Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaavoituksen ja rakentamisen kannalta Julkisivut ja energiatehokkuus, Julkisivuyhdistys Erikoistutkija Irmeli Wahlgren

2 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 2

3 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimushanke Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Hankkeessa tarkastellaan suunnitteluperiaatteita kummankin tavoitteen kannalta Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja hillintä- ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnittelussa Loppuraportti: Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen, Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R

4 Kokkola Sodankylä Tahko Kuopio Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Uusimaa Helsinki 4

5 Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maameri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 50km*50 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 50 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa 5

6 Ennakoitu ilmastonmuutos tutkimuspaikkakunnilla Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskilämpötila o C Maksimilämpötila o C Minimilämpötila o C Sulamis-jäätymissyklit % Vuoden keskituulennopeus % Maksimituulennopeus % Vuoden sademäärä % tunnin sademaksimi % vuorokauden sademaksimi % tunnin lumisademaksimi % Lumipeitteen maksimivesiarvo % Lumipeitteen kestoaika vrk Meren jääpeitteen kestoaika vrk Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 50 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa. 6

7 Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 2025: asukasta asuntoa työpaikkaa (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) 7

8 Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 8

9 Korttelien analyysiä 9

10 Kasvihuonekaasupäästöt, muutos ,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 5,3 CO 2 -ekv.t/as., liikenne 0,4 CO 2 -ekv.t/as. 10

11 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 2030: asukasta 200 työpaikkaa loma-asuntoja (Kokkolan kaupunki) 11

12 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti) 12

13 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti) 13

14 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti) 14

15 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 2011 (Kokkolan kaupunki) 15

16 Kokkolan Vanhansatamanlahden alueen tuulisuuskartta VOIMAKAS KYLMÄ POHJOIS- TAI LUOTEISTUULI VOIMAKAS LÄNSI- TAI LOUNAISTUULI SUOJAMETSÄ 1) ALAVA, TUULILLE JA MYRSKYTULVILLE ALTIS RANTAKAISTA 2) RANNALLA MYRSKYTUULIA JA LENTÄVIÄ PISAROITA 3) ASUNTOALUE TÄYTTÖMAALLA 4) RUNSAASTI LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ 16

17 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset 0,8 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 0,7 CO 2 -ekv.t/as., liikenne 0,1 CO 2 -ekv.t/as. 17

18 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B0, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,45 miljoonaa asukasta : uutta asukasta, uutta työpaikkaa 18

19 19

20 = noin 10 % pienemmät kuin mallissa C 20

21 Uudenmaan maakuntakaava ja yleispiirteinen tulvakartta (Uudenmaan liitto 2007) 21

22 Saaristokaupunki, Kuopion kaupunki uutta asukasta Saaristokatu avattiin äskettäin liikenteelle (Kuva: Kuopion kaupunki) 22

23 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot Vaihtoehtojen Ve0+ ja Ve1 uusi asuinkerrosala vuoteen 2020 mennessä (Lähde: Halme & Harmaajärvi, Kuopion yhdyskuntatalousselvitys, eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot 2003) 23

24 Kuopion eteläisten osien kaupunkirakennevaihtoehdot VE 0+: 4,5 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 2,8 CO 2 -ekv.t/as., liikenne 1,7 CO 2 -ekv.t/as. VE 1: 3,6 CO 2 -ekv.t/asukas, rakennukset 2,7 CO 2 -ekv.t/as., liikenne 0,8 CO 2 -ekv.t/as. 24

25 Kuopion Saaristokaupunki Lehtoniemen tuulisuus Luoteistuuli. Länsituulella tilanne on lähes samanlainen. Kaakkoistuuli. Etelä- ja itätuulilla tilanne on lähes samanlainen. Rengastetuilta alueilta tulisi tehdä pienoismallien tuulitestaus. 1)Ilmavirtauksia ja turbulensseja. 2)Alueelle suuntautuva tuulikanava. 3)Tuulinen katu. 4)Tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 5)Rakennusmassat aiheuttavat voimakkaita alaspäin suuntautuvia ilmavirtauksia ja pyörteisyyttä maantasoon. 6)Rakennukset aiheuttavat julkisivun suuntaisen pyörretuulen. Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 25

26 Tahkon kehittämissuunnitelmat, Nilsiä Kehittämissuunnitelmat 2030: k-m2 uusia rakennuksia uutta vapaa-ajan asuntoa ja hotellihuonetta uutta vuodepaikkaa yhteensä 1.3 miljoonaa yöpymisvuorokautta yhteensä matkailijaa Liikennevaihtoehdot Kuopio-Tahko VE 1: henkilöauto ja bussi VE 2: uusi raideliikenneyhteys (Valokuvat: 26

27 27

28 Tahkon kehittämissuunnitelmat Tahkon tuulisuuskartta 28

29 Sodankylän raviradan asuntoalueen asemakaava (Sodankylän kunta) 600 asukasta k-m2 asuntoja 600 k-m2 päiväkoti 29

30 Sodankylän raviradan asuntoalueen kaavasuunnitelman A pienoismallin tuulitestaus, pohjoistuuli 30

31 31

32 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 2008, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: - SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE - AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) - TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ - LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA - RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE - RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU). 32

33 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 10. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. 33

34 KIITOS! 34