Radikaalisti avoin yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radikaalisti avoin yhteiskunta"

Transkriptio

1 Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Viimeistelemätön versio: ohjelmalle tehdään vielä kielenhuolto ja lisätään termien selityksiä 1

2 Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa Sisällysluettelo Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta...3 Perusoikeudet...4 Yksityisyyden suoja...5 Sananvapaus...7 Avoimuus ja oikeudenmukaisuus...8 Läpinäkyvä demokratia...9 Kattava yhdenvertaisuus...11 Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta...12 Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri...14 Tieto vapaaksi...15 Pilvipalvelut...17 Turvallisuus ja huoltovarmuus...18 Talous- ja innovaatiopolitiikka...20 Työelämä...21 Immateriaalioikeudet...22 Julkinen tietoyhteiskunta...23 Tiedolla johtaminen...24 Sähköiset hyvinvointipalvelut...25 Sivistynyt tietoyhteiskunta...26 Ei konetta vaan elämää varten...26 Digitaalinen kulttuuri...27 Yleisradiosta yleismedia...28 Kannen kuva: Katsushika Hokusain ( ) Manga-kokoelma. Tekijänoikeus rauennut. 2

3 Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta Vihreiden tavoitteena on radikaalisti avoin ja rohkeasti oikeudenmukainen tietoyhteiskunta. Hallittu tietoyhteiskuntakehitys edellyttää, että tietoyhteiskuntanäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tekniikan kehitys on huomioitava lainsäädäntöä, julkisia palveluja, infrastruktuuria, koulutusta ja kulttuuria koskevissa ratkaisuissa. Uudelleentarkastelu tulee ulottaa myös perusoikeuksiin; yksityisyys, sananvapaus ja identiteetti on turvattava myös tietoverkoissa. Vihreä tietoyhteiskunta on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään eriarvoisuuden kaventamiseen digitaalisia kuiluja umpeen luomalla. Tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuus toteutuu muun muassa tietoverkon neutraaliudessa (net neutrality), sähköisten palveluiden saatavuudessa ja esteettömyydessä. Torjumalla Internetin pirstaloitumista teknisiin, kansallisiin ja kulttuurisiin osaverkkoihin edistetään puolestaan moniarvoisuutta ja kansakuntien vuorovaikutusta. Tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yksi aikamme suurista haasteista. Tietotekniikan avulla vähennetään päästöjä esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa, ja tekniikasta itsestään aiheutuvat ympäristöhaitat on minimoitu. Tietoyhteiskunta mahdollistaa taloudellisen kehityksen paikasta riippumatta. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat aktiivisesti paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Julkinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja avointa. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa demokratia on jatkuva prosessi; Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat reaaliaikaisesti seurata, mitä yhteiskunnassa tapahtuu Radikaalisti avoimen yhteiskunnan lähtökohtana on julkisesti tuotetun tiedon avoimuus ja saavutettavuus. Tiedon on oltava aidosti helposti kansalaisen saatavilla eikä vain jossain netissä. Avoimuus tarkoittaa myös julkisesti tuotetun tiedon analysointimahdollisuuksien avaamista kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja erilaisille kehittäjäyhteisöille. Tieto onkin oltava saatavilla koneluettavassa muodossa demokratiaa edistävien sovellusten ja arkea helpottavien palvelujen kehittämiseksi. Julkisella sektorilla radikaali avoimuus edellyttää avointen standardien ja ohjelmistojen suosimista. Julkisen sektorin on oltava esimerkki yrityksille ja luotava mm. hankintapäätöksillään painetta tehdä myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin laatu ja teho paranee, kun toinen käsi tietää, mitä toinen tekee. Harmaan talouden elintila supistuu, kun viranomaiset ja yritykset joutuvat toimimaan avoimesti. Kuluttajat hyötyvät, kun esimerkiksi ruoan matka maatilalta ruokapöytään tulee näkyväksi. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kulttuuri on osallistuvaa ja vuorovaikutteista. Mediat muuttuvat tilauspalveluiksi (on-demand), ja passiiviset median kuluttajat kehittyvät aktiivisiksi sisältöjen tuottajiksi ja merkitysten yhdistelijöiksi. 3

4 Oikeudenkäynti Delawaressa Tietoyhteiskunta on luonteeltaan globaali, mutta lainsäädäntö on kansallista. Esimerkiksi sosiaalisen median yritysten pääpaikka on useimmiten Yhdysvalloissa, ja niitä säätelee Yhdysvaltojen lainsäädäntö. Käytännössä Suomen tehokkain tapa vaikuttaa Internetin pelisääntöihin on Euroopan unionin kautta. Suomen tulee silti huolehtia myös oman lainsäädäntönsä ajanmukaisuudesta. Perusoikeudet Vihreiden tavoittelemassa radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa perusoikeudet toteutuvat kaikkialla, myös verkkoympäristössä. Ihmisten vastuut ja velvollisuudet ovat samat niin verkossa kuin muuallakin. Verkkoympäristössä on uudenlaisia uhkia, joita vastaan on suojauduttava. Esimerkiksi omaisuudensuojan ja henkilökohtaisen kunnian ja koskemattomuuden suojan toteutuminen tietoyhteiskunnassa edellyttää lainsäädännön ja käytäntöjen jatkuvaa ajantasaistamista. Tietoverkkoja hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan tarvitaan uusia keinoja, mutta samalla on huolehdittava perusoikeuksien tasapainosta. Perustuslailla suojattuja perusoikeuksia voidaan rajoittaa lailla, mutta rajoitusten on oltava täsmällisiä, hyvin perusteltuja ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin. Myös teknologian luonne on otettava huomioon. Jotkut tietoverkkorikollisuuden torjuntaan käyttöönotetuista ratkaisuista ovat kohtuuttomasti kaventaneet ihmisten muita perusoikeuksia. Erityisen uhanalaisia ovat sananvapaus ja yksityisyydensuoja. Perusoikeudet voivat olla myös ristiriidassa. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on lähtökohtaisesti sananvapauden vastakohta. Molemmat ovat kuitenkin demokratian perusedellytyksiä. Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä yksityisyyden ja sananvapauden ristiriita on tullut myös tavallisten ihmisten arkeen: esimerkiksi Googlen katunäkymäpalvelu tuo hyödyllistä tietoa kaikkien ulottuville, mutta väärin suunnattuna kamera loukkaa yksityisyyttä tai kotirauhaa. Tietoyhteiskunnassa jokaisen rajoittamaton pääsy Internetiin on sananvapauden, kokoontumisvapauden, osallistumisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytys. Verkkoyhteyttä tarvitaan muun muassa tiedonhakuun, asiointiin ja töiden tekemiseen. Internet-yhteydestä on tullut sähkö- ja vesijohtoverkkoon rinnastettava peruspalvelu. Sen sulkemista ei tule käyttää rangaistuskeinona. Rajoittamaton pääsy Internetiin on myös positiivinen vapaus. Taloudelliset mahdollisuudet kohtuulliseen nettiyhteyteen ja julkisten palveluiden käyttämiseen kotoa käsin on taattava jokaiselle. 4

5 Google Street View -kuvausautoja Bratislavassa. (Wikimedia Commons) Yksityisyyden suoja Sähköisiä palveluita käyttäessään kukin meistä jättää digitaalisen jalanjäljen. Kaikessa henkilötietojen keruussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta: kansalaisten henkilötietoja tulee kerätä rekistereihin vain perustellusta syystä, ja ne on hävitettävä, kun niitä ei enää tarvita. Perusteltuunkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat joutua vääriin käsiin, ja niitä voidaan käyttää väärin. Viranomaisten rehellisyyteen ei voi aina ja kaikissa oloissa luottaa. Kun kehittyneissä demokratioissa lisätään kansalaisten valvontaa, myös ei-demokraattiset valtiot ottavat tästä mallia. Näennäisesti hyvään tarkoitukseen kehitetty valvontateknologia voi totalitaarisen hallinnon tai rikollisten käytössä muuttua vaaralliseksi aseeksi. Erityinen riski liittyy biometristen tunnisteiden1 keräämiseen, koska niitä ei oikea omistaja voi edes vaihtaa, jos ne päätyvät vääriin käsiin. Lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin on rajoitettava yksityisyyttä loukkaavan teknologian yleistymistä ja kehittämistä. Tunnistaminen on välttämätöntä henkilön asioidessa esimerkiksi pankissa tai verotoimistossa. Sen sijaan esimerkiksi matkakortti- tai ruuhkamaksujärjestelmissä tarpeeton henkilöllisyy1 Biometrinen tunniste on henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuva tuntomerkki esim. kasvokuva, sormenjälki, DNA tai silmän iiriskuvio. 5

6 den rekisteröinti mahdollistaa ihmisten liikkumisen perusteettoman seurannan. Tällaiset järjestelmät on toteutettava yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Identiteetin suoja on yksityisyyden suojaa. Niin kutsuttuihin identiteettivarkauksiin2 liittyen tulee selvittää mitä ilmiö pitää sisällään, ja onko rikoslain identiteetille antama suoja riittävä. Vastaavasti jokaisella tulee olla oikeus esiintyä myös tietoverkoissa anonyymisti tai kuvitteellisella henkilöllisyydellä suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisun vapauttaan. Henkilöä koskevat tiedot kuuluvat hänelle itselleen. Verkkopalveluiden käyttäjillä on oltava oikeus hallita tarkistaa, korjata ja saada omaan käyttöönsä itseään koskevia tietoja. Käyttäjälle on kerrottava selvästi, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään ja käytetään. Kun käyttäjä poistaa järjestelmään (esimerkiksi sosiaaliseen mediaan) tallentamansa tiedot, niiden tulee poistua lopullisesti. Tietosuojalailla on määriteltävä tietosuojan vastuut ja velvollisuudet. Lakiin koottaisiin keskeiset tietosuojaa koskevat säädökset. Palveluntarjoajat on velvoitettava pitämään huolta järjestelmiensä käyttötarkoituksen ja -laajuuden mukaisesta tietoturvasta, suojelemaan käyttäjien yksityisyyttä ja informoimaan käyttäjiä ja viranomaisia tapahtuneista tietovuodoista. Luottamuksellisen viestin salaisuus (kirjesalaisuus) koskee myös sähköpostia ja muuta sähköistä viestintää. Jokaisella on oikeus salata ja kätkeä viestinsä. Viestinnän yksityisyys koskee kaikkia, myös lapsia, opiskelijoita ja vanhuksia. Teletunnistetietojen tallennus palvelun tarjoamisen ja laskutuksen vaatimaa pidemmäksi ajaksi ilman perusteltua epäilyä vakavasta rikoksesta loukkaa yksityisyyttä. Oikeusvaltiossa tutkintaa varten kerätään vain epäiltyjä henkilöitä koskevia tietoja. EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiivi3 ja Suomen sähköisen viestinnän tietosuojalain teletunnistetietojen tallentamista koskevat pykälät on kumottava. Valvontakamerat4 ja muu valvontateknologia yleistyy ja kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvojen automaattinen tunnistus on jo mahdollista. Kaikki valvontajärjestelmien käyttäjät eivät tunne lainsäädäntöä eivätkä hallitse käyttämäänsä teknologiaa. Valvontakamerat tulee rekisteröidä, ja valvontajärjestelmien käyttäjien osaamista ja viranomaisvalvontaa tulee parantaa. Valvontateknologiaa voidaan käyttää paitsi kansalaisten myös järjestyksenvalvojien ja viranomaisten toiminnan valvontaan. Turvapalveluita tarjoavien yritysten henkilökunnan ja järjestyksenvalvonnasta vastaavien poliisien varusteiden tulee olla selkeästi yksilöityjä, jotta heidät voi tunnistaa esimerkiksi valvontakameratallenteista. 2 Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisena henkilönä esiintymistä vahingoittamistarkoituksessa (verrattuna esimerkiksi poliittiseen satiiriin). Identiteettivarkaudessa voidaan hyödyntää uhrin henkilötietoja tai esimerkiksi väärennettyä ajokorttia. Sosiaalisessa mediassa identiteettivaras voi esiintyä toisena henkilönä tämän mustamaalaamiseksi. Henkilötietojen hankkiminen identiteettivarkautta varten ei sinänsä vielä ole rikos. 3 EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiiviin (2006/24/EY) perustuva sähköisen viestinnän tietosuojalain 14 a velvoittaa operaattorit keräämään tiedot muun muassa puheluista, sähköposteista ja matkapuhelimen sijainnista sekä säilömään ne vuodeksi. 4 Kameravalvontaopas: 6

7 Passien biometrisiä tunnisteita tarvitaan ainoastaan passia myönnettäessä. Niitä ei tule kerätä tietokantaan, koska minkään tietokannan tietoturva ei ole aukoton. Suomen on kansainvälisesti vaikutettava siihen, ettei raja-asemilla passeista luettuja biometrisiä tunnisteita käytetä kuin henkilön tunnistamiseen. Koska etäluettavien rfid-passien5 tietoturva on heikko, ne on korvattava tietoturvallisilla sirupasseilla, joiden lukeminen vaatii fyysistä kontaktia passin ja lukulaitteen välillä. Schipholin lentokentän passinlukulaite luki ja hyväksyi väärennetyn rfid-sirun, joka väitti passin kuuluvan Elvis Presleylle. (thc.org) Sananvapaus Kunnianloukkaus, rikokseen yllyttäminen ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen ovat rikoksia myös verkossa, mutta väärienkään mielipiteiden ilmaisu ei ole rikos. Jokainen on vastuussa omista ja vain omista sanoistaan, eikä esimerkiksi keskustelupalstan ylläpitäjälle tai tietoliikenneoperaattorille tule asettaa viestien ennakkotarkastusvelvollisuutta. Lainsäädännön tulee edellyttää lainvastaisen sisällön poistamista vasta, kun keskustelun ylläpitäjä saa siitä tiedon, on riittävä. Myös uskontoja ja jumalia tulee saada arvostella kuten muitakin aatteita ja pyhinä pidettyjä asioita. Internet mahdollistaa aiempaa laajemman sananvapauden, mutta tekee myös sananvapauden väärinkäytön näkyvämmiksi. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan paitsi teknistä osaamista, myös sosiaalista pääomaa6. Tämän sosiaalisen pääoman puute ilmenee esimerkiksi kyvyttömyytenä osallistua sähköisiin keskusteluihin. Anonyymiyden mahdollistamana verkkoon onkin paikoin kehittynyt kulttuurisen normiohjauksen ulkopuolelle asettuvaa keskustelukulttuuria, joka voi olla loukkaavaa ja aiheuttaa yksilöille suurta haittaa. Ennen kaikkea se tukahduttaa alleen normaalin keskustelun ja kollektiivisen mielipiteenmuodostuksen. Ihmisten on kuitenkin saatava muodostaa omat käsityksensä kiistanalaisistakin asioista vapaasti keskustellen, eikä keskustelua tule rajoittaa verkossa sen enempää kuin verkon ulko5 Rfid (radio frequency identification) tarkoittaa radiotekniikalla tapahtuvaa etätunnistusta. Rfid-tekniikkaa käytetään esimerkiksi logistiikassa, ajonestolaitteissa ja kulunvalvonnassa. 6 Sosiaalinen pääoma tarkoittaa ihmisen sosiaalisia taitoja, verkostoja, yhteisöjä ja normeja. 7

8 puolella. Lieveilmiöihin tulee ennemmin puuttua koulutuksen kautta ja kannustamalla ihmisiä asiallisiin omalla nimellä käytäviin keskusteluihin. Tieteellisen tutkimuksen sananvapaus on myös tutkimustulosten luotettavuuden edellytys. Tuloksista on voitava keskustella ja niitä on voitava kyseenalaistaa vapaasti ilman esimerkiksi työpaikan menetyksen uhkaa. Salassapitosääntöjä ei pidä soveltaa julkisesti rahoitettuihin tutkimuksiin. Erityisesti lääketieteellisten tutkimusten tulosten salaaminen on tuomittavaa. Kaiken julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee olla ilmaiseksi saatavilla, ellei sen salaamiseen ole perusteltua syytä. Sähköisen viestinnän valvontaa ei saa siirtää yksityisille, vaan se on pidettävä viranomaisilla. Rikostutkinta on verkossakin poliisin tehtävä, ja esimerkiksi päätös mahdollisen laittoman sisällön poistamisesta kuuluu tuomioistuimelle. Lasten suojelulla perustellaan usein Internet-sisältöjen suodatusta. Rikosten torjunta on kuitenkin pidettävä erillään kasvatuksellisista tavoitteista. Kirjastoseuran selvityksen7 mukaan monissa kouluissa ja kirjastoissa lasten suojelemiseksi käytetyt kaupalliset esto-ohjelmat sensuroivat mitä sattuu: Pornaisten kunnan sivu, kansanedustajan blogi tai asiallinen seksuaalivalistussivu voivat jäädä suodattimeen ja kovaa pornoa sisältävä sivu päästä läpi. Lasten suojelu rikolliselta hyväksikäytöltä on itsestään selvästi välttämätöntä. Paras keino ennaltaehkäistä pieniin lapsiin netissä kohdistuvaa hyväksikäytön uhkaa ovat esto-ohjelmien sijaan aikuisten neuvot ja läsnäolo sekä lasten kanssa yhdessä sovitut pelisäännöt netin käytölle. Tehokkaita keinoja laittomien sisältöjen poistamiseksi Internetistä ja rikollisten kiinnisaamiseksi ovat kansainvälisen poliisiyhteistyön ja poliisin tietoverkko-osaamisen kehittäminen. Näiden riittävästä resurssoinnista on pidettävä huolta. Sen sijaan laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006) toimii tarkoitustaan vastaan, koska suodatuslista helpottaa lapsipornon löytämistä, ja listalla on runsaasti sivuja, joilla ei ole lapsipornoa. Vihreät tavoitteet Identiteetin suojaan kohdistuvat uhat ja lainsäädäntötarpeet on selvitettävä. Tietosuojan keskeiset vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä tietosuojalaissa. Teletunnistetietojen tallennusvelvollisuus on kumottava. Biometrisiä tunnisteita ei tule kerätä tietokantoihin. Ruuhkamaksu- ja matkakorttijärjestelmät on toteutettava anonyymisti. Verkkosensuurilaki on kumottava. Avoimuus ja oikeudenmukaisuus Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat aidosti vaikuttajia. Kansalaisten on helppo seurata asioiden valmistelua verkossa ja myös osallistua siihen. Kaikki julkisesti tuotettu tieto on vapaasti käytettävissä myös koneluettavassa muodossa. Digitaaliset kuilut on kurottu umpeen. 7 Kirjastoseuran selvitys: 8

9 Läpinäkyvä demokratia Vihreät haluaa Suomesta radikaalisti avoimen tietoyhteiskunnan. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut tasaisesti avoimemmaksi. Nykyään suurin osa hallinnon tiedoista on saatavilla, jos niitä osaa pyytää. Yhteiskunnan avoimuudessa riittää kuitenkin vielä kehittämistä. Ongelmina eivät ole niinkään tietovuodot tai muu tiedon liian vapaa kulku, vaan se, ettei tieto kulje eri toimijoiden välillä. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Esimerkiksi eduskunnan valiokuntien kokoukset ja kuulemiset sekä kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien sekä kuntayhtymien kokoukset tulee esittää netissä niiltä osin kuin se ei vaaranna turvallisuutta tai kansalaisten yksityisyyttä. Mahdollisimman suuren osan julkisesti tuotetusta tiedosta tulee olla kaikkien saatavilla Internetissä. Myös raakadata on asetettava vapaasti saataville, jotta siitä voidaan tehdä riippumattomia tutkimuksia, ja sitä voidaan hyödyntää (ks. Tieto vapaaksi, s 15). Esimerkki radikaalista avoimuudesta Ruuhkamaksujärjestelmän maksujen määräytymisperusteista, liikennevirtoja kuvaavista malleista ja kerätyistä maksuista julkaistaan tilastot koneluettavassa muodossa. Liikenneväyläverkon suunnittelussa käytettävät simulointimallit joilla arvioidaan mm. taloudellisen ja tekniikan kehitysten vaikutuksia julkistetaan kaikkien käytettäväksi. Julkaistujen tietojen avulla asiaan perehtyvät kansalaiset voivat kokeilla erilaisten ruuhkamaksujen, julkisen liikenteen ja polttoaineen hintojen vaikutuksia yksityisen ja julkisen liikenteen käyttäjämääriin, liikenteen päästöihin ja talouden kehittymiseen. Vihreät haluaa myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin ostaessa palveluita ja tuotteita yrityksiltä, niiltä on vaadittava mahdollisimman avointa tuotantoketjua ja sitoutumista tuotannosta ja logistiikasta kerättyjen tietojen julkaisuun. Valtio-omisteisista yhtiöistä on tehtävä avoimuuden mallitoimijoita. Esimerkiksi VR:n on julkaistava ajantasaista tietoa junien aikatauluissa pysymisistä ja käyttömääristä. Informaatio- ja viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuksia kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Järjestelmiä kehitettäessä on turvattava kuitenkin myös mahdollisuus käyttää perinteisiä, ei-sähköisiä osallistumismenetelmiä. Teknisten sovellusten käyttämistä tärkeämpää on hallinnon ajattelutapa, joka näkee kansalaiset pelkän kuulemisen kohteiden asemesta aidosti vaikuttajina ja tiedon tuottajina. Kyseessä on merkittävä muutos vallan jaossa kansalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Keskeistä kansalaisten vaikuttamiselle on, että valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja valmisteluaineistoa julkaistaan jatkuvasti valmistelun edetessä. Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi viranomaisten ei aina kannata perustaa omia keskustelufoorumeita, vaan he voivat mennä sinne missä kansalaiskeskustelua muutenkin käydään. Viranhaltijoiden osallistumista verkkokeskusteluihin virka-asemansa ja työtehtävänsä esiin tuoden tulee kannustaa ja niihin on varattava aikaa ja resursseja. Kansalaiskeskustelujen tuloksia tulkittaessa on tiedostettava, että keskustelut saattavat olla suodattuneita esimerkiksi kulloisenkin yhteisön ideologisen tai kaupallisen pohjan tai toimi- 9

10 tuspolitiikan vuoksi tai koska jostakin yhteisöstä tietoa ei ole kerätty. Tästä syystä verkkoyhteisöissä tulee kerätä ainoastaan argumentteja, ei niiden painoarvoja tai suosiota. Täysin sähköinen äänestys vaaleissa on teoriassa erittäin hankalaa ja käytännössä mahdotonta toteuttaa siten, että luotettavuus ja läpinäkyvyys olisivat lippuäänestyksen tasoa. Tähän liittyy mm. järjestelmän ymmärrettävyys toimitsijoille, äänestäjille ja hävinneelle osapuolelle, järjestelmän eheyden varmentaminen sekä järjestelmästä riippumattoman tarkistuslaskennan toteutus. Nämä ongelmat ovat sisäsyntyisiä sähköisen äänestyksen käsitteelle, eikä niitä voi väistää korjaamalla jo löydettyjä yksittäisiä toiminnallisia ongelmia. Sähköistä äänestystä on hyvä verrata esimerkiksi sähköiseen pankkiasiointiin, sillä niiden haasteet ovat päinvastaiset. Siinä missä pankkitapahtumat dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti, äänestystapahtumasta ei saa jäädä kuin yksi tieto, vaalin tulos, joka on voitava tarkistaa. Internetin välityksellä tapahtuvassa äänestyksessä on lisäksi kaikki normaalin etä-äänestyksen ongelmat kuten se, ettei äänen myyntiä tai pakotettua äänestystä voida todeta. Minimivaatimuksina sähköiselle äänestysjärjestelmälle ovat avoin lähdekoodi, jota kuka tahansa voi arvioida, sekä paperitositteet, jotka mahdollistavat erillisen tarkistuslaskennan. Diebold Elections System AccuVote-TSx DRE äänestyskone. ((C) Joseph Hall, CC-by-2.5) Sähköinen äänestys maailmalla Täysin sähköinen äänestys on huonojen kokemusten vuoksi maailmalla vastatuulessa. Yhdysvalloissa 80 % osavaltioista vaatii paperisen äänestyslipukkeen varmistamaan sähköistä äänestystä, ja määrä on ollut nousussa vuoden 2006 vaalien useiden ongelmien jälkeen. Alankomaat luopui täysin sähköisestä äänestyksestä Saksan perustuslakituomioistuin totesi sähköisen äänestyksen perustuslain vastaiseksi Intian sähköisistä äänestyskoneista löytyi vakavia tietoturva-aukkoja vuonna

11 Kattava yhdenvertaisuus Tietoyhteiskuntakehitys muuttaa yhteiskunnan sosiaalista rakennetta ja ympäristöä. Murrosta voidaan kutsua teolliseen vallankumoukseen vertautuvaksi informaatiovallankumoukseksi. Uudet kommunikaatiomuodot, sisällöntuotannon vuorovaikutteisuus, uudet työskentelytavat, kyberrikollisuus ja virtuaaliset alakulttuurit ovat tämän vallankumouksen ilmentymiä. Digitaalisen ympäristön suojeluun liittyvät haasteet ovat tieto- ja viestintätekniikan väärinkäyttöön liittyviä juridisia ja teknisiä kysymyksiä kuten roskapostien ja haittaohjelmien torjuntaa ja kansalaisten identiteetin suojelua. Arvojen fragmentoituminen heimoutuminen ei saa tarkoittaa yhteiskunnan fragmentoitumista vaan vuorovaikutteista monikulttuurisuutta. Eri kansanosille ei saa muodostua niin ristiriitaisia käsityksiä todellisuudesta, että yhteinen keskustelu käy mahdottomaksi. Julkisen palvelun Yleisradiolla on keskeinen tehtävä jaetun maailmankuvan rakentajana. Sen on säilytettävä kaikkien kansanosien luottamus riippumattoman ja objektiivisen tiedon lähteenä. Digitaalisia kuiluja on revennyt kansakuntien, ikäryhmien, sukupuolten, alueiden ja ammattiryhmien välille. Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt epätasaisesti. Tietoyhteiskunnassa parhaat menestymisen edellytykset on niillä, jotka pystyvät parhaiten hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia. Koulutuksen (ks. Ei konetta vaan elämää varten, s. 26) ja kansallisen tietoyhteiskuntainfrastruktuurin (ks. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri, s. 14) lähtökohtana on oltava kansallisten digitaalisten kuilujen umpeen kurominen. Kehitysyhteistyössä on puolestaan edistettävä kehittyvien maiden ja kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehitystä. Lähes kaikilla kehittyvillä mailla onkin YK:n tuella muodostettu kestävään kehitykseen tähtäävä tietoyhteiskuntapolitiikka. Aktiivisuuskuilu on kehittyneiden tietoyhteiskuntien haaste. Kun tieto- ja viestintäteknologia on kaikkien käytettävissä, ratkaisevaa on se, mitä sillä tehdään. Aktiiviset kansalaiset voimaantuvat entistä aktiivisemmiksi, passiiviset syrjäytyvät aina vaan passiivisemmiksi. Yhdenvertaisessa tietoyhteiskunnassa on huolehdittava siitä, että tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, kun asiointi ja tieto siirtyvät verkkoon. Myös perusturvan varassa eläville on turvattava mahdollisuus hankkia kotiinsa Internet-yhteys ja sellainen perusteknologia, joka estää heidän syrjäytymisensä tietoyhteiskunnasta. Kirjastot ovat jo pitkään tarjonneet mahdollisuuden käyttää Internetiä ilmaiseksi. Myös virastoissa asioiville on oltava käytettävissä kone ja avoin langaton verkko hakemusten ja asiakirjojen toimittamista varten. Niille, jotka eivät eri syistä pysty tai kykene käyttämään sähköisiä peruspalveluita, tulee taata vastaavien palveluiden käyttö nk. perinteisin keinoin ja tuettuna. Julkisen palvelun tehtävänä on palvella kaikkia kansalaisia myös heitä, joiden havainto-, kognitiiviset tai motoriset kyvyt ovat heikentyneet. Julkisten sähköisten palveluiden suunnitteluvaiheessa on huomioitava esteettömyyden vaatimukset kuten käytettävyys, selkokieliversion saatavuus ja palveluiden toiminta näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä. Myös kaupallisten sähköisten palveluiden tulee olla mahdollisimman esteettömiä. Yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien sekä arjen sujuvuuden kannalta välttämättömien sähköisten palveluiden tarjoajille tulee asettaa esteettömyysvelvoitteet. 11

12 Vihreät tavoitteet: Valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja kansalaisten osallistumista valmisteluun tuetaan. Eduskunnan valiokuntien ja kunnallisten luottamuselinten kokoukset lähetetään netissä. Täysin sähköistä äänestystä ei oteta käyttöön. Sähköisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille turvataan. Julkisten ja kaupallisten sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta Vihreänä tietoyhteiskuntana Suomi on tietoyhteiskunnan ekologisessa kestävyydessä maailman huippuluokkaa. Elektroniikkajätteen kierrätys on korkealla tasolla, ja hankinnoissa suositaan energiatehokkuutta sekä pitkän elinkaaren laitteita. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään täysimääräisesti yhteiskunnan vihertämisessä. Tietoyhteiskunnan niin kuin maatalous- tai teollisuusyhteiskunnankin voi rakentaa sekä kestävällä että kestämättömällä tavalla. Tietoyhteiskuntakehitys on vielä alkuvaiheessa, ja nyt tehtävät päätökset ratkaisevat tietoyhteiskunnan ekologisen kestävyyden. Tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yksi aikamme hankalimmista sosiaalisen kehityksen ongelmista. Tietotekniikan suurimmat ongelmat liittyvät nimenomaan kysymyksiin energiankulutuksesta, kierrätyksestä, elinkaaresta ja ympäristömyrkyistä. Esimerkiksi tietotekniikan energiankulutusta on tarkasteltava laitteiden koko elinkaaren näkökulmasta. Tietotekniikan kehitys lyhentää laitteiden elinkaarta ja lisää rajallisten luonnonvarojen käyttöä. Tietoteknisiä laitteistoja valmistetaan kiihtyvällä tahdilla, vaikka elektroniikkajätteiden käsittely on pitkälti ratkaisematta. Elektroniikan kierrätys voidaan jakaa kahteen luokkaan. Pehmeäkierrätykseksi kutsutaan laitteen tai sen osan uudelleenkäyttöä, joko sellaisenaan tai komponentteina. Kovakierrätykseksi kutsutaan laitteen kierrätystä uusien laitteiden raaka-aineiksi. Pehmeäkierrätys on ympäristön kannalta huomattavasti kovakierrätystä parempi vaihtoehto, koska sen energiankulutus on huomattavasti vähäisempää. Elektroniikkajätteen kierrätystä säädellään EU:ssa sähkö- ja elektroniikkajätteen RoHS tuottajavastuudirektiivillä WEEE (2002/96/EC). 12

13 Kierrätettävästä tietotekniikasta kannattaa erotella uudelleenkäyttöön kelpaavat ja raaka-aineiksi kierrätettävät laitteet. ((C) Bluedisk, CC-BY-SA-3.0) Nykylainsäädäntö on riittämätöntä suhteessa elektroniikkajätteen kertymätahtiin, myrkyllisyyteen ja kierrätyksen vähäisyyteen. RoHS-direktiivin vaikutus näkyy kuitenkin maailmanlaajuisesti. Monet yritykset tekevät laitteistaan RoHS-yhteensopivia kaikille markkinoille, ei ainoastaan Eurooppaan. Tämä alleviivaa suurten markkina-alueiden yhtenäissäätelyn tärkeyttä. Tärkein lyhyen aikavälin ratkaisu on kierrätyksen lisääminen. Elektroniikkajätteen kierrätysasteen tulee olla %. Muita ratkaisuja ovat teknologiset innovaatiot energiankulutuksen vähentämiseksi ja laitteiden elinkaaren pidentämiseksi. Tässä myös ohjelmistoteollisuudella on tärkeä rooli. Hyvillä ohjelmointitavoilla voidaan vähentää laitekannan uusimistarvetta ja energiankulutusta. Tietotekniikan ympäristökuorma Tietotekniikkalaitteistoissa käytetään noin tuhatta erilaista vakavasti ympäristölle myrkyllistä ainetta. Nämä aineet kertyvät ravintoverkossa, elimistöissä, ovat haitallisia immuunijärjestelmälle ja aiheuttavat myrkytysoireita. Keskimääräinen työasema kuluttaa elinkaarensa aikana noin 11 kertaa painonsa verran fossiilisia polttoaineita. Tästä energiankulutuksesta vain 19 % on varsinaista käytönaikaista kulutusta, loput 81 % muodostuu muista elinkaaren vaiheista. Laajemmassa mittakaavassa tietotekniikalla voidaan myös tukea energian ja luonnonvarojen käytön optimointia. Esimerkiksi tietotekniikka itse kuluttaa sähköä, mutta se mahdollistaa älykkäiden sähköverkkojen rakentamisen, mikä vähentää sähkön kokonaiskulutusta. Viestintätekniikan kehitys vähentää puolestaan liikematkailun tarvetta ja helpottaa etätyöskentelyä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan rakentaa energiankäyttöä tehostavia älytaloja ja älyliikenteen ratkaisuja. 13

14 Radikaalista avoimessa yhteiskunnassa yrityksiä kannustetaan avaamaan tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja matkaa kuluttajille. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiselle ja kestävään kulutukseen pyrkiville kuluttajille. Vihreät tavoitteet Tietotekniikan elinkaarta on pidennettävä ja elektroniikkajätteen kierrätysastetta on nostettava. Julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta on kohdistettava energiatehokkaan ja kierrätettävän tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen. Yritysten tulee avata kuluttajille tiedot tuotteidensa valmistuksesta ja kuljetuksista. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Vihreän tietoyhteiskunnan tietoliikenneinfrastruktuuri on maailman kehittynein. Nopeat laajakaistayhteydet ovat kaikkien käytettävissä kaikkialla Suomessa. Julkisen sektorin tietoaineistoja hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin. Tietoturvallisuus on tärkeä osa julkisia hankintoja, eivätkä hyökkäykset tietojärjestelmiä vastaan häiritse jokapäiväistä elämää. Tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuurista valtaosa on yksityisessä omistuksessa olevaa massatuotettua standarditeknologiaa. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri ei kuitenkaan koostu vain tietoliikennekaapeleista ja radiotaajuuksista, vaan se on myös tietohallintoa ja ohjelmistoja, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä. Infrastruktuurin ohella tietoyhteiskunnassa merkittävään asemaan nousevat avoimesti jaetut tietovarannot, joiden tuottamisessa ja ylläpidossa julkishallinnolla on keskeinen rooli. Suomi sääti ensimmäisenä maailmassa laajakaistan yleispalveluksi, johon kansalaisilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus. Laajakaistahankkeen teknistä toteutusta tulee arvioida uudelleen teknologisen tarkoituksenmukaisuuden lähtökohdista siten, että kaikkialle Suomeen saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä nopea runkoverkko ja kaikille kotitalouksille turvataan yleispalveluvelvoitteella kohtuuhintainen mahdollisuus saada kaikkiin sähköisiin palveluihin riittävä nopea kaksisuuntainen laajakaistayhteys. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kattavaa langatonta 4G-yhteyttä haja-asutusalueilla. Tämä ei onnistu kaikkialla liiketaloudellisin perustein, vaan lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tukea. Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara8, jonka käyttö muuttuu tällä hetkellä nopeasti. Koska kyse on yhteisestä resurssista, päätökset taajuuksien käyttötarkoituksista kuuluvat eduskunnalle ja edellyttävät kansainvälistä koordinointia. Esimerkiksi Venäjä käyttää radiotaajuuksia eri tarkoituksiin kuin EU-maat, mikä tuottaa ongelmia raja-alueella. Käytettäviä tekniikoita on kuitenkin pystyttävä muuttamaan joustavasti teknologian kehittyessä. Oikeudet taajuuksien kaupalliseen käyttöön voidaan jakaa taajuushuutokaupoilla, mutta radio- ja tv-lähetyksille varattujen taajuuksien osalta oikeuksiin voidaan liittää palveluun ja sisältöön liittyviä ehtoja

15 Tulevaisuudessa iptv:n9 korvatessa perinteisiä broadcast-lähetyksiä tv-kanavien taajuuksia voi vapautua muuhun käyttöön ja on päätettävä, käytetäänkö niitä esimerkiksi hdtv-lähetyksiin10 vai mobiiliviestintään. Tietoverkon on säilyttävä neutraalina eli kaikkea tietoliikennettä on kohdeltava samanarvoisesti riippumatta viestin sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta. Tietoverkon neutraalius (net neutrality) on keskeistä tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuudelle, kaupallisen kilpailun edistämiselle ja monopolien synnyn ehkäisemiselle. Suomeen saatiin syyskuussa 2009 laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta. Käytännössä käytössä on ollut ainoastaan pankkitunnistusjärjestelmä TUPAS, joka soveltuu huonosti esimerkiksi mobiiliin maksamiseen. TUPAS-järjestelmän rinnalle on nousemassa teleoperaattoreiden yhteinen mobiilivarmenne. Sähköiseen tunnistamiseen ei saa syntyä nykyisen TUPAS-järjestelmän kaltaista monopolia. Kansalaisten kannalta on tärkeää, että samaa sähköistä tunnistamisjärjestelmää ja allekirjoitusta voi (mutta ei tarvitse) käyttää eri sähköisissä palveluissa. Vahvaa sähköistä tunnistamista tulee kuitenkin käyttää vain niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä palvelun tuottamiselle, jotta käyttäjien identiteeteistä ei synny turhia tietokantoja. Tieto vapaaksi Julkisen datan tulee olla avoimesti saatavilla ja jatkokäytettävissä. Julkisin varoin tuotetaan paikkatietoja, tilastoja, karttoja, säätietoja ym. tietoa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon monipuolisemmin avaamalla tieto vapaasti kaikkien, kansalaisten, elinkeinoelämän, viranomaisten ja tutkimuksen saataville. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat jo käynnistäneet omien julkisten tietojensa avaamisen, mutta Suomi voi vielä ehtiä kärkimaiden joukkoon, kunhan päätökset pystytään tekemään ja panemaan toimeen nopeasti. Aineistot on asetettava tietoverkkoon laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävässä muodossa lähtökohtaisesti maksutta. Tietoaineistojen käyttöehdot tulee esittää selkeästi, ja niiden tulee kannustaa tietojen uudelleenkäyttöön. Tietoaineistojen tulee olla paitsi käyttäjien helposti löydettävissä myös tietokonesovellusten avulla automaattisesti haettavissa ja hyödynnettävissä selkeästi kuvaillussa ja koneluettavassa muodossa. Tietoaineistojen laadun korkea taso ja jatkuva saatavuus on turvattava. Tiedon avaamisella edistetään tiedon jatkojalostusta ja uusia palveluja tuottavaa liiketoimintaa. Kansainvälisten kokemusten mukaan tämä liiketoiminta hyödyttää yhteiskuntaa monin verroin enemmän kuin tietojen käytöstä kerättävät korvaukset. Myös julkishallinto tehostuu, kun laitosten ei tarvitse anoa ja ostaa aineistoja toisiltaan eikä tehdä päällekkäistä työtä. Viranomaispäätösten sujuvampi saatavuus edistää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. 9 Iptv (Internet protocol television) tarkoittaa internet-välitteisiä televisio-palveluita, joista katsojat valitsevat haluamiaan ohjelmia ja katsovat niitä itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. 10 Hdtv (high-definition television) tarkoittaa teräväpiirtotelevisiota. Siinä missä perinteisessä sdtv-kuvassa on 720 x 576 pikseliä, HDTV-kuvassa voi olla x 1080 pikseliä. 15

16 Duunitori.fi yhdistää karttatiedon työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilta haettujen työpaikkailmoitusten osoitetietoihin ja auttaa työnhakijaa löytämään omaa asuinpaikkaansa lähellä olevia työpaikkoja. Tiedon vapaa saatavuus muodostaa tieteellisen tutkimuksen perustan. Tutkimustulosten varmistus ja jatkotutkimus edellyttävät, että aikaisemman tutkimuksen tausta-aineistot ja tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Kun saman datan pohjalta voidaan tehdä useita riippumattomia tutkimuksia, tulosten luotettavuus paranee. Innovaatiot syntyvät usein yhdistämällä tietoa uusilla tavoilla yli perinteisten tieteenalojen. Vihreät kannattavat jo käynnissä olevia Open Access -hankkeita vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusartikkelien julkaisemiseksi avoimesti saataville verkkoon. Myös maksullisissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit tulee saada mahdollisimman tuoreina verkkoon avoimina rinnakkaisjulkaisuina. Open Access parantaa myös kehittyvien maiden opetus- ja tutkimuslaitosten tiedon saantia. Henkilötietojen suojaan liittyviä periaatteita on noudatettava myös tietoaineistoja avattaessa. Avoimeen dataan liittyy myös yhteiskunnallisen keskustelun tarve yksityisyyden suojan harmaista alueista. Kaiken sen datan, mikä nykyisen lainsäädännön puitteissa on julkista, ei kenties tulisi enää olla julkista, jos se on helposti saatavissa koneluettavassa muodossa. 16

17 Julkisen sektorin hallussa olevasta datasta osa on julkista ja osa on sensitiivistä. Tietoaineistojen avaaminen kohdistuu vain ei-sensitiivisiin aineistoihin tai aineistoihin, joista esimerkiksi henkilötiedot on poistettu. Avoimella datalla tarkoitetaan laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävää dataa, jota voivat julkishallinnon ohella tuottaa myös muut toimijat. Tavoitteena on, että kaikki julkinen hallinnon hallussa oleva data on myös avoimesti saatavilla ja toisaalta sensitiivinen data on hyvin suojattu. Julkisen sektorin organisaatiot velvoitetaan oma-aloitteisesti julkaisemaan tuottamansa ja hallussaan olevat julkisuuslain mukaiset asiakirjat sekä helpottamaan aineistojen käyttöä erityisesti uusien palvelujen ja sovellusten kehittämiseen. Suomeen tulee luoda kaikelle avoimelle datalle vastaava infrastruktuuri kuin INSPIRE-implementaatio on luomassa paikkatiedoille. Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon omistukseen liittyy usein epäselvyyksiä, ja hallinnon tekijänoikeudet saattavat rajoittaa tiedon uudelleenkäyttöä enemmän kuin on tarkoitus. Julkisen sektorin organisaatioiden tulisi käyttää tekijänoikeuksiaan uudelleenkäyttöä helpottavalla tavalla. Maksuperustelaki tarkistetaan julkisen sektorin tietojen luovuttamista koskevilta osiltaan siten, että lähtökohtana on tietojen ja niiden luovuttamisen maksuttomuus. Lakiin kirjataan lisäksi ne perustellut poikkeukset, joissa tiedon luovuttamisesta voidaan tai tulee periä maksua. Julkisuuslain toteutumista valvomaan on määrättävä viranomainen tai mahdollisesti laajennettava tietosuojavaltuutetun roolia. Viranomainen myös auttaisi aineistojen julkaisemiseen liittyvässä lisensoinnissa ja juridisissa kysymyksissä. Julkisten tietojen tehostuneen käytön taloudelliset hyödyt tekisivät tästä kannattavan investoinnin. Pilvipalvelut Sisällöt, sovellukset, laskenta ja infrastruktuuri ovat muuttumassa palveluiksi, joita käytetään verkossa eli pilvessä sijaitsevilta palvelimilta. Kuluttaja ei enää kopioi katsomaansa elokuvaa netistä tietokoneelleen vaan katsoo sen suoraan verkosta eli pilvestä; yritys ei enää asenna toimisto-ohjelmia tietokoneisiinsa vaan sovellukset pyörivät ja käsiteltävät tiedot sijaitsevat pilvessä; viranomaisten tietokannat eivät enää ole heidän omissa palvelinsaleissaan, vaan pilvessä. 17

18 Käyttäjille pilvipalvelut11 merkitsevät joustavuutta ja tehokkuutta: maksetaan vain siitä mitä todella käytetään. Tietojenkäsittelyresurssien käyttö tehostuu, ja palveluita pystyy käyttämään eri päätelaitteilla niiden teknologiasta riippumatta. Pilvipalveluiden kuluttajien, sisällöntuottajien ja palveluntarjoajien oikeusturva edellyttää lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Kun käyttäjä on Suomessa, sovellus pyörii Venäjällä, käsiteltävä tieto sijaitsee Saksassa, palvelun tarjoaa yhdysvaltalainen yritys ja tiedot kulkevat Ruotsin kautta, minkä maan lakeja noudatetaan? Minkä maan tuomioistuimessa riitatilanteet ratkaistaan? Yhteiskunnan toiminnalle kriittiset palvelut ja rekisterit on pidettävä kotimaassa, jotta ne pysyvät Suomen viranomaisten ja lainsäädännön suojassa. Esimerkiksi Britanniaan ollaan luomassa viranomaiskäyttöön kansallista G-Cloud-pilvipalvelua, jonka arvioidaan säästävän 1,2 miljardia puntaa vuodessa. Informaatio ja informaation käsittely uhkaavat siirtyä pääomien tapaan sinne, missä niitä kontrolloidaan vähiten. Näin palveluntarjoaja voi välttää vastuun esimerkiksi silloin, jos informaatiota katoaa tai se joutuu vääriin käsiin. Veroparatiisien tilalle voi syntyä pilviparatiiseja. Pilviparatiisien vastapainoksi pilvipalveluiden käyttäjiä tulee houkutella käyttämään palveluita, joiden palvelinkeskukset sijaitsevat yhteiskunnallisen vakauden, toimivan infrastruktuurin ja johdonmukaisen lainsäädännön maissa. Mikäli Suomi tahtoo olla pilvipalveluiden kärkimaita, sen lainsäädännön tulee seurata teknistä kehitystä. Kuka omistaa pilvestä ostetut sisällöt? Hyvän esimerkin kuluttajansuojan haasteista pilvipalveluissa tarjosi Amazon, joka poisti asiakkaidensa Kindle-lukulaitteista näiden jo ostamat George Orwellin Animal Farm- ja 1984-teokset, koska Amazonilla ei ollutkaan oikeuksia myydä niitä sähköisinä versioina. Turvallisuus ja huoltovarmuus Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus12 ja kyky toimia kriisiaikoina syntyvät tietoturvasta ja kyvystä reagoida häiriöihin ja hyökkäyksiin nopeasti ja tehokkaasti. Tietoturvallisuus huoltovarmuusmielessä syntyy ensisijaisesti järjestelmien vikasietoisuudesta13 ja jykevätekoisuudesta14. Hyvin hoidetun tietoturvan on oltava pakollinen vaatimus julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoissa taustajärjestelmistä päätelaitteisiin. 11 Pilvipalveluilla ja pilvilaskennalla tarkoitetaan eri resurssien käyttöä tietoverkkojen yli, jolloin sisällöt, sovellukset, laskenta tai edes sähköisen palvelun infrastruktuuri ei sijaitse palvelun käyttäjien omilla tietokoneilla vaan Internetin pilvessä olevilla palvelimilla 12 Huoltovarmuus pyrkii takaamaan yhteiskunnan perustoiminnot vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on perinteisesti liittynyt materiaalien kuten polttoaineen ja ruoan saatavuuteen, mutta nykyään koskee yhä enemmän kriittisiä tietojärjestelmiä. 13 Vikasietoinen järjestelmä toimii mahdollisimman oikein myös muissa kuin tavanomaisissa käyttötilanteissa ja myös silloin, kun jokin järjestelmän osa vikaantuu. Jos vika on liian suuri, vikasietoinen järjestelmä lakkaa toimimasta turvallisesti ja hallitusti sen sijaan, että se hajoaisi käsiin. 14 Jykevätekoisuus (englanniksi robustness) tarkoittaa järjestelmän mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä myös silloin, kun sitä vastaan hyökätään tai sen toimintaa yritetään aktiivisesti haitata. Jykevätekoisen järjestelmän täytyy toki olla myös vikasietoinen. 18

19 Hankinnoissa on painotettava sitä, miten jykevätekoisuus ja vikasietoisuus on otettu huomioon järjestelmän kehitystyössä. Esimerkiksi Britanniassa tästä on luotu jo ohjeistus.15 Ongelmatilanteissa on pystyttävä reagoimaan myös paikallisesti, ilman ulkomailta saatavaa teknistä tukea. Valmistajien tekninen tuki on yleensä minimoitu normaalitilanteen tarpeisiin ja tietoyhteiskunnan globaalit kriisit ylikuormittavat tukipalvelut nopeasti. Lisäksi konfliktitilanteissa ulkomainen järjestelmätoimittaja voidaan määrätä asettamaan kotimaansa tarpeet muiden asiakkaiden edelle. Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat edistävät riippumattomuutta ulkomaisesta avusta, koska ne mahdollistavat usean eri toimittajan järjestelmien käyttämisen ristiin sekä kotimaiset huolto- ja tukipalvelut. Samalla tavoin kuin luonnon biodiversiteetti suojaa taudinaiheuttajia vastaan, myös tietojärjestelmien monokulttuureja tulee välttää haittaohjelmien ja tietoturvaaukkojen vuoksi. Suomen tulee turvata kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset. CERT-FI:n on pystyttävä luomaan hyviä suhteita ulkomaalaisiin vastaaviin organisaatioihin sekä tietojärjestelmien toimittajiin, jotta toimivat yhteistyötavat ovat valmiiksi olemassa. Tietoyhteiskunnassakaan ei saa unohtaa analogisia tai tietokoneettomia varajärjestelmiä, ja kriittisimmille toiminnoille tulee luoda ainakin valmiit toimintamallit, jotka takaavat tietojärjestelmistä mahdollisimman riippumattoman minimipalvelun kriisitilanteissa. 15 Ks. 19

20 Sotilaallisten tietojärjestelmien haavoittuvuus tuli hyvin ilmi Irakissa vuonna 2009, kun paljastui, että kapinalliset seurasivat Predator-tiedustelulennokkien lähettämää suojaamatonta videokuvaa. U.S. Air Force Photo. Varsinaisen tietosodankäyntiin valmistautumisen ja digitaalisen maanpuolustuksen tulee niin ikään nojata jykevätekoisuuteen, monikerroksisiin suojauksiin ja järjestelmien monimuotoisuuteen. Digitaalinen maanpuolustus on ennen kaikkea rauhan ajan tehtävä, sillä rintamalinjoja, rajoja tai havaittavaa vihollista ei ole, sillä haittaohjelmat istutetaan vastustajan tietojärjestelmiin jo ennen kriisin puhkeamista. Verkkosodankäyntiä Kesällä 2010 maailmalta löydettiin haittaohjelma, jolle annettiin nimi Stuxnet. Sen taustalla oletetaan olleen ammattitaitoinen ja hyvin rahoitettu valtiollista tukea nauttiva taho. Stuxnet oli suunniteltu hyökkäämään teollisuuslaitoksia vastaan tunkeutumalla niiden prosessinohjausjärjestelmiin ja muuttamalla niiden toimintaa. Yksi sen kohteista olivat suomalaisvalmisteiset taajuusmuuttajat. Vihreät tavoitteet Kaikille kotitalouksille ja yrityksille turvataan sähköisten palveluiden käyttöön riittävä nopea laajakaistayhteys vuoteen 2015 mennessä. Tietoverkon neutraalius turvataan. Viranomaisten julkiset tiedot avataan yleiseen käyttöön ja maksuperustelain lähtökohtana on julkisen tiedon maksuttomuus Vikasietoisuuden ja jykevätekoisuuden takaava järjestelmäkehitys on julkisten tietojärjestelmähankintojen vaatimus. Kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset turvataan. Talous- ja innovaatiopolitiikka Vihreässä tietoyhteiskunnassa Suomeen on syntynyt eri puolille runsaasti uutta tietotekniikkaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa. Suomalaista tietoyhteiskuntaosaamista viedään myös muihin maihin. Tekijänoikeuslainsäädäntö on valmisteltu tekijöiden, välittäjien ja kuluttajien yhteistyönä. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen ja globalisaation myötä elinkeinorakenteen jyrkkä muutos kiihtyy. Tietoalan yrityksille on tarjottava valtakunnallisesti hyvät toimintaedellytykset. Avoin ja ennakoitavissa oleva infrastruktuurin ja koulutuksen rahoitus tukee suomalaisten tietoalan yritysten menestystä ja investointihalukkuutta. Veroviranomaisten valvonta ja muu laillisuusvalvonta luo pohjan reilulle kilpailulle ja on omiaan lisäämään luovaan työhön perustuvien yritysten menestystä. Avoimen innovaatiopolitiikan tavoitteena on talouden rakenteiden uudistaminen ja uusien, kasvavien liiketoimintojen kehittäminen. Kehitystyö kohdistuu nimenomaan lisäarvoa luovaan liiketoimintaan, ei yksittäisiin yrityksiin tai toimialoihin. Tavoitteena on raivata uuden liiketoiminnan esteet yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Esimerkiksi moni suomalainen nettikauppa tarvitsee apua laajentaakseen markkina-alueensa Suomesta Eurooppaan ja maailmaan. 20

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Anne Kauhanen-Simanainen Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa-suosituksesta 25.3.2015 Julkinen data saataville - taustaa Valtioneuvoston

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa 2008-2009 Kirsi Miettinen Neuvotteleva virkamies, viestintäpolitiikan osasto 1 Askelmerkit 2008-2009 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen 14.11.2013 Suomen avoimen tiedon politiikka on linjattu useissa yhteyksissä vuodesta 2011 lähtien Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2007/0248(COD) 19.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

kaikki muut väärään osoitteeseen tulleet viestit tulee palauttaa lähettäjälle.

kaikki muut väärään osoitteeseen tulleet viestit tulee palauttaa lähettäjälle. Sähköpostisäännöt Sähköpostisäännöt koskevat kaikkia yliopiston sähköpostijärjestelmien käyttäjiä. Henkilökunnalle merkityt osiot koskevat yliopiston yksiköitä, koko henkilökuntaa ja heihin rinnastettavia

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet, lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista. Lausuntopyyntö (kysymykset tummennettuna):

Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet, lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista. Lausuntopyyntö (kysymykset tummennettuna): Kunnanhallitus 193 18.08.2014 Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet, lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista 418/00.00.00/2014 Kunnanhallitus 193 Oikeusministeriö on asettanut

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tietoturva ja viestintä

Tietoturva ja viestintä Tietoturva ja viestintä 3.11.2015 1 Uhkakuvat muuttuvat - mitä teemme? Ihmisestä tallentuu joka päivä tietoa mitä erilaisimpiin paikkoihin - valtion, kuntien ja yritysten ylläpitämiin rekistereihin. Joka

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot