viesti Anne Pason patentti kantaa kauas Uusia tuulia Kalaherkut maitotilaneuvontaan kuuluvat joulupöytään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Anne Pason patentti kantaa kauas Uusia tuulia Kalaherkut maitotilaneuvontaan kuuluvat joulupöytään"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2011 Uusia tuulia maitotilaneuvontaan Anne Pason patentti kantaa kauas Kalaherkut kuuluvat joulupöytään Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä. Sivu 20 4/2011 maaviesti 1

2 Säästäminen kannattaa aina! Tiesitkö, että pienikin summa kuukaudessa kartuttaa mukavan summan säästöön? Onpa tavoitteesi sitten suuri tai pieni, parhaiten varmistat unelmiesi toteutumisen aloittamalla säännöllisen säästämisen nyt. Jatkuva säästäminen kun on viisas tapa vaurastua! Ota yhteyttä omaan pankkiisi, niin kerromme lisää. Oulun OP, puhelinpalvelu Pohjolan Osuuspankki, puhelinpalvelu puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) w Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi 2 maaviesti 4/2011

3 ProAgria ruokintaneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja maitotilojen erilaisiin tarpeisiin. Ruokintaan on satsattu myös tyrnäväläisellä Lehtikankaan maitotilalla. Veto-lehmän tuotosta tarkkailemassa Ville Alaraappana. 10 Jouluhauki ja lipeäkala ovat joulupöydän perinneherkkuja. Graavilohi on tämän ajan suosikki. Maaviesti tarjoaa sille maukkaan sinappikastikkeen. Maisema muuttuu ja sen kulttuuriarvot ovat häviämässä. Hoidettu kylämaisema lisää asukkaiden hyvinvointia ja on myös matkailuvaltti. Tiina Karlström Minna Komulainen 24 ProKala ry 26 viesti Sisältö 4/ KANNESSA Anne Pason suunnittelemat designkortit ja -puut kestävät aikaa. 10 UUSI TAPA TOIMIA ProAgria Oulu ja Kainuu päivittävät maitotilojen palvelut. 10 TUOTTO VAI KASVU? Ruokinnan ohjauksessa ratkaisevat maitotilojen erilaiset tarpeet. 13 ÄLÄ RUOKI HUKKAA! Säilörehujen laatu vaihtelee, joten analysointi on arvossaan. 14 MALLIA MAAILMALTA CY Heifer Farm satsaa järjestelmällisyyteen ja olosuhteisiin. 17 MAIDOSTA METALLIKSI Valtasten navetta muuttui rehukairoja tuottavaksi metallipajaksi. 18 HEVOSALA ON ARVO Useimmat hevosalan yrittäjät ovat tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. 20 TILIPALVELUA ProAgria Keskukset ovat myös tilipalvelujen ja taloushallinnon osaajia. 22 APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkanut Apuva-hanke. 23 HYPYT HYVINVOINTIIN Hypyt-hanke edistää hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja verkostoja. 24 MAISEMAT RUOTUUN Lapin ja Kainuun asukkaita kannustetaan perinnemaisemien hoitoon. 26 JOULUKALAA Valmista jouluhauki ja muita kalaherkkuja jouluaaton juhlapöytään! 30 OMISTAJUUS KUNNIAAN Vesialueiden omistajuus korostuu, mutta merkitys ei avaudu. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2011 maaviesti 3

4 Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen TILAUSLAARI Näytteet kartalta paikantaen; > tulokset Näyte:1 sähköisillä VIPU-viljavuuskartoilla! Lohkorajat Prov:6 Teemakartat Näyte:2 Näytteet Happamuus Kalsium Fosfori Kalium Näyte:3 Näyte:5 Magnesium Rikki Boori Kupari Mangaani Näyte:4 Sinkki Kalkitussuositus UUDET TEEMA- KARTAT AVATTU TULOSLAARI VIPU-kartta VIPU-VILJAVUUSKARTAT Tilaa nyt kalkitus edullisella syyshinnalla, levitysaikaa huhtikuun 2012 loppuun! YaraMila 4 maaviesti 4/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 13.2., 10.4., 24.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kaikenkokoisia maitotiloja Maidontuotannosta luopuminen on viime tietojen mukaan jälleen kiihtymässä. Suunnanmuutos johtuu suurimmaksi osaksi viljelijöiden ikärakenteesta. He yksinkertaisesti jäävät ansaitulle eläkkeelle pitkän päivätyön jälkeen. Osin tästä syystä myös maidontuotanto on kääntynyt laskuun. Moni navettakin lähestyy eläkeikää. Investointeja tuotantorakennuksiin on toki tehty, mutta niiden määrä ei kuitenkaan riitä pitämään tuotantokapasiteettia ajanmukaisena ja turvaamaan maidontuotantoa tulevaisuudessa. Investointien kallistuminen, tukikelpoisen pellon saanti ja tällä hetkellä varsin epäselvät tulevaisuudennäkymät ovat siirtäneet useita uusinvestointeja odottamaan suotuisampaa ajankohtaa. YRITYSKOON nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole kaikille realistinen vaihtoehto, vaan muitakin keinoja kehittää yritystä tarvitaan. Usealla taholla pitkin Suomea on nyt havahduttu keskikokoisten maitotilojen väliinputoamiseen. Pääosa maidosta tulee edelleenkin keskikokoisilta tiloilta, mutta niiden kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia emme varmaankaan ole havainneet riittävän tarkasti. Tarvitsemme ehdottomasti kustannustehokkaita investointeja, joilla voidaan kohtuullisin kustannuksin ajanmukaistaa ja laajentaa tuotantorakennuksia. Uudellamaalla on jo aloitettu neuvontajärjestön ja meijereiden yhteisponnisteluna K-35-hankkeeksi nimettyjä kehittämistoimia. Ajatuksia herättävä K-35 tarkoittaa yksinkertaisesti investoinnilla tavoiteltavaa karjakokoa, 35 lypsylehmää. MERKITTÄVÄ osa kansallisvarallisuudestamme on rakennuksissa ja navetoissakin. Jos emme vähintään kohtuullisesti onnistu luomaan edellytyksiä jatkamiskelpoisille tiloille, uhkana on, että valtava määrä kansallisvarallisuuttamme vanhenee niille sijoilleen. Samalla siirtyy muistojen joukkoon valtaisa määrä työtä, joka tilojen kehittämiseen on uhrattu. Tätä ei varmasti kukaan meistä halua. Toivotan Maaviestin lukijoille hyvää alkutalvea! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Joulukuu Nyt on aika... Ella Karttimo tehdä muistiinpanoja siitä, miten viljely onnistui ja pohtia syitä opiksi seuraaville satokausille tehdä viimeistään välitilinpäätös ja samalla budjetoida tulevaa vuotta valmistautua tarkastuksiin - koota ja täydentää vaadittavat asiapaperit valmiiksi etenkin ympäristötuen osalta huolehtia omasta hyvinvoinnista - irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Apuva-hanke poimia parhaat palat oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten koulutustarjonnasta Kannen kuva: Ella Karttimo 4/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Joulutorilla tunnelmaa, tekijöitä ja tuttuja Joulutorit esittelevät paikallista osaamista tänäkin vuonna Kajaanissa, Oulussa ja Kemissä. Kainuulainen joulutori valloittaa Kajaani-hallin joulukuuta jo 13. kerran. Tori on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello Esillä on tuttuun tapaan kainuulaisia leivonnaisia ja kädentaitoja. Joulutori on myös Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Ruisleipätalkoiden päänäyttämö ja maakunnallinen tapahtuma. Ruisleiville, ruisleivän juurelle ja leivonnan opastajille on vielä tarvetta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anna-Kaija Kaikkoseen puh Tapahtuman järjestää Kainuun maa- ja kotitalousnaiset talkooväen suurella avustuksella. Mukana ovat muun muassa Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. KEMIN Kulttuurikeskuksen perinteiset joulumyyjäiset täyttävät 10. joulukuuta kello 9-14 jo 20:nnen kerran. Tänäkin vuonna mukaan on tulossa noin 130 myyjään Lapista ja myös etelämpää. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Vuosi vuodelta tuotteiden valikoima ja määrä on lisääntynyt. Myytävät tuotteet ovat omatekoisia, eikä rihkamaa ja kirpputoritavaraa hyväksytä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suuren suosion saaneet myyjäiset edelleenkin vuosittain. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat lähettävät suoraa radiolähetystä Maaseudun joulu tulee kaupunkiin -myyjäisistä RadioAktiivisen JouluSpecialissa. Lähetys tulee RadioPro:n taajuudelta 92MHz. isäksi lähetys kuuluu suorana myös nettiosoitteessa Ella Karttimo Taitajien tiernan joulutorille on tulossa nelisenkymmentä pohjoispohjalaista kädentaitajaa ja elintarviketuotteiden valmistajaa. TAITAJIEN tierna -hankkeen joulutori tuo viimevuotiseen tapaan joulutunnelmaa Oulun keskustaan joulukuuta. Tori on avoinna Kalevankulmassa Kirkkokatu 11:ssä maanantaista perjantaihin kello 11-19, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Joulutorilla ovat tavattavissa pohjoispohjalaiset kädentaitajat ja elintarvikeyrittäjät tuotteineen. Paikallisten ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi torille on tulossa monenlaisia tapahtumia. Rotu ja rehu vaikuttavat rasvaan ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen on selvittänyt Itä-suomen yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa, miten rotu ja ruokinta vaikuttavat naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako 20:n tai 50 prosentin väkirehutaso ja rypsitiivistelisä naudan Longissimus dorsi -lihaksen (ulkofile) sisäisen rasvan koostumukseen ja määrään sekä lihan alfatokoferolipitoisuuteen (E-vitamiini). Tutkimuksessa olivat mukana hereford- ja charolaisrodut. Tutkimuksen perusteella naudan ruokinnan alhainen väkirehutaso parantaa rasvahappojen suhdetta, mutta toisaalta vähentää öljyhapon osuutta ja kokonaisrasvahappojen määrää lihaksensisäisessä rasvassa. Tutkimuksen perusteella rodulla oli merkitystä rasvahappojen koostumukseen, mutta ei happojen kokonaismäärään. Suhteellisen aikaisin kypsyvä ja karkearehuvaltaisesti ruokittava hereford oli tutkimuksessa parempi lihaksensisäisen rasvan rasvahappojen suhteella ja öljyhappopitoisuudella kuin myöhään kypsyvä, väkirehuvaltaisen ruokinnan edustaja charolaisrotu. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että rotuvalinnalla ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa lihaksen sisäisen rasvan määrään ja koostumukseen. Pro gradu on luettavissa InnoNauta-hankkeen nettisivuilla. 6 maaviesti 4/2011

7 Hanna Vierumäki Vesa Nuolioja, Virpi Huotari ja Nivalan toimiston väki ottivat vastaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita avoimien ovien päivässä. Älä ruoki hukkaa! Älä ruoki hukkaa on maa- ja kotitalousnaisten hanke, jonka tavoitteena on vähentää roskiin päätyvän ruuan määrää. MTT:n Foodspill-tutkimuksen mukaan suomalaisten roskiksiin päätyy jopa 30 kiloa ruokaa henkilöä kohden vuodessa, mikä vastaa joka 20:nnetta ruokakassillista. Rahana tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ketjun joka lenkissä. Myös kuluttajalla on valta vaikuttaa. Ympäristöhaitat ovat suurimmat, jos koko ketjun läpi kulkenut ruoka päätyy lopulta jääkaapista tai lautaselta roskikseen. Auttaisiko ruokalistan suunnittelu? Voisiko ostaa pienempiä pakkauskokoja? Kaipaatko vinkkejä elintarvikkeiden säilytykseen tai tähteiden käyttöön? Tule mukaan maa- ja kotitalousnaisten järjestämiin Älä ruoki hukkaa -tilaisuuksiin, joita on tulossa sekä tänä syksynä että ensi vuoden puolella. Lisätietoa tilaisuuksista antaa oman alueen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Maidontuottaja Sari Gummerus vaihtoi kuulumisia ProAgria Oulun Pirkko Kalaojan kanssa. Avoimet ovet Nivalassa Kuvat: Tarja Paatero Nivalan toimisto sijaitsee edelleen Pajatie 5:ssä, nyt Elme Centerin talossa. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekissä ensimmäiseen kerrokseen. Muuton kunniaksi Nivalan toimiston väki kutsui asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa vaihtamaan kuulumisia kahvikupin ääreen avoimien päivänä 21. lokakuuta. Ajankohtaisia kuulumisia vaihdettiin. ProAgria Oulun väki kertoi KarjaKompassista ja muista maitotilaneuvonnan uudista tuulista. Nivalan toimistolla on myös vahva talous- ja tilipalveluasiantuntemus sekä osaamista sukupolvenvaihdoksiin ja yhtiömuotoisten maaseutuyritysten ja maatilojen tarpeisiin. Myös aloittavien ja kehittävien maaseutuyritysten maksuttomasta alkuvaiheen neuvonnasta sekä kasvinviljelyn ja luomun mahdollisuuksista keskusteltiin kiinnostuneiden kävijöiden kanssa. Kävijoiden kesken arvotut kirjapalkinnot menivät Kaarlo Niemoselle, Esa Halmetojalle, Jouko Vierimaalle ja Tarja Junttilalle. Agronet uudistuu Agronetin keskustelukanavaa on uudistettu, jonka ansiosta keskustelujen seuraaminen kännykällä sujuu entistä kätevämmin. Loppuvuoden aikana keskustelukanavalla otetaan käyttöön lisää uusia toimintoja. Agronetin aineistot ovat nyt kaikkien käyttäjien saatavilla, eikä rekisteröitymistä portaalin käyttäjäksi enää tarvita. Keskustelukanavan keskustelut ovat kaikkien kävijöiden luettavissa, mutta keskusteluihin osallistuminen edellyttää kirjautumisen käyttäjäksi. Keskustelukanavan jäsenet saavat jatkossa tietoa uutuuksista keskustelukanavan kautta. Rekisteröitymättömät Agronetin käyttäjät voivat puolestaan tilata tai perua uutiskirjeen erillisen palautelinkin kautta. Neljän vuoden aikana Keskustelukanavalle on kirjoitettu lähes puoli miljoonaa viestiä, joita on käyty lukemassa 79 miljoonaa kertaa. Agronet on myös Facebookissa. 4/2011 maaviesti 7

8 Anne Pason mielestä yrittäjyydessä parasta on uusien asioiden kokeilu ja ongelmien ratkaisu. Lähivuosien haaveena on vapautua yleisnaisen roolista omimpaan eli suunnittelijan työhön. Lovin lintu tai enkeli on enemmän kuin postikortti ELLA KARTTIMO Ohuen ohuet koottavat puut ja kortit ovat kiiminkiläisen Lovi Oy:n designia. Aikaa kestävien tuotteiden muotokieli puhuttelee ihmisiä asuinpaikkaan katsomatta: 90 prosenttia yrityksen tuotannosta menee maailmalle. Kiimingin yrityspuistoon vuoden alussa muuttaneen Lovi Oy:n pihassa toivottavat kävijän tervetulleeksi tutut pallopuut ja pallonmuotoiset pyörätelineet. Kokeeksi tehtyjen töiden materiaalina ei tällä kertaa ole koivuvaneri, vaan oululaisille tutuksi tullut ruostuva teräs, jota on käytetty muun muassa uuden ympäristötalon ulkoseinissä. Lovi Oy:n tarina sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun tuore teollinen muotoilija Anne Paso mietti kevyttä puista vaihtoehtoa muoviselle joulukuusen pallolle. Hän liimaili tikun ympärille koivuviilupaloja, mutta ymmärsi, että se olisi liian vaivalloinen tapa viedä ideaa eteenpäin. Asia jäi hautumaan. Tiesin, että ratkaisu löytyisi. Vei puolitoista vuotta ja sopiva liitos oli valmis. Kun osoittautui, ettei sellaista ollut markkinoilla, hain liitokselle myös patentin. Sen ansiosta tuotteet on helppo postittaa litteässä pakkauksessa. ENSIMMÄISET koottavat kuusenkoristepallot tulivat myyntiin joulun alla vuonna Materiaalina oli koivuvaneri, värivaihtoehtoina puu ja punainen. Litteä pakkaus ja pallon kokoaminen itse otettiin hyvin vastaan. Alkuaika opetti myös sen, että väri myy paremmin kuin puhdas puu, Anne Paso kertoo. Tuoteperhe alkoi saada lisää jäseniä: sydämiä, enkeleitä, poroja ja possuja. Vuonna 2006 yritys sai nimekseen Lovi Oy ja Pasot asettuivat Vantaan vuosien jälkeen asumaan Kiiminkiin. Yhden naisen yrityksen matka on ollut monivaiheinen. Uniikkituotteita on lähtenyt maailmalle niin saunasta kuin ruohonleikkurivarastostakin. Tämän vuoden alussa yritys sai omat tilat Hallitieltä Kiimingin yrityspuistossa. Korttivalikoima ja väriskaala ovat laajentuneet tasaiseen tahtiin. Rinnalle ovat tulleet myös erikokoiset puut. Yrityksessä on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja lisäväkeä tarpeen mukaan - erityisesti joulun alla. Tehtaanmyymälä avasi ovensa samassa osoitteessa toukokuussa. Siellä myydään normaalihintaisten tuotteiden lisäksi koekappaleita ja B-laatua edullisesti. LOVI-TUOTTEIDEN tärkein markkinointikanava ovat kansainväliset messut. Kuluneena vuonna Anne Pason messukalenterissa on ollut kymmenkunta tapahtumaa Euroopan isoissa kaupungeissa, Tokiossa ja New Yorkissa. Lovi-puista syntyy messuille näyttävä metsä, jota lähestyttäessä myös pienet tuotteet nousevat esille. Luonnonmukainen ja kestävä materiaali sekä pohjoismaisuus viehättävät. Tuotteiden muotokieli ei rajaa pois ketään, Anne Paso sanoo. Muotoilijalle ja suunnittelijalle messuilta saatava suora palaute on arvokasta ja vie myös tuotekehitystä eteenpäin. Pallopuun 8 maaviesti 4/2011

9 KANNESSA Kuvat: Ella Karttimo rinnalla myytävä kuusi on yksi esimerkki tuotteesta, joka syntyi asiakastoiveesta. Messut ovat lisänneet osaamista siihen, että oikeat tuotteet menevät oikeille markkinoille. Myös nettikauppa kasvaa kaiken aikaa. Siinä Anne Paso näkee vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia. Lovi-tuotteista koottavia kortteja ja puita myydään suurin piirtein yhtä paljon. Tuoteperheessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun mustarastaat ja haarapääskyt lennähtivät myyntiin, myös puiden kysyntä kasvoi. Lintukorteista on tullut suosituin tuote, jonka rinnalla viime aikoina ovat uuteen suosioon nousseet enkelit. Uutta pitää kehitellä koko ajan. Kun Japanin myynti näytti hiljenevän, oli sopiva hetki ottaa tuotantoon jo aiemmin suunniteltu ja japanilaisille rakas muumiaihe. MATERIAALIN eli 1-1,5 millimetrin vahvuisen koivuvanerin Lovi-tuotteisiin valmistaa Koskisen Oy. Materiaali tulee suomalaisperheiden omistamista sertifioiduista metsistä, Anne Paso lisää. Alihankkijat Vaasassa ja Huittisissa leikkaavat suunnitelmien mukaiset muodot vesileikkurilla. Valmiit leikatut niput tulevat Kiiminkiin. Värilliset tuotteet maalataan Hallitiellä käsityönä. Kortit matkaavat edelleen pakkaamoon, mutta puut pakataan itse. Lovi Oy:llä on maahantuojia kuudessa erimaassa. Anne Pasolle he ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat parhaiten kunkin maan olosuhteet ja markkinat. Puiden avulla Lovi on halunnut tehdä myös hyvää. Vuodesta 2008 lähtien jokaisen puun tai kuusen ostaja on osallistunut myös istutuskampanjaan, jolla pyritään palauttamaan luonnon tasapaino Anne Karhumaa (vasemmalla) valmistelee enkeleitä myyntikuntoon ja Lea Kujala pakkaa puita litteisiin pakkauksiin. alueille, joilla metsät on hakattu polttopuiksi. Yhteystyökumppanina kampanjassa on Kirkon Ulkomaan apu. Pienellä puulla tai kuusella voidaan keskimäärin istuttaa yksi puu, keskikokoisella kolme ja isolla viisi, Anne Paso havainnollistaa. KASVU tasaiseen tahtiin on Lovi Oy:n lähivuosien tavoite. Viime tilikausi tuplasi liikevaihdon edellisestä. Jokainen uusi tuote lisää myyntiä. Kasvu antaa resursseja kehit- Muumiteema on suunniteltu erityisesti Japanin markkinoille. Muumien rinnalle myyntiin on luvassa myös Pikku-Myy. tää yritystä ja hoitaa asiat entistä paremmin. Lisää ammattimaisuutta tarvitaan joka portaassa, Anne Paso pohtii. Ammattiosaajien palkkaaminen merkitsisi suunnittelijalle ja yrityksen monitoiminaiselle sekä jaksamista että mahdollisuutta paneutua mielessä pyöriviin ideoihin. Kädentaidot ovat taas arvossa ja paikallinenkin kelpaa. Uudelle sukupolvelle määrää tärkeämpää on laatu. Kun on paljon tavaraa, mietitään yhtä tarkemmin, mitä ostetaan. Anne Pasolle on tärkeää, että yrityksellä ja sen yhteistyökumppaneilla on kasvot tiedetään mistä raaka-aineet ja tuotteet tulevat sekä missä ne valmistetaan. Tästä syystä Lovi Oy:n kortteja ja puita ei valmisteta Kiinassa. Lovi Oy:n tuotteet ovat mukana Taitajien tiernan joulutorilla Oulun Kalevankulmassa (Kirkkokatu 11). Tori on avoinna ma-pe klo 11-19, la klo 10-18, su klo /2011 maaviesti 9

10 maito Maitotilaneuvonta uudistuu Maitotilaneuvojat ovat opiskelleet kolmen vuoden ajan uusia KarjaKompassiohjelmia ja päivittäneet tietämystään siitä, miten nykylehmien ruokintaa suunnitellaan ja seurataan. Uudet tuotteistetut palvelut palvelupaketit otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Elämme keskellä jatkuvaa muutosta ja myös palvelujen on uudistuttava aika ajoin. Olemme palvelleet maitotiloja viiden viime vuoden ajan aikalaskutukseen pohjautuen puolikkaina ja koko päivinä. Uudet palvelupaketit otetaan ensi vuoden alussa käyttöön Pro- Agria Oulun ja Kainuun lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Farmassa ja Pohjois-Savossa. Jo tänä vuonna vastaavat paketit ovat käytössä Pohjois-Karjalassa ja hieman muunneltuna Lapissa. Tuotosseuranta on johtamisen kivijalka VIRPI HUOTARI NEUVOJAT ovat jo aloittaneet ProAgria Oulun alueella uusien palvelupakettien esittelemisen ja sopimusten päivittämisen. Samalla sovitaan laskutuskäytännöistä, joista suosituin on laskutus neljä kertaa vuodessa. Kainuussa työ alkaa vuoden alussa. Muutosta havainnollistetaan euroina: miten tilan tulos voisi kehittyä, kun nostetaan esimerkiksi keskituotosta, maidon pitoisuuksia, kilpailutetaan ostorehuja, parannetaan säilörehun laatua tai satotasoa. Uusia mahdollisuuksia olemassa olevasta omaisuudesta eläimistä ja pellosta on asiantuntijan kanssa löydettävissä. Uudenlainen toimintatapa niiden hyödyntämiseksi vaatii harvoin suuria euromääräisiä panostuksia. Käytännön esimerkkejä onnistuneista muutoksista löytyy jo useita. Panoksen ja tuotoksen välinen, jopa tuhansien eurojen arvoinen erotus on päätynyt asiakkaan hyödyksi. Taloudellisesti menestyvä asiakas on meidän tavoitteemme. Ruokintavaih maitotilojen ProAgrian ruokintaneuvonta on siirtynyt tänä syksynä uudelle tasolle. Uusi Ruokinnan ohjaus -palvelu sisältää ruokinnan suunnittelun ja seurannan. Ruokinnansuunnittelu onnistuu, kun säilörehu on analysoitu, tuotosseurantatiedot ovat ajan tasalla rekisterissä ja ruokinnan onnistumista eli rehujen lypsättävyyttä on arvioitu vähintään yhdellä, mutta mielellään neljällä päivälaskelmalla. Ruokinnan ohjaus -palvelun sisältöä on pohdittu asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Paketeissa on samoja sisältöjä, mutta suurin ero tulee asiakastapaamisten ja yhteydenpidon tiheydessä. Ruokinnan ohjaus KASVU maitotilalle, joka kasvattaa lehmämäärää tai nostaa tuotantoa ylös investoinnin jälkeen. Asiakastapaamisia vähintään kuusi vuodessa, yhteydenpitoa pitkin vuotta ja kehitystä seurataan tiiviisti. Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen kivijalka. Se tuottaa karjasta erinomaista tietoa päätöksenteon avuksi, kun tuotosseurannan raporttien tiedot ovat ajan tasalla. 10 maaviesti 4/2011 Tuotosseurantanäytteiden solutietojen perusteella voidaan esimerkiksi tehdä utareterveyden hoito- ja poistopäätöksiä. Sen vuoksi tuotostiedot tulee saada rekisteriin nopeasti näytteenoton jälkeen. Ensi vuodesta alkaen panostetaan tuotosseurannan tiedonsiirron nopeuttamiseen ja raporttien analysointiin. Nopeimmin tuotosseurannan sähköiset raportit saa, kun yrittäjä itse lähettää tuotosseurantatiedot heti niiden valmistumisen jälkeen Laskentakeskukseen Ammu-ohjelmalla tai ilmaisella ProTuotos Netti -ohjelmalla sekä robottitilat Ammu-Linkillä. Elektronisia maitomittareita (EMM) testataan muutamilla alueemme tiloilla, joilta tiedot siirtyvät välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Pelkkä Tuotosseuranta-paketti sisältää yhden asiakastapaamisen vuodessa ja tuloksien seuranta pyritään hoitamaan toimistotyönä pitkin vuotta. ASIAKAS voi halutessaan ostaa Tuotosseuranta Tallennus -palvelun, jolloin neuvoja lähettää tuotosseurantatiedot. Tavoitteena on, että tekninen tallennus tehdään tehokkaasti toimistotyönä ja mahdollisimman pian maitonäytteenoton jälkeen. Toimitamme asiakkaalle valmiiksi maksetut kirjekuoret, joilla koelypsykortit tai tiedonsiirtotikut voi kätevästi postittaa neuvojalle. Tietoa voi siirtää neuvojalle myös sähköpostilla. Lisähinnasta tiedot voidaan hakea tilalta joko erillisenä palveluna tai toisen palvelun yhteydessä. On myös mahdollista saada apua itse mittalypsyn tekemiseen. Neuvojat kertovat mielellään eri vaihtoehdoista ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Lisätietoa maitotilojen palveluista: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh ProAgria Lappi, kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, puh ,

11 toehtoja eri tarpeisiin VIRPI HUOTARI Kentällä keskusteltua onko näin? Ruokinnan ohjaus TUOT- TO maitotilalle, joka haluaa tehostaa ja saada enemmän tuottoa irti nykyisestä karjasta. Asiakastapaamisia noin neljä vuodessa ja yhteydenpitoa pitkin vuotta. Ruokinnan ohjaus TOIMIN- TA maitotilalle, joka tyytyy ylläpitämään nykyisen tason. Asiakastapaamisia yksi-kaksi vuodessa. Maidontuotannon Talous -paketti sisältää tilinpäätösanalyysin ja maidontuotantokustannuksen laskennan. Palvelun yhteydessä keskustellaan, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja päivitetään uudet toiminnan tavoitteet. Uutta ovat myös eläinten terveys- ja hyvinvointipaketit. Karjakatselmus Karjakunnon pohjalta, Nuorkarja ja vasikat, Utareterveys (ja maidon laatu), ProTerveys-käynti sekä Karjan Hedelmällisyys. Kyseessä on päivän kestävä erikoisneuvojan tai eläinlääkärin käynti ja siitä johdettu pitempi kestoinen projekti. Nämä palvelut ovat vielä kehitystyön alla, mutta valmistuvat alkuvuodesta Tulossa ovat myös rehuntuotannon ja taloushallinnan paketit. Onko ostorehukustannuksissa mahdollista säästää? Pasi Peltosaari, talousasiantuntija Ostorehukustannus on merkittävin menoerä tilan muuttuvista kuluista. Se on hyvä vertailuluku tilojen ja vuosien välillä meijeriin myytyä maitolitraa kohti. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on hyvä pohtia: ovatko ostorehut liian kalliita, syötetäänkö niitä liikaa, mikä on säilörehun laatu, tilan rehuomavaraisuus tai karjan potentiaalinen maidontuottokyky? Yleensä ostorehukustannuksessa on mahdollista säästää 1-2 senttiä litralta, mikä tekee säästöä esimerkiksi kilon tuotostasolla reilut 100 euroa / lehmä ja 40 lehmän karjassa lähes euroa vuodessa. Pitää arvioida tilakohtaisesti, millä keinoilla säästö on mahdollista saada aikaan. Mitä hyötyä on säilörehuanalyysistä? Tarja Paatero, maitotilayritysneuvoja Tiedät mitä syötät eläimillesi. Säilörehuanalyysin avulla saat säädettyä ruokinnan kohdilleen sekä tuotannon että talouden optimoiden ja voit sitä kautta säästää ruokintakustannuksissa. Kun ruokinta on kohdallaan, myös maidon pitoisuudet ovat kohdallaan. Se näkyy suoraan maitotilissä sekä eläinten terveydessä ja hedelmällisyydessä. Myös muiden eläinryhmien ruokinnan saa parhaiten suunniteltua, kun säilörehun laatu ja koostumus on tiedossa. Ei kannata kulkea pussi päässä, vaan on parempi täyttää se pussi säilörehunäytteellä ja laittaa menemään meijeriin. Säilörehuanalyysi kertoo myös säilönnän onnistumisesta. Kun rehu on tutkittu, seuraavalle kesälle on helpompi miettiä parannuskohteita. Onko ostorehukustannuksissa siltikään mahdollista säästää tuotoksen kärsimättä? Hanne Aho, talousneuvoja Kyllä on, jos säilörehu on sulavuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan riittävän laadukasta. Heikosti sulavaa ja niukasti valkuaista sisältävää säilörehua joutuu täydentämään ostoväkirehuilla, jotta tuotos pysyisi tavoitteessa. Huipputuotokseen ei huonolla säilörehulla päästä. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on Pasin näkökulmien kautta hyvä pohtia. Jos ostorehut ovat liian kalliita, lisäksi voi muistella, onko hankintoja kilpailutettu. Ruokitaanko ostorehulla suunnitelman mukaan vai annetaanko vielä varmuuden vuoksi muutama kilo ekstraa ja syötetään näin kallista rehua turhaan ilman tuotosvastetta? Kuinka paljon lehmien tuotostaso pitäisi olla, jotta lypsyrobotti saadaan maksettua? Antti Harjunen, talousneuvonnan vastaava Parhaaseen kannattavuuteen lypsyrobotilla päästään, kun sen kapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Kun robotti on tehokkaasti käytössä, maidontuotantokustannus tuotettua litraa kohden on pienempi kuin vajaalla kapasiteetilla toimivilla roboteilla. Kapasiteetin täysi hyödyntäminen edellyttää robottiratkaisulle sopivaa eläinmäärää ja tuotosta. Tavoitteeksi pitää laittaa yli litraa maitoa/robotti. Vasta litran jälkeen robotti alkaa lypsää yrittäjälle palkkaa. Ennen sitä se kattaa vain omia investointikulujaan. Jatkuu seuraavalla sivulla. 4/2011 maaviesti 11

12 Mitä hyötyä on ostaa ruokinnansuunnittelua ProAgrialta, kun rehutehdas tekee sen ilmaiseksi? Erika Jylhä-Pekkala, maitotilayritysneuvoja Karjakompassin avulla voidaan etsiä tilan kotoisille rehuille tuottavimmat markkinoilla olevat väkirehut ja vertailla nopeasti eri rehujen vaikutuksia niin maidontuotantoon kuin talouteenkin. Tiloille voidaan tehdä myös rehubudjetti. Ruokinnanseurannan eli päivälaskelman avulla saadaan nopeasti selville karjan tämänhetkisen ruokinnan taso ja se, onko ruokintaa tarpeen muuttaa. Heräteostoja ei kannata tehdä ilman laskentaa siitä, mitä rehun tuotantovaikutus todella tilan senhetkisessä ruokinnassa voisi olla. Ruokinnansuunnittelupalvelussa käydään tarvittaessa koko karja läpi vasikasta lehmään. Käykö tuotosseurantaa hoitava neuvoja enää navetassa? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Varsinkin keväisessä tuotosseurannan asiakastapaamisessa haluamme nimenomaan päästä navettaan tutkailemaan eläimiä ja olosuhteita. Mietimme yhdessä tilan väen kanssa tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita vaikkapa navetassa keskustellen. Lisää navettakäyntejä saa Ruokinnan ohjaus -palveluista sekä myöhemmin valmistuvista eläinten terveyteen ja hoitoon liittyvistä palvelupaketeista. Osa tuotosseurannan työstä siirtyy toimistolle mitä hyötyä siitä on? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Toimistolla voi rauhassa tallentaa tiedot ja tulokset saa nopeasti kommentoituina tilan käyttöön. Tilakäynnillä voi keskittyä tulosten analysointiin. Olet ollut kehittämässä ja kouluttamassa kotieläinneuvojille uutta ruokinnansuunnittelun ja -seurannan Karjakompassiohjelmistoa. Mikä muuttuu? Maire Pikkarainen, maitotilayritysneuvoja Rehuannoksen laskentaperuste muuttuu. Entinen ohjelma laski rehut alhaisimman rehukustannuksen mukaan, eikä huomioinut tuottoja tai karjan tuotostasoa. Uusi Karjakompassiohjelma suunnittelee ruokinnan, jolla saadaan paras maitotuotto miinus rehukustannus lehmää tai maitolitraa kohti. Ohjelma laskee ruokinnan aina oman karjan tuotosten ja rehujen pohjalta. Siksi tarvitaan karjakohtaisesti luotettavat tiedot rehun käytöstä, maitomääristä ja maidon koostumuksista. Ohjelma perustuu suomalaiseen tutkimustietoon. Uudella ohjelmalla pystytään vertaamaan eri rehujen tuotantovaikutuksia ja arvioimaan miten nykyisillä hintasuhteilla rehuja kannattaa käyttää. Tilalla kannattaa katsoa erilaisia vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti neuvojan kanssa ennen kuin päätetään käytettävät rehut ja niiden määrät. Utareterveys ja hedelmällisyys yksiin kansiin Yleisimmät syyt lehmien poistoihin Suomessa ovat utaretulehdus ja huono hedelmällisyys, joita parantamalla lehmien ikä pitenee ja elinikäistuotos paranee. Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on nyt koottu yhdeksi julkaisuksi. Lypsykarjan ensiluokkainen utareterveys on tulosta johdonmukaisesta työstä. Käytännönläheinen Utareterveys-kirja auttaa havainnoimaan päivittäin, viikoittain ja kuukausittain toistuvia rutiinitöitä, sillä utareterveys ei ole tmuista toiminnoista erillään oleva osa. Hedelmällisyys kertoo ummessaolokauden, poikimisen, maidontuotannon, kiimantarkkailun ja keinosiemennyksen onnistumisesta. Hedelmällisyys-kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Hollantilainen eläinlääkäri Jan Hulsen on kirjoittanut Hedelmällisyys-kirjan. Utareterveys-kirjan 12 maaviesti 4/2011 Oppaat tekemiseen on osallistunut myös eläinlääkäri Theo Lam, joka on hankkinut kannuksensa tutkimalla utaretulehduksia. Kirjat on suomentanut ja toimittanut Suomen oloihin eläinlääkäri Maria Tirkkonen. Nelivärikuvitetun kirjan koko on B5 ja laajuus 104 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta 35. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Kirjoja voi ostaa ProAgria Keskuksista ja ProAgria Keskusten Liitosta, puh , Nettitilaukset: Sähköisen kirjan hinta on 40. Tilaukset: > E-kirjakauppa. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun MaitoManagement hankkeen projektipäällikkönä on marraskuun alusta lähtien toiminut Marjo Posio. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä. Viimeksi hän on toiminut yrittäjänä iiläisessä Koillis-Vasikka Oy:ssä. MaitoManagement 2020 kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keski- ja pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Tällä hetkellä ajankohtaista ovat asiantuntijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspäivät, jotka jatkuvat ensi vuonna. Lisätiedot: Marjo Posio, p , proagria.fi, maitomanagement2020

13 MAITO Kainuu Lappi Oulu , tilanne , tilanne , tilanne sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato Rehunäytteiden lukumäärä d-arvo syönti-indeksi Raakavalkuainen % Kuiva-aine % ,3 15,1 14,1 14,2 14, , ,9 15,3 15,3 15,1 35,7 32,8 34,7 33,6 31,1 29,3 35,9 31,5 36,3 33,7 36,5 37,6 Lähde: Myös karjan ruokinnassa pätee: Älä ruoki hukkaa! MINNA TANNER Viime kesäkuun sateet keskeyttivät rehunteon tai viivästyttivät sen aloittamista monilla tiloilla Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Vaikka oli sateista, ensimmäinen sato vanheni nopeasti. Artturi-analyysien perusteella kevätrehut ovat keskimäärin karkeampia kuin vuonna Maakunnasta riippuen d-arvot ovat olleet grammaa kilolta kuiva-ainetta pienempiä. Onneksi toinen sato oli keskimäärin vuoden takaista parempaa. Tämä tasoittaa ruokintaa eri rehuerillä. Säilörehujen laatu vaihteli eri tiloilla, joten karkearehujen ja viljojen analysointi on tärkeää. MTT Maaningan tutkimuksen mukaan D-arvo 620 säilörehulla ja 15 kilolla väkirehua, ei päästä yhtä hyvään tuotostasoon kuin D-arvo 710 säilörehulla ja 9 kilolla väkirehua. Samaisessa tutkimuksessa myös vahvistui tieto, etteivät sulavan säilörehun kanssa liian korkeat väkirehumäärät lisää maitotuotosta. KARJAKOMPASSIN ruokintasuunnitelmassa tuotosvasteet ovat sisäänrakennettuina. Ruokintasuunnitelma voidaan optimoida muun muassa parhaan katteen perusteella. Tällöin ProAgrian maitotilaneuvojat suunnittelevat ruokinnan optimaalisen väkirehutason ja auttavat valitseman parasta väkirehua tilan senhetkisille säilörehuille. Väkirehutaso kg Optimoinnin tuloksista selviävät ruokinnalla odotettava maitomäärä, maidon pitoisuudet ja ruokinnan kate euroina lehmää kohti päivässä. D-arvo 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/lä/pv ,0 32,6 34,5 32, ,1 36,4 37,0 36, ,8 38,6 38,3 37,9 EKM-kg Keskim. 34,0 35,9 36,6 Aineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) , Utajärvi 4/2011 maaviesti 13

14 maito Nuorkarjan kasvatukseen mallia maailmalta HANNA LAUREL Oulussa ja Kalajoella kuultiin suuren maailman tavasta kasvattaa lypsykarjatiloille vasikoita ja hiehoja, kun ProAgria Oulun MaitoManagement2020- hanke ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun VENE-koulutushanke kutsuivat syksyn luennoitsijavieraakseen yhdysvaltalaisen Jeanne Wormuthin. Hän johtaa hiehon sopimuskasvattamoa USA:ssa New Yorkin osavaltiossa. Vuonna 1988 aloittanut CY Heifer Farm kasvattaa hiehoja pääasiassa neljälle suurimmalle asiakkaalleen, jotka ovat kaikki lypsykarjatiloja. Jeanne Wormuth on työskennellyt tilalla alusta saakka. Eri-ikäiset eläimet ovat eri navettarakennuksissa. Yhdessä rakennuksessa on eläintä riippuen iästä. Kaikki kasvattamot ovat viileitä, betonisia ja verhoseinäisiä rakennuksia. KESKEISENÄ teemana Jeanne Wormuthin puheissa toistui järjestelmällisyys. Pikku vasikat hoidetaan, hiehot siemennetään ja työntekijät perehdytetään suunnitellusti ja sovittujen yhteisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hän korosti puhtauden ja hyvien olosuhteiden merkitystä. Ongelmiin tulee tarttua heti ja etsiä niihin parannus välittömästi. Vasikat tulevat tilalle 3-10 päivän ikäisinä ja palaavat lypsykarjatiloille hyvissä ajoin ennen poikimista. Kaikille saapuville vasikoille tehdään terveystarkastus, jossa muun muassa mitataan, merkitään, rokotetaan ja nupoutetaan vasikat. Vasikan kotitilalta saadaan tarvittavat perustiedot. Jos vasikka on saanut siellä vasta-ainepitoisuudeltaan heikkoa ternimaitoa, lypsykarjatila joutuu maksamaan CY Heifer Farmin kokemukset vasikkatiloista IGLUT + raikas ilma + terveet vasikat + hyvä ratkaisu, jos vasikoita on vähän (5-10 iglua) - työläs - pienempi päiväkasvu kesäisin, kuumalla vasikat paahtuvat igluun - iglujen ja alueen siivoaminen vie aikaa Tarja Paatero Vasikoille ja hiehoille tulee tarjota sellaiset olot, että ne voivat kasvaa ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaat tilat ja hoitokäytännöt ehkäisevät tarttuvia tauteja satojen eläinten joukossa, Jeanne Wormuth sanoi. itse vasikalle annettavat rokotukset ja lääkitykset. CY HEIFER Farmilla on kokeiltu erilaisia vasikkatiloja. Igluissa ja yksilökarsinoissa eläimiä on helppo tarkkailla, mutta kuivituksen ja ruokinnan työläys sai tilan miettimään parempaa ratkaisua. Nykyisin tilan pikku vasikat kasvavat 20 yksilön hiekka- tai olkikuivikepohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joissa juotto on automatisoitu. Jeanne Wormuth piti ryhmäkasvatusta omalle tilalleen sopivana vaihtoehtona, mutta se vaatii vasikoita hoitavilta hyvää karjasilmää. Muutamia igluja on säilytetty sairaita vasikoita varten. Hän korosti juomarehun korkeaa valkuaispitoisuutta, joka maksaa itsensä takaisin vasikoiden hyvänä kasvuna ja kuntona. YKSILÖKARSINAT HALLISSA + Ruokinta helppoa + Työntekijät eivät ole säiden armoilla + Eläinten yksilöllinen tarkkailu helppoa - Sairaudet voivat levitä navetassa - Kuivitus hankalaa - Siivoaminen työlästä Juottoautomaatista hän ei myöskään enää luopuisi. Yksiköllinen ruokinnan ohjelmointi ja juotto useita kertoja päivässä ovat vähentäneet vasikkaripulia. ELÄIMET on ryhmitelty tilalla omiin ikäryhmiinsä: pikku vasikat, juotolta vieroitetut, pihattoelämään totuttelevat siirtymävaiheen vasikat, kasvavat hiehot, siemennettävät, alkutiineet ja kotiin lähtevät. Ryhmittelyllä varmistetaan oikea ruokinta, olosuhteet, kiimantarkkailu ja valmistautuminen eläimen seuraavaa kasvuvaihetta varten. Jokainen eläinryhmä mitataan ja eläinten kuntoa arvioidaan säännöllisesti. Kaikkiin hoitotoimiin on kirjalliset ohjeet ja viikoittaiset aikataulut. Hiehot siemennetään kuukauden iässä, jolloin ne poikivat alle kaksivuotiaina. Nuorkarjahavainto-koulutuksista tuttu mittanauha on käytössä myös Jeanne Wormuthin tilalla. Hiehon koko määrittää oikean siemennysajankohdan paremmin kuin ikä. Erona Suomen ja EU:n lainsäädäntöön perustuviin käytäntöihin RYHMÄKASVATUS + Juottoautomaatti + Vaatii vähemmän työvoimaa + Tyytyväiset vasikat + Vähemmän ripulia + Maidolta vieroittaminen helpompaa + Siivoaminen helpompaa - Ilmanvaihto - Sairaudet leviävät helpommin - Vaatii karjasilmää ; sairaan yksilön havaitseminen on vaikeampaa USA:n isoilla tiloilla käytetään herkemmin antibiootteja ja hormoneja. Optimaaliseen poikimaikään päästään helpommin, kun kiimat synkronoidaan hormonihoidoilla. Kiimaa tarkkaillaan kuitenkin kaksi kertaa päivässä. Tarkkailun avuksi siemennysikäiset hiehot merkitään värikoodeilla. JOHTAMISTAIDOT korostuvat suurilla tiloilla. Rutiinikäytännöt, työntekijöiden perehdytys ja järjestelmällinen karjanhoitotyö ovat yhtä tärkeitä asioita myös pienemmillä tiloilla. Kaikkea ei pysty eikä tarvitsekaan kopioida ulkomailta, mutta sujuvapuheisen Jeanne Wormuthin kertomat hyvät käytännöt voi toteutettaaa pienessäkin mittakaavassa. Katse vasikkaan -teemavuoden aikana olemme kuulleet ja oppineet paljon nuorkarjan merkityksestä maitotilan tulevaisuudelle. Pidetään pienten asiaa pinnalla jatkossakin! Hanna Laurell on VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä -hankkeen projektipäällikkö. Jeanne Wormuth puhui maidontuottajille VENE-hankkeen seminaarissa Kalajoella Vasikka- ja hiehoseminaariin osallistui noin sata maidontuottajaa ja alan asiantuntijaverkoston edustajaa. Seminaarin luentomateriaaleihin ja Jeanne Wormuthin esittelemiin hoitotaulukoihin voi tutustua osoitteessa Aiheesta on tietoa myös osoitteessa 14 maaviesti 4/2011

15 Rehunäytteenottokairat ja Kaato-ohjain raivaus-sahaajalle, suoraan valmistajalta. Maatalouskoneiden kunnostukset, hitsaus, sorvaus, jyrsintä ja avarrus mm. kuormainten väljien nivelten kunnostukset. Kysy lisää, p , , Ver tailu Suo ja kuokka vakuutettu, entäs Jussi? Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittäjän Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tämä on osa maatilayrittäjille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua. Kysy lisää edustajaltasi tai katso tapiola.fi/henkiloturva Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy toimii kuin junan vessa Tarkemmin ajatellen. 4/2011 maaviesti 15

16 YKSI HYVÄ RIITTÄÄ! SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves viesti Maaviesti 1/2012 ilmestyy Aineistot mennessä HevosAgron tiedotustilaisuudet talvi Talli- ja tapahtumaturvallisuus, suureläinpelastus pe klo 8-16 Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A la klo 8-16 Haapavesi, Haapaveden ammattiopisto Käytännön turvallisuus talleilla ja hevosalan tapahtumissa, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja toiminta onnettomuuspaikalla sekä yhteistyö pelastushenkilöstön kanssa, suureläinpelastuksen välineistö ja tekniikat, eläinsuojelunäkökohdat onnettomuustilanteissa, kuljetus- ja tieliikenneonnettomuudet Sopivat varusteet hevosellesi pe klo Haukipudas, Virpiniemen liikuntaopisto, ABC-ratsutallit la klo Oulainen, Kartanohotelli Törmänhovi, PyRa ry, maneesi Varusteiden valinta erityyppisille hevosille, oikeaoppinen sovitus Tilaisuudet on maksuttomia ja kaikille avoimia, tervetuloa! Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, (08) Ohjelma ja lisätiedot: Luomun peruskurssit Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (Sammalkankaantie 280) to-pe ja ti-to Ii, Micropolis (Piisilta 1) ti-to ja ke-to Nivala, Nitek (Pajatie 5) to-pe ja ti-to Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, joita kiinnostaa maan kasvukunnon parantaminen, karjanlannan käytön tehostaminen ja valkuaiskasvien viljelys. Kurssi sisältää viisi lähiopetuspäivää. Hinta on alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalin ja kahvin. Kursseilla on käytössä sähköinen luokkahuone, johon osallistuja saa käyttöoikeudet. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Se järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää lisäksi luomun peruskurssin Kannuksen maaseutuoppilaitoksella huhtikuun alkupuolella. Lisätiedot: Jari Tikkanen, puh Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, , tai fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 16 maaviesti 4/2011

17 Navetasta metallipajaksi Valtasen tilalla Kajaanin Vuolijoella ammui reilut pari vuotta sitten vielä parikymmentä lypsävää. Nyt navetassa toimii metallipaja, Semes Oy, joka tunnetaan ennen kaikkea rehukairoistaan. yritys MINNA TANNER Kuvat: Minna Tanner Vuodesta 2008 lähtien toiminut Semes Oy on metallialan yritys, jonka osakkaat ovat Eero Valtanen, insinööri Seppo Kallio sekä hänen poikansa Mikael ja Sami. Mikael on yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksessä täyspäiväisesti. Eero on mukana, kun maaja metsätaloustöistä ennättää. Muut osakkaat auttavat tarvittaessa omalla osaamisellaan: Sami atk:ssa ja Seppo tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Semes Oy aloitti toimintansa pienimuotoisesti vajaan kymmenen neliön työtiloissa. Tänä keväänä yritykselle valmistui 160 neliön metallipaja Eero ja Riitta Valtasen entiseen navettaan, jossa oli vuoden 2009 kevääseen asti parikymmentä lypsävää. Yrityksen alkutaipaleella on ollut hyvää onnea, sillä muun muassa koneita saatiin ostettua käytettynä tuotantonsa lopettavalta metallialan yritykseltä. TEKEVILTÄ miehiltä onnistuu sekä omien että muiden ideoiden tuotekehitys ja valmistus, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. Tietotaito ja monipuolinen konekanta ovat yrityksen avaintekijöitä. Sepolla on yli 30 vuoden työkokemus metallialalta ja hän on yrityksessä kallisarvoisena kokemuksen tuoja. Metallipajassa on koneet muun muassa sorvaukseen, jyrsintään, avarrukseen, porauksiin, prässäyksiin, plasmaleikkaukseen ja hitsauksiin. Alihankintatyöt ovat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ja tasaavat työllisyyttä. Työtilauksia eivät etäisyydet rajoita. Tällä hetkellä on työn alla raitiovaunun osien valmistus Helsinkiin. Maatalouskonei- Semes Oy:n toimitilat monipuolisine koneineen on rakennettu Eero Valtasen entiseen parsinavettaan. Osakkaat Eero Valtanen (vasemmalla), Seppo Kallio ja Mikael Kallio. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat tuotekehitys, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. den korjauksiin löytyy kalustoa ja käytetyistä koneista saadaan kunnostamalla käyttökuntoisia vuosiksi eteenpäin. Semes Oy:n konekanta mahdollistaa levyrakenteiden, akselien ja sovitereikien valmistuksen sekä laakeriholkkien asennuksen. PORAKONEELLA toimiva rehukaira on monelle karjatilalle tuttu Semes Oy:n kärkituote. Kaira on oman tuotekehityksen taidonnäyte. Sitä on myyty ympäri Suomen ja myös Viroon. Tällä hetkellä etsitään kanavia muun muassa Ruotsin markkinoille. Kairoja on valmistettu noin 350. Niitä on käytössä ProAgrian neuvojilla ja maatiloilla. Kaira on hyvä taidonnäyte tuotekehityksestä kuinka Eeron ideasta kehittyi Sepon ja muiden kumppanien avulla käytännönläheinen lopputuote. PROAGRIA Kainuun Muutosvalmennus-ryhmä, johon Eero Valtanen osallistui vaimonsa Riitan kanssa, antoi rohkeutta ja tukea päätökseen luopua lypsykarjasta Riitan astman vuoksi. Muutosvalmennus sopii tuotantosuunnan muutosta, yritystoiminnan aloittamista tai uudelleen kouluttautumista miettiville. Eero suosittelee karjatalouden Kalvaimia sovitereikien valmistamiseen löytyy 50 millimetriin asti. lopettamista pohtivia harkitsemaan asioita tarkoin ja käyttämään ammattilaisia siinä apuna. Vaikka tuntuu, ettei karjan pito kannata, uuden luominen voi olla vieläkin haastavampaa. Valtasilla prosessi onnistui hyvin muun muassa muutosvalmennusryhmän tuella. ProAgria Kainuun uusi Apuva-hanke jatkaa muutos- ja tulevaisuusvalmennusta Kainuussa. Hankkeen aikana on tarkoitus koota yhteen myös entisiä ryhmän jäseniä. Lisätietoa: 4/2011 maaviesti 17

18 ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO yritys Hevosala on yrittäjälle elämänarvo Tuoreen selvityksen mukaan työ hevosalalla on sitovaa ja tapaturma-altista, eikä yritysten kannattavuuskaan ole itsestään selvää. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. Omaa työtä arvostetaan ja pidetään mielekkäänä. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala tarjoaa työpaikan yhä useammalle. Suomessa on noin hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Ala työllistää tällä hetkellä noin ihmistä koko Suomessa. Vastaava kehitys on havaittavissa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudulta menestykseen ja Elinvoimaa maaseudulle -MASVAhankkeet ja HevosAgro-hanke kartoittivat pohjoissuomalaisten hevosyrittäjien työhyvinvointia. Kartoituksen toteutti internetkyselynä itsekin hevosalalla 10 vuotta yrittäjänä toiminut Minna Rautioaho. Yrittäjien keskuudessa hevosalan suurimmiksi haasteiksi koettiin kulurakenne ja alalla rehottava kilpailua vääristävä harmaa talous. Alan toiminta koettiin huomattavasti useammin epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Avointa keskustelua ja parempia verkostoitumismahdollisuuksia kaivattiin nykyistä enemmän. Koko hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. HEINI IINATTI Kimmo Törmänen Ratsastuskouluyrittäjän työn fyysistä kuormittavuutta lisää tallitöiden päälle voimakas äänen käyttö usein pölyisissä ja tuulisissa ulko-oloissa. HEVOSALAN yritykset ovat usein pieniä eikä työntekijöitä aina ole. Selvä enemmistö vastaajista koki, ettei saa riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Suurin osa työskenteli seitsemänä päivänä viikossa ja yli puolella vastaajista päivittäinen työaika oli yhdeksän tuntia tai yli. Lomia tai edes sairauslomia ei usein pidetä ollenkaan tai niille jäädään harvoin. Lähes puolet vastanneista myös arvioi työmääränsä liian suureksi. Hevosalalla tapahtuu huolestuttavan paljon työtapaturmia. Kahdelle kolmesta yrittäjästä oli sattunut työtapaturmia ja niistä suurin osa hevosten kanssa toimiessa. Yli kolmannes tapaturmista oli vaatinut sairaalahoitoa. Hevosalan työ on osin myös asiakaspalvelua. Puolet yrittäjistä oli pahoittanut mielensä haasteellisissa asiakastilanteissa. Vertaistukea ja kokemusten vaihtoa toisten yrittäjien kanssa kaivattiin juuri asiakastilanteisiin. Alkoholin käyttöä ei alalla koettu ongelmaksi. ALALLA kuitenkin viihdytään. Yrittäjät mieltävät identiteetikseen käsityöläisyrittäjyyden ja tavoittelevat enemmän työtyytyväisyyttä, ei niinkään voittoa. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työhön oli positiivinen. Kyselyn tulosten perusteella ProAgria Oulu kehittää hevosyrittäjille tarjottavia palveluja. HevosAgro-hanke järjestää alkuvuodesta 2012 hevosyrittäjille työhyvinvointipäivän, jonka yhtenä tavoitteena on myös saada aikaan yrittäjien välistä verkostoitumista. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgron-hankkeen projektipäällikkö. Miten päivität osaamisesi helposti ja nopeasti? Poimi ammattijulkaisut koriin verkkokaupassa, ja paina nappia. Saat kaiken oleellisen yksissä kansissa aihepiireittäin tilasi toiminnan kehittämiseen. Päivitä osaamisesi, ja muuta tiedot euroiksi. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja Ajankohtainen ammatti tieto ja kansainvälinen huippuosaaminen TIETO TUOTTAMAAN Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön kokemukset ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. &taito Uusia näkökulmia harrastajalle Maatilayritysten menestystarinoita -kirja johdattaa menestyksen lähteille innostavien tarinoiden avulla. Mistä menestys syntyy? Ota selvää, miten yritykset ovat valinneet toimintatapansa, tehneet tulosta ja kehittäneet toimintaa. Lähes 200 valokuvalla kuvitettu kovakantinen kirja sopii itselle tai upeaksi lahjaksi. 18 maaviesti 4/2011

19 MYYNTI ja ASENNUS HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Muhos: Tapio Karihtala Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa - Lyömätön luotettavuus - Nerokas rakenne - Korkea tehokkuus - Toimiva jälkimarkkinointi UUTUUS Helppokäyttöinen ohjausyksikkö OULU ROVANIEMI TORNIO YLITORNIO /2011 maaviesti 19

20 talous Plugi Oy siellä missä aurinko paistaa! SUORAT LENNOT OULUSTA KEVÄÄLLÄ TURKKIIN AJALLA alk./1vko599 esim. 4. ja Alanya Kleopatra Tower-hsto DDD, ea Yksin matkustavalle 1h-lisä. Kohteinamme Turkissa Oulusta myös: ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK KEVÄÄLLÄ SUORAAN OULUSTA TUNISIAAN AJALLA Tuttujen suunnittelu- ja alk./1vko549 esim. 9./16./23.3. Sousse Hot. Kaiser DD+, aamiainen Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti ma-pe 8:30-22, la-su Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh snt/min. ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! 20 maaviesti 4/2011 Taloushallintoaan ulkoistavalle yrittäjälle ProAgria tarjoaa vankkaa talousosaamista sekä kumppanuutta ja huolenpitoa yritysrutiineihin. Tukena laaja asiantuntijaverkosto ProAgria on myös tilitoimisto seurantapalvelujen rinnalla ProAgria Keskukset ovat kehittäneet myös tili- ja taloushallintopalvelujaan. Tarjolla on ennakkoverolain mukaisia kirjanpitopalveluja ja yritysneuvontaa analysointeineen. Yhä useammat maatilat ja maaseudun pienyritykset ulkoistavat kirjanpitoaan ja muita taloushallinnon tehtäviä. Tätä on vauhdittanut muun muassa uusi verotilimenettely. Kausiveroilmoitukset ja -tilitykset työnantajamaksuista ja arvonlisäveroista on muistettava tehdä säännöllisesti ja ajoissa, ProAgria Oulun talousneuvonnan vastaava Antti Harjunen sanoo. Taloushallintoaan ulkoistava yrittäjä voi keskittyä omassa työssään oleellisimpaan eli liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen. Hän saa käyttöönsä ajantasaiset taloustiedot toiminnastaan vertailutietojen kanssa sekä kumppanikseen asiantuntijan, jonka kanssa voi keskustella mieltä askarruttavista talousasioista. Samalla lain vaatimat ilmoitukset tulee tehtyä oikein ja ajoissa. SÄHKÖISET palvelut ovat kehittyneet rinta rinnan muun tuotekehityksen kanssa. Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä, Antti Harjunen lisää. Papereita ei tarvita, kun ostolaskut skannataan järjestelmään, elleivät ne jo ole verkkolaskuja. Ostolaskut voidaan lähettää asiakkaalle hyväksyttäväksi niin ikään sähköisesti. Myös myyntilaskut kulkevat verkossa. Kirjanpito tuottaa asiakkaan toivomat raportit ajantasaisina. ProAgria Oulu kehittää parhaillaan kahdenkertaista kirjanpitoa tarjoavia tilipalvelujaan eri puolilla maakuntaa. Nivalassa asiaa on vauhdittanut Nivalan Maataloustilitoimiston siirtyminen ProAgria Oulun yhteyteen. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. VÄLITILINPÄÄTÖKSEN aika on käsillä viimeistään nyt, jos se vielä on tekemättä. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä, Antti Harjunen muistuttaa. Välitilinpäätöksen tuottamia tietoja voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Yrityksen talouden hallinnassa verosuunnittelu on avainasia, että vuodet olisivat mahdollisimman tasaisia, eikä tulisi yllätyksiä. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. Ota yhteyttä kirjanpito- ja talousasioissa oman alueesi ProAgria Keskukseen.

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys

Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs www.halwest.com www.hh-kaluste.fi Halwest Ay:n toiminta alkoi maaliskuussa 2003 ja v. 2008 yhtiömuodoksi vaihtui Oy. Tuotevalikoimamme painottui Aluksi yrityksille ja yhteisöille suunnattuihin ergonomisiin

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 7.4.2016 Keski-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Keski-Pohjanmaan maakuntatalous

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun

Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Nopea, kätevä ja luotettava kahviratkaisu itsepalveluun Tarvitsen ratkaisun, joka tarjoaa hyvää kahvia nopeasti. Mahdollisuuksia Kahvinjuojat ovat yhä vaativampia. He haluavat todella hyvää kahvia ja laajan

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot