MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTO LAISUUSI NSTITUUTTI 1986 SIIRTOLAISUUS MIGRATION

Transkriptio

1 MGRATONSNSTTUTET S RTO LASUUS NSTTUUTT 1986 SRTOLASUUS MGRATON

2 SRTOLASUUS - MGRATON '13. vuosikerta, 3th year Siirtolaisuusinstituutti il4igration5instituter - The nstitute of Migration Paato im ittaja/ed itor-in-ch ief Olavi Koivukangas Toimitussihteeri/Editor lmaija-liisa Kalhama Toim ituskunta/ed itorial Board S iirto la isuusins tituurin hallitus Administrarive Board of the lnstitute of Mjgration Toimitu ksen osoite/ed itorial Address Piispankatu Turku FNLAND Puh./Tel Tilau kset/su bscr iptions Aikakauslehtilmestyy nelj6 kertaa vuodessa. Tilaushinta on 25 mk/v One year (4 issues) Finland and Scandinavia 25 Finmarks, other countries S RTOLASUUSNSTTUUTN HALLTUS / ADM NSTRATVE BOARD Toim. joht. Tauri Aaltio Suonri Seura r-y Prof. Erkki Asp Turun yliopisto Tutk.joht. Timo Filpus Tyovoimam inist. Hall.siht. Fredrik Forsberg Opetusministerio Kauppatiet.lis. Ruth HasanTurun kaupunki Prof. Lars Hulddn Helsingin y liopisto Seutu kaavajoht. Seutusuunn ittelun Raimo Narjus keskusliitto Lehd.sih t. Pirkkoliisa O'Rourke U lkoasiainm inisterid Tutk.lajt.joht. Aimo Pulkkinen Vbestdliitlo Apul.prof. Tom Sandlund Abo Akademi Hallituksen puheenjohtaja/ Chairman of the Administratjve Board Apul.prof./Ass.prof. Tom Sandlund Valtuuskunnan puheenjohtaja/ Chairman of the Council Prof. V ilho N iitemaa S RTOLASUUSNSTTUUTN HEN KLOKUNTA / STAF F Olavi Koivukangas, johtaja/director lsmo Sciderling, tutk.siht./research secretary Jounr Kork;dsaari, vs.turk.siht. ac.research secr. l\4aija Liisa Ka,hama, osastosjht.,/ departmental secretary Seija Sirkid, kanslisti/clerk Taimi Sarnio, va toim.apul./off rce assistant Kimmo Koiranen, tutkija/researchel Matti Simpanen, tutkija/researcher Hannele Hentula, proj.siht./project secretary Marko Ahokas, tutk.apul/assistant Satu Heino, tutk.apul/assistant Leena Hastela. tutk.apul./assistant Pirkko Kuusisto, tutk.apul-/assislant S!onralaissirrrol.isei laherrivat usen Amenkastd kot in valokuvia, joissa esirnnyttiin ajanmuka srssa vaalrerssa. Kotimaassa kuvat tekivat varklrtuksen ja monrssa tapauksrssa aukaisivar mieleasa kyte neen rnuuttop6etirksen (Siirr. nst. Ark. 0487/USA) Cover' Frnnish im,nrg.ants in America usual to send f'ome photographs where they were dressed ccording to the latest fashion. n the Old Counrry these pic lu. s maoe irn rnlpressron and n many cilses contrlb!ted towards the decision to emigrate to TYPOPRESS OY Turku )

3 t t a Cornmun,l,:" as Factors of,:r.":'a,"ff"'gq r,v, il Finn is h _.=.=. General or rhunt:ll" in rhe vi"iiiiv oer Bay, Ontario t,mmigration f r^_ F. ;::,"H":":l^lti:,li#,,i;,Til1"j -r"""0 r,",",'"'1"fr;l j;h:f rrom the recession, attracteo tne economjc rarlway il,"_l constructio" prospect,-:-,'": of could tind so, many ".noror-*i'i-,tuen ffi ;' Hl',"#'";", ;;,t*r'""" -ilirt# tnd up,,*k ru,,ninn ",' Liiili.,l',"'l'; ff:: "Ji":: **;;'';in:ii",.h'; ; ;:[',:it, llli'ii;' ;fl H:?"^:;[T -,.,s,, e.9. lntola, Alpprta. poh. ----!q ot a gtant.n,.- P.otess". ",a the rr,,^^ i..""r Academv '..''."",,,". u",;llrlll i::tf o, Finrdnd, "",,,1i"1"'f l'oii',.,";;i"'11""'i,,',"!11"" l9b2 udrversiry. ';;;":; ar,r."._--'' ;:;#"::;:'' *;,,";,i did Jiijilj',,j,.' ff ;;::::: {1a r'om rne ernai56 :'':"'* :J;:;:ilx;:, :::;""1i."11 **t "rt.r, rn,995. The.^,i^"'"_"n seco.o v,rr ro onrario -","r'r'.o,,".,"o1""*rt9 "rri61" ', oaseo on rhe l'"3'.j"j"''' ostora' roimera, Kivikoski 1""t:1 +ffi:,?nn,sh settremenr in rhe Gorr,am, War" ]na""v_tn,the lg20's was in 3u"' ror.,,r,nr'"^itli,-"t, in alt qf,r'/h;qf f - rnni5h {Fig.2i. "'s popu/ation wds ;ifi::,^i:l,"as nan environment Finnish immigratiod into the Thuoder Bay 1

4 even these fields sufler from an undesirable soil structure and low permeability. The southern part of the region, with its tili and peat soils. has still poorer agricultural land. Fis. 2 Finnish populations of rhe Thunder 8:y townships and their proportions of the total populalron in 1921 (above) and 1961 (beiow). (after Rasmussen 1978, Tabte 8) region has aroused much djscussion in some circles, with frequent reference being made to the opinion that the major geographical factors which attracted the Finns to this region were the similarities in landscape and the physical characteristics between Finland and the whole of the Lake Superior (Van Cleef 1952: , ct. Orr 1970:28; Tuominen & Valila : 9-ll; Rasmussen 1978:127). The material from which the soils of the area are formed is of glacidl origin, as n Finland. Sand and gravel deposits are associated with the shores of the ancient lake Alonquin. The majority of the northern part of the area features lacustrine deposits. Cut off from this in the south by a broad east-west end moraine zone is an extensive region of cover till with drumlines,n places. t is significant, however, ihat the Thund r Bay region is almost entirely lacking in the lakes which are so typrcal of areas of glacial morphology and which are so characteristic of Finland. The agricu ltural capability classification of the soils of the regions (Fig.3i shows the best land to exist at Lappe, although Fig. 3. Mean soil capabrlity for agriculture in the Thunder 8ay region. 3 = mode.ately severe llmira. tions, 4 = severe lirnitalrons, crops fequire special conse.vdrion pr"ctrces. 5 very severe lrmrlauons, pe.ennial to..age crops and improverient pracrices tesible, 6 = soils capable of producing on y perennia toraqe crops, improvement practices not leasible. and 7 no capac ity lor as.icuiiure or permanent pastqre {organic soils not classrfied for capabi ity) Climate has always been a critical factor as far as agriculturallv based rural settlement in the Thunder Bay area is concerned since, like the whole of North-western Ontario, this is a marginal region in agricul tural terms. The growing season lasts about 170 days on average (see Table 1) and the effective temperature sum is 12OOoC. 2

5 t l, Table 1. Climalic data for rhe Thunder Bay (Chapman & Thomas 1968; Tuhkanen 1984). l\rean annual length of growing season 112 days Eftective remperarure sum (oc) 12oooc Mean annual precipitation 74C mm Annual precipitation June August 24O " l\,lean annual snowfall 1875 " t\,4eanannual potentialevapotranspircrion 525' Mean annu:, temperature 2.4 lvlean darly temperature in Februarv -13oc Mpan daily temperature in July 18oc Mean dare last frosi May, 31 lvlean date first frost September, 12 lmean annual frost free period 104 days Frost sum l2oooc which corresponds roughly to the figures for Southern Finland. but the annual minimum temperature of -40oC is perhaps somewhat lower than in Finnish Lapland. There are also many vegetational similarities between Finland and the Thunder Bay area, although one particularly striking feature of the forests in the latter area is the much wider variety ot species. As may be appreciated th re are really many similarlties between Finland and the Thunder Bay area, although few of them would alone be sufficiently compelling to account for the fact that the Finns chose to s ttle in this area to the extent that they did. The valuable work of Rasmussen ('1978: 1 l5) sets out to demonstrate just how many factors were involved in the decision of a Finnish immigrant to establish a farm in the Thunder Bay area (Fig.4). Land ownership and farming At least as important a factor as the similarity in physical conditions in predisposing the Finns towards settling in the surroundings of Thunder 8ay was the opportunity of farming land of their own. Conditions in Canada were neverth l ss entirely different from those prevailing in Finland. ' ?5- --r , l!-- '15- '' 5 -- ll -E- ) '- tl: : swi 5 F,g. 5. Scheme lo. a lownshrp in Canada, atter Ehlers 11965:52). i i F g 4 Farm serecr on mode for ear y Finnish setrlernenr n the rural aress ol Thunder Bay (Rasrossen 1S7a:115). Finland is a country which has had permanent human settlement for almost two thousand years. and where the farms differ vastly in size and shape. The farms also regularly include areas of forest land, mire, meadow and water, all o{ which are incorporated into the economy of the farm in one way or another. Settlement in Canada, on the contrary, was planned on the principle of establishing townships of a standard size, comprising whithin them homesteads of 64 ha located side by side (Fig. 5)

6 Table 2. Mean areas of agricultu.al land on homesteads owning such land in the villages studied (A) and distribution of homesteads inro size classes by area of agricultural land based on air photographs from 1977 (see Fig. 1). lntola-n lntola.s Ostola ha'n '2 ha ha '8 ha % ha 1318 ha >18ha % "/o v Total area 14 (Leigh 1894:20-21).ln the study area only 4% o+ the farms have over 18 ha of arable land, for instance, while more than a half have less than 6 ha. The small area of arable land has thus been a typical feature of the Finnish farms at Thunder Bay (Table 2). A considerable proportion of the farmland in the Thunder Bay area consists, however, of formerly cultivated fields which are shown by the 1971 air photographs to be gradually returning to forest, these accounting for as much as two fifths of the total cultivated land (Fig. 6). Agriculture in the Thunder Bay area was hit by a depression in the 1950's, whereupon the younger generation began to give up farming and drifted to the lowns in search of work. On the other hand, very few Finnish settlers in this area could really have be n regarded as farmers in the Canadian sense in the first place, since they have always gained a considerable proportion of their ncome from other sources. This form of farming is still common in many of the more remote districts of Finland. Finnish organizations in the Thunder Bay area Frg 6. Areas of and cleared for col(rvation n certain lownshlps close to Thunder Bay, based on arr photographs tom 19ll Each square corresponds ro t ha. The black square rndicale Jrelds turned The Finnish immigrant communities of Thunder 8ay have always been characterized by a lively social intercourse amongst their members, but they were already divided into two ideological factions on coming to Thunder Bay. ln order to under stand this leature it is necessary to look at the general background to their emigration to Canada. There were many reasons for leaving Finland. Apart from the threat of unemployment and poverty, Finns were lured to Canada by a sense of adventure, or else were moved to emigrate for political 4 i l

7 reasons. 8y the late 1gth century Russia had taken steps to deprive Finland ol many of its rights. This aroused expressions of dissatisfaction from many quarters and because of political reprisals from the authorities many left-wing supporters moved to Canada. Later, the gaining of independen' ce from Russia was iollowed by a civil war in which the left-wing radicals the 'Red Guard'were defeated. This also caused many of these people to leave Finland and escape to Canada (Lindstrom-Best 1981 : 3). Even the left wing, however, was unab,e to remain united. The Finnish Socialist Organization of Canada, which had represented the whole of th F in n ish-speak ing left, split into 1wo separate ideological groups in the 1920's, the evolutionary social democrats under the banner of the ndustrial Workers of the World, the 'lww Finns', and the revolutionary communists as the Finnish Organization of Canada, the 'FOC Finns' (Raivio 1975: 369; Kivistd 1983: 18; Wilson 1985i 20). Both of these organizations based their activities on the village workers' meeting hall (Fig. 7), so that frequently each organizations had its own hall in the same village. e.g. at lntola. The political education and training given in these places was different, but Flg. 7 Schools, posl otfices, halls and churches in the Finnish communlties at ThLrnder Bay both groups included in thei. programme a large number of open cullural interests, very often with a specifically Finnish flavour, and the halls d veloped into a major uniting factor for the left-wing Finnish immigrant popu latron. The church also played its part in suppon' ing the social life of the Thunder Bay Community, although its intluence among the Finnish immigrants was not as far. reaching or as div rse as that of the halls, due largely to tha aftermath of the Finnish civil war, which even penetrated church affairs (Raivio 1975: ). Religious activity among the Finns of the Thunder 8ay area began in the village of Lappe in 1908 and it was in 1920, that the village gained its own church (Fig. 7). The church at Lappe has since then provided an important bond for those people in the area who regard themselves as Church Finns, and it has had a profound influence on their adaptation to their new surroundings. t was quite a natural thing for the families moving to Thunder Bay at the beginning of this century to send their children to school. Thus the Finnish villages of Thunder Bay had nearly 30 schools (Rasmussen lvlap 15). N4ost of the teachers stayed only for short periods, and only in a few exceptional cases did they speak any Finnish. Thus all the teaching normally took place in English, which the pupils could not understand properly. These language difficulties were gradually overcome, however, and the school svstem may without doubt be said to have been one of the most etticient institu' tions in the area for intergrating the young people of the community into Canadian sociely { Kouhi et al-'1976). The cooperative organizations have been at the centre of the economic activity ot the Finns at Thunder Bay. The cooperative movement as such was a familiar concept Jor the immigrants from Finland wnere had existed since the end of the 1gth century. By 1910 it had begun to assume political aspirations with the left wing

8 forming its own central body (Simonen 1949). At Thunder Bay the cooperative naturally operated on the same general principles as in Finland. One feature was that the exist. ence of this cooperative movement severely restricted the establishment of small shops in the villages, although some private shops were to be found. The most significant of the other forms of cooperative undertaking was the Thunder Bay Co-operative Oairy, however, which came into being in '1930 and had a membership which covered a very large number of the farmers in the area. Although the cooperative movement in Thunder Bay as a whole was divided into a non-political organization and a left-wing organization. this division did not concern the Co-operative Dairy, which was looked on as belonging to all, and membership ol which was not a matter of controversy. Elsewhere in the cooperative movement passions could be aroused very easily. especially wjth the social democrats and communists competing {or ascendancy in left-winq circles. As soon as the Finns began buying and cu,tivating farms at Thunder Bay the question of obtaining forestry work became an important one. Wotking conditions in the forests were anything but good in those days in Ontario. and the lumbefmen would be obliged to make various kinds of constructive protest. The conflicts waged were not merely ones between the workers and their employers, however, but also provided an opportunity for the Frnnish immigrants to resolve their own ideological differences. Communities as factors in the social geography of Thunder Bay The community and communal activities are concepts which are often given prom. inence in the description of rural settlement, but seldom is any attempt made to define them. Ettrct maintains two questrons a. Must a community be grounded in a particular geographical area? b. Ooes a community involve a few or a wide range of socialinkages? He also provides four main conceptualizations of the notion of a community: 1. The complete territorial community characierized by many shared social linkages. This community is viewed as a mini'social system with a high degree of autonomy. 2. The community of limited liability, where the precise linkages involved vary with social status, ethnicity and stage in the life-cycle. 3. The community as a society, where a territorial grounding is not essential but people share many linkages. 4. The personal community. where an areal grounding is not necessary, neither is the sharing of many linkages. As may be seen from the above, the Finnish villages at Thunder Bay do not. as such. fit in with any oi these conceptualizations, even though their inhabitants appear to be linked together into social groups by bonds of very many kinds (cf. Hoggart ]. a) Affective ties: people feel they belong to a certain locality and will not leave it, b) social ties: people belong to local organizations and engage in neighbourly activities, c) intimate ties: people's best friends and kin live in their locality, dl institutional ties: people are formally involved in the locality through churches. schools, work, etce) attitudinal tiesr people hold similar attitudes towards the local area and local activities. This scheme enables the social structure of the Finnish villages at Thunder Bay before ils break-up from the late '1930's onwards to be described in the manner shown in Fig.8 (Varjo 1985). The village itself constituted a complete territorial community {11, with its posr office, school, church and halls. lts inhabi- 6

9 t t Ai Fig.8. Socio{eographical struct!re of the Finnish v llages in the vicinity of Thunder Bay. 1 = terri torial community, 2 = communiry based on Finnish origln, 3 = community as Finnish society, 4 = personal communiry. tants were then divided along ideological lines into two communities of the society type, the Church Finns (3) and the Hall Finns, the latter being further divided into two groups, the communist FOC Finns (3a) and the social democrat WW Finns (3b). The villaqe also contained very many personal communities (4) based on'intimate ties' between its residents. The responsibility felt by the people of the village for all their fellow'inhabitants regardless of the boundaries imposed by ideological views did not reach the level of a set of intimate ties, but rather was based largely on attitudinal ties. The village post office, shop and school were essential for everyone, the people being linked to the school and post office by nstitutional ties, whereas some at, titudinal effect came into play wherever there was more than one shop to choose from. The people also had obvious attitu' dinal ties to the halls and the church. Only the young people would sometimes forget which camp they belonged to when they went dancing at the halls. One uniting factor which lay outside the villages but had considerable influence upon them was the Thunder Bay Co-operative Dairy, to which the farmers usually possessed institutional ties irrespective of their ideological views. Attachment to the other co-operatives. however, was likely to operate along ideologicalines if this was possible, in which case the ties were largely attitudinal. although the difference between the groups was not particularly great in this case. On the other hand, political v,ews appeared to play a decisive role at least up to the 1930's whenevdr the inhabitants sought anciliary work away from their farms, and forestry work could be positively dangerous for those who did not happen to be of the desired persuasion. n contrast to the above, the Finnish immigrants were to a very great extent a united people on matters of fundamental importance, and particularly where their Finnish national background (2), their relations with those who 'spoke the language' and their attitudes towards their home country were concerned, and this pride in their national identity and devotion to preserving their Finnish way of thinking remained with them, and has done so up to the present day. n this respect they were bound to the new homes, to the other Finns around them and to their country of origin by a strong set of affective ties, in spite of the fact that the underlying aim of their organizations at the ourser was to assimilate the Finnish-speaking people of Canada with the remainder of the population by convincing them of the advantages of Canad ian citizenship. References Chapman, L.J. & Thomas, M.K. (1968). The climate of North rn Ontario., Climatological Studies No. 6. Depaftment of Transport lme, teorological Branch. Toronto.

10 Ehlers, Eckart {1965). Das ndrdliche Peace River Counrry, Alberta, Canada. Genese und Struciure eines Pronioerraumes im boreaien Waldland Nordamerikas. - T0binger Geographische Studien, H. 18. Eftrat, M.P {1974}. Approaches ro communrryj Conflicts3ndcomplementarilies. The Communityr Approaches and Applications, ed. by tm.p. Effrat. New York HDggart, Keirh {1981). The spatial structure of socral linkages: An investigation rn Huron County, Ontario. - Ontario Geography No. 17, London, Ontario. Krvisto, Peter (1983). Form and conlent of immi. gr nts sociaiist ideology. - Siirtolaisuus N4igration 1983, No. 3. Kouhi, C., Tolvanen, L., Albertson, K. ( 1976) 5ettlements 'n rlrrai gay, Ontario. Llndstrdm Besl, Varpu Vainio, T.. Kraft, M & A cronicle of F innish Thunder 8ay. Thunder (1981) F nns ln Canada. Polyphony 3:2,3-14 Orr. Robert 11970). Populatjon ot rhe Canadlan Lakehead from 'l: An analysis of pattern trends, - A thesis for rhe degree of Barchelor of Arts. Department of Geography, Lakehead Universjry, Thunder Bay. Onrario l!npublished). Rarvio, Yrjd (1975). Kanadan suomalaisten historra Rasmussen Mark {1978). The geographic impact of Finnish settl ment of the Thunder Bay area of Northern Onrario. A rhesis of Master of Arts. Library ot rhe Lakehead University, Thunder Bay, Ontar;o (unpublished). Simonen, S. {1949). Pellervolaisen osuustoiminoan historia. Helsrnki. Tuhkanen, Sakari (1984)- A circumboreat sysrem of climaticphytogeographical regions. Acta Botanica Fennica 127. Tuominen, Gayle & Valila. Sin'kka ). A study of Finnrsh immigfalion io Thunder Bay. Lrbrary of the Lakehead University, Thunder Bay, Ontar o {unpublished). VaD Cleef, Eugene (1952). Fi,tnish setriement in Canada. Geographical Review XLll, No 2, Apr Varjo, Uuno (1985). The Finnish rural setrtements,n the vicioj!y ot Thunder Bay, Onrarjo. Nordia 1985, Vol. Wrlson. J Oondld 11985) The Canao an solourn of F innish,american radical. Siinolaisuus- Migratron 198'1, No 1. Yeiqh, F. (1894). The Fainy Rrver district. Province of Ont6rio, Canada:An iltustrated description of irs soit, ctimare, prodljcts, area. agricultural capabiliries and timber and mrneral resources, 3nd edit.. Dept. of Crown Lands. Toronro. /

11 Teuvo Peltoniemi Suomalaisten siirtolaisutopiat: Kohti parempaa maailmaa! Uiopioita on yleensa analysoiru vain osana fitosotraa tai krrja lrsuutra. Konkreetriser uropiat ihan, neyntersr(lrnnat on sivuute(u kuriositeetteina. VTL Teuvo Pelroniemen tutkimus kasittelee juori nbiia konkreettisia yr ryksia, niiden taustaa ja koh taloa. Artikkeli pohja!tuu hanen teokseensa',koh tl parempa0 madilmaa suomata sten ihanresrjrto. kunnat TO0.luvutra nykypaivaa n. t Sana utopia tulee tunnetusti Thomas l\4oren vuonna 1516 julkajstusta teoksest3 ja viittaa paikkaan, jota ei ole. Arkikieless; utopian merkitys on laveampi. Nykysuomen sanakirja puhuu utopiasta "haave(kuvana), haaveellisena ku'/itelmana tai (maailmanparannus) suunnitelmana". Platonin "Vdltron" jariestysuropia on ollut monien autoritaaristen ihannevaltioi den esikuvana. Moren "Utopiassa" on nahty juuria tuhatvuotisen valtakunnan myytist6, alkukristillisyydest; ja orastavan renesanssihumanismin ihanteista. Kautsky piti sit; sosialistisen yhteiskunnan ennakointina. Katolinen kirkko n-ki Utopiassa keskiaikaisen munkki-ihanteen. Seki marx ilaisuudessa, kristinuskossa eua osittain myds kapitalismissa on unelmapyrk imy ksid. Kaksi ensimm;;sta rdrjodd kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnasra, Jossa kehitys olisi saavuttanut lakipisteensd: kom munistinen yhteiskunta tai taivas. Kapita, lismi taas pitad haavekuvanaan jatkuvaa etrntason kasvua, joka lehenee parasta hyvdij kuten kylmyys absoluuttista nollapistette. LAheisin yhteys k;ytantddn on o Ut 1700-luvun utopiasos ialism issa. Saint_Si_ monin, Fourierin ja Owenin ideoita ko, keiltiin ihanneyhteiskuntia perustama. Heid jn ratkaisunsa teollisen vallankumouklten ongelmiin oli harmoninen sosialismi, joka perustui ihmisten hyvyyteen ja luok, kasopuun. Utopiasosialistit katsoivar, etta olisi kasvatettava moraalisesti korkeammatra tasolla oleva "uusi ihminen,,. Utopiasosialistien aatteet jdivdt vuostsadan loppupuolella l\rarxin ja Engelstn sostalismin varjoon. Timii heijastui myos suoma, laisten Sointulassa, jossa,,haavesosialisti,, lvlatti Kurikan tyotoveri A.B. MikelA edusti marxilaista suuntausta. Pohjois-Amerikka on ollut utopioiden kultamaa, jossa on versonul satamd;rir erijajsia utopjayrityksi;. Sosjalistisren uto

12 piayhteisdjen lisdksi monet uskonlahkot kuten kveekarit tai mennoniitat voi lukea saman kesitteen piiriin. lhan neyhte isku ntia on ollut muissakin maanosissa, niin myds suomalaisyrityksia. Eivdtka kaikki utopiayhteis6t ole pienili, silld niihin voi laskea myds vapautettujen neekeriorjien Liberian tai juutalaisten ls- rae n. Suomalaisten ihanneyhteisdt Siirtolaisuusvirtojen kannalta suomalaisten ihanneyhteiskunnat sijoittuvat kovin er i tavalla sek; siirtolaisuuden mittasuhteita etta sen muuta merkitysta ajatellen. Suo- Teulukko 1. Suomalaislen perunamai ihanneyhtaisdt Nimiia paikk Kestol Asukkaira2 Valtaid ologia Johr.iar lai luottamush nkil6r Uusi J ru$lem Sierra Leone Amurinmaan yhtiii Strelok, Venaje Chillagoa Oueensland, Australia Soinrula Briirlainen Kolumbia, Uskonnollin n Valistusfilosofia 50 Sosialistinen 80 Sosialistinen r000 Soslallstinen August Nordensk old Fridolf Hook Matti Kurikka [,4atti Kurikka A.8. Makel; S.mmon rakojal Britiilainen Kolumbia, sra rst nen Teosofinen Marti Kurikka Red Dser suunnirelma 1899,1899 Nallonalistinen Konni Zilliacus Kal lornia. USA Georgian osuusfafmi Georsi., USA Kariala-Kuume Neuvosro Karjala Paradiso'suu nnitelma S r 19j O Natronalrstinen Sosralrst nen 50 Sosialistinen Sosiallst nen Os!ustoiminta Sosial sf nen Osuustormlnta Sosialisiinen Vegetaristinen Ee.o Etkko Oscar Norflng Williarn Keskinen Alex Kauhanen ym Matri Tenhunen Oscar Corgan ym. Lauri Karila Rjo de Jdnerro, Brasllia Domrnikaaninen lasavaita Colonia Finlandeta Mrsrones, Argenir na Colonia Villa Alborada Paraguay r 50 lukul r 140 r 906 r ] Vegetaristinen Vegetaristinen H -D. Pennanen Oskari Jalkio Arttur So^ni Eeto Laa aia Emmau5 Jokroinan Suom Ymparistd iike Berit Elfvins lerarden ihannesiiftokunrien ajoituksen rnebritt emlnen on vaikeaa Tamii koskee eriryisestr nirden e(ty!s luonreen lakkaamista ja muutosta tavalliseksi sirrtoia,sasutukseks. Tama medittelypulma liiltyy eritolen osuusfarmeihin ja Eiekj Amer kan yr tyks n. _Yhr ensa lyhytaikalset asukkaat la apsei mukaanlukien siirtokunnan koko aikana. 10

13 mesta on muuttanut noin miljoona ihmiste. Tasta virrasta utopiasiirtolaisuus muodostaa vain pienen osan lukuunottamatta Eteld- Amerikan siirtolai.uutta. Suomalaisten ihanneyhteiskuntayrityksi; on ollut lehes kaksikymmenta {taulukko ). Ensimmeinen, yritykseksi jaenyt hanke oli vuonna 1792 Sierra Leoneen kaavailtu suomalais'ruotsalais-englantilainen Uusi Jerusalem. Pari vuotta ennstti toimia seuraavan vuosisadan suomalaisten ihanneyhteisd, vuonna 1868 perustettu Amurinmaan yhtici Tyynenmeren rannalla. Kolmanteen ryhmaen kuu luvat utopiasosialisti lvlatti Kurikan perustamat kolme yhteisde. Niist; lyhytikiinen Chillagoen telttaleiri syntyi Australiaan Oueenslandin osavaltioon vuonna l\4erkitt;ivin yritys, Sointula, perustettiin Brittileiseen Kolum' biaan vuonna Se hajosi vuonna 1905 ja Kurikka perusti viela kolmannen yrityksens; Sammon Takojat liihelle Vancouveraa. Colonia Finlandesan perustival vuonna 1906 Ar genirnaan rsaarinvaltaa pakoon lahteneer suomenr!otsalarset johrajanaan mustalarsparonrra tunaei tlr A.thur Theeleff. Viipurissa!uonna 1871 synty' nyt Thesleff oli origin lli kultruufipersoona (Kuva Teuvo Peltoniemen ark.j S!omen utop asr,rrola suus kreldutuu pallon Matii Kurilbn e amaohislord,rn Kulkka Derusl kolme yhreisoa Austrl ran Chill.goen la Kdnadan Soinr! '.' j, S.rrrmo- T l.ot.r' {/u.d TeuJo Pp'ro.ier! en Utopiasosialistisissa hankkeissa myos suomalaisnationalismi oli esille. Kansallismieliset piirit katselivat vuonna 1899 suoja' paikkaa tsaarin sorrolta "Uudelle Suomelle" mm. Red DeeristA Albertasta Kanadasta. Kansalliselta pohjalta hank ittiin Kuubaan suomalaisyhteisoi vuonna ltabon yritys totelrtui osittain klritenkin amerikansuomalarsen tvctvden liik keen jasenten voimin. Toinen Kuub?n yritys, vuonna 1906 alkanut Ponnistus oli viela leimailisempi tvovaenhanke. Kurnpikin yhteisd kesti vain lyhyen aikaa. Selvimmin suomalaiskansalliselle pohjalle syntyi Colonia Finlandesa lvlisioneksen laaksoon Argentiinaan vuonna Sen perusti tunnettu kulttuuripersoonallisuus Arthur Thesleff. Suomen 1920-luvun "rropiikkikuume" synnytti nelje siirtolaslrunnitelmaa, joista 11

14 kolme toteutui. Tdm;n ryhman taustalla olevissa piireissa kannatettiin vegetarismia. Paradiso'suunnitelma vuonna 1925 jei pelkeksi haaveeksi. Vuonna 1929 perustettiin Penedo Brasiliaan ja vuotta mydhemmin Viljavakka Dominikaaniseen tasavaltaan. Samaan aikaan vegetaristeja siirtyi mycjs '1920-luvulla alkaneeseen Colonia Villa Alboradaan Paraguayhin. Tydvaienliikkeen osuustoiminta'aate syn nytti Yhdysvalloissa kaksi osuusfarmia, Kalitorniaan vuonna 1912 ja Georgiaan vuonna Nait; yrityksi; voidaan pltiiii myos Kuuban Ponnistus-siirtokunnan henkisind sukulaisina. " Karjala-kumeen" aikana amerikansuomalaiset perustivat ja 1930-luvulla Neuvostoliittoon useita suomalaiskommuu' neja. Kommuuna Kylvdj; perustetti;n vuon. na 1922 Rostovin liihelle Va lkoven ijjalle. ta-karjalassa sijaitsivat mm. kolhoosi Siide Aunuksessa, Hiilisuo Petroskoin lahella ja Vooganperd Uhtualla. Uusin ihannesiirtola on Jad Hashmonan suomalaiskibbutsi lsraelissa. Sen perustivat lsraelista kiinnostuneet kristityt suomalaiset vuonna ldeologisesti samansukuisia yrityksia ovat my6s vaihtoehtoliikkeen ryh' mat, mm. Emmaus-yhteisdt koti-suomessa Jos utopiayhteisdt jaetaan perinteisesti maallisiin ja uskonnollisiin yhteisdihin, suo malaisyrityksisti valtaosa kuuluu edelliseen ryhmeen. Sosialistinen tai tydvaenhenkinen aatemaailma oli kahdessatoista yrityksesse, uskonnollinen seitsem;ssi ja suomalaisnationalistinen viidessii. Vegetarismi oli valtaaate viidessa yrityksessa, jotka korostivat myds pasifismia. Paluu luontoon oli iskusanana kaikissa Eteld-Amerikan ihanneyhteisdissa. Uudessa Jerusalemissa tavoitteissa oli mukana uskonollisuuden lis;ksi valistusajan yhteishumanismi. Suurimman osan, eli l5 ihanneyhteiscjn j6senet olivat tydvaenluokan edustajia. Kes' ki- ja ylaluokan sivistyneistdn yrityksia oli kymmenen. Joihinkin yhteiscjihin, kuten Colonia Finlandesaan ja taboon. tuli mydhemmin taustaltaan erilaisia jasenia. Suomalaisten ihannemuutto ei ole ollut mdarellisesti merkittdv6a. N,4utta ihannesiir, tolaisuudessa ei olekaan kysymys muuttamisesta ja matkustamisesta konkreettisessa mielessd. Se on henkiste matkallaoloa, levotonta paremman maailman etsimiste, jossa itse maanpbsllb matkustaminen on vain valine. Kaukaiset seudut tuntuvat paremman maailman etsijdistd houkuttele, vilta ja siksi ihannesiirtolaisten joukossa on niitdkin, joiden muuftomatkat yhteenlaskettuina kiertevdt ympari maapallon. Si jrtolaisuustutkimus askaroi yleensd kdsiteparilla "lehtdmaan tydnto" ja "kohdemaan veto". Utopiasiirtolaisuuden osalta ne eivet ole kovin tdrkeita. Mluuton syy oli lahtijdiden mielessa, aatteessa sinbn$, ei niink;an maassa eikd matkan pddssd Uuden yhteiskunnan muodot lhanneyhteisd on pienoismaailma, jossa yhteiskunnan ongelmat on saatu siihen kokoon, etta niite voidaan kesitellii yhteisesti. Yhteisdn jasenet ovat laheisesse tekemisissd toistensa kanssa ja voivat samaistua yhteisddn. Yhteisd ei ole kasvoton valtiovalta, vaan kaikkien tajuttavissa oleva pieni kokonaisuus. Yhteisdn on annettava jasenilleen peruspalvelut. Sen on suojeltava jiisenidan ulkomaailmalta seka pidett;ve ylla sisbistd jarjestyste. Sen on huolehdittava seka henkisten ett6 materiaalisten perustarpeiden tyydyttamiseste seke turvattava yhteisdn perinteen siirteminen uusille jiisenille. Klassisissa ihanneyhteisdisse pyrittiin niiihin kaikkiin. Tyypillisesti peatcisvalta, tyo, jarjestyksenpito, asuminen ja ruokailu hoidettiin yhteistuumin. lmonissa yritettiin uudistaa uskontoa. poliittista ajattelua, perhettd ja koulutusta. Tete varten eristyttiin ympardiveste yhteiskunnasta. Suurin osa suomalaisista ihanneyhteisdiste kokeili vain osaa utopiayhteisojen mahdollisuuksista. Vaihtelu oli suurta. Taydellisimpid ihanneyhteiscjja olivat Sointula ja Penedo. Niiss; yritetliin rakentaa aivan uutta maailmaa. Useita ihanneyhteisdjen piirleitd on myds Amurinmaan yhteisossi, 12

15 Georqian osuusfarmrn rpser esiriele\ialpostitoimlsror edessa ennarysk!rp rsaa, joki paino, 62 paunaa 28 k loa. (Kuva Te!vo Pell.,niemen.rk ) 4- kah.lessa muussa Kurikan yrityksessa, osuusfarnleissa, Karjala-kuumeessa, Jad Hashmonassd ja EnmaJksessd. Vdhiten ulopiapi:r teiti oli Kuuban yrityksissa ja Viljavakassa. Suomala sylrlp \.jen ylei(.n Jlopiapiirre koskee tyonjakoa. Kymmenen yhteis6a noudatti samapalkkaisulrtta. Yhta monessa asutliin yhdessd. Yhteisruokailumahdoll isuus oli arjestelty viela Lrseammassa Joissakin yhteisciiss; palkka korvatriin sosiaalisilla palkkioilla tai vastakirjaan merkiryilla tule vaisuuden saatavilla Sointu,assa myds tava, rat jaettiin tarpeen mukaan. Trste syntyi jatkuvia k iistoja. Suomalaisten utopiiyhte isku nnat tuntuvat oleen demokraattisempia kuin rrlkomaiset esikuvansa. Asioista paatettiin yh teiskokollksessa kolmessatoista ihannesilrto- 13

16 lassa. Joissakin - kuten Penedossa - karismaattinen johtaja pystyi kuitenkin ohjailemaan peetdksie. Vain harvoissa suomalaisten ihanneyhteas6iss; puutuftiin seksuaalimoraaliin tai lastenkasvatukseen. Niikyvimmat poikkeukset olivat Sointula ja Penedo. Sointula perusti lastentarhan ja Uuskallio suunnitteli aluksi, ette Penedossa tultaisiin lasten opettamisessa toimeen ilman kouluakin. Viidesse yhteisossa oli oma koulu, silloinkin l:ihinnii joko yhdyskunnan suuruuden vuoksi tai kuten Colonia Villa Alboradassa siksi, ettei valtio aluksi jerjestenyt koulua. Mutta missaan ihanneaatetta ei p:i5sty vilittdmaan suoraan jalkipolville, vaan kouluissa noudatettiin ympirciivin yhteiskunnan oppitavoitteita. Useimpien yhteisdien l6helle ei ollut valtion hoitamaa poliisia tai tuomioistuinta. Ainakrn kahdeksassa yhteisdssa sisiiinen jdrjestyksenpito oli omilla harteilla. korostetuimmin ehkd Colonia Finlandesassa. Alkoholiin ja viikivaltaan liittyvat kiistat hoitettiin omassa piirissa. Monet suomalaisten ihanneyhteisoista kaantyiv;t kuitenkin ympe16ivin yhteiskunnan oikeusistuinten puoleen omia kiistoja hoitaessaan. Nain tapahtui ainakin Sointulassa, Sammon Takojissa, Penedossa ja Georgian osuusf armilla. Yhdenmukainen piirre oli utopiayhteiso' jen miesvaltaisuus. Sammon Takojiin ei aluksi naisia huolittukaan, mutta kaikissa siirtokunnissa epatasainen sukupuolijakauma aiheutti ongelmia. N;kyvimmin tima tuli esille Sointulassa. Yhteiscjjen jdsenten heterogeenisuus tietenkin vaikutti niiden kohtaloon. Kaikissa ihanney hte isku nn issa oli koko jou kko sopeutumattomia. Oikeastaan misssen yhteisossa jisenkarsinraa ei tehty-eike voitu tehde perusteelliseati ja joutomiehet seka kapinoiiat aiheuttivat hankaluu ksia. Kuudessa yhteisdss. tijmai johti uuden erillrsen yrl tyksen perustamiseen. Narn kavi mm. Sointulassa, Georgian osuusfarmilla ja Jad Hashmonassa. Lahes kaikissa yhteisdisse esiintyi paluumuuttoa kotimaahan tai jatko' muuttoa muualle ihanneyhteis6n sijaintimaassa tai maanosassa. Pako, protesti,a maallepako Monet ihanneyhteiskuntien idsenet pakeni. vat turvattomuuden tunnettaan. Tame liittyi industrialismiin ia kaupungistumiseen ia niiden mukana tulleen eliimiin monimutkaisuuteen. Australian Oueenslandiinkin ldhdettiin "pois riistajien maailmasta". Suomalaiset olivat jattdneet taakseen ahdasmielisen suomalaisen byrokratian ja tiukan sisiisen kontroliin. Tdsse suhteessa utopiasiirto la isuusk in on pakoa. Tyoveenaatteen siirtokunnissa hylittiin kapitalismi, kansallismielisissa siirtokunnissa tsaarin sorto. Suomalaisten utopiayhteisdt voi tulkita protestina sille, etrei tosiasiassa juurikaan ollul mahdollista saavuttaa ihanteita, joita kapitalistinen yhteiskunta maalaili. lhannesiirtolat ovat yhteiskuntapakoisia tapoja uudistaa maailmaa. Sisdiseen pakoon yhdistyi maallepako. On sindnsii luonnollista, ette ihanneyhteiskunnat perustettiin maaseudulle, kauas muusta maailmasta. lmutta suomalaisten utopiayhteiskuntia tuntuu leimanneen korostunut halu maalle. Tama key erinomai' sen hyvin ilmi Kuuban tai Georgian osuusfarmin mainoksista, joissa maalailtiin kau. nopuheisesti maalaiseldmen ihanuuksia. Lehes kaikki suomalaisten ihanneyhteis6t olivat ainakin aluksi maanviljelytiloja. Kaipuu maalle oli niin voimakas, ettei paikanvaiintaa harkittu perusteellisesti. Georgiassa mentiin toisten hylkai;m5lle maatilalle, josta maksettiin kymmenkertainen ylihinta. Penedo oli tyhjiin imetty kahviplantaasi. Colonia F inlandesa perustettiin kivikkoiseen metseen, vaikka jo parinkymmenen kilometrin piidssa olisi ollut hedelmalli5ta punamultaa. Kuubassa jopa hankitun maan om istussuhteet osoittauturvat epaselviksi. Edellytykset maanviljelyn onnistumiselle eivat olleet kovin hyvid. Vain viidesse j;senind oli mainittavammin maanviljeliioite. Colonia Finlandesassakin he tulivat yhteis66n vasta sen mydhemmes$ vaiheessa. Maanviljelye ja eldmiie hankaloitti sekin. 14

17 etta ldhes kaikilta suomalaisten ihanne" yhteisoilte puuttui p;domaa. Elettiin jatkuvassa velkakierteesse, mik; tuli selvimmin esille Amurinmaalla, Sointulassa ja Penedossa. Useimmissa ihanneyhteisdissd oli Suomiseura - Penedossa kaksikin ' ja monenlaisia harrastuspiireje. N4yds sauna rakennettiin l6hes joka yhteisddn. Penedo tuli taste syystd mydhemmin tunnetuksi koko Brasiliassa. Useimmissa siirtokunnissa elefeltiin suuri. suuntaisia ajatuksia siirta; koko Suomen kansa uuteen paikkaan ja yhteiskuntamuotoon. Suomen kieli oli oleellinen. Usein opettaja oli ainoa vieraskielinen yhteison jasen. Suomalaisten ihanneyhteisot olivat itseriittoisia idyllisid suurperheitd, joissa ilot ja surut yritettiin jakaa tasan. Ne koettivat olla Suomi pienoiskoossa ilman is;nmaan huonoja puolia. lkuiset utopiat Ldhes kaikissa yhteisdissd oli riitoja ja erimielisyyksiii. Ne liittyivdt useimmiten taloudellisiin vaikeuksiin kuten Penedossa, jossa - kuten monissa muissakin yhteisdissa - painiskeltiin suurten lainojen kanssa. Kiistoja keytiin myds tavoitteista, kuten Sointulassa. Kolme suomalaisten ihannesiirtokuntaa jiii pelkiksi suunnitelmiksi. Kovin monta vuotta ei ihanne-elem5; vietetty missain. Vaikka Etelii-Amerikan yrityksissii elettiin vuosikymmenii suomalaisyhteisciind, niiden utopialuonne laimeni parissa vuodessa. Pisimpden pysyivat tesse suhteessa pystysse Yhdysvaltojen osuusfarmit, joiden loppu liittyi pula-aikaan ja maaltapakoon. Suomalaisten ihanneyhteisdt ovat siis enimm;kseen osoittautuneet pettymyksiksi. Mutta epeonnistuneinakine ovat toteut- Valokuvaaja Matti Aaltonen harjoittelee Penedossa Bras iassa sambaa Kirsri Toivosen kitaransoiton saestvk sel a- (Kuva Teuvo Peltoniemi ark.) l5

18 ,,Toivon ja pelon utopiat" kuinka oman vuosisatamme utopiakirjallisuus on ollut pikemminkin pessimististen, totalitaaristen yhteiskuntien ennustelua kuin kuvia lo- \ pullisesta satumaasta. paras esimerkki neisti on George Orwellin teos,,1984,,. pelon, tuhon ja erityisesti ydinsodan \ aiatukset ovat levinneet viime vuosikym- menin6. Ensimmeiste kertaa historiassa ihmi- sellb on todella mahdollisuus tuhota koko \ sukunsa kerralla. yha selvemmin ovat tulleet esille ne kaksi mahdollisuutta, jotka ihmiskunnalla on edessain, taivas tai helvet- ti, utopian kaksi earipaetd: kehitys parem- \ paan rat erenemtnen kohti tuhoa. Tdmb kaksijakoisuus se, ertd jatkuva talouskasvu on yhtalailla utopiakuva yhdis- tavat varhemmat suomalaiset ihanneyhteis kunnat uudemdiin: aikamme vaihtoehroliik, keiden konkreettisiin yrityksiin. Kasvu-utopia on toiminut riistemelle kehitysmaita ja luonnon kustannuksella. Se on ollut sokeiden utopiaa. Vaihtoehto- liikkeet pyrkiviit yhteiskuntaan, jossa har- monia ei vallitse vain ihmisten valilla, vaan \ mvcis ihmisen ia luonnon kesken. Niiden sanoma on, ette pessimistinen utopia voi- daan pys5yttdd. Uusissa vaihtoehtoliikkeiden utopioissa kuten Emmaus,yhteis6issd ole kysymys paluusta luontoon, kuten suomalaisten Ete- la.amerikan stirtoloissa, vaan sovun hank-! krmi(esta luonnon ja rekniikan kanssa. Erotukseksi aikaisemmista uudet utopiat eivat ole pelkdstadn lopuliisen tuhon ennus tuksia, vaan ihmisen vaikutusmahdollisuuk sia korostavia utopioita. yhteiskuntapakoisten ihannesitrtoloiden vastakohrana pidetdan yhteiskuntahakuisia ultdistuslrkkeitd kuten poliittisia puolueita. Valinta neiden velille oli tehteve tvdvaen- ) liikkeen piirissa siina vaiheessa kun haavesosialisteista - kuten l\,4atti Kurikasta tehtiin Sointulassa pes6ero marxilaisen tydvaenliik- keen hvv6ksi. l lmutta nyt maailma on muuttunut. On j;lleen pohdittava ovatko ndmb kaksi kdsitet- taneet utopiayhteisdien perimmeista roolia, auttaneet nekemdan mista on kysymys, mite on muutettava ja miten siihen voidaan pyrkid. Utopiayhteiskunnat auttavat meita ymmertemasn paremmin seka itseemme etta yhteiskuntaa ja molempien suhdetta luontoon. Ne ovat sosiologisia kokeiluia, joissa testataan yhteiskuntaa mikrokoossa. ll4iten ihmiset reagoivat uudessa ymperistdssd, erilaisessa luonnossa, taloudellisissa vaikeuksissa? l\4iten ihmisten kanssakdyminen muuttuu, kun side perinteiseen ja totuttuun on katkaistu? Voidaanko tydnjakoa, perhetta ja asumista muuttaa? Utopia on inhimillisen ajattelun eres peruskategoria: pyrkimys lopulliseen hyvdan ohjaa ihmisen ajattelua enemm;n tai vdhemman. TamA nakyy myos konkreettisten utopioiden runsautena. Utopiayhteisdt niin maallaset kuin uskonnollisetkin ovat merkkeje ihmisen pyrkimyksestd korkeampaan. "Unelmissa me paasemme osallistumaan siihen, mikd on meite itse6mme suurempaa", kirjoittaa lvlartti Lindqvisteoksessa "Hyva eldme". Utopiayhteisdn iasen tunnustaa olevansa osana ihmiskuntaa ja muutosprosessia, johon jokainen pystyy halutessaan hitusen vaakutta maan. Utopiayhteiskunnat edustavat pako luonteessaankin optimistista maailmankatsomusta. Ne korostavat ihmisen vaikuttamis mahdollisuuksia. Filosofi George Kateb sanoo utoplayhteisdjen toimivan kaikkien yhteiskun tien omanatuntona. Ne laajentavat ihmisen ajattelua ia ymmdrrysta, ja osoittavat kuinka monet asiat, joita nyt piddmme luonnollisina ja yleismaailmallisina totuuksina voidaankin halutessa muuttaa. Tamin ymmdrsi hyvin J.K. Kari, Bellamyn utopiateoksen "Vuonna 2000" suomentaja, joka kirjoitti: "Kirja avaa ikaenkuin itsestaen lukijan silmet ndkemdan useita nykvisi6 luonnollisiksi ja oikeudenmukaisiksi luuloteltuja oloja toisessakin valossa." Vaihtoehtoli ikkeen utopiat 16

19 taa hedelmallinen suhde yhteiskuntapakoisten ja yhteiskuntahakuisten liikkeiden vailille? l\4ite tekevdt ne, jotka haluavat pdest; utopiaan ilman timan maailman jdttlmistd? Terkeintai lienee silloin itse sana utopia. Utopia voi olla tavoitteena myds yhteiskuntahakuisilla uudistusliikkeill6. Yhteiskunnan sisella toimivat voivat toteuttaa utopia'aatteita ornassa arkiymparist6ssden. Tarkeinte on utopiaan pyrkiminen. se etti tavoitteet asetetaan kyllin korkealle. Sinne ei tarvitse peeste. Utopian luonreeseen kuuluu, ett6 se on saavuttamaton. Lehteet Ks. Peltoniemi, Teuvor Kohti parempaa ma ilmaa - suomalaisten ihannesrirrokunnat 1700 luvutta nykypaiva6n. Otava. Keuruu FNNSH UTOPAN COLONES OVERSEAS Toward a Better World The utopian colonies founded by Finnish emi 9r nts stand apart qurte drstrnctly when consrdered from the standpornt of the magn,rude ol the migratory movements dnd their significance in other respects. The number of persons who have emiqrated from Finland amounts ro roughly a rnil ion. Emigranrs wirh Uropian ideas accouni for on y a rna p opo,on of rhp rord, nurrrop e\ceptr^g the ones wiro serrled n Sourh Ameflc There have been alrogether nearly twenry dttemprs by F nnish emigranrs to found Utopr n colonies (Table 1). The firsr scheme dates back to 1792, when a F nnish Swedish Britrsh plan was conceived for rhe esrablishmenr ot.r "New Jerusalem n Sierra Leo. np 1 never qol pasl the plannrng naqe The nexl attempt al org:nrzrng a Utopia iook p ace n 1868 n the territo.y of Amur, on the Pircif c coast, b!i the venture iarled insrde two years. The th rd calegory comp ses rhe rhree colonies founded by the Utopian Socialisi M.rrt Ku kka. n 1900, he organrzed the shon.lived lent camp of Chillogoe ln Oueensldnd, Austfal a The besl known of h s undertakinss was rhe Soantula colony estabrshed jn Brtrsh Coumbra in 190l Alter!t broke up n 1905, he tr ed a third lime by organizing the colony cal ed Sammon Takojat lforqers of the S.rmpo Ta isrnan) nerr Vancouver, Can ada. Finnrsh ^ar,onal,sm was a so p.ese.1 in rhe ljropran Socralisr undertak,nqs. Patrrotrc groups looked fo, a place ol refuge from Czalst tyranny in 1899, for a "New F nland,'wh,ch rhey hoped to esiablish in, for 1n5tsn"B, the Red Oeer region of A Finn sh communrry lorrned on n nationalist brsis was esrablrshed n Cuba in 1904 fmembers of the Finnish-American labor movemeni participated in this "ltabo" project. A second attempt to round a colony in Cuba was made a couple ol years tater. Called Ponninus 1=Endeavor), ir bore an cven more promrnent proletarran stamp. Both undenakings The Colonia F nlandesa esrablished n the Misiones valley n Arq ntina in 1906 v1jas rhe mosr consrprcuously narionalisric of rhe Finnish cotonial underrakings. lts founder, Anhur Thesleff, was well known rn the cultural circles of F,l\tand. lhe "rroprcal {ever" that swepr across Fin and rn rhe qave brrrh io four Uiopran pro,eds. thr e oi whrch were carried our The people n volved were ad!ocntes of vegeta(an sm. The Parad so scheme of 1925 never materiatized. n 1929, rhe Penedo cotony was ertabiished in Brazrt, and the next year. the Viljavakka (Gra,n Basker) coony rn the Domrnican Republrc. Around rhe $me iime, F n^ sh vegetarians lorned the Coronia V lla Albora'lo, eslabtrshed n the 920s in paraguay The workrng.cl.rss cooperarive movemenr ted ro the founding of two cooperative farms n the Untted Srates, one in California in 1912 and lhe other in Georsia ln 1921 These underrakings mrsnr oe regarded as sprrirual co!sins of rhe Ponnrsrus During the peiod of "Karelian fever" afrer ihe Russian RevolLrrion. Finnish Americans esrabtished a number of Frnnish communes in the Soviet Unon in the 1920s and 1930s. The corrrmune named Kyfv:ije (=Sower) wa! founded h 1922 neal Rosiov, White R!ssra ln Easr Karelra, lhpre were,r number of F nnrsh kolhozes, or cottecirve tarms, such as *ide lrayl n Aunus 1O onetz), Hritisuo icoal BoS) near rhe town of Peirosk.J (petro2a vodsk) and Vonganper, n Uhtua (no,"a Karevara, The latest idealistic colony rs ihe Frnnrsh kibbuts ol J3d Hashrnona in lsrae. li was founded by F nnrsh Chr nrads. interested n sraet in deolog caily relared undertik ngs have been o'gan l- 17

20 rzed by movements like the Emmaus societies in lf Utopian commun ities are divided traditionally into secular and religious calegories, ihe malorily of the Finnish undertakr^9s fall inro the lormer category. Twelve of the Frnnish undertakinqs represenied the Socialistic or otherwise proletarian ideology. seven of them religious ideals and ilve natronalrstlc F nnish ideals. Vegetar anism was lhe dorn nanr feature of tive undertakings, which also ernphasized pacifism. A back to narure slogan iden lified all the Utopran co onies establrshed n South Amenca. Besides religion. rhe aims of the New Jerusalem promoters were colored by the general humanism of the Period of Enlightenment. The members of the majo.ity, o/ 15, of the Jrop,dr colon es oelonged ro 'bor orqdnr/jr:ont nte lectuals from the middle and upper classes were behind ten of the undertakings Members wrth differing lrackgrounds ioined some ol the communrties, like Colonia Finlandesand l'tabo, at Nume.ic.lly. Finnish migranrs with idealistrc objectives compris no significant group. How. ever, in Utopian emigration, the essential matter is by no means the mrgratory act and travel in the concrete sense. What counts is joyrneying as a spiritual endeavor, amounting to a resrless quesr for a berter wor d, wherein lhe act of traveling from place to place rs only a means towa.d an end. Faraway places seem alluring to seekers after a beiter world and that is why amonq the Utopian e'niqrants there are those whose journeys ultimately Nligration research generally wrestles with the concepls of "push' (frorn the land of departurel and "pull" lroward ihe land of desrnarron) From rhe standpo nt of Utopian emiqraiion, these lactors are not very important. The reason for nig.drio^,esided :n rhe.nigr 'nls.ni4d. Loraposi^q a. rde.r, rather thzn n rne native country or rhe dest nairon overseas. 18