TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

2 Sisältö YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Laadullinen analyysi Ohjelman hallinto ja seuranta Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Välittävät toimielimet Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Valvonta Seurantajärjestelmät Seurantakomitea Kohdatut merkittävät ongelmat Tarkastusviranomaisen toiminta Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Arviointi TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Esimerkkihankkeita Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi

3 2.2.2 Kohdatut merkittävät ongelmat Esimerkkihankkeita Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Esimerkkihankkeita Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut merkittävät ongelmat Esimerkkihankkeita OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN TEKNINEN TUKI TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN...61 LIITE 1: ESR-ohjelman edistyminen: Koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritiedot...67 LIITE 2: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelma-asiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan...79 LIITE 3: Tapahtumakalenteri 2011 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys ohjelmat...81 LIITE 4: Valokuvia rakennerahastotapahtumista

4 YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut toimintalinjat ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella. Ohjelmaasiakirjan rahoitustaulukossa on oma ESR-kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. Ohjelmakauden hitaan alun jälkeen toiminta Manner-Suomen ESR-ohjelmassa saavutti vuoden 2011 loppuun mennessä jo hyvän volyymin. Ohjelmarahoituksella oli tuolloin käynnistetty hanketta. Ohjelman julkinen rahoituskehys on 1,414 miljardia euroa, josta oli vuoden 2011 loppuun mennessä varattu hankkeisiin 83 % ja maksettu 40 %. Kaikkein ripeimmin maksatukset ovat edenneet toimintalinjoissa 1 ja 2. Seuraavaksi parhaiten on toteutunut toimintalinja 3. Hitaimmin maksatus on edelleen tapahtunut toimintalinjassa 4. Projekteissa oli vuoden 2011 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli henkilöä ja projektin loppuun suorittaneita oli yli henkilöä. Aloittaneiden osalta on saavutettu 69 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (52 %). Uusia yrityksiä oli perustettu vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä , joten tavoite on huomattavasti ylitetty (171 %). Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli , mikä sekin ylittää asetetun tavoitetason lähes kaksinkertaisesti (171 %). Suurimman osan ESR-hankkeista on nähty edistävän selvästi kumppanuutta sekä tuottavan innovatiivisia tuloksia. Arvioitsijan mukaan sosiaalisia innovaatioita luodaan suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko ensisijaisena tavoitteena tai sivutuotteena. Verkostoista ja yhteistyöstä saatu hyöty on arvioitsijan mukaan lisääntynyt selvästi hankkeiden ja ohjelman edetessä. Arvioinnissa nousee esille myös ESR-rahoituksen merkitys kansallisen kehittämistyön liikkeelle panevana resurssina. Arvioinnin mukaan suurin osa, noin 70%, ESR-tuella rahoitetuista toimista on sellaisia, jotka eivät olisi lainkaan toteutuneet ilman ESRrahoitusta. Suomen ja globaalin taloustilanteen haasteet ovat vaikuttaneet myös ESR-ohjelman toteutukseen. Kuntarahoitusta ei ole kertynyt odotetussa määrin ja kun valtionvarainministeriö ilmoitti vähentävänsä valtion vastinrahoitusta vuosina , on välittävien toimielimien ollut tarpeen suunnitella toimintaansa uudelleen. Tiukka taloustilanne on mm. hillinnyt yritysten osallistumista erilaisiin kehittämistoimiin. Myös työelämäkynnyksiä madaltavien toimintamallien kehittäminen on muuttunut haasteellisemmaksi. 3

5 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on asetettu projekteissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen lukumäärää koskevat tavoitteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen indikaattoreiden vuosittainen toteuma. Vuosittaisia tavoitteita ei ohjelma-asiakirjassa ole asetettu. Arvioitaessa ohjelmassa määriteltyjen strategioiden toteutuksen tehokkuutta indikaattoritietoihin perustuvien näkymien mukaan olemassa olevilla resursseilla pystytään saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet (Manner-Suomen ESR-ohjelman strateginen arviointi vuonna 2011, Oulun yliopisto). Ohjelma etenee toimintalinjaa 4 lukuun ottamatta varsin hyvin aikataulussaan. Tavoitteiden saavuttamisessa pisimmällä ovat toimintalinjan 1 hankkeet. Kuitenkin toimintalinjan 4 uudet käynnistyneet hankkeet ovat päässeet hyvin vauhtiin. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007) Tuotosindikaattori Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma ,9 % - naiset Toteuma ,1 % - yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 0,0 5,3 19,5 22,9 21,5 69,3 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma ,9 % - naisten perustamat yritykset Toteuma ,1 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 16,5 36,3 51,2 66,7 170,8 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma ,2 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma ,8 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 15,9 32,6 51,1 71,5 171,0 Projekteissa oli vuoden 2011 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli henkilöä ja projektin loppuun suorittaneita oli yli henkilöä. Aloittaneiden osalta on saavutettu 69 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (52%). Uusia yrityksiä oli perustettu vuonna 2011 yhteensä ja koko ohjelmakaudella yhteensä , joten tavoite on huomattavasti ylitetty. Yrityksiä on syntynyt runsaasti ESR-osarahoitteisissa yritysneuvontahankkeissa, joita on ollut sekä valtakunnallisessa että alueosioissa. Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli , mikä ylittää asetetun tavoitetason lähes kaksinkertaisesti. 4

6 Projekteissa aloittaneista 46 % on vuotiaita. Yli 64-vuotiaita oli vuoden 2011 loppuun mennessä hieman yli henkilöä. Aloittaneista opetushenkilöstöön kuuluvia oli henkilöä. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on toteutunut yli 4,4 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää. Erilaisiin projektien järjestämiin tiedotustilaisuuksiin on osallistunut lähes miljoona henkilöä. Ohjelman avulla henkilöä on suorittanut tutkinnon tai osatutkinnon. Hankkeisiin mukaan tulleista yrityksestä lähes 52 % on alle viiden hengen yrityksiä. Tarkemmat koko ohjelmaa koskevat ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritaulukot ovat raportin liitteenä Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2011 lopussa. Taulukosta näkyy maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajien hyväksymät kokonaiskustannukset sekä komissiolta vuoden loppuun mennessä saadut maksut toimintalinjoittain. Taulukossa on myös eritelty Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Maksujen Komissiolta suorittamisesta saatujen tuensaajille maksujen vastaavan elimen kokonaismäärä maksamat menot 1 Toimintalinja , , , ,35 Toimintalinja , , , ,52 Toimintalinja , , , ,15 Toimintalinja , , , ,57 Toimintalinja , , , ,99 Yhteensä , , , ,58 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , , , , , ,60 1 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen jälkeen maksatukset ovat kuitenkin lähteneet toteutumaan pääsääntöisesti ripeästi kuten seuraavasta taulukosta ja kuvasta käy ilmi. 5

7 Taulukko 3: Julkisen rahoituksen maksatusten eteneminen toimintalinjoittain TL ESR Kansallinen julkinen Yhteensä Kehys Maksettu kehyksestä % % % % % % Yhteensä % Vuoden 2011 loppuun mennessä oli julkista rahoitusta maksettu yhteensä 566,2 miljoonaa euroa, mikä on 40 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Nopeimmin maksatukset ovat toteutuneet toimintalinjassa 2. Toimintalinja 4 on edennyt koko ajan muita toimintalinjoja hitaammin, ja sen toteutumista on seurattu tarkkaan. Kuva 1. Julkisen rahoituksen maksatusten eteneminen toimintalinjoittain Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 Yhteensä 5 % 0 % 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Maksatukset toteutuivat Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa vuoden 2011 aikana riittävän hyvin, joten N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden ESRtoimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (566,2 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2011 lopun N+2 minimivaateen (394,3 milj. euroa) lähes puolitoistakertaisesti. Rahoituksen käyttö toimintalinjoittain ja rahoituslähteittäin Vuoden 2011 loppuun mennessä Manner-Suomen ESR-ohjelman julkisesta kehyksestä oli varattu 83 % ja maksettu 40 %. Maksatustahtia on pystytty pitämään riittävän nopeana mm. tilapäisesti lisätyn henkilöstön avulla. Eniten rahoitusvarauksia suhteessa julkiseen kehykseen oli tehty teknistä tukea lukuun ottamatta toimintalinjassa 3 (88 %), julkisen rahoituksen maksatukset olivat puolestaan edenneet ripeimmin toimintalinjassa 2 (44 %). Vähiten varauksia ja maksatuksia on tehty toimintalinjaan 4 (42 % ja 18 %). On huomattava, että ohjelmatasolla rahoitettavaksi hyväksytyistä hankkeista 83 % on edennyt toimeenpanossa maksatusvaiheeseen asti (1 868 / kpl). 6

8 Julkisen rahoituksen suhteen tarkasteltuna keskimääräisesti suurimmat hankkeet löytyvät toimintalinjasta 2 ja pienimmät hankkeet toimintalinjasta 4. Toimintalinja 2:n hankkeissa korostuvat henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet, jotka sisältävät mm. huomattavan määrän työvoimapoliittisia toimia. Kansallisesti määritetyn tavoitteen mukaan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuuden julkisesta kokonaisrahoituksesta tulisi olla ohjelmatasolla 14,1 %. Vuoden 2011 loppuun mennessä hankkeille tehdyissä varauksissa kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta oli 12,4 % ja toteutuneissa maksatuksissa hieman enemmän eli 13,1 %. Suhteellisesti eniten kunta- ja muuta julkista rahoitusta oli vuoden 2011 loppuun mennessä kertynyt toimintalinjassa 2, jossa on paljon kuntien työllistämishankkeita sekä toimintalinjassa 3, mikä johtuu toteuttajatahoista (mm. koulutuskuntayhtymät, yliopistot, oppilaitokset) sekä kohderyhmistä (esim. opetushenkilöstö ja kuntasektorin henkilöstö). Taulukko 4. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimintalinjoittain (Lähde: EURA 2007) Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU + valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Yhteensä Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta + muu julkisen osuus kaikesta julkisesta Hankkeita kpl Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Varattu % 11 % Maksettu % 12 % 431 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Varattu % 14 % Maksettu % 15 % 444 TL 3:Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Varattu % 14 % Maksettu % 15 % 520 TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Varattu % 12 % Maksettu % 11 % 61 TL 5: Tekninen tuki Varattu % 0 % Maksettu % 0 % 91 Kaikki yhteensä Varattu % 12 % Maksettu % 13 % Ohjelma-asiakirjassa tai kansallisestikaan ei ole määritelty yksityisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Tällä hetkellä yksityistä rahoitusta kokonaisrahoituksesta on varauksissa 10 %. Yksityistä rahoitusta on kertynyt kaikkein eniten toimintalinjassa 1 (18 % varauksissa ja 20 % maksatuksissa), kuten sen sisällöstä johtuen on luonnollista. Kuva 2. Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitustiedot rahoituslähteittäin (Lähde: EURA 2007) 7

9 Rahoituksen toteutuminen ohjelmaosioittain ja rahoituslähteittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on kansallisesti sovittu indikatiiviset rahoituskehykset muille ohjelmaosiolle paitsi Itä-Suomen ohjelmaosiolle, jolla on ohjelma-asiakirjassa määritelty oma sitova ESRkehys. Taulukko 5. Ohjelmarahoituksen toteutuminen ohjelmaosioittain (Lähde: EURA 2007) Osio ja julkisen rahoituksen kehys EU + valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Yhteensä Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta + muu julkisen osuus kaikesta julkisesta Hankkeita kpl Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Valtakunnallinen Varattu % 12 % Maksettu % 13 % 397 Etelä-Suomi Varattu % 17 % Maksettu % 18 % 237 Länsi-Suomi Varattu % 15 % Maksettu % 16 % 233 Itä-Suomi Varattu % 11 % Maksettu % 11 % 364 Pohjois-Suomi Varattu % 14 % Maksettu % 14 % 225 Tekninen tuki Varattu % 0 % Maksettu % 0 % 91 Yhteensä Varattu % 12 % Maksettu % 13 % Rahoitusta on julkisen rahoituksen kehykseen verrattuna varattu suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa (91 %) ja maksettu eniten Itä-Suomessa (44 %). Vähiten varauksia on tehty Itä-Suomessa (78 %) ja hitaimmin maksatuksia on tehty valtakunnallisessa osiossa (37 %). Ohjelman eri osioissa olevasta erilaisesta ESR-suhteesta johtuen myös kuntarahoituksen tavoite eri osioissa vaihtelee ollen valtakunnallisessa, Etelä- ja Länsi-Suomen osioissa 15 % ja Pohjois- ja Itä-Suomen osioissa 12,5 % julkisesta kokonaisrahoituksesta. Kuntarahoitusta on kertynyt suhteellisesti eniten Etelä-Suomessa ja vähiten Itä-Suomessa. Julkisen rahoituksen suhteen keskimäärin suurimpia ovat valtakunnallisesta osiosta rahoitetut hankkeet ja pienimpiä Pohjois-Suomen osiosta rahoitetut hankkeet. Valtakunnallisesta osiosta rahoitetaan pääsääntöisesti suuria hankekokonaisuuksia, joissa on useita osatoteuttajia. Tämä vaikuttaa sekä julkisen rahoituksen keskimääräistä suurempaan määrään että hitaammin toteutuvaan maksatukseen. Rahoituksen toteutuminen menoluokittain ESR-asetuksen artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:stä tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen perusteella toteutettavia toimia. Yleisasetuksen 8

10 artiklan 9 mukaan jäsenmaan tulee käyttää asetuksen mukaista kategorisointiluokitusta. Liitteessä 2 on taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehdyistä julkisen rahoituksen varauksista menoluokittain. Liitteestä näkyy myös ohjelmakauden alussa arvioitu varojen indikatiivinen kohdentuminen menoluokittain. Kuva 3. Julkisen rahoituksen varaukset ja ohjelma-asiakirjan indikatiiviset arviot menoluokittain Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen menoluokkaan on toistaiseksi kohdistunut hankkeita huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin, koska tuolloin pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa silloisessa taloustilanteessa. Kaikkien muiden päämenoluokkien suhteellinen osuus on vastaavasti ollut oletettua suurempi. Toteuma päämenoluokkien osalta on lähes sama kuin edellisenä vuotenakin. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista. Kun menoluokkiin kohdennettuja varauksia verrataan kunkin ohjelmaosion kokonaisvarauksiin (pl. tekninen tuki) huomio kiinnittyy siihen, että Inhimillisen pääoman kehittämiseen käytetään suhteellisesti kaikkein eniten Pohjois-Suomessa. Heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin käytetään suhteellisesti eniten rahoitusta Itä-Suomessa. Työelämään pääsyyn ja kestävyyden parantamiseen käytetään eniten rahoitusta Etelä-Suomessa. Työntekijöiden sekä yrittäjien ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamiseen käytetään eniten rahoitusta Länsi-Suomessa. Eroavaisuudet eri ohjelma-osioiden välillä selittyvät mm. erilaisilla alueellisilla painotuksilla ja erilaisilla strategioilla. Kuva 4. Päämenoluokkien (pl. tekninen tuki) suhteelliset osuudet ohjelmaosioittain 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % ES IS LS PS Valtak. Yhteensä 0 % Inhimillisen pääoman kehittäminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 9

11 Kuntarahoituksen kertymistä voidaan tarkastella myös menoluokittain. Eniten kuntarahoitusta on kertynyt menoluokassa, jossa mm. suunnitellaan ja otetaan käyttöön koulutusjärjestelmien uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi (menoluokka 72). Siihen on julkisen rahoituksen varauksia 154 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista on 25,8 miljoonaa eli 17 %. Inhimillisten voimavarojen kehittämiseen (menoluokka 74) on varattu julkista rahoitusta 63,2 miljoonaa euroa, josta kunta ja muuta julkista 10 miljoonaa eli 16 %. Yleisesti voitaneen todeta, että kunnat ovat kiinnostuneita koulutuksen kehittämisestä kun mukana on oppilaitoksia. Lisäksi kuntien työllistämishankkeissa kertyy kuntarahoitusta. Melko paljon kuntarahoitusta menoluokkatarkastelun pohjalta syntyy myös hankkeissa, joissa tähdätään itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yritysten perustamisen tukemiseen (menoluokka 68). Näihin on varattu julkista rahoitusta yhteensä 76,9 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista rahoitusta on 11,9 miljoonaa euroa eli 16 %. Näihin kuuluvat mm. yritysten neuvontapalvelupisteet, jotka ovat monesti kuntien omistamia ja niiden palveluiden kehittämisestä kunnat ovat kiinnostuneita. Kaikkein vähiten kuntarahoitusta kertyy elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien ja strategioiden kehittämiseen yrityksissä, työntekijöille suunnattuun koulutukseen ja palveluihin, joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin (menoluokka 62). Tähän on julkista rahoitusta varattu 269,7 miljoonaa euroa, josta kunta- ja muuta julkista rahoitusta on 24,7 miljoonaa euroa eli 9 %. Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hankkeisiin varatusta julkisesta rahoituksesta kohdentui vuoden 2011 loppuun mennessä 33 % hankkeisiin, joissa hakijana oli valtion viranomainen, 12 % kuntayhtymien hankkeisiin ja 11 % yliopistojen hankkeisiin. Valtion viranomaisten suurta osuutta selittää mm. se, että hankekokonaisuuksiin sisällytettäville työvoimapoliittisille toimille tulee lainsäädäntösyistä aina perustaa valtion viranomaisten hallinnoima hanke. Kuva 5. Julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Ammatillinen oppilaitos 4 % Yliopisto 11 % Yritys 8 % Ammattikorkeakoulu 9 % Järjestö tai yhdistys 7 % Kunta 8 % Valtion viranomainen 33 % Kuntayhtymä 12 % Tutkimuslaitos 1 % Säätiö Muu 4 % yhteisö 1 % Maakuntaliitto 0 % Muu 1 % Muu oppilaitos 1 % 10

12 Rahoituksen kohdentuminen Eurooppa 2020 strategian mukaisiin lippulaivoihin Euroopan neuvosto hyväksyi 2010 komission maaliskuussa 2010 julkaiseman ehdotuksen Eurooppa 2020 strategiaksi. Strategian tavoitteena on päästä irti talous- ja rahoituskriisistä ja auttaa EU:n taloutta valmistautumaan uuteen vuosikymmeneen. 1 Komissio määritteli seuraavat kolme keskeistä kasvun veturia ja niille lippulaivahankkeet, jotka toteutetaan konkreettisin toimin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla: I Älykäs kasvu Lippulaivahankkeet: Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia II Kestävä kasvu Lippulaivahankkeet: Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka III Osallistava kasvu Lippulaivahankkeet: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Näiden strategisten linjausten pohjalta jäsenmaat ovat laatineet omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. (Suomen kansallinen ohjelma on päivitetty keväällä ) Manner-Suomen ESR-ohjelman voidaan sisältönsä puolesta todeta hyvin tukevan monia lippulaivoja kuten Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Koska tietojärjestelmissä ei edellytetä yksittäisen hankkeen kohdentamista johonkin lippulaivoista, ei tietoa hankkeiden todellisesta kohdentumisesta voida saada. Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallinen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2011 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 20,736 miljoonaa euroa, josta EAKR+valtio 12,368 ja ESR+valtio 8,263 miljoonaa euroa. ESR-ohjelman varat jaettiin kaikki vuoden aikana välittäville toimielimille, 1 Lisätietoja: 2 Suomen kansallinen strategia _2020_strategia_suomi.pdf 11

13 Taulukko 6. Joustovarauksen jakautuminen maakunnittain vuonna 2011 MAAKUNTA ESR+valtio EAKR+valtio YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa YHTEENSÄ Esimerkkihankkeet: Pohjois-Savossa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi Varkauden alueella on ollut käynnissä neljä hanketta. Hankkeet ovat keskittyneet energiatekniikan osaamisen kehittämiseen erityisesti ammattikorkeakoulussa. Energiatekniikan osaamisen kehittämisellä pyritään turvaamaan alueen yritysten työvoimantarve tulevina vuosina ja rakentamaan korkeakouluyhteistyöllä vankka pohja koulutukselle ja yritysten kehittämishankkeille. Ammatillisen koulutuksen elementtejä tuodaan yritysten henkilöstön koulutukseen laajasti mukaan. Uusiutuvan energian osaamisen kehittäminen ja energia-alan täydennyskoulutus alueen nuorille sekä alan vaihdosta kiinnostuneille aikuisille (S11683) on yksi esimerkki em. hankkeista. Äkkimuutos -hanke (S10744) on rakennemuutoksen seurauksena työnsä menettäneiden työllistymistä edistävä (suoraan työstä työhön, koulutuksen kautta tai oman yrityksen perustamalla) ja elämänhallintaa tukeva hanke, jonka toiminta-alue oli Pohjois-Savossa, Varkaudessa ja Leppävirralla. Varsinaisena kohderyhmänä ovat tuotannollisista ja taloudellisista syistä Stora Ensolta, Enicsiltä ja myös muista Varkauden seudulla toimivista yrityksistä vuosina irtisanotut henkilöt, ao. yrityksistä määräaikaisen työsuhteen jälkeen työttömiksi jäävät, muualla yrityskentässä työskennelleet ja samaisista syistä työttömiksi jääneet varkautelaiset ja leppävirtalaiset sekä Varkauden seudulla rakennemuutoksen takia lopettavat yrittäjät. Välillisinä kohderyhminä ovat Varkauden seudulla työvoimaa tarvitsevat tai sen vähentämiseen joutuvat yritykset sekä lomautetut henkilöt. Hankkeen kokonaisasiakasmäärä kohosi henkilöön. Hankkeen päättäneitä, "uuden polun löytäneitä" on 748 henkilöä ( 66,6 %), joista 456 henkilöä (40,6 %) on siirtynyt uusiin töihin, 177 henkilöä ( 15,8 %) on lähtenyt ammatilliseen, yli neljän kuukauden koulutukseen, 19 henkilöä (1,7 %) on aloittanut yrittäjänä, 27 henkilöä (2,4 %) on päässyt eläkkeelle sekä 69 henkilöä (6,1 %) on lähtenyt muille poluille esimerkiksi äitiys- tai pitkäkestoiselle sairauslomalle, tai muualle työttömänä muuttaneet. Hankkeen nykyisistä asiakkaista 243 henkilöä (21,6 %) on ns. lisäpäiväoikeuden jälkeen eläkemahdollisuuden saavia. Näin ollen asiakkaista 991 henkilöllä (88,2 %) on ratkaisu olemassa. Hankkeen päättyessä hankkeelle jäi 375 aktiiviasiakasta, joista 132 henkilöä on vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneitä ja 243 ennen vuotta 1953 syntynyttä henkilöä. ESR-ohjelman joustovarauksella on ollut tärkeä merkitys myös Varsinais-Suomessa, jossa Salon seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen alue. Lisäksi Varsinais-Suomea, erityisesti Turun seutua on koskettanut meriteollisuuden rakennemuutos. Valtioneuvosto nimesi meri- ja metalliteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi joulukuussa Salon seutukunnassa äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta on käytetty monipuolisesti alueen yritystoimintaa kehittäviin ja uutta innovatiivisuutta luoviin toimenpiteisiin Yrityssalo Oy:n toteuttamassa Ukk Uusi kasvu ja kansainvälistyminen hankkeessa (S11304). Meri- ja metalliteollisuudessa joustovarausta on suunnattu 12

14 kehittämis- ja koulutushankkeisiin, joilla etsitään uutta liiketoimintaa ja työllistymismahdollisuuksia alan yrityksille ja henkilöstölle. Myös työttömäksi jääneiden hyvinvointiin on panostettu Hyvä vire hankkeella (S11364), joka toimii ESR-rahoitteisen meriteollisuuden palvelupiste TROOLIn yhteydessä. EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Gdanskissa helmikuuta 2011 järjestetyssä Itämeri-strategiaa käsittelevässä järjestyksessä toisessa työkokouksessa käsiteltiin mm. Itämeri-strategian toteuttamisessa mukana olevien osapuolien (esim. ohjelmat, viranomaiset ja painopistealueiden koordinaattorit) yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamista. Samoin esille nousi tarve kartoittaa käytettävissä olevia rahoituslähteitä; huomion kohdistuessa alueellisen yhteistyön ohjelmista yhä enemmän myös kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin. Koska Itämeri-strategialla on vahva sosiaalinen ulottuvuutensa, ovat myös ESR-toimenpideohjelmat luonteva rahoitusväline strategian toteutuksessa. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2011 Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin vakiintui osaksi normaalia viranomaistyötä. Vuonna 2010 järjestelmiin tehtyjen parannusten myötä seurantatiedon tallentaminen ja raportointi oli vuonna 2011 Suomessa mahdollista molempien rakennerahastojen koko hankekannan osalta painopistealueittain ja vastaavin taustamuuttujin ryhmiteltynä kuin muutkin luokittelutiedot. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 161 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on 8,6 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista. Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli varattu 110,0 miljoonaa euroa, eli 9,4 % kaikesta varatusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan valtaosa Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista liittyy strategian II pilariin (Itämerestä vaurauden alue) ja erityisesti sen painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen) johon kohdistuu lähes puolet Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja yli puolet niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta. Toinen merkittävämpi painopistealue on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen), johon on kohdistunut runsas kolmannes Itämeri-strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja niiden julkisesta rahoituksesta. Taulukko 7 : Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa ESR-toimenpideohjelma Varattu ESR+valtio Varattu julkinen yht. Osuus Kpl Osuus A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,7 % 4 2,5 % B6: Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa ,2 % 1 0,6 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,9 % 16 9,9 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen ,6 % 75 46,6 % B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen ,7 % 2 1,2 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,1 % 2 1,2 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla ,8 % 61 37,9 % EUSBSR yhteensä ,0 % ,0 % ESR-ohjelma yhteensä EUSBSR osuus 9,5 % 9,4 % 8,6 % 13

15 Vaikka rakennerahasto-ohjelmia laadittaessa ei Itämeri-strategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. ESRohjelman toimintalinjoista erityisesti ensimmäinen (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) tarjoaa hyvän pohjan Itämeristrategiaa tukeville hankkeille. Kaikista ESR-ohjelman Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista 41 % ja strategiaa tukevasta julkisesta rahoituksesta 55 % sijoittui vuodenvaihteen tietojen mukaan juuri toimintalinjalle 1. Tuloksia arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että kansallisista ja alueellisista lähtökohdista toteutettava ESR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Monia hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta Itämeri-strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Ohjelman osioita vertailtaessa havaitaan, että noin kolmannes Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista ja niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta sijoittuu valtakunnalliseen osioon, kun taas Etelä-Suomen osiossa Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden osuus jää yllättävän alhaiseksi. Ohjelman osioiden välisiä eroja selittää varmasti osaltaan myös viranomaisten hieman erilaiset, subjektiiviset arviointikriteerit. Taulukko 8: Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa painopistealueittain, osioittain ja toimintalinjoittain Toimintalinja E-S I-S L-S P-S Valtak. Yhteensä Painopistealue Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl Varattu julk. Kpl TL B B C TL B C TL A B B B B C C TL B B C Yhteensä Esimerkkihanke: Aalto-yliopisto muodostettiin vuonna 2010 Helsingin teknisestä yliopistosta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulutusta. Yhdistämisen tavoitteena on koota ja mahdollistaa poikkitieteellinen tutkimus ja koulutus. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksella on jo pitkään ollut yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Tallinnan suuntaan. Yliopistojen välinen yhteistyö on ollut aktiivista opiskelija- ja tutkijavaihtoa, joka on jatkuvasti lisääntynyt. Pienyrityskeskuksen toiminta on suuntautunut yritysten osaamisen ja kansainvälistymisen edistämiseen, 14

16 yrittäjyyteen ja innovaatioiden edistämiseen. Hanketoiminta on jo pitkään tähdännyt nimenomaan sekä kansainvälisten yhteyksien parantamiseen että yritysten kasvun tukemiseen. Baltic Sea Integration hakkeessa (S11058) pyrittiin tiivistämään suomalaisten teknologiahautomoiden ja niissä toimivien yritysten yhteistyötä Latviassa, Liettuassa ja Pietarin alueella toimivien yrityshautomoiden kanssa. Projektin tuloksena Aalto-yliopisto pystyy tarjoamaan kontakti-, koulutus- ja konsultointipalveluita koko alueella sekä tarjoamaan myös vastaavia palveluita Suomessa ulkomaalaisilla yhteistyökumppaneita hakeville yrityksille. Hankkeen aikana osallistuville yrityksille on järjestetty koulutustilaisuuksia, kansainvälisiä workshopeja ja järjestetty yrityksille vierailuja Baltiaan ja Pietarin alueelle sekä avustettu osallistuvia yrityksiä kohdemarkkinoiden selvittämisessä. Osallistuvia yrityksiä hankkeessa oli 55 ja muita organisaatioita 13. Hankkeen toteutunut julkinen rahoitus kahden vuoden hankkeessa oli euroa. Tuki kohderyhmittäin Tuki on jakautunut kohderyhmittäin seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Tuen määrä on saatu laskennallisesti suhteessa kussakin henkilöryhmässä olevan henkilömäärän perusteella. Taulukko 9. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varatut, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) , Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) , Työelämän ulkopuolella yhteensä , Aloittaneet yhteensä , Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat , vuotiaat , Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms , Maahanmuuttajia , Vajaakuntoisia, vammaisia , Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia , Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus , Keskiasteen koulutus , Keskiasteen jälk., ei korkea-aste , Korkea-asteen koulutus , ,0 *Ilman teknistä tukea Laskennallisesta tuesta suurin osa kohdentuu aloittaneiden henkilöiden osalta työssä oleviin ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajiin. Aloittaneiden koulutustasoa tarkasteltaessa tuki kohdentuu pääosin keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. 15

17 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Manner-Suomen ohjelmassa ei ole peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea Laadullinen analyysi Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea hyväksyi ohjelman hankkeiden valintaperusteet vuonna Valintaperusteiden mukaan hyväksyttävien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA 2007 seurantajärjestelmään missä määrin kyseinen hanke tukee tasa-arvoa, kestävää kehitystä, kumppanuutta ja innovatiivisuutta. Taulukko 10. Horisontaaliset painopisteet Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa (Lähde: EURA 2007) HORISONTAALINEN PAINOTUS Julkinen rahoitus Kaikki Kpl yhteensä % Tasa-arvo Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl 12 1 % Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl 28 2 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl 64 4 % Sukupuolineutraali projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Tasa-arvopainotteinen projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kpl % Ympäristö/Kestävä kehitys Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kpl % Kumppanuus Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kpl % Innovatiivisuus Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Julkinen rahoitus % Kpl % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kpl % 16

18 Suuri osa hankkeista edistää selvästi kumppanuutta ja tuottaa selvästi innovatiivisia tuloksia. Kumppanuutta selvästi edistävien hankkeiden suhteellinen lukumäärä ohjelmatasolla on kasvanut viimevuotisesta ( 81 %) ollen nyt 84 %. Arvioitsijan mukaan paikallisen kumppanuuden tavoite on toteutunut lähestulkoon kaikissa ESR-hankkeissa. Myös verkostoista ja yhteistyöstä saatu hyöty on lisääntynyt selvästi hankkeiden ja ohjelman edetessä. Kumppanuusperiaatteen hyvästä toteutumisesta huolimatta pienet toimijat ovat harvoin ESR-hankkeiden toteuttajia. Sen sijaan toimenpiteiden kohteina pienet toimijat kuten esimerkiksi pienet muutaman henkilön työllistävät yritykset ovat hyötyneet merkittävästi ESR-rahoituksesta. Myös hallinnon itse toteuttamat hankkeet ovat palvelleet pieniä toimijoita. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavien hankkeiden suhteellinen määrä ohjelmatasolla on niin ikään kasvanut vuoden takaisesta (57 %) ollen nyt 59 %. Arvioitsijan mukaan sosiaalisia innovaatioita luodaan suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko ensisijaisena tavoitteena tai sivutuotteena. Arvioinnin suosituksissa tuodaan esille muun muassa, että innovaatiotoiminnan tukemisessa ESR-ohjelman on syytä profiloitua selkeästi sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä ja sosiaaliset innovaatiot pitäisi ottaa nykyistä tietoisemmin kehittämisen kohteeksi. ESR-ohjelman strategia-arvioinnin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ristiriitaista tilannetta kuvaa se, että merkittävä osa ESR-hankkeista ilmoitti toimenpiteidensä parantaneen naisten ja miesten asemaa, mutta samanaikaisesti suoranaiset tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat toimet ovat vähäisiä. Toisin sanoen hankkeet uskovat, että tasa-arvoon kohdistuvia positiivisia vaikutuksia syntyy hankkeiden tuotosten kautta välillisesti, mutta hankkeet eivät juuri suoraan panosta tasa-arvon kehittämiseen. Naisten ja miesten osuus hankkeissa aloittaneista henkilöistä on lähes yhtä suuri, mutta luoduista työpaikoista ja uusista yrityksistä enemmistö on kohdistunut miehiin. Arvioinnin suositusten mukaan tasa-arvoon liittyvää koulutusta ja kehittämistyötä on syytä terävöittää, jotta tasa-arvonäkökulma saadaan konkreettisesti esille kaikessa hanketoiminnassa ja siitä tulisi aktiivisempi osa ohjelman toteutusta. Erityistoimenpiteitä tulee kohdistaa myös siihen, että naisia saadaan aktivoitua lisää yrittäjiksi. Myös tässä pitää hyödyntää ESR-toiminnassa mukana olevaa tasa-arvo osaamista. Arvioinnin mukaan kestävän kehityksen osalta ei nähdä erityisesti sen sosiaalis-taloudellisia ulottuvuuksia, jotka ovat kuitenkin keskeisesti läsnä lähes kaikissa toteutetuissa ESR-hankkeissa. Niin ikään ESRtoiminnalla on annettavaa ekologiseen ulottuvuuteen ja sen huomioimista on syytä lisätä. Sosiaalisen kestävyyden tukemisen suhteen ESR-ohjelman tilanne on hyvä. Mukauttamalla toimintojaan ohjelma on onnistunut pehmentämään taantuman vaikutuksia ja vähentämään murroksen sosiaalista kestämättömyyttä. Ennalta ehkäisevissä ja tulevaisuutta luovissa toimenpiteissä se pyrkii luomaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä rakenteita. Myös tasa-arvon edistämiseksi tehty työ tukee sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvon kehittämisen haasteet ovat myös kestävän kehityksen haasteita. Arvioitsijoiden mukaan kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ESR-ohjelman tulee tehdä yhteistyötä muiden EU-ohjelmien ja rakennerahastojen välillä. ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet Artikla 10:n mukaisia toimia toteutetaan monimuotoisesti ja toimien painotus vaihtelee toimintalinjoittain. Jotkut kyseisen artiklan mukaisista toimista myös korostuvat ohjelman toimeenpanossa toisia toimia enemmän. Seuraavassa kuvataan esimerkkien avulla 10 artiklan mukaisia toimia. -- Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Tasa-arvoa työelämään -kehittämisohjelmaan kuuluvassa Lahden ammattikorkeakoulun hankkeessa Tasa-arvoa erovanhemmuuteen (TERO) (S11264) on tuotettu koulutus, joka 17

19 tavoitteena on lisätä viranomaisen kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen vailla sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Projektin kohderyhmänä ovat sosiaalialan korkeasti koulutetut eroperheiden kanssa työskentelevät viranomaiset ja painopisteenä on isänäkökulman lisääminen viranomaisen työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Hankkeen julkaisu Ero ja isyys. Opas lapsiperheiden kanssa työskenteleville on luettavissa Tasa-arvotiedon keskuksen sivuilla Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelmassa toteutetaan Naisyrittäjyyskeskuksen toimesta uudenlaista asiantuntijayrittäjyyttä edistävää toimintamallia eli InnoLady Camp innovaatioleirejä korkeasti koulutetuille naisille. Osallistujahaku ja markkinointi leireille on hoidettu pääosin sosiaalisen median, Facebookin kautta. Mainos koulutuksesta näkyi yhteensä Suomessa asuvalle vuotiaalle, korkeakoulusta valmisteelle naiselle, joista 73 kävi tutustumassa ohjelmaan. InnoLady Camp koostuu puolen vuoden valmennuksesta ja neljästä teemakohtaisesta leiriviikonlopusta. Opetusmenetelmät poikkeavat perinteisestä yrittäjävalmennuksesta. Jokainen leiri järjestetään inspiroivassa leirikeskuksessa eri puolella Suomea, leiriviikonloppujen ydin on toimintaoppimisen menetelmässä (action learning). Asiantuntijamoderaattori ohjaa workshop-työskentelyä, jossa liikeideaa kehitetään ja toimintasuunnitelmaa laaditaan. Vertaismentoroinnin avulla leirille osallistujat sparraavat toinen toistensa liikeideaa eteenpäin. Leireillä ohjelmaan kuuluvat myös asiantuntijaluennot ja yritysvierailut. Toiminnassa hyödynnetään erilaisia innovatiivisia menetelmiä. Valmennuksen lopussa laaditaan oman yrityksen kehittämisraportti, joka on konkreettinen toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. Ohjelman valtakunnallisesta osiosta rahoitetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelman koordinaatiohanketta, jonka tehtävä on mm. kehittää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ESR-toiminnassa sekä rahoittajien ja muiden toimijoiden tasa-arvo-osaamista. Merkittävää tasa-arvon edistämistyötä tehdään useassa hankkeessa, esimerkiksi TASSU - tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun projektissa (S10068). Hankkeessa on mm. esimiesvalmennusta työelämässä mukana oleville ja työyhteisöille (etenkin miesvaltaisilla aloilla toimiville naisille), uravalmennusta opiskelijoille (etenkin tekniikan alan naisopiskelijoille) sekä sukupuolisensitiivistä oppilaanohjausta kouluissa opettajille ja oppilaanohjaajille. Hankkeiden toteuttajat eivät ole aina olleet kiinnostuneita korostamaan hankkeiden tavoitteiden määrittelyssä sukupuolinäkökulmaa, vaan hankkeet mainitaan sisällöltään sukupuolineutraaleiksi. Tämän vuoksi hankkeiden rahoituspäätösten valmistelun yhteydessä on jouduttu kiinnittämään huomiota siihen, että hankkeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä nostetaan tarvittaessa esille tiettyyn sukupuoleen kohdistuvat toimenpiteet ja tavoitteet. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Valtakunnallinen ALPO-hanke (S10424) toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. Hanke seuraa, tukee ja mallintaa alueellisen kehittämisen tuloksia yhteistyössä hankeverkoston asiantuntijoiden kanssa sekä kokoaa hyvät käytännöt ja kokemukset alkuvaiheen palvelumallin 18

20 kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti ja tehokkaasti. Valtakunnallisen projektiverkoston asiantuntemusta on hyödynnetty uuden kotoutumista edistävän lain valmistelussa sekä toimeenpanossa, esim. alkuinfon toteuttamisessa; Perustietoa Suomesta ( Hanke on myös julkaissut selvitykset maahanmuuttajien työllistymisen esteistä sekä osaamisen tunnistamisesta. Lisäksi on julkaistu Apua alkukartoitukseen, jossa esitellään verkoston hankkeiden hyviä käytäntöjä alkukartoituksen toteuttamisesta. Toimintalinjassa 4 on kehitetty alueellisia toimintamalleja ja palvelurakennetta tukemaan maahanmuuttajien työelämään osallistumista. Hankkeissa on toteutettu laaja-alaisia koulutuksia mm. ammatillista kielikoulusta ja ammattiosaamiseen liittyvää koulutusta. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen ja muiden epäedullisessa asemassa olevien työelämään integroitumista on edistetty etenkin välityömarkkinoiden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä hankkeissa mutta myös esim. koulutuksen kehittämishankkeissa. Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Davvi-hankkeella (S11453) tuetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia järjestämällä saamelaisalueelle korkeaasteen koulutusta avoimen yliopiston kautta. Koulutus painottuu saamelaiselinkeinoihin liittyvien alojen kehittämiseen ja innovaatioihin kuten muotoilun, matkailun, saamelaiskulttuurin, viestinnän ja yhteiskuntatieteiden aloihin. Lisäksi kehitetään uusia sisältöjä viestintään. Alueella sijaitsevan Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kulttuurikeskushankkeen myötä yliopistokoulutettua työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Hankkeen kautta toteutettavalla koulutuksella vastataan työvoimatarpeeseen ja saadaan koulutettua alueelle alan osaajia. Alueen kehittyvän elinkeinotoiminnan (muotoilu, poro, matkailu) ja kehittämis- ja koulutuskokonaisuuden myötä saadaan kehittämiseen uusia näkemyksiä, ideoita ja innovaatioita. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Pyhäsalmen tanssi ry:n Tunto-hankkeessa (S11713) tavoitteena on edistää kehitysvammaisten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta tanssitaiteen ja kulttuurin keinoin. Taideja kulttuuritoiminnalla on suuri merkitys henkilön hyvinvoinnille, terveydelle ja hyvinvoinnin kokemuksille. Hankkeessa koulutetaan taiteilijoita, joilla on halua soveltaa ja kehittää osaamistaan kehitysvammaisen henkilön tai ryhmän kanssa toimimisessa; soveltavan tanssin sisältöosaajille on toteutusalueella suuri tarve. Projektissa luodaan kehitysvammaisten luovan liikunnan ja tanssin ohjaamisesta toimintamalli, jota voidaan käyttää jatkossa perehdyttämisen apuna ja joka tulee toimimaan työvälineenä myös palvelukotien henkilökunnalle ja ohjaajille, joilla ei ole varsinaista tanssinopettajan ammattikoulutusta. Tunturi-Lapin alueella noin 400 henkilöä, joiden on arvioitu tarvitsevan erityistä tukea työllistymiseen. Lisäksi moni heistä tarvitsee tukea myös arjenhallintaan. Työmarkkinoille kuntoutuvien lisäksi kunnissa on myös muita toimintakykyyn tukea tarvitsevia asiakkaita. Noin puolet asiakkaista asuu kuntakeskusten ulkopuolella sivukylillä. Tällä hetkellä palveluiden saatavuus ja palveluiden laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat merkittävästi kunnissa. Askel askeleelta II -hankkeessa (S11697) työllistämistä ja toimintakykyä tukevat palvelut 19