viesti Anne Pason patentti kantaa kauas Uusia tuulia Kalaherkut maitotilaneuvontaan kuuluvat joulupöytään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Anne Pason patentti kantaa kauas Uusia tuulia Kalaherkut maitotilaneuvontaan kuuluvat joulupöytään"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2011 Uusia tuulia maitotilaneuvontaan Anne Pason patentti kantaa kauas Kalaherkut kuuluvat joulupöytään Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä. Sivu 20 4/2011 maaviesti 1

2 Säästäminen kannattaa aina! Tiesitkö, että pienikin summa kuukaudessa kartuttaa mukavan summan säästöön? Onpa tavoitteesi sitten suuri tai pieni, parhaiten varmistat unelmiesi toteutumisen aloittamalla säännöllisen säästämisen nyt. Jatkuva säästäminen kun on viisas tapa vaurastua! Ota yhteyttä omaan pankkiisi, niin kerromme lisää. Oulun OP, puhelinpalvelu Pohjolan Osuuspankki, puhelinpalvelu puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) w Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi 2 maaviesti 4/2011

3 ProAgria ruokintaneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja maitotilojen erilaisiin tarpeisiin. Ruokintaan on satsattu myös tyrnäväläisellä Lehtikankaan maitotilalla. Veto-lehmän tuotosta tarkkailemassa Ville Alaraappana. 10 Jouluhauki ja lipeäkala ovat joulupöydän perinneherkkuja. Graavilohi on tämän ajan suosikki. Maaviesti tarjoaa sille maukkaan sinappikastikkeen. Maisema muuttuu ja sen kulttuuriarvot ovat häviämässä. Hoidettu kylämaisema lisää asukkaiden hyvinvointia ja on myös matkailuvaltti. Tiina Karlström Minna Komulainen 24 ProKala ry 26 viesti Sisältö 4/ KANNESSA Anne Pason suunnittelemat designkortit ja -puut kestävät aikaa. 10 UUSI TAPA TOIMIA ProAgria Oulu ja Kainuu päivittävät maitotilojen palvelut. 10 TUOTTO VAI KASVU? Ruokinnan ohjauksessa ratkaisevat maitotilojen erilaiset tarpeet. 13 ÄLÄ RUOKI HUKKAA! Säilörehujen laatu vaihtelee, joten analysointi on arvossaan. 14 MALLIA MAAILMALTA CY Heifer Farm satsaa järjestelmällisyyteen ja olosuhteisiin. 17 MAIDOSTA METALLIKSI Valtasten navetta muuttui rehukairoja tuottavaksi metallipajaksi. 18 HEVOSALA ON ARVO Useimmat hevosalan yrittäjät ovat tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. 20 TILIPALVELUA ProAgria Keskukset ovat myös tilipalvelujen ja taloushallinnon osaajia. 22 APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkanut Apuva-hanke. 23 HYPYT HYVINVOINTIIN Hypyt-hanke edistää hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja verkostoja. 24 MAISEMAT RUOTUUN Lapin ja Kainuun asukkaita kannustetaan perinnemaisemien hoitoon. 26 JOULUKALAA Valmista jouluhauki ja muita kalaherkkuja jouluaaton juhlapöytään! 30 OMISTAJUUS KUNNIAAN Vesialueiden omistajuus korostuu, mutta merkitys ei avaudu. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2011 maaviesti 3

4 Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen TILAUSLAARI Näytteet kartalta paikantaen; > tulokset Näyte:1 sähköisillä VIPU-viljavuuskartoilla! Lohkorajat Prov:6 Teemakartat Näyte:2 Näytteet Happamuus Kalsium Fosfori Kalium Näyte:3 Näyte:5 Magnesium Rikki Boori Kupari Mangaani Näyte:4 Sinkki Kalkitussuositus UUDET TEEMA- KARTAT AVATTU TULOSLAARI VIPU-kartta VIPU-VILJAVUUSKARTAT Tilaa nyt kalkitus edullisella syyshinnalla, levitysaikaa huhtikuun 2012 loppuun! YaraMila 4 maaviesti 4/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 13.2., 10.4., 24.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kaikenkokoisia maitotiloja Maidontuotannosta luopuminen on viime tietojen mukaan jälleen kiihtymässä. Suunnanmuutos johtuu suurimmaksi osaksi viljelijöiden ikärakenteesta. He yksinkertaisesti jäävät ansaitulle eläkkeelle pitkän päivätyön jälkeen. Osin tästä syystä myös maidontuotanto on kääntynyt laskuun. Moni navettakin lähestyy eläkeikää. Investointeja tuotantorakennuksiin on toki tehty, mutta niiden määrä ei kuitenkaan riitä pitämään tuotantokapasiteettia ajanmukaisena ja turvaamaan maidontuotantoa tulevaisuudessa. Investointien kallistuminen, tukikelpoisen pellon saanti ja tällä hetkellä varsin epäselvät tulevaisuudennäkymät ovat siirtäneet useita uusinvestointeja odottamaan suotuisampaa ajankohtaa. YRITYSKOON nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole kaikille realistinen vaihtoehto, vaan muitakin keinoja kehittää yritystä tarvitaan. Usealla taholla pitkin Suomea on nyt havahduttu keskikokoisten maitotilojen väliinputoamiseen. Pääosa maidosta tulee edelleenkin keskikokoisilta tiloilta, mutta niiden kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia emme varmaankaan ole havainneet riittävän tarkasti. Tarvitsemme ehdottomasti kustannustehokkaita investointeja, joilla voidaan kohtuullisin kustannuksin ajanmukaistaa ja laajentaa tuotantorakennuksia. Uudellamaalla on jo aloitettu neuvontajärjestön ja meijereiden yhteisponnisteluna K-35-hankkeeksi nimettyjä kehittämistoimia. Ajatuksia herättävä K-35 tarkoittaa yksinkertaisesti investoinnilla tavoiteltavaa karjakokoa, 35 lypsylehmää. MERKITTÄVÄ osa kansallisvarallisuudestamme on rakennuksissa ja navetoissakin. Jos emme vähintään kohtuullisesti onnistu luomaan edellytyksiä jatkamiskelpoisille tiloille, uhkana on, että valtava määrä kansallisvarallisuuttamme vanhenee niille sijoilleen. Samalla siirtyy muistojen joukkoon valtaisa määrä työtä, joka tilojen kehittämiseen on uhrattu. Tätä ei varmasti kukaan meistä halua. Toivotan Maaviestin lukijoille hyvää alkutalvea! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Joulukuu Nyt on aika... Ella Karttimo tehdä muistiinpanoja siitä, miten viljely onnistui ja pohtia syitä opiksi seuraaville satokausille tehdä viimeistään välitilinpäätös ja samalla budjetoida tulevaa vuotta valmistautua tarkastuksiin - koota ja täydentää vaadittavat asiapaperit valmiiksi etenkin ympäristötuen osalta huolehtia omasta hyvinvoinnista - irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Apuva-hanke poimia parhaat palat oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten koulutustarjonnasta Kannen kuva: Ella Karttimo 4/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Joulutorilla tunnelmaa, tekijöitä ja tuttuja Joulutorit esittelevät paikallista osaamista tänäkin vuonna Kajaanissa, Oulussa ja Kemissä. Kainuulainen joulutori valloittaa Kajaani-hallin joulukuuta jo 13. kerran. Tori on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello Esillä on tuttuun tapaan kainuulaisia leivonnaisia ja kädentaitoja. Joulutori on myös Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Ruisleipätalkoiden päänäyttämö ja maakunnallinen tapahtuma. Ruisleiville, ruisleivän juurelle ja leivonnan opastajille on vielä tarvetta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anna-Kaija Kaikkoseen puh Tapahtuman järjestää Kainuun maa- ja kotitalousnaiset talkooväen suurella avustuksella. Mukana ovat muun muassa Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. KEMIN Kulttuurikeskuksen perinteiset joulumyyjäiset täyttävät 10. joulukuuta kello 9-14 jo 20:nnen kerran. Tänäkin vuonna mukaan on tulossa noin 130 myyjään Lapista ja myös etelämpää. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Vuosi vuodelta tuotteiden valikoima ja määrä on lisääntynyt. Myytävät tuotteet ovat omatekoisia, eikä rihkamaa ja kirpputoritavaraa hyväksytä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suuren suosion saaneet myyjäiset edelleenkin vuosittain. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat lähettävät suoraa radiolähetystä Maaseudun joulu tulee kaupunkiin -myyjäisistä RadioAktiivisen JouluSpecialissa. Lähetys tulee RadioPro:n taajuudelta 92MHz. isäksi lähetys kuuluu suorana myös nettiosoitteessa Ella Karttimo Taitajien tiernan joulutorille on tulossa nelisenkymmentä pohjoispohjalaista kädentaitajaa ja elintarviketuotteiden valmistajaa. TAITAJIEN tierna -hankkeen joulutori tuo viimevuotiseen tapaan joulutunnelmaa Oulun keskustaan joulukuuta. Tori on avoinna Kalevankulmassa Kirkkokatu 11:ssä maanantaista perjantaihin kello 11-19, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Joulutorilla ovat tavattavissa pohjoispohjalaiset kädentaitajat ja elintarvikeyrittäjät tuotteineen. Paikallisten ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi torille on tulossa monenlaisia tapahtumia. Rotu ja rehu vaikuttavat rasvaan ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen on selvittänyt Itä-suomen yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa, miten rotu ja ruokinta vaikuttavat naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako 20:n tai 50 prosentin väkirehutaso ja rypsitiivistelisä naudan Longissimus dorsi -lihaksen (ulkofile) sisäisen rasvan koostumukseen ja määrään sekä lihan alfatokoferolipitoisuuteen (E-vitamiini). Tutkimuksessa olivat mukana hereford- ja charolaisrodut. Tutkimuksen perusteella naudan ruokinnan alhainen väkirehutaso parantaa rasvahappojen suhdetta, mutta toisaalta vähentää öljyhapon osuutta ja kokonaisrasvahappojen määrää lihaksensisäisessä rasvassa. Tutkimuksen perusteella rodulla oli merkitystä rasvahappojen koostumukseen, mutta ei happojen kokonaismäärään. Suhteellisen aikaisin kypsyvä ja karkearehuvaltaisesti ruokittava hereford oli tutkimuksessa parempi lihaksensisäisen rasvan rasvahappojen suhteella ja öljyhappopitoisuudella kuin myöhään kypsyvä, väkirehuvaltaisen ruokinnan edustaja charolaisrotu. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että rotuvalinnalla ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa lihaksen sisäisen rasvan määrään ja koostumukseen. Pro gradu on luettavissa InnoNauta-hankkeen nettisivuilla. 6 maaviesti 4/2011

7 Hanna Vierumäki Vesa Nuolioja, Virpi Huotari ja Nivalan toimiston väki ottivat vastaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita avoimien ovien päivässä. Älä ruoki hukkaa! Älä ruoki hukkaa on maa- ja kotitalousnaisten hanke, jonka tavoitteena on vähentää roskiin päätyvän ruuan määrää. MTT:n Foodspill-tutkimuksen mukaan suomalaisten roskiksiin päätyy jopa 30 kiloa ruokaa henkilöä kohden vuodessa, mikä vastaa joka 20:nnetta ruokakassillista. Rahana tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ketjun joka lenkissä. Myös kuluttajalla on valta vaikuttaa. Ympäristöhaitat ovat suurimmat, jos koko ketjun läpi kulkenut ruoka päätyy lopulta jääkaapista tai lautaselta roskikseen. Auttaisiko ruokalistan suunnittelu? Voisiko ostaa pienempiä pakkauskokoja? Kaipaatko vinkkejä elintarvikkeiden säilytykseen tai tähteiden käyttöön? Tule mukaan maa- ja kotitalousnaisten järjestämiin Älä ruoki hukkaa -tilaisuuksiin, joita on tulossa sekä tänä syksynä että ensi vuoden puolella. Lisätietoa tilaisuuksista antaa oman alueen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Maidontuottaja Sari Gummerus vaihtoi kuulumisia ProAgria Oulun Pirkko Kalaojan kanssa. Avoimet ovet Nivalassa Kuvat: Tarja Paatero Nivalan toimisto sijaitsee edelleen Pajatie 5:ssä, nyt Elme Centerin talossa. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekissä ensimmäiseen kerrokseen. Muuton kunniaksi Nivalan toimiston väki kutsui asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa vaihtamaan kuulumisia kahvikupin ääreen avoimien päivänä 21. lokakuuta. Ajankohtaisia kuulumisia vaihdettiin. ProAgria Oulun väki kertoi KarjaKompassista ja muista maitotilaneuvonnan uudista tuulista. Nivalan toimistolla on myös vahva talous- ja tilipalveluasiantuntemus sekä osaamista sukupolvenvaihdoksiin ja yhtiömuotoisten maaseutuyritysten ja maatilojen tarpeisiin. Myös aloittavien ja kehittävien maaseutuyritysten maksuttomasta alkuvaiheen neuvonnasta sekä kasvinviljelyn ja luomun mahdollisuuksista keskusteltiin kiinnostuneiden kävijöiden kanssa. Kävijoiden kesken arvotut kirjapalkinnot menivät Kaarlo Niemoselle, Esa Halmetojalle, Jouko Vierimaalle ja Tarja Junttilalle. Agronet uudistuu Agronetin keskustelukanavaa on uudistettu, jonka ansiosta keskustelujen seuraaminen kännykällä sujuu entistä kätevämmin. Loppuvuoden aikana keskustelukanavalla otetaan käyttöön lisää uusia toimintoja. Agronetin aineistot ovat nyt kaikkien käyttäjien saatavilla, eikä rekisteröitymistä portaalin käyttäjäksi enää tarvita. Keskustelukanavan keskustelut ovat kaikkien kävijöiden luettavissa, mutta keskusteluihin osallistuminen edellyttää kirjautumisen käyttäjäksi. Keskustelukanavan jäsenet saavat jatkossa tietoa uutuuksista keskustelukanavan kautta. Rekisteröitymättömät Agronetin käyttäjät voivat puolestaan tilata tai perua uutiskirjeen erillisen palautelinkin kautta. Neljän vuoden aikana Keskustelukanavalle on kirjoitettu lähes puoli miljoonaa viestiä, joita on käyty lukemassa 79 miljoonaa kertaa. Agronet on myös Facebookissa. 4/2011 maaviesti 7

8 Anne Pason mielestä yrittäjyydessä parasta on uusien asioiden kokeilu ja ongelmien ratkaisu. Lähivuosien haaveena on vapautua yleisnaisen roolista omimpaan eli suunnittelijan työhön. Lovin lintu tai enkeli on enemmän kuin postikortti ELLA KARTTIMO Ohuen ohuet koottavat puut ja kortit ovat kiiminkiläisen Lovi Oy:n designia. Aikaa kestävien tuotteiden muotokieli puhuttelee ihmisiä asuinpaikkaan katsomatta: 90 prosenttia yrityksen tuotannosta menee maailmalle. Kiimingin yrityspuistoon vuoden alussa muuttaneen Lovi Oy:n pihassa toivottavat kävijän tervetulleeksi tutut pallopuut ja pallonmuotoiset pyörätelineet. Kokeeksi tehtyjen töiden materiaalina ei tällä kertaa ole koivuvaneri, vaan oululaisille tutuksi tullut ruostuva teräs, jota on käytetty muun muassa uuden ympäristötalon ulkoseinissä. Lovi Oy:n tarina sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun tuore teollinen muotoilija Anne Paso mietti kevyttä puista vaihtoehtoa muoviselle joulukuusen pallolle. Hän liimaili tikun ympärille koivuviilupaloja, mutta ymmärsi, että se olisi liian vaivalloinen tapa viedä ideaa eteenpäin. Asia jäi hautumaan. Tiesin, että ratkaisu löytyisi. Vei puolitoista vuotta ja sopiva liitos oli valmis. Kun osoittautui, ettei sellaista ollut markkinoilla, hain liitokselle myös patentin. Sen ansiosta tuotteet on helppo postittaa litteässä pakkauksessa. ENSIMMÄISET koottavat kuusenkoristepallot tulivat myyntiin joulun alla vuonna Materiaalina oli koivuvaneri, värivaihtoehtoina puu ja punainen. Litteä pakkaus ja pallon kokoaminen itse otettiin hyvin vastaan. Alkuaika opetti myös sen, että väri myy paremmin kuin puhdas puu, Anne Paso kertoo. Tuoteperhe alkoi saada lisää jäseniä: sydämiä, enkeleitä, poroja ja possuja. Vuonna 2006 yritys sai nimekseen Lovi Oy ja Pasot asettuivat Vantaan vuosien jälkeen asumaan Kiiminkiin. Yhden naisen yrityksen matka on ollut monivaiheinen. Uniikkituotteita on lähtenyt maailmalle niin saunasta kuin ruohonleikkurivarastostakin. Tämän vuoden alussa yritys sai omat tilat Hallitieltä Kiimingin yrityspuistossa. Korttivalikoima ja väriskaala ovat laajentuneet tasaiseen tahtiin. Rinnalle ovat tulleet myös erikokoiset puut. Yrityksessä on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja lisäväkeä tarpeen mukaan - erityisesti joulun alla. Tehtaanmyymälä avasi ovensa samassa osoitteessa toukokuussa. Siellä myydään normaalihintaisten tuotteiden lisäksi koekappaleita ja B-laatua edullisesti. LOVI-TUOTTEIDEN tärkein markkinointikanava ovat kansainväliset messut. Kuluneena vuonna Anne Pason messukalenterissa on ollut kymmenkunta tapahtumaa Euroopan isoissa kaupungeissa, Tokiossa ja New Yorkissa. Lovi-puista syntyy messuille näyttävä metsä, jota lähestyttäessä myös pienet tuotteet nousevat esille. Luonnonmukainen ja kestävä materiaali sekä pohjoismaisuus viehättävät. Tuotteiden muotokieli ei rajaa pois ketään, Anne Paso sanoo. Muotoilijalle ja suunnittelijalle messuilta saatava suora palaute on arvokasta ja vie myös tuotekehitystä eteenpäin. Pallopuun 8 maaviesti 4/2011

9 KANNESSA Kuvat: Ella Karttimo rinnalla myytävä kuusi on yksi esimerkki tuotteesta, joka syntyi asiakastoiveesta. Messut ovat lisänneet osaamista siihen, että oikeat tuotteet menevät oikeille markkinoille. Myös nettikauppa kasvaa kaiken aikaa. Siinä Anne Paso näkee vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia. Lovi-tuotteista koottavia kortteja ja puita myydään suurin piirtein yhtä paljon. Tuoteperheessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun mustarastaat ja haarapääskyt lennähtivät myyntiin, myös puiden kysyntä kasvoi. Lintukorteista on tullut suosituin tuote, jonka rinnalla viime aikoina ovat uuteen suosioon nousseet enkelit. Uutta pitää kehitellä koko ajan. Kun Japanin myynti näytti hiljenevän, oli sopiva hetki ottaa tuotantoon jo aiemmin suunniteltu ja japanilaisille rakas muumiaihe. MATERIAALIN eli 1-1,5 millimetrin vahvuisen koivuvanerin Lovi-tuotteisiin valmistaa Koskisen Oy. Materiaali tulee suomalaisperheiden omistamista sertifioiduista metsistä, Anne Paso lisää. Alihankkijat Vaasassa ja Huittisissa leikkaavat suunnitelmien mukaiset muodot vesileikkurilla. Valmiit leikatut niput tulevat Kiiminkiin. Värilliset tuotteet maalataan Hallitiellä käsityönä. Kortit matkaavat edelleen pakkaamoon, mutta puut pakataan itse. Lovi Oy:llä on maahantuojia kuudessa erimaassa. Anne Pasolle he ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat parhaiten kunkin maan olosuhteet ja markkinat. Puiden avulla Lovi on halunnut tehdä myös hyvää. Vuodesta 2008 lähtien jokaisen puun tai kuusen ostaja on osallistunut myös istutuskampanjaan, jolla pyritään palauttamaan luonnon tasapaino Anne Karhumaa (vasemmalla) valmistelee enkeleitä myyntikuntoon ja Lea Kujala pakkaa puita litteisiin pakkauksiin. alueille, joilla metsät on hakattu polttopuiksi. Yhteystyökumppanina kampanjassa on Kirkon Ulkomaan apu. Pienellä puulla tai kuusella voidaan keskimäärin istuttaa yksi puu, keskikokoisella kolme ja isolla viisi, Anne Paso havainnollistaa. KASVU tasaiseen tahtiin on Lovi Oy:n lähivuosien tavoite. Viime tilikausi tuplasi liikevaihdon edellisestä. Jokainen uusi tuote lisää myyntiä. Kasvu antaa resursseja kehit- Muumiteema on suunniteltu erityisesti Japanin markkinoille. Muumien rinnalle myyntiin on luvassa myös Pikku-Myy. tää yritystä ja hoitaa asiat entistä paremmin. Lisää ammattimaisuutta tarvitaan joka portaassa, Anne Paso pohtii. Ammattiosaajien palkkaaminen merkitsisi suunnittelijalle ja yrityksen monitoiminaiselle sekä jaksamista että mahdollisuutta paneutua mielessä pyöriviin ideoihin. Kädentaidot ovat taas arvossa ja paikallinenkin kelpaa. Uudelle sukupolvelle määrää tärkeämpää on laatu. Kun on paljon tavaraa, mietitään yhtä tarkemmin, mitä ostetaan. Anne Pasolle on tärkeää, että yrityksellä ja sen yhteistyökumppaneilla on kasvot tiedetään mistä raaka-aineet ja tuotteet tulevat sekä missä ne valmistetaan. Tästä syystä Lovi Oy:n kortteja ja puita ei valmisteta Kiinassa. Lovi Oy:n tuotteet ovat mukana Taitajien tiernan joulutorilla Oulun Kalevankulmassa (Kirkkokatu 11). Tori on avoinna ma-pe klo 11-19, la klo 10-18, su klo /2011 maaviesti 9

10 maito Maitotilaneuvonta uudistuu Maitotilaneuvojat ovat opiskelleet kolmen vuoden ajan uusia KarjaKompassiohjelmia ja päivittäneet tietämystään siitä, miten nykylehmien ruokintaa suunnitellaan ja seurataan. Uudet tuotteistetut palvelut palvelupaketit otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Elämme keskellä jatkuvaa muutosta ja myös palvelujen on uudistuttava aika ajoin. Olemme palvelleet maitotiloja viiden viime vuoden ajan aikalaskutukseen pohjautuen puolikkaina ja koko päivinä. Uudet palvelupaketit otetaan ensi vuoden alussa käyttöön Pro- Agria Oulun ja Kainuun lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Farmassa ja Pohjois-Savossa. Jo tänä vuonna vastaavat paketit ovat käytössä Pohjois-Karjalassa ja hieman muunneltuna Lapissa. Tuotosseuranta on johtamisen kivijalka VIRPI HUOTARI NEUVOJAT ovat jo aloittaneet ProAgria Oulun alueella uusien palvelupakettien esittelemisen ja sopimusten päivittämisen. Samalla sovitaan laskutuskäytännöistä, joista suosituin on laskutus neljä kertaa vuodessa. Kainuussa työ alkaa vuoden alussa. Muutosta havainnollistetaan euroina: miten tilan tulos voisi kehittyä, kun nostetaan esimerkiksi keskituotosta, maidon pitoisuuksia, kilpailutetaan ostorehuja, parannetaan säilörehun laatua tai satotasoa. Uusia mahdollisuuksia olemassa olevasta omaisuudesta eläimistä ja pellosta on asiantuntijan kanssa löydettävissä. Uudenlainen toimintatapa niiden hyödyntämiseksi vaatii harvoin suuria euromääräisiä panostuksia. Käytännön esimerkkejä onnistuneista muutoksista löytyy jo useita. Panoksen ja tuotoksen välinen, jopa tuhansien eurojen arvoinen erotus on päätynyt asiakkaan hyödyksi. Taloudellisesti menestyvä asiakas on meidän tavoitteemme. Ruokintavaih maitotilojen ProAgrian ruokintaneuvonta on siirtynyt tänä syksynä uudelle tasolle. Uusi Ruokinnan ohjaus -palvelu sisältää ruokinnan suunnittelun ja seurannan. Ruokinnansuunnittelu onnistuu, kun säilörehu on analysoitu, tuotosseurantatiedot ovat ajan tasalla rekisterissä ja ruokinnan onnistumista eli rehujen lypsättävyyttä on arvioitu vähintään yhdellä, mutta mielellään neljällä päivälaskelmalla. Ruokinnan ohjaus -palvelun sisältöä on pohdittu asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Paketeissa on samoja sisältöjä, mutta suurin ero tulee asiakastapaamisten ja yhteydenpidon tiheydessä. Ruokinnan ohjaus KASVU maitotilalle, joka kasvattaa lehmämäärää tai nostaa tuotantoa ylös investoinnin jälkeen. Asiakastapaamisia vähintään kuusi vuodessa, yhteydenpitoa pitkin vuotta ja kehitystä seurataan tiiviisti. Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen kivijalka. Se tuottaa karjasta erinomaista tietoa päätöksenteon avuksi, kun tuotosseurannan raporttien tiedot ovat ajan tasalla. 10 maaviesti 4/2011 Tuotosseurantanäytteiden solutietojen perusteella voidaan esimerkiksi tehdä utareterveyden hoito- ja poistopäätöksiä. Sen vuoksi tuotostiedot tulee saada rekisteriin nopeasti näytteenoton jälkeen. Ensi vuodesta alkaen panostetaan tuotosseurannan tiedonsiirron nopeuttamiseen ja raporttien analysointiin. Nopeimmin tuotosseurannan sähköiset raportit saa, kun yrittäjä itse lähettää tuotosseurantatiedot heti niiden valmistumisen jälkeen Laskentakeskukseen Ammu-ohjelmalla tai ilmaisella ProTuotos Netti -ohjelmalla sekä robottitilat Ammu-Linkillä. Elektronisia maitomittareita (EMM) testataan muutamilla alueemme tiloilla, joilta tiedot siirtyvät välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Pelkkä Tuotosseuranta-paketti sisältää yhden asiakastapaamisen vuodessa ja tuloksien seuranta pyritään hoitamaan toimistotyönä pitkin vuotta. ASIAKAS voi halutessaan ostaa Tuotosseuranta Tallennus -palvelun, jolloin neuvoja lähettää tuotosseurantatiedot. Tavoitteena on, että tekninen tallennus tehdään tehokkaasti toimistotyönä ja mahdollisimman pian maitonäytteenoton jälkeen. Toimitamme asiakkaalle valmiiksi maksetut kirjekuoret, joilla koelypsykortit tai tiedonsiirtotikut voi kätevästi postittaa neuvojalle. Tietoa voi siirtää neuvojalle myös sähköpostilla. Lisähinnasta tiedot voidaan hakea tilalta joko erillisenä palveluna tai toisen palvelun yhteydessä. On myös mahdollista saada apua itse mittalypsyn tekemiseen. Neuvojat kertovat mielellään eri vaihtoehdoista ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Lisätietoa maitotilojen palveluista: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh ProAgria Lappi, kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, puh ,

11 toehtoja eri tarpeisiin VIRPI HUOTARI Kentällä keskusteltua onko näin? Ruokinnan ohjaus TUOT- TO maitotilalle, joka haluaa tehostaa ja saada enemmän tuottoa irti nykyisestä karjasta. Asiakastapaamisia noin neljä vuodessa ja yhteydenpitoa pitkin vuotta. Ruokinnan ohjaus TOIMIN- TA maitotilalle, joka tyytyy ylläpitämään nykyisen tason. Asiakastapaamisia yksi-kaksi vuodessa. Maidontuotannon Talous -paketti sisältää tilinpäätösanalyysin ja maidontuotantokustannuksen laskennan. Palvelun yhteydessä keskustellaan, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja päivitetään uudet toiminnan tavoitteet. Uutta ovat myös eläinten terveys- ja hyvinvointipaketit. Karjakatselmus Karjakunnon pohjalta, Nuorkarja ja vasikat, Utareterveys (ja maidon laatu), ProTerveys-käynti sekä Karjan Hedelmällisyys. Kyseessä on päivän kestävä erikoisneuvojan tai eläinlääkärin käynti ja siitä johdettu pitempi kestoinen projekti. Nämä palvelut ovat vielä kehitystyön alla, mutta valmistuvat alkuvuodesta Tulossa ovat myös rehuntuotannon ja taloushallinnan paketit. Onko ostorehukustannuksissa mahdollista säästää? Pasi Peltosaari, talousasiantuntija Ostorehukustannus on merkittävin menoerä tilan muuttuvista kuluista. Se on hyvä vertailuluku tilojen ja vuosien välillä meijeriin myytyä maitolitraa kohti. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on hyvä pohtia: ovatko ostorehut liian kalliita, syötetäänkö niitä liikaa, mikä on säilörehun laatu, tilan rehuomavaraisuus tai karjan potentiaalinen maidontuottokyky? Yleensä ostorehukustannuksessa on mahdollista säästää 1-2 senttiä litralta, mikä tekee säästöä esimerkiksi kilon tuotostasolla reilut 100 euroa / lehmä ja 40 lehmän karjassa lähes euroa vuodessa. Pitää arvioida tilakohtaisesti, millä keinoilla säästö on mahdollista saada aikaan. Mitä hyötyä on säilörehuanalyysistä? Tarja Paatero, maitotilayritysneuvoja Tiedät mitä syötät eläimillesi. Säilörehuanalyysin avulla saat säädettyä ruokinnan kohdilleen sekä tuotannon että talouden optimoiden ja voit sitä kautta säästää ruokintakustannuksissa. Kun ruokinta on kohdallaan, myös maidon pitoisuudet ovat kohdallaan. Se näkyy suoraan maitotilissä sekä eläinten terveydessä ja hedelmällisyydessä. Myös muiden eläinryhmien ruokinnan saa parhaiten suunniteltua, kun säilörehun laatu ja koostumus on tiedossa. Ei kannata kulkea pussi päässä, vaan on parempi täyttää se pussi säilörehunäytteellä ja laittaa menemään meijeriin. Säilörehuanalyysi kertoo myös säilönnän onnistumisesta. Kun rehu on tutkittu, seuraavalle kesälle on helpompi miettiä parannuskohteita. Onko ostorehukustannuksissa siltikään mahdollista säästää tuotoksen kärsimättä? Hanne Aho, talousneuvoja Kyllä on, jos säilörehu on sulavuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan riittävän laadukasta. Heikosti sulavaa ja niukasti valkuaista sisältävää säilörehua joutuu täydentämään ostoväkirehuilla, jotta tuotos pysyisi tavoitteessa. Huipputuotokseen ei huonolla säilörehulla päästä. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on Pasin näkökulmien kautta hyvä pohtia. Jos ostorehut ovat liian kalliita, lisäksi voi muistella, onko hankintoja kilpailutettu. Ruokitaanko ostorehulla suunnitelman mukaan vai annetaanko vielä varmuuden vuoksi muutama kilo ekstraa ja syötetään näin kallista rehua turhaan ilman tuotosvastetta? Kuinka paljon lehmien tuotostaso pitäisi olla, jotta lypsyrobotti saadaan maksettua? Antti Harjunen, talousneuvonnan vastaava Parhaaseen kannattavuuteen lypsyrobotilla päästään, kun sen kapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Kun robotti on tehokkaasti käytössä, maidontuotantokustannus tuotettua litraa kohden on pienempi kuin vajaalla kapasiteetilla toimivilla roboteilla. Kapasiteetin täysi hyödyntäminen edellyttää robottiratkaisulle sopivaa eläinmäärää ja tuotosta. Tavoitteeksi pitää laittaa yli litraa maitoa/robotti. Vasta litran jälkeen robotti alkaa lypsää yrittäjälle palkkaa. Ennen sitä se kattaa vain omia investointikulujaan. Jatkuu seuraavalla sivulla. 4/2011 maaviesti 11

12 Mitä hyötyä on ostaa ruokinnansuunnittelua ProAgrialta, kun rehutehdas tekee sen ilmaiseksi? Erika Jylhä-Pekkala, maitotilayritysneuvoja Karjakompassin avulla voidaan etsiä tilan kotoisille rehuille tuottavimmat markkinoilla olevat väkirehut ja vertailla nopeasti eri rehujen vaikutuksia niin maidontuotantoon kuin talouteenkin. Tiloille voidaan tehdä myös rehubudjetti. Ruokinnanseurannan eli päivälaskelman avulla saadaan nopeasti selville karjan tämänhetkisen ruokinnan taso ja se, onko ruokintaa tarpeen muuttaa. Heräteostoja ei kannata tehdä ilman laskentaa siitä, mitä rehun tuotantovaikutus todella tilan senhetkisessä ruokinnassa voisi olla. Ruokinnansuunnittelupalvelussa käydään tarvittaessa koko karja läpi vasikasta lehmään. Käykö tuotosseurantaa hoitava neuvoja enää navetassa? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Varsinkin keväisessä tuotosseurannan asiakastapaamisessa haluamme nimenomaan päästä navettaan tutkailemaan eläimiä ja olosuhteita. Mietimme yhdessä tilan väen kanssa tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita vaikkapa navetassa keskustellen. Lisää navettakäyntejä saa Ruokinnan ohjaus -palveluista sekä myöhemmin valmistuvista eläinten terveyteen ja hoitoon liittyvistä palvelupaketeista. Osa tuotosseurannan työstä siirtyy toimistolle mitä hyötyä siitä on? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Toimistolla voi rauhassa tallentaa tiedot ja tulokset saa nopeasti kommentoituina tilan käyttöön. Tilakäynnillä voi keskittyä tulosten analysointiin. Olet ollut kehittämässä ja kouluttamassa kotieläinneuvojille uutta ruokinnansuunnittelun ja -seurannan Karjakompassiohjelmistoa. Mikä muuttuu? Maire Pikkarainen, maitotilayritysneuvoja Rehuannoksen laskentaperuste muuttuu. Entinen ohjelma laski rehut alhaisimman rehukustannuksen mukaan, eikä huomioinut tuottoja tai karjan tuotostasoa. Uusi Karjakompassiohjelma suunnittelee ruokinnan, jolla saadaan paras maitotuotto miinus rehukustannus lehmää tai maitolitraa kohti. Ohjelma laskee ruokinnan aina oman karjan tuotosten ja rehujen pohjalta. Siksi tarvitaan karjakohtaisesti luotettavat tiedot rehun käytöstä, maitomääristä ja maidon koostumuksista. Ohjelma perustuu suomalaiseen tutkimustietoon. Uudella ohjelmalla pystytään vertaamaan eri rehujen tuotantovaikutuksia ja arvioimaan miten nykyisillä hintasuhteilla rehuja kannattaa käyttää. Tilalla kannattaa katsoa erilaisia vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti neuvojan kanssa ennen kuin päätetään käytettävät rehut ja niiden määrät. Utareterveys ja hedelmällisyys yksiin kansiin Yleisimmät syyt lehmien poistoihin Suomessa ovat utaretulehdus ja huono hedelmällisyys, joita parantamalla lehmien ikä pitenee ja elinikäistuotos paranee. Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on nyt koottu yhdeksi julkaisuksi. Lypsykarjan ensiluokkainen utareterveys on tulosta johdonmukaisesta työstä. Käytännönläheinen Utareterveys-kirja auttaa havainnoimaan päivittäin, viikoittain ja kuukausittain toistuvia rutiinitöitä, sillä utareterveys ei ole tmuista toiminnoista erillään oleva osa. Hedelmällisyys kertoo ummessaolokauden, poikimisen, maidontuotannon, kiimantarkkailun ja keinosiemennyksen onnistumisesta. Hedelmällisyys-kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Hollantilainen eläinlääkäri Jan Hulsen on kirjoittanut Hedelmällisyys-kirjan. Utareterveys-kirjan 12 maaviesti 4/2011 Oppaat tekemiseen on osallistunut myös eläinlääkäri Theo Lam, joka on hankkinut kannuksensa tutkimalla utaretulehduksia. Kirjat on suomentanut ja toimittanut Suomen oloihin eläinlääkäri Maria Tirkkonen. Nelivärikuvitetun kirjan koko on B5 ja laajuus 104 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta 35. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Kirjoja voi ostaa ProAgria Keskuksista ja ProAgria Keskusten Liitosta, puh , Nettitilaukset: Sähköisen kirjan hinta on 40. Tilaukset: > E-kirjakauppa. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun MaitoManagement hankkeen projektipäällikkönä on marraskuun alusta lähtien toiminut Marjo Posio. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä. Viimeksi hän on toiminut yrittäjänä iiläisessä Koillis-Vasikka Oy:ssä. MaitoManagement 2020 kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keski- ja pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Tällä hetkellä ajankohtaista ovat asiantuntijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspäivät, jotka jatkuvat ensi vuonna. Lisätiedot: Marjo Posio, p , proagria.fi, maitomanagement2020

13 MAITO Kainuu Lappi Oulu , tilanne , tilanne , tilanne sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato Rehunäytteiden lukumäärä d-arvo syönti-indeksi Raakavalkuainen % Kuiva-aine % ,3 15,1 14,1 14,2 14, , ,9 15,3 15,3 15,1 35,7 32,8 34,7 33,6 31,1 29,3 35,9 31,5 36,3 33,7 36,5 37,6 Lähde: Myös karjan ruokinnassa pätee: Älä ruoki hukkaa! MINNA TANNER Viime kesäkuun sateet keskeyttivät rehunteon tai viivästyttivät sen aloittamista monilla tiloilla Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Vaikka oli sateista, ensimmäinen sato vanheni nopeasti. Artturi-analyysien perusteella kevätrehut ovat keskimäärin karkeampia kuin vuonna Maakunnasta riippuen d-arvot ovat olleet grammaa kilolta kuiva-ainetta pienempiä. Onneksi toinen sato oli keskimäärin vuoden takaista parempaa. Tämä tasoittaa ruokintaa eri rehuerillä. Säilörehujen laatu vaihteli eri tiloilla, joten karkearehujen ja viljojen analysointi on tärkeää. MTT Maaningan tutkimuksen mukaan D-arvo 620 säilörehulla ja 15 kilolla väkirehua, ei päästä yhtä hyvään tuotostasoon kuin D-arvo 710 säilörehulla ja 9 kilolla väkirehua. Samaisessa tutkimuksessa myös vahvistui tieto, etteivät sulavan säilörehun kanssa liian korkeat väkirehumäärät lisää maitotuotosta. KARJAKOMPASSIN ruokintasuunnitelmassa tuotosvasteet ovat sisäänrakennettuina. Ruokintasuunnitelma voidaan optimoida muun muassa parhaan katteen perusteella. Tällöin ProAgrian maitotilaneuvojat suunnittelevat ruokinnan optimaalisen väkirehutason ja auttavat valitseman parasta väkirehua tilan senhetkisille säilörehuille. Väkirehutaso kg Optimoinnin tuloksista selviävät ruokinnalla odotettava maitomäärä, maidon pitoisuudet ja ruokinnan kate euroina lehmää kohti päivässä. D-arvo 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/lä/pv ,0 32,6 34,5 32, ,1 36,4 37,0 36, ,8 38,6 38,3 37,9 EKM-kg Keskim. 34,0 35,9 36,6 Aineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) , Utajärvi 4/2011 maaviesti 13

14 maito Nuorkarjan kasvatukseen mallia maailmalta HANNA LAUREL Oulussa ja Kalajoella kuultiin suuren maailman tavasta kasvattaa lypsykarjatiloille vasikoita ja hiehoja, kun ProAgria Oulun MaitoManagement2020- hanke ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun VENE-koulutushanke kutsuivat syksyn luennoitsijavieraakseen yhdysvaltalaisen Jeanne Wormuthin. Hän johtaa hiehon sopimuskasvattamoa USA:ssa New Yorkin osavaltiossa. Vuonna 1988 aloittanut CY Heifer Farm kasvattaa hiehoja pääasiassa neljälle suurimmalle asiakkaalleen, jotka ovat kaikki lypsykarjatiloja. Jeanne Wormuth on työskennellyt tilalla alusta saakka. Eri-ikäiset eläimet ovat eri navettarakennuksissa. Yhdessä rakennuksessa on eläintä riippuen iästä. Kaikki kasvattamot ovat viileitä, betonisia ja verhoseinäisiä rakennuksia. KESKEISENÄ teemana Jeanne Wormuthin puheissa toistui järjestelmällisyys. Pikku vasikat hoidetaan, hiehot siemennetään ja työntekijät perehdytetään suunnitellusti ja sovittujen yhteisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hän korosti puhtauden ja hyvien olosuhteiden merkitystä. Ongelmiin tulee tarttua heti ja etsiä niihin parannus välittömästi. Vasikat tulevat tilalle 3-10 päivän ikäisinä ja palaavat lypsykarjatiloille hyvissä ajoin ennen poikimista. Kaikille saapuville vasikoille tehdään terveystarkastus, jossa muun muassa mitataan, merkitään, rokotetaan ja nupoutetaan vasikat. Vasikan kotitilalta saadaan tarvittavat perustiedot. Jos vasikka on saanut siellä vasta-ainepitoisuudeltaan heikkoa ternimaitoa, lypsykarjatila joutuu maksamaan CY Heifer Farmin kokemukset vasikkatiloista IGLUT + raikas ilma + terveet vasikat + hyvä ratkaisu, jos vasikoita on vähän (5-10 iglua) - työläs - pienempi päiväkasvu kesäisin, kuumalla vasikat paahtuvat igluun - iglujen ja alueen siivoaminen vie aikaa Tarja Paatero Vasikoille ja hiehoille tulee tarjota sellaiset olot, että ne voivat kasvaa ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaat tilat ja hoitokäytännöt ehkäisevät tarttuvia tauteja satojen eläinten joukossa, Jeanne Wormuth sanoi. itse vasikalle annettavat rokotukset ja lääkitykset. CY HEIFER Farmilla on kokeiltu erilaisia vasikkatiloja. Igluissa ja yksilökarsinoissa eläimiä on helppo tarkkailla, mutta kuivituksen ja ruokinnan työläys sai tilan miettimään parempaa ratkaisua. Nykyisin tilan pikku vasikat kasvavat 20 yksilön hiekka- tai olkikuivikepohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joissa juotto on automatisoitu. Jeanne Wormuth piti ryhmäkasvatusta omalle tilalleen sopivana vaihtoehtona, mutta se vaatii vasikoita hoitavilta hyvää karjasilmää. Muutamia igluja on säilytetty sairaita vasikoita varten. Hän korosti juomarehun korkeaa valkuaispitoisuutta, joka maksaa itsensä takaisin vasikoiden hyvänä kasvuna ja kuntona. YKSILÖKARSINAT HALLISSA + Ruokinta helppoa + Työntekijät eivät ole säiden armoilla + Eläinten yksilöllinen tarkkailu helppoa - Sairaudet voivat levitä navetassa - Kuivitus hankalaa - Siivoaminen työlästä Juottoautomaatista hän ei myöskään enää luopuisi. Yksiköllinen ruokinnan ohjelmointi ja juotto useita kertoja päivässä ovat vähentäneet vasikkaripulia. ELÄIMET on ryhmitelty tilalla omiin ikäryhmiinsä: pikku vasikat, juotolta vieroitetut, pihattoelämään totuttelevat siirtymävaiheen vasikat, kasvavat hiehot, siemennettävät, alkutiineet ja kotiin lähtevät. Ryhmittelyllä varmistetaan oikea ruokinta, olosuhteet, kiimantarkkailu ja valmistautuminen eläimen seuraavaa kasvuvaihetta varten. Jokainen eläinryhmä mitataan ja eläinten kuntoa arvioidaan säännöllisesti. Kaikkiin hoitotoimiin on kirjalliset ohjeet ja viikoittaiset aikataulut. Hiehot siemennetään kuukauden iässä, jolloin ne poikivat alle kaksivuotiaina. Nuorkarjahavainto-koulutuksista tuttu mittanauha on käytössä myös Jeanne Wormuthin tilalla. Hiehon koko määrittää oikean siemennysajankohdan paremmin kuin ikä. Erona Suomen ja EU:n lainsäädäntöön perustuviin käytäntöihin RYHMÄKASVATUS + Juottoautomaatti + Vaatii vähemmän työvoimaa + Tyytyväiset vasikat + Vähemmän ripulia + Maidolta vieroittaminen helpompaa + Siivoaminen helpompaa - Ilmanvaihto - Sairaudet leviävät helpommin - Vaatii karjasilmää ; sairaan yksilön havaitseminen on vaikeampaa USA:n isoilla tiloilla käytetään herkemmin antibiootteja ja hormoneja. Optimaaliseen poikimaikään päästään helpommin, kun kiimat synkronoidaan hormonihoidoilla. Kiimaa tarkkaillaan kuitenkin kaksi kertaa päivässä. Tarkkailun avuksi siemennysikäiset hiehot merkitään värikoodeilla. JOHTAMISTAIDOT korostuvat suurilla tiloilla. Rutiinikäytännöt, työntekijöiden perehdytys ja järjestelmällinen karjanhoitotyö ovat yhtä tärkeitä asioita myös pienemmillä tiloilla. Kaikkea ei pysty eikä tarvitsekaan kopioida ulkomailta, mutta sujuvapuheisen Jeanne Wormuthin kertomat hyvät käytännöt voi toteutettaaa pienessäkin mittakaavassa. Katse vasikkaan -teemavuoden aikana olemme kuulleet ja oppineet paljon nuorkarjan merkityksestä maitotilan tulevaisuudelle. Pidetään pienten asiaa pinnalla jatkossakin! Hanna Laurell on VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä -hankkeen projektipäällikkö. Jeanne Wormuth puhui maidontuottajille VENE-hankkeen seminaarissa Kalajoella Vasikka- ja hiehoseminaariin osallistui noin sata maidontuottajaa ja alan asiantuntijaverkoston edustajaa. Seminaarin luentomateriaaleihin ja Jeanne Wormuthin esittelemiin hoitotaulukoihin voi tutustua osoitteessa Aiheesta on tietoa myös osoitteessa 14 maaviesti 4/2011

15 Rehunäytteenottokairat ja Kaato-ohjain raivaus-sahaajalle, suoraan valmistajalta. Maatalouskoneiden kunnostukset, hitsaus, sorvaus, jyrsintä ja avarrus mm. kuormainten väljien nivelten kunnostukset. Kysy lisää, p , , Ver tailu Suo ja kuokka vakuutettu, entäs Jussi? Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittäjän Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tämä on osa maatilayrittäjille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua. Kysy lisää edustajaltasi tai katso tapiola.fi/henkiloturva Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy toimii kuin junan vessa Tarkemmin ajatellen. 4/2011 maaviesti 15

16 YKSI HYVÄ RIITTÄÄ! SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves viesti Maaviesti 1/2012 ilmestyy Aineistot mennessä HevosAgron tiedotustilaisuudet talvi Talli- ja tapahtumaturvallisuus, suureläinpelastus pe klo 8-16 Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A la klo 8-16 Haapavesi, Haapaveden ammattiopisto Käytännön turvallisuus talleilla ja hevosalan tapahtumissa, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja toiminta onnettomuuspaikalla sekä yhteistyö pelastushenkilöstön kanssa, suureläinpelastuksen välineistö ja tekniikat, eläinsuojelunäkökohdat onnettomuustilanteissa, kuljetus- ja tieliikenneonnettomuudet Sopivat varusteet hevosellesi pe klo Haukipudas, Virpiniemen liikuntaopisto, ABC-ratsutallit la klo Oulainen, Kartanohotelli Törmänhovi, PyRa ry, maneesi Varusteiden valinta erityyppisille hevosille, oikeaoppinen sovitus Tilaisuudet on maksuttomia ja kaikille avoimia, tervetuloa! Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, (08) Ohjelma ja lisätiedot: Luomun peruskurssit Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (Sammalkankaantie 280) to-pe ja ti-to Ii, Micropolis (Piisilta 1) ti-to ja ke-to Nivala, Nitek (Pajatie 5) to-pe ja ti-to Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, joita kiinnostaa maan kasvukunnon parantaminen, karjanlannan käytön tehostaminen ja valkuaiskasvien viljelys. Kurssi sisältää viisi lähiopetuspäivää. Hinta on alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalin ja kahvin. Kursseilla on käytössä sähköinen luokkahuone, johon osallistuja saa käyttöoikeudet. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Se järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää lisäksi luomun peruskurssin Kannuksen maaseutuoppilaitoksella huhtikuun alkupuolella. Lisätiedot: Jari Tikkanen, puh Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, , tai fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 16 maaviesti 4/2011

17 Navetasta metallipajaksi Valtasen tilalla Kajaanin Vuolijoella ammui reilut pari vuotta sitten vielä parikymmentä lypsävää. Nyt navetassa toimii metallipaja, Semes Oy, joka tunnetaan ennen kaikkea rehukairoistaan. yritys MINNA TANNER Kuvat: Minna Tanner Vuodesta 2008 lähtien toiminut Semes Oy on metallialan yritys, jonka osakkaat ovat Eero Valtanen, insinööri Seppo Kallio sekä hänen poikansa Mikael ja Sami. Mikael on yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksessä täyspäiväisesti. Eero on mukana, kun maaja metsätaloustöistä ennättää. Muut osakkaat auttavat tarvittaessa omalla osaamisellaan: Sami atk:ssa ja Seppo tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Semes Oy aloitti toimintansa pienimuotoisesti vajaan kymmenen neliön työtiloissa. Tänä keväänä yritykselle valmistui 160 neliön metallipaja Eero ja Riitta Valtasen entiseen navettaan, jossa oli vuoden 2009 kevääseen asti parikymmentä lypsävää. Yrityksen alkutaipaleella on ollut hyvää onnea, sillä muun muassa koneita saatiin ostettua käytettynä tuotantonsa lopettavalta metallialan yritykseltä. TEKEVILTÄ miehiltä onnistuu sekä omien että muiden ideoiden tuotekehitys ja valmistus, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. Tietotaito ja monipuolinen konekanta ovat yrityksen avaintekijöitä. Sepolla on yli 30 vuoden työkokemus metallialalta ja hän on yrityksessä kallisarvoisena kokemuksen tuoja. Metallipajassa on koneet muun muassa sorvaukseen, jyrsintään, avarrukseen, porauksiin, prässäyksiin, plasmaleikkaukseen ja hitsauksiin. Alihankintatyöt ovat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ja tasaavat työllisyyttä. Työtilauksia eivät etäisyydet rajoita. Tällä hetkellä on työn alla raitiovaunun osien valmistus Helsinkiin. Maatalouskonei- Semes Oy:n toimitilat monipuolisine koneineen on rakennettu Eero Valtasen entiseen parsinavettaan. Osakkaat Eero Valtanen (vasemmalla), Seppo Kallio ja Mikael Kallio. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat tuotekehitys, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. den korjauksiin löytyy kalustoa ja käytetyistä koneista saadaan kunnostamalla käyttökuntoisia vuosiksi eteenpäin. Semes Oy:n konekanta mahdollistaa levyrakenteiden, akselien ja sovitereikien valmistuksen sekä laakeriholkkien asennuksen. PORAKONEELLA toimiva rehukaira on monelle karjatilalle tuttu Semes Oy:n kärkituote. Kaira on oman tuotekehityksen taidonnäyte. Sitä on myyty ympäri Suomen ja myös Viroon. Tällä hetkellä etsitään kanavia muun muassa Ruotsin markkinoille. Kairoja on valmistettu noin 350. Niitä on käytössä ProAgrian neuvojilla ja maatiloilla. Kaira on hyvä taidonnäyte tuotekehityksestä kuinka Eeron ideasta kehittyi Sepon ja muiden kumppanien avulla käytännönläheinen lopputuote. PROAGRIA Kainuun Muutosvalmennus-ryhmä, johon Eero Valtanen osallistui vaimonsa Riitan kanssa, antoi rohkeutta ja tukea päätökseen luopua lypsykarjasta Riitan astman vuoksi. Muutosvalmennus sopii tuotantosuunnan muutosta, yritystoiminnan aloittamista tai uudelleen kouluttautumista miettiville. Eero suosittelee karjatalouden Kalvaimia sovitereikien valmistamiseen löytyy 50 millimetriin asti. lopettamista pohtivia harkitsemaan asioita tarkoin ja käyttämään ammattilaisia siinä apuna. Vaikka tuntuu, ettei karjan pito kannata, uuden luominen voi olla vieläkin haastavampaa. Valtasilla prosessi onnistui hyvin muun muassa muutosvalmennusryhmän tuella. ProAgria Kainuun uusi Apuva-hanke jatkaa muutos- ja tulevaisuusvalmennusta Kainuussa. Hankkeen aikana on tarkoitus koota yhteen myös entisiä ryhmän jäseniä. Lisätietoa: 4/2011 maaviesti 17

18 ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO yritys Hevosala on yrittäjälle elämänarvo Tuoreen selvityksen mukaan työ hevosalalla on sitovaa ja tapaturma-altista, eikä yritysten kannattavuuskaan ole itsestään selvää. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. Omaa työtä arvostetaan ja pidetään mielekkäänä. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala tarjoaa työpaikan yhä useammalle. Suomessa on noin hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Ala työllistää tällä hetkellä noin ihmistä koko Suomessa. Vastaava kehitys on havaittavissa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudulta menestykseen ja Elinvoimaa maaseudulle -MASVAhankkeet ja HevosAgro-hanke kartoittivat pohjoissuomalaisten hevosyrittäjien työhyvinvointia. Kartoituksen toteutti internetkyselynä itsekin hevosalalla 10 vuotta yrittäjänä toiminut Minna Rautioaho. Yrittäjien keskuudessa hevosalan suurimmiksi haasteiksi koettiin kulurakenne ja alalla rehottava kilpailua vääristävä harmaa talous. Alan toiminta koettiin huomattavasti useammin epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Avointa keskustelua ja parempia verkostoitumismahdollisuuksia kaivattiin nykyistä enemmän. Koko hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. HEINI IINATTI Kimmo Törmänen Ratsastuskouluyrittäjän työn fyysistä kuormittavuutta lisää tallitöiden päälle voimakas äänen käyttö usein pölyisissä ja tuulisissa ulko-oloissa. HEVOSALAN yritykset ovat usein pieniä eikä työntekijöitä aina ole. Selvä enemmistö vastaajista koki, ettei saa riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Suurin osa työskenteli seitsemänä päivänä viikossa ja yli puolella vastaajista päivittäinen työaika oli yhdeksän tuntia tai yli. Lomia tai edes sairauslomia ei usein pidetä ollenkaan tai niille jäädään harvoin. Lähes puolet vastanneista myös arvioi työmääränsä liian suureksi. Hevosalalla tapahtuu huolestuttavan paljon työtapaturmia. Kahdelle kolmesta yrittäjästä oli sattunut työtapaturmia ja niistä suurin osa hevosten kanssa toimiessa. Yli kolmannes tapaturmista oli vaatinut sairaalahoitoa. Hevosalan työ on osin myös asiakaspalvelua. Puolet yrittäjistä oli pahoittanut mielensä haasteellisissa asiakastilanteissa. Vertaistukea ja kokemusten vaihtoa toisten yrittäjien kanssa kaivattiin juuri asiakastilanteisiin. Alkoholin käyttöä ei alalla koettu ongelmaksi. ALALLA kuitenkin viihdytään. Yrittäjät mieltävät identiteetikseen käsityöläisyrittäjyyden ja tavoittelevat enemmän työtyytyväisyyttä, ei niinkään voittoa. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työhön oli positiivinen. Kyselyn tulosten perusteella ProAgria Oulu kehittää hevosyrittäjille tarjottavia palveluja. HevosAgro-hanke järjestää alkuvuodesta 2012 hevosyrittäjille työhyvinvointipäivän, jonka yhtenä tavoitteena on myös saada aikaan yrittäjien välistä verkostoitumista. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgron-hankkeen projektipäällikkö. Miten päivität osaamisesi helposti ja nopeasti? Poimi ammattijulkaisut koriin verkkokaupassa, ja paina nappia. Saat kaiken oleellisen yksissä kansissa aihepiireittäin tilasi toiminnan kehittämiseen. Päivitä osaamisesi, ja muuta tiedot euroiksi. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja Ajankohtainen ammatti tieto ja kansainvälinen huippuosaaminen TIETO TUOTTAMAAN Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön kokemukset ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. &taito Uusia näkökulmia harrastajalle Maatilayritysten menestystarinoita -kirja johdattaa menestyksen lähteille innostavien tarinoiden avulla. Mistä menestys syntyy? Ota selvää, miten yritykset ovat valinneet toimintatapansa, tehneet tulosta ja kehittäneet toimintaa. Lähes 200 valokuvalla kuvitettu kovakantinen kirja sopii itselle tai upeaksi lahjaksi. 18 maaviesti 4/2011

19 MYYNTI ja ASENNUS HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Muhos: Tapio Karihtala Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa - Lyömätön luotettavuus - Nerokas rakenne - Korkea tehokkuus - Toimiva jälkimarkkinointi UUTUUS Helppokäyttöinen ohjausyksikkö OULU ROVANIEMI TORNIO YLITORNIO /2011 maaviesti 19

20 talous Plugi Oy siellä missä aurinko paistaa! SUORAT LENNOT OULUSTA KEVÄÄLLÄ TURKKIIN AJALLA alk./1vko599 esim. 4. ja Alanya Kleopatra Tower-hsto DDD, ea Yksin matkustavalle 1h-lisä. Kohteinamme Turkissa Oulusta myös: ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK KEVÄÄLLÄ SUORAAN OULUSTA TUNISIAAN AJALLA Tuttujen suunnittelu- ja alk./1vko549 esim. 9./16./23.3. Sousse Hot. Kaiser DD+, aamiainen Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti ma-pe 8:30-22, la-su Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh snt/min. ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! 20 maaviesti 4/2011 Taloushallintoaan ulkoistavalle yrittäjälle ProAgria tarjoaa vankkaa talousosaamista sekä kumppanuutta ja huolenpitoa yritysrutiineihin. Tukena laaja asiantuntijaverkosto ProAgria on myös tilitoimisto seurantapalvelujen rinnalla ProAgria Keskukset ovat kehittäneet myös tili- ja taloushallintopalvelujaan. Tarjolla on ennakkoverolain mukaisia kirjanpitopalveluja ja yritysneuvontaa analysointeineen. Yhä useammat maatilat ja maaseudun pienyritykset ulkoistavat kirjanpitoaan ja muita taloushallinnon tehtäviä. Tätä on vauhdittanut muun muassa uusi verotilimenettely. Kausiveroilmoitukset ja -tilitykset työnantajamaksuista ja arvonlisäveroista on muistettava tehdä säännöllisesti ja ajoissa, ProAgria Oulun talousneuvonnan vastaava Antti Harjunen sanoo. Taloushallintoaan ulkoistava yrittäjä voi keskittyä omassa työssään oleellisimpaan eli liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen. Hän saa käyttöönsä ajantasaiset taloustiedot toiminnastaan vertailutietojen kanssa sekä kumppanikseen asiantuntijan, jonka kanssa voi keskustella mieltä askarruttavista talousasioista. Samalla lain vaatimat ilmoitukset tulee tehtyä oikein ja ajoissa. SÄHKÖISET palvelut ovat kehittyneet rinta rinnan muun tuotekehityksen kanssa. Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä, Antti Harjunen lisää. Papereita ei tarvita, kun ostolaskut skannataan järjestelmään, elleivät ne jo ole verkkolaskuja. Ostolaskut voidaan lähettää asiakkaalle hyväksyttäväksi niin ikään sähköisesti. Myös myyntilaskut kulkevat verkossa. Kirjanpito tuottaa asiakkaan toivomat raportit ajantasaisina. ProAgria Oulu kehittää parhaillaan kahdenkertaista kirjanpitoa tarjoavia tilipalvelujaan eri puolilla maakuntaa. Nivalassa asiaa on vauhdittanut Nivalan Maataloustilitoimiston siirtyminen ProAgria Oulun yhteyteen. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. VÄLITILINPÄÄTÖKSEN aika on käsillä viimeistään nyt, jos se vielä on tekemättä. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä, Antti Harjunen muistuttaa. Välitilinpäätöksen tuottamia tietoja voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Yrityksen talouden hallinnassa verosuunnittelu on avainasia, että vuodet olisivat mahdollisimman tasaisia, eikä tulisi yllätyksiä. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. Ota yhteyttä kirjanpito- ja talousasioissa oman alueesi ProAgria Keskukseen.

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Tuotosseuranta uudistuu 2015

Tuotosseuranta uudistuu 2015 Tuotosseuranta uudistuu 2015 Karjakinkerit 04.11.2014 Loimaa 24.11.2014 Kankaanpää ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Talvi & Joulu 2012. Talvi & Joulu 2013. www.mariadrockila.fi

Talvi & Joulu 2012. Talvi & Joulu 2013. www.mariadrockila.fi Talvi & Joulu 2012 Talvi & Joulu 2013 www.mariadrockila.fi Arvoisat asiakkaamme, Suomalainen käsityö kantaa. Maria Drockilan kynttiläpajaa kotimainen kädentaito ja sinivalkoisesta luonnosta syntyvät ideat

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN MYYNTIMIES

SÄHKÖINEN MYYNTIMIES SÄHKÖINEN MYYNTIMIES Yritys Henkilöstö 25+ Asiakkaita 700+ Palvelut: Sähköinen myyntimies Livezhat Perustettu Suomalainen Patentoitu USA:ssa ZEF Arviointikone ZEF Vaalikone Kannattava kasvuyritys Suomen

Lisätiedot