Radikaalisti avoin yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radikaalisti avoin yhteiskunta"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna Valtuuskunta 1 / 2011 ( ), Iisalmi LIITE 1 Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa

2 48 Sisällysluettelo Radikaalisti avoin ja rohkeasti oikeudenmukainen tietoyhteiskunta...3 Perusoikeudet...4 Yksityisyyden suoja...5 Sananvapaus...7 Avoimuus ja oikeudenmukaisuus...8 Läpinäkyvä demokratia...8 Kattava yhdenvertaisuus...10 Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta...11 Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri...13 Tieto vapaaksi...14 Pilvipalvelut...16 Turvallisuus ja huoltovarmuus...17 Talous- ja innovaatiopolitiikka...19 Työelämä...20 Immateriaalioikeudet...21 Julkinen tietoyhteiskunta...22 Tiedolla johtaminen...23 Sähköiset hyvinvointipalvelut...23 Sivistynyt tietoyhteiskunta...25 Ei konetta vaan elämää varten...25 Digitaalinen kulttuuri...26 Yleisradiosta yleismedia Kannen kuva: Katsushika Hokusain ( ) Manga-kokoelma. Tekijänoikeus rauennut.

3 Radikaalisti avoin ja rohkeasti oikeudenmukainen tietoyhteiskunta Vihreiden tavoitteena on radikaalisti avoin ja rohkeasti oikeudenmukainen tietoyhteiskunta. Hallittu tietoyhteiskuntakehitys edellyttää, että tietoyhteiskuntanäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tekniikan kehitys on huomioitava lainsäädäntöä, julkisia palveluja, infrastruktuuria, koulutusta ja kulttuuria koskevissa ratkaisuissa. Uudelleentarkastelu tulee ulottaa myös perusoikeuksiin; yksityisyys, sananvapaus ja identiteetti on turvattava myös tietoverkoissa. Vihreä tietoyhteiskunta on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään eriarvoisuuden kaventamiseen digitaalisia kuiluja umpeen luomalla. Kansalaisilla on myös vapaus olla käyttämättä tietotekniikkaa. Tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuus toteutuu muun muassa tietoverkon neutraaliudessa (net neutrality), sähköisten palveluiden saatavuudessa ja esteettömyydessä. Torjumalla Internetin pirstaloitumista teknisiin, kansallisiin ja kulttuurisiin osaverkkoihin edistetään puolestaan moniarvoisuutta ja kansakuntien vuorovaikutusta. Tietotekniikan avulla vähennetään päästöjä esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa, ja tekniikasta itsestään aiheutuvat ympäristöhaitat on minimoitu. Tietoyhteiskunta mahdollistaa taloudellisen kehityksen paikasta riippumatta. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat aktiivisesti paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Julkinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja avointa. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa demokratia on jatkuva prosessi; Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat reaaliaikaisesti seurata, mitä yhteiskunnassa tapahtuu Radikaalisti avoimen yhteiskunnan lähtökohtana on julkisesti tuotetun tiedon avoimuus ja saavutettavuus. Tiedon on oltava aidosti helposti kansalaisen saatavilla eikä vain jossain netissä. Avoimuus tarkoittaa myös julkisesti tuotetun tiedon analysointimahdollisuuksien avaamista kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja erilaisille kehittäjäyhteisöille. Tieto onkin oltava saatavilla koneluettavassa muodossa demokratiaa edistävien sovellusten ja arkea helpottavien palvelujen kehittämiseksi. Julkisella sektorilla radikaali avoimuus edellyttää avointen standardien ja ohjelmistojen suosimista. Julkisen sektorin on oltava esimerkki yrityksille ja luotava mm. hankintapäätöksillään painetta tehdä myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin laatu ja teho paranee, kun toinen käsi tietää, mitä toinen tekee. Harmaan talouden elintila supistuu, kun viranomaiset ja yritykset joutuvat toimimaan avoimesti. Kuluttajat hyötyvät, kun esimerkiksi ruoan matka maatilalta ruokapöytään tulee näkyväksi. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kulttuuri on osallistuvaa ja vuorovaikutteista. Mediat muuttuvat tilauspalveluiksi (on-demand), ja passiiviset median kuluttajat kehittyvät aktiivisiksi sisältöjen tuottajiksi ja merkitysten yhdistelijöiksi. 3

4 Oikeudenkäynti Delawaressa Tietoyhteiskunta on luonteeltaan globaali, mutta lainsäädäntö on kansallista. Esimerkiksi sosiaalisen median yritysten pääpaikka on useimmiten Yhdysvalloissa, ja niitä säätelee Yhdysvaltojen lainsäädäntö. Käytännössä Suomen tehokkain tapa vaikuttaa Internetin pelisääntöihin on Euroopan Unionin kautta. Suomen tulee silti huolehtia myös oman lainsäädäntönsä ajanmukaisuudesta Perusoikeudet Vihreiden tavoittelemassa radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa perusoikeudet toteutuvat kaikkialla, myös verkkoympäristössä. Ihmisten vastuut ja velvollisuudet ovat samat niin verkossa kuin muuallakin. Verkkoympäristössä on uudenlaisia uhkia, joita vastaan on suojauduttava. Esimerkiksi omaisuudensuojan ja henkilökohtaisen kunnian ja koskemattomuuden suojan toteutuminen tietoyhteiskunnassa edellyttää lainsäädännön ja käytäntöjen jatkuvaa ajantasaistamista. Tietoverkkoja hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan tarvitaan uusia keinoja, mutta samalla on huolehdittava perusoikeuksien tasapainosta. Perustuslailla suojattuja perusoikeuksia voidaan rajoittaa lailla, mutta rajoitusten on oltava täsmällisiä, hyvin perusteltuja ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin. Myös teknologian luonne on otettava huomioon. Jotkut tietoverkkorikollisuuden torjuntaan käyttöönotetuista ratkaisuista ovat kohtuuttomasti kaventaneet ihmisten muita perusoikeuksia. Erityisen uhanalaisia ovat sananvapaus ja yksityisyydensuoja. Perusoikeudet voivat olla myös ristiriidassa. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on lähtökohtaisesti sananvapauden vastakohta. Molemmat ovat kuitenkin demokratian perusedellytyksiä. Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä yksityisyyden ja sananvapauden ristiriita on tullut myös tavallisten ihmisten arkeen: esimerkiksi Googlen katunäkymäpalvelu tuo hyödyllistä tietoa kaikkien ulottuville, mutta väärin suunnattuna kamera loukkaa yksityisyyttä tai kotirauhaa. Tietoyhteiskunnassa jokaisen rajoittamaton pääsy Internetiin on sananvapauden, kokoontumisvapauden, osallistumisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytys. Verkkoyhteyttä tarvitaan muun muassa tiedonhakuun, asiointiin ja töiden tekemiseen. Internet-yhteydestä on tullut sähkö- ja vesijohtoverkkoon rinnastettava peruspalvelu. Sen sulkemista ei tule käyttää rangaistuskeinona. 4

5 157 Google Street View -kuvausautoja Bratislavassa. (Wikimedia Commons) Yksityisyyden suoja Sähköisiä palveluita käyttäessään kukin meistä jättää digitaalisen jalanjäljen. Kaikessa henkilötietojen keruussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta: kansalaisten henkilötietoja tulee kerätä rekistereihin vain perustellusta syystä, ja ne on hävitettävä, kun niitä ei enää tarvita. Perusteltuunkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat joutua vääriin käsiin, ja niitä voidaan käyttää väärin. Viranomaisten rehellisyyteen ei kaikissa maissa eikä Suomessakaan kaikkina aikoina voi luottaa. Kun kehittyneissä demokratioissa lisätään kansalaisten valvontaa, myös ei-demokraattiset valtiot ottavat tästä mallia. Näennäisesti hyvään tarkoitukseen kehitetty valvontateknologia voi totalitaarisen hallinnon tai rikollisten käytössä muuttua vaaralliseksi aseeksi. Erityinen riski liittyy biometristen tunnisteiden1 keräämiseen, koska niitä ei oikea omistaja voi edes vaihtaa, jos ne päätyvät vääriin käsiin. Lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin on rajoitettava yksityisyyttä loukkaavan teknologian yleistymistä ja kehittämistä. 1 Biometrinen tunniste on henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuva tuntomerkki esim. kasvokuva, sormenjälki, DNA tai silmän iiriskuvio. 5

6 Tunnistaminen on välttämätöntä henkilön asioidessa esimerkiksi pankissa tai verotoimistossa. Sen sijaan esimerkiksi matkakortti- tai ruuhkamaksujärjestelmissä tarpeeton henkilöllisyyden rekisteröinti mahdollistaa ihmisten liikkumisen perusteettoman seurannan. Tällaiset järjestelmät on toteutettava yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Identiteetin suoja on yksityisyyden suojaa. Niin kutsuttuihin identiteettivarkauksiin2 liittyen tulee selvittää mitä ilmiö pitää sisällään, ja onko rikoslain identiteetille antama suoja riittävä. Vastaavasti jokaisella tulee olla oikeus esiintyä myös tietoverkoissa anonyymisti tai kuvitteellisella henkilöllisyydellä suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisun vapauttaan. Henkilöä koskevat tiedot kuuluvat hänelle itselleen. Verkkopalveluiden käyttäjillä on oltava oikeus hallita tarkistaa, korjata ja saada omaan käyttöönsä itseään koskevia tietoja. Käyttäjälle on kerrottava selvästi, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään ja käytetään. Kun käyttäjä poistaa järjestelmään (esimerkiksi sosiaaliseen mediaan) tallentamansa tiedot, niiden tulee poistua lopullisesti. Tietosuojalailla on määriteltävä tietosuojan vastuut ja velvollisuudet. Lakiin koottaisiin keskeiset tietosuojaa koskevat säädökset. Palveluntarjoajat on velvoitettava pitämään huolta järjestelmiensä käyttötarkoituksen ja -laajuuden mukaisesta tietoturvasta, suojelemaan käyttäjien yksityisyyttä ja informoimaan käyttäjiä ja viranomaisia tapahtuneista tietovuodoista. Luottamuksellisen viestin salaisuus (kirjesalaisuus) koskee myös sähköpostia ja muuta sähköistä viestintää. Jokaisella on oikeus suojata (salata ja kätkeä) viestinsä. Viestinnän yksityisyys koskee kaikkia, myös lapsia, opiskelijoita ja vanhuksia. Teletunnistetietojen tallennus palvelun tarjoamisen ja laskutuksen vaatimaa pidemmäksi ajaksi ilman perusteltua epäilyä vakavasta rikoksesta loukkaa yksityisyyttä. Oikeusvaltiossa tutkintaa varten kerätään vain epäiltyjä henkilöitä koskevia tietoja. EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiivi3 ja Suomen sähköisen viestinnän tietosuojalain teletunnistetietojen tallentamista koskevat pykälät on kumottava. Valvontakamerat4 ja muu valvontateknologia yleistyy ja kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvojen automaattinen tunnistus on jo mahdollista. Kaikki valvontajärjestelmien käyttäjät eivät tunne lainsäädäntöä eivätkä hallitse käyttämäänsä teknologiaa. Valvontakamerat tulee rekisteröidä, ja valvontajärjestelmien käyttäjien osaamista ja viranomaisvalvontaa tulee parantaa. Valvontateknologiaa voidaan käyttää paitsi kansalaisten myös järjestyksenvalvojien ja viranomaisten toiminnan valvontaan. Turvapalveluita tarjoavien yritysten henkilökunnan ja järjestyksenvalvonnasta vastaavien poliisien varusteiden tulee olla selkeästi yksilöityjä, jotta heidät voi tunnistaa esimerkiksi valvontakameratallenteista. 2 Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisena henkilönä esiintymistä vahingoittamistarkoituksessa (verrattuna esimerkiksi poliittiseen satiiriin). Identiteettivarkaudessa voidaan hyödyntää uhrin henkilötietoja tai esimerkiksi väärennettyä ajokorttia. Sosiaalisessa mediassa identiteettivaras voi esiintyä toisena henkilönä tämän mustamaalaamiseksi. Henkilötietojen hankkiminen identiteettivarkautta varten ei sinänsä vielä ole rikos. 3 EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiiviin (2006/24/EY) perustuva sähköisen viestinnän tietosuojalain 14 a velvoittaa operaattorit keräämään tiedot muun muassa puheluista, sähköposteista ja matkapuhelimen sijainnista sekä säilömään ne vuodeksi. 4 Kameravalvontaopas: 6

7 Passien biometrisiä tunnisteita tarvitaan ainoastaan passia myönnettäessä. Niitä ei tule kerätä tietokantaan, koska minkään tietokannan tietoturva ei ole aukoton. Suomen on kansainvälisesti vaikutettava siihen, ettei raja-asemilla passeista luettuja biometrisiä tunnisteita käytetä kuin henkilön tunnistamiseen. Koska etäluettavien rfid-passien5 tietoturva on heikko, ne on korvattava tietoturvallisilla sirupasseilla, joiden lukeminen vaatii fyysistä kontaktia passin ja lukulaitteen välillä Schipholin lentokentän passinlukulaite luki ja hyväksyi väärennetyn rfid-sirun, joka väitti passin kuuluvan Elvis Presleylle. (thc.org) Sananvapaus Kunnianloukkaus, rikokseen yllyttäminen ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen ovat rikoksia myös verkossa, mutta väärienkään mielipiteiden ilmaisu ei ole rikos. Jokainen on vastuussa omista ja vain omista sanoistaan, eikä esimerkiksi keskustelupalstan ylläpitäjälle tai tietoliikenneoperaattorille tule asettaa viestien ennakkotarkastusvelvollisuutta. Nykyinen lainsäädäntö, joka edellyttää lainvastaisen sisällön poistamista, kun keskustelun ylläpitäjä saa siitä tiedon, on riittävä. Myös uskontoja ja jumalia tulee saada arvostella kuten muitakin aatteita ja pyhinä pidettyjä asioita. Internet mahdollistaa aiempaa laajemman sananvapauden, mutta tekee myös sananvapauden väärinkäytön näkyvämmiksi. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan paitsi teknistä osaamista, myös sosiaalista pääomaa6. Tämän sosiaalisen pääoman puute ilmenee esimerkiksi kyvyttömyytenä osallistua sähköisiin keskusteluihin. Anonyymiyden mahdollistamana verkkoon onkin paikoin kehittynyt kulttuurisen normiohjauksen ulkopuolelle asettuvaa keskustelukulttuuria, joka voi olla loukkaavaa ja aiheuttaa yksilöille suurta haittaa. Ennen kaikkea se tukahduttaa alleen normaalin keskustelun ja kollektiivisen mielipiteenmuodostuksen. Ihmisten on kuitenkin saatava muodostaa omat käsityksensä kiistanalaisistakin asioista vapaasti keskustellen, eikä keskustelua tule rajoittaa verkossa sen enempää kuin verkon ulko5 Rfid (radio frequency identification) tarkoittaa radiotekniikalla tapahtuvaa etätunnistusta. Rfid-tekniikkaa käytetään esimerkiksi logistiikassa, ajonestolaitteissa ja kulunvalvonnassa. 6 Sosiaalinen pääoma tarkoittaa ihmisen sosiaalisia taitoja, verkostoja, yhteisöjä ja normeja. 7

8 puolella. Lieveilmiöihin tulee ennemmin puuttua koulutuksen ja valistuksen kautta ja kannustamalla ihmisiä asiallisiin omalla nimellä käytäviin keskusteluihin. Tieteellisen tutkimuksen sananvapaus on myös tutkimustulosten luotettavuuden edellytys. Tuloksista on voitava keskustella ja niitä on voitava kyseenalaistaa vapaasti ilman esimerkiksi työpaikan menetyksen uhkaa. Salassapitosääntöjä ei pidä soveltaa julkisesti rahoitettuihin tutkimuksiin. Erityisesti lääketieteellisten tutkimusten tulosten salaaminen on tuomittavaa. Sähköisen viestinnän valvontaa ei saa siirtää yksityisille, vaan se on pidettävä viranomaisilla. Rikostutkinta on verkossakin poliisin tehtävä, ja esimerkiksi päätös mahdollisen laittoman sisällön poistamisesta kuuluu tuomioistuimelle. Lasten suojelulla perustellaan usein Internet-sisältöjen suodatusta. Rikosten torjunta on kuitenkin pidettävä erillään kasvatuksellisista tavoitteista. Kirjastoseuran selvityksen 7 mukaan monissa kouluissa ja kirjastoissa lasten suojelemiseksi käytetyt kaupalliset esto-ohjelmat sensuroivat mitä sattuu: Pornaisten kunnan sivu, kansanedustajan blogi tai asiallinen seksuaalivalistussivu voivat jäädä suodattimeen ja kovaa pornoa sisältävä sivu päästä läpi. Lasten suojelu rikolliselta hyväksikäytöltä on itsestään selvästi välttämätöntä. Tehokkaita keinoja laittomien sisältöjen poistamiseksi ja rikollisten kiinnisaamiseksi ovat kansainvälisen poliisiyhteistyön ja poliisin tietoverkko-osaamisen kehittäminen. Sen sijaan laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006) toimii tarkoitustaan vastaan, koska suodatuslista helpottaa lapsipornon löytämistä, ja listalla on runsaasti sivuja, joilla ei ole lapsipornoa. Vihreät tavoitteet Identiteetin suojaan kohdistuvat uhat ja lainsäädäntötarpeet on selvitettävä. Tietosuojan keskeiset vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä tietosuojalaissa. Teletunnistetietojen tallennusvelvollisuus on kumottava. Biometrisiä tunnisteita ei tule kerätä tietokantoihin. Ruuhkamaksu- ja matkakorttijärjestelmät on toteutettava anonyymisti. 281 Avoimuus ja oikeudenmukaisuus Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat aidosti vaikuttajia. Kansalaisten on helppo seurata asioiden valmistelua verkossa ja myös osallistua siihen. Kaikki julkisesti tuotettu tieto on vapaasti käytettävissä myös koneluettavassa muodossa. Digitaaliset kuilut on kurottu umpeen Läpinäkyvä demokratia Vihreät haluaa Suomesta radikaalisti avoimen tietoyhteiskunnan. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut tasaisesti avoimemmaksi. Nykyään suurin osa hallinnon tiedoista on saatavilla, jos niitä osaa pyytää. Yhteiskunnan avoimuudessa riittää kuitenkin vielä kehittämistä. 7 Kirjastoseuran selvitys: 8

9 Ongelmina eivät ole niinkään tietovuodot tai muu tiedon liian vapaa kulku, vaan se, ettei tieto kulje eri toimijoiden välillä. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Esimerkiksi eduskunnan valiokuntien kokoukset ja kuulemiset sekä kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien kokoukset tulee esittää netissä niiltä osin kuin se ei vaaranna turvallisuutta tai kansalaisten yksityisyyttä. Mahdollisimman suuren osan julkisesti tuotetusta tiedosta tulee olla kaikkien saatavilla Internetissä. Myös raakadata on asetettava vapaasti saataville, jotta siitä voidaan tehdä riippumattomia tutkimuksia, ja sitä voidaan hyödyntää (ks. Tieto vapaaksi, s XX). Esimerkki radikaalista avoimuudesta Ruuhkamaksujärjestelmän maksujen määräytymisperusteista, liikennevirtoja kuvaavista malleista ja kerätyistä maksuista julkaistaan tilastot koneluettavassa muodossa. Liikenneväyläverkon suunnittelussa käytettävät simulointimallit joilla arvioidaan mm. taloudellisen ja tekniikan kehitysten vaikutuksia julkistetaan kaikkien käytettäväksi. Julkaistujen tietojen avulla asiaan perehtyvät kansalaiset voivat kokeilla erilaisten ruuhkamaksujen, julkisen liikenteen ja polttoaineen hintojen vaikutuksia yksityisen ja julkisen liikenteen käyttäjämääriin, liikenteen päästöihin ja talouden kehittymiseen. Vihreät haluaa myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin ostaessa palveluita ja tuotteita yrityksiltä, niiltä on vaadittava mahdollisimman avointa tuotantoketjua ja sitoutumista tuotannosta ja logistiikasta kerättyjen tietojen julkaisuun. Valtio-omisteisista yhtiöistä on tehtävä avoimuuden mallitoimijoita. Esimerkiksi VR:n on julkaistava ajantasaista tietoa junien aikatauluissa pysymisistä ja käyttömääristä. Informaatio- ja viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuksia kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Järjestelmiä kehitettäessä on turvattava kuitenkin myös mahdollisuus käyttää perinteisiä, ei-sähköisiä osallistumismenetelmiä. Teknisten sovellusten käyttämistä tärkeämpää on hallinnon ajattelutapa, joka näkee kansalaiset pelkän kuulemisen kohteiden asemesta aidosti vaikuttajina ja tiedon tuottajina. Kyseessä on merkittävä muutos vallan jaossa kansalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Keskeistä kansalaisten vaikuttamiselle on, että valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja valmisteluaineistoa julkaistaan jatkuvasti valmistelun edetessä. Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi viranomaisten ei aina kannata perustaa omia keskustelufoorumeita, vaan he voivat mennä sinne missä kansalaiskeskustelua muutenkin käydään. Viranhaltijoiden osallistumista verkkokeskusteluihin virka-asemansa ja työtehtävänsä esiin tuoden tulee kannustaa. Kansalaiskeskustelujen tuloksia tulkittaessa on tiedostettava, että keskustelut saattavat olla suodattuneita esimerkiksi kulloisenkin yhteisön ideologisen tai kaupallisen pohjan tai toimituspolitiikan vuoksi tai koska jostakin yhteisöstä tietoa ei ole kerätty. Tästä syystä verkkoyhteisöissä tulee kerätä ainoastaan argumentteja, ei niiden painoarvoja tai suosiota. Täysin sähköinen äänestys vaaleissa on teoriassa erittäin hankalaa ja käytännössä mahdotonta toteuttaa siten, että luotettavuus ja läpinäkyvyys olisivat lippuäänestyksen tasoa. Tähän liittyy mm. järjestelmän ymmärrettävyys toimitsijoille, äänestäjille ja hävinneelle osapuolelle, järjestelmän eheyden varmentaminen sekä järjestelmästä riippumattoman tarkistuslaskennan 9

10 toteutus. Nämä ongelmat ovat sisäsyntyisiä sähköisen äänestyksen käsitteelle, eikä niitä voi väistää korjaamalla jo löydettyjä yksittäisiä toiminnallisia ongelmia. Sähköistä äänestystä on hyvä verrata esimerkiksi sähköiseen pankkiasiointiin, sillä niiden haasteet ovat päinvastaiset. Siinä missä pankkitapahtumat dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti, äänestystapahtumasta ei saa jäädä kuin yksi tieto, vaalin tulos, joka on voitava tarkistaa. Internetin välityksellä tapahtuvassa äänestyksessä on lisäksi kaikki normaalin etä-äänestyksen ongelmat kuten se, ettei äänen myyntiä tai pakotettua äänestystä voida todeta. Minimivaatimuksina sähköiselle äänestysjärjestelmälle ovat avoin lähdekoodi, jota kuka tahansa voi arvioida, sekä paperitositteet, jotka mahdollistavat erillisen tarkistuslaskennan. Diebold Elections System AccuVote-TSx DRE äänestyskone. (Wikimedia Commons) Sähköinen äänestys maailmalla Täysin sähköinen äänestys on huonojen kokemusten vuoksi maailmalla vastatuulessa. Yhdysvalloissa 80 % osavaltioista vaatii paperisen äänestyslipukkeen varmistamaan sähköistä äänestystä, ja määrä on ollut nousussa vuoden 2006 vaalien useiden ongelmien jälkeen. Alankomaat luopui täysin sähköisestä äänestyksestä Saksan perustuslakituomioistuin totesi sähköisen äänestyksen perustuslain vastaiseksi Intian sähköisistä äänestyskoneista löytyi vakavia tietoturva-aukkoja vuonna Kattava yhdenvertaisuus Tietoyhteiskuntakehitys muuttaa yhteiskunnan sosiaalista rakennetta ja ympäristöä. Murrosta voidaan kutsua teolliseen vallankumoukseen vertautuvaksi informaatiovallankumoukseksi. Uudet kommunikaatiomuodot, sisällöntuotannon vuorovaikutteisuus, uudet työskentelytavat, kyberrikollisuus ja virtuaaliset alakulttuurit ovat tämän vallankumouksen ilmentymiä. 10

11 Digitaalisen ympäristön suojeluun liittyvät haasteet ovat tieto- ja viestintätekniikan väärinkäyttöön liittyviä juridisia ja teknisiä kysymyksiä kuten roskapostien ja haittaohjelmien torjuntaa ja kansalaisten identiteetin suojelua. Arvojen fragmentoituminen heimoutuminen ei saa tarkoittaa yhteiskunnan fragmentoitumista vaan vuorovaikutteista monikulttuurisuutta. Eri kansanosille ei saa muodostua niin ristiriitaisia käsityksiä todellisuudesta, että yhteinen keskustelu käy mahdottomaksi. Julkisen palvelun Yleisradiolla on keskeinen tehtävä jaetun maailmankuvan rakentajana. Sen on säilytettävä kaikkien kansanosien luottamus riippumattoman ja objektiivisen tiedon lähteenä. Digitaalisia kuiluja on revennyt kansakuntien, ikäryhmien, sukupuolten, alueiden ja ammattiryhmien välille. Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt epätasaisesti. Tietoyhteiskunnassa parhaat menestymisen edellytykset on niillä, jotka pystyvät parhaiten hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia. Koulutuksen (ks. Ei konetta vaan elämää varten, s. XX) ja kansallisen tietoyhteiskuntainfrastruktuurin (ks. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri, s. YY) lähtökohtana on oltava kansallisten digitaalisten kuilujen umpeen kurominen. Kehitysyhteistyössä on puolestaan edistettävä kehittyvien maiden ja kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehitystä. Lähes kaikilla kehittyvillä mailla onkin YK:n tuella muodostettu kestävään kehitykseen tähtäävä tietoyhteiskuntapolitiikka. Aktiivisuuskuilu on kehittyneiden tietoyhteiskuntien haaste. Kun tieto- ja viestintäteknologia on kaikkien käytettävissä, ratkaisevaa on se, mitä sillä tehdään. Aktiiviset kansalaiset voimaantuvat entistä aktiivisemmiksi, passiiviset syrjäytyvät aina vaan passiivisemmiksi. Yhdenvertaisessa tietoyhteiskunnassa on huolehdittava siitä, että tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, kun asiointi ja tieto siirtyvät verkkoon. Kirjastot ovat jo pitkään tarjonneet mahdollisuuden käyttää Internetiä ilmaiseksi. Myös virastoissa asioiville on oltava käytettävissä kone ja avoin langaton verkko hakemusten ja asiakirjojen toimittamista varten. Julkisen palvelun tehtävänä on palvella kaikkia kansalaisia myös heitä, joiden havainto-, kognitiiviset tai motoriset kyvyt ovat heikentyneet. Julkisten sähköisten palveluiden suunnitteluvaiheessa on huomioitava esteettömyyden vaatimukset kuten käytettävyys, selkokieliversion saatavuus ja palveluiden toiminta näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä. Myös kaupallisten sähköisten palveluiden tulee olla mahdollisimman esteettömiä. Sähköisten palveluiden tarjoajille tulee asettaa fyysisten tilojen esteettömyysnormeja vastaavat sähköisen esteettömyysvelvoitteet! Vihreät tavoitteet: Valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja kansalaisten osallistumista valmisteluun tuetaan. Eduskunnan valiokuntien ja kunnallisten luottamuselinten kokoukset lähetetään netissä. Täysin sähköistä äänestystä ei oteta käyttöön. Sähköisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille turvataan. Julkisten ja kaupallisten sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. 11

12 Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta Vihreänä tietoyhteiskuntana Suomi on tietoyhteiskunnan ekologisessa kestävyydessä maailman huippuluokkaa. Elektroniikkajätteen kierrätys on korkealla tasolla, ja hankinnoissa suositaan energiatehokkuutta sekä pitkän elinkaaren laitteita. Tietoyhteiskunnan niin kuin maatalous- tai teollisuusyhteiskunnankin voi rakentaa sekä kestävällä että kestämättömällä tavalla. Tietoyhteiskuntakehitys on vielä alkuvaiheessa, ja nyt tehtävät päätökset ratkaisevat tietoyhteiskunnan ekologisen kestävyyden. Tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yksi aikamme hankalimmista sosiaalisen kehityksen ongelmista. Tietotekniikan suurimmat ongelmat liittyvät nimenomaan kysymyksiin energiankulutuksesta, kierrätyksestä, elinkaaresta ja ympäristömyrkyistä. Esimerkiksi tietotekniikan energiankulutusta on tarkasteltava laitteiden koko elinkaaren näkökulmasta. Tietotekniikan kehitys lyhentää laitteiden elinkaarta ja lisää rajallisten luonnonvarojen käyttöä. Tietoteknisiä laitteistoja valmistetaan kiihtyvällä tahdilla, vaikka elektroniikkajätteiden käsittely on pitkälti ratkaisematta. Elektroniikan kierrätys voidaan jakaa kahteen luokkaan. Pehmeäkierrätykseksi kutsutaan laitteen tai sen osan uudelleenkäyttöä, joko sellaisenaan tai komponentteina. Kovakierrätykseksi kutsutaan laitteen kierrätystä uusien laitteiden raaka-aineiksi. Pehmeäkierrätys on ympäristön kannalta huomattavasti kovakierrätystä parempi vaihtoehto, koska sen energiankulutus on huomattavasti vähäisempää. Elektroniikkajätteen kierrätystä säädellään EU:ssa sähkö- ja elektroniikkajätteen RoHS tuottajavastuudirektiivillä WEEE (2002/96/EC). 12

13 Kierrätettävästä tietotekniikasta kannattaa erotella uudelleenkäyttöön kelpaavat ja raaka-aineiksi kierrätettävät laitteet. Wikimedia Commons. Nykylainsäädäntö on riittämätöntä suhteessa elektroniikkajätteen kertymätahtiin, myrkyllisyyteen ja kierrätyksen vähäisyyteen. RoHS-direktiivin vaikutus näkyy kuitenkin maailmanlaajuisesti. Monet yritykset tekevät laitteistaan RoHS-yhteensopivia kaikille markkinoille, ei ainoastaan Eurooppaan. Tämä alleviivaa suurten markkina-alueiden yhtenäissäätelyn tärkeyttä. Tärkein lyhyen aikavälin ratkaisu on kierrätyksen lisääminen. Elektroniikkajätteen kierrätysasteen tulee olla %. Muita ratkaisuja ovat teknologiset innovaatiot energiankulutuksen vähentämiseksi ja laitteiden elinkaaren pidentämiseksi. Tässä myös ohjelmistoteollisuudella on tärkeä rooli. Hyvillä ohjelmointitavoilla voidaan vähentää laitekannan uusimistarvetta ja energiankulutusta. Tietotekniikan ympäristökuorma Tietotekniikkalaitteistoissa käytetään noin tuhatta erilaista vakavasti ympäristölle myrkyllistä ainetta. Nämä aineet kertyvät ravintoverkossa, elimistöissä, ovat haitallisia immuunijärjestelmälle ja aiheuttavat myrkytysoireita. Keskimääräinen työasema kuluttaa elinkaarensa aikana noin 11 kertaa painonsa verran fossiilisia polttoaineita. Tästä energiankulutuksesta vain 19 % on varsinaista käytönaikaista kulutusta, loput 81 % muodostuu muista elinkaaren vaiheista. Laajemmassa mittakaavassa tietotekniikalla voidaan myös tukea energian ja luonnonvarojen käytön optimointia. Esimerkiksi tietotekniikka itse kuluttaa sähköä, mutta se mahdollistaa älykkäiden sähköverkkojen rakentamisen, mikä vähentää sähkön kokonaiskulutusta. Viestintätekniikan kehitys vähentää puolestaan liikematkailun tarvetta ja helpottaa etätyöskentelyä. 13

14 Radikaalista avoimessa yhteiskunnassa yrityksiä kannustetaan avaamaan tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja matkaa kuluttajille. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiselle ja kestävään kulutukseen pyrkiville kuluttajille. Vihreät tavoitteet Tietotekniikan elinkaarta on pidennettävä ja elektroniikkajätteen kierrätysastetta on nostettava. Julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta on kohdistettava energiatehokkaan ja kierrätettävän tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen. Yritysten tulee avata kuluttajille tiedot tuotteidensa valmistuksesta ja kuljetuksista. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Vihreän tietoyhteiskunnan tietoliikenneinfrastruktuuri on maailman kehittynein. Nopeat laajakaistayhteydet ovat kaikkien käytettävissä kaikkialla Suomessa. Julkisen sektorin tietoaineistoja hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin. Tietoturvallisuus on tärkeä osa julkisia hankintoja, eivätkä hyökkäykset tietojärjestelmiä vastaan häiritse jokapäiväistä elämää. Tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuurista valtaosa on yksityisessä omistuksessa olevaa massatuotettua standarditeknologiaa. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri ei kuitenkaan koostu vain tietoliikennekaapeleista ja radiotaajuuksista, vaan se on myös tietohallintoa ja ohjelmistoja, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä. Infrastruktuurin ohella tietoyhteiskunnassa merkittävään asemaan nousevat avoimesti jaetut tietovarannot, joiden tuottamisessa ja ylläpidossa julkishallinnolla on keskeinen rooli. Suomi sääti ensimmäisenä maailmassa laajakaistan yleispalveluksi, johon kansalaisilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus. Laajakaistahankkeen teknistä toteutusta tulee arvioida uudelleen teknologisen tarkoituksenmukaisuuden lähtökohdista siten, että kaikkialle Suomeen saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä nopea runkoverkko ja kaikille kotitalouksille turvataan yleispalveluvelvoitteella kohtuuhintainen mahdollisuus saada kaikkiin sähköisiin palveluihin riittävä nopea kaksisuuntainen laajakaistayhteys. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kattavaa langatonta 4G-yhteyttä haja-asutusalueilla. Tämä ei onnistu kaikkialla liiketaloudellisin perustein, vaan lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tukea. Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara8, jonka käyttö muuttuu tällä hetkellä nopeasti. Koska kyse on yhteisestä resurssista, päätökset taajuuksien käyttötarkoituksista kuuluvat eduskunnalle ja edellyttävät kansainvälistä koordinointia. Esimerkiksi Venäjä käyttää radiotaajuuksia eri tarkoituksiin kuin EU-maat, mikä tuottaa ongelmia raja-alueella. Käytettäviä tekniikoita on kuitenkin pystyttävä muuttamaan joustavasti teknologian kehittyessä. Oikeudet taajuuksien kaupalliseen käyttöön voidaan jakaa taajuushuutokaupoilla, mutta radio- ja tv-lähetyksille varattujen taajuuksien osalta oikeuksiin voidaan liittää palveluun ja sisältöön liittyviä ehtoja

15 Tulevaisuudessa iptv:n9 korvatessa perinteisiä broadcast-lähetyksiä tv-kanavien taajuuksia voi vapautua muuhun käyttöön ja on päätettävä, käytetäänkö niitä esimerkiksi hdtv-lähetyksiin 10 vai mobiiliviestintään Tieto vapaaksi Tietoverkon on säilyttävä neutraalina eli kaikkea tietoliikennettä on kohdeltava samanarvoisesti riippumatta viestin sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta. Tietoverkon neutraalius (net neutrality) on keskeistä tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuudelle, kaupallisen kilpailun edistämiselle ja monopolien synnyn ehkäisemiselle. Suomeen saatiin syyskuussa 2009 laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta. Käytännössä käytössä on ollut ainoastaan pankkitunnistusjärjestelmä TUPAS, joka soveltuu huonosti esimerkiksi mobiiliin maksamiseen. TUPAS-järjestelmän rinnalle on nousemassa teleoperaattoreiden yhteinen mobiilivarmenne. Sähköiseen tunnistamiseen ei saa syntyä nykyisen TUPAS-järjestelmän kaltaista monopolia. Kansalaisten kannalta on tärkeää, että samaa sähköistä tunnistamisjärjestelmää ja allekirjoitusta voi (mutta ei tarvitse) käyttää eri sähköisissä palveluissa. Vahvaa sähköistä tunnistamista tulee kuitenkin käyttää vain niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä palvelun tuottamiselle, jotta käyttäjien identiteeteistä ei synny turhia tietokantoja. Julkisen datan tulee olla avoimesti saatavilla ja jatkokäytettävissä. Julkisin varoin tuotetaan paikkatietoja, tilastoja, karttoja, säätietoja ym. tietoa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon monipuolisemmin avaamalla tieto vapaasti kaikkien, kansalaisten, elinkeinoelämän, viranomaisten ja tutkimuksen saataville. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat jo käynnistäneet omien julkisten tietojensa avaamisen, mutta Suomi voi vielä ehtiä kärkimaiden joukkoon, kunhan päätökset pystytään tekemään ja panemaan toimeen nopeasti. Aineistot on asetettava tietoverkkoon laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävässä muodossa lähtökohtaisesti maksutta. Tietoaineistojen käyttöehdot tulee esittää selkeästi, ja niiden tulee kannustaa tietojen uudelleenkäyttöön. Tietoaineistojen tulee olla paitsi käyttäjien helposti löydettävissä myös tietokonesovellusten avulla automaattisesti haettavissa ja hyödynnettävissä selkeästi kuvaillussa ja koneluettavassa muodossa. Tietoaineistojen laadun korkea taso ja jatkuva saatavuus on turvattava. Tiedon avaamisella edistetään tiedon jatkojalostusta ja uusia palveluja tuottavaa liiketoimintaa. Kansainvälisten kokemusten mukaan tämä liiketoiminta hyödyttää yhteiskuntaa monin verroin enemmän kuin tietojen käytöstä kerättävät korvaukset. Myös julkishallinto tehostuu, kun laitosten ei tarvitse anoa ja ostaa aineistoja toisiltaan eikä tehdä päällekkäistä työtä. Viranomaispäätösten sujuvampi saatavuus edistää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. 9 Iptv (Internet protocol television) tarkoittaa internet-välitteisiä televisio-palveluita, joista katsojat valitsevat haluamiaan ohjelmia ja katsovat niitä itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. 10 Hdtv (high-definition television) tarkoittaa teräväpiirtotelevisiota. Siinä missä perinteisessä sdtv-kuvassa on 720 x 576 pikseliä, HDTV-kuvassa voi olla x 1080 pikseliä. 15

16 Duunitori.fi yhdistää karttatiedon työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilta haettujen työpaikkailmoitusten osoitetietoihin ja auttaa työnhakijaa löytämään omaa asuinpaikkaansa lähellä olevia työpaikkoja. Tiedon vapaa saatavuus muodostaa tieteellisen tutkimuksen perustan. Tutkimustulosten varmistus ja jatkotutkimus edellyttävät, että aikaisemman tutkimuksen tausta-aineistot ja tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Kun saman datan pohjalta voidaan tehdä useita riippumattomia tutkimuksia, tulosten luotettavuus paranee. Innovaatiot syntyvät usein yhdistämällä tietoa uusilla tavoilla yli perinteisten tieteenalojen. Vihreät kannattavat jo käynnissä olevia Open Access -hankkeita vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusartikkelien julkaisemiseksi avoimesti saataville verkkoon. Myös maksullisissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit tulee saada mahdollisimman tuoreina verkkoon avoimina rinnakkaisjulkaisuina. Open Access parantaa myös kehittyvien maiden opetus- ja tutkimuslaitosten tiedon saantia. Henkilötietojen suojaan liittyviä periaatteita on noudatettava myös tietoaineistoja avattaessa. Avoimeen dataan liittyy myös yhteiskunnallisen keskustelun tarve yksityisyyden suojan harmaista alueista. Kaiken sen datan, mikä nykyisen lainsäädännön puitteissa on julkista, ei kenties tulisi enää olla julkista, jos se on helposti saatavissa koneluettavassa muodossa. Esimerkiksi tiedot yksityishenkilöiden tuloista tai patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin merkityt henkilötiedot ovat tällaisia julkisia tietoja, joiden avaamisesta tarvitaan keskustelua. 16

17 Julkisen sektorin hallussa olevasta datasta osa on julkista ja osa on sensitiivistä. Tietoaineistojen avaaminen kohdistuu vain ei-sensitiivisiin aineistoihin tai aineistoihin, joista esimerkiksi henkilötiedot on poistettu. Avoimella datalla tarkoitetaan laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävää dataa, jota voivat julkishallinnon ohella tuottaa myös muut toimijat. Tavoitteena on, että kaikki julkinen hallinnon hallussa oleva data on myös avoimesti saatavilla ja toisaalta sensitiivinen data on hyvin suojattu. Julkisen sektorin organisaatiot velvoitetaan oma-aloitteisesti julkaisemaan tuottamansa ja hallussaan olevat julkisuuslain mukaiset asiakirjat sekä helpottamaan aineistojen käyttöä erityisesti uusien palvelujen ja sovellusten kehittämiseen. Suomeen tulee luoda kaikelle avoimelle datalle vastaava infrastruktuuri kuin INSPIRE-implementaatio on luomassa paikkatiedoille. Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon omistukseen liittyy usein epäselvyyksiä, ja hallinnon tekijänoikeudet saattavat rajoittaa tiedon uudelleenkäyttöä enemmän kuin on tarkoitus. Julkisen sektorin organisaatioiden tulisi käyttää tekijänoikeuksiaan uudelleenkäyttöä helpottavalla tavalla. Maksuperustelaki tarkistetaan julkisen sektorin tietojen luovuttamista koskevilta osiltaan siten, että lähtökohtana on tietojen ja niiden luovuttamisen maksuttomuus. Lakiin kirjataan lisäksi ne perustellut poikkeukset, joissa tiedon luovuttamisesta voidaan tai tulee periä maksua. Julkisuuslain toteutumista valvomaan on määrättävä viranomainen tai mahdollisesti laajennettava tietosuojavaltuutetun roolia. Viranomainen myös auttaisi aineistojen julkaisemiseen liittyvässä lisensoinnissa ja juridisissa kysymyksissä. Julkisten tietojen tehostuneen käytön taloudelliset hyödyt tekisivät tästä kannattavan investoinnin. Pilvipalvelut Sisällöt, sovellukset, laskenta ja infrastruktuuri ovat muuttumassa palveluiksi, joita käytetään verkossa eli pilvessä sijaitsevilta palvelimilta. Kuluttaja ei enää kopioi katsomaansa elokuvaa netistä tietokoneelleen vaan katsoo sen suoraan verkosta eli pilvestä; yritys ei enää asenna toimisto-ohjelmia tietokoneisiinsa vaan sovellukset pyörivät ja käsiteltävät tiedot sijaitsevat pilvessä; viranomaisten tietokannat eivät enää ole heidän omissa palvelinsaleissaan, vaan pilvessä. 17

18 Käyttäjille pilvipalvelut11 merkitsevät joustavuutta ja tehokkuutta: maksetaan vain siitä mitä todella käytetään. Tietojenkäsittelyresurssien käyttö tehostuu, ja palveluita pystyy käyttämään eri päätelaitteilla niiden teknologiasta riippumatta. Pilvipalveluiden kuluttajien, sisällöntuottajien ja palveluntarjoajien oikeusturva edellyttää lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Kun käyttäjä on Suomessa, sovellus pyörii Venäjällä, käsiteltävä tieto sijaitsee Saksassa, palvelun tarjoaa yhdysvaltalainen yritys ja tiedot kulkevat Ruotsin kautta, minkä maan lakeja noudatetaan? Minkä maan tuomioistuimessa riitatilanteet ratkaistaan? Yhteiskunnan toiminnalle kriittiset palvelut ja rekisterit on pidettävä kotimaassa, jotta ne pysyvät Suomen viranomaisten ja lainsäädännön suojassa. Esimerkiksi Britanniaan ollaan luomassa viranomaiskäyttöön kansallista G-Cloud-pilvipalvelua, jonka arvioidaan säästävän 1,2 miljardia puntaa vuodessa. Informaatio ja informaation käsittely uhkaavat siirtyä pääomien tapaan sinne, missä niitä kontrolloidaan vähiten. Näin palveluntarjoaja voi välttää vastuun esimerkiksi silloin, jos informaatiota katoaa tai se joutuu vääriin käsiin. Veroparatiisien tilalle voi syntyä pilviparatiiseja. Pilviparatiisien vastapainoksi pilvipalveluiden käyttäjiä tulee houkutella käyttämään palveluita, joiden palvelinkeskukset sijaitsevat yhteiskunnallisen vakauden, toimivan infrastruktuurin ja johdonmukaisen lainsäädännön maissa. Mikäli Suomi tahtoo olla pilvipalveluiden kärkimaita, sen lainsäädännön tulee seurata teknistä kehitystä. Kuka omistaa pilvestä ostetut sisällöt? Hyvän esimerkin kuluttajansuojan haasteista pilvipalveluissa tarjosi Amazon, joka poisti asiakkaidensa Kindle-lukulaitteista näiden jo ostamat George Orwellin Animal Farm- ja 1984-teokset, koska Amazonilla ei ollutkaan oikeuksia myydä niitä sähköisinä versioina Turvallisuus ja huoltovarmuus Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus12 ja kyky toimia kriisiaikoina syntyvät tietoturvasta ja kyvystä reagoida häiriöihin ja hyökkäyksiin nopeasti ja tehokkaasti. Tietoturvallisuus huoltovarmuusmielessä syntyy ensisijaisesti järjestelmien vikasietoisuudesta13 ja jykevätekoisuudesta14. Hyvin hoidetun tietoturvan on oltava pakollinen vaatimus julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoissa taustajärjestelmistä päätelaitteisiin. 11 Pilvipalveluilla ja pilvilaskennalla tarkoitetaan eri resurssien käyttöä tietoverkkojen yli, jolloin sisällöt, sovellukset, laskenta tai edes sähköisen palvelun infrastruktuuri ei sijaitse palvelun käyttäjien omilla tietokoneilla vaan Internetin pilvessä olevilla palvelimilla 12 Huoltovarmuus pyrkii takaamaan yhteiskunnan perustoiminnot vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on perinteisesti liittynyt materiaalien kuten polttoaineen ja ruoan saatavuuteen, mutta nykyään koskee yhä enemmän kriittisiä tietojärjestelmiä. 13 Vikasietoinen järjestelmä toimii mahdollisimman oikein myös muissa kuin tavanomaisissa käyttötilanteissa ja myös silloin, kun jokin järjestelmän osa vikaantuu. Jos vika on liian suuri, vikasietoinen järjestelmä lakkaa toimimasta turvallisesti ja hallitusti sen sijaan, että se hajoaisi käsiin. 14 Jykevätekoisuus (englanniksi robustness) tarkoittaa järjestelmän mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä myös silloin, kun sitä vastaan hyökätään tai sen toimintaa yritetään aktiivisesti haitata. Jykevätekoisen järjestelmän täytyy toki olla myös vikasietoinen. 18

19 Hankinnoissa on painotettava sitä, miten jykevätekoisuus ja vikasietoisuus on huomioitu järjestelmän kehitystyössä. Esimerkiksi Britanniassa tästä on luotu jo ohjeistus.15 Ongelmatilanteissa on pystyttävä reagoimaan myös paikallisesti, ilman ulkomailta saatavaa teknistä tukea. Valmistajien tekninen tuki on yleensä minimoitu normaalitilanteen tarpeisiin ja tietoyhteiskunnan globaalit kriisit ylikuormittavat tukipalvelut nopeasti. Lisäksi konfliktitilanteissa ulkomainen järjestelmätoimittaja voidaan määrätä asettamaan kotimaansa tarpeet muiden asiakkaiden edelle. Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat edistävät riippumattomuutta ulkomaisesta avusta, koska ne mahdollistavat usean eri toimittajan järjestelmien käyttämisen ristiin sekä kotimaiset huolto- ja tukipalvelut. Samalla tavoin kuin luonnon biodiversiteetti suojaa taudinaiheuttajia vastaan, myös tietojärjestelmien monokulttuureja tulee välttää haittaohjelmien ja tietoturvaaukkojen vuoksi. Suomen tulee turvata kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset. CERT-FI:n on pystyttävä luomaan hyviä suhteita ulkomaalaisiin vastaaviin organisaatioihin sekä tietojärjestelmien toimittajiin, jotta toimivat yhteistyötavat ovat valmiiksi olemassa. Tietoyhteiskunnassakaan ei saa unohtaa analogisia tai tietokoneettomia varajärjestelmiä, ja kriittisimmille toiminnoille tulee luoda ainakin valmiit toimintamallit, jotka takaavat tietojärjestelmistä mahdollisimman riippumattoman minimipalvelun kriisitilanteissa Ks. 19

20 Sotilaallisten tietojärjestelmien haavoittuvuus tuli hyvin ilmi Irakissa vuonna 2009, kun paljastui, että kapinalliset seurasivat Predator-tiedustelulennokkien lähettämää suojaamatonta videokuvaa. U.S. Air Force Photo Varsinaisen tietosodankäyntiin valmistautumisen ja digitaalisen maanpuolustuksen tulee niin ikään nojata jykevätekoisuuteen, monikerroksisiin suojauksiin ja järjestelmien monimuotoisuuteen. Digitaalinen maanpuolustus on ennen kaikkea rauhan ajan tehtävä, sillä rintamalinjoja, rajoja tai havaittavaa vihollista ei ole. Haittaohjelmat istutetaan vastustajan tietojärjestelmiin jo ennen kriisin puhkeamista Verkkosodankäyntiä Kesällä 2010 maailmalta löydettiin haittaohjelma, jolle annettiin nimi Stuxnet. Sen taustalla oletetaan olleen ammattitaitoinen ja hyvin rahoitettu valtiollista tukea nauttiva taho. Stuxnet oli suunniteltu hyökkäämään teollisuuslaitoksia vastaan tunkeutumalla niiden prosessinohjausjärjestelmiin ja muuttamalla niiden toimintaa. Yksi sen kohteista olivat suomalaisvalmisteiset taajuusmuuttajat. Vallalla olevan käsityksen mukaan Stuxnet oli suunnattu Iranin ydinlaitoksia vastaan, ja sen kehittämistä on spekuloitu pääasiassa Israelin ja Yhdysvaltojen yhteistyöksi. On olemassa ainakin viitteitä siitä, että operaatio myös onnistui Vihreät tavoitteet Kaikille kotitalouksille ja yrityksille turvataan sähköisten palveluiden käyttöön riittävä nopea laajakaistayhteys vuoteen 2015 mennessä. Tietoverkon neutraalius turvataan. Viranomaisten julkiset tiedot avataan yleiseen käyttöön ja maksuperustelain lähtökohtana on julkisen tiedon maksuttomuus Vikasietoisuuden ja jykevätekoisuuden takaava järjestelmäkehitys on julkisten tietojärjestelmähankintojen vaatimus. Kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset turvataan Talous- ja innovaatiopolitiikka Vihreässä tietoyhteiskunnassa Suomeen on syntynyt eri puolille runsaasti uutta tietotekniikkaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa. Suomalaista tietoyhteiskuntaosaamista viedään myös muihin maihin. Tekijänoikeuslainsäädäntö on valmisteltu tekijöiden, välittäjien ja kuluttajien yhteistyönä. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen ja globalisaation myötä elinkeinorakenteen jyrkkä muutos kiihtyy. Tietoalan yrityksille on tarjottava valtakunnallisesti hyvät toimintaedellytykset. Avoin ja ennakoitavissa oleva infrastruktuurin ja koulutuksen rahoitus tukee suomalaisten tietoalan yritysten menestystä ja investointihalukkuutta. Veroviranomaisten valvonta ja muu laillisuusvalvonta luo pohjan reilulle kilpailulle ja on omiaan lisäämään luovaan työhön perustuvien yritysten menestystä. Avoimen innovaatiopolitiikan tavoitteena on talouden rakenteiden uudistaminen ja uusien, kasvavien liiketoimintojen kehittäminen. Kehitystyö kohdistuu nimenomaan lisäarvoa luovaan liiketoimintaan, ei yksittäisiin yrityksiin tai toimialoihin. Tavoitteena on raivata uuden liiketoiminnan esteet yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Esimerkiksi 20

Radikaalisti avoin yhteiskunta. Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011

Radikaalisti avoin yhteiskunta. Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011 Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011 1 Sisällysluettelo Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta...3 Perusoikeudet...4

Lisätiedot

Radikaalisti avoin yhteiskunta

Radikaalisti avoin yhteiskunta Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Viimeistelemätön versio: ohjelmalle tehdään vielä kielenhuolto ja lisätään termien selityksiä 1 Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot,

Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot, CT30A3201 - WWW-sovellukset Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot, Jouni.Ikonen lut.fi 12.11.13 1 Jouni Ikonen Sisällönhallintajärjestelmät content management system (CMS) Mahdollistaa joukon ihmisiä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy Asianajajaliiton tietoturvaohjeet Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy SISÄLTÖ Yleiskatsaus tietoturvaohjeisiin Sähköpostin käyttö Pilvipalveluiden

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely Janne Järvinen Director, F- Secure FAD, Cloud So7ware Program Yhteenveto TKI - näkymät Skaalautuvat pilvipalvelualustat ja sovelluskehitystä tukevat komponenbt

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät Mikko Kontiainen Tietotekniikan historialliset kehityssuunnat Sukupolvesta toiseen tietotekniikka on: soluttautunut ympäristöönsä saavuttanut uusia käyttäjiä,

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA TIETOTILINPÄÄTÖSSEMINAARI 31.1.2013 TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun toimisto KEHITYSKULKUJA TIETOYHTEISKUNTA TEKNOLOGIA

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liiketoiminta ja avoin paikkatieto

Liiketoiminta ja avoin paikkatieto Liiketoiminta ja avoin paikkatieto - Alustusta Suomen Kartografisen Seuran ja Poligonin seminaarin/teemapäivän aiheeseen Paula Ahonen-Rainio 3.2.2011 Liiketoiminta ja avoin paikkatieto? 13.00 Avoin paikkatieto

Lisätiedot

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot