Arktinen teräsrakentaminen: haaste vai mahdollisuus?

Transkriptio

1 Arktinen teräsrakentaminen: haaste vai mahdollisuus? Timo Kauppi

2 Alussa olivat 2

3 Rakentamisen ohjaus Viranomaiset valvovat ja ohjaavat rakentamista Suomessa. Rakentamisen yleinen ohjaus perustuu lain ja asetuksen tasoisiin säännöksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat asetuksena annettavat rakentamisen säännökset sekä niitä täydentävät ministeriön ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. 3

4 Rakennustuoteasetus Euroopan unionin asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä eli niitä sovelletaan sellaisenaan EU:n jäsenmaissa. Rakennustuotteisiin liittyvä keskeinen EU-säädös on niin sanottu EU:n rakennustuoteasetus, joka tuli voimaan kokonaisuudessaan Rakennustuoteasetus korvaa rakennustuotedirektiivin 89/106/ETY. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011 (EUR-Lex) rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta. pdf?sequence=1 4

5 (EU) N:o 305/

6 CE - merkintä Erilaisten tuotteiden CE-merkintä on ollut käytössä Euroopan unionin alueella yli 20 vuotta. CE-merkinnän tarkoituksena on kertoa tuotteiden kuluttajille ja viranomaisille, että tuote on turvallinen käyttää ja se täyttää tuotteelle asetetut tekniset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote on valmistettu EU:n terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaisesti. Käytännössä tuotteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että valmistaja vakuuttaa tuotteen olevan valmistettu EU:n lainsäädännön mukaisesti. Valmistaja testaa valmistamansa tuotteet ja vakuuttaa niiden olevan vaatimusten mukaisia. pdf?sequence=1 6

7 Rakennustuote Rakennustuotteella" tarkoitetaan tuotetta tai tuotejärjestelmää, joka valmistetaan ja saatetaan markkinoille käytettäväksi pysyvinä osina rakennuskohteissa tai niiden osissa, ja jonka suoritustaso vaikuttaa rakennuskohteen suoritustasoon rakennuskohteen perusvaatimusten osalta. (EU N:o 305/2011, 2 artikla) Määritelmässä mainitaan myös 'rakennuskohde', joka taas määritellään seuraavasti: rakennuskohteilla tarkoitetaan sekä rakennuksia että maa- ja vesirakennuskohteita. 7

8 Teräsrakenne Teräsrakentaminen on ollut tietyllä tavalla villi pelikenttä. Valmistamista ja suunnittelua ei ole valvottu käytännössä millään tavalla. Sen seurauksena Suomessakin on tapahtunut useampi valitettava tapaturma, joissa on menetetty ihmishenkiä. Kantavat teräsrakenteet luokitellaan rakennustuotteiksi ja niiden CE merkintä tuli siirtymäkauden jälkeen pakolliseksi pdf?sequence=1 8

9 Teräsrakenne Teräsrakenteiden merkittävyys ja rakenteiden käytön jatkuva lisääntyminen on yksi niistä syistä, miksi EU:n rakennustuoteasetus pitää sisällään myös teräsrakentamista ohjaavan harmonisoidun teräsrakennestandardin EN 1090:n. Standardin tarkoitus on ohjata koko teräsrakentamisen tuotantoketjua hankkeen määrittelystä suunnitteluun, valmistamista kokonaisuutena sekä luovuttamista tilaajalle. EN 1090 on yksi yhdenmukaistetuista standardeista (hen), joilla rakennustuotteita säädellään. pdf?sequence=1 9

10 Yhdenmukaistetut standardit EU:n tuotedirektiivien yhteydessä yhdenmukaistetuilla (harmonisoiduilla) standardeilla tarkoitetaan eurooppalaisten standardisointijärjestöjen (CEN, CENELEC tai ETSI) vahvistamia eurooppalaisia standardeja, jotka laaditaan Euroopan komission toimeksiantoon eli standardisointimandaattiin perustuen. Yhdenmukaistettujen standardien tarkoituksena on tukea ja avustaa tuotteiden valmistajia ja muita markkinoille saattavia lainsäädännössä (EU:n direktiiveissä) esitettävien vaatimusten toteuttamisessa. (rakennustuotteiden yhdenmukaistetut standardit) (EN ) 10

11 11

12 EN ja EN Teräsrakennestandardi EN 1090:n vaatimukset liittyvät kolmeen keskeiseen tekijään: 1. Laadunhallintaan. 2. Toteutusluokkaan, sen mukaiseen valmistamiseen ja dokumentointiin. 3. Hitsausvaatimuksiin. pdf?sequence=1 12

13 Laadunhallinta EN määrittelee tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta seuraavasti: Valmistajan tulee luoda, dokumentoida ja ylläpitää tehtaan sisäistä laadunvalvontajärjestelmää (FPC) varmistaakseen, että markkinoille toimitetut tuotteet ovat niille ilmoitettujen ominaisuuksien mukaisia. FPC-järjestelmän tulee sisältää kirjallisia menettelytapoja, säännöllisiä tarkastuksia ja testauksia ja/tai arviointeja ja sellaisten tulosten käyttötavan, joiden perusteella valvotaan kokoonpanossa käytettäviä tuotteita, välineitä, tuotantoprosesseja ja valmistettua kokoonpanoa. SFS-EN :

14 Laadunhallinta Tuotteen vaatimustenmukaisuuteen vaikuttavia töitä johtavien, suorittavien ja todentavien henkilöiden väliset vastuut, valtuudet ja käskyvaltasuhteet tulee määrittää. FPC-järjestelmän tulee kuvata ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuteen vaikuttaviin toimintoihin osallistuvilla henkilöillä on riittävä pätevyys ja koulutus ottaen huomioon valmistajan valmistamien kokoonpanojen valikoima ja toteutusluokat. Kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuteen vaikuttavien punnitus-, mittaus- ja testausvälineiden tulee olla kalibroituja ja määrävälein tarkastettuja dokumentoitujen menettelyjen, määrävälien ja kriteerien mukaisesti. SFS-EN :

15 Laadunhallinta Kokoonpanon valmistusta tulee valvoa käyttäen kokonpanoeritelmää, jossa esitetään kaikki kokoonpanoa koskeva tieto riittävän yksityiskohtaisesti kokoonpanon valmistamista ja sen vaatimustenmukaisuuden arviointia varten. Valmistajalla tulee olla kirjallinen tarkastusja testaussuunnitelma, jonka mukaisilla tarkistuksilla tulokset tallentaen varmistetaan, että valmistetut kokoonpanot ovat kokoonpanoeritelmän mukaisia. SFS-EN :

16 Toteutusluokka Toteutusluokka on luokiteltu kokoelma toteutukselle eriteltyjä vaatimuksia, jotka voivat koskea koko rakennustyötä, yksittäistä kokoonpanoa tai kokoonpanon yksityiskohtaa. Standardissa esitetään neljä toteutusluokkaa EXC1 EXC4 siten, että vaatimukset kasvavat, kun siirrytään toteutusluokasta EXC1 toteutusluokkaan EXC4. Toteutusluokan valintaa ohjaavat: 1) seuraamusluokka (CC1, CC2, CC3) 2) käyttöluokka (SC1, SC2) ja 3) tuotantoluokka (PC1, PC2). SFS-EN :

17 Toteutusluokka SFS-EN :

18 Toteutusluokka CASE sillat Seuraamusluokka / EN 1990, taulukko B1: Sillat kuulunevat luokkiin CC2 ja CC3. Karkeasti luokiteltuina suuret ja taajamien sillat luokkaan CC3 ja muut sillat luokkaan CC2. utusstandardit_ pdf/87b5f478-e03e-407b-8dbf-dc619d78609b SFS-EN 1990:

19 Toteutusluokka CASE sillat Tuotantoluokka / EN , taulukko B.2: valitaan tuotantotekijöihin liittyvien riskien perusteella. Nämä riskit aiheutuvat rakenteen ja/tai sen kokoonpanojen monimutkaisuudesta esim. tiettyjen tekniikoiden, menetelmien tai tarkastusten käytöstä utusstandardit_ pdf/87b5f478-e03e-407b-8dbf-dc619d78609b SFS-EN :

20 Toteutusluokka CASE sillat Käyttöluokka valitaan käyttötekijöihin liittyvien riskien perusteella. Nämä riskit aiheutuvat rakenteeseen tai sen osiin käytön tai asennuksen aikana todennäköisesti kohdistuvista kuormista ja kokoonpanojen jännitystasojen suhteesta niiden kestävyyteen. utusstandardit_ pdf/87b5f478-e03e-407b-8dbf-dc619d78609b SFS-EN :

21 Toteutusluokka CASE sillat Eli esimerkkinä metsäautotielle rakennettava liittorakennesilta, jonka teräsrunko on tehty S420 lujuusluokan palkeista: 1) Seuraamusluokka = CC2 2) Tuotantoluokka = PC2 3) Käyttöluokka = SC2 SFS-EN :2012 Liite B / Taulukko B.3 perusteella toteutusluokaksi valitaan siis EXC3. 21

22 Hitsausvaatimukset Hitsaus tulee suorittaa standardin EN ISO 3834 sovellettavan osan tai standardin EN ISO vaatimusten mukaisesti. Toteutusluokan mukaan käytetään seuraavia standardin EN ISO 3834 osia: EXC1: Osa 4 "Peruslaatuvaatimukset" EXC2: Osa 3 "Vakiolaatuvaatimukset" EXC3 ja EXC4: Osa 2 "Kattavat laatuvaatimukset". Ferriittisten terästen ja ruostumattomien terästen kaarihitsauksessa noudatetaan kohdan 7.7 mukaisesti muutettuja standardien EN , EN ja EN vaatimuksia ja suosituksia. SAF-EN :

23 Hitsausvaatimukset Hitsaussuunnitelma tulee laatia osana tuotannon suunnittelua standardin EN ISO 3834 soveltuvan osan vaatimusten mukaisesti. Hitsaus tulee suorittaa hyväksytyillä hitsausmenetelmillä käyttäen hitsausohjetta (WPS) asiaan kuuluvan standardien EN ISO tai EN ISO tai EN ISO osan mukaisesti. Hitsaajat tulee pätevöittää standardin EN mukaan ja hitsausoperaattorit standardin EN 1418 mukaan. SAF-EN :

24 Hitsausvaatimukset SAF-EN :

25 Hitsausvaatimukset SAF-EN ISO :

26 Hitsauksen koordinointi Toteutusluokissa EXC2, EXC3 ja EXC4 hitsauksen koordinointia tulee suorittaa hitsauksen aikana koordinointihenkilöstö, jolla on tarkoituksenmukainen pätevyys ja standardin EN ISO mukainen kokemus valvottavista hitsaustöistä. SAF-EN :

27 Hitsauksen koordinointi SAF-EN :

28 Hitsauksen koordinointi SAF-EN :

29 Tulkinta EN 1090 ei määrittele vaadittavaa pätevyyttä yksiselitteisesti ja näin ollen auditoija voi todeta hitsauksen koordinointiin määritellyn henkilön pätevyyden. Tämä tarkoittaa sitä, että: IWE edustaa teknisen tietämyksen tasoa C IWS edustaa tasoa S, mutta voi edustaa myös tasoa C mikäli auditoija näin päättää, tällöin kuitenkin ao. henkilön tarvitsee yleensä osoittaa hallitsevansa EN sisällön. 29

30 Hitsausvaatimukset Hitsausvirheiden hyväksymiskriteereinä tulee käyttää seuraavia standardin EN ISO 5817 mukaisia hitsiluokkia. EXC1 hitsiluokka D EXC2 yleensä hitsiluokka C, paitsi hitsiluokka D seuraaville virhetyypeille "Reunahaava" (5011, 5012), "Pintapalon valuma" (506), "Sytytysjälki" (601) ja "Avoin imuontelo" (2025) EXC3 hitsiluokka B EXC4 hitsiluokka B+, joka tarkoittaa hitsiluokkaa B taulukon 17 mukaisin lisävaatimuksin. SAF-EN :

31 Eurokoodit Eurokoodit (Eurocode) ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja, joiden soveltaminen eri maissa vaatii kansallisten liitteiden laatimista. Suomessa liitteiden laatimisesta vastaa ympäristöministeriö lukuun ottamatta muille hallinnonaloille kuuluvia osia, kuten siltarakenteita. Eurokoodi-sarja koostuu 58 osasta. Eurokoodit sisältävät kokonaisvarmuuden määrittämisperiaatteet, erilaiset kuormat (kuten hyöty-, lumi- ja tuulikuormat), lämpö-, onnettomuus- ja nosturikuormitukset sekä yksityiskohtaiset ohjeet eri rakennusmateriaaleille. okoelma/tietoa_eurokoodeista 31

32 Eurokoodit Rakentamismääräyskokoelman käytöstä poistettu B-osa oli Suomen oma kansallinen mitoitusjärjestelmä. Sen tilalle on tullut Eurokoodijärjestelmä, joka on yhteiseurooppalainen järjestelmä. Täysin yhtenäisestä järjestelmästä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan kullakin maalla on omat kansalliset liitteensä (national annex), joissa on maakohtaisesti erilaisia arvoja, rajoituksia tai lievennyksiä varsinaisen Eurokoodin ohjeisiin ja kaavoihin. Eurokoodisuunnittelustandardien käyttö alkoi Suomessa Alun perin B-osan käyttö oli tarkoitus lopettaa vuonna 2010, mutta aikaa jatkettiin ja lopullisesti B-osat kumottiin vasta uusien asetusten myötä

33 Eurokoodit Eurokoodien käyttöönoton tukena on help desk -sivusto, jolle on koottu ajantasaista tietoa eurokoodien ja niiden kansallisten liitteiden valmistelusta. Sivustolta löytyvät tiedot koodeihin liittyvästä koulutuksesta ja kirjallisuudesta. Help desk vastaa myös eurokoodeja koskeviin kysymyksiin. okoelma/tietoa_eurokoodeista 33

34 Arktisuus Noin neljännes Suomen pinta-alasta on Lapissa napapiirin pohjoispuolella, kuva Suomen arktisen strategian 2013 lähtökohtana on, että koko maassa on arktista osaamista ja että arktisuus on relevanttia koko Suomen alueella. Alue on alkanut kiinnostaa mittavien öljy/kaasu- ja mineraalivarantojensa ansiosta. Arktisen alueen ilmasto- olosuhteet tuovat omat haasteensa varantojen hyödyntämiseen tarvittavien laitteiden ja rakennelmien rakentamiseen kylmyytensä, lumen ja jään, syrjäisyytensä, pitkän pimeän, 6 kk pohjoisnavalla, ja pitkän yöttömän yön ajanjaksojensa vuoksi. Lisäksi 40 % arktisesta alueesta on ikiroudassa. Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 34

35 Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 35

36 Arktisuus Suurimmat sovelluskohteet arktisilla alueilla ovat laivanrakennuksella ja offshore-teollisuudella, esimerkiksi öljy- ja kaasulautat, alukset sekä infrastruktuuri, kuten tiet, rautatiet, satamat, telakat, väylät ja palvelut. Myös ympäristö-, turvallisuus-, energia- ja tiedonsiirtoaloilla on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 36

37 Arktinen hitsaus Arktinen hitsaus, sen tutkiminen ja hitsauksessa tapahtuvat ilmiöt voidaan jaotella periaatteessa kahteen kategoriaan hitsauksen toteutuksen mukaan. Tuotetta tai rakennetta käytetään arktisessa kohteessa, mutta varsinainen hitsaus tapahtuu optimaalisissa olosuhteissa, esim. konepajassa. Toisaalta hitsaus voidaan toteuttaa tuotteen ja rakenteen loppusijoituskohteessa eli paikan päällä arktisissa olosuhteissa, jolloin puhutaan varsinaisesti arktisesta hitsauksesta. Tällöin hitsauksen ja siinä tapahtuvien ilmiöiden hallinta on huomattavasti kriittisempää rakenteen kestävyyden kannalta. Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 37

38 Arktinen hitsaus Arktiseen hitsaukseen liittyvää tutkimustietoa on julkaistu jo 1980-luvulla. Hitsauksessa esiintyvät ongelmat liittyvät siis lähinnä hitsausliitoksen sitkeyteen ja hitsaajan työskentelyolosuhteisiin. Sitkeyteen vaikuttaa luonnollisesti jo teräksen luontainen iskusitkeys ja mahdollinen vetyhalkeilu. Hitsausta ajatellen esimerkiksi perus- ja lisäaineet on valittava huolella ja ammattitaidolla ja lisäksi useasti tuottavuus putoaa, kun lämmöntuontia joudutaan rajoittamaan liitosten sitkeyden varmistamiseksi. Tarkastusja hyväksyttämistoimenpiteiden merkitys korostuu laadunvarmistuksen kannalta. Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 38

39 Iskusitkeys Materiaalin sitkeyttä kuvataan Charpy-V -iskusitkeydellä, joka kuvaa materiaalin sitkeyttä iskumaisessa kuormituksessa sekä säröjen vaikutusta sitkeyteen. Iskukokeiden avulla saadaan myös käsitys materiaalin transitiokäyttäytymisestä. Seuraavassa diassa, kuvassa 11.3 on esitetty kolmentyyppisen teräksen iskusitkeyskäyriä. Kuvan mukaan termomekaanisesti valssatulla S460ML teräksellä on selvästi paras iskusitkeys ja perinteisellä rakenneteräksellä S355J2 taas huonoin. Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 39

40 Iskusitkeys Lukkari J., Kyröläinen A. Kauppi T., Hitsauksen materiaalioppi osa 1 40

41 SFS-EN :2005 Standardissa EN esitetään suunnitteluohjeita teräksen valinnasta hitsattujen rakenneosien murtumissitkeyden ja paksuussuuntaisten ominaisuuksien suhteen, kun on olemassa merkittävä riski valmistuksen aikaiselle lamellirepeilylle. Standardissa annetaan mm. suositukset rakenneosien suurimmalle sallitulle paksuudelle eri teräslajeja käytettäessä. SFS_EN :

42 SFS-EN :2005 SFS_EN :

43 MRL 119, 120, 123 ja a Pääsuunnittelija Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääsuunnittelijan tehtävistä. 43

44 MRL 119, 120, 123 ja b Rakennussuunnittelija Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä rakennussuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i :n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje rakennussuunnitelman sisällön osalta. 44

45 MRL 119, 120, 123 ja c Erityissuunnittelija Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi hänen on tehtävä erityissuunnitelmaan rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava 117 i :n mukainen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. 45

46 MRL 119, 120, 123 ja d Suunnittelutehtävien vaativuusluokat Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. 46

47 MRL 119, 120, 123 ja e Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä. Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on: 1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä; 47

48 MRL 119, 120, 123 ja e Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset 2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; 3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä. 48

49 MRL 119, 120, 123 ja e Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista. Pääosa 2 ja 3 momentissa edellytetystä kokemuksesta on oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä. Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla tulee olla kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. 49

50 MRL 119, 120, 123 ja f Suunnittelijan kelpoisuuden arviointi Rakennusvalvontaviranomaisen on arvioitava sille ilmoitetun suunnittelijan 120 d ja 120 e :n mukainen kelpoisuus kyseiseen tehtävään. Rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä pyydettäessä päätös suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä suunnittelutehtävässä. 50

51 MRL 119, 120, 123 ja g Suunnittelijoiden ilmoittaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava viimeistään rakennuslupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle, kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi. Ilmoitukseen on sisällytettävä suunnittelijan suostumus tehtävään sekä kelpoisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot suunnittelijan koulutuksesta ja kokemuksesta. Erityissuunnittelijaa koskeva ilmoitus on tehtävä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ilmoituksen sisällöstä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle myös suunnittelijan vaihtumisesta kesken rakennushankkeen. Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ilmoituksen sisällöstä. 51

52 Jättinäyttö Lahdessa Designed by 52

53 Jättinäyttö Lahdessa Designed by Mikko Jurvelin 53

54 Arctic Steel Construction Expert cluster Arktisen teräsrakentamisen osaamisklusteri Timo Kauppi

55 ASC Expert Cluster ASC osaamisverkosto teräsrakentamisen toimijat kriittiset sovellukset ja teknologiat osaamisen painoalat suunnittelu valmistus käyttö luonnonvarojen älykäs käyttö arktinen yhteistyö turvallisuusosaaminen mitoitus muovaus ja liittäminen huolto ja kunnonvalvonta Eurocode EN 1090 EN 3834 ISO

56 Arctic Steel Construction Expert Cluster for Cleantech Bioeconomy Solutions Biotalouden arktisten puhtaan teknologian teräsrakenteiden kehittämisympäristö Timo Kauppi

57 Kehittämisympäristö ASC4Bio kehittämisympäristö arktisen teräsrakentamisen toimijat kriittiset sovellukset ja teknologiat osaamisen painoalat suunnittelu valmistus käyttö puhtaat teknologiat arktinen teräsrakentaminen etäisyyksien hallinta mitoitus modulaarisuus ympäristö- ja elinkaaritieto Eurocode PED/EN 1090 EN 3834 ISO

58 ASM palvelut teräsrakentamisessa 015%20Uusiutuva%20terasrakentaminen% pdf?sequenc e=1 58

59 ASM palvelut teräsrakentamisessa Arctic Steel and Mining TKI ryhmä palvelee yrityksiä arktiseen teräsrakentamiseen liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla: EN 1090 koulutukset teräsrakennestandardeihin liittyvät asiantuntijapalvelut menetelmäkokeet (veto-, taivutus-, iskukokeet, kovuusmittaukset, makro- ja mikrohieet, NDT) kantavien teräsrakenteiden vaurioanalyysit tuotekehitykseen liittyvät asiantuntijapalvelut. Tutkimus- ja testaustoiminnassa noudatetaan laboratoriostandardia EN ISO/IEC 17025:2005. Näihin osa-alueisiin liittyviä toimeksiantoja tehdään oppimisprojekteina, julkisesti rahoitetuissa hankkeissa ja maksullisena palveluna. Lisätietoja Rauno Toppilalta (puh ). 59

60 ASM teräsrakennestandardit 60

61 ASM vaurioanalyysit 61

62 ASM tuotekehityspalvelut 62

63 63

64 Yhteystiedot Lapin ammattikorkeakoulu, Tietokatu 1, Kemi JaloteräsStudio, Etappitie 4, Tornio Ryhmän vetäjä, DI Rauno Toppila, puh , 64