Yhdenvertaisia mahdollisuuksia rakentamaan! Syrjinnän vastustamisella ja tasavertaisuuden lisäämisellä avataan romaninuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdenvertaisia mahdollisuuksia rakentamaan! Syrjinnän vastustamisella ja tasavertaisuuden lisäämisellä avataan romaninuorille"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika kesä - elokuu 2014 Nro 2/2014 Yhdenvertaisia mahdollisuuksia rakentamaan! Syrjinnän vastustamisella ja tasavertaisuuden lisäämisellä avataan romaninuorille tietä koulutukseen, työpaikkoihin ja omien unelmien tavoittelemiseen. Mutta syrjinnän vastustaminen on jokaisen asiaa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla on parempi elää.

2 2 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Nuorten syrjäytymiseen on puututtava ajoissa Syrjäytymisestä ja erityisesti nuorten syrjäytymisestä on viime vuosina puhuttu paljon. Syrjäytyminen on terminä määritelty yhteisön ulkopuolelle, yhteiskunnasta sivuun jäämiseksi. Toisin sanottuna ihminen ajautuu syystä tai toisesta häntä ympäröivän ihmisyhteisön ulkopuolelle. Hyvää tarkoittavan syrjäytymisestä puhumisen suhteen on kuitenkin varottava, ettei itse todellisuus jää kaukaiseksi ja syrjäytyminen näyttäydy vain lukuina ja prosentteina. Nuori, yksilö, ja hänen arkipäivän ongelmansa jäävät tällöin pimentoon. Tuntemalla nuorten erilaiset elämäntilanteet voimme löytää heille todellisia ratkaisuja ja auttaa löytämään tien yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Samalla vältämme sen, etteivät hyvää tarkoittavat auttamisyrityksemme jää ulkokohtaisiksi tai pakkokeinojen sävyttämiksi. Nuorten syrjäytymiseen ja sitä ruokkivaan nuorisotyöttömyyteen tartuttiin vuonna 2005 käynnistämällä nuorten yhteiskuntatakuu alle 25-vuotiaille nuorille. Viime vuonna se laajennettiin nuorisotakuuksi, joka kattaa myös alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet nuoret. Takuulle on käyttöä, sillä vuosittain peräti nuorta jää ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat erityisryhmät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisriskin on todettu olevan peräti 20 prosenttia, kun se muilla on viisi kertaa pienempi. Jääminen koulutuksen ulkopuolelle lisää syrjäytymisriskiä, koska työelämä yhä useammin vaatii jatkokoulutusta. Vielä vuonna 1987 lähes 40 prosenttia työllisistä teki työtään ilman mitään ammatillista koulutusta, nyt kouluttamattomia työllisiä on enää alle kuudennes. Nuorten osallisuuteen ja syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä nousee koulutuksesta putoamisen lisäksi erityisesti esiin varhaislapsuuden merkitys. Suurimpia riskitekijöitä ovat lähiympäristön alkoholi- ja mielenterveysongelmat. Parasta apua on tällöin auttaa koko perhettä. Myös nuorten osalta käytös- ja päihdehäiriöiden kohdalla vaikuttavimmiksi on todettu työskentelymallit, joissa työskennellään samaan aikaan nuoren, hänen perheensä ja vanhempiensa sekä nuoren muiden verkostojen kanssa. Näihin päätelmiin tuli myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka otti tarkasteltavakseen nuorten syrjäytymisen tuoreessa mietinnössään. Valiokunta painotti, että suurimmassa syrjäytymiskehityksen vaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat tehokasta moniammatillista tukea. Nykyisin ongelma on paitsi ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vähyydessä, myös siinä että palvelujen koordinointi on hajallaan. Tarvitaankin viranomaisten salassapitosäännösten uudelleenarviointia ja painopisteen siirtoa ennalta ehkäisevään toimintaan. Valiokunta esittää myös kullekin nuorelle henkilökohtaisesti nimettyä yhteyshenkilöä, joka huolehtii palvelujen kokonaisuudesta. Perheiden auttaminen mahdollisimman varhain tukee myös vanhempien mallina oloa lapsilleen. Päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi perheiden erilaiset tilanteet ja huono-osaisuus tuovat mukanaan syrjäytymisen riskejä. Myös vähemmistöasemassa kohdattu syrjintä aiheuttaa näitä riskejä, joita pahentavat yleinen huono taloustilanne ja työttömyys. Sain tilaisuuden kysyä eduskunnan kyselytunnilla ministeriltä, tuoko uusi yhdenvertaisuuslaki lisäturvaa maamme romaniväestölle, josta nykyisin jopa 70 prosenttia kohtaa vuoden aikana syrjintää. Nähtäväksi jää, mikä on uudistuksen käytännön vaikutus, mutta selvää on että syrjäytymiseen ja syrjimiseen on puututtava eri keinoin. Romano Mission panos syrjäytymistä ehkäisevässä työssä on erittäin arvokas. Kulttuurin ja romaninuorten ja -lasten kohtaamien haasteiden tuntemus ovat tekijöitä, jotka mahdollistavat oikeanlaisen tuen antamisen. Romaninuoret tarvitsevat elämän haasteissa yleisten tukitoimien lisäksi sellaisia toimia jotka huomioivat muun muassa käytännön elämässä kohdatut erityiset esteet, esimerkiksi ennakkoluulot. Merkittävimmän nuorta suojaavan tekijän muodostavat edelleen perheen ja suvun tiiviit yhteydet ja tukiverkosto. Perhearvoista ja perheiden hyvinvoinnista seuraa hyvää myös nuorten osallisuuden kokemuksiin. Leena Rauhala Kansanedustaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2014 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Satu Nyman Otto Savolainen puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija koulutuskoordinaattori yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja lähihoitaja diakoniajohtaja, varajäsen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja Mervi Pamukci toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) Alida Friman Puh NAISTENVUORO -vankilaprojekti Inka Jeskanen projektikoordinaattori GSM Tuula Nyman palveluohjaaja GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Danske Bank FI DABAFIHH Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Oulussa toteutettiin Romanien musiikkikoulu 3 Romanivanhukset törmäävät arjessa syrjintään 4 Vähemmistövaltuutettu selvitti romanien syrjintää 5 Syrjintää ei sovi sietää! 6 Seitsemän vuotta yhdenvertaisuuden hankkeita 6 Neuvoja syrjinnän uhrille 7 Mertsi valmentaa romanijoukkuetta 8 Elämän eväsrasiaa täyttämässä 9 Romanit yksi Israelin kadonneista sukukunnista? 10 Romano Mission lastensuojeluyksiköt 11 Toiminnanjohtajan palsta 11 Enemmän hyvää kuin huonoa 12 Oulussa toteutettiin Romanien musiikkikoulu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat toteuttivat yhteistyössä Romaneille suunnatun musiikkikoulun Musiikkikoulun tarkoitus oli saada Oulun alueella nuoret mukaan yhdessä toimimaan ja tietenkin laulamaan. Nimensä mukaisesti kyseisillä päivillä opeteltiin musiikkia, laulamista niin yksin kuin yhdessäkin, stemma laulantaa ja soittamista sekä tietenkin vaativia harjoitteita. Osallistujia musiikkikoulussa oli kolmekymmentä viisi. Opettajana kyseisillä päivinä oli Kyösti Roth. Kyösti piti lauluharjoitteiden lomassa luentoja romaneiden alkuperästä aina musiikin teoriaan. Alkuun osallistujat olivat tietenkin ujoja laulamaan, mutta pikkuhiljaa kaikki osallistuivat innolla opettelemaan uutta. Kyösti rohkaisi ammattitaitoisesti oppilaita mukaan ilman harjoitusta ei voi op- Numero 3/2014 ilmestyy syyskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.8. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Oulun musiikkikouluun osallistuneet sanoivat, että musiikki on romanikulttuurille että omalle itselle tärkeä osa koko elämässä. pia, opasti Roth. Laulut musiikkikoulussa olivat tietenkin hengellistä roma- Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy nimusiikkia, mutta viimeisenä päivänä oppilaat rohkaistuivat laulamaan myös muutakin gospelia sekä jazz-standardeja. Musiikki liittää kulttuuriseen perintöön Musiikkileirin aikana opettaja kysyi monia erittäin kinkkisiä kysymyksiä oppilaita. Mitä musiikki on? Mitä se sinulle merkitsee? Kyösti pitää tärkeänä, että vaikka kyseessä onkin musiikkikoulu ja opetellaan suurilta osin musiikkia, hän tahtoo opettaa nuorille myös kulttuuria sekä saada heidät miettimään, mitä on aito romanius. Voinko olla täysi romani, jos tähtäänkin laulajaksi maailmalle? Mertsi Lindgren: Romaneille musiikki on hyvin tärkeä Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Inka Jeskanen Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Etusivun kuva: Sanna Hedman Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN Kyösti Roth rohkaisi laulamaan! elementti elämässä. Musiikin avulla voidaan helpostikin tulkita niitä tuntoja, mitä ei aina niin luonnollisesti osattaisi. Maruska Lindeman: On vaikea kertoa, mitä musiikki merkitsee. Mutta olen huomannut, että musiikki on joskus terapiaa ja joskus vain pelkkää laulamista. Henry Lindgren: Musiikin merkitys on erittäin suuri romanikulttuurissa. Olipa tilaisuus mikä tahansa, romaneilla musiikki kuuluu joka tilanteeseen. Musiikki rauhoittaa sekä puhuttelee kuulijaa. Musiikkikoulu antaa tarvittavaa rohkeutta ja opetusta. Kyösti Roth mainitsi myös, että musiikkikouluille on romaniväestössä kysyntää. Viime vuoden aikana samantapaista musiikkikoulua on pidetty Turussa sekä Mikkelissä. Musiikkikoulutoiminnan kautta on erittäin helppo lähestyä nuoria ja nuoria aikuisia. Oulun musiikkikoulussa joku tuli maininneeksikin, että kaikki kaaleet ovat musiikkihulluja. Henry Lindgren

3 4 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Baramisos kentenge Tarinaa lapsille Panna kham aprula 10. dielos Tiljiba siigo Romano Boodos 1/2014 patrosta Marisko daad Kaarlo sas muulo dui kurki paalal. Mari džeelo fäärdavel lako huupaha daadesko grävööri. Joon sas liine baro khangarisko saala, kai joon rikkade doola grävööri. Mari tšertas lako phenjaha saare ȟaabe ta vaure saaki fäärdime ta džeene ta tšaave handide tavli ta skammi arre aro saala. Ka duova grävööresko diivesko sarra aulo, aro Romanivanhukset törmäävät arjessa syrjintään Kiljavan Kotorannassa pidettiin toukokuussa Suomen romaniyhdistyksen järjestämä vanhusten leiri. Leirin ohjaajat Riitta Wallenius ja Tiina Pirttilahti kyselivät vanhuksilta, millaista syrjintää he kokevat arkipäivässään. Tässä heidän kertomaansa. khangaresko hoffos byrjydiilo te aaven buut kaale ta gaaje. Kaarlo pappos sas buut rikkime džeeno. Tšekkes naa sas ilaka laave lesta. Komuja aune arre, joon biine kaali ta rakkade hukkares vaurensa ta doolesko paalal saare byrjyde te staaven aro gruopaphuuv. It tiija, ka joon staavide, joon džambide ȟukkares deulosko džiili. Aro gruopa džambide panna dui deulikaane džiili ta raȟȟal rakkadas singliboskorakkiba ta doolesko paalal drabade saare luludjengo boodos. Doola sas hortto buut. Gruopako fanubosko paalal komuja džeene paalal aro khangareske tšeer te rikkaven minsibosko fanuba. Vaagos joon ȟaane ta doolesko paalal sas minsibosko juulako var. Doi sas buut deulikaane komuja, koonen rakkade Kurko Liinesta ta džambide rankanes deulosko džambibi. Aro fanuba sas niina buut deulikaanorakkiba, doori džambide buut rankane deulosko džambibi ta rakkade minsibonna muulo phuro džeenesta. Phurosko tsau, Allan rakkadas dotta tiijata ka lesko daad sas aahtas aro kurriba, sar buut doori sas aahtas faarlitiko tiiji, bi Deevel sas siiladas lesko daades mahkar kurribi. Tino kamjadas niina te džal naalal te rakkavel lesko papposta. Jou phenjas: Me kammaa te phennaa kutti laave mo papposta. Maan hin jakke buut rankane minsibi lesta. Pappos alti rakkadas rankanes ta sikadas mange sar mote te džiiven. Jou phenjas alti, te douva hin hortto kaalo, koon hajula te džiives kaaalensa ta gaajensa ta sakko komunis hin sonakoveera, ma tšekkar dik teelal vauro komunis. Me kammaa te staavaa lesko drom, so jou sikadas mange. Marisko jakha sas svaalja, joi dikjas lako tšaavesko praal ta phenjas ȟukkares: Paarkiba mo tšau. Minsibosko fanuba sas rankano ta juulavitiko. Komuja hajude te lengo maȟkarjatta sas muulo baro džeeno, fiino phuro. Tuula Åkerlund Baramisos tiljula aro vauro Romano Boodos 3/2014 patros. Romanivanhuksilta kysyttäessä syrjintää on arjessa monenmoista, mutta päällimmäisenä on sosiaaliviraston välillä hyvinkin räikeä kohtelu. Asiakkaan tarvetta saada apua vähätellään ja usein puhutaan niin vaikeaa virastokieltä, että siitä ei saa mitään selvää. Myös kotihoitoasiakkaat kokevat syrjintää. Eräs vanhus kertoi, miten kotihoitajat puhuvat etteivät mustalaiset apua tarvitse. Epäasiallista kohtelua on sekin, että toistuvasti laitetaan mieshoitaja romaninaiselle, vaikka tästä on sanottu että se ei käy. Kotihoidon paine saada kaikki asiakkaat hoidettua aiheuttaa sitten ärtymystä, ja jos työntekijä on valmiiksi asenteellinen, paine purkautuu helposti romaniasiakkaan kotona. Räikeä syrjintä laitettava aina tutkintaan Myös palvelutaloissa asuvat vanhukset kokevat aika-ajoin syrjintää joko henkilökunnan taholta tai muiden asukkaiden johdosta. Selkeää syrjintää on, ettei vanhus pääse lääkäriin, vaikka pyytää. Eräs vanhus kertoi hoitajan sanoneen hänelle, että et sinä lääkäriä tarvii, sulla on lääkkeet. Yksi vanhus kertoi, miten hänen olisi pitänyt maksaa silmälasit ennen kuin oli lasit saanut. Vielä aurinko nousee 10. osa Jatkoa viime Romano Boodos 1/2014 lehdestä. Marin Kaarlo isä oli kuollut kaksi viikkoa sitten. Mari lähti perheensä kanssa valmistamaan isänsä hautajaisia. He olivat varanneet ison seurakuntasalin, jossa hautajaiset pidettiin. Mari valmisti sisariensa kanssa kaikki tarjottavat valmiiksi ja miehet ja pojat kantoivat pöydät ja tuolit sisälle saliin. Kun hautajaispäivän aamu valkeni, kirkon pihalle alkoi tulla paljon väkeä, romaneita ja pääväestöä. Kaarlo vaari oli hyvin pidetty mies. Kenelläkään ei ollut pahaa sanaa hänestä. Väki tuli sisälle, he joivat kahvia ja keskustelivat hetken keskenään ja sitten kaikki alkoivat kävellä hautajaismaalle. Samaan aikaan, kun he kävelivät, he lauloivat hiljaa hautajaisvirttä. Haudalla laulettiin vielä kaksi virttä ja pappi piti siunauspuheen, sen jälkeen luettiin kukkatervehdykset. Niitä oli todella paljon. Hautaustilaisuuden jälkeen väki palasi seurakuntaan viettämään muistojuhlaa. Ensin syötiin ja sen jälkeen oli muistojuhlan vuoro. Tilaisuudessa käytettiin monia hengellisiä puheenvuoroja, laulettiin kauniita taivaslauluja ja kerrottiin muistoja edesmenneestä vanhuksesta. Vanhuksen poika, Allan, kertoi siitä ajasta, kun hänen isänsä oli ollut vuosien ajan sodassa ja miten paljon siellä oli ollut vaarallisia tilanteita. Mutta Jumala oli varjellut hänen isäänsä taistelujen keskellä. Tino halusi myös mennä puhumaan vaaristaan. Hän sanoi: Minä haluan sanoa muutaman Asiaa tiedusteltuaan hän sai kuulla myyjältä, ettei mustalaisilla ole rahaa. Toista vanhusta ei palveltu silmälasiliikkeessä lainkaan. Räikeimmät syrjintäjutut ja selkeät rasismitapaukset johtavat tietysti tutkintaan. Onneksi meillä on ihmisoikeusliitto ja vähemmistövaltuutettu, jotka sanan vaaristani. Minulla on tosi paljon kauniita muistoja hänestä. Vaari puhui aina kauniisti ja neuvoi miten pitää elää. Hän sanoi, että se on oikea romani, joka osaa elää romanien ja pääväestön kanssa ja jokainen ihminen on kullan arvoinen, älä koskaan aliarvioi toista ihmistä. Minä haluan kulkea hänen viitoittamallaan tiellä. Marin silmissä oli kyyneleitä, hän katsoi poikaansa ja sanoi hiljaa: Kiitos poikani. Muistotilaisuus oli kaunis ja juhlava. Ihmiset ymmärsivät, että heidän keskuudestaan oli poistunut suurmies, viisas vanhus. Tuula Åkerlund Tarina jatkuu seuraavassa Romano Boodos 3/2014 lehdessä. ajavat romanien asiaa. Jo pelkkä lause siitä, että asia siirtyy ihmisoikeusliitolle käsiteltäväksi, saattaa avata solmuja. Asia voidaan selvittää ilman jatkotutkimuksia ja näin saada vanhukselle oikeutta. Riitta Wallenius ja Tiina Pirttilahti Vähemmistövaltuutettu selvitti romanien kokemaa syrjintää Romanien kokemasta syrjinnästä on tähän asti ollut tarjolla vain näppituntumaa. Monet romanit ovat toki kokemuspohjaisesti tienneet, että syrjintää esiintyy paljon. Nyt on ensikertaa tarjolla tutkimukseen perustuvaa tietoa romanien kokeman syrjinnän määrästä. Vähemmistövaltuutettu haastatteli selvitystä varten 249 romania. Huhtikuussa 2014 julkaistun Erilaisena arjessa -raportin mukaan lähes 70 prosenttia romaneista kertoo kokeneensa syrjintää jollakin elämänalueella viimeisen vuoden aikana. Isossa osassa syrjintäkokemuksia on kyse arkielämän tilanteista, kuten kaupassa tai huoltoasemalla asioinnista. Selvitystä varten haastatelluista romaneista monet kertovat kokevansa nöyryyttävänä sen, että kaupan myyjä tai vartija seuraa heitä kaupassa. Tehostetun valvonnan kohdistaminen kaupassa asioivaan romaniin siitä syystä, että hän on romani, on lainvastaista. Vähemmistövaltuutettu haluaa lisätä yhteistyötä romanien ja kauppiaiden keskinäisen luottamuksen parantamiseksi. Muutoksen aikaansaamiseksi on etsittävä ratkaisuja myös muilla tavoin kuin syrjinnän vastaisen lainsäädännön keinoin. Yhteistyössä on tavoiteltava molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Työelämässä syrjitään Haastatelluista noin 54 prosenttia on kokenut syrjintää työnhaussa viimeisen viiden vuoden aikana. Heistä yhteensä 87 prosenttia ei ilmoittanut kokemaansa syrjintää kenellekään. Ne harvat, jotka ilmoituksen tekivät, ilmoittivat asiasta muualle kuin paikallisen aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisille, vaikka yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon valvonta työelämässä on nimenomaan aluehallintovirastojen tehtävä. Romanien työelämässä kokemasta syrjinnästä ilmoitta- mista on pyrittävä lisäämään aktiivisesti. Romanien on itse oltava aloitteellisia ja tehtävä kokemastaan työsyrjinnästä ilmoitus poliisille tai aluehallintovirastoon. Viranomaistoimijoilta edellytetään, että he käsittelevät kantelut tavalla, joka on omiaan herättämään luottamusta asiakaskunnassa. Romanien työmarkkina-aseman parantumista vaikeuttaa ennakkoluulojen ja syrjinnän lisäksi heidän pääväestöä heikompi koulutustasonsa. Lisäksi romanivaatetus asettaa omat haasteensa työelämään. Monimuotoisempaa työpukeutumista pitää edistää yhteistyössä työnantajien kanssa, mutta samalla romaniyhteisössä on käytävä yhteisön sisäistä keskustelua romanivaatetuksen ja työelämän yhteensovittamisesta. Yksi käsittelyyn nostettavista kysymyksistä kuuluu, onko romanivaatetus tärkeämpi kuin työllistyminen? Mikä on romaniyhteisön linja tässä asiassa? Asumisessa paljon ongelmia Melkein puolet romaneista, jotka ovat yrittäneet vuokrata tai ostaa asunnon, on kokenut syrjintää. Romanit ilmoittavat kunnan tai kaupungin vuokraasuntojen tarjonnassa kokemastaan syrjinnästä useammin kuin yksityisillä asuntomarkkinoilla sattuneista tapauksista. Useimmiten ilmoitus tehdään vähemmistövaltuutetulle. Monilla romaneilla näyttää haastattelujen perusteella olevan käsitys, ettei etnisen syrjinnän kielto koske asunnonvuokrausyrityksiä ja yksityisiä vuokranantajia. Näin ei kuitenkaan ole. Asunnonhakijaa ei saa sulkea asukasvalinnan ulkopuolelle syrjivin perustein, sillä yhdenvertaisuuslaki koskee viranomaisten lisäksi yritystoimintaa ja yksityishenkilöiden harjoittamaa sijoitusasunnon vuokraamista. Kaikkia huonoja kokemuksia asunnonvuokrauksessa ei voi kuitenkaan pitää yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä etnisenä syrjintänä. Joissakin tapauksissa vuokra-asunnon saamisen ongelmat johtuvat hakijan aikaisemmasta asumishistoriasta, taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista sekä yleisesti vaikeasta vuokra-asuntotilanteesta. Tällöin on tärkeää, että hakija panostaa hyvän asuntohakemuksen tekemiseen ja muistaa pitää hakemuksen voimassa. Tilanteen mukaan kannattaa KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN KERTOMUS 2012 VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN Erilaisena arjessa Selvitys romanien syrjintäkokemuksista Julkaisusarja 15 lisäksi tehdä yhteistyötä muun muassa kunnan sosiaalityöntekijän, lastensuojelun ja velkaneuvonnan kanssa. Esimerkiksi lasten koulunkäynnin estyminen asunnottomuuden vuoksi on lastensuojelukysymys. Joskus myös joidenkin romanien noudattamat asumislupaja väistämiskäytänteet rajoittavat toisten romanien asumista ja aiheuttavat yllättäviä muuttoja. Asumislupa ja väistäminen loukkaavat yksilönoikeuksia, sillä Suomen perustuslaki takaa jokaiselle vapauden liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Lisäksi käytännöt estävät romanilasten koulunkäyntiä, vaikeuttavat nuorten ja aikuisten opiskelua ja työskentelymahdollisuuksia ja aiheuttavat asunnottomuutta sekä syrjäytymistä. Keskustelua näistä tavoista luopumiseksi on syytä ylläpitää romaniyhteisössä kunnes ne ovat jääneet historiaan. Sovittelumenettely voisi tarjota uuden, kehittämisen arvoisen mahdollisuuden romanien välisten ristiriitojen selvittämiseen. Maamme sovittelutoimistojen maksuttomat palvelut ovat kaikkien käytettävissä ja sovittelun toimivuudesta on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi maahanmuuttajien parissa. Syrjinnästä ilmoittaminen kannattaa aina Usein on vaikeaa näyttää toteen, että etnistä syrjintää on todella tapahtunut. Tästä huolimatta vähemmistövaltuutettu kannustaa ilmoittamaan kokemuksista, sillä valtuutettu myös ohjaa ja antaa neuvoja oman asumisasian edistämiseksi. Vaikka tapausta ei voisi osoittaa syrjinnäksi, jää ilmoituksesta tieto vähemmistövaltuutetulle. Yhteydenottojen perusteella valtuutettu kokoaa yhteenvetoja ja käyttää niitä esimerkiksi viranomaisten välisessä yhteistyössä kiinnittääkseen huomiota romanien asemaan ja edistääkseen heidän oikeuksiaan. Kannattaa siis tehdä ilmoitus, sillä yksittäisten tapausten lisäksi vähemmistövaltuutettu työskentelee myös pitkällä tähtäimellä. Selvitys kokonaisuudessaan: KIRJOITTAJA: ylitarkastaja Pirjo Kruskopf ja ylitarkastaja Mikko Joronen, vähemmistövaltuutetun toimisto

4 6 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Syrjintää ei sovi sietää! Romanit ovat tottuneet jo pitkään kokemaan syrjintää asuntoasioissa sekä kaupoissa ja ravintolassa. Lisäksi romanit kohtaavat syrjintää työnhaussa. Hyvin harva kertoo kohtaamastaan syrjinnästä eteenpäin. Eri elämäntilanteissa vastaan tuleva syrjintä on romanien arkipäivän todellisuutta, jonka kanssa on jo totuttu elämään. Aina romanit eivät itse tunnista heihin kohdistunutta syrjintää, ja turhan harvoin havahdutaan siihen, että kaikenlaiseen syrjintään voi ja pitää aina puuttua. Syrjintä syö itsetuntoa ja sen kanssa on kaksin verroin vaikeampi suunnitella ja rakentaa tulevaisuutta. VOTS: Syrjinnän tunnistamiseen tarjolla koulutusta Ihmisoikeusliitto on pitkään tehnyt työtä romanien perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi yhteistyössä romanijärjestöjen kanssa. Vuonna 2012 alkaneen, Raha-automaattiyhdistyksen tuella toimivan Yhteisö voimavaraksi -hankkeen tavoitteena on, että romanit tietävät nykyistä paremmin perus- ja ihmisoikeutensa, tunnistavat sekä yhteisön ulkopuolelta että sisältä tulevan syrjinnän ja osaavat toimia kohdatessaan syrjintää. Romaniyhteisön ja -järjestöjen tuki on tärkeää syrjinnän vastaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ihmisoikeusliitto kouluttaa järjestöjä ihmisoikeuksista ja syrjinnästä ja vahvistaa järjestöjen omaa osaamista syrjinnän uhrien tukemiseksi. Koulutuksia on tähän mennessä järjestetty Helsingissä, Ou- lussa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa. Koulutukseen jo osallistuneet romanijärjestöt ja romanit ovat pitäneet sitä tarpeellisena ja hyödyllisenä. Palautteessa koulutusten osallistujat ovat kertoneet saaneensa koulutuksista apua syrjintätapausten eteenpäin viemiseen: Hyvä päivä! Lisää samanlaista koulutusta. Hienoa työtä teette ja toivonkin teille hyviä koulutuspäiviä jatkoonkin. Jatkakaa hyvää työtä. Syrjinnästä on syytä puhua rikoksena Syrjintää on, kun ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti sillä perusteella, että he ovat esimerkiksi romaneja. Syrjivää kohtelua on esimerkiksi se, että huoltoasemalla romanit ovat ainoita asiakkaita, joiden on maksettava tankkaus etukäteen tai romaneilta vaaditaan suurempi vuokraennakko kuin muilta asukkailta. Lain mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän iästään, etnisestä alkuperästään ja sukupuolestaan. Esimerkiksi romanitausta tai -vaatetus eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada työpaikka tai asunto. Syrjintä on rikos, josta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä ja häirintä. Myös syrjivän ohjeen tai käskyn antaminen on kiellettyä. Esimerkiksi ravintolapäällikkö ei saa kieltää työntekijöitään päästämästä romaneja ravintolaan. Tutkimus paljastaa romanien syrjinnän yleisyyden Vähemmistövaltuutetun toimisto selvitti Suomen romanien kokemaa syrjintää haastattelemalla lähes 250 romania ympäri Suomea. Huhtikuussa 2014 julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin sekä valtaväestön taholta koettua syrjintää että romanien sisäistä, aikaisemmin vähemmälle huomiolle jäänyttä syrjintää. Selvityksen mukaan romanit kokevat runsaasti syrjintää kaikilla elämänalueilla lähes 70 prosenttia haastatelluista romaneista oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana. Selvityksessä nousi esiin myös joitakin romanikulttuurin sisäisiä käytäntöjä, joiden noudattamisen tai noudattamatta jättämisen voidaan katsoa olevan syrjintää. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan lähes neljäkymmentä prosenttia vastaajista on viimeisen vuoden aikana noudattanut tai kohdannut sellaisia romanikulttuurin tapoja, joista on aiheutunut haittaa joko itselle tai perheelle. Omien syrjimisestäkin voitava puhua Enemmistö vastaajista nimesi myös yhden tai useamman tavan tai asian romanikulttuurissa, jonka haluaisi muuttaa. Muutosta toivottiin erityisesti romanivaatetukseen, vuoropuhelun lisäämiseen ja kostonkierteen poistamiseen. Romaniyhteisön sisäisistä asioista romanit eivät aiemmin ole avoimesti puhuneet, koska ne ovat koskeneet vain romaneja. Kun yhteisöllä on ollut turvana ja tukena vain toisensa, yhteisön sisäiset asiat ovat olleet koskemattomia ja sanattomia sopimuksia, joilla on ajateltu olevan yhteisön hyväksyntä. Tämän päivän maailma on kuitenkin muuttunut. Yhteiskunnan muutokset, romanikulttuurin murros ja halu kuulua yhteiskuntaan toimia sen piirissä ovat herättäneet myös romaneissa halun tarkastella omaa kulttuuria eri näkökulmista. Neuvova puhelin syrjintää kohdanneille romaneille Syrjintätapausten selvittäminen alkaa aina siitä, kun syrjitty itse alkaa viedä asiaansa eteenpäin. Ilmoituksen tekeminen on siksi keskeisen tärkeää. Asian käsittely eri viranomaisissa voi olla hidastakin, mutta asia etenee vain, jos syrjitty itse ilmoittaa tapauksesta. Samalla annetaan viesti kaikille, että syrjintää ei tarvitse sietää. Ihmisoikeusliiton romanihankkeen neuvova puhelin auttaa syrjintää kokeneita romaneja. Neuvovaan puhelimeen voi soittaa, jos kokee tulleensa syrjityksi, eikä tiedä, miten toimia. Ihmisoikeusliitto voi auttaa miettimään, millaisesta tapauksesta on kyse ja selvittää erilaisia mahdollisuuksia viedä tapausta eteenpäin. Soittoihin pyritään vastaamaan maanantaista torstaisin kello numerossa Soittaa voi myös nimettömänä. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä asioita viedä eteenpäin ilman suostumustasi. Päivi Majaniemi ja Rikhard Lumberg Syrjintäkokemuksista keskusteltiin Savonlinnan romanitapaamisessa. Neuvoja syrjinnän uhrille Jos kohtaat syrjintää, on tärkeää, ettet jää asian kanssa yksin. l Otat yhteyttä tahoon, jolta saat neuvontaa ja tukea viedä asiaasi eteenpäin. Ihmisoikeusliiton neuvontapuhelin vastaa numerosta l Syrjintä on rikos. Syrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen poliisiasemalla. l Työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä voi ilmoittaa työsuojeluviranomaisille. Lisäksi työsyrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. l Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Syrjintätapauksissa ja muissa kysymyksissä voi soittaa vähemmistövaltuutetun toimiston asiakaspalveluun. Vähemmistövaltuutettu ei valvo syrjintää työelämässä. l Syrjintälautakuntaan voi tehdä kirjallisen valituksen etnisestä syrjinnästä muualla kuin työelämässä. Lisätietoja fi/neuvonta/ Seitsemän vuotta yhdenvertaisuuden hankkeita Eri ministeriöiden ja syrjinnän vaarassa olevia ryhmiä edustavien kattojärjestöjen ja neuvottelukuntien yhteisen YES-hankkeen (Yhdenvertaisuus Etusijalle) päämääränä on ollut katkaista syvään juurtuneita ennakkoluuloja. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa jokaisen romanin tasavertaisia mahdollisuuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Laajasti yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä edistävä seitsemänvuotinen YES-hanke käynnistyi Koko suurhankkeen yleistavoitteeksi asetettiin kasvattaa tietoisuutta ja valmiuksia yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden toteutumiseksi. Lisäksi tavoitteena oli edistää monimuotoisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa. Tavoitteeseen on seitsemänä vuonna pyritty monin erilaisin toimin. Koulutusta järjestöilleja verkostoitumista YES1-hankkeessa toteutettiin järjestöjen koulutusohjelma, jonka aikana kymmenen eri vähemmistöjärjestöä sai tietoa ja osaamista syrjinnän vastaisesta työstä sekä hankehallinnosta. Koulutukseen osallistui myös yksi romanijärjestö. Samana vuonna Turussa rakennettiin järjestöjen yhteistyöverkosto, jossa olivat aktiivisina toimijoina myös paikalliset romanijärjestöt, esimerkiksi Kromana ry. Verkosto toteutti muun muassa bussikampanjan, jossa myös romanilapset pääsivät esittelemään tulevaisuuden haaveitaan ja toiveammattejaan. Verkosto oli myös mukana erilaisissa tapahtumissa, mm. esittelemässä romanipukuja ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Yksi tärkeimmistä tuloksista oli kirja Elämän palasia - ihmisten kokemuksia matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea, jossa eri taustoista tulevat ihmiset kertoivat oman tarinansa. VOTS: Erityisluokkasiirtojen tutkintaa ja yhdenvertaisuuskampanjoita YES2-hankkeen aikana toteutettiin selvitys erityisluokkasiirtojen yhdenvertaisuusvaikutuksista Erityisluokka elämänkulussa. Sen keskeinen painopiste oli romanilasten ja -nuorten tilanne. Tavoitteena oli selvittää, tehdäänkö siirrot perustellusti vai vaikuttaako lapsen etninen tausta erityisluokalle siirtoon. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä ovat erityisopetustaustan vaikutukset oppilaiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Selvitys löytyy sähköisenä -sivustolta. Romanien yhdenvertaisuus on ollut koko YES-hankkeen aikana mukana yleisemmissä yhdenvertaisuutta käsittelevissä kokonaisuuksissa yhtenä aiheena. Esimerkiksi Puolustusvoimat on koko YES-hankkeen ajan toteuttanut erilaisia yhdenvertaisuuskampanjoita ja romanitaustaisten varusmiesten näkökulmaa on pidetty näissä esillä. Samoin työelämän puolella on toteutettu erilaisia TE-hallinnon viranomaisten koulutuksia ja niissä romanit on aina nostettu esiin yhtenä tärkeänä syrjinnälle alttiina ryhmänä. Neuvontapisteitä syrjinnän uhreille ja mediakampanjointia YES3-hankkeen aikana romanien yhdenvertaisuutta edistettiin juuri edellä mainitulla tavalla osana laajempia hankekokonaisuuksia. Esimerkiksi paikallisten ja alueellisten neuvontapisteiden perustaminen syrjinnän uhreille toi myös romaneille tärkeitä lisä- palveluita, joskin niiden olemassaolosta tiedetään huonosti. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa neuvontaa ja tukea, jos epäilee tulleensa syrjityksi. YES4-hanke oli hyvin merkittävä romanien yhdenvertaisuuden edistämisessä. Sen aikana toteutettiin Meijän Puolue -räp-kampanja, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua romaneihin kohdistuvista stereotypioista. Tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti ja kampanja saavutti TV:n, radion ja sosiaalisen median kautta noin 3 miljoonaa suomalaista. Edelleen kampanjan musiikkia kuunnellaan ja kommentoidaan Youtube:ssa ja kampanjan pohjalta perustettu GG Caravan -bändin musiikkia soitetaan radiossa. Kampanja herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Romanijärjestöille toteutettiin samana vuonna koulutusohjelma hankeosaamisesta. Tarkoitus oli tukea romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa antamalla järjestöille voimavaroja toteuttaa ja hakea romanien yhdenvertaisuuteen liittyviä kehittämishankkeita. Kolmas merkittävä romaneita koskeva hankekokonaisuus oli selvitys Yhteiset kentät, jossa selvitettiin osallistumisen vähemmistötaustaisten lasten ja nuorten esteitä osallistua vapaa-ajan harrastuksiin. Romaninuorten kokemaa syrjintää ja muita esteitä tarkasteltiin erityisesti. Huolta koulutuksesta, asumisesta ja työllstymisestä YES5-hanke, jota toteutettiin vuonna 2012, nosti kolme romanien kannalta tärkeätä asiaa esiin: romanilasten ja -nuorten koulutuksen, romanien syrjinnän asumiseen liittyvissä palveluissa ja nuorten romanien työllistymisen. Hankkeen aikana valmistui Aito yhdenvertaisuus koulussa -opettajien koulutusmateriaali, jossa myös romanitaustaisen nuoren koulutarina nostettiin esiin ja koulutuksissa on opettajaopiskelijoiden kanssa keskusteltu siitä miten turvataan romanioppilaille yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet. Myös oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelun opas valmistui samaan aikaan. Siinä korostetaan romaninuortenkin yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja ammatinvalintaan. Tärkeä YES-hankkeen toimenpide on ollut fi -sivuston perustaminen. Se oli alkuvaiheessa verkkopohjainen oppimateriaali romanien historiasta ja nykypäivästä yläkouluikäisille nuorille. Se laajeni myöhemmin romaniasioiden portaaliksi, josta löytyy tietoa kattavasti eri elämänalueilta. Sivustoa on tarkoitus kehittää edelleen eri toimijoiden yhteistyönä. Yhdenvertaisuutta asumiseen ja välineitä mediavaikuttamiseen Romanien asumisen yhdenvertaisuudesta ilmestyi YES5- hankkeen alkaessa ympäristöministeriön selvitys ja sen pohjalta YES-hanke järjesti keskustelutilaisuuksia ja koulutusta asuntoviranomaisille ja romaneille. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja käytännön ongelmatilanteisiin. Yhtenä tuloksena oli romanitaustaisen asunnonhakijan esite Haetko vuokra-asuntoa? jossa on käytännön neuvoja ja yhteystietoja (www.yhdenvertaisuus.fi -> Kampanjat-> YESyhdenvertaisuus etusijalle -> Romanien asumisen yhdenvertaisuus). Keskustelutilaisuuksien rinnalla järjestettiin paikallisia keskusteluja romaniyhteisön sisällä ja niiden tarkoituksena oli avata keskustelua niin sanotuista muuttolupakäytännöstä ja väistämisvelvollisuudesta. Sosiaalisessa mediassa toteutettiin sosiaalisen median kampanja Asenne Meininki, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua romaninuorten työllistymisen esteistä ja esimerkiksi syrjinnästä työnhaussa. Kampanjalla haluttiin lisätä romani- ja maahanmuuttajanuorten työelämätietoutta. Kampanjamateriaalit löytyvät -sivustolta ja mediamateriaalit Youtubesta. Hankkeiden puitteissa romaninuoria on koulutettu mediavaikuttamiseen, jotta mediassa kuultava ääni monimuotoistuisi ja romanit itse alkaisivat määrittää mediassa käytävää keskustelua itseään koskevista asioista. Työ jatkuu verkostoissa YES-hanke päättyy viimeisiin osahankkeisiin. Niiden aikana toteutetaan romanien syrjintää käsittelevä kansainvälinen työpaja Helsingissä. Tarkoituksena on muistuttaa siitä, että romanien yhdenvertaisen yhteiskunnallisen aseman ehdoton edellytys on syrjimättömyys palveluissa ja muissa yhteiskunnan rakenteissa. Työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi kuitenkin jatkuu seitsemän hankevuoden varrella kartutetun osaamisen ja verkostojen kautta. KIRJOITTAJA: Katriina Nousiainen

5 8 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Mertsi Valerius valmentaa Gipsy Fighters-salibandyjoukkuetta ja kannustaa romaneja urheilemaan. Gipsy Fightersin pelaajat mailoineen ja pelitossuineen valmistautuvat Play-liigan otteluun Hunajamäyriä vastaan Helsingin Myllypuron Areena Centerissä. Edellisestä pelistä oli tullut reilu voitto alemmassa loppusarjassa. Gipsy Fightersin 13-miehinen joukkue saa ohjeita valmentajaltaan Mertsi Valeriukselta, joka myös itse pukee päälleen valkoisen pelipaidan. Ennen peliä käydään läpi joukkueiden muodostelmia hyökkäyksissä ja puolustuksessa. Sitä kauttahan peli lähtee kulkemaan. Jos kaverit säntäilevät joka suuntaan niin, ettei ole sovittuja kuvioita, ei voi pärjätä. Pitää olla oma muodostelma omassa päässä, että osaa puolustaa. Kaikki tietävät mitä tekevät ja hoitavat oman osansa parhaansa mukaan. Romanijoukkue Mertsi Valerius valmentaa romanien salibandyjoukkuetta. Peli on sisätiloissa pelattava mailapeli, joka rantautui Suomeen 1970-luvulla. Se on saanut vaikutteita jääkiekosta ja jääpallosta. Pelivälineinä ovat reiällinen muovipallo ja maila. Mertsi aloitti salibandyn pelaamisen 14-vuotiaana. Pallopelit alkoivat kuitenkin jo 7-vuotiaana jalkapallolla. Mertsi valmentaa romanijoukkuetta Salibandyura alkoi niin, että lähdin maalivahdiksi joukkueeseen. Sitä kautta ajoin itseni sisään ja pääsin pelaajaksi tekemään pisteitä ja pärjäsinkin ihan hyvin. Sb-Vantaan A-junnujen jälkeen lähdin pelaamaan miesten edustusjoukkueeseen kakkosdivisioonaan. Pelasin siellä kaksi vuotta ja sen jälkeen lopetin uran, koska se olisi vaatinut liikaa aikaa ja työtä. Olin pari vuotta pelaamatta, kunnes aloitin taas vanhan joukkueen kanssa. Kaksi vuotta sitten tuli tämä meidän romanijoukkue. Gipsy Fightersissa on pelaajia, jotka eivät olleet aikaisemmin koskeneetkaan mailaan. Moni pelaaja on viime vuodesta kehittynyt huimasti pelitaidoissa ja joukkueen jäsenenä. Pelissä on valmentaja, jota kuunnellaan ja jonka mukaan pelin yhteistä ja sovittua suunnitelmaa toteutetaan. Kun valmentaja sanoo jotain, niin sitä täytyy totella, eli peli opettaa kuuntelemaan auktoriteetteja. Minusta salibandy antaa nuorille hyvät lähdöt ja suunnan elämään. Pelikentillä ollaan tekemisissä myös valtaväestön kanssa ja sekin opettaa. Romanimiehet kiinnostuivat sählystä jo vuosia sitten. Kun aloitin pelaamisen 15 vuotta sitten, romanimiehet harrastivat jo salibandya kuntoilumielessä, mutta vaihtoivat sitten lentopalloon täällä pääkaupunkiseudulla. Mertsi kertoo kuulleensa, että myös Turussa on nykyisin salibandy-harrastusta ja että lentopallo on kovassa huudossa romaneilla. Romanit pelaavat keskenään, mutta ei ikinä suljeta pois sitä, että valtaväestöä tulee mukaan. Esimerkiksi seurakunnasta mukaan pelaamaan tuleville on aina avoimet ovet. Mitä enemmän on pelaajia, sitä parempi. Urheilu on urheilua Kyösti Schwartz perusti Gipsy Fightersin johon hän pyysi Mertsiä. Mertsi vetää salibandyä ja Kyösti kamppailulajeja, vapaaottelua, nyrkkeilyä ynnä muuta. Tällä hetkellä Kyösti opiskelee Keuruulla Iso Kirjaopistossa ja Mertsi harjoittaa salibandyjoukkuetta Diakonissalaitokselta saaduilla pelivuoroilla. Minusta on hauska tuoda esiin romanien pelaamista ja saada aikaan hämmennystä valtaväestön keskuudessa, kun on vastassa hyvin pelaava romanijoukkue. Salibandypelissä pukeudutaan joukkueiden asuihin, jotka ovat vieraita romaniperinteelle. Urheilu on urheilua ja siinä toimitaan omissa paikoissaan. Urheiluahan kulttuuri ei millään tavalla rajoita ja siellä saa pukeutua joukkueiden asuihin, kunhan osataan käyttäytyä. Eiväthän vanhat ihmiset yleensä tällaisiin paikkoihin tuppaannukaan ja jos tulevat, niin voi sanoa, että voisitteko lähteä poies päin. Naisetkaan eivät voi tulla katsomaan, mutta tietyn ikäiset miehet pystyvät. Viime vuonna oli parhaimmillaan 15 oman heimon nuorta ihmistä katsomassa näitä pelejä. Urheiluseuroihin ja nuorisotoimen järjestämiin urheiluharrastuksiin romanit osallistuvat harvoin. Ei romaneille erikseen järjestetä jotain päivää, jossa voisi tutustua eri lajeihin. Sellaisen pitäisi lähteä ihan meidän omasta piiristä, niin kuin Gipsy Fighters-yhdistys. Sen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kokeilla esimerkiksi nyrkkeilyä, ja jos huomaa, ettei tää ollut mun hommaa, voi yrittää vaikka vapaaottelua. Toissa vuonna Gipsy Fighters sai tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä, mutta tänä vuonna tukea ei saatu. Tavoitteena on kuitenkin jatkaa toimintaa ja parantaa lajien harrastajien olosuhteita. Meillä on tarkoitus myös auttaa. Jos joku haluaa hakea vaikka kamppailupuolen harrastusten pariin, niin Kyösti antaa alun ja järjestää heitä eri seuroihin. Mertsi itse viihtyy valmentajan osassa. Valmentaja pitää pelaajat koossa ja huutaa kentän laidalla, että istuhan penkille, jos näkee, että jollakin kiehuu liikaa. Vaikka oltaisiin 6-1 häviöllä, pakka on pidettävä kasassa, ettei se karkaa käsistä. Yritetään vähän säilyttää sitä ylpeyttäkin, ettei anneta kavereiden nöyryyttää. Kohtuus kaikessa Urheilu on hyvä harrastus, mutta kohtuus kaikessa, sanoo Mertsi Valerius. Urheilu on vienyt elämästäni liikaa aikaa. Koulukin kärsi välillä kun merkonomikoulun aikaan saattoi olla 13 kertaa viikossa treenit, eli pari kertaa päivässä. Pelasin silloin salibandya kolmessa joukkueessa, ja kahdessa joukkueessa jalkapalloa. Se oli vähän liikaa, mutta se veti puoleensa, koska siinä sai koko ajan uusia haasteita. Helposti jää kaikki muu pois, esimerkiksi seurakuntaelämä. Kun seurakuntaelämä ei tule rutiiniksi, vaan rutiiniksi tulee urheilu, ollaan väärillä raiteilla. Pitää miettiä, mikä on tärkeätä tässä elämässä. On tosi vaikeata lähteä muuttamaan elämäntapaa. Urheilu ei ikinä ole pahasta, mutta liika urheilu on, sanoo ikää ja järkeä saanut Mertsi. Paikka haussa työelämässä Mertsi Valerius aloitti keväällä markkinointiassistentin määräaikaisen työn Romano Missiossa. Tarkoitus on tuoda Romano Missiota esille mahdollisimman paljon esimerkiksi seurakunnissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös Romano Boodoksen myyntiä pyritään lisäämään. Mertsi kävi peruskoulun ja opiskeli sen jälkeen kauppiaiden kauppaoppilaitos Mercuriassa. Hän valmistui kaupalliseksi merkonomiksi vuonna Koulutusta vastaavaa työtä ei ole kuitenkaan löytynyt. Työn saanti on hankalaa, sillä aina pitäisi olla työkokemusta. Olen tietysti ollut myyjänä isäni Tino Valeriuksen firmassa ja tehnyt markkinointityötä, mutta autokauppa ei minua innosta. Etsin nyt uusia tuulia. Teksti ja kuvat Tuovi Putkonen Elämän eväsrasiaa täyttämässä Suomen romanien koulutustaso on viime vuosien aikana parantunut huomattavasti. Erityisesti aikuisten ammatillinen koulutus on kokemassa uutta heräämistä. Ura- ja työvalmennukselle on romanien keskuudessa vielä jonkin verran tarvetta, jotta vahvuuksien tunnistaminen ja eri koulutusvaihtoehtojen tutkiminen olisi helpompaa. Kouluttautumisen esimerkki vaikuttaa positiivisesti ja tieto uusista mahdollisuuksista leviää romanien keskuudessa. Uusista ammattialoista kiinnostuminen avaa mahdollisuuksia laajentuvalle romaniosaamiselle Suomessa. Teologian opiskelu on lisääntynyt viime vuosien aikana voimakkaasti romanien keskuudessa. Iso Kirja ry on helluntaiherätyksen kris tillinen kansanopisto, jossa voi opiskella teologiaa lähi-, monimuoto-, tai etäopiskelijana. Allan Allu Nyman ja Jasmin Helmi lähtivät Helsingistä koko perheen voimin opiskelemaan Keuruulle vuonna Porukan villit viikarit Terno (8.v.) ja Hemmi (3.v.) joutuivat myös uuden eteen aloittaessaan koulun ja päivähoidon vieraassa ympäristössä. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin. Sekä Jasmin, että Allan ovat opiskelleet Global Universityn BA -ohjelmassa sekä osallistuneet Ison Kirjan kolmivuotisen seurakuntatyö-tutkinnon linjalle. Viimeisin erikoistumisvuosi meni lähetyslinjalla työkalupakkia täyttäessä. Hengellisyyttä ja akateemista opiskelua yhdellä kertaa Iso kirja -opistossa on vuosien ajan totuttu näkemään uusia romanikasvoja miltei joka alkavalla lukukaudella. Etnisen taustan perusteella opiskelijoiden rekisteröiminen on kielletty, mutta nimien perusteella voisi arvioida, että romaneja on tänäkin keväänä ollut ammattiin tähtäävillä kursseilla yhteensä 15 innokasta opiskelijaa. Voi sanoa, että Keuruulla sijaitseva Iso Kirja -opiston romaniopiskelijoiden määrä on suhteellisesti laskien maamme suurimpia. Opiskelut meillä on koettu antoisiksi ehkä siitä syystä, että ne tarjoavat eväitä sekä henkilökohtaiseen elämään, että myös palveluun seurakunnassa sekä lähetystyössä. Monella on henkilökohtaisen uskon kautta koettu vahva elämänmuutos ja toiveena yhdistää ammattiosaaminen sekä sydämen halu palvella, arvioi opiston rehtori Pasi Parkkila. Jasmin Helmi kertoo, että he tunsivat perheenä voimakasta halua lähteä mukaan hengelliseen työhön oman panoksensa kautta. Päätös ei varmasti ollut helppo, mutta molempien ajatus oli, että nyt on aika lähteä liikkeelle hankkimaan lisävalmiuksia palveluksen tielle. Tämä on ollut aivan mahtavaa aikaa. Olemme kasvaneet isoina harppauksina ja tämä on ollut matka aikuisuuteen ja itsenäistymiseen perheenä. Omaisten ja ystävien turvaverkko on jäänyt Helsinkiin ja täällä olemme olleet tiiminä Herran kädellä, Jasmin jatkaa. Minäkin tunnen, että olemme oppineet täällä paljon uusia asioita akateemisten taitojen lisäksi. Olen oppinut elämään erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa ja se on ollut yksi tärkeimpiä opetuksia. Maailmankatsomukseni on avartanut ja olen löytänyt uusia työkaluja arvioidessani myös omia näkemyksiäni, kertoo Allan. Paljon uutta omaksuttavaa Kirjoita omista tai läheisesi kokemuksista Erirukous sairaudesta paranemisen puolesta auttamista vai väkivaltaa Oletko hakenut sairauteen apua esirukouksesta soittamalla tai kirjoittamalla rukouspyyntöjä tai osallistumalla rukoustapahtumiin? Onko apua hakenut joku läheisesi, mahdollisesti jo edesmennyt henkilö? Esirukoustoimintaan liittyy ongelmakohtia, joista on vähän tutkimustietoa. Tässä käytännöllisen teologian väitöstutkimuksessa haetaan aineistoa sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista. Tutkimusta ohjaavat professori Paavo Kettunen ja dosentti ki-suomen ällikällä. Etelässä tämä musiikin Helmi on ollut jo kauan tunnettu sielukkaasta laulannastaan, mutta nyt hän on saanut laittaa lahjansa uuteen käyttöön kokousmatkoilla ja eri tapahtumissa. Esiintymispyyntöjä satelee ja Jassin terapiaharrastus on saanut alan ammattilaisetkin heräämään heidän kuullessaan värikkäitä äänenavauksia Kaletonin luonnonkauniilla campusalueella. VOTS: Liikkeellä Jumalan aikataulussa Motivaatiota on matkan varrella kysytty useasti. Suurimpana on ollut tieto siitä, että he ovat lähteneet liikkeelle Jumalan aikataulussa. Kova työ on vaatinut myös virikkeiden kehittämistä, jotta opiskelu on taas maittanut. Vastapainoksi ja nollaukseksi olen käynyt monien Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. Kirjoita omista tai läheisesi sairauteen liittyvistä esirukouskokemuksista mennessä yliopiston e-lomakkeelle netissä osoitteessa: https://elomake. uef.fi/lomakkeet/8848/lomake.html Kirjoituksesi on luottamuksellinen ja tiedot tulevat vain tutkimuskäyttöön. Yhteistyöstä kiittäen, Martti Keinänen FL, TM, Itä-Suomen yliopisto Allan Nyman, Jasmin Helmi sekä Terno ja Hemmi lähtivät Keuruulle opintojen perään. Haastavimpana tässä ajanjaksossa kumpikin näkee opiskelun ja perheen ajan yhteensovittamisen. Pojat ovat villejä ja työtahti on ollut kova. Allanin organisointikyky on ollut yksi tärkeimmistä arjen pyörittämisen apuvälineistä. Suunnittelen asiat mielessäni ja sitten pystyn toteuttamaan ne käytännössä melko hyvin, Allan vastaa vahvuuksista kysyttäessä. Me omaksumme molemmat melko nopeasti uusia asioita. Minunkin vahvuutenani on selkeästi ollut muistini. Pystyn muistamaan kirjoittamani esseet miltei sanasta sanaan, Jasmin jatkaa. Myös Jasminin enkelimäinen lauluääni on lyönyt koko Kesopiskelijoiden ja opettajienkin tapaan harrastamassa lukkopainia ja vapaa-ottelua. Liikunnan parissa tyhjenee mieli mukavasti ja kunto pysyy hyvänä. Jassihan tykkää käydä tuolla puolustusvoimien ampumaradalla harrastamassa kovapanosammuntaa, Allu veistelee tuttu pilke silmäkulmassa. Nyt edessä on muutto takaisin etelään ja kauan kaivattu loma. Toiveena on huilata ja reissailla kesällä vanhan-ajan mustalaisten tyyliin. Myöhemmin tavoitteena olisi hankkia muutaman vuoden ajan kotimaan seurakuntatyöstä kokemusta sekä mahdollisesti hakeutua myös jatko-opintoihin. Tulevaisuudenhaaveista kysyttäessä sekä Jasmin, että Allan jännittävät, mitä taivaallisella työnantajalla on varattuna heidän perhettään varten. Yksi haaveista olisi voida kehittää seurakuntakeskus-tyyppinen kohtaamispaikka, missä yksilö voitaisiin kohdata kaikilla ihmiselämän eri osa-alueilla. Tähän tarvittaisiin hyvä tiimi ja paljon rukousta. Ovet heidän mielessään ovat avoinna ja he ovat valmiita toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa kotimaassa, mutta myös ulkomailla, jos käsky käy. Allun viestinä lukijoille on, että haaveile hetki siitä, missä tahdot olla viiden vuoden kuluttua. Sen jälkeen ala määrätietoisesti ja askel askeleelta tavoitella tuota haavetta. Kehitä itseäsi, se parantaa elämänlaatua, haluaa Jasmin vielä toivottaa lukijoille. Miriam Schwartz

6 10 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 7-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Naisten vuoro ( ): naisromanivankien kuntoutusja kehittämisprojekti. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden. Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun Palvelukortti ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 20 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) Lehden saaja Lähiosoite postitoimipaikka Lehden maksaja, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Romanit yksi Israelin kadonneista sukukunnista? Kyösti Roth on julkaissut romanien alkuperää koskevan tutkimuksensa internetissä. Hänen mukaansa Raamattu antaa selkeitä viitteitä Israelin kadonneista sukukunnista ja heidän kohtalostaan, jotka voidaan yhdistää romaneihin. Raamatun profetioiden mukaan Israelin sukukunnilla ei ole hajotuksessa ollessaan omaa maata ja he ovat lakanneet olemasta kansakunta ja heidät on hajotettu kaikkien kansojen sekaan. Vain kaksi heimoa on tunnetun maailman historian mukaan hajotettu kaikkien kansojen sekaan: juutalaiset ja romaniheimo. Hoosea 9:17: Minun jumalani on hylkäävä Efraimin koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään. Efraim oli 10 sukukunnan, pohjois-israelin johtaja. Suurin osa näistä sukukunnista on vielä kadoksissa. 5. Moos. 28:65: Vieraiden kansojen keskuudessa te ette koskaan löydä rauhaa, eikä teillä ole edes jalansijaa mihin voisitte pysähtyä levähtämään. Mikä heimo on elänyt kiertolaiselämää aina 1960 luvulle saakka Suomessa ja useassa maassa elää kierrellen vieläkin? Ainoastaan romanit. Myös nykypäivänä Itä-Euroopan monet romanit ovat pakotetut lähtemään liikkeelle muihin maihin heikkojen yhteiskunnallisten olosuhteiden vuoksi kotimaastaan. Kun Raamattu puhuu katoamisesta, hukkumisesta ja hävittämisestä Efraimin eli Pohjois-Israelin kohdalla, ei tarkoiteta sitä että he katoaisivat fyysisesti olemasta. Heidän alkuperäinen israelilainen identiteettinsä otettiin heiltä ajaksi pois. Jumala sai pakkosiirtolaisuudessa elävät Israelilaiset unohtamaan Hänet ja menettämään pappeutensa. Vähitellen he eivät enää opettaneet lapsilleen perintöään ja lopulta se unohtui kokonaan. Sen tähden ei ole ihme, että jotkin israelilaisille tyypilliset asiat ja juutalaisten ylläpitämät uskontoon ja kulttuuriin viittaavat tavat ovat romaneilta osittain kadoksissa, sekä koko heidän historiansa ennen vuotta Romano Missiolla myynnissä l Tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l Suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa l Onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa Kieli Intiasta, juuret muualta? Suomessa ei vielä 1970-luvulla romanien keskuuteen ollut yleisesti levinnyt käsitystä, että he olisivat intialaista sukujuurta. Tuolloin he pitivät itseään Israelin kadotettuna heimona. Kielitieteelliset tutkimukset eivät sinällään selitä romanien alkuperää. Viittaukset ulottuvat vain noin tuhannen vuoden päähän. Romanitutkimusta jo miltei neljäkymmentä vuotta tehnyt kulttuuriantropologi ja Helsingin yliopiston dosentti Anna-Maria Viljanen sanoo Tiede-lehden artikkelissa, että se, mitä kieltä ihmiset puhuvat, ei yksistään riitä ratkomaan sitä, mistä he ovat kotoisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kielellisiä yhtäläisyyksiä voidaan löytää Intiaan, ei se suinkaan tarkoita sitä että romanit olisivat alkuperältään intialaisia, tai että alkukoti olisi Intia. Intian suurin mustalaisheimo on Banjarat. Heitä on yli 5 ja puoli miljoonaa. Heidän alkuperänsä uskotaan yleisesti olevan juutalainen. Heidän oletetaan laskeutuvan suoraan osasta siitä juutalaisesta joukosta, joka pakeni Egyptistä. He tulivat Intiaan Egyptistä ja Persiasta. Perinteisesti romaniheimon alkuperän on ajateltu olevan Intiassa, josta he ovat lähteneet liikkeelle 1000-luvulla. Heidän historiaansa ei tunneta kaukaisemmilta ajoilta. Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden aikaan v. 732 ekr, Kuningas Ahasveroksen hallintokaudella Kuningas hallitsi 127 maakuntaa. Ester 1:1 Ahasveroksen aikana - sen Ahasveroksen, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa. 3:8 Ja Haaman sanoi Kuningas Ahasverokselle: On yksi kansa hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa, sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Esteristä tuli kuningatar joka esti ylimmän sijan ruhtinaista saaneen Haamanin teurastussuunnitelman, joka koski juutalaisia. Ester 8:9 Niin kutsuttiin kuninkaan kirjurit silloin... ja kirjoitettiin aivan niin kuin Mordokai käski, määräys juutalaisille...sataan kahteenkymmeneen seitsemään maakuntaan Intiasta Etiopiaan saakka kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella...myös juutalaisille heidän kirjoituksellaan ja kielellään. Joten jo Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden aikaan on Intiassa ollut Israelin sukukuntia, 2746 vuotta sitten. On täysin mahdollista myös, että efraimilaisia, eli pohjoisen kuningaskunnan romaneita, on tullut Intiaan, niin kuin juutalaisiakin. Kyösti Rothin internetsivut löytyvät osoitteesta: l Tartu käteeni: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa l Romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut Romano Mission lastensuojeluyksiköt Romano Missio ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä: 14-paikkainen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella ja 7-paikkainen Kotimäen pienryhmäkoti Sipoossa. Yksiköt toimivat kotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 0 21-vuotiaille lapsille. Molemmissa yksikössä on erikoistuttu romanilasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen. Sijoituspaikat soveltuvat erinomaisesti myös monikulttuuristen ja valtaväestön lasten kodeiksi. Molemmat yksiköt tarjoavat avohuollon tukitoimena viikonloppuhoitoa lapsille sekä lyhytaikaista tukiasumista perheille ja jälkihuoltoa itsenäistyville nuorille. Lasten- ja pienryhmäkotien hoito- ja kasvatustavoitteet noudattavat lastensuojelussa säädettyjä lakeja ja asetuksia. Lisäksi Romano Mission lastensuojelutyön tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellainen arvomaailma ja kasvun tuki, jonka avulla he voivat selviytyä romanina suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten kasvua tuetaan yksilöllisesti ja jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan mahdollisimman tasapainoinen arki ja elämänrytmi sekä turvalliset rajat. Perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Molemmat yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, jotta lapsen yksilölliset erityistarpeet osattaisiin ottaa huomioon. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mielekäs ja kiinnostava harrastus. Tämän lisäksi lasten kanssa osallistutaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, leireihin ja kerhotoimintaan sekä romanitapahtumiin ja seminaareihin. Romanilapsilla on mahdollisuus romanikielen ja -kulttuurin opetukseen molemmissa yksiköissä. Kotimäen pienryhmäkodissa käy viikoittain musiikkiterapeutti. Henkilökunnassa toimii romani- ja pääväestöön kuuluvia, työhönsä sitoutuneita ohjaajia, joilla on myös vuosien kokemus perheiden kanssa työskentelys- Toiminnanjohtajan palsta tä. Yksiköissä on erityistä asiantuntemusta muun muassa romanikulttuurista, psykiatriasta, perhe-, päihde- ja mielenterveystyöstä, liikunta- ja musiikkikasvatuksesta. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan esimerkiksi tyky-päivillä, säännöllisillä työpaikkapalavereilla, työnohjauksella, kehityskeskusteluilla ja liikuntaeduilla. Romano Missio tukee henkilökunnan kouluttautumista, huomioiden yksilöllisiä kehittämis-/kouluttautumistarpeita. Lyhyempien koulutusten lisäksi suurin osa ohjaajista on suorittanut lasten- ja nuorten erityisammattitutkinnon sekä vuoden kestäneen omaohjaajakoulutuksen. Paikkatilanteistamme ja palveluistamme voit kysyä Päiväkummun lastenkodista Hanna Pekonen, johtaja p Pidetään nuorista kiinni! Suomessa on puhuttu jo pitkään nuorten syrjäytymisestä. Ongelma on vakava. Stakesin uusimpien laskelmien ja arvioiden mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on Toinen arvio on, että määrä kasvaa noin tuhannella vuosittain - luvut eivät oikein ole suhteessa keskenään. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollossa olevien lasten sekä alle 24-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrät ovat kasvussa. Se kertoo syrjäytymisuhan ja syrjäytymisen määrän kasvusta. Puhetta on paljon, mutta todellisuudessa yhteisöämme vaivaa puuttumattomuuden kulttuuri. Jokainen hoitakoon itse omat ongelmansa. Olemme kadottaneet toinen toisistamme välittämisen. Sama välinpitämättömyys on tarttunut myös meihin romaneihin. Osa meidän nuoristamme on huolestuttavalla tavalla syrjäytynyt. He ovat väliinputoajia, eivät koe kuuluvansa pääväestöön eivätkä romanien yhteisöön. Monilla heistä on huume- ja päihdeongelmia. Liian moni on viime aikoina kuollut yliannostukseen. Romaniyhteisön tulisi omilla paikkakunnillaan kokoontua yhteen ja keskustella avoimesti nuorten ongelmista, uskallettava reilusti tunnustaa omat virheet, miksi olemme ajautuneet tähän tilaan ja yhdessä tulisi etsiä keinoja nuorten auttamiseksi. Tarvitaan välittämisen lisäksi selkeitä toimenpiteitä ja yhteisiä pelisääntöjä. Nuorten pahoinvointiin ja syrjäytymiseen on puututtava koko yhteisön voimalla. Syrjäytymiseen olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin, ennen sen räjähtämistä käsiin. On hyväksyttävä todellisuus, jossa eletään. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden kierre jatkuu. Se pitäisi saada katkeamaan. Mitä voimme tehdä? Tarvitsemme kantavan kasvatusverkoston. Siinä meitä jokaista tarvitaan, me voimme tukea lähiympäristöömme kuuluvia lapsia ja nuoria, osoittaa heille välittämistä ja rohkaista oikeaan suuntaan. Pienten lasten vanhemmille tulisi tarjota seikkaperäistä perhevalmennusta, neuvolan tuki on siinä tehtävässä erittäin tärkeää. On totta, että vähemmistöön kuuluvilla nuorilla on suurempi riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Vanhempien koulutustaso vaikuttaa nuoren valintoihin. Lapsemme oppivat meiltä joko hyvinvointia tai pahoinvointia. Lapsen elämä koostuu monista palasista, kun hän kiipeää ylös aikuisuuden tikapuita pitkin. Jäädessään oman onnensa nojaan lapsi tipahtaa tikapuilta. Monet lapset kokevat tänä päivänä syvää yksinäisyyttä, kärsimystä, hylkäämistä. Tällainen nuori alkaa tuhota itseään ja ympäristöään. Perusta hyvinvoinnille on säännöllisyys, riittävä uni ja tavallinen, Kotimäen Pienryhmäkodista Susan Ihanainen, vs. johtaja p Romano Mission keskustoimistolta Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja p turvallinen arkirytmi. Viime aikoina on nostettu esille lasten kokema yksinäisyys. Lapsilla on aikuisen ikävä. Yhdessä olo lapsen kanssa, aikuisen rakkaus ja tuki ovat erityisen tärkeitä asioita lapsen tasapainoiselle kasvulle. Jokaisella lapsella pitäisi aina olla saatavilla edes yksi luotettava, pysyvä aikuinen. Ratkaiseva hetki syrjäytymisuhan alla olevan nuoren kannalta on, kun pitäisi jatkaa peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Liian moni ei jatka kummassakaan. Yksikään nuori ei saa siinä tilanteessa olla yksin. Romaninuori tarvitsee erityistä tukea, että hän pyrkisi ammattiin, johon hänellä on edellytykset ja mielenkiintoa. Meillä ei ole varaa hukata nuoriamme. Voimaannutetaan nuoret kantamaan vastuuta itsestään. Aikuistumiseen ja itsenäistymiseen kuuluvat haasteet. Jos on oikeuksia, on oltava myös velvollisuudet. Mitä enemmän nuoren elämässä on suojaavia tekijöitä, sitä pienempi riski on syrjäytyä. Silloin hän myös oppii kyvyn selvitä haasteista. Saatetaan yhdessä lapsi paremmalle polulle!

7 12 ROMANO BOODOS 2/2014 ROMANO BOODOS 2/ Enemmän hyvää kuin huonoa Riihimäkeläinen Tino Nyman, 20, on rauhallisen ja lempeän oloinen nuori mies. Hän on valmistunut ammattiin, ja vaikka juuri nyt ei ole töitä, hänen arkeaan rytmittävät aktiiviset harrastukset. Tino valmistui kesäkuussa 2013 koneistajaksi Hyrian ammattioppilaitoksesta Riihimäen Sakonkadun yksiköstä. Ammattioppilaitoksessa opettajat arvostivat sitä, että Tino suoritti opintonsa loppuun. Hän sai stipendin opinnoistaan. Alaa vastaavaa työtä ei ole löytynyt, mutta joitakin muita sijaisuuksia on ollut. Tino ei kuitenkaan ole toimettomana, vaan hevosharrastus raviurheilun parissa pitää hänet arjen rytmissä tiiviisti kiinni. Hänen omistuksessaan ja valmennettavanaan on suomenhevonen Vieskerin Viikate. Pikku hiljaa hevonen on alkanut pärjätä ja saada sijoituksia. Se ei ole ollut itsestään selvää, vaan kovan työn tulos, Tino toteaa rauhallisesti. Aiemmassa omistuksessa hevosen kaikki lähdöt olivat hylkyjä liiallisen laukkaamisen vuoksi. Nyt laukka on vaihtunut tavoiteltuun nopeatempoiseen raviin. Ei kulu päivääkään, ettei Tino kävisi hevosensa luona. Joskus tallilla tulee käytyä jopa kolme kertaa päivässä. Kauniissa hämäläismaisemissa on ilo ajella hevosella eikä aika käy pitkäksi. Kilpailupäivinä alkaa sitten jännitys heti aamusta alkaen, Tino kertoo hymyillen. Apuna harrastuksessa on Tinon isä Hemmi eli Henkka Nyman. Tino asuu jo omillaan, mutta yhteisen harrastuksen myötää tapaa isäänsä päivittäin. Pienestä pitäen jääkiekkoilija Aiemmin Tino harrasti aktiivisesti jääkiekkoa Riihimäen Kiekko-Nikkareissa. Tämän lajin Tino aloitti jo kolmivuotiaana luistelukoulussa. Hän harrasti jääkiekkoa aktiivisesti 17 -vuotiaaksi asti. Harrastus vaati omistautumista, sillä treenejä oli noin viisi kertaa viikossa ja viikonloppuisin lisäksi pelireissuja ympäri Suomea. Kerran oli pelimatka jopa Tsekkeihin saakka. Siellä Kiekko-Nikkarit kahmaisivat voiton kotiin. Tino sai usein valmentajalta positiivista palautetta aktiivi- Tino on aina ollut liikkuva ja urheileva nuorukainen. suudestaan. Yksi kausi meni Riihimäen ja Hyvinkään yhdistelmäjoukkueessa Nikkari- Ahmoissa. Tino pääsi ikäluokkansa maajoukkueen kartoitusrinkiin, josta hän kuitenkin tippui. Eräs asiaan liittyvä henkilö sanoi Tinolle suoraan, että hän ei tippunut pelitaitojensa vuoksi, vaan siksi, että hän on romani. Tämä oli nuorukaiselle kova pala. Hän jatkoi tämän jälkeenkin pelaamista, mutta haaveissa ei ollut enää ammattipelaajan ura. Urheiluvuosiaan Tino ei kadu, vaan on niistä todella kiitollinen. Vuodet toivat sisältöä, tavoitetta sekä paljon sosiaalisia kontakteja elämään. Joukkueessa oppi, miten tärkeää on puhaltaa yhteen hiileen sekä ymmärsi terveellisten elämäntapojen merkityksen. On helppoa lähteä huonoille teille. Vaatii itsekuria jatkaa vuosia noin tiivistahtista harrastusta tai hankkia ammatti, mutta se kannattaa. Nykypäivän Suomessa on vaikea selviytyä ilman loppututkintoa, Tino toteaa ja haluaa rohkaista muita romaninuoria opintielle. Kodin perintönä opiskelun halu Vanhemmat olivat suurena apuna Tinon harrastuksessa antaen tukeaan, aikaansa ja rahaansa. Tino palaakin haastattelun aikana yhä uudelleen siihen, miten tärkeää on kotoa saatu malli eteenpäin menemiseen ja järkeviin elämäntapoihin. Tinon isä valmistui muutama vuosi sitten nuoriso- ja vapaaajan ohjaajaksi ja Tinon isoveli Benjam rakennusalalle. Henkalla on ollut pitkiä sijaisuuksia, vaikka välillä on ollut työttömyysjaksojakin. Myös Benjamilla on ollut töitä. Tinon äiti, Hanna Nyman, ahkeroi opinnoissaan niin, että valmistui kasvatustieteiden maisteriksi. Hänellä on riittänyt töitä opettajana, ja nyt syksyllä hän jatkaa opiskelua erityisopettajaksi. Syrjintä on jokaisen asennekysymys Työelämään pyrkiessään Tino on joskus saanut kokea syrjintää sen takia, että hän romani. Kerran oli puhelimessa jo sovittu työpaikasta ja palkasta. Kuullessaan Tinon nimen tarkemmin työnantaja kysyi suoraan, oliko Tino mustalainen. Tinon vastattua myöntävästi, työnantaja sanoi, ettei voi palkata mustalaista. Tällaisessa tunnelmissa mieliala väkisinkin laski. Tino koki hoitaneensa asiansa hyvin, oli suorittanut ammattitutkinnon, ja sitten etnisen taustan takia työpaikan ovi sulkeutui. Pääosin Tino on kokenut pärjäävänsä pääväestön kuuluvien kanssa erittäin hyvin. Teinivuosina suurin osa kavereista oli pääväestön edustajia. Yksittäisiin rasistisiin tapauksiin hän ei halua takertua. Tino mielestä on tärkeää kunnioittaa myös pääväestöä, jonka keskuudessa romanit asuvat. Pääväestössä löytyy rasistisuutta, mutta niin löytyy romaneistakin. Tino uskoo siihen, että loppujen lopuksi metsä vastaa niin, kuin sinne huudetaan. Luottavaisin mielin tulevaisuuteen Valmistumisen jälkeen Tinon ammattialalla on ollut paljon lomautuksia. Tällä hetkellä pääväestölläkin on vaikeuksia saada alalta töitä, saati sitten romanilla. Ajat ovat huonot työllisyystilanteen kannalta, mutta silti katson tulevaisuuteen useimmiten luottavaisin mielin. Ja olen tosiaankin saanut suhteessa pääväestöön kokea enemmän hyvää kuin huonoa. Toukokuussa Tino seurasi jääkiekon MM-kisoja ja Suomen menestystä niissä tiiviisti. Syksyllä hän aikoo jatkaa taas harrastelätkää hevosharrastuksen ohella. Toimettomana ei siis ole tarkoitus olla, ja toki toiveissa on löytää töitä. Kirjoittaja: Sanna Hedman

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

ERILAISENA ARJESSA SELVITYS ROMANIEN SYRJINTÄKOKEMUKSISTA

ERILAISENA ARJESSA SELVITYS ROMANIEN SYRJINTÄKOKEMUKSISTA VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU 2014 VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN TIIVISTELMÄ ERILAISENA ARJESSA SELVITYS ROMANIEN SYRJINTÄKOKEMUKSISTA SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Selvitys on syntynyt tarpeesta

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 2 ROMANO BOODOS 3/2014 ROMANO BOODOS 3/2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot