JURIDISTA OSAAMISTA EDELLYTTÄVÄT TYÖPAIKAT & HTM-TUTKINTO VUONNA 2011 SELVITYS

Transkriptio

1 JURIDISTA OSAAMISTA EDELLYTTÄVÄT TYÖPAIKAT & HTM-TUTKINTO VUONNA 2011 SELVITYS Lea Halonen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Julkistamistilaisuus klo 9 (AU100)

2 SELVITYKSEN TAVOITE JA YHTEENVETO Itä-Suomen yliopistossa annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Koulutusta pyritään suuntaamaan pääaineittain osaamisalueille, joilla erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista on työmarkkinoilla kysyntää. Tämän selvityksen tarkoituksena on hankkia tietoa oikeustieteissä HTM-tutkinnon suorittaneille soveltuvista työpaikoista ja niiden vaatimuksista. Selvitys antaa suuntaviivoja siitä, millaisiin työtehtäviin HTM-tutkinto oikeustieteiden eri pääaineissa antaa pätevyyden. Vastaavantyyppinen selvitys toteutettiin oikeustieteiden laitoksella ensimmäisen kerran vuonna Selvitys toteutettiin seuraamalla työ- ja elinkeinotoimistojen avointen työpaikkojen ilmoittamiseen tarkoitettua mol.fi -palvelua systemaattisesti välisenä aikana. Tarkempaan analyysiin poimittiin ne ilmoitukset, joissa juridinen osaaminen oli jotenkin esillä: työpaikoissa joko edellytettiin juridista osaamista tai oikeudellinen osaaminen katsottiin niissä eduksi. Osassa työpaikkailmoituksia tarve kävi ilmi työtehtävien kautta. Esimerkiksi tyypillinen virka, jossa ympäristöoikeuden osaaminen edistää työtehtävien hoitamista, on kunnan ympäristönsuojelusihteerin virka, vaikkei näissä ilmoituksissa välttämättä välittömästi tuotu esiin oikeudellisen osaamisen tarvetta. Oikeudellista osaamista edellyttäviä työpaikkailmoituksia, joihin työllistymisen edellytyksenä ei ollut OTK- tai OTM -tutkinto, löytyi seuranta-aikana yhteensä 433 kappaletta. Tämä on noin 72 % kaikista löytyneistä juridiikan alan työpaikkailmoituksista. OTK tai OTM -tutkintoa pätevyysvaatimuksena edellyttäviä työpaikkoja, ilmoitettiin mol.fi -palvelussa seuranta-aikana yhteensä 170 kappaletta. Kaikista 603 löytyneestä työpaikkailmoituksesta kirjattiin perustiedot Excel-taulukoihin (liite 1). Tarkempaan analyysiin otettiin ne työpaikat, joihin HTM-tutkinto koulutuksena antoi pätevyyden. Tässä raportissa esitellään yhteenvetona nimenomaan HTM-tutkinnolle soveltuvien työpaikkojen analyysin tulokset. Aineiston käsittelyssä työpaikkailmoituksista nousi esiin neljä eri tyyppiryhmää. Tyypittely esitetään tässä havainnollistavana: sitä ei ole laadittu tilastollisin tai laadullisin menetelmiin perustuen. Seuraavassa esitellään kunkin ryhmän tyyppipiirteet työtehtävien, koulutusvaatimuksen ja muiden edellytysten osalta. Ensimmäinen ryhmä muodostui työpaikoista, joissa työnkuva pääsääntöisesti koostui yleisjuridisista tehtävistä tai tiettyyn oikeuden erityisalaan liittyvien juridisten tehtävien hoitamisesta. Työtehtäviin toki saattoi kuulua muitakin kuin oikeudellisia tehtäviä, mutta tässä ryhmässä pääpaino henkilön osaamisessa oli oikeudellisessa osaamisessa. Nimekkeitä olivat esim. lakimies, hallintolakimies, ympäristölakimies, henkilöstölakimies/työsuhdejuristi, hankintalakimies jne. Tutkintovaatimuksena tyypillisesti esitettiin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Ilmoituksessa saatettiin mainita, että soveltuva koulutus on esim. OTM -tutkinto, muttei oikeustieteellinen tutkinto kuitenkaan ollut pätevyysvaatimuksena. Aiempi työkokemus ja perehtyneisyys alaan olivat koulutuksen ohella merkittävässä asemassa. Toisen ryhmän muodostivat työpaikkailmoitukset, joissa haettiin ylempää toimihenkilöä tai päällikkötason työntekijää vastaamaan esim. laitoksen, viraston tai osaston toiminnanalan ja henkilöstön johtamisesta sekä vaativista kyseisen toiminnanalan tehtävistä. Tällaisissa tehtävissä yleisesti edellytettiin tehtäväalan substanssin tuntemusta sekä tehtäväalaan liittyvän lainsäädännön osaamista. Näissä tehtävissä aiempi työkokemus ja perehtyneisyys tehtäväalaan sekä käytännössä osoitetut johtamistaidot painottuivat koulutusta koskevan vaatimuksen jäädessä pienemmälle huomiolle. Tehtävänimikkeitä olivat esimerkiksi ympäristöpäällikkö, ympäristöneuvos, hallintopäällikkö, toimistopäällikkö, talous- ja henkilöstöjohtaja, hallintojohtaja, viranomaispäällikkö jne. Koulutusvaatimuksena oli tyypillisesti soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kolmas ryhmä muodostui työpaikoista, joissa edellytettiin tietyn alan erityisasiantuntijuutta. Erotuksena ensimmäiseen ryhmään näissä työpaikoissa edellytettiin muutakin kuin oikeudellista asiantuntemusta esimerkiksi luonnontieteellistä tai kaupallista erityisasiantuntemusta. Toiseen ryhmään verrattuna tässä ryhmässä ei asioiden tai henkilöstön johtaminen ja johtamistaidot olleet niin merkittävässä roolissa. Tehtävänimikkeitä olivat mm. eri ministeriöiden ja keskusvirastojen ylitarkastajat, valtion tai kunnan hankinta-asiantuntija, erityisasiantuntija, henkilöstöasiantuntija, (valmiste)veroasiantuntija, HR-asiantuntija jne. Tyypillisesti koulutusvaatimuksena oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tyypillisesti edellytettiin vahvaa alan työkokemusta sekä perehtyneisyyttä tehtäväalaan.

3 Neljäntenä ryhmänä erottuivat työpaikat, joissa haettiin alempaa toimihenkilöä vastaamaan lähinnä suoritetason tehtävistä. Tällaiset tehtävät usein edellyttivät tietyn (erikois)alan substanssin osaamista sekä alaan liittyvän lainsäädännön osaamista tai tuntemusta tahi lainsäädännön osaaminen katsottiin eduksi. Tällaisia tehtävänimikkeitä olivat esimerkiksi ympäristötarkastaja ja -sihteeri, verosihteeri- ja verovalmistelija, rikosseuraamustyöntekijä, HR-suunnittelija, HR-koordinaattori jne. Alempi korkeakoulututkinto tai osaan jopa opistotasoinen tutkinto täytti kelpoisuusedellytykset. Näissä tehtävissä ei vaatimustaso aiemman työkokemuksen ja tehtäväalaan perehtyneisyyden suhteen ollut yhtä korkealla kuin edellä mainituissa ryhmissä. Poikkeuksena olivat tosin jotkin henkilöstöalan tehtävät yrityksissä, mitä koskevissa ilmoituksissa saatettiin edellyttää useiden vuosien työkokemusta vastaavista tehtävistä. Tästä huolimatta neljänteen ryhmään kuuluvat työpaikat erityisesti voisi katsoa soveltuvan myös vastavalmistuneille ja vähäistä työkokemusta omaaville hallintotieteiden maistereille ja toimivan eräänlaisena ponnahduslautana ennen vaativampiin tehtäviin siirtymistä. KYSYNTÄÄ JURIDIIKAN ERITYISOSAAMISELLE Juridiikan alan työpaikkailmoituksissa edellytettiin pääsääntöisesti tietyn juridiikan osa-alueen erityisosaamista. Ilmoituksen kokonaisuuden (työtehtävät, edellytykset, eduksi katsottava osaaminen) perusteella laskettiin osumat Itä-Suomen yliopistolla oikeustieteiden laitoksella suoritettavien HTM-tutkintojen pääaineisiin. Käytännössä jokainen työpaikkailmoitus tuotti osuman jollekin pääaineelle, mutta mikäli ilmoituksessa selkeästi edellytettiin kahden Itä-Suomen yliopiston HTM-tutkinnon pääaineen erityislainsäädännön osaamista, merkittiin tästä osumat molempien pääaineiden kohdalle. Onkin huomattavaa, että monissa työtehtävissä edellytettiin tai oli eduksi useamman kuin yhden juridiikan osa-alueen hallitseminen. Tyypillisiä kahden juridiikan osaalueen hallintaa edellyttäviä työpaikkoja olivat esimerkiksi hallintopäällikön, henkilöstöpäällikön, kunnansihteerin yms. työpaikat, joissa hakijalta edellytettiin tai toivottiin sekä siviilioikeuden (työoikeus, hankintajuridiikka, sopimusoikeus) että hallinto-oikeuden (kuntaoikeus, yleishallinto-oikeus) osaamista. Ministeriöiden ja keskusvirastojen ylitarkastajien viroissa myös usein edellytettiin tai toivottiin kahden eri juridiikan osa-alueen hallintaa. Yksittäisistä tehtävistä myös lainvalmistelutehtävät olivat tyypillisesti sellaisia, joissa edellytettiin sekä lainvalmisteluun liittyvää osaamista että jonkin muun oikeudenalan osaamista. Kuvasta 1 käy ilmi, kuinka monessa työpaikkailmoituksessa etsittiin ko. pääaineen juridiikan osaajaa. PÄÄAINEOSUMAT Siviilioikeus 11 Ympäristöoikeus 92 Finanssioikeus 6 Hallinto-oikeus 62 Rikos- ja prosessioikeus 49 Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Eurooppaoikeus 2 2 Kuva 1. Pääaineosumat. Merkittävä osa siviilioikeuden osaamista edellyttävistä työpaikoista oli työ- ja henkilöstöasioihin liittyvän työoikeusjuridiikan osaamista edellyttäviä, mutta kysyntää oli myös niin hankintalainsäädännön, yritysjuridiikan kuin sopimusoikeudenkin osaajille. Ympäristöoikeuden alan työtehtävissä haettiin sekä perinteisempien ympäristöoikeuden alojen osaajia (vesioikeus, maankäyttöoikeus, ympäristönsuojeluoikeus) kuin myös uudempien ja erityisempien ympäristöoikeuden alojen taitajia (eläinoikeus, geenitekniikkajuridiikka, ilmasto- ja

4 päästökauppaan liittyvä juridiikka). Hallinto-oikeuden osaajia etsittiin usein kuntiin (yleishallinnon, kunnallishallinnon, valtionhallinnon juridiikka), mutta myös valtion keskusvirastoihin ja aluehallintoon. Verohallinto oli pääsääntöisesti finanssioikeuden alaan kuuluvien työpaikkailmoitusten takana, mutta joitakin verojuridiikan osaajia haettiin myös alan (konsultti)yrityksiin. Rikos- ja prosessioikeuden työpaikoissa korostui rikosseuraamusalan ja -järjestelmän tuntemus. Lainsäädännön valmisteluun liittyviä taitoja edellytettiin useissa ministeriöiden ja keskusvirastojen avoimena olleissa tehtävissä. Maaseutuvirastossa oli seuranta-aika avoinna useita työpaikkoja, joissa haettiin eurooppaoikeuden ja erityisesti Euroopan unionin maaseutupolitiikkaan liittyvien asioiden osaajia. Esimerkkejä edellytetystä juridisesta osaamisesta tai työtehtävistä eri pääainealoilla: Eurooppaoikeus Yleinen EU-asioiden/-organisaation, -lainsäädännön ja vaikutuskanavien tuntemus. EU:n maatalouspolitiikan sekä siihen liittyvien tukien ja lainsäädännön osaaminen. Erilaiset EU:n ympäristölainsäädännön alaan liittyvät tehtävät, esim. energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvät tehtävät. Finanssioikeus Verotuksen asiakaspalvelu- ja neuvontatehtävät (kaikissa verolajeissa, tietyssä verolajissa tai asiakasryhmän mukaan). Verotuksen valvonta- ja tarkastustehtävät eri vaativuustasoilla (kuten edellä). Tietyn verolajin osaamista tai tietyn asiakasryhmän verotuksen osaamista edellyttävät vaativat asiantuntijatehtävät (esim. arvonlisäverotus, yritysverotus, kuntien verotus). Hallinto-oikeus Lainvalvontatehtävät tietyllä valvontaviranomaisen sektorilla. Kunnallishallinnon esittelijän-, valmistelijan- ja päätöksentekijän ym. tehtävät. Tietyn hallinto-oikeuden erityissektorin (esim. sosiaali- ja terveysjuridiikka, opetustoimen juridiikka) vaativat asiantuntija- ja kehittämistehtävät. Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Lainsäädäntöosaaminen ja säädösvalmistelutehtävät tietyllä juridiikan erityisalalla. Kilpailulainsäädännön osaaminen. Rikos- ja prosessioikeus Insolvenssioikeudellinen osaaminen ja ulosoton täytäntöönpanotehtävät. Kriminaalihuoltotyön ja rangaistusjärjestelmän tunteminen sekä rikosseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvä oikeudellinen osaaminen. Poliisin lupahallinnon oikeudelliset tehtävät. Siviilioikeus Hankintalainsäädännön osaaminen ja hankintojen johtaminen tai konsultointi. Henkilöstöasioihin liittyvät oikeudelliset asiantuntijatehtävät, työlainsäädännön sekä työehtosopimusten osaaminen. Sopimusoikeudellinen osaaminen ja konsultointi. Immateriaalioikeuksien tuntemus. Talous- ja velkaneuvonnan alan osaaminen. Yritysjuridiikan osaaminen. Holhoustoimeen ja edunvalvontaan liittyvät juridiset tehtävät. Ympäristöoikeus Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen viranhaltijan tehtävät ja siihen liittyvä monipuolinen ympäristölainsäädännön osaaminen. Lupa-, valvonta-, tarkastus- tai valmistelutehtävät eri ympäristöoikeuden alan sektoreilla, esim. vesi-, ympäristönsuojelu-, metsä- tai luonnonsuojeluoikeuden alalla. Vaativat ympäristöoikeuden alan asiantuntija- ja kehittämistehtävät sekä säädösvalmistelutehtävät tietyllä ympäristöoikeuden sektorilla. Lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta, esimerkiksi metsätalouden alalla.

5 ILMOITUKSET TYÖNANTAJASEKTOREITTAIN Aineiston ilmoitukset jaettiin julkiseen, yksityiseen ja kolmanteen sektoriin työantajien perusteella. Julkinen sektori jaettiin edelleen seuraaviin ryhmiin: valtionhallinnon keskusvirastot ja aluehallinto, ministeriöt, kunnallishallinto, laillisuusvalvontaviranomaiset, yliopistot ja puolustusvoimat. Yksityisen sektorin työpaikat olivat yrityksissä ja kolmannen sektorin työpaikat olivat yhdistysten, säätiöiden ja järjestöjen ilmoittamia työpaikkoja (kuva 2). Suurin osa avoimista työpaikoista eli 34 paikkaa (0 %) oli julkisen sektorin työpaikkoja. Näistä merkittävin osuus oli keskusvirastojen ja aluehallinnon työpaikkoja, yhteensä 207 työpaikkaa. Toiseksi eniten avoimia työpaikkoja oli kaupunkien ja kuntien sekä kuntayhtymien organisaatioissa, yhteensä 96 työpaikkaa. Ministeriöissä avoimia paikkoja oli seurantajakson aikana 32, yliopistoissa 6, puolustusvoimissa ja laillisuusvalvontaviranomaisissa 2. Yksityisen sektorin eli yritysten työpaikkoja ilmoitettiin mol.fi palvelussa seurantajakson aikana 76 kappaletta (n. 1 %). Kolmannen sektorin (yhdistykset, säätiöt ja järjestöt) työpaikkoja seuranta-aikana oli avoinna (2 %). Keskusvirastot ja aluehallinto 207 Kaupungit, kunnat, kuntayhtymät 96 Yritykset 76 Ministeriöt 32 Yhdistykset, säätiöt, järjestöt Yliopistot 6 Puolustusvoimat Laillisuusvalvojat 2 Kuva 2. Työnantajat luokittain. Aineistossa painottuivat selvästi julkisen sektorin työpaikat, mikä ainakin osin selittyy velvollisuudesta asettaa julkisen sektorin työpaikat pääsääntöisesti julkisesti haettaviksi. Yksityisen ja kolmannen sektorin työpaikoista suurempi osa täytettäneen muun kuin julkisen haun kautta.

6 VIRAT JA TYÖSOPIMUSSUHTEET Aineiston painottuminen julkisen sektorin työpaikkoihin heijastuu myös työsuhteisiin (kuva 3). Suurin osa ilmoitetuista työpaikoista koski vakinaisia virkoja (226 kpl). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat vakituiset työsopimussuhteet (109 kpl). Määräaikaisia työsuhteita (4 kpl) ja virkasuhteita (41 kpl) oli selkeästi vähemmän kuin vakituisia. VIRAT JA TYÖSUHTEET Määräaikainen virkasuhde 10 % Määräaikainen työsuhde 11 % Vakituinen virkasuhde 3 % Vakituinen työsuhde 26 % Kuva 3. Virkojen ja työsuhteiden laatujakauma.

7 TEHTÄVÄNIMIKKEET Oheisessa kuvassa (kuva 4) esitetään yhteenvetona avoinna olleiden tehtävien nimikkeet siltä osin, kuin yksittäinen nimike esiintyi aineistossa vähintään kaksi kertaa. Ylitarkastaja 2 Verotarkastaja 2 Rikosseuraamustyöntekijä Lakimies 1 1 Henkilöstöpäällikkö Verosihteeri Tarkastaja HR-koordinaattori Hallintopäällikkö Hallintojohtaja Ympäristönsuojelusihteeri tai ympäristösihteeri Kihlakunnan ulosottomies Ympäristöylitarkastaja/-lakimies Ympäristönsuojelutarkastaja tai ympäristötarkastaja Talous- ja velkaneuvoja tai velkaneuvoja Toimistonjohtaja/päällikkö Jätevesineuvoja tms. HR-Manager HR-asiantuntija Ympäristöpäällikkö Suunnittelija Hallintosihteeri Apulaisverosihteeri Nimikkeet, neljä osumaa* Nimikkeet, kolme osumaa* Nimikkeet, kaksi osumaa* Kuva 4. Tehtävänimikkeet. *Nimikkeet, kaksi osumaa: erityisasiantuntija, hankintajuristi/-lainsäädännön asiantuntija, henkilöstöjohtaja, HR-Generalist, HR-assistentti, johtaja, neuvotteleva virkamies, palvelupäällikkö, PMO Support Person, sisäinen tarkastaja, sovittelun ohjaaja, talous- ja hallintojohtaja/-päällikkö, talousjohtaja, tarkastuspäällikkö, toimistotarkastaja, valiokuntaneuvos, vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri, vastuualueen johtaja, yritysveroasiantuntija. *Nimikkeet, kolme osumaa: esittelijä, hankinta-asiantuntija /-suunnittelija, hankintajohtaja/-päällikkö, henkilöstökonsultti, henkilöstösuunnittelija, kaupungin- tai kunnansihteeri, veroasiantuntija. *Nimikkeet, neljä osumaa: hallinto- ja talousjohtaja/päällikkö, henkilöstöasiantuntija, HR-päällikkö, HR- Specialisti, metsätaloustarkastaja, verovalmistelija, yleinen edunvalvoja, ympäristöneuvos.