Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin"

Transkriptio

1 Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin Yhteenvetoraportti ENETE-projektista Elokuu

2 Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin Yhteenvetoraportti ENETE-projektista Elokuu 2010 VTT Energia ja metsäteollisuus Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Itä-Suomen yliopisto 2

3 SISÄLLYS SIVU 4: JOHDANTO SIVU 6: KOTITALOUSSEKTORIN SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTO SUOMESSA POTENTIAALI JA KANNUSTIMET SIVU 14: ENERGIANÄYTÖT UUTENA KULUTTAJAPALAUTTEEN MUOTONA SIVU 20: MARKKINAEHTOISEN SÄHKÖLÄMMITYSOHJAUKSEN TOIMINTAMALLINKEHITTÄMINEN JA PILOTOINTI ETÄLUETTAVILLA MITTAREILLA SIVU 31: ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN KOKONAISTEHOKKUUDEN ARVIOINTI SIVU 46: SÄHKÖENERGIANSÄÄSTÖN JA CO 2 -VÄHENNYSTEN POTENTIAALI ERI SKENAARIOISSA SIVU 60: ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN ALUEELLISET VAIKUTUKSET SEKÄ VAIKUTUS ASUMISTERVEYTEEN SIVU 72: ENERGIANSÄÄSTÖN JA ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN VAIKUTUKSET SÄHKÖYHTIÖIDEN LIIKETOIMINTAAN SIVU 87: LUETTELO ENETE-JULKAISUISTA TUTKIJAOSAPUOLITTAIN 3

4 ENETE-Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin Johdanto Euroopan komission energiapaketti ( ) asettaa energiajärjestelmien kehittämiselle kovat vaatimukset. Kasvihuonepäästöjä on vähennettävä 20%, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä 20% ja energiantuotantoa ja käyttöä tehostettava 20%. Tavoitteet on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Vaatimusten toteuttaminen tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös energiayhtiöiden toimintaan, luoden niille velvoitteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta automaattisten energiamittausten kaukoluentajärjestelmien (AMM-järjestelmien) kehitys luo uusia teknillisiä mahdollisuuksia myös energiatehokkuutta edistävien toimintojen toteuttamiselle. On arvioitu, että vuoteen 2014 mennessä valtaosa sähköasiakkaista on kaukoluettavan tuntimittauksen piirissä. Energiayhtiöt ja niiden palvelujentuottajayritykset ovat avainasemassa yhdyskuntien energiatehokkuuden kehittämisessä, koska ne hallitsevat koko energiaketjua primäärienergiasta loppukäyttäjän asiakasrajapintaan saakka. Tutkimushankkeen ydinajatuksena oli kehittää tähän ketjuun liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja, jotka luovat energiankäytön tehostamisen liiketoiminnalle sekä uusiutuvien energialähteiden laajemmalle käytölle ansaintalogiikan. Kohderyhmänä on energian jakeluyhtiöiden asiakaskunta, joka kattaa käytännössä kotitaloudet, palvelusektorin, julkisen sektorin rakennukset sekä pkt-teollisuutta. Hanke on suunniteltu yhdessä neljän tutkimustahon, viranomaistahojen, energiateollisuuden, AMM-järjestelmien toimittajien ja erilaisten järjestelmä- ja palveluntuottajien kanssa. Tutkimuksen osaprojektit olivat: Kulutuksen ohjaus kustannustehokkaasti Kulutusvertailujen ja energiankäytön seurantapalveluiden tuottaminen asiakkaalle Energiansäästötoimien tehokkuuden arviointi Energiatehokkuutta parantavien toimien alueellisten vaikutusten mallintaminen Energiansäästötoimien vaikutukset väestön terveyteen ja terveelliseen asumiseen Liiketoimintamallit ja energiansäästön vaikutus energiayhtiöiden liiketoimintaan Tutkijatahot, vastuuhenkilöt ja roolit ovat seuraavat: Prof. Seppo Kärkkäinen ja TkL Hannu Pihala, VTT Energia ja metsäteollisuus, Espoo, energiankulutuksen ohjaus kustannustehokkaasti Prof. Matti Lehtonen ja DI Anssi Ahola, TKK Sähkötekniikka, Espoo, energiansäästötoimet ja niiden kokonaistehokkuuden arviointi. Kokonaisprojektin koordinointi. Prof. Mikko Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden laitos, energiatehokkuustoimien alueellisen vaikutuksen mallintaminen, energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian käytön potentiaali eri alueilla. 4

5 Prof. Jarmo Partanen ja Prof. Samuli Honkapuro, LTY TBRC (Technology Business Research Centre), Lappeenranta, liiketoimintamallit ja energiatehokkuuden vaikutus energiayhtiöiden liiketoimintaan. Hanke on valmisteltu ryhmässä, johon kuului lisäksi seuraavia tahoja: Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, Motiva Oy, Energiamarkkinavirasto, Adato Oy, Energiateollisuus r.y. sekä energiayhtiöitä, palveluntuottajia ja järjestelmätoimittajia. Projekti kuuluu myös Energiateollisuus r.y.:n yhdessä sähköyhtiöiden, valmistavan teollisuuden ja palveluntuottajien kanssa valmistemaan Sähkö- ja energiayhtiöiden Roadmap 2015 kokonaisuuteen, jossa se muodostaa yhden keskeisistä tutkimuksen painopistealueista, sekä Tekesin Kestävä yhdyskunta tutkimusohjelmaan. Projektiin rahoitukseen osallistuvat yritykset ja tahot olivat: Energiateollisuus r.y. / ST-pooli ENFO Oyj Landis + Gyr Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Vantaan Energia Oy Savon Voima Verkko Oy EK12 Verkko-ryhmän yhtiöt, sekä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes 5

6 KOTITALOUSSEKTORIN SÄHKÖN KYSYNTÄJOUSTO SUOMESSA POTENTIAALI JA KANNUSTIMET Corentin Evens VTT Finland Seppo Kärkkäinen VTT Finland TAUSTA Tämä yhteenveto perustuu kahteen raporttiin, jotka Corentin Evens, Seppo Kärkkäinen ja Hannu Pihala ovat laatineet suomalaisessa ENETE -tutkimushankkeessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva suomalaisten pienkulutusasiakkaiden mahdollisuuksista omia energiaresurssejaan hyväksikäyttäen osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Ensimmäinen raportti [1], nimeltään Distributed resources at customers premises", arvioi niitä resursesseja, joita kuluttajapäässä voidaan hyödyntää kysyntäjouston toteuttamisessa. Näihin kuuluvat hajautettu tuotanto, paikalliset energiavarastot ja ohjattavissa olevat kuormat. Resurssien kuvausten lisäksi raportissa on esitetty arvio käytettävissä olevasta Suomen pienkuluttajien kysyntäjoustokapasiteetista perustuen vuoden 2006 tietoihin. Lisäksi esitetään arvio kysyntäjoustopotentiaalista vuoden 2020 tilanteessa. Raporttiin kuuluvassa liitteessä arvioidaan mahdollisuuksia käyttää asennettuja varavoimakoneita kysyntäjoustoon ja kantaverkkoyhtiön nopeaan häiriöreserviin. Toinen raportti [2], nimeltään "Pricing models and mechanisms for the promotion of demand side integration" kuvaa erilaisia tariffirakenteita ja hinnoittelumekanismeja, joita asiakkailla on käytössä tai, joita on kokeiltu erilaisissa piloteissa. Pääpaino on kohdistettu energiamarkkinoiden eri toimijoiden halukkuuteen ja mahdollisiin esteisiin soveltaa eri tariffirakenteita. Seuraavassa on esitetty yhteenveto näistä kahdesta raportista. HAJAUTETUT ENERGIARESURSSIT KULUTTAJAN LUONA Hajautettu tuotanto ja energian varastointi Kotitalouksien kohdalla hajautetun tuotannon (DG) päävaatimuksia ovat riittävä käytettävyys ja mahdollisuus tuottaa laitteistolla energiaa jatkuvalla ajotavalla. Parhaiten tähän soveltuvat perustuvat laitteet, joilla yhdistetty sähkön ja lämmön (CHP) tuotanto on mahdollista. Tällaisia jo markkinoilla olevia laitteita ovat esimerkiksi mikroturbiinit ja Stirling -koneet, mutta niiden laajempi käyttöönotto edellyttää vielä jatkokehitystä. Polttokennot ovat vielä prototyyppi- ja kokeiluvaiheessa. Hyvä hyötysuhde, hiljainen ääni ja alhaiset päästöt 6

7 puoltavat sitä, että Striling koneet ja polttokennot voisivat olla tulevaisuuden ratkaisuja kotitalouksien energiantuotantoon. CHP laitteiden hyvästä ohjattavuudesta huolimatta niiden käyttöön kysyntäjouston yhteydessä liittyy tiettyjä rajoituksia. Kun CHP laitteistolla halutaan saavuttaa korkea hyötysuhde, tuotetun lämmön määrä on ratkaiseva. Yleisesti pienen kokoluokan CHP yksiköillä on huono hyötysuhde niiden toimiessa osakuormalla. Tämän vuoksi niiden ohjattavuuden hyödyntämisellä sähkön kysyntäjouston yhteydessä on rajoituksia. Kun tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden (aurinkosähkökennot ja pientuulivoima) ohjausmahdollisuuksia, havaitaan niiden olevan vähäiset. Sen vuoksi ohjausjouston saaminen edellä mainittuihin järjestelmiin edellyttää niiden ja energiavaraston yhdistämistä. Kaikissa tapauksissa lämpö- ja erityisesti sähkövarasto ovat tärkeässä roolissa yhdistettäessä kulutuspään tuotantoresursseja ja kysyntäjoustoa. Akkuja, vauhtipyöriä ja kondensaattoreita käytetään sähkön varastointiin ja erityyppisiä lämpövarastoja käytetään lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Kuormien ohjattavuus Sähkökuormat, joita on mahdollista ohjata, voidaan ohjattavuuden perusteella jakaa kahteen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat siirrettävät ja toiseen rajoitettavat kuormat. Siirrettävien kuormien käytön ajoitusta voidaan muuttaa, hyvä esimerkki tällaisesta on pyykinpesukone. Rajoitettava kuorma kytketään osittain tai kokonaan pois päältä ja vastaava kulutus ei enää myöhemmin palaudu, hyvä esimerkki on valaistuskuorma. Kuormien ohjattavuuden hyödyntämistä sähkömarkkinoilla kutsutaan kysyntäjoustoksi. Kotitalouskuormista muutamat ovat kysyntäjoustoon hyvin soveltuvia. Erityisesti kuormat, joilla on lämpökapasiteettia, soveltuvat hyvin kuormituksen siirtoon ja rajoittamiseen. Tällaisia ovat veden lämmitys, huonetilojen lämmitys, massavaraajien lämmitys ja ilmanvaihdon jäähdytys. Näiden kuormien rajoittamisesta seuraa kuitenkin suuri jälkikulutus ellei rajoitukseen varauduta jo etukäteen riittävällä varauksella. Joidenkin kotitalouslaitteiden käyttöä on mahdollista ajoittaa ilman, että käyttömukavuus kärsii kohtuuttomasti. Tällaisia laitteita ovat pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet. Tulevaisuudessa sähköautojen akkujen latauksen ajankohdan ajoittaminen sähkömarkkinoiden ja sähköverkon kannalta optimaaliseen vuorokauden ajankohtaan on tärkeä haaste ohjausteknologian kehitykselle. Muut kuormat, kuten kylmälaitteet ja valaistus tarjoavat suhteellisen vähän ohjausmahdollisuuksia. Kylmälaitteiden kylmäkapasiteettia olisi periaatteessa mahdollista hyödyntää lyhytaikaisesti, mutta pienen ohjattavan tehon vuoksi ohjaushyöty jää vähäiseksi. Lisäksi elintarvikkeiden säilyvyyden varmistaminen ohjaustilanteissa muodostuu suureksi haasteeksi. Osa kotitalouslaitteista ei käyttömukavuuden huononemisen vuoksi sovellu ohjattaviksi. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi uunit ja viihde-elektroniikkalaitteet. 7

8 NYKYINEN JA TULEVA KOTITALOUKSIEN KYSYNTÄJOUSTOPOTENTIAALI Nykytilanne Nykyinen kysyntäjoutopotentiaali määritettiin vuoden 2006 tilanteessa johtuen siitä, että kyseiseltä vuodelta löytyy enemmän hyödynnettäviä lähtötietoja kuin myöhemmiltä vuosilta. Eri asumistyyppien (omakoti, rivi, kerrostalo) keskimääräiset laiteryhmäkohtaiset vuosikuormituskäyrät (kuva 1) määritettiin perustuen aiemmin VTT:llä kerättyyn dataan, Adato:n tekemään tutkimukseen ja Eureco -raporttiin. Kokonaiskuormituskäyrien laadinnassa oletuksena oli, että sähkölämmitys ei vaikuta muiden kuormien käyttäytymiseen. Kokonaiskuormitus saatiin siten lisäämällä sähkölämmityksen kuormitus laitekohtaisiin kuormituskäyriin. Kuvassa 2 on esitetty erilaisilla sähkölämmitysjärjestelmillä totutettujen omakotitalojen kuormituskäyrät tyypillisenä talvipäivänä (tammikuussa ulkolämpötilan ollessa noin -8,7 ºC). Tarkastellut lämmitysjärjestelmät ovat suora, osittain ja täysin varaava sähkölämmitys sekä lämpöpumput: suora sähkölämmitys perustuu huonekohtaisiin lämmityspattereihin osittain varaavassa järjestelmässä lämpö varataan talon rakenteisiin tai massavaraajiin täysin varaavassa järjestelmässä kaikki lämmitykseen tarvittava energia varataan suureen lämminvesivaraajaan yöaikana lämpöpumppujärjestelmät: maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu (lisänä muulle sähkölämmitykselle), poistoilmalämpöpumppu Kuva 1 Arvio vuotuisesta keskimääräisestä laiteryhmäkohtaisesta vuorokausikuormituskäyrästä. Vasemmalla omakotitalon (ilman sähkölämmitystä) ja oikealla kerrostaloasunnon kuormitukset. 8

9 Kuva 2 Esimerkkikuormituskäyrät erityyppisillä sähkölämmitysjärjestelmillä varustetuista omakotitaloista tyypillisenä talvipäivänä. Taulukossa 1 on esitetty arvio erityyppisillä lämmitysjärjestelmillä varustettujen kotitalouksien lukumääristä Suomessa vuonna Yhdistämällä taulukon 1 luvut edellä esitettyihin laiteryhmäkohtaisiin kuormituskäyriin saadaan Suomen kotitaloussektorin kokonaiskuormituskäyrä jaoteltuna laiteryhmien ohjattavuuden mukaan. Kuvassa 3 on esitetty tyypillisellä talviviikolla kotitalouksien kuormituskäyrät. Niistä havaitaan, että päiväaikaan tekninen ohjauspotentiaali on suuruusluokkaa 1000 MW ja yöaikaan huomattavasti suurempi. Potentiaali muodostuu suurimmalta osin sähkölämmityskuormista. Täten kysyntäjoustopotentiaali on suurimmillaan juuri talviaikaan, jolloin lämmitystehot ovat suurimmillaan. Taulukko 1 Kotitalouksien erilaisten lämmitysratkaisujen lukumäärät lukumäärät vuonna Ei sähkölämmitys Suora sähkö Lämpöpumput Ilmailma Ilmavesi Maalämpö Osittain varaava Täysin varaava Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot

10 Kulutus (MWh/h) Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Muut Ei ohjattavissa Vaikeasti ohjattavissa Hyvin ohjattavissa Kuva 3 talviviikolla. Arvioitu kotitaloussektorin tekninen kysyntäjoustopotentiaali keskimääräisellä Ennuste vuodelle 2020 Vuoden 2020 tilannetta on arvioitu kahden eri skenaarion perusteella. Ensimmäinen on melko pessimistinen energiatehokkuuden kehittymisen kannalta (perusskenaario), kun taas toinen on optimistisempi ja EU:n vuoteen 2020 asettamien energiatehokkuustavoitteiden mukainen (tavoiteskenaario). Skenaarioita laadittaessa on tehty olettamuksia energiatehokkuuden tehostumisesta, uusien asuntojen laadusta ja määristä, siirtymisestä öljylämmityksestä sähkölämmitykseen, lämpöpumppujen ja sähköautojen määrän kehittymisestä. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto eri skenaarioiden laskentaparametrien eroista. Kaksi tarkasteltua energiatehokkuustasoa ovat BAU (Business As Usual) ja BAT (Best Available Technology): BAU: ei merkittävää muutosta nykyiseen verrattuna. Kuluttajat korvaavat vanhat kotitalouslaitteensa uusiin kiinnittämättä erityistä huomiota energiatehokkuuteen. BAT: Kuluttajat valitsevat markkinoiden energiatehokkaimmat laitteet korvatessaan vanhat uusilla. Taulukko 2 Yhteenveto skenaariotarkastelujen peruslähtökohdista. Perusskenaario Tavoiteskenaario Energiatehokkuus 90 % BAU / 10 % BAT 10% BAU / 90 % BAT Uudet asunnot 1 90 % standardi / 10 % matalaenergia 60 % standardi / 40 % matalaenergia Sähköautot kpl kpl 1 Oletus, että uudet matalaenergiatalot ovat energiatehokkuudeltaan BAT -tasoa 10

11 Kuva 4 on esitetty kotitalouksien kuormituskäyrät valtakunnan tasolla vuosille 2006 ja Käyrät edustavat tyypillistä talviviikkoa. Kokonaiskuormituskäyrien lisäksi on esitetty kysyntäjoustoon teknisesti soveltuvien kuormien summakäyrät. Olemassa olevien kotitalouksien sähkönkulutus pienenee energiankäytön tehostumisen vuoksi, mutta uustuotanto, siirtyminen muista energialähteistä sähkön käyttöön ja sähköautojen käytön yleistyminen aiheuttavat kokonaiskulutuksen kasvun. Kysyntäjoustoon soveltuvien ohjattavien kuormien määrä kasvaa kummassakin skenaariossa johtuen sähköautojen lisääntyvästä käytöstä. Skenaarioita laadittaessa sähköautojen latauksen on oletettu tapahtuvan pelkästään käyttäjän oman toimintaan perustuen ilman ulkopuolisia ohjaussignaaleja Kulutus (MWh/h) Arkipäivä Lauantai Sunnuntai 2006, yhteensä Perus-, yhteensä Tavoite-, yhteensä 2006, ohjattavissa Perus-, ohjattavissa Tavoite-, ohjattavissa Kuva 4 Perus- ja tavoiteskenaarioiden (2020) vertailu vuoden 2006 tilanteeseen. TARIFFIT JA HINNOITTELUMALLIT Edellä esitetyn teknisen kysyntäjoustopotentiaalin saaminen käyttöön edellyttää kuluttajien kannustamista tekemään toimenpiteitä ja suorittamaan ne oikeaan aikaan. Tämän toteuttamiseksi sähkömarkkinoiden toimijat tarjoavat sellaisia tariffeja ja sähkön hinnoittelurakenteita, joilla kuluttaja voi oikein ajoitetuilla kysyntäjoustotoimilla pienentää sähkölaskuaan ja siirtää kuormitusta pois huippukuormitusajankohdista. Hinnoittelumekanismit, joilla voidaan kannustaa kuluttajia kysyntäjoustoon, voidaan kahteen ryhmään: Hintaohjattu kysyntäjousto perustuu sähkön hinnoitteluun siten, että kuluttaja voi pienentää sähkölaskuaan muuttamalla kulutusprofiiliaan. Tällaisia hinnoittelumalleja ovat reaaliaikahinnoittelu (RTP), huippukulutushinnoittelu (CPP) ja aikahinnoittelu (ToU)(kuva 5). Jos sähkön hinta eri vuorokauden aikana vaihtelee riittävästi, kuluttaja voi vapaaehtoisesti kulutuskäyttäytymistään muuttamalla (siirtämällä sähkön käyttöä pois kalleimmilta ajankohdilta) pienentää sähkölaskuaan. 11

12 Sopimusperusteinen kysyntäjousto tarkoittaa verkkoyhtiön tai muun sähkömarkkinatoimijan tekemää sopimusta asiakkaan kanssa kysyntäjouston suorittamisesta. Nämä sopimukset mahdollistavat kysyntäjouston riippumatta käytetystä tariffista, joka voi olla kiinteä hintainen tai aikatariffi. Korvaus kuorman ohjausmahdollisuudesta ja todennetuista ohjauksista sovitaan asiakkaan kanssa. Kuormien ohjaus tapahtuu sähkömarkkinatoimijan pyynnöstä tai ohjauksella esimerkiksi, kun tehopulatilanteessa tarvitaan kuormituksen alentamista. Useimmissa tapauksissa edellytetään kysyntäjoustotoimenpiteen vaikutuksen toteamista eli tarvitaan mittaus tai muu vastaava luotettava menetelmä joustotoimenpiteen vaikutuksen todentamiseksi. Suomessa yleisesti käytössä olevissa aikahinnoittelussa (ToU, Time-of-Use) sähkö hinnoitellaan kulutusajankohdan mukaan porrastetusti joko vuorokauden (päivä, yö) ja/tai vuodenajan (talvi, kesä) mukaan. Erityisen hyvin tämä hinnoittelumalli soveltuu kohteisiin, joissa kulutusta voidaan siirtää päivältä yölle kuten varaava sähkölämmitys ja lämminvesivaraajat. Reaaliaika-aikahinnoittelu (RTP, Real-Time Pricing) on tuntikohtainen hinnoittelu, joka kuvaa sähkön hinnan vaihtelua tukkumarkkinoilla. Seuraavan vuorokauden sähkön tuntihinnat ovat kuluttajan tiedossa edellisenä päivänä (day-ahead). Huippukulutushinnoittelu (CPP, Critical Peak Pricing) on yhdistelmä aikahinnoittelusta ja reaaliaikahinnoittelusta. Siinä perustariffirakenteena on aikahinnoittelu, mutta tilanteissa, joissa kulutusta halutaan rajoittaa esimerkiksi tehopulavaaran vuoksi, huippuajankohta hinnoitellaan huomattavasti normaalitilannetta kalliimmaksi. Kuva 5 Periaatteellinen esimerkki kolmesta eri kulutusajankohtiin sidotusta hinnoittelumallista. Sopimusperusteista kysyntäjoustoa tarjotaan nykyään pääsääntöisesti ainoastaan suurille asiakkaille, joilla on riittävän suuritehoisia, ohjattavissa olevia sähkökuormia ja varavoimageneraattoreita. Pienkuluttajat eivät voi osallistua siihen, koska yksittäisen kotitalouden kuormat ovat liian pienitehoisia, joten riittävän tehon saamiseksi tarvitaan useiden tuhansien kuluttajien kuormien kokoamista yhteen eli aggregointia. Tätä varten tarvitaan aggregaattori, jonka tehtävänä on kerätä riittävä kysyntäjoustokapasiteetti pienkuluttajilta ja tarjota sitä sähkömarkkinoille. Eräs mahdollisuus, jota jotkut verkkoyhtiöt ovat käyttäneet, on sopia asiakkaidensa lämmityskuormien suorasta ohjauksesta huippukuormitustilanteessa. 12

13 Edellä mainittujen keinojen lisäksi sähkönkulutuksen määrään ja ajoittumiseen voidaan vaikuttaa kuluttajainformaatiolla. Eräs esimerkki on TV:n tai radion avulla tiedottaminen valtakunnan tason tehopulatilanteessa kuormituksen vähentämiseksi. Kuluttajapalaute mitatun kulutuksen perusteella ja vertailu muihin vastaaviin kuluttajiin mukaan lukien tehokkaan energiankäytön ohjeet vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen. Kuluttajapalaute voi olla osana sähkölaskua, perustua internet-sovellutukseen tai se voidaan reaaliaikaisena toteuttaa esimerkiksi energianäyttöpaneelin avulla. Yhteenvetojohtopäätökset Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) teknologiat antavat parhaan ohjausmahdollisuuden kaikista hajautetun tuotannon (DG) muodoista. Energianvarastointi, poisluettuna lämmitysjärjestelmiin liittyvät varastot, ei vielä tällä hetkellä tarjoa kysyntäjoustoon liittyviä mahdollisuuksia kotitaloussektorilla Suomessa sähkölämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen liittyy suuri tekninen kysyntäjoustopotentiaali erityisesti talviaikaan. Kumpikin tutkimuksessa laadittu skenaario osoittaa kotitaloussektorin teknisen kysyntäjoustopotentiaalin kasvavan tulevaisuudessa. Kotitaloussektorille hyvin soveltuvia hinnoittelumalleja ovat aikatariffit ja reaaliaikahinnoittelu. Kotitaloussektorin kysyntäjoustopotentiaalin hyödyntämistä sähkömarkkinoilla edesauttaa kuormien aggregointi.. Viitteet 1. Evens C., Kärkkäinen S., Pihala H Distributed resources at consumers premises. Research report VTT-R p. 2. Evens C., Kärkkäinen S., Pricing models and mechanisms for the promotion of demand side integration. Research report VTT-R p. 13

14 ENERGIANÄYTÖT UUTENA KULUTTAJAPALAUTTEEN MUOTONA Lassi Similä Hannu Pihala VTT TUTKIMUKSEN TAVOITE JA SISÄLTÖ Sähkönkäytön kuluttajapalautteella tarkoitetaan kuluttajalle välitettyä informaatiota, jonka tarkoitus on auttaa kuluttajaa tuntemaan sähkönkäyttönsä rakennetta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi käyttötottumuksien muuttamisen ja laiteinvestointien suuntaamisen energiansäästöä edistävästi. Perinteinen esimerkki tavasta välittää kuluttajapalautetta on sähkölasku, johon voidaan liittää esimerkiksi erilaisia kohteen sähkönkulutuksen historiaa kuvaavia tunnuslukuja tai kaavioita. Verrattain uusi kuluttajapalautteen muoto ja maailmalla yleistyvä teknologia ovat ns. energianäytöt (in-home displays). Energianäytöt välittävät kotitalouksiin reaaliaikaista informaatiota näiden sähkönkulutuksesta, ja ne voidaan sijoittaa asuntoihin sähkömittarista erilleen. Kansainvälisesti on kehitetty jo lukuisia erilaisia energianäyttömalleja kaupallisesti saatavilla oleviksi tuotteiksi asti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ensimmäiset energianäytöt tulivat markkinoille noin viisi vuotta sitten. ENETE-hankkeen osatehtävässä: Kulutusvertailujen tuottaminen kuluttajille suoraan mittarista paneelin avulla laadittiin kirjallisuuskatsaus [6], joka käsittelee energianäyttöjen teknologioita, eri puolella maailmaa tehtyjä koehankkeita ja niissä havaittuja vaikutuksia. Lisäksi katsauksessa kiinnitetään huomiota kysymykseen, millaisessa muodossa informaatio tulisi välittää, jotta energianäyttöjen avulla saavutettaisiin suurin energiansäästö. Katsauksessa pyritään myös hahmottamaan, mitkä ominaisuudet voisivat olla tärkeitä Suomessa sovellettaville energianäytöille. ENERGIANÄYTTÖJEN TEKNIIKAT Energianäyttöjärjestelmä sisältää yleensä varsinaisen näytön lisäksi laitteen, jonka avulla sähkönkulutus luetaan, mitataan tai arvioidaan. Kuva 1 esittää periaatteellisella tasolla osakokonaisuuksia ja toimijoita, joista energianäyttöjärjestelmä koostuu. Kulutuspalautetiedot välittyvät varsinaiseen näyttöön soveltuvaa langatonta tai langallista tiedonsiirtotekniikkaa käyttäen. Useita erilaisia malleja on jo kaupallisessa vaiheessa olemassa eri puolilla maailmaa, ja yhä edistyksellisempiä ratkaisuja on kehitystyön kohteena. Tämän yhteenvetoraportin yhteenvetotaulukossa (Taulukko 1) on esitetty energianäyttöjen ominaisuuksia ja luokiteltu malleja seuraavassa esitetyn teknologiajaottelun mukaisesti. 14

15 Sähkön loppukäytöt Energianäyttö Edistynyt mittari Kuluttajapalaute Kuluttaja Sähkön myyjä Verkkoyhtiö Kuva 1. Energianäyttöjärjestelmän rakenne ja osat. Varsinaisen energianäytön lisäksi järjestelmässä sovellettavat tiedonsiirto- ja mittausteknologiat vaikuttavat olennaisesti energianäyttöjärjestelmän mahdollisuuksiin ja ominaisuuksiin. Kuvassa esitetään ns. edistyksellisen energianäyttöjärjestelmän periaate, jossa hyödynnetään etäluettavaa, digitaalista mittaria. Katkoviivalla esitetyt tiedonsiirtoyhteydet edustavat tulevaisuuden mahdollisia kehityssuuntia, joita ei vielä ole toteutettu. Kahta tyyppiä edustavia energianäyttömalleja on ollut markkinoilla jo useiden vuosien ajan. Tällaiset mallit toimivat joko 1. soveltaen jälkiasennettavaan virtamuuntajaan perustuvaa virranmittausteknologiaa tai 2. lukien sähkönkulutustiedon laskutussähkömittariin asennettavasta anturista pulssi- tai LED-lukuanturitekniikkaa hyödyntäen. Edellä mainitut näyttötyypit edustavat konventionaalista teknologiaa sikäli, että ne toimivat itsenäisesti riippumatta kotitalouden sähkömittariteknologiasta myös konventionaalisten sähkömekaanisten mittarien yhteydessä. Nämä kaksi tyyppiä kuuluvat ryhmään, johon kuuluvia laitteita kutsutaan seuraavassa ensimmäisen sukupolven energianäytöiksi. Edistyksellisiksi energianäytöiksi nimitetyt näytöt on suunniteltu varta vasten toimimaan digitaalisen, etäluettavan sähkömittarin yhteydessä. Edistyksellisten näyttöteknologioiden avulla mahdollistuu reaaliaikaisen sähkönkulutustiedon siirto mittarilta näyttöpaneeliin ja hintasignaalien (esimerkiksi merkkivalojen muodossa) siirto energiayhtiöltä näyttöpaneeliin. Edistykselliset näytöt ovat voimakkaan kehitystyön alla. Etäluettavien mittarien yleistyminen on välttämätön edellytys edistyksellisten näyttöjen yleistymiselle. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki suoraan sähkömittarin kanssa kommunikoivasta energianäytöstä. 15

16 Kuva 2. Landis+Gyr ecometer -energianäyttö (käytetyn terminologian mukaan yksi esimerkki edistyksellisestä energianäytöstä). Näyttö ilmaisee tapahtumia merkkivaloin. (Kuva:[2]) Tyypillisesti ensimmäisen sukupolven energianäyttöjen hinta liikkuu luokassa Jälkiasennettaviin virtamuuntajiin perustuvien näyttöjen asennuksesta, joka vaatii sähköalan ammattilaisen, aiheutuu vielä :n lisä kustannuksiin 1. Edistykselliset näytöt voivat maksaa huomattavasti enemmän eli useita satoja euroja [5]. Nykyiset energianäyttömallit tulevat kyseeseen lähinnä omakotitaloissa, sillä asennus vaatii kotitalouden sähköjärjestelmään muutostöitä, jotka ovat kerros- ja rivitaloasukkaiden ulottumattomissa. Tiedon sisällöstä ja esittämistavasta Energianäytön avulla voidaan tyypillisesti esittää tietoja ainakin seuraavista muuttujista siitä kotitaloudesta, johon se on asennettu: - Hetkellinen energian kulutus (esimerkiksi yksiköissä kw/h tai /h) - Sähkön kumulatiivinen hinta ( ) (esimerkiksi laskutuskauden alusta) - Kumulatiivinen energiankulutus (kwh) - Ennustettu kuukauden sähkölasku ( ) - Sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt (kg tai kg/h) - Muuttujien vertailu tavoitteeseen tai kulutushistoriaan (esim. vuositason tai päivittäinen tieto) - Aika, lämpötila tms. lisätiedot - Edistyksellisillä näyttömalleilla voidaan esittää myös hetkellisiä sähkön hintasignaaleja tms. myynti- tai jakeluverkkoyhtiöltä tulevia viestejä. Numeerisen tai graafisen esitysmuodon lisäksi energianäytöissä mahdollisia informaation muotoja ovat erilaiset merkkivalot tai -äänet. Niitä voidaan esittää esimerkiksi poikkeuksellisen suuren kulutuksen nousun tai sähkön hinnan muutosten yhteydessä. Markkinoilla on sekä liikuteltavia että kiinteitä energianäyttömalleja. Olennainen kysymys energianäyttöjen suunnittelussa on, millaisessa muodossa ja mitä tietoja näytössä tulisi esittää, jotta kuluttajan voisi tehdä tehokkaita energiaa säästäviä päätöksiä. Asiaa on tutkittu verrattain vähän. Ei ole esimerkiksi selvää, että edistyneiden näyttöjen mahdollisesti hienojakoinen tieto edistäisi kuluttajan energiansäästöä tehokkaammin kuin 1 Muunnettu alkuperäisestä v heinäkuussa julkaistusta lähteestä dollareista euroiksi valuuttakurssilla 1 $ = 0,7. 16

17 ensimmäisen sukupolven näyttöjen yksinkertainen tieto [5]. Hyvin yksinkertaisillakin tiedoilla on mahdollista saavuttaa tuloksia [7]. Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen [1] johtopäätöksissä todetaan, että rahallisessa muodossa ilmaistun tiedon etu on helpompi ymmärrettävyys kuin esimerkiksi energiankäytön kuvaaminen kilowattitunneilla. Numeerisen tiedon etuna on täsmällisyys. Muutokset, kuten tieto kasvavasta kulutuksesta, välittyvät paremmin laadullisella tavalla, esimerkiksi merkkivaloin. On myös huomattava, että eri kuluttajaryhmät korostavat näyttöjen ominaisuuksissa eri asioita. Esimerkiksi iäkkäämmät ihmiset eivät vaadi yhtä tarkkaa tietoa kuin nuoremmat ikäluokat. Näyttöjen esittämän tiedon tarkkuus Ensimmäisen sukupolven näytöistä jälkiasennettavaan virtamuuntajaan perustuvien energianäyttöjen, joita on kaupallisesti saatavilla Suomestakin, mittausvirheet voivat olla potentiaalisesti huomattavia. Tämä pätee etenkin kotitalouksissa, joissa loistehon määrä on suuri tai jännite poikkeaa nimellisestä (230 V). Loistehoa kuluu paljon kotitalouksissa, joissa on käytössä lämpöpumppu. Sähkölämmityskohteissa, joissa jännite poikkeaa paljon nimellisestä, voi näytön virhe olla lämmityskaudella ±10 %. Täten on nähtävissä riski, että jälkiasennettavaan virtamuuntajaan perustuvat näytöt eivät riittävällä tarkkuudella anna tietoa oikeiden johtopäätösten tekemiseksi etenkään tällaisissa kotitalouksissa. KENTTÄKOKEIDEN TULOKSIA Maailmalla on 2000-luvulla suoritettu yhteensä kymmeniä energianäyttöjen kenttäkokeita ainakin Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Euroopassa ja Japanissa. Kahdentoista tarkastellun kenttäkokeen [3] perusteella energianäyttöjen avulla on saavutettavissa keskimäärin n. 7 %:n energiansäästö eri tutkimuksissa saatujen arvioiden asettuessa n %:n väliin. Energianäytön käytöllä reaaliaikaisen hinnoittelun yhteydessä on havaittu vaikutuksia myös kysyntäjouston parantamisessa. Arvion taustalla olevat kokeet on suoritettu pääosin ensimmäisen sukupolven energianäytöillä. Kokeet ovat tyypillisesti melko pienen mittakaavan kokeita, ja niiden kesto on ollut usein liian lyhyt luotettavien johtopäätöksien vetämiseksi. Esimerkiksi siitä, miten säästö jakautuu eri kulutuskomponenttien välille, tiedetään vähän. Suuria, kymmeniä tuhansia kotitalouksia käsittäviä kenttäkokeita on tiettävästi parhaillaan käynnissä ainakin Iso-Britanniassa ja Kanadassa. Tutkimuksia edistyksellisten energianäyttöjen vaikutuksista on tiettävästi toteutettu hyvin vähän. Julkisia pienen mittakaavan kokeita on tiettävästi toteutettu ainakin Hollannissa ja Australiassa. Osittain laitevalmistajien julkaisemat koetulokset näyttävät karkeasti tarkasteluna puoltavan sitä, että edistyksellisten näyttöjen aikaansaamien säästöjen suuruus asettuu yksinkertaisempien näyttöjen keskiarvon yläpuolelle. TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA JA ESTEITÄ Maailmalla suoritetuissa tutkimuksissa energianäyttöjen aikaansaamat sähkönsäästöt ja näyttöjen hinnat vaihtelevat, joten kustannuksien ja hyötyjen tarkastelemiseksi tarvittavat parametrit voidaan niiden tuloksia sovellettaessa valita monin tavoin. Karkeissa suuruusluokkatarkasteluissa, joissa kansainvälisiä tuloksia sovelletaan Suomen oloihin, vaaditaan melko erityiset olosuhteet ja oletukset, jotta energianäytöt olisivat nykyhinnoilla yksittäisten kotitalouksien kannalta taloudellisesti perusteltavissa. Mikäli sähkön hinta jatkaa nousuaan, parantaa se osaltaan energianäyttöjen ja muiden energiansäästöä edistävien toimenpiteiden taloudellisia edellytyksiä. Myös energianäyttöjen hintojen voidaan arvioida laskevan teknologian kehittyessä ja tuotantomäärien mahdollisesti kasvaessa. Lisäksi 17

18 edistyksellisimpiin energianäyttöihin liittyvät lisäominaisuudet kuten laitekohtaisen kulutustiedon sekä sähkönmyyjältä tulevan dynaamisen hintasignaalin näyttäminen lisäisivät näyttöpaneeleista saatavia hyötyjä, etenkin jos dynaaminen sähkön hinnoittelu on käytettävissä. Tulevaisuudessa etäluettavan sähkömittaustekniikan ja edistyksellisten energianäyttöjen mahdollistamien energianhallintapalvelujen hyödyt leviävät laajemmallekin sähkö- ja energiainfrastruktuuriin ja yhteiskuntaan. Edistykselliset energianäytöt voivat tulevaisuudessa toimia osana edistyksellisempää älykästä sähköverkkoa ja älykoteja (ns. Smart Grid, Smart Homes). Kotitalouksien käyttäytymisen muutoksen ohella saavutettavan energiansäästön lisäksi mahdollisia muita hyötyjä ovat kotitalouksien pientuotannon verkkoon myymisen mahdollisuus, automaation tehostama kuormanohjaus ja energiansäästö sekä älykkään verkonhallinnan aikaansaama huippuvoimalaitosinvestointien väheneminen. Fitzpatrick&Smith [4] korostaa kokonaisvaltaisen laskennan ja älykotien tutkimuksen pitkällä aikavälillä tuomia mahdollisuuksia reaaliaikaisen palautteen parantamiseksi. Tietolähteitä voitaisiin yhdistää monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin energiankulutuksen kaavojen tunnistamiseksi. Täten kulutustiedot eivät keskittyisi pelkästään sähkön tai kaasun mittaukseen. Tulevaisuuden kuluttajapalaute voisi käsittää myös veden, jätteiden, kemikaalien, ruuan jne. resurssien kulutuksen tarkkailun. Tarkemman, esimerkiksi tila- tai laitekohtaista tai vuorokauden ajan huomioivan energiansäästöä edistävän tiedon tuottaminen mahdollistuisi. Eri laitevalmistajien mahdollisesti poikkeavat tiedonsiirto- ja tiedonhallintajärjestelmät saattavat aiheuttaa ongelmia mittaustietoa prosessoivien ja/tai hyödyntävien laitteiden rajapinnoilla. Tämä nostaa esiin tarpeen yhtenäisten teknologia-alustojen ja standardien määrittämiseksi. Tällä hetkellä suosituin tiedonsiirtoprotokolla energianäytön ja mittalaitteen välisessä tiedonsiirrossa on radiotaajuusalueella toimiva ZigBee. Järjestelmiä kehitettäessä olennainen kysymys on myös tietoturvallisuudesta huolehtiminen, jotta laitteiden hallintajärjestelmät eikä kuluttajien yksityisyyden suoja vaarannu. VIITTEET 1. Anderson W. & White V The smart way to display. Full report: exploring consumer preferences for home energy display functionality. A report for the Energy Saving Trust by the Centre for Sustainable Energy. 2. Van Elburg, Henk 2009b. Overview of field test results: encouraging public support for smart metering. Presentation, ESMA Workshop, Helsinki 16 June Faruqui, Ahmad, Sergici, Sanem and Sharif, Ahmed, The Impact of Informational Feedback on Energy Consumption -- A Survey of the Experimental Evidence (May 1, 2009). Working Paper Series. Available at SSRN: 4. Fitzpatrick&Smith Technology-Enabled Feedback on Domestic Energy Consumption: Articulating a Set of Design Concerns. Pervasive computing, January- March 2009, pp

19 5. Roth, K., Brodrick, J Home Energy Displays. ASHRAE Journal, July 2008: Similä, L. & Pihala, H Energianäytöt uutena kuluttajapalautteen muotona. Tutkimusraportti VTT-R s. + liitt. 6 s. 7. Yun, Tae-Jung Investigating the Impact of a Minimalist In-Home Energy Consumption Display. 27th International Conference on Human Factors in Computing Systems, CHI 2009, April 4-9, 2009, Boston, MA, USA. YHTEENVETO TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA Taulukko 1. Yhteenveto energianäyttöjen tyypeistä ja ominaisuuksia. Erilaisilla energianäyttömalleilla ja koejärjestelyillä on toteutettu maailmalla kymmeniä kokeita ja uusia, uutta teknologiaa soveltavia malleja on tullut markkinoille viime vuosina useita. Tutkimustulosten tarkastelun helpottamiseksi energianäytöt jaoteltiin katsauksessa kahteen pääluokkaan: sähkömittarin kanssa suoraan kommunikoivia näyttöjä nimitetään edistyksellisiksi näytöiksi, kun taas muulla tavoin mittaussignaalin saavia energianäyttöjä nimitetään ensimmäisen sukupolven näytöiksi. Ensimmäisen sukupolven näytöt jaotellaan edelleen kahteen päätyyppiin: jälkiasennettavaan virtamuuntajaan ja anturitekniikkaan perustuviin malleihin. Näyttötyyppi Väyläkommunikointi sähkömittariln kanssa Esimerkkimalleja Edut Haitat Toteutettuja kenttäkokeita 1.sukupolven näytöt Jälkiasennettavaan virtamuuntajaan perustuvat Pulssi/led - lukuanturiin perustuvat Ei Ei Electrisave, Efergy elite, Current Cost, Owl, The Energy Detective PowerCost Monitor, ELV Edistykselliset näytöt Kyllä Landis+Gyr ecometer, PowerPlayer, Aztech In- Home Insight, Onzo, EWE- Box +Edullinen hinta + Soveltuu mittarista riippumatta + Edullinen hinta + Laskutusmittaria vastaava mittaustarkkuus + Monipuoliset ja tarkat tiedon analysointi- ja esitysmahdollisuudet + Useissa malleissa myös kaasun- ja vedenkulutuksen seurantamahdollisuus - Vaikea asennettavuus (vaatii ammattilaisen, lisää kustannuksia) - Mittausten epätarkkuus - Asennus voi vaatia ammattilaisen - Kustannukset - Teknologia kehitysja yleistymisvaiheessa Ainakin Iso- Britanniassa, malleja myös Suomessa kaupallisesti saatavilla. Kanada, Yhdysvallat Australia, Hollanti, Japani, Kokeita suunnitteilla ainakin Saksassa, Kanadassa 19

20 MARKKINAEHTOISEN SÄHKÖLÄMMITYSOHJAUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN JA PILOTOINTI ETÄLUETTAVILLA MITTAREILLA 1 JOHDANTO Seppälä Joel, Helen Sähköverkko Oy Pekka Koponen VTT Tässä selvitysprojektissa tutkittiin etäluettavien mittareiden hyödyntämistä sähkölämmityksen ohjaukseen sähkön markkinahinnan perusteella. Nykyisillä etäluettavilla sähköenergiamittareilla on kaksisuuntainen tiedonsiirtoyhteys, kuormanohjausmahdollisuus sekä kaksiaikatariffikohteissa usein myös valmiiksi kytkettyä ohjattavaa kuormaa. Tämän kehitysprojektin tavoitteena oli kehittää kuormanohjausmalli, jolla saadaan nykyisten etäluentajärjestelmien ominaisuudet valjastettua palvelemaan paremmin sähkömarkkinoiden tarpeita. Tutkimus tehtiin yhteistyönä Helen Sähköverkon, VTT:n, Aidonin, Landis+Gyrin, Mitoxin, Helsingin Energian ja Fortum Marketsin kanssa. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina muodostettiin toimiva tiedonvaihtomalli ja osoitettiin, että nykyisten prosessien tuottamilla tiedoilla ja uuden sukupolven sähköenergiamittareilla voidaan toteuttaa kysynnän mukaan ohjautuva kuormanohjausjärjestelmä. 2 KUORMANOHJAUSMALLI Kuormanohjausmalli muodostettiin mittarivalmistajien, sähkön myyjien ja verkonhaltijan näkemysten mukaan siten, että se on mahdollista toteuttaa nykyisillä mittalaitteilla ja ettei itse malli rajoita lähitulevaisuudessa monipuolisempien sähkön siirto- tai myyntituotteiden käyttöönottoa. Lisäkriteerinä oli mahdollisuus ottaa kuormanohjausmalli käyttöön laajemmin missä tahansa verkkoyhtiössä. 2.1 Kuormanohjausten algoritmivastuusta Helsingin Energian aiempien kuormitusselvitysten ja simulointien perusteella tehon voidaan antaa vaeltaa ilman keskitettyjä ohjauksia, eli kuormitus ohjautuisi suoraan ihmisten kulutustottumusten mukaan. Tällainen vapaa ohjaus ei kasvata riskiä verkon ylikuormittumiseen Helsingin alueen sähkönjakeluverkossa [1]. Koska Helsingin alueella verkkoyhtiöllä ei ole intressiä ohjata kuormia tiettyyn ajankohtaan, ohjauksen operointi voidaan antaa asiakkaalle tai asiakkaan valtuuttamalle operoijalle ja algoritmivastuu voidaan luovuttaa esim. sähkön myyjälle. Tällöin voidaan täyttää tarkemmin sähkönkäyttäjän tarpeet tai esimerkiksi optimoida sähkön hankintaa. 20

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

AMM-järjestelmällä toteutetun varaavan sähkölämmityksen dynaamisen kuormanohjauksen toimintamalli ja kenttäkokeet

AMM-järjestelmällä toteutetun varaavan sähkölämmityksen dynaamisen kuormanohjauksen toimintamalli ja kenttäkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-09756-10 AMM-järjestelmällä toteutetun varaavan sähkölämmityksen dynaamisen kuormanohjauksen toimintamalli ja kenttäkokeet Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Joel Seppälä Helen Sähköverkko

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 1 (9) SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02235-10. Energianäytöt uutena sähkön kuluttajapalautteen muotona

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02235-10. Energianäytöt uutena sähkön kuluttajapalautteen muotona TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02235-10 Energianäytöt uutena sähkön kuluttajapalautteen muotona Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Lassi Similä, Hannu Pihala Luottamuksellinen 1 (46) Raportin nimi Energianäytöt

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto

Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Sisältö Mitä on älykäs energianmittaus? Tilanne Suomessa ja Euroopassa Kuluttajien tarpeet Uudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

Vesitakat uudisrakennuksissa

Vesitakat uudisrakennuksissa Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot