Radikaalisti avoin yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radikaalisti avoin yhteiskunta"

Transkriptio

1 Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Viimeistelemätön versio: ohjelmalle tehdään vielä kielenhuolto ja lisätään termien selityksiä 1

2 Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa Sisällysluettelo Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta...3 Perusoikeudet...4 Yksityisyyden suoja...5 Sananvapaus...7 Avoimuus ja oikeudenmukaisuus...8 Läpinäkyvä demokratia...9 Kattava yhdenvertaisuus...11 Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta...12 Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri...14 Tieto vapaaksi...15 Pilvipalvelut...17 Turvallisuus ja huoltovarmuus...18 Talous- ja innovaatiopolitiikka...20 Työelämä...21 Immateriaalioikeudet...22 Julkinen tietoyhteiskunta...23 Tiedolla johtaminen...24 Sähköiset hyvinvointipalvelut...25 Sivistynyt tietoyhteiskunta...26 Ei konetta vaan elämää varten...26 Digitaalinen kulttuuri...27 Yleisradiosta yleismedia...28 Kannen kuva: Katsushika Hokusain ( ) Manga-kokoelma. Tekijänoikeus rauennut. 2

3 Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta Vihreiden tavoitteena on radikaalisti avoin ja rohkeasti oikeudenmukainen tietoyhteiskunta. Hallittu tietoyhteiskuntakehitys edellyttää, että tietoyhteiskuntanäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tekniikan kehitys on huomioitava lainsäädäntöä, julkisia palveluja, infrastruktuuria, koulutusta ja kulttuuria koskevissa ratkaisuissa. Uudelleentarkastelu tulee ulottaa myös perusoikeuksiin; yksityisyys, sananvapaus ja identiteetti on turvattava myös tietoverkoissa. Vihreä tietoyhteiskunta on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään eriarvoisuuden kaventamiseen digitaalisia kuiluja umpeen luomalla. Tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuus toteutuu muun muassa tietoverkon neutraaliudessa (net neutrality), sähköisten palveluiden saatavuudessa ja esteettömyydessä. Torjumalla Internetin pirstaloitumista teknisiin, kansallisiin ja kulttuurisiin osaverkkoihin edistetään puolestaan moniarvoisuutta ja kansakuntien vuorovaikutusta. Tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yksi aikamme suurista haasteista. Tietotekniikan avulla vähennetään päästöjä esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa, ja tekniikasta itsestään aiheutuvat ympäristöhaitat on minimoitu. Tietoyhteiskunta mahdollistaa taloudellisen kehityksen paikasta riippumatta. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat aktiivisesti paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Julkinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja avointa. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa demokratia on jatkuva prosessi; Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat reaaliaikaisesti seurata, mitä yhteiskunnassa tapahtuu Radikaalisti avoimen yhteiskunnan lähtökohtana on julkisesti tuotetun tiedon avoimuus ja saavutettavuus. Tiedon on oltava aidosti helposti kansalaisen saatavilla eikä vain jossain netissä. Avoimuus tarkoittaa myös julkisesti tuotetun tiedon analysointimahdollisuuksien avaamista kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja erilaisille kehittäjäyhteisöille. Tieto onkin oltava saatavilla koneluettavassa muodossa demokratiaa edistävien sovellusten ja arkea helpottavien palvelujen kehittämiseksi. Julkisella sektorilla radikaali avoimuus edellyttää avointen standardien ja ohjelmistojen suosimista. Julkisen sektorin on oltava esimerkki yrityksille ja luotava mm. hankintapäätöksillään painetta tehdä myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin laatu ja teho paranee, kun toinen käsi tietää, mitä toinen tekee. Harmaan talouden elintila supistuu, kun viranomaiset ja yritykset joutuvat toimimaan avoimesti. Kuluttajat hyötyvät, kun esimerkiksi ruoan matka maatilalta ruokapöytään tulee näkyväksi. Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kulttuuri on osallistuvaa ja vuorovaikutteista. Mediat muuttuvat tilauspalveluiksi (on-demand), ja passiiviset median kuluttajat kehittyvät aktiivisiksi sisältöjen tuottajiksi ja merkitysten yhdistelijöiksi. 3

4 Oikeudenkäynti Delawaressa Tietoyhteiskunta on luonteeltaan globaali, mutta lainsäädäntö on kansallista. Esimerkiksi sosiaalisen median yritysten pääpaikka on useimmiten Yhdysvalloissa, ja niitä säätelee Yhdysvaltojen lainsäädäntö. Käytännössä Suomen tehokkain tapa vaikuttaa Internetin pelisääntöihin on Euroopan unionin kautta. Suomen tulee silti huolehtia myös oman lainsäädäntönsä ajanmukaisuudesta. Perusoikeudet Vihreiden tavoittelemassa radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa perusoikeudet toteutuvat kaikkialla, myös verkkoympäristössä. Ihmisten vastuut ja velvollisuudet ovat samat niin verkossa kuin muuallakin. Verkkoympäristössä on uudenlaisia uhkia, joita vastaan on suojauduttava. Esimerkiksi omaisuudensuojan ja henkilökohtaisen kunnian ja koskemattomuuden suojan toteutuminen tietoyhteiskunnassa edellyttää lainsäädännön ja käytäntöjen jatkuvaa ajantasaistamista. Tietoverkkoja hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan tarvitaan uusia keinoja, mutta samalla on huolehdittava perusoikeuksien tasapainosta. Perustuslailla suojattuja perusoikeuksia voidaan rajoittaa lailla, mutta rajoitusten on oltava täsmällisiä, hyvin perusteltuja ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin. Myös teknologian luonne on otettava huomioon. Jotkut tietoverkkorikollisuuden torjuntaan käyttöönotetuista ratkaisuista ovat kohtuuttomasti kaventaneet ihmisten muita perusoikeuksia. Erityisen uhanalaisia ovat sananvapaus ja yksityisyydensuoja. Perusoikeudet voivat olla myös ristiriidassa. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on lähtökohtaisesti sananvapauden vastakohta. Molemmat ovat kuitenkin demokratian perusedellytyksiä. Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä yksityisyyden ja sananvapauden ristiriita on tullut myös tavallisten ihmisten arkeen: esimerkiksi Googlen katunäkymäpalvelu tuo hyödyllistä tietoa kaikkien ulottuville, mutta väärin suunnattuna kamera loukkaa yksityisyyttä tai kotirauhaa. Tietoyhteiskunnassa jokaisen rajoittamaton pääsy Internetiin on sananvapauden, kokoontumisvapauden, osallistumisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytys. Verkkoyhteyttä tarvitaan muun muassa tiedonhakuun, asiointiin ja töiden tekemiseen. Internet-yhteydestä on tullut sähkö- ja vesijohtoverkkoon rinnastettava peruspalvelu. Sen sulkemista ei tule käyttää rangaistuskeinona. Rajoittamaton pääsy Internetiin on myös positiivinen vapaus. Taloudelliset mahdollisuudet kohtuulliseen nettiyhteyteen ja julkisten palveluiden käyttämiseen kotoa käsin on taattava jokaiselle. 4

5 Google Street View -kuvausautoja Bratislavassa. (Wikimedia Commons) Yksityisyyden suoja Sähköisiä palveluita käyttäessään kukin meistä jättää digitaalisen jalanjäljen. Kaikessa henkilötietojen keruussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta: kansalaisten henkilötietoja tulee kerätä rekistereihin vain perustellusta syystä, ja ne on hävitettävä, kun niitä ei enää tarvita. Perusteltuunkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat joutua vääriin käsiin, ja niitä voidaan käyttää väärin. Viranomaisten rehellisyyteen ei voi aina ja kaikissa oloissa luottaa. Kun kehittyneissä demokratioissa lisätään kansalaisten valvontaa, myös ei-demokraattiset valtiot ottavat tästä mallia. Näennäisesti hyvään tarkoitukseen kehitetty valvontateknologia voi totalitaarisen hallinnon tai rikollisten käytössä muuttua vaaralliseksi aseeksi. Erityinen riski liittyy biometristen tunnisteiden1 keräämiseen, koska niitä ei oikea omistaja voi edes vaihtaa, jos ne päätyvät vääriin käsiin. Lainsäädännöllä ja kansainvälisin sopimuksin on rajoitettava yksityisyyttä loukkaavan teknologian yleistymistä ja kehittämistä. Tunnistaminen on välttämätöntä henkilön asioidessa esimerkiksi pankissa tai verotoimistossa. Sen sijaan esimerkiksi matkakortti- tai ruuhkamaksujärjestelmissä tarpeeton henkilöllisyy1 Biometrinen tunniste on henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuva tuntomerkki esim. kasvokuva, sormenjälki, DNA tai silmän iiriskuvio. 5

6 den rekisteröinti mahdollistaa ihmisten liikkumisen perusteettoman seurannan. Tällaiset järjestelmät on toteutettava yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Identiteetin suoja on yksityisyyden suojaa. Niin kutsuttuihin identiteettivarkauksiin2 liittyen tulee selvittää mitä ilmiö pitää sisällään, ja onko rikoslain identiteetille antama suoja riittävä. Vastaavasti jokaisella tulee olla oikeus esiintyä myös tietoverkoissa anonyymisti tai kuvitteellisella henkilöllisyydellä suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisun vapauttaan. Henkilöä koskevat tiedot kuuluvat hänelle itselleen. Verkkopalveluiden käyttäjillä on oltava oikeus hallita tarkistaa, korjata ja saada omaan käyttöönsä itseään koskevia tietoja. Käyttäjälle on kerrottava selvästi, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään ja käytetään. Kun käyttäjä poistaa järjestelmään (esimerkiksi sosiaaliseen mediaan) tallentamansa tiedot, niiden tulee poistua lopullisesti. Tietosuojalailla on määriteltävä tietosuojan vastuut ja velvollisuudet. Lakiin koottaisiin keskeiset tietosuojaa koskevat säädökset. Palveluntarjoajat on velvoitettava pitämään huolta järjestelmiensä käyttötarkoituksen ja -laajuuden mukaisesta tietoturvasta, suojelemaan käyttäjien yksityisyyttä ja informoimaan käyttäjiä ja viranomaisia tapahtuneista tietovuodoista. Luottamuksellisen viestin salaisuus (kirjesalaisuus) koskee myös sähköpostia ja muuta sähköistä viestintää. Jokaisella on oikeus salata ja kätkeä viestinsä. Viestinnän yksityisyys koskee kaikkia, myös lapsia, opiskelijoita ja vanhuksia. Teletunnistetietojen tallennus palvelun tarjoamisen ja laskutuksen vaatimaa pidemmäksi ajaksi ilman perusteltua epäilyä vakavasta rikoksesta loukkaa yksityisyyttä. Oikeusvaltiossa tutkintaa varten kerätään vain epäiltyjä henkilöitä koskevia tietoja. EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiivi3 ja Suomen sähköisen viestinnän tietosuojalain teletunnistetietojen tallentamista koskevat pykälät on kumottava. Valvontakamerat4 ja muu valvontateknologia yleistyy ja kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvojen automaattinen tunnistus on jo mahdollista. Kaikki valvontajärjestelmien käyttäjät eivät tunne lainsäädäntöä eivätkä hallitse käyttämäänsä teknologiaa. Valvontakamerat tulee rekisteröidä, ja valvontajärjestelmien käyttäjien osaamista ja viranomaisvalvontaa tulee parantaa. Valvontateknologiaa voidaan käyttää paitsi kansalaisten myös järjestyksenvalvojien ja viranomaisten toiminnan valvontaan. Turvapalveluita tarjoavien yritysten henkilökunnan ja järjestyksenvalvonnasta vastaavien poliisien varusteiden tulee olla selkeästi yksilöityjä, jotta heidät voi tunnistaa esimerkiksi valvontakameratallenteista. 2 Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisena henkilönä esiintymistä vahingoittamistarkoituksessa (verrattuna esimerkiksi poliittiseen satiiriin). Identiteettivarkaudessa voidaan hyödyntää uhrin henkilötietoja tai esimerkiksi väärennettyä ajokorttia. Sosiaalisessa mediassa identiteettivaras voi esiintyä toisena henkilönä tämän mustamaalaamiseksi. Henkilötietojen hankkiminen identiteettivarkautta varten ei sinänsä vielä ole rikos. 3 EU:n teletunnisteiden tallennusdirektiiviin (2006/24/EY) perustuva sähköisen viestinnän tietosuojalain 14 a velvoittaa operaattorit keräämään tiedot muun muassa puheluista, sähköposteista ja matkapuhelimen sijainnista sekä säilömään ne vuodeksi. 4 Kameravalvontaopas: 6

7 Passien biometrisiä tunnisteita tarvitaan ainoastaan passia myönnettäessä. Niitä ei tule kerätä tietokantaan, koska minkään tietokannan tietoturva ei ole aukoton. Suomen on kansainvälisesti vaikutettava siihen, ettei raja-asemilla passeista luettuja biometrisiä tunnisteita käytetä kuin henkilön tunnistamiseen. Koska etäluettavien rfid-passien5 tietoturva on heikko, ne on korvattava tietoturvallisilla sirupasseilla, joiden lukeminen vaatii fyysistä kontaktia passin ja lukulaitteen välillä. Schipholin lentokentän passinlukulaite luki ja hyväksyi väärennetyn rfid-sirun, joka väitti passin kuuluvan Elvis Presleylle. (thc.org) Sananvapaus Kunnianloukkaus, rikokseen yllyttäminen ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen ovat rikoksia myös verkossa, mutta väärienkään mielipiteiden ilmaisu ei ole rikos. Jokainen on vastuussa omista ja vain omista sanoistaan, eikä esimerkiksi keskustelupalstan ylläpitäjälle tai tietoliikenneoperaattorille tule asettaa viestien ennakkotarkastusvelvollisuutta. Lainsäädännön tulee edellyttää lainvastaisen sisällön poistamista vasta, kun keskustelun ylläpitäjä saa siitä tiedon, on riittävä. Myös uskontoja ja jumalia tulee saada arvostella kuten muitakin aatteita ja pyhinä pidettyjä asioita. Internet mahdollistaa aiempaa laajemman sananvapauden, mutta tekee myös sananvapauden väärinkäytön näkyvämmiksi. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan paitsi teknistä osaamista, myös sosiaalista pääomaa6. Tämän sosiaalisen pääoman puute ilmenee esimerkiksi kyvyttömyytenä osallistua sähköisiin keskusteluihin. Anonyymiyden mahdollistamana verkkoon onkin paikoin kehittynyt kulttuurisen normiohjauksen ulkopuolelle asettuvaa keskustelukulttuuria, joka voi olla loukkaavaa ja aiheuttaa yksilöille suurta haittaa. Ennen kaikkea se tukahduttaa alleen normaalin keskustelun ja kollektiivisen mielipiteenmuodostuksen. Ihmisten on kuitenkin saatava muodostaa omat käsityksensä kiistanalaisistakin asioista vapaasti keskustellen, eikä keskustelua tule rajoittaa verkossa sen enempää kuin verkon ulko5 Rfid (radio frequency identification) tarkoittaa radiotekniikalla tapahtuvaa etätunnistusta. Rfid-tekniikkaa käytetään esimerkiksi logistiikassa, ajonestolaitteissa ja kulunvalvonnassa. 6 Sosiaalinen pääoma tarkoittaa ihmisen sosiaalisia taitoja, verkostoja, yhteisöjä ja normeja. 7

8 puolella. Lieveilmiöihin tulee ennemmin puuttua koulutuksen kautta ja kannustamalla ihmisiä asiallisiin omalla nimellä käytäviin keskusteluihin. Tieteellisen tutkimuksen sananvapaus on myös tutkimustulosten luotettavuuden edellytys. Tuloksista on voitava keskustella ja niitä on voitava kyseenalaistaa vapaasti ilman esimerkiksi työpaikan menetyksen uhkaa. Salassapitosääntöjä ei pidä soveltaa julkisesti rahoitettuihin tutkimuksiin. Erityisesti lääketieteellisten tutkimusten tulosten salaaminen on tuomittavaa. Kaiken julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee olla ilmaiseksi saatavilla, ellei sen salaamiseen ole perusteltua syytä. Sähköisen viestinnän valvontaa ei saa siirtää yksityisille, vaan se on pidettävä viranomaisilla. Rikostutkinta on verkossakin poliisin tehtävä, ja esimerkiksi päätös mahdollisen laittoman sisällön poistamisesta kuuluu tuomioistuimelle. Lasten suojelulla perustellaan usein Internet-sisältöjen suodatusta. Rikosten torjunta on kuitenkin pidettävä erillään kasvatuksellisista tavoitteista. Kirjastoseuran selvityksen7 mukaan monissa kouluissa ja kirjastoissa lasten suojelemiseksi käytetyt kaupalliset esto-ohjelmat sensuroivat mitä sattuu: Pornaisten kunnan sivu, kansanedustajan blogi tai asiallinen seksuaalivalistussivu voivat jäädä suodattimeen ja kovaa pornoa sisältävä sivu päästä läpi. Lasten suojelu rikolliselta hyväksikäytöltä on itsestään selvästi välttämätöntä. Paras keino ennaltaehkäistä pieniin lapsiin netissä kohdistuvaa hyväksikäytön uhkaa ovat esto-ohjelmien sijaan aikuisten neuvot ja läsnäolo sekä lasten kanssa yhdessä sovitut pelisäännöt netin käytölle. Tehokkaita keinoja laittomien sisältöjen poistamiseksi Internetistä ja rikollisten kiinnisaamiseksi ovat kansainvälisen poliisiyhteistyön ja poliisin tietoverkko-osaamisen kehittäminen. Näiden riittävästä resurssoinnista on pidettävä huolta. Sen sijaan laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006) toimii tarkoitustaan vastaan, koska suodatuslista helpottaa lapsipornon löytämistä, ja listalla on runsaasti sivuja, joilla ei ole lapsipornoa. Vihreät tavoitteet Identiteetin suojaan kohdistuvat uhat ja lainsäädäntötarpeet on selvitettävä. Tietosuojan keskeiset vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä tietosuojalaissa. Teletunnistetietojen tallennusvelvollisuus on kumottava. Biometrisiä tunnisteita ei tule kerätä tietokantoihin. Ruuhkamaksu- ja matkakorttijärjestelmät on toteutettava anonyymisti. Verkkosensuurilaki on kumottava. Avoimuus ja oikeudenmukaisuus Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat aidosti vaikuttajia. Kansalaisten on helppo seurata asioiden valmistelua verkossa ja myös osallistua siihen. Kaikki julkisesti tuotettu tieto on vapaasti käytettävissä myös koneluettavassa muodossa. Digitaaliset kuilut on kurottu umpeen. 7 Kirjastoseuran selvitys: 8

9 Läpinäkyvä demokratia Vihreät haluaa Suomesta radikaalisti avoimen tietoyhteiskunnan. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut tasaisesti avoimemmaksi. Nykyään suurin osa hallinnon tiedoista on saatavilla, jos niitä osaa pyytää. Yhteiskunnan avoimuudessa riittää kuitenkin vielä kehittämistä. Ongelmina eivät ole niinkään tietovuodot tai muu tiedon liian vapaa kulku, vaan se, ettei tieto kulje eri toimijoiden välillä. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Esimerkiksi eduskunnan valiokuntien kokoukset ja kuulemiset sekä kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien sekä kuntayhtymien kokoukset tulee esittää netissä niiltä osin kuin se ei vaaranna turvallisuutta tai kansalaisten yksityisyyttä. Mahdollisimman suuren osan julkisesti tuotetusta tiedosta tulee olla kaikkien saatavilla Internetissä. Myös raakadata on asetettava vapaasti saataville, jotta siitä voidaan tehdä riippumattomia tutkimuksia, ja sitä voidaan hyödyntää (ks. Tieto vapaaksi, s 15). Esimerkki radikaalista avoimuudesta Ruuhkamaksujärjestelmän maksujen määräytymisperusteista, liikennevirtoja kuvaavista malleista ja kerätyistä maksuista julkaistaan tilastot koneluettavassa muodossa. Liikenneväyläverkon suunnittelussa käytettävät simulointimallit joilla arvioidaan mm. taloudellisen ja tekniikan kehitysten vaikutuksia julkistetaan kaikkien käytettäväksi. Julkaistujen tietojen avulla asiaan perehtyvät kansalaiset voivat kokeilla erilaisten ruuhkamaksujen, julkisen liikenteen ja polttoaineen hintojen vaikutuksia yksityisen ja julkisen liikenteen käyttäjämääriin, liikenteen päästöihin ja talouden kehittymiseen. Vihreät haluaa myös Suomen yrityksistä maailman avoimimmat. Julkisen sektorin ostaessa palveluita ja tuotteita yrityksiltä, niiltä on vaadittava mahdollisimman avointa tuotantoketjua ja sitoutumista tuotannosta ja logistiikasta kerättyjen tietojen julkaisuun. Valtio-omisteisista yhtiöistä on tehtävä avoimuuden mallitoimijoita. Esimerkiksi VR:n on julkaistava ajantasaista tietoa junien aikatauluissa pysymisistä ja käyttömääristä. Informaatio- ja viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuksia kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Järjestelmiä kehitettäessä on turvattava kuitenkin myös mahdollisuus käyttää perinteisiä, ei-sähköisiä osallistumismenetelmiä. Teknisten sovellusten käyttämistä tärkeämpää on hallinnon ajattelutapa, joka näkee kansalaiset pelkän kuulemisen kohteiden asemesta aidosti vaikuttajina ja tiedon tuottajina. Kyseessä on merkittävä muutos vallan jaossa kansalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Keskeistä kansalaisten vaikuttamiselle on, että valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja valmisteluaineistoa julkaistaan jatkuvasti valmistelun edetessä. Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi viranomaisten ei aina kannata perustaa omia keskustelufoorumeita, vaan he voivat mennä sinne missä kansalaiskeskustelua muutenkin käydään. Viranhaltijoiden osallistumista verkkokeskusteluihin virka-asemansa ja työtehtävänsä esiin tuoden tulee kannustaa ja niihin on varattava aikaa ja resursseja. Kansalaiskeskustelujen tuloksia tulkittaessa on tiedostettava, että keskustelut saattavat olla suodattuneita esimerkiksi kulloisenkin yhteisön ideologisen tai kaupallisen pohjan tai toimi- 9

10 tuspolitiikan vuoksi tai koska jostakin yhteisöstä tietoa ei ole kerätty. Tästä syystä verkkoyhteisöissä tulee kerätä ainoastaan argumentteja, ei niiden painoarvoja tai suosiota. Täysin sähköinen äänestys vaaleissa on teoriassa erittäin hankalaa ja käytännössä mahdotonta toteuttaa siten, että luotettavuus ja läpinäkyvyys olisivat lippuäänestyksen tasoa. Tähän liittyy mm. järjestelmän ymmärrettävyys toimitsijoille, äänestäjille ja hävinneelle osapuolelle, järjestelmän eheyden varmentaminen sekä järjestelmästä riippumattoman tarkistuslaskennan toteutus. Nämä ongelmat ovat sisäsyntyisiä sähköisen äänestyksen käsitteelle, eikä niitä voi väistää korjaamalla jo löydettyjä yksittäisiä toiminnallisia ongelmia. Sähköistä äänestystä on hyvä verrata esimerkiksi sähköiseen pankkiasiointiin, sillä niiden haasteet ovat päinvastaiset. Siinä missä pankkitapahtumat dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti, äänestystapahtumasta ei saa jäädä kuin yksi tieto, vaalin tulos, joka on voitava tarkistaa. Internetin välityksellä tapahtuvassa äänestyksessä on lisäksi kaikki normaalin etä-äänestyksen ongelmat kuten se, ettei äänen myyntiä tai pakotettua äänestystä voida todeta. Minimivaatimuksina sähköiselle äänestysjärjestelmälle ovat avoin lähdekoodi, jota kuka tahansa voi arvioida, sekä paperitositteet, jotka mahdollistavat erillisen tarkistuslaskennan. Diebold Elections System AccuVote-TSx DRE äänestyskone. ((C) Joseph Hall, CC-by-2.5) Sähköinen äänestys maailmalla Täysin sähköinen äänestys on huonojen kokemusten vuoksi maailmalla vastatuulessa. Yhdysvalloissa 80 % osavaltioista vaatii paperisen äänestyslipukkeen varmistamaan sähköistä äänestystä, ja määrä on ollut nousussa vuoden 2006 vaalien useiden ongelmien jälkeen. Alankomaat luopui täysin sähköisestä äänestyksestä Saksan perustuslakituomioistuin totesi sähköisen äänestyksen perustuslain vastaiseksi Intian sähköisistä äänestyskoneista löytyi vakavia tietoturva-aukkoja vuonna

11 Kattava yhdenvertaisuus Tietoyhteiskuntakehitys muuttaa yhteiskunnan sosiaalista rakennetta ja ympäristöä. Murrosta voidaan kutsua teolliseen vallankumoukseen vertautuvaksi informaatiovallankumoukseksi. Uudet kommunikaatiomuodot, sisällöntuotannon vuorovaikutteisuus, uudet työskentelytavat, kyberrikollisuus ja virtuaaliset alakulttuurit ovat tämän vallankumouksen ilmentymiä. Digitaalisen ympäristön suojeluun liittyvät haasteet ovat tieto- ja viestintätekniikan väärinkäyttöön liittyviä juridisia ja teknisiä kysymyksiä kuten roskapostien ja haittaohjelmien torjuntaa ja kansalaisten identiteetin suojelua. Arvojen fragmentoituminen heimoutuminen ei saa tarkoittaa yhteiskunnan fragmentoitumista vaan vuorovaikutteista monikulttuurisuutta. Eri kansanosille ei saa muodostua niin ristiriitaisia käsityksiä todellisuudesta, että yhteinen keskustelu käy mahdottomaksi. Julkisen palvelun Yleisradiolla on keskeinen tehtävä jaetun maailmankuvan rakentajana. Sen on säilytettävä kaikkien kansanosien luottamus riippumattoman ja objektiivisen tiedon lähteenä. Digitaalisia kuiluja on revennyt kansakuntien, ikäryhmien, sukupuolten, alueiden ja ammattiryhmien välille. Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt epätasaisesti. Tietoyhteiskunnassa parhaat menestymisen edellytykset on niillä, jotka pystyvät parhaiten hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia. Koulutuksen (ks. Ei konetta vaan elämää varten, s. 26) ja kansallisen tietoyhteiskuntainfrastruktuurin (ks. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri, s. 14) lähtökohtana on oltava kansallisten digitaalisten kuilujen umpeen kurominen. Kehitysyhteistyössä on puolestaan edistettävä kehittyvien maiden ja kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehitystä. Lähes kaikilla kehittyvillä mailla onkin YK:n tuella muodostettu kestävään kehitykseen tähtäävä tietoyhteiskuntapolitiikka. Aktiivisuuskuilu on kehittyneiden tietoyhteiskuntien haaste. Kun tieto- ja viestintäteknologia on kaikkien käytettävissä, ratkaisevaa on se, mitä sillä tehdään. Aktiiviset kansalaiset voimaantuvat entistä aktiivisemmiksi, passiiviset syrjäytyvät aina vaan passiivisemmiksi. Yhdenvertaisessa tietoyhteiskunnassa on huolehdittava siitä, että tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, kun asiointi ja tieto siirtyvät verkkoon. Myös perusturvan varassa eläville on turvattava mahdollisuus hankkia kotiinsa Internet-yhteys ja sellainen perusteknologia, joka estää heidän syrjäytymisensä tietoyhteiskunnasta. Kirjastot ovat jo pitkään tarjonneet mahdollisuuden käyttää Internetiä ilmaiseksi. Myös virastoissa asioiville on oltava käytettävissä kone ja avoin langaton verkko hakemusten ja asiakirjojen toimittamista varten. Niille, jotka eivät eri syistä pysty tai kykene käyttämään sähköisiä peruspalveluita, tulee taata vastaavien palveluiden käyttö nk. perinteisin keinoin ja tuettuna. Julkisen palvelun tehtävänä on palvella kaikkia kansalaisia myös heitä, joiden havainto-, kognitiiviset tai motoriset kyvyt ovat heikentyneet. Julkisten sähköisten palveluiden suunnitteluvaiheessa on huomioitava esteettömyyden vaatimukset kuten käytettävyys, selkokieliversion saatavuus ja palveluiden toiminta näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä. Myös kaupallisten sähköisten palveluiden tulee olla mahdollisimman esteettömiä. Yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien sekä arjen sujuvuuden kannalta välttämättömien sähköisten palveluiden tarjoajille tulee asettaa esteettömyysvelvoitteet. 11

12 Vihreät tavoitteet: Valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan ja kansalaisten osallistumista valmisteluun tuetaan. Eduskunnan valiokuntien ja kunnallisten luottamuselinten kokoukset lähetetään netissä. Täysin sähköistä äänestystä ei oteta käyttöön. Sähköisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille turvataan. Julkisten ja kaupallisten sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Ekologisesti kestävä tietoyhteiskunta Vihreänä tietoyhteiskuntana Suomi on tietoyhteiskunnan ekologisessa kestävyydessä maailman huippuluokkaa. Elektroniikkajätteen kierrätys on korkealla tasolla, ja hankinnoissa suositaan energiatehokkuutta sekä pitkän elinkaaren laitteita. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään täysimääräisesti yhteiskunnan vihertämisessä. Tietoyhteiskunnan niin kuin maatalous- tai teollisuusyhteiskunnankin voi rakentaa sekä kestävällä että kestämättömällä tavalla. Tietoyhteiskuntakehitys on vielä alkuvaiheessa, ja nyt tehtävät päätökset ratkaisevat tietoyhteiskunnan ekologisen kestävyyden. Tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen yhdistäminen on yksi aikamme hankalimmista sosiaalisen kehityksen ongelmista. Tietotekniikan suurimmat ongelmat liittyvät nimenomaan kysymyksiin energiankulutuksesta, kierrätyksestä, elinkaaresta ja ympäristömyrkyistä. Esimerkiksi tietotekniikan energiankulutusta on tarkasteltava laitteiden koko elinkaaren näkökulmasta. Tietotekniikan kehitys lyhentää laitteiden elinkaarta ja lisää rajallisten luonnonvarojen käyttöä. Tietoteknisiä laitteistoja valmistetaan kiihtyvällä tahdilla, vaikka elektroniikkajätteiden käsittely on pitkälti ratkaisematta. Elektroniikan kierrätys voidaan jakaa kahteen luokkaan. Pehmeäkierrätykseksi kutsutaan laitteen tai sen osan uudelleenkäyttöä, joko sellaisenaan tai komponentteina. Kovakierrätykseksi kutsutaan laitteen kierrätystä uusien laitteiden raaka-aineiksi. Pehmeäkierrätys on ympäristön kannalta huomattavasti kovakierrätystä parempi vaihtoehto, koska sen energiankulutus on huomattavasti vähäisempää. Elektroniikkajätteen kierrätystä säädellään EU:ssa sähkö- ja elektroniikkajätteen RoHS tuottajavastuudirektiivillä WEEE (2002/96/EC). 12

13 Kierrätettävästä tietotekniikasta kannattaa erotella uudelleenkäyttöön kelpaavat ja raaka-aineiksi kierrätettävät laitteet. ((C) Bluedisk, CC-BY-SA-3.0) Nykylainsäädäntö on riittämätöntä suhteessa elektroniikkajätteen kertymätahtiin, myrkyllisyyteen ja kierrätyksen vähäisyyteen. RoHS-direktiivin vaikutus näkyy kuitenkin maailmanlaajuisesti. Monet yritykset tekevät laitteistaan RoHS-yhteensopivia kaikille markkinoille, ei ainoastaan Eurooppaan. Tämä alleviivaa suurten markkina-alueiden yhtenäissäätelyn tärkeyttä. Tärkein lyhyen aikavälin ratkaisu on kierrätyksen lisääminen. Elektroniikkajätteen kierrätysasteen tulee olla %. Muita ratkaisuja ovat teknologiset innovaatiot energiankulutuksen vähentämiseksi ja laitteiden elinkaaren pidentämiseksi. Tässä myös ohjelmistoteollisuudella on tärkeä rooli. Hyvillä ohjelmointitavoilla voidaan vähentää laitekannan uusimistarvetta ja energiankulutusta. Tietotekniikan ympäristökuorma Tietotekniikkalaitteistoissa käytetään noin tuhatta erilaista vakavasti ympäristölle myrkyllistä ainetta. Nämä aineet kertyvät ravintoverkossa, elimistöissä, ovat haitallisia immuunijärjestelmälle ja aiheuttavat myrkytysoireita. Keskimääräinen työasema kuluttaa elinkaarensa aikana noin 11 kertaa painonsa verran fossiilisia polttoaineita. Tästä energiankulutuksesta vain 19 % on varsinaista käytönaikaista kulutusta, loput 81 % muodostuu muista elinkaaren vaiheista. Laajemmassa mittakaavassa tietotekniikalla voidaan myös tukea energian ja luonnonvarojen käytön optimointia. Esimerkiksi tietotekniikka itse kuluttaa sähköä, mutta se mahdollistaa älykkäiden sähköverkkojen rakentamisen, mikä vähentää sähkön kokonaiskulutusta. Viestintätekniikan kehitys vähentää puolestaan liikematkailun tarvetta ja helpottaa etätyöskentelyä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan rakentaa energiankäyttöä tehostavia älytaloja ja älyliikenteen ratkaisuja. 13

14 Radikaalista avoimessa yhteiskunnassa yrityksiä kannustetaan avaamaan tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja matkaa kuluttajille. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiselle ja kestävään kulutukseen pyrkiville kuluttajille. Vihreät tavoitteet Tietotekniikan elinkaarta on pidennettävä ja elektroniikkajätteen kierrätysastetta on nostettava. Julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta on kohdistettava energiatehokkaan ja kierrätettävän tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen. Yritysten tulee avata kuluttajille tiedot tuotteidensa valmistuksesta ja kuljetuksista. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Vihreän tietoyhteiskunnan tietoliikenneinfrastruktuuri on maailman kehittynein. Nopeat laajakaistayhteydet ovat kaikkien käytettävissä kaikkialla Suomessa. Julkisen sektorin tietoaineistoja hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin. Tietoturvallisuus on tärkeä osa julkisia hankintoja, eivätkä hyökkäykset tietojärjestelmiä vastaan häiritse jokapäiväistä elämää. Tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuurista valtaosa on yksityisessä omistuksessa olevaa massatuotettua standarditeknologiaa. Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri ei kuitenkaan koostu vain tietoliikennekaapeleista ja radiotaajuuksista, vaan se on myös tietohallintoa ja ohjelmistoja, jotka pitävät yhteiskuntaa yllä. Infrastruktuurin ohella tietoyhteiskunnassa merkittävään asemaan nousevat avoimesti jaetut tietovarannot, joiden tuottamisessa ja ylläpidossa julkishallinnolla on keskeinen rooli. Suomi sääti ensimmäisenä maailmassa laajakaistan yleispalveluksi, johon kansalaisilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus. Laajakaistahankkeen teknistä toteutusta tulee arvioida uudelleen teknologisen tarkoituksenmukaisuuden lähtökohdista siten, että kaikkialle Suomeen saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä nopea runkoverkko ja kaikille kotitalouksille turvataan yleispalveluvelvoitteella kohtuuhintainen mahdollisuus saada kaikkiin sähköisiin palveluihin riittävä nopea kaksisuuntainen laajakaistayhteys. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kattavaa langatonta 4G-yhteyttä haja-asutusalueilla. Tämä ei onnistu kaikkialla liiketaloudellisin perustein, vaan lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tukea. Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara8, jonka käyttö muuttuu tällä hetkellä nopeasti. Koska kyse on yhteisestä resurssista, päätökset taajuuksien käyttötarkoituksista kuuluvat eduskunnalle ja edellyttävät kansainvälistä koordinointia. Esimerkiksi Venäjä käyttää radiotaajuuksia eri tarkoituksiin kuin EU-maat, mikä tuottaa ongelmia raja-alueella. Käytettäviä tekniikoita on kuitenkin pystyttävä muuttamaan joustavasti teknologian kehittyessä. Oikeudet taajuuksien kaupalliseen käyttöön voidaan jakaa taajuushuutokaupoilla, mutta radio- ja tv-lähetyksille varattujen taajuuksien osalta oikeuksiin voidaan liittää palveluun ja sisältöön liittyviä ehtoja

15 Tulevaisuudessa iptv:n9 korvatessa perinteisiä broadcast-lähetyksiä tv-kanavien taajuuksia voi vapautua muuhun käyttöön ja on päätettävä, käytetäänkö niitä esimerkiksi hdtv-lähetyksiin10 vai mobiiliviestintään. Tietoverkon on säilyttävä neutraalina eli kaikkea tietoliikennettä on kohdeltava samanarvoisesti riippumatta viestin sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta. Tietoverkon neutraalius (net neutrality) on keskeistä tietoyhteiskunnan yhdenvertaisuudelle, kaupallisen kilpailun edistämiselle ja monopolien synnyn ehkäisemiselle. Suomeen saatiin syyskuussa 2009 laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta. Käytännössä käytössä on ollut ainoastaan pankkitunnistusjärjestelmä TUPAS, joka soveltuu huonosti esimerkiksi mobiiliin maksamiseen. TUPAS-järjestelmän rinnalle on nousemassa teleoperaattoreiden yhteinen mobiilivarmenne. Sähköiseen tunnistamiseen ei saa syntyä nykyisen TUPAS-järjestelmän kaltaista monopolia. Kansalaisten kannalta on tärkeää, että samaa sähköistä tunnistamisjärjestelmää ja allekirjoitusta voi (mutta ei tarvitse) käyttää eri sähköisissä palveluissa. Vahvaa sähköistä tunnistamista tulee kuitenkin käyttää vain niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä palvelun tuottamiselle, jotta käyttäjien identiteeteistä ei synny turhia tietokantoja. Tieto vapaaksi Julkisen datan tulee olla avoimesti saatavilla ja jatkokäytettävissä. Julkisin varoin tuotetaan paikkatietoja, tilastoja, karttoja, säätietoja ym. tietoa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon monipuolisemmin avaamalla tieto vapaasti kaikkien, kansalaisten, elinkeinoelämän, viranomaisten ja tutkimuksen saataville. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat jo käynnistäneet omien julkisten tietojensa avaamisen, mutta Suomi voi vielä ehtiä kärkimaiden joukkoon, kunhan päätökset pystytään tekemään ja panemaan toimeen nopeasti. Aineistot on asetettava tietoverkkoon laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävässä muodossa lähtökohtaisesti maksutta. Tietoaineistojen käyttöehdot tulee esittää selkeästi, ja niiden tulee kannustaa tietojen uudelleenkäyttöön. Tietoaineistojen tulee olla paitsi käyttäjien helposti löydettävissä myös tietokonesovellusten avulla automaattisesti haettavissa ja hyödynnettävissä selkeästi kuvaillussa ja koneluettavassa muodossa. Tietoaineistojen laadun korkea taso ja jatkuva saatavuus on turvattava. Tiedon avaamisella edistetään tiedon jatkojalostusta ja uusia palveluja tuottavaa liiketoimintaa. Kansainvälisten kokemusten mukaan tämä liiketoiminta hyödyttää yhteiskuntaa monin verroin enemmän kuin tietojen käytöstä kerättävät korvaukset. Myös julkishallinto tehostuu, kun laitosten ei tarvitse anoa ja ostaa aineistoja toisiltaan eikä tehdä päällekkäistä työtä. Viranomaispäätösten sujuvampi saatavuus edistää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. 9 Iptv (Internet protocol television) tarkoittaa internet-välitteisiä televisio-palveluita, joista katsojat valitsevat haluamiaan ohjelmia ja katsovat niitä itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. 10 Hdtv (high-definition television) tarkoittaa teräväpiirtotelevisiota. Siinä missä perinteisessä sdtv-kuvassa on 720 x 576 pikseliä, HDTV-kuvassa voi olla x 1080 pikseliä. 15

16 Duunitori.fi yhdistää karttatiedon työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilta haettujen työpaikkailmoitusten osoitetietoihin ja auttaa työnhakijaa löytämään omaa asuinpaikkaansa lähellä olevia työpaikkoja. Tiedon vapaa saatavuus muodostaa tieteellisen tutkimuksen perustan. Tutkimustulosten varmistus ja jatkotutkimus edellyttävät, että aikaisemman tutkimuksen tausta-aineistot ja tulokset ovat vapaasti käytettävissä. Kun saman datan pohjalta voidaan tehdä useita riippumattomia tutkimuksia, tulosten luotettavuus paranee. Innovaatiot syntyvät usein yhdistämällä tietoa uusilla tavoilla yli perinteisten tieteenalojen. Vihreät kannattavat jo käynnissä olevia Open Access -hankkeita vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusartikkelien julkaisemiseksi avoimesti saataville verkkoon. Myös maksullisissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit tulee saada mahdollisimman tuoreina verkkoon avoimina rinnakkaisjulkaisuina. Open Access parantaa myös kehittyvien maiden opetus- ja tutkimuslaitosten tiedon saantia. Henkilötietojen suojaan liittyviä periaatteita on noudatettava myös tietoaineistoja avattaessa. Avoimeen dataan liittyy myös yhteiskunnallisen keskustelun tarve yksityisyyden suojan harmaista alueista. Kaiken sen datan, mikä nykyisen lainsäädännön puitteissa on julkista, ei kenties tulisi enää olla julkista, jos se on helposti saatavissa koneluettavassa muodossa. 16

17 Julkisen sektorin hallussa olevasta datasta osa on julkista ja osa on sensitiivistä. Tietoaineistojen avaaminen kohdistuu vain ei-sensitiivisiin aineistoihin tai aineistoihin, joista esimerkiksi henkilötiedot on poistettu. Avoimella datalla tarkoitetaan laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävää dataa, jota voivat julkishallinnon ohella tuottaa myös muut toimijat. Tavoitteena on, että kaikki julkinen hallinnon hallussa oleva data on myös avoimesti saatavilla ja toisaalta sensitiivinen data on hyvin suojattu. Julkisen sektorin organisaatiot velvoitetaan oma-aloitteisesti julkaisemaan tuottamansa ja hallussaan olevat julkisuuslain mukaiset asiakirjat sekä helpottamaan aineistojen käyttöä erityisesti uusien palvelujen ja sovellusten kehittämiseen. Suomeen tulee luoda kaikelle avoimelle datalle vastaava infrastruktuuri kuin INSPIRE-implementaatio on luomassa paikkatiedoille. Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon omistukseen liittyy usein epäselvyyksiä, ja hallinnon tekijänoikeudet saattavat rajoittaa tiedon uudelleenkäyttöä enemmän kuin on tarkoitus. Julkisen sektorin organisaatioiden tulisi käyttää tekijänoikeuksiaan uudelleenkäyttöä helpottavalla tavalla. Maksuperustelaki tarkistetaan julkisen sektorin tietojen luovuttamista koskevilta osiltaan siten, että lähtökohtana on tietojen ja niiden luovuttamisen maksuttomuus. Lakiin kirjataan lisäksi ne perustellut poikkeukset, joissa tiedon luovuttamisesta voidaan tai tulee periä maksua. Julkisuuslain toteutumista valvomaan on määrättävä viranomainen tai mahdollisesti laajennettava tietosuojavaltuutetun roolia. Viranomainen myös auttaisi aineistojen julkaisemiseen liittyvässä lisensoinnissa ja juridisissa kysymyksissä. Julkisten tietojen tehostuneen käytön taloudelliset hyödyt tekisivät tästä kannattavan investoinnin. Pilvipalvelut Sisällöt, sovellukset, laskenta ja infrastruktuuri ovat muuttumassa palveluiksi, joita käytetään verkossa eli pilvessä sijaitsevilta palvelimilta. Kuluttaja ei enää kopioi katsomaansa elokuvaa netistä tietokoneelleen vaan katsoo sen suoraan verkosta eli pilvestä; yritys ei enää asenna toimisto-ohjelmia tietokoneisiinsa vaan sovellukset pyörivät ja käsiteltävät tiedot sijaitsevat pilvessä; viranomaisten tietokannat eivät enää ole heidän omissa palvelinsaleissaan, vaan pilvessä. 17

18 Käyttäjille pilvipalvelut11 merkitsevät joustavuutta ja tehokkuutta: maksetaan vain siitä mitä todella käytetään. Tietojenkäsittelyresurssien käyttö tehostuu, ja palveluita pystyy käyttämään eri päätelaitteilla niiden teknologiasta riippumatta. Pilvipalveluiden kuluttajien, sisällöntuottajien ja palveluntarjoajien oikeusturva edellyttää lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Kun käyttäjä on Suomessa, sovellus pyörii Venäjällä, käsiteltävä tieto sijaitsee Saksassa, palvelun tarjoaa yhdysvaltalainen yritys ja tiedot kulkevat Ruotsin kautta, minkä maan lakeja noudatetaan? Minkä maan tuomioistuimessa riitatilanteet ratkaistaan? Yhteiskunnan toiminnalle kriittiset palvelut ja rekisterit on pidettävä kotimaassa, jotta ne pysyvät Suomen viranomaisten ja lainsäädännön suojassa. Esimerkiksi Britanniaan ollaan luomassa viranomaiskäyttöön kansallista G-Cloud-pilvipalvelua, jonka arvioidaan säästävän 1,2 miljardia puntaa vuodessa. Informaatio ja informaation käsittely uhkaavat siirtyä pääomien tapaan sinne, missä niitä kontrolloidaan vähiten. Näin palveluntarjoaja voi välttää vastuun esimerkiksi silloin, jos informaatiota katoaa tai se joutuu vääriin käsiin. Veroparatiisien tilalle voi syntyä pilviparatiiseja. Pilviparatiisien vastapainoksi pilvipalveluiden käyttäjiä tulee houkutella käyttämään palveluita, joiden palvelinkeskukset sijaitsevat yhteiskunnallisen vakauden, toimivan infrastruktuurin ja johdonmukaisen lainsäädännön maissa. Mikäli Suomi tahtoo olla pilvipalveluiden kärkimaita, sen lainsäädännön tulee seurata teknistä kehitystä. Kuka omistaa pilvestä ostetut sisällöt? Hyvän esimerkin kuluttajansuojan haasteista pilvipalveluissa tarjosi Amazon, joka poisti asiakkaidensa Kindle-lukulaitteista näiden jo ostamat George Orwellin Animal Farm- ja 1984-teokset, koska Amazonilla ei ollutkaan oikeuksia myydä niitä sähköisinä versioina. Turvallisuus ja huoltovarmuus Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus12 ja kyky toimia kriisiaikoina syntyvät tietoturvasta ja kyvystä reagoida häiriöihin ja hyökkäyksiin nopeasti ja tehokkaasti. Tietoturvallisuus huoltovarmuusmielessä syntyy ensisijaisesti järjestelmien vikasietoisuudesta13 ja jykevätekoisuudesta14. Hyvin hoidetun tietoturvan on oltava pakollinen vaatimus julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoissa taustajärjestelmistä päätelaitteisiin. 11 Pilvipalveluilla ja pilvilaskennalla tarkoitetaan eri resurssien käyttöä tietoverkkojen yli, jolloin sisällöt, sovellukset, laskenta tai edes sähköisen palvelun infrastruktuuri ei sijaitse palvelun käyttäjien omilla tietokoneilla vaan Internetin pilvessä olevilla palvelimilla 12 Huoltovarmuus pyrkii takaamaan yhteiskunnan perustoiminnot vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on perinteisesti liittynyt materiaalien kuten polttoaineen ja ruoan saatavuuteen, mutta nykyään koskee yhä enemmän kriittisiä tietojärjestelmiä. 13 Vikasietoinen järjestelmä toimii mahdollisimman oikein myös muissa kuin tavanomaisissa käyttötilanteissa ja myös silloin, kun jokin järjestelmän osa vikaantuu. Jos vika on liian suuri, vikasietoinen järjestelmä lakkaa toimimasta turvallisesti ja hallitusti sen sijaan, että se hajoaisi käsiin. 14 Jykevätekoisuus (englanniksi robustness) tarkoittaa järjestelmän mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä myös silloin, kun sitä vastaan hyökätään tai sen toimintaa yritetään aktiivisesti haitata. Jykevätekoisen järjestelmän täytyy toki olla myös vikasietoinen. 18

19 Hankinnoissa on painotettava sitä, miten jykevätekoisuus ja vikasietoisuus on otettu huomioon järjestelmän kehitystyössä. Esimerkiksi Britanniassa tästä on luotu jo ohjeistus.15 Ongelmatilanteissa on pystyttävä reagoimaan myös paikallisesti, ilman ulkomailta saatavaa teknistä tukea. Valmistajien tekninen tuki on yleensä minimoitu normaalitilanteen tarpeisiin ja tietoyhteiskunnan globaalit kriisit ylikuormittavat tukipalvelut nopeasti. Lisäksi konfliktitilanteissa ulkomainen järjestelmätoimittaja voidaan määrätä asettamaan kotimaansa tarpeet muiden asiakkaiden edelle. Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat edistävät riippumattomuutta ulkomaisesta avusta, koska ne mahdollistavat usean eri toimittajan järjestelmien käyttämisen ristiin sekä kotimaiset huolto- ja tukipalvelut. Samalla tavoin kuin luonnon biodiversiteetti suojaa taudinaiheuttajia vastaan, myös tietojärjestelmien monokulttuureja tulee välttää haittaohjelmien ja tietoturvaaukkojen vuoksi. Suomen tulee turvata kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset. CERT-FI:n on pystyttävä luomaan hyviä suhteita ulkomaalaisiin vastaaviin organisaatioihin sekä tietojärjestelmien toimittajiin, jotta toimivat yhteistyötavat ovat valmiiksi olemassa. Tietoyhteiskunnassakaan ei saa unohtaa analogisia tai tietokoneettomia varajärjestelmiä, ja kriittisimmille toiminnoille tulee luoda ainakin valmiit toimintamallit, jotka takaavat tietojärjestelmistä mahdollisimman riippumattoman minimipalvelun kriisitilanteissa. 15 Ks. 19

20 Sotilaallisten tietojärjestelmien haavoittuvuus tuli hyvin ilmi Irakissa vuonna 2009, kun paljastui, että kapinalliset seurasivat Predator-tiedustelulennokkien lähettämää suojaamatonta videokuvaa. U.S. Air Force Photo. Varsinaisen tietosodankäyntiin valmistautumisen ja digitaalisen maanpuolustuksen tulee niin ikään nojata jykevätekoisuuteen, monikerroksisiin suojauksiin ja järjestelmien monimuotoisuuteen. Digitaalinen maanpuolustus on ennen kaikkea rauhan ajan tehtävä, sillä rintamalinjoja, rajoja tai havaittavaa vihollista ei ole, sillä haittaohjelmat istutetaan vastustajan tietojärjestelmiin jo ennen kriisin puhkeamista. Verkkosodankäyntiä Kesällä 2010 maailmalta löydettiin haittaohjelma, jolle annettiin nimi Stuxnet. Sen taustalla oletetaan olleen ammattitaitoinen ja hyvin rahoitettu valtiollista tukea nauttiva taho. Stuxnet oli suunniteltu hyökkäämään teollisuuslaitoksia vastaan tunkeutumalla niiden prosessinohjausjärjestelmiin ja muuttamalla niiden toimintaa. Yksi sen kohteista olivat suomalaisvalmisteiset taajuusmuuttajat. Vihreät tavoitteet Kaikille kotitalouksille ja yrityksille turvataan sähköisten palveluiden käyttöön riittävä nopea laajakaistayhteys vuoteen 2015 mennessä. Tietoverkon neutraalius turvataan. Viranomaisten julkiset tiedot avataan yleiseen käyttöön ja maksuperustelain lähtökohtana on julkisen tiedon maksuttomuus Vikasietoisuuden ja jykevätekoisuuden takaava järjestelmäkehitys on julkisten tietojärjestelmähankintojen vaatimus. Kansallisen tietoturvaviranomaisen (CERT-FI) sekä puolustusvoimien vastaavien yksiköiden toimintaedellytykset turvataan. Talous- ja innovaatiopolitiikka Vihreässä tietoyhteiskunnassa Suomeen on syntynyt eri puolille runsaasti uutta tietotekniikkaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa. Suomalaista tietoyhteiskuntaosaamista viedään myös muihin maihin. Tekijänoikeuslainsäädäntö on valmisteltu tekijöiden, välittäjien ja kuluttajien yhteistyönä. Tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen ja globalisaation myötä elinkeinorakenteen jyrkkä muutos kiihtyy. Tietoalan yrityksille on tarjottava valtakunnallisesti hyvät toimintaedellytykset. Avoin ja ennakoitavissa oleva infrastruktuurin ja koulutuksen rahoitus tukee suomalaisten tietoalan yritysten menestystä ja investointihalukkuutta. Veroviranomaisten valvonta ja muu laillisuusvalvonta luo pohjan reilulle kilpailulle ja on omiaan lisäämään luovaan työhön perustuvien yritysten menestystä. Avoimen innovaatiopolitiikan tavoitteena on talouden rakenteiden uudistaminen ja uusien, kasvavien liiketoimintojen kehittäminen. Kehitystyö kohdistuu nimenomaan lisäarvoa luovaan liiketoimintaan, ei yksittäisiin yrityksiin tai toimialoihin. Tavoitteena on raivata uuden liiketoiminnan esteet yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Esimerkiksi moni suomalainen nettikauppa tarvitsee apua laajentaakseen markkina-alueensa Suomesta Eurooppaan ja maailmaan. 20

Radikaalisti avoin yhteiskunta. Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011

Radikaalisti avoin yhteiskunta. Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011 Radikaalisti avoin yhteiskunta Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 27.2.2011 1 Sisällysluettelo Radikaalisti avoin ja oikeudenmukainen tietoyhteiskunta...3 Perusoikeudet...4

Lisätiedot

Radikaalisti avoin yhteiskunta

Radikaalisti avoin yhteiskunta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 Vihreät De Gröna Valtuuskunta 1 / 2011 (26.-27.2.2011), Iisalmi LIITE 1 Radikaalisti

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Anne Kauhanen-Simanainen Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa-suosituksesta 25.3.2015 Julkinen data saataville - taustaa Valtioneuvoston

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu

Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Sosiaaliset mediat ja tietosuoja Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Päivän ohjelma - yleistä sosiaalista medioista, tiedon hausta - tietojen julkaisu: mitä kenelle - tiedon omistajuus

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä

Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä 27.9.2019 Kuntien digitalisaation yhteishankkeiden työpaja Marjukka Saarijärvi LÄHTÖKOHTA Ihmisiä ei velvoiteta käyttämään julkisia

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa

Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa 2.10.2017 Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden teemaviikko Petri Puhakainen, valtioneuvoston tietoturvapäällikkö Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Suomen kannan muodostaminen

Suomen kannan muodostaminen Suomen kannan muodostaminen 1 2 3 Tästä on kyse Suomen tavoitteen tulisi olla U-kirjelmä kuvastaa Suomen kantaa komission direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. - Kenen

Lisätiedot

Tietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA

Tietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

U 63/2016 vp Sivistysvaliokunta. Satu Kangas

U 63/2016 vp Sivistysvaliokunta. Satu Kangas U 63/2016 vp Sivistysvaliokunta Satu Kangas 16.2.2017 Mikä U-kirjelmässä tekijänoikeudesta on tärkeää 1. Lehtijulkaisujen suoja - tukeeko Suomi kotimaista mediaa vai yhdysvaltalaisia teknojättejä 2. Tekijänoikeuden

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Axel Voss PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Axel Voss PPE-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/146 146 38 artikla 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä verkkoon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/187 187 2 artikla 4 kohta (4) lehtijulkaisulla luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ

LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ Mitä se tarkoittaa? Mikä muuttuu? Mikä mahdollistuu? Dobit seminaari 29.8.2018 23.8.2018 1 MIKÄ ON HENKILÖTIETO? Luonnollista henkilöä koskeva tieto Nimi, henkilötunnus

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta 6.9.2018 A8-0245/209 209 3 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lisenssin, jonka nojalla lisenssinsaajalla on oikeus kopioida otteita ja valmistaa kappaleita

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

TOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI

TOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI TOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI SELONTEKO EU:N TIETOSUOJA-ASETUS GDPR:N VAATIMUSTEN TOTEUTTAMISTAVOISTA ITPOINT OY:SSA ITpoint Oy toimittaa asiakkaansa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/92 92 Johdanto-osan 37 kappale (37) Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun

Lisätiedot

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS LOUNAIS-SUOMEN DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Miksi avata? Toiminnalle läpinäkyvyyttä Datan arvo kasvaa, kun sitä voidaan hyödyntää Tietoon perustuvaa päätöksentekoa Hyötyä yksilöille, yhteisöille, yrityksille

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Julkiset palvelut digitalisoituvat Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen

Julkiset palvelut digitalisoituvat Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen Julkiset palvelut digitalisoituvat 11.9.2019 Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen Suomi ykkösenä EU:n digivertailussa (DESI 2019) Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy Asianajajaliiton tietoturvaohjeet Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy SISÄLTÖ Yleiskatsaus tietoturvaohjeisiin Sähköpostin käyttö Pilvipalveluiden

Lisätiedot

Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen

Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Avoin Data kyselyn yhteenveto 11.09.2017 Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Mikko Katajamäki Vesa Ilola Oletko käyttänyt toiminnassasi hyväksi avointa dataa 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 %

Lisätiedot

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Digitaalisten palvelujen saavutettavuus Koulutus tiedottajille ja verkkotoimittajille, HAUS

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Digitaalisten palvelujen saavutettavuus Koulutus tiedottajille ja verkkotoimittajille, HAUS Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta Digitaalisten palvelujen saavutettavuus Koulutus tiedottajille ja verkkotoimittajille, HAUS 22.10.2018 Sanna Juutinen VM Saavutettavuus: Mitä ja miksi? 2 Direktiivin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS

DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Miksi avata? Oma toiminta tehostuu Yrityksille raaka-ainetta Kansalaisille mahdollisuus osallistua LOUNAIS-SUOMEN DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Avoin data on enemmän Avoin data sekoittuu usein julkiseen tietoon.

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Tiedustelulainsäädäntö. eduskuntaan. Tiedotustilaisuus

Tiedustelulainsäädäntö. eduskuntaan. Tiedotustilaisuus Tiedustelulainsäädäntö eduskuntaan Tiedotustilaisuus 25.1.2018 Tiedustelulainsäädäntö on kokonaisuus Siviilitiedustelulainsäädäntö valmisteltu sisäministeriössä Hallituksen esitys: Laki tietoliikennetiedustelusta

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus

Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/258. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/258. Tarkistus 20.3.2019 A8-0245/258 258 João Pimenta Lopes, João Ferreira, Miguel Viegas, Stelios Kouloglou Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF

Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä. Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF Mitä huomioida viestittäessä tietosuojakysymyksistä lapsille ja nuorille Irene Leino, yritysvastuuasioidenpäällikkö, Suomen UNICEF 17.6.2019 Esityksen sisältö Lapsen oikeudet ja yksityisyyden suoja Lapsiin

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 22.10.2018 LVM/1730/02/2018 Asia: VM057:00/2018 VM/2527/00.01.00.01/2017 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/235 235 Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä

Lisätiedot