PÄIVÄ huomioiminen tuotekehityksessä
|
|
- Aurora Heli Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄYTETTÄVYYS- PÄIVÄ Käytettävyyden huomioiminen tuotekehityksessä Copyright Anne Pirinen Aikataulu Luento-osuus Ag Alfa Lounastauko Ryhmätöiden teko projektitiloissa Ryhmätöiden esittely Ag C Yhteenveto ja koulutuspalaute 1
2 Sisält ltö Käytettävyyden määrittely Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tuotteen käytettävyyssuunnittelu Www-käytettävyys Mobiili käytettävyys Käytettävyyden arviointi Ryhmätyöt ja niiden esittely Yhteenveto ja koulutuspalautteen kerääminen Käytettävyyden määm äärittely 1. Milloin joku tuote on sinusta käytettävä? 2. Esimerkkejä käytettävistä tai hyvin huonosti käytettävistä tuotteista? 2
3 Käytettävyyden määm äärittely Tavoitteena on, että käyttökokemus ei olisi seuraavankaltainen: Käytettävyyden määm äärittely ISO:n (International Organisation for Standardization) määritelmä: Tuotteen käytettävyys kertoo, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta oikein, tehokkaasti ja miellyttävästi tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä ja tilanteessa ISO toteaa myös, ettei yleisesti hyvää käytettävyyttä ole. 3
4 Käytettävyyden määm äärittely Jakob Nielsenin näkemyksen mukaan käytettävyys merkitsee sovelluksen käyttökelpoisuutta. Sosiaalinen hyväksyttävyys Järjestelmän hyväksyttävyys Hyödyllisyys Toiminnallinen soveltuvuus Opittavuus Käytön tehokkuus Käytettävyys Muistettavuus Hinta Yhteensopivuus Luotettavuus Jne. Virheiden vähyys Subjektiivinen miellyttävyys Käytettävyys arkielämäss ssä Koittaisitko vetää vai työntää ovea? 4
5 Käytettävyys arkielämäss ssä Kummalta puolelta tämä jääkaappi aukeaa? Käyttäjäkeskeisyys Käyttäjät eivät ole suunnittelijoita ja suunnittelijat eivät ole käyttäjiä. 5
6 Käyttäjäkeskeisyys Palveluita ja sovelluksia suunnitellaan ihmisiä varten. Ihmisen on kyettävä suorittamaan niillä haluamiaan tehtäviä tarkoituksenmukaisesti. Suunnittelijoiden on hyödyllistä tuntea: ihmisten toimintatapoja ja kulttuuria siinä ympäristössä, johon palvelua ollaan suunnittelemassa. ihmisten fyysisiä ja kognitiivisia rajoituksia, jotta palveluista ja sovelluksista saataisiin käyttökelpoisia. 6
7 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tunnista tarve käyttäjäkesk. suunnittelulle Tunnista käyttäjä ja käyttökonteksti haastattelut, kyselyt, käyttäjien toiminnan seuraaminen Testaa tuotetta vaatimuksiin nähden Käyttäjätestit, asiantuntija-arvioinnit Tuote täyttää vaatimukset Määrittele käyttäjän ja organisaation vaatimukset tuotteelle Tuota suunnitteluratkaisuja Prototyypit Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käytettävyys ei ole ominaisuus, joka voidaan lisätä tuotteeseen vasta suunnittelun lopuksi, vaan siihen on vaikutettava suunnittelun jokaisessa vaiheessa. 7
8 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 8
9 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tärkeimpiä periaatteita: Otetaan käyttäjät mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja pidetään heidät mukana koko prosessin ajan. Käyttöliittymän arviointi koko ajan tiiviinä osana suunnittelua. Iteroiva eli toistuva suunnittelu. Tuotteen suunnittelu Sekä sovelluksen rakenne että ulkoasu vaikuttavat käytettävyyteen. Ensin suunnitellaan rakenne, sitten vasta ulkoasu. Suurin osa sovelluksista on rakennettu hierarkkisen rakenteen mukaan. Keskeisin materiaali näytön yläreunaan sekä koko hierarkian yläosaan. 9
10 Tuotteen suunnittelu Käyttäjä eksyy sovellukseen tai www-sivustolle, jos hän ei saa selkeää tietoa seuraavista asioista: Missä minä olen? Mihin yhteyteen tämä dokumentti kuuluu? Minne täältä pääsee? Näytön yläosaan sijoitettavalla hierarkialinkin avulla voidaan käyttäjälle kertoa hänen sijaintinsa. Tuotteen suunnittelu Sisältö ja navigaatioapuvälineet kuuluvat kiinteästi yhteen ja niiden suunnitteleminen rinnakkain parantaa sovelluksen/sivuston käytettävyyttä. Navigaation tärkein komponentti on elementtien graafinen sijoittelu. Painikkeet, palkit ja muut navigoinnin apuvälineet pitäisi ryhmitellä yhteen ja sijoittaa johdonmukaisesti. 10
11 Tuotteen suunnittelu Tuotteen suunnittelu Tuotteen ulkoasun ja visuaalisen suunnittelun ydinkohtia: Suunnitelmallisuus o Tuotteen käyttötarkoitus o Käyttäjän huomion ohjaaminen Yhdenmukaisuus Johdonmukaisuus Tasapainoisuus 11
12 Tuotteen suunnittelu Hahmolailla pyritään kuvaamaan ihmisen visuaalisten piirteiden hahmotus- ja yhdistelytapoja. Läheisyyden lain mukaan lähekkäin olevat kuviot mielletään yhteenkuuluviksi tai ryhmäksi. Samanlaisuuden lain mukaan muodoiltaan tai väreiltään samankaltaiset kuviot mielletään yhteenkuuluviksi. Sulkeutuvuuden lain mukaan suljettu viiva muodostaa kuvion. Tällöin kyseisen alueen sisällä olevat mielletään samaan ryhmään kuuluviksi. Tuotteen suunnittelu Yhteenkuuluvien asioiden ryhmittelyn keinot: elementtien asettelun avulla elementtien muodon avulla käyttämällä eri värejä hyödyntämällä tyhjää tilaa otsikoimalla ryhmä kuvaavasti 12
13 Tuotteen suunnittelu Mitkä ovat seuraavien navigointiratkaisujen hyvät ja huonot puolet? alasvetovalikko hyperlinkki painike Tuotteen suunnittelu Linkin onnistuminen riippuu tutkimusten mukaan kahdesta asiasta: Kuinka hyvin käyttäjä voi ennustaa, minne linkki hänet johtaa. Kuinka hyvin käyttäjä voi erottaa linkin toisista melko samanlaisista linkeistä. Linkin tulee kuitenkin olla ymmärrettävä ilman otsikkoa. Käyttäjää ei saa pakottaa osoittamaan hiirellä linkkiä, jotta hän saisi selville sen tarkoituksen. 13
14 Tuotteen suunnittelu Tuotteen suunnittelu Lomakkeiden suunnittelussa mietittävä seuraavia seikkoja: Mikä on lomakkeen päätarkoitus? Onko luonnollisempaa kirjoittaa haluttu tieto vai valita se? Tuleeko vastauksiin helposti kirjoitusvirheitä? Pitääkö käyttäjän nähdä vaihtoehdot ymmärtääkseen kysymyksen? Kuinka monta vaihtoehtoa on? Voiko käyttäjä valita useampia kuin yhden? 14
15 Tuotteen suunnittelu Lomakekenttien suunnittelu: vasemmalta oikealle, ylhäältä alas Tuotteen suunnittelu valkoinen 15
16 Tuotteen suunnittelu Värien huomioarvo on todettu seuraavanlaiseksi: Värien muistettavuus on puolestaan todettu seuraavanlaiseksi: Tuotteen suunnittelu Värien avulla voi esimerkiksi kiinnittää käyttäjän huomion johonkin yksityiskohtaan tai kenttään nopeuttaa elementtien hakua (esimerkiksi virheellisen kentän) kuvata asioiden rakennetta ja yhteenkuuluvuutta lisätä tuotteeseen viehätystä, uskottavuutta, muistettavuutta ja ymmärrettävyyttä kertoa, ettei kyseinen kenttä ole vielä käytössä 16
17 Tuotteen suunnittelu valkoinen Tuotteen suunnittelu valkoinen 17
18 Tuotteen suunnittelu Käytettäessä värejä erilaisissa järjestelmissä on hyvä noudattaa muutamia perussääntöjä: Älä luota pelkkään väriin suunnittelussa. Ota huomioon värisokeat ihmiset. Väriin liittyy syvyysvaikutus. Puhdas väri on lähimpänä, tumma väri on lähimpänä ja lämmin väri on lähimpänä. Vierekkäin ei saa asettaa äärimmäisen värikylläisiä värejä spektrin eri päistä kuten sinistä ja punaista. Paikallista värikulttuuria tulee kunnioittaa. valkoinen valkoinen 18
19 Tuotteen suunnittelu Tuotteen suunnittelu Sivustojen luettavuudesta voidaan kuitenkin varmistua, jos suunnittelussa käytetään muutamaa perussääntöä: Tekstit on hyvä tasata vasempaan reunaan. Tällöin lukunopeus nousee huomattavasti. Käytettävän kirjasinkoon pitää olla riittävän suuri (vähintään pistettä). Vältettävä kokonaan isoilla kirjoitettua tekstiä. Käytä peruskirjasimia, jotka toimivat takuuvarmasti. 19
20 Tuotteen suunnittelu Tekstin ja taustan värien välillä on oltava mahdollisimman voimakas kontrasti. Luettavuus on parhaimmillaan, kun teksti on mustaa ja tausta valkoinen. Tekstin taustaksi kannattaa valita joko yksi ainoa väri tai sitten todella rauhallinen taustakuvio. Tuotteen suunnittelu 20
21 Tuotteen suunnittelu Tuotteen suunnittelu Tekstin silmäiltävyyteen voidaan tähdätä noudattamalla seuraavia neuvoja: Useita otsikoinnin tasoja. Otsikoinnin on tärkeämpää olla merkitsevä kuin näppärä. Yhtenäisenä toistuvat tekstikokonaisuudet pilkotaan luetteloiden ym. keinojen avulla pienempiin kokonaisuuksiin. Käyttäjän huomio kiinnitetään tärkeisiin sanoihin korostamalla ja nostamalla sanat tekstistä esiin. 21
22 Tuotteen suunnittelu Luettavuus 124% parempi Tutkimus esitelty: Nielsen, J WWW-suunnittelu. Tuotteen suunnittelu Yhden sivun tai näytön pitäisi olla riippumaton resoluutiosta ja mukautettavissa erilaisille näytöille. Elementtien koko määritellään prosentteina käytettävissä olevasta tilasta. Myös graafiset elementit kuten kuvakkeet tulisi suunnitella siten, että ne toimivat useimmilla resoluutioilla. 22
23 Tuotteen suunnittelu Kuvakkeiden suunnittelu: Esitä kohde/toiminto tutulla ja tunnistettavalla tavalla Tee kuvakkeesta yksiselitteinen ja yksinkertainen Rajaa käytettävien ikonien määrä Ikonin tulee erottua taustasta Jokaisen ikonin tulee olla toisistaan selkeästi erottuva Varmista, että valittu ikoni on selkeästi valittu verrattuna valitsemattomiin ikoneihin Varmista jokaisen ikonin harmonia ikoniryhmän jäsenenä WWW-käytett ytettävyys WWW aiheuttaa käytettävyydelle erityisvaatimuksia: erilainen käyttöympäristö alustariippumattomuus käyttäjien odotukset dynaaminen sisältö navigoinnin vastuun siirtyminen käyttäjälle jne. 23
24 WWW-käytett ytettävyys WWW:ssä pätevät samat käytettävyyssäännöt kuin perinteisessäkin käyttöliittymäsuunnittelussa. Sivujen suunnittelussa tärkeintä on yksinkertaisuus. Avainasemaan nousee sisältö eikä ulkoasu. Uusinta tekniikkaa käytettävä harkiten. WWW-käytett ytettävyys Nopea vasteaika yksi tärkeimmistä käytettävyyskriteereistä: Sivulta toiselle siirryttäessä vasteajan olisi oltava alle sekunti, jotta käyttäjä tuntisi voivansa liikkua vapaasti. Vaihtelut vasteajassa pyrittävä minimoimaan. Käyttäjiä voidaan auttaa arvioimaan vasteajan pituus kertomalla raskaiden sivujen tai muiden ladattavien tiedostojen koko linkin yhteydessä. Jos tiedoston lataus kestää yli 10 sekuntia, on sen koko hyvä ilmoittaa. 24
25 Mobiili käytettävyys Mobiilius (kannettavuus, liikuteltavuus) aiheuttaa käytettävyydelle erityisvaatimuksia: Pieni koko ja näyttö Virran kulutus Erilaiset verkkoyhteydet ja niiden ongelmat Keskeytyksien hallinta Lukuisat käyttöympäristöt Vuorovaikutuksen ja oppimisen haasteet 25
26 Käytettävyyden merkitys Mitä käytettävyys merkitsee käyttäjälle? tuotteelle? tuotetta valmistavalle yritykselle? Käytettävyyden arviointi Käytettävyyden arvioinnin tavoitteena on mitata, kuinka käyttökelpoinen sovellus on sitä käyttävälle ihmiselle. Karkeasti jaoteltuna testit voidaan jakaa kahteen osaan: asiantuntija-arviot käytettävyystestit 26
27 Käytettävyyden arviointi Käytettävyystestissä mitataan tuotteen käytettävyys oikeilla käyttäjillä, kun he tekevät oikeita työtehtäviä todellisessa tai sen kaltaisessa käyttöympäristössä. Käytettävyystestit ovat ainoa tapa testata tuotteen käytettävyyttä mahdollisen käyttäjän näkökulmasta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuotekehitystä potentiaaliset ongelmat löydetään, sitä halvemmaksi tulee niiden korjaaminen. Käytettävyyden arviointi Käytettävyystestaus voidaan pitää käytettävyyslaboratoriossa tai muussa häiriöttömässä tilassa. 27
28 Käytettävyyden arviointi Muutamia faktoja käyttäjätestauksesta: Jos haluaa varmistua hyvästä tuotteesta, on se testattava. Suunnittelija itse sokeutuu virheille. Käyttäjätesteillä saadaan todellisen käyttäjäkunnan mielipide tuotteesta. Yhden käyttäjän testaaminen on jo parempi kuin ei yhdenkään. Yhden käyttäjän testaaminen alkuvaiheessa on parempi kuin 50 käyttäjän testaaminen loppuvaiheessa. Testaaminen on iteratiivinen prosessi. Käytettävyyden arviointi Erilaisia asiantuntijoiden käyttämiä menetelmiä ovat mm.: heuristinen arviointi kognitiivinen läpikäynti moniarvoinen läpikäynti standardivertailu Asiantuntija-arviot sopivat alkuvaiheessa tehtävään ennakoivaan arviointiin ja täydentämään käyttäjätestausta. Useimmiten käytetty menetelmä on Nielsenin heuristinen arviointi. Heuristisen evaluoinnin etuna on tehokkuus suhteessa aikaan ja kustannuksiin, haittapuolena loppukäyttäjän mielipiteen puuttuminen. 28
29 Käytettävyyssäännöt Nielsenin 10 heuristiikkaa: 1. Näkyvyys 2. Yhteensopivuus sovelluksen ja todellisen maailman välillä 3. Hallitsevuuden ja vapauden tunne käyttäjillä 4. Jatkuvuus ja standardit 5. Virheiden ehkäisy 6. Muistikuormituksen minimoiminen 7. Käytön tehokkuus ja joustavuus 8. Estetiikka ja minimalistinen suunnittelu 9. Virheistä toipuminen 10. Ohjeet Käytettävyyssäännöt 1. Näkyvyys Nielsen Käytettävän sovelluksen tulee antaa sopivin väliajoin käyttäjälle palautetta meneillään olevasta tapahtumasta, jotta käyttäjä tietää, mitä järjestelmässä tapahtuu. Onko järjestelmä toiminnassa? Onko palvelu vastaanottanut syötteeni? Missä päin palvelua/sivustoa olen? Mitä voin tehdä seuraavaksi? Mihin voin mennä seuraavaksi? 29
30 Käytettävyyssäännöt 1. Näkyvyys Nielsen Jos esimerkiksi kyselyn tekeminen kestää yli 10 sekuntia, on sen prosessointi hyvä kertoa käyttäjälle: Käytettävyyssäännöt 1. Näkyvyys Nielsen Sivuston logo kertoo käyttäjän sijainnin Webissä ja alaotsikko kertoo käyttäjän sijainnin sivustolla: 30
31 Käytettävyyssäännöt Nielsen 2. Yhteensopivuus sovelluksen ja todellisen maailman välillä. Järjestelmän tulee käyttää käyttäjän ymmärrettävää kieltä, ei esimerkiksi liian teknistä termistöä. Käytettävyyssäännöt 3. Hallitsevuuden ja vapauden tunne käyttäjillä Nielsen Käyttäjällä tulisi olla mahdollisuus palata edelliseen tilaan tai perua tekemänsä toiminto. Selvästi merkityt Peruuta ja Palaa -toiminnot ovat tärkeitä komponentteja käytettävässä sovelluksessa. 31
32 Käytettävyyssäännöt 4. Yhteneväisyys ja standardit Nielsen Sovelluksessa tulee käyttää johdonmukaisia termejä läpi tuotteen sekä noudattaa vallitsevia standardeja. Onko nimiä ja värejä käytetty yhdenmukaisesti? Onko navigointityyli yhdenmukainen läpi palvelun? Ovatko navigointipalkit ja painikkeet tutuissa paikoissa? Näyttävätkö linkit ja painikkeet tutuilta? Käytettävyyssäännöt 5. Virheiden ehkäisy Nielsen Käyttäjää tulee ehkäistä tekemästä virheitä mieluummin kuin tarjota hyväkään virheilmoitus. Huolellinen suunnittelu ehkäisee virhetilanteiden syntymistä. 32
33 Käytettävyyssäännöt 6. Muistikuormituksen minimoiminen Nielsen Käyttäjän ei tarvitse muistaa kaikkea siirtyessään tilanteesta toiseen. Sovelluksen tulee olla looginen ja helpottaa muistamista. Ohjeiden on oltava tarvittaessa helposti käytettävissä. Ovatko tärkeimmät toiminnot näkyvissä aina niin, ettei niiden sijaintia toisella sivulla tarvitse muistaa? Onko painikkeiden toiminnallisuus helposti ymmärrettävissä? Käytettävyyssäännöt 7. Käytön tehokkuus ja joustavuus Nielsen Sovelluksen tulisi tarjota riittävästi oikopolkuja tottuneille käyttäjille, kuitenkin niin että ne eivät sekoita aloittelevaa käyttäjää. Käytön tulisi olla joustavaa ja mahdollisuuksien mukaan laitteistosta tai yhteystavasta riippumatonta. 33
34 Käytettävyyssäännöt 8. Minimalistinen suunnittelu Nielsen Dialogit eivät saisi sisältää epäolennaista tietoa, näytöllä tulisi olla vain haluttu informaatio. Onko kirjasintyyppejä ja kokoja käytetty rajoitetusti (n. 1-3)? Onko tyhjää tilaa hyödynnetty selkeyttämään näyttöä? Kiinnittyykö huomio tärkeimpiin elementteihin ensin? Käytettävyyssäännöt 9. Virheistä toipuminen Nielsen Virheet tulee ilmaista selväkielisellä virheilmoituksella (ei koodeilla) ja ilmoituksen tulisi sisältää: tieto virheestä mitä tapahtui miksi tapahtui korjausehdotus ohje, miten virheeltä voi jatkossa välttyä 34
35 Käytettävyyssäännöt 9. Virheistä toipuminen Nielsen Esimerkki huonosta virheilmoituksesta: Esimerkki sivustoon sopivasta ja ystävällisestä virheilmoituksesta: Käytettävyyssäännöt 10. Ohjeet ja dokumentointi Nielsen Ideaalissa tilanteessa sovelluksen käytöstä selvitään ilman ohjeita. Käytännössä tarvitaan kuitenkin aputoimintoja. Ihmiset eivät lue käyttöohjeita vapaaehtoisesti vaan vasta sitten kun ongelmia kohdataan. Kaikkien aputoimintojen tulee olla helposti käyttäjän saatavilla sekä helposti selattavissa. Ohjeet sisältävät lopputulokseen tarvittavat pääaskeleet esimerkein kuvattuina ytimekkäästi. 35
36 Käytettävyyden arviointi Ryhmätöissä perehdytään annettuun www-sivustoon ja tutkitaan sen käytettävyyttä projektiryhmissä. Menetelminä pienimuotoinen käytettävyystestaus ja asiantuntija-arviointi Nielsenin heuristiikkojen pohjalta. Pohditaan sivustossa tehtyjä hyviä / huonoja ratkaisuja mahdollisia parannusehdotuksia sekä oman käyttöliittymän käytettävyyttä Yhteenveto ISO:n (International Organisation for Standardization) määritelmä: Tuotteen käytettävyys kertoo, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta oikein, tehokkaasti ja miellyttävästi tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä ja tilanteessa 36
37 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käytettävyys ei ole ominaisuus, joka voidaan lisätä tuotteeseen vasta suunnittelun lopuksi, vaan siihen on vaikutettava suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Käytettävyys tuotekehityksessä 37
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 29.3.2007 Anne Pirinen Meeri Mäntylä KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Aikataulu 9.15-11.30, Ag C134.1 Luento-osuus 11.30-12.15 Lounastauko 12.15-14.00, projektitilat Ryhmätöiden teko 14.15-15.45, Ag
PÄIVÄ 12.11.04. huomioiminen tuotekehityksessä
KÄYTETTÄVYYS- PÄIVÄ 12.11.04 Käytettävyyden huomioiminen tuotekehityksessä Aikataulu 8.30-11.00 Luento-osuus Ag C234.1 11.00-12.00 Lounastauko 12.00-13.30 Ryhmätöiden teko projektitiloissa 13.30-15.00
Aikataulu KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 23.10.2007 Meeri Mäntylä Anne Pirinen Aikataulu 9.15-10.00, Ag Delta 10.15-11.45, Ag Gamma Luento-osuus 11.45-12.30 Lounastauko 12.30-14.00, projektitilat Ryhmätöiden teko 14.15-15.45,
Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
Aikataulu KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 15.10.2008 Meeri Mäntylä (Anne Pirinen) Aikataulu 9.15-11.45, Ag Beeta Luento-osuus 11.45-12.15 Lounas 12.15-13.00, projektitilat Käytettävyysanalyysien teko 13.00-14.00, Ag C221.1 Analyysien
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Meeri Mäntylä (sis. osia Anne Pirisen esityksestä) KÄYTETTÄVYYS. Mitä merkitystä sillä on?
PÄIVÄ 10.4.2013 Meeri Mäntylä (sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi? 1 Mitä se on? 1/3 Tuotteen käytettävyys
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
Luento-osuuden sisältö
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 29.10.2009 Meeri Mäntylä (sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Luento-osuuden sisältö Käytettävyyden merkitys Käyttöliittymän suunnittelun periaatteet Testaus tuotekehityksessä Yhteenveto
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Meeri Mäntylä (sis. osia Anne Pirisen esityksestä)
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 30.3.2012 Meeri Mäntylä (sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Aikataulu 10:15-12:00 Luento-osuus 12:00-12:30 Lounas 12:30-14:00, projektitilat Käytettävyysanalyysien teko 14:00-16:00 Analyysien
Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio
Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä)
KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 1.4.2016 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) KÄYTETTÄVYYS Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat
KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?
PÄIVÄ 17.4.2014 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?
Aika: keskiviikko 26.10. klo 9-16 Paikka: Ag Alfa ja Ag C234.1
Käytettävyyspäivän raportti Aika: keskiviikko 26.10. klo 9-16 Paikka: Ag Alfa ja Ag C234.1 Päivän aikataulu: 09.00-11.30 Luento-osuus Ag Alfa 11.30-12.30 Lounastauko 12.30-14.00 Ryhmätöiden teko projektitiloissa
KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne
Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että
T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento
Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä
KUHA-PROJEKTI. Petri Lamminaho Ville Muittari Kati Mäki-Kuutti Juho Tamminen. Käytettävyys raportti 12.4.200505
Petri Lamminaho Ville Muittari Kati Mäki-Kuutti Juho Tamminen Käytettävyys raportti 12.4.200505 1 1 Käytettävyys analyysi 11.4.5 sovellusprojektit osallistuivat käytettävyyspäivään. KUHA-ryhmän tehtävänä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.
Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta
Käytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
KÄYTETTÄVYYS OHJELMISSA KÄYTTÖLIITTYMÄ
KÄYTETTÄVYYS OHJELMISSA KÄYTTÖLIITTYMÄ TÄRKEÄÄ usein käyttäjän mielestä käyttöliittymä = sovellus kilpailuetu helppokäyttöinen käyttöliittymä -> nopea ja tuottava käyttäjä jos ensimmäinen kerta epäonnistuu,
Evaluointidokumentti
Home Movie Archive Evaluointidokumentti Teknillinen korkeakoulu T-121.310 -opintojakson ryhmätyö Juha-Pekka Koivisto Janne Ojala Pasi Ranne 18.11.2003 Sisällys 1 Johdanto...1 2 Heuristinen arviointi...1
Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen
Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.
Graafinen ohjeisto 1
Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen
Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat
Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat Sivu 1/8 Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat 1. Graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä näkymää
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Heuristinen arviointi. Laskari 7
Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään
Digi-TV:n käytettöliittymät
Digi-TV:n käytettöliittymät Helppokäyttöisyys Tehokkuus Luotettavuus Virheettömyys Käyttäjän tyytyväisyys Käytettävyys Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 19.11.2001 Sofia Digital Oy sivu 3 Käyttäjä, katsoja
Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi
Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen
Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat
Selkokielisen sivuston saavutettavuuden arvioinnin heuristiikat 1. Graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä näkymää kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohjan rakenne ja ulkoasu sellainen,
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003
KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys
Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Käyttöliittymäprototyypin testaussuunnitelma. Koordinaattieditori
Käyttöliittymäprototyypin testaussuunnitelma Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Esittely...3 1.1. Testattavan prototyypin käyttötarkoitus ja pääkäyttäjäryhmä...error! Bookmark not defined. 1.2. Testin
Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50
Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely
1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus
ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013
ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta
VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -
! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43
HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
Käytettävyyden arvionti
Käytettävyyden arvionti ilman käyttäjiä Sisältö käyttäjien rooli arvioinnissa asiantuntija-arvioiden tarve heuristinen arvio mitä? kuka? miten? heuristiikat Käytettävyyden arvionti ilman käyttäjiä automaattinen
Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:
HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004
Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Sivustokartta Käsikirjoitus Graafinen suunnitelma Elina Ulpovaara Konseptisuunnittelu ICT1TN004 toiminnallisuus toimintatarinat -> käyttötarinat kuvatarinat
Ryhmäläisten nimet:
1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan
Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä
VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko
STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön
Digitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat Esteettömyys ja käytettävyys 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä
Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Sirpa Riihiaho Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Sirpa Riihiaho,TKK 1 Sisältö l käytettävyyden arvioinnin jaotteluja l asiantuntija-arvioiden tarve l heuristinen
Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
Yleistä. Suositukset. Rakenne
Yhdistysavaimen ulkoasuohjeistus Jyty-liiton yhdistyksille 27.5.2015 Yleistä Tämä on Jytyliiton yhdistyksille laadittu ohjeistus ulkoasun rakentamisesta Yhdistysavain-julkaisujärjestelmään. Tavoitteena
Animaatio Web-sivuilla
Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,
Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY
Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa
Miksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
Ohjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien