet pienimmät Täydennysrakentamisen osuus suhteellisen suuri Hajarakentamista suhteellisen vähän Aluetehokkuus kohtalainen Kaukolämmityksen osuus suuri 23 Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ SUOMESSA VUONNA 21 (Mt CO2 ekv./a) Seutujen sisäinen henkilöliikenne Rakennukset Mt CO2 ekv./a Yhdyskuntatekniset verkot,2,4,6,8 1 1,2 Päästöjen vähennys VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 21 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 2,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 15 % Suomen päästövähennystavoitteesta! (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 21) 24 12
13 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen suhteelliset erot kasvihuonekaasupäästöissä 15,8 2,4 Suhde eniten/vähiten CO2-ekv./asukas 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 Kokonaisvaikutus Liikenne 1, Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 25 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali 3 25 Vähennys CO2-ekv.kg/asukas,a Kokonaisvaikutus Liikenne 5 Copyright Irmeli Wahlgren Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Suunnittelutaso Seutu B Koko maa IW 26 (Wahlgren, Irmeli) 26 13
14 Suosituksia Hyödynnetään olemassaolevat rakenteet Täydennysrakentaminen Käyttötarkoitusmuutokset Vasta sitten uusia alueita käyttöön Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteessa Kävely, pyöräily, joukkoliikenne, raideliikenne Hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus Maankäytön suunnittelun lisäksi toimenpiteitä tontti- ja asuntopolitiikassa liikenne-, talous- ja veropolitiikassa 27 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimushanke Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntien suunnitteluperiaatteita tulisi kehittää niin, että samaan aikaan voidaan ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä Tutkimuskohteet: Helsingin Kalasataman osayleiskaava, Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava, Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot, Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmat, Kuopion Saaristokaupunki, Sodankylän raviradan asuntoalue Loppuraportti: Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen, Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R
15 Kokkola Sodankylä Tahko Kuopio Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Uusimaa Helsinki 29 HadAM3H RH RCAO A2 CONTROL B2 RHA2 EXTREMES/Lasse Makkonen Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla RHB2 (Wahlgren et al. 28) GLOBAL MODELS REGIONAL MODEL SIMULATIONS PREDICTIONS OVERALL PREDICTION ECHAM4/ OPYC3 RE RCAO A2 CONTROL B2 REA2 REB2 Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maa-meri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 5km*5 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 5 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa 3 15
16 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LÄMPÖTILA Muutos o C 1 8 Vuoden keskilämpötila oc Maksimilämpötila oc Minimilämpötila oc Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 31 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SADE Muutos % 3 Vuoden sademäärä % 6 tunnin sademaksimi % 5 vuorokauden sademaksimi % 2 1 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 32 16
17 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LUMI 4 2 Muutos % tai vrk tunnin lumisademaksimi % Lumipeitteen maksimivesiarvo % Lumipeitteen kestoaika vrk -6-8 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa ALUE Kokkola Kuopio Sodankylä VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 33 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SULAMIS-JÄÄTYMISSYKLIT % 2 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä 1 Muutos % -1-2 Sulamis-jäätymissyklit % VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 34 17
18 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, TUULENNOPEUS Muutos % 5 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskituulennopeus % Maximituulennopeus % VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 35 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, MEREN JÄÄPEITTEEN KESTOAIKA vrk Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä -2-4 Muutos vrk -6-8 Meren jääpeitteen kestoaika vrk VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 36 18
19 Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 225: 15 asukasta 5 7 asuntoa 6 7 työpaikkaa (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) (Wahlgren et al. 28) 37 Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 38 19
20 Korttelien analyysiä Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 1) Merelle aukeava kapeneva laaja suppilomainen aukea kiihdyttää tuulennopeuden huomattavasti perustuulennopeutta suuremmaksi. Sillan alla tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 2) Korkea rakennus ja siinä olevat solat aiheuttavat vaikeasti ennakoitavia ilmavirtauksia ja turbulensseja, jotka voivat edellyttää erityistoimia jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi. (Wahlgren et al. 28) 39 Kasvihuonekaasupäästöt, muutos KALASATAMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset 2 1 VTT 28 5,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 5,3 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,4 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 4 2
21 Helsingin Kalasatama Sijaitsee erinomaisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat erittäin pienet Kävely, pyöräily, metro, raitiovaunu Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämpötilan nousu ja tiivis rakentaminen vähentävät lämmitysenergiankulutusta, mutta tuulisuuden kasvu kompensoi vaikutusta Tuulisuus ja merenpinnan nousu sekä aallokon roiskeet meren ollessa avoin entistä suuremman osan vuodesta asettavat haasteita suunnittelulle Alueella on varauduttu merenpinnan ja aallokon nousuun kolmen metrin minimirakennuskorkeudella 41 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 23: 2 2 asukasta 2 työpaikkaa loma-asuntoja (Kokkolan kaupunki, Wahlgren et al. 28) 42 21
22 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 43 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 44 22
23 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren et al. 28) 45 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 211 (Kokkolan kaupunki) 46 23
24 Kokkolan Vanhansatamanlahden alueen tuulisuuskartta VOIMAKAS KYLMÄ POHJOIS- TAI LUOTEISTUULI VOIMAKAS LÄNSI- TAI LOUNAISTUULI SUOJAMETSÄ 1) ALAVA, TUULILLE JA MYRSKYTULVILLE ALTIS RANTAKAISTA 2) RANNALLA MYRSKYTUULIA JA LENTÄVIÄ PISAROITA 3) ASUNTOALUE TÄYTTÖMAALLA 4) RUNSAASTI LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ (Wahlgren et al. 28) 47 Kokkolan Vanhansatamanlahti, Pikiruukin alue lounaistuulella VALLITSEVA TUULENSUUNTA VOIMAKAS ILMAVIRTAUS MAANTASOSSA TURBULENSSI SUOJAN PUOLELLA NOUSEVA PYÖRTEINEN VIRTAUS (Wahlgren et al. 28) 48 24
25 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset KOKKOLAN VANHANSATAMANLAHDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT CO2-ekvivalenttitonnia/a Liikenne Sähkö Lämmitys 4 2 Rakennukset Liikenne VTT 27,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset,7 CO 2 -ekv.t/as., liikenne,1 CO 2 -ekv.t/as. (Wahlgren et al. 28) 49 Kokkolan Vanhansatamanlahti Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö biopolttoaineella ja muita hyviä lämmitysratkaisuja Alue on merestä noussutta ja edelleen nousevaa maata, jonka suhteen on kartoitettu tulvavaara-alueet vuosisadan lopun tilanteessa Tulvavaaraa pyritään välttämään korottamalla maan pintaa täyttömaan avulla Tuulisuus ja sateiden lisääntyminen asettavat haasteita suunnittelulle 5 25
26 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,45 miljoonaa asukasta : + 3 uutta asukasta, + 13 uutta työpaikkaa (Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 28. Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset) 51 Liikenteellinen alueluokitus (Uudenmaan liitto ja Tiehallinto 28) 52 26
27 UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENNESUORITTEET (Lähde: Uudenmaan liitto, Tiehallinto, Strafica & Linea Konsultit 28) Keskimääräinen matkasuorite (km/hlö/vrk), kaikki matkat % % + 28 % Km/hlö/vrk Muu HA/PA Raideliikenne Bussi Pyöräily Kävely Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Päästöt CO2-ekv.tonnia/asukas, a (Suorite nykytilanne, ominaispäästöt arvio v. 235) 2,2 2, + 94 % 1,8 CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,6 1,4 1,2 1,,8, % + 39 % CO2-ekv.t/asukas, a,4,2, 2.1 Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW
28 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS UUSIEN ASUKKAIDEN LIIKENNE ASUKASTA KOHDEN 2,5 2, CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,5 1, Kehityskuvan pääkaupunkialue Keskittymät Kylät Haja-asutus,5, A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 55 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Uuden väestön päästöt Nykyväestön päästömuutos Yhteensä A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 56 28
29 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS CO2-ekvivalenttitonnia/a Henkilöliikenne Uuden väestön asunnot Asunnot, väljyyskasvu Toimitilat 4 2 A B B1 B2 B3 C VTT 28 (Wahlgren et al. 28) 57 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS PÄÄSTÖEROT C-VAIHTOEHTOON VERRATTUNA 2 A B B1 B2 B3-2 CO2-ekvivalenttitonnia/a Rakennukset Henkilöliikenne Yhteensä VTT 28 = noin 1 % pienemmät kuin mallissa C (Wahlgren et al. 28) 58 29
30 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Ilmasto ja sen muutos erilaisia rannikolla ja sisämaassa Tulvavaarakartoituksen perusteella tarkempia selvityksiä tarvitaan useilla paikkakunnilla Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen selkeä rajaaminen taajamiin olemassa olevan rakenteen yhteyteen on edullista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen hillinnän kannalta Kehityskuvavaihtojen välillä on selkeitä eroja kasvihuonekaasupäästöissä Edullisin vaihtoehto on B1, jossa uutta asutusta ja työpaikkoja sijoittuu keskeiselle pääkaupunkialueelle ja raideliikenneverkkoa täydennetään metroverkkoa laajentamalla itään ja länteen Huonoin C, jossa haja-asutus kasvaa Asumisväljyyden herkkyystarkastelu 59 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 28, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 28) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: -SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) -TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ -LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA -RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU). 6 3
31 Kymmenen kultaista sääs ääntöä kaavoittajalle 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 1. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. (Wahlgren et al. 28) 61 Entä Hämeessä? Samat yleiset periaatteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kuntarajoista riippumatta Uusi asutus olemassa olevan rakenteen yhteyteen Täydennysrakentamismahdollisuudet keskustoissa ja taajamissa Käyttötarkoitusmuutokset Uusi asutus kyliin hajarakentamisen sijasta Ei olemassa olevasta rakenteesta irrallisia alueita Toimintojen sekoittaminen, ei eriyttäminen Asunnot, työpaikat, palvelut, virkistysalueet lähelle toisiaan Liikennejärjestelmässä etusijalla kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Julkisen liikenteen sovellutukset myös pienemmille asiakasmäärille Henkilöauton käytön pakkoa mahdollisimman vähän Suunnittelun näkökulmaa muutettava 62 31
32 Entä Hämeessä? Suhteellisen tehokas rakentaminen Riippuu paikan olosuhteista Lämmitystavat Kauko- ja aluelämmitys, uusiutuvat energialähteet Pienilmaston huomioonottaminen Paikallisten elinkeinojen kehittäminen Kuntien välisen kilpailun minimointi Hyvin toimivien ja houkuttelevien ekotehokkaiden asuntoalueiden luominen Olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen Korjausrakentaminen, perusparantaminen Ekotehokkuus, viihtyisyys, toimivuus Elämäntavat, mahdollisuus etätyöhön, liikkumistarpeen vähentäminen Ilmastostrategian laatiminen Maankäytön suunnittelulla luodaan puitteet ja edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 63 YHDYSKUNTASUUNNITTELU ILMASTONMUUTOKSEN HALLINNASSA Suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin Tärkeää myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin Samat suunnitteluperiaatteet voivat olla hyödyllisiä kummankin tavoitteen kannalta! Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää 64 32
33 KIITOS! 65 Kirjallisuutta Ala-Outinen, Tiina & Harmaajärvi, Irmeli & Kivikoski, Harri & Kouhia, Ilpo & Makkonen, Lasse & Saarelainen, Seppo & Tuhola, Markku & Törnqvist, Jouko (24). Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön. VTT Tiedotteita 2227, Espoo. Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA). Halme, Timo, Harmaajärvi, Irmeli & Koski, Kimmo (23). Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A:36. Halme, Timo & Harmaajärvi, Irmeli (23). Kuopion yhdyskuntatalousselvitys. Eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot. Kuopion kaupunki YK 23:1. Kuopio. Harmaajärvi, Irmeli (22). Ekologinen tase - Kotkan Hirssaari. Kustantajat Sarmala Oy / Rakennusalan kustantajat. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli, Halme, Timo & Kärkkäinen, Jari (25). Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset. Pohjois-Savon liitto Sarja A 41. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo & Lahti, Pekka (21). Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 522. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli & Huhdanmäki, Aimo (1999). Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1999:16. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1992). Kestävän kehityksen tavoitteen mukainen asuntoalue. Arvio neljästä tyypillisestä suomalaisesta asuntoalueesta kestävän kehityksen kannalta. VTT Tiedotteita Espoo. Harmaajärvi, Irmeli & Lyytikkä, Anneli (1999). Ekokylien ekologinen tase. Neljän suomalaisen asuntoalueen arviointi kestävän kehityksen kannalta. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 286. Helsinki. Harmaajärvi, Irmeli (1998). Sodankylän raviradan asuntoalueen ekologinen tase. VTT Yhdyskuntatekniikka, tutkimusraportti 454. Espoo. IPCC (27). Neljäs arviointiraportti. Suomeksi: Lahti, Pekka, Halonen, Minna & Wahlgren, Irmeli (28). Metropolialueen aluerakennevaihtoehtojen ekotehokkuus. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 28. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 36/
34 Kirjallisuutta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätökset ja Wahlgren, Irmeli, 27. Haja-asutus ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2/27. Wahlgren, Irmeli, 26. Ilmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle. Maankäyttö 2/26. Wahlgren, Irmeli, 28. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaupungin suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 28:1 vol 46. ss Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (28). Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Halonen, Minna (26). Sipoon yleiskaava 225. Rakennemallien vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (27). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (28). Sipoon yleiskaava 225. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Sörnäistenranta-Hermanninrantaosayleiskaava: ilmastonmuutoksen huomioonottaminen. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse (28). Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo Kirjallisuutta Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Kuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Wahlgren, Irmeli & Kuismanen, Kimmo & Makkonen, Lasse (28). Sodankylän raviradan asuntoalueen ilmastovaikutukset. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Wahlgren, Irmeli (28). Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt - asumisväljyyden herkkyystarkastelu. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo. Lisätietoja Irmeli Wahlgren Erikoistutkija, DI VTT Yhdyskuntakehityksen vaikutusarviointi Kemistintie 3, Espoo, PL 1, 244 VTT Puh , GSM irmeli.wahlgren@vtt.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys 25.11.2008
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys Erikoistutkija Irmeli Wahlgren Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee
LisätiedotIlmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa
Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaavoituksessa Kuinka sopeudumme ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTO, loppuseminaari 26.1.2011, Tieteiden talo, Helsinki Erikoistutkija
LisätiedotIlmastonmuutos Suomessa
Ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle Urbaanin energiatehokkuuden parantamisen pullonkaulat ja mahdollisuudet, Ympäristötalo Leija, Vantaa 14.11.2007 Erikoistutkija, DI Irmeli Wahlgren irmeli.wahlgren@vtt.fi
LisätiedotMiten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.
Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.2007 Erikoistutkija, DI Irmeli Wahlgren VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi
LisätiedotIlmastonmuutos ja kaavoituksen keinot
Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot SATAILME seminaari Pori 7.3.2011 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi 2 Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 2007, www.astra-project.org)
LisätiedotIlmastonmuutoksen haasteet kaavoitukselle
Kaavoituksen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua muutokseen. Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotIlmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle
Ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, yhdyskunnat PL 1800, 02044 VTT irmeli.harmaajarvi@vtt.fi Tiivistelmä. Ilmastonmuutos haastaa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotKuopion Saaristokaupungin ilmastovaikutukset
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03983 08 9.5.2008 Uusi asuinkerrosala VE0+ KUOPION KAU PUNKIRAK ENNE VAIHTOEHTOJEN KASVIHUONEKA ASUPÄÄSTÖT Uusi asuinkerrosala VE1 70000 180 000 m2 240 000 m2 60000 50000 120
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03982 08 9.5.2008 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen ilmastovaikutukset Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen Tiivistelmä Raportissa esitellään Uudenmaan
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotIlmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset
Ilmastovaikutukset Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotFInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri
FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla
Kaupunkiseudun yhteistyö Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla Irma Karjalainen, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Kuntaliitto 25.4.2019, Helsinki Kaupunkiseudun yhteistyö
LisätiedotFINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03986-08 9.5.2008 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen 2 3 Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotSuomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotKokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 03981 08 9.5.2008 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen Tiivistelmä Raportissa esitellään Kokkolan Vanhansatamanlahden
LisätiedotKEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI
KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotLiikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla
Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotSIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus
SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotAsko Vuorinen Ekoenergo Oy
Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin
Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö
LisätiedotYmpäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-
LisätiedotLiityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin
Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle
LisätiedotILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
Lisätiedottilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II
tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt
Tekniikan Akatemia Liikenneryhmä Kuva: Irmeli Wahlgren Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt Taustamuistio Työryhmä: Irmeli Wahlgren (pj.), Gunnar Bärlund, Kari Lautso, Suoma Sihto Alkusanat
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU
29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola
KUUMA-johtokunta 14.3.2018 13 Liite 13d MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta 14.3.2018 Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola 1 Raamipäätöksen sisältö MAL 2019 -työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotIlmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi
Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
Lisätiedot