Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja"

Transkriptio

1 Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja Juha Niemelä, diplomi-insinööri Rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt Juha Lemström, arkkitehti Johtaja, Senaatti-kiinteistöt Jarek Kurnitski, tekniikan tohtori Johtava asiantuntija, Sitra 1 Yleiskuvaus hankkeesta ja ekotehokas rakennuttamisprosessi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimintaa pyritään helpottamaan ja tehostamaan keskittämällä kaikki pääkaupunkiseudun toiminnot uusiin toimitiloihin. Sijainnilla Helsingissä Viikin tiedepuistossa haetaan toiminnallisia ja tilallisia synergiaetuja myös alueella jo nyt olevien monien bioalan toimijoiden kanssa. Viikin tiedepuiston alueesta on näin kehittymässä maan laajin ja kansainvälisestikin merkittävä bio-, ympäristö- ja luonnonvaratieteiden tutkimus- ja asiantuntijakeskittymä. SYKE:n päätoimipaikaksi suunniteltava rakennus sisältää toimitilat noin 625 henkilölle sekä laboratoriotiloja. Talon tiloista n. 80 % on toimi- ja n. 20 % laboratoriotilaa. Laboratoriotilat käsittävät karkeasti jaoteltuna yleis- (bioala ja kemia) ja erikoislaboratorio-, olosuhde- ja tukitiloja. Senaatti-kiinteistöt tontin omistajana ja rakennuttajana sekä SYKE-talon käyttäjänä ovat yhdessä päättäneet toteuttaa tämän uudishankkeen ekotehokkaana pilottihankkeena, joka luo suuntaa ja toimintatapoja ekotehokkaalle suunnittelulle sekä rakentamiselle yleisemminkin toimistorakentamisen saralla. Hanke on nimetty Synergiataloksi. Sen laajuus on n brm 2 ja kustannusarvio n. 50 M. Tontin valinta tehtiin kesällä 2009, ja kaavailujen mukaan talo valmistuu syksyllä Suunnittelukilpailu, jossa oli vaativat ekotavoitteet, järjestettiin , ja kilpailun ratkaisu julistettiin Ekotehokkaaseen/vihreään rakennuttamisprosessiin sisältyvät laajasti käsitettynä seuraavat keskeiset asiat: tontin valinta (ekologisesti kestävä näkökulma) yhteiskäyttöisten tilojen määrittäminen alueella jo toimivien ja tulevien toimijoiden kanssa (rakennetaan mahdollisimman vähän ja suositaan synergiaa) työympäristön kehittämisselvitys (rakennetaan mahdollisimman vähän ja työympäristö on tehokas) ekotehokkuusnäkökulma suunnittelussa ja rakentamisessa kiinteistön ekologisesti kestävä käyttö. Jotta ekotehokkuus voidaan varmistaa rakentamisprosessissa alusta loppuun, tulee kaikkien em. ekotehokkaan rakennuttamisen keskeisten osa-alueiden olla kunnossa. Vihreään rakennuttamiseen kuuluu hankkeen alussa ympäristöselvityksen teko. Sen pohjalta on mahdollista määrittää ja täsmentää hankkeelle ekotehokkaat tavoitteet. Tässä tavoiteasetannassa voidaan käyttää ympäristöluokitusjärjestelmiä (esim. PromisE, LEED ja BREEAM). Tavoitteiden saavuttamisen seuranta tapahtuu suunnitteluvaiheessa laadittavan ympäristöselostuksen avulla vertaillaan tavoitteita ja ratkaisuja. Rakentamisvaiheen ja koko hankkeen ekologisten asioiden toteutuminen arvioidaan hankkeen valmistuttua loppuraportin avulla. Apukeinoina matkalla ekotehokkaaseen lopputulokseen toimivat myös esimerkiksi vihreät vuokrasopimukset (Green Lease) ja ympäristöohjelmat (esim. Green Office). Ekotehokkaassa rakennuttamisprosessissa on keskeistä aluksi valita polku, jonka avulla ko. hankkeessa asetetut tavoitteet arvioidaan parhaiten saavutettavan. Synergiatalon osalta järjestettiin hankkeen alussa laaja asiantuntijoiden ja keskeisten osapuolten ideariihi, jossa konsultin tekemän selvitystyön pohjalta arvioitiin eri toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Selvitystyön perusteella päädyttiin siihen, että Synergiatalon tavoitteiden osalta paras lopputulos saavutetaan järjestämällä kansainvälinen monialainen suunnittelukilpailu, jonka pohjalta voidaan parhaiten edetä kohti tavoiteltua lopputulosta. 2 Suunnittelukilpailu tavoitteiden ratkaisijana 2.1 Ekologiset tavoitteet Suunnittelukilpailun tavoitteeksi asetettiin löytää innovatiivinen kokonaisratkaisu rakennuksesta, joka on ekologisesti kestävä, toiminnallisesti innostava ja hyvä työympäristö, arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä ympäristökeskuksen imagoa vahvis- 51

2 tava ja joka on lisäksi toteuttamiskelpoinen sekä kustannustehokas pitkällä aikavälillä. Tavoite koettiin niin haastavaksi, että perinteisen arkkitehtikilpailun ei katsottu olevan riittävä, vaan päätettiin järjestää monialainen suunnittelukilpailu, jonka avulla voidaan hankkia uusin alan tietämys ekotehokkaan suunnittelun saralla. Kilpailuehdotuksia päätettiin arvioida toiminnallisuuden ja arkkitehtuurin lisäksi muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuden sekä hiilidioksidiominaisuuksien perusteella. Se edellytti suunnitteluratkaisujen viemistä tavanomaista suunnittelukilpailua pitemmälle. Kilpailijoiden tuli toimittaa erilaisten laskelmien lisäksi myös digitaalinen malli, jonka avulla kilpailun järjestäjä analysoi ehdotuksia. Teknisesti vaativista kilpailuehdotuksista tilaaja maksoi myös tavanomaista korkeamman kilpailupalkkion, Senaatti-kiinteistöt sekä SYKE toimivat Synergiatalon suunnittelukilpailun järjestäjinä, ja kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sekä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n kanssa (näistä järjestöistä oli myös edustajat arviointiryhmässä). Synergiatalon suunnittelukilpailusta julkaistiin hankintailmoitus HILMA:ssa suomeksi ja englanniksi ja ilmoituksessa kuvattiin keskeiset tavoitteet seuraavasti: Kilpailun tarkoituksena on löytää innovatiivinen, asetetut tavoitteet optimaalisesti täyttävä ja yhteen sovittava kokonaisratkaisu, joka on ekologisesti kestävä, energia- ja ekotehokas, vähintään passiivitalon vaatimukset täyttävä (kilpailuohjelmassa myöhemmin täsmennys: tavoite lähes nollaenergiarakennus -kriteerin saavuttaminen sovellettuna kohteeseen, hyödyntää paikallista uusiutuvaa energiaa, materiaalitehokas ja rakennuksen päämateriaalien elinkaarisia haitallisia ympäristövaikutuksia minivoiva) muodostaa toimivaa, tehokasta, työhyvinvointia edistävää, toiminnan luonteeseen sopivaa monenlaisia ja muuttuvia työskentelytapoja tukevaa työympäristöä on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen on kustannustehokas, kokonaistaloudellinen ja toteuttamiskelpoinen. Lisäksi mainittiin, että ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan energiatehokkuutta paikallista uusiutuvan energian tuotantoa materiaalitehokkuutta, rakennuksen päämateriaalien elinkaarisia ympäristövaikutuksia (kilpailutehtävä sisältää rakennuksen päämateriaalien määrien arvioinnin) rakennuksen ympäristöluokituksissa esitettyjen perusteiden täyttymistä siten, että päästään korkeimpiin ympäristöluokituksiin. Kilpailuohjelmavaiheessa ekologisia tavoitteita täsmennettiin seuraavasti: Ensisijainen tavoite ekologiseen kestävyyteen pyrittäessä on rakennuksen energiatehokkuus. Toiseksi tärkein tavoite on materiaalitehokkuus ja rakennuksen materiaalien ekologinen kestävyys. Sitä mitataan rakennusmateriaalien valmistuksen ja ylläpidon kasvihuonekaasupäästöillä 100 vuoden tarkastelujaksolla (hiilijalanjälki). Kilpailuehdotusten suunnittelussa tulee pyrkiä vähäiseen hiilijalanjälkeen rakennuksen päämateriaalien osalta. Kolmantena tavoitteena ekologiseen kestävyyteen pyrittäessä ovat paikalliset, uusiutuvat energiantuotantoratkaisut. Kilpailussa pyritään löytämään perinteisiä energiantuotantoratkaisuja (kaukolämpö, verkkosähkö) täydentäviä tai jopa korvaavia, paikallisia uusiutuviin energialähteisiin perustuvia vaihtoehtoisia lämmitys-, sähkötai jäähdytysenergian tuotantoratkaisuja. 2.2 Osallistujien valinta Hankintailmoituksessa kerrottiin, että kilpailuun kutsutaan 4 6 monialaista, hyvään ja innovatiiviseen yhteistyöhön kykenevää työryhmää ja että tarkoitus on antaa jatkosuunnittelun toimeksianto voittaneen ehdotuksen tekijöille. Hankintailmoituksessa mainittiin tarkasti suunnitteluryhmien ammatilliset pätevyysvaatimukset taloudelliset vähimmäisvaatimukset tekniset vähimmäisvaatimukset. Kilpailu herätti suurta kiinnostusta, ja kilpailuun osallistujaehdokkaaksi ilmoittautui kaiken kaikkiaan 30 työryhmää, joista 23 oli Suomesta ja seitsemän muualta Euroopasta. Vähimmäisvaatimusten täytyttyä käytettiin ammatillisten pätevyyksien osalta pisteytyksiä apuna valittaessa kilpailuun kutsuttavat 4 6 työryhmää. Kilpailun järjestäjien tekemän pisteytyksen pohjalta kilpailuun valittiin mukaan seuraavat arkkitehtitoimistot suunnitteluryhmineen: Arkkitehdit NRT Oy (Suomi), Arkkitehtitoimisto JKMM Oy (Suomi), Bucholz McEvoy Architects (Irlanti), Foster + Partners (Englanti), Helin & Co (Suomi) ja MDRDV (Hollanti). 2.3 Kilpailuehdotusten arviointi Kilpailun arvosteluperusteista puolet oli määrällisesti mitattavia ekologisen kestävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden asioita sekä puolet arkkitehtuurin ja käytettävyyden asioita. Arviointikriteerit oli jaettu neljään kategoriaan: 1. Ekologinen kestävyys energia- ja materiaalitehokkuudella mitattuna 52

3 2. Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu 3. Käytettävyys työympäristön laadulla ja toiminnallisuudella mitattuna 4. Toteuttamiskelpoisuus investointi- ja elinkaarikustannuksilla sekä teknisten ratkaisujen laadulla mitattuna. Ekologisen kestävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi Kaikissa kilpailutöissä oli sinänsä pyritty onnistuneesti hyvään energia- ja materiaalitehokkuuteen. Oli nähtävissä, että energia-, materiaali- ja kustannustehokkuuden asiat ovat olleet suunnittelussa alusta alkaen mukana, mikä oli myös kilpailun tarkoitus. Ekologisen kestävyyden laskenta oli ohjeistettu kilpailuohjelmassa. Tiimit suorittivat itse energiasimuloinnit ja laskelmat päärakenteiden materiaalimääristä sekä hiilijalanjäljestä ohjelman liitteiden kuvaamalla tavalla. Kilpailuehdotusten kustannusarviot arviointiryhmä teetti kaikille kilpailutöille. Lisäksi teetettiin joitakin energiasimulointien tarkistuslaskentoja, jotka osoittivat kilpailuehdotusten esittämät tiedot luotettaviksi. Laskelmien teettäminen onnistui nopeasti, koska kaikista kilpailutöistä oli käytettävissä tietomallit kilpailuohjelman vaatimana. Näin tuloksina arviointiryhmän käsissä olivat tarvittavat tiedot rakennus- ja energiakustannuksista sekä energiankäytön että päärakenteiden valmistuksen aiheuttamista päästöistä. Kaikki kilpailutyöt esittivät Suomen kylmään ilmastoon soveltuvia ratkaisuja, jotka olivat enimmäkseen myös taloudellisia. Käytetyt arvosteluperusteet eivät olleet rajoittaneet arkkitehtuuria, koska hyvinkin erilaiseen massoitteluun perustuvaa arkkitehtonista ilmaisua oli tarjolla. Kilpailuehdotuksista Valaistus ja Pastorale ovat teräsrunkoisia ja kaikki muut puurunkoisia. Teräsrunkoisista ehdotuksista Valaistuksessa on käytetty puurakenteisia välipohja- ja julkisivuelementtejä, Pastoralessa taas teräs-betoni-liittorakenteisia välipohjia ja teräskasettijulkisivuelementtejä. Puuja teräsrakenteiden runsaalla käytöllä saavutettiin etua materiaalitehokkuudessa. Laboratoriotiloissa käytettiin kuitenkin useimmiten betonirakenteita tilojen erikoisvaatimusten vuoksi. Kaukolämpöä käytettiin pääasiallisena lämmitysmuotona Solariksessa ja Valaistuksessa sekä myös merkittävissä määrin (40 %) Pastoralessa. Muut kilpailuehdotukset perustuivat lämpöpumppuihin, jolloin lämmityksen huipputeho otettiin kaukolämmöstä, paitsi kilpailutyössä sähköstä. Arviointiryhmä ei ottanut kantaa lämpöpumppujen käyttämisen tarkoituksenmukaisuuteen kaukolämpöalueella. Asiaa voidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaikissa kilpailuehdotuksissa hyödynnettiin vapaajäähdytystä porarei istä. Osassa ehdotuksia jatkuvasti jäähdytettyjen tilojen merkittävää lämpökuormaa oli unohdettu hyödyntää lämmityksessä. Kaikissa kilpailuehdotuksissa ilmastointi oli koneellinen, mitä muutamassa kilpailutyössä oli täydennetty lämpimän kauden atriumtilojen tai toimistohuoneiden luonnollisella ilmanvaihdolla. Aurinkokennot oli sijoitettu yleisimmin rakennusten katolle (jossa sähköenergian tuotto on tehokkaampaa), mutta muutamassa työssä myös julkisivuille, jolloin aurinkokennoja voitiin hyödyntää auringonsuojauksena ja myös katon vesieristeen lävistykset vältettiin. Kaikissa kilpailutöissä luonnonvaloa oli hyödynnetty enemmän tai vähemmän mallikkaasti ja auringonsuojaukset oli ratkaistu tehokkailla ulkopuolisilla auringonsuojilla. Ekologista kestävyyttä arvioitiin energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvuilla (taulukko 1). Energiatehokkuus laskettiin vuoden 2012 rakentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelun mukaisena energialukuna. Oheisessa taulukossa energiamuotojen kertoimilla (sähkölle 2,0 ja kaukolämmölle 0,7) lasketut kokonaisenergiankulutusta kuvaavat energialuvut on esitetty ensiksi MWh/a-yksiköissä kilpailuohjelmaa noudattavalle, nykyisten vähimmäisvaatimusten mukaiselle vertailu- ja suunnitteluratkaisulle, jossa on tavanomaiset kilpailuohjelman määrittämät energiantuottoratkaisut. Varsinaisen suunnitteluratkaisun energialuku on sen jälkeen esitetty MWh/a- ja kwh/(ohm 2,a) -yksiköissä, joista viimeinen on ohjelmaneliötä kohden eikä sisällä käyttäjäsähköä kilpailuohjelman esitystavan mukaisesti. Varsinaisen suunnitteluratkaisun energiankulutuksesta on laskettu 30 vuoden energiankäytön aiheuttamat CO 2 -ekv-päästöt seuraavaa 30 vuotta likimain kuvaavalla ominaispäästökertoimella 150 kgco 2 -ekv/mwh. Tämä ominaispäästökerroin on oletettu samaksi sähkölle ja kaukolämmölle. Seuraavassa on esitetty päärakenteiden hiilijalanjälki, joka koostuu rakennusmateriaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöjen ja mahdollisen materiaalien sitoman hiilidioksidin erotuksesta. Solaris on toiminut hiilinieluna, koska sen hiilidioksidin varasto on ollut suurempi kuin rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt. Taulukon viimeisellä rivillä on laskettu yhteen 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilidioksidipäästöt. Tämä tunnusluku toimii arviona kiinteistön 30 vuoden hiilijalanjäljestä, ja asettaa kilpailutyöt paremmuusjärjestykseen ekologisen kestävyyden osalta. Tulosten mukaan Apila nousi ykköseksi energiatehokkuudessa ja Solaris materiaalitehokkuudessa. Energiatehokkuuden tulokset ovat varsin tasaiset, Pastorale kuitenkin jäi hieman muista. Materiaalitehokkuudessa ja Pastorale ovat selvästi mui- 53

4 Taulukko 1. Kilpailutöiden laajuuden ja kustannusten sekä energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut, kolme parasta tulosta on esitetty lihavoituna. Kilpailutyö Solaris Valaistus Pikkukam Pastorale Apila Hyötyala, hym 2 (ohjelma-ala ohm 2 ) Huoneala, hum Bruttoala, brm Kustannusarvio, M 54,9 54,6 58,5 57,7 54,1 61,1 E-luku, vähimmäisvaatimusten mukainen vertailuratkaisu, MWh/a E-luku, suunnitteluratkaisu tavanomaisella energiantuotolla, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, kwh/(ohm 2,a) ilman käyttäjäsähköä v energiankäytön hiilidioksidipäästöt, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, kgco 2 -ekv/ ohm 2 30 v energiakäytön ja päärakenteiden hiilijalanjälki yhteensä, tco 2 -ekv ta heikompia. 30 vuoden kokonaispäästöjen tarkastelussa Apilan päästöt ovat pienimmät eli 6500 tonnia. Seuraavana tulevat Solaris ja Valaistus 7100 ja 7300 tonnilla. Pikkukampus jää asteikon puoliväliin 8500 tonnilla, ja kaksi viimeistä kilpailutyötä sekä Pastorale ovat muita selvästi heikompia ja ylittävät tonnin rajan. Kilpailutöiden ekologisen kestävyyden tuloksia verrattiin elinkaarikustannuksiin, koska jotkut kilpailuehdotukset edellyttävät mittavampia toimenpiteitä hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa rakentamiskustannuksiin. Siitä ääriesimerkkinä mainittakoon , jossa rakennuksen epäedullista muotoa (muita suurempi ulkovaipan ala) on kompensoitu muita selvästi paremmalla lämmöneristystasolla sekä erityisen väljästi suunnitellulla ja rakenteisiin integroidulla ilmanvaihtojärjestelmällä. 30 vuoden elinkaarikustannuksia (laskettu rakentamiskustannusten arvion ja 30 vuoden energiakustannusten arvion summana) on verrattu 30 vuoden kokonaispäästöihin kuvassa 1. Ekologisen kestävyyden kannalta kolmen parhaan kilpailutyön (Apila, Solaris ja Valaistus) kustannustarkastelu osoitti laskentatarkkuuden puitteissa lähes samoja rakentamiskustannuksia, kun kustannuserot jäivät näiden kolmen ehdotuksen välillä 1,5 %:iin. Pastoralen, Pikkukampuksen ja :n rakentamiskustannusten arvio oli merkittävästi suurempi ( % edullisimpaan verrattuna). Näin energiatehokkuudessa paras, Apila, jäi parhaaksi myös elinkaarikustannuksissa ja Valaistus sekä Solaris tulivat hyvin lähelle toisiaan seuraavina. Se oli arviointiryhmälle jossain määrin yllättävää, koska kompakteissa kilpailuehdotuksissa (Solaris ja Valaistus) oli Apilaan verrattuna tehty hieman vähemmän töitä hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Valaistuksessa oli jäänyt hyödyntämättä jatkuvasti jäähdytettyjen tilojen lauhdelämpö, joka olisi voinut pienentää lämmitysenergian kulutusta ja energialukua jopa noin 78 tasolle, sekä osoittaa kompaktin muodon tuoman periaatteellisen edun. Kompaktin muodon etu ei kuitenkaan näkynyt Valaistuksen rakentamiskustannuksissa, koska monimutkaisten julkisivu- ja kattorakenteiden lisäkustannukset olivat jopa 8 % rakentamiskustannuksista. Samoin Solariksessa syntyi merkittäviä lisäkustannuksia monimutkaisesta aurinkokeräinrakennelmasta sekä aurinkolämmön viikkovarastosta. Samoilla rakentamiskustannuksilla toteutettavuuskelpoisuuden osalta parhaaksi nousi Apila, jossa ei ollut merkittäviä toteuttamiseen liittyviä riskejä. Apila oli suunniteltu aidosti ja rehellisesti puutaloksi käyttäen, puurakenteille sopivia talou- 54

5 tco2-ekv M Solaris Valaistus Pikkukampus Pastorale Apila Kuva 1. Kilpailutöiden asettuminen 30 vuoden elinkaarikustannusten sekä 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilijalanjäljen asteikolla. Kilpailuehdotukset muodostavat melko selkeästi kaksi erillistä ryhmää, joista Apilan, Solariksen ja Valaistuksen ryhmässä on samanaikaisesti selvästi alhaisemmat päästöt ja kustannukset. dellisia jännevälejä sekä myös edullista rakennuksen korkeutta. Muissa ehdotuksissa oli sen sijaan toteuttamiskelpoisuuden riskitekijöitä muun muassa aurinkokennojen sijoituksessa vesikatolla Solariksessa ja kangaspintaisissa aurinkosuojissa sekä vesikaton rakenteissa Valaistuksessa. Nämä tekijät olivat kyllä ratkaistavissa jatkosuunnittelulla, mutta ne olisivat todennäköisesti muuttaneet rakennusten ulkoista ja sisäistäkin ilmettä. Kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen laadun sekä työympäristön laadun arviointi Kaupunkikuvallisesti kullakin ehdotuksella oli oma vahva luonteensa. Ehdotukset poikkesivat toisistaan merkittävästi massoittelun ja kerrosluvun suhteen. Solaris perustui kahteen rationaaliin rakennusmassaan, Valaistus kompaktiin kaarevaan rakennusmuotoon, Pikkukampus usean noppamaisen rakennusosan muodostamaan kokonaisuuteen ja Pastorale yhteen selkeään rakennusmassaan. Apila ja levittäytyivät koko tontin alueelle kapeiden rakennusrunkojen käytön perusteella, mutta kummallakin on oma ulkoinen ilmeensä. Jokaisella ehdotuksella oli kaupunkikuvaan liittyviä ansioita. Arviointiryhmä piti parhaana kaupunkikuvallisena ja arkkitehtonisena kokonaisratkaisuna ehdotusta Apila. Se sijoittui tontille erittäin kauniisti suhteessa Eviran rakennukseen ja asuinrakennuksiin sekä merkitsi onnistuneesti risteysalueen. Ehdotus oli julkisivuiltaan varmaotteinen ja edusti pehmeää ekologista arkkitehtuurinäkemystä. Kilpailu tuotti hyvin erityyppisiä toiminnallisia perusratkaisuja Suomen ympäristökeskuksen tarpeisiin. Sitä arvosteluryhmä piti kilpailun tarkoituksen ja onnistumisen kannalta erinomaisena asiana. Toiminnallisesti mikään ehdotus ei ollut virheetön. Arvioinnissa positiivisina piirteinä pidettiin tilojen selkeyttä ja käytännöllisyyttä, lyhyitä välimatkoja eri toimintojen välillä sekä luonnonvalon riittävyyttä ja hyviä akustisia ominaisuuksia. Kritiikkiä saivat pitkät toimistokäytävät, toimintojen hajanaisuus, huono saavutettavuus ja yksiköiden eristyneisyys. Toimistotilojen osalta arvostettiin ratkaisuja, jotka tukevat vuorovaikutteisuutta, jotka ovat helposti kalustettavia ja muunneltavia, joista avautuu mahdollisimman paljon näkymiä ympäröivään maisemaan sekä joissa on käytetty terveellisiä ja turvallisia materiaaleja. Arvokkaana on pidetty myös eri työpisteiden välistä tasa-arvoisuutta erityisesti luonnonvalon saannin ja näkymien suhteen. Syvärunkoisissa ratkaisuissa työpisteiden tasa-arvoisuutta oli vaikea saavuttaa. Työympäristöratkaisultaan ansiokkain ehdotus oli Valaistus. Myös Pikkukampuksen eläytyvää ja leikkisää otetta työympäristön suunnittelussa arvostettiin. 2.4 Kilpailun ratkaisu Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi yksimielisesti ehdotuksen Apila, jonka tekijöiksi osoittautuivat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co Ltd. Lisäksi työryhmään kuuluivat LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy sekä Ins. tsto Granlund Oy. Arvostelupöytäkirjan mukaan voittaneen ehdotuksen erityisenä ansiona on omaleimainen arkkitehtoninen ilmaisu, joka synnyttää alueen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan uuden, käyttäjästään kertovan ja ympäristöarvoja heijastavan lisän. Puurakenteisen rakennuksen tilat on sijoitettu puolilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeahkoihin rakennusrunkoihin. Katetut, puolilämpimät sisäpihat vähentävät olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa ja parantavat energiatehokkuutta. Rakennuksen mitoitus soveltuu hyvin puurakentamiseen ja tarjoaa luonnonvalo-olosuhteiltaan erinomaiset työskentelytilat. Esitetyt tekniset ratkaisut muodostavat erinomaisen kokonaisuuden. Ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikä osoittaa, että suurehkosta matalasta rakennusmassastakin on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas. Ehdotuksen kustannusarvio on 54,1 M, ja suunnitelmaa jatkossa kehittämällä arvioidaan päästävän kustannustavoitteeseen 50 M. Ehdotuksen energiansäästöön liittyvien lisäinvestointikustan- 55

6 Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Kuva 2. Suunnittelukilpailun voittanut ehdotus Apila. nusten on laskettu olevan noin 4 M ja vuosihyödyn energiakulujen vähentymisessä noin (takaisinmaksuaika noin 50 vuotta). Lisäksi puurakenteinen rakennus toimii hyvänä hiilinieluna. Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan olevan vuoden 2012 rakentamismääräysehdotuksien edellyttämästä tasosta lähes puolet ja keskimääräisen vastaavan kiinteistökannan nykyisestä kulutuksesta alle kolmannes. 4 Kokemukset ja yhteenveto Ekotehokkaaseen suunnitteluratkaisuun tähdänneen suunnittelukilpailun voi arvioida onnistuneen varsin hyvin. Jo suunnittelukilpailun arviointilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa voitiin todeta, että kaikki ehdotukset oli tehty huolella ja täyttivät kilpailijoille asetetut vaatimukset. Arviointiryhmä oli kilpailun tuloksiin ja kilpailutapaan erittäin tyytyväinen. Merkille pantavaa oli se, että vaativat ekotavoitteet eivät ohjanneet kilpailevia suunnitteluratkaisuja keskenään samanlaisiksi, vaan luovuudelle jäi edelleen riittävästi tilaa; saatiin tarkasteltaviksi hyvinkin erilaisia suunnitteluratkaisuja. Tiukat ympäristötavoitteet synnyttivätkin uusia innovaatioita. Kilpailu sai suuren suosion myös suunnittelijakunnan parissa, ja hyvää palautetta hanke on saanut eri yhteyksissä muutenkin. Myös mediassa Synergiatalo on ollut paljon esillä ekotehokkaan hankkeen esimerkkinä. Suunnittelukilpailun järjestäminen vaatii resursseja ja aikaa, mutta kilpailun kautta toisaalta voidaan varmistaa, että ekotehokkaan rakentamisen viimeiset virtaukset voidaan ottaa suunnitteluratkaisuissa huomioon. Saadut positiiviset kokemukset ohjaavat valtiota ja Senaatti-kiinteistöjä seuraavissakin suunnittelukilpailuissa tämän kilpailun viitoittamaan suuntaan. Suunnittelukilpailujen onnistuminen ratkaistaan pitkälti hyvillä kilpailuohjelmilla. Haasteena on määritellä yksikäsitteiset tavoitteet ja selkeät kriteerit, joilla kilpailutöitä arvostellaan. Jos siinä onnistutaan, niin kaikille on selvä, mistä kilpailua käydään, ja osallistujat voivat keskittää työpanoksensa olennaiseen. Kilpailuohjelman valmistelun aikana pelättiin, että ekologinen kestävyys voi tulla kalliiksi, jolloin saattavat erottua selkeästi edulliset ja vähemmän ekologiset kilpailutyöt sekä päinvastoin ekologiset ja enemmän maksavat kilpailutyöt. Onneksi olimme siinä asiassa väärässä. Yllätys olikin suuri, kun huomattiin, että kilpailuehdotukset jakaantuvat melko selkeästi kahteen ryhmään: edulliset ja ekotehokkaat sekä toiseen ryhmään vähemmän edulliset ja myös vähemmän ekotehokkaat. Kun kuudesta ehdotuksesta kolme meni edullisten ja ekotehokkaiden ryhmään, niin oli mistä valita. Sellaisen kilpailullisen ihmeen syntymisen taustalla oli integroitu suunnittelu. Alusta lähtien arkkitehdit ja erityisalojen suunnittelijat tekivät yhteistyötä, testasivat ja edelleen kehittivät ensimmäisistä luonnoksista lähtien. Kilpailun oppi on siinä, että määrällisesti mitattavien ekotehokkuuden tavoitteiden esittäminen asettaa käytännössä eräänlaisen riman kilpailutöille. Hyvät kilpailutyöt menevät riman yli kustannustehokkaasti, mikä samalla varmistaa kilpailuehdotusten hyvän laadun. Kun ekotehokkuus on osoitettu, niin voidaankin valinta tehdä arkkitehtuurin, kaupunkikuvan ja työympäristön lähtökohdista. Ei siis tarvitse olla arkkitehtuuria kahlitsemas- 56

7 sa, ja voidaan todellakin valita ekotehokkaiden sekä edullisten joukosta. Synergiatalossa ekologisen kestävyyden kannalta kolmen parhaan kilpailutyön rakentamiskustannusarviot olivat laskentatarkkuuden puitteissa lähes samoja, 1,5 %:n sisällä. Synergiatalossa tuli testatuksi ekotehokkuuden mittareiden toimivuus. Jatkossa energiatehokkuuden sisällyttäminen kilpailuihin tulee helpoksi, koska voidaan vaatia laskelmia vuoden 2012 rakentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelun mukaisesti. Synergiatalossa sitä ei ollut vielä käytettävissä, ja sen takia tarvittiin yksityiskohtainen ohjeistus. Materiaalitehokkuuden ohjeistus tarvitaan myös jatkossa, ja sitä on myös syytä jatkokehittää, koska laskentatavat eivät vielä ole vakiintuneet. Synergiatalon isolla tontilla puu- ja teräsrakenteiden käyttäminen suhteellisen matalassa rakennuksessa tuotti selvää etua materiaalitehokkuudessa. Jos puun sitomaa hiilidioksidia ei otettaisi huomioon, niin betonirakenteet olisivat paremmin kilpailussa mukana. Siinä on siis kysymys rakennuksen purkuvaiheen huomioimisesta, eli jos puu poltetaan, niin sen sitoma hiilidioksidi vapautuu. Toiseksi kehityskohteeksi jäi kunnossapidon remonttien huomioon ottaminen hiilijalanjäljen laskennassa, nyt vain julkisivumateriaalin mahdollinen vaihtaminen oli mukana. Seitsemän matkaa Eurooppaan Olli Lehtovuori Löydä uusia näkymiä Euroopan kaupunkikulttuuriin ja arkkitehtuuriin! Arkkitehti, rakennusneuvos Olli Lehtovuori on tallentanut herkin piirroksin ja asiantuntevin tekstein kulttuuriaarteita seitsemältä Euroopan kolkalta. Pääaiheina ovat maisema, yksityiskohdat, kaupunkitila ja rakennuksen hahmo. Lisämausteensa tuovat paikalliset ihmiset ja Euroopan monikulttuurinen mosaiikki. Rakennustieto Oy, s., 32 Tilaukset verkkokaupasta Puh

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ekotehokas toimitalo Suunnittelukilpailu 5.5.2010 8.10.2010

ekotehokas toimitalo Suunnittelukilpailu 5.5.2010 8.10.2010 Viikin Synergiatalo Suomen ympäristökeskuksen ekotehokas toimitalo Suunnittelukilpailu..2 8..2 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJAN kuvaliite, kilpailuehdotukset Viikki Synergy Building The Finnish Environment Institute

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Oulu 31.3.2011 - Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Ekotehokkaat julkiset hankinnat

Ekotehokkaat julkiset hankinnat Ekotehokkaat julkiset hankinnat LAMK, Kestävät hankinnat 20.11.2012 Ari Nissinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE Valmistaja voi tehdä ekoratkaisuja EU:n ja

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Ratkaisuja rakentamiseen Puupäivä 2010 Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite: kaikki uudisrakennukset k lähes nollaenergialuokkaa

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

Energiatehokas talo vuosimallia. 1.2.2011 Jarek Kurnitski

Energiatehokas talo vuosimallia. 1.2.2011 Jarek Kurnitski Energiatehokas talo vuosimallia 2020 ERA17 kansallinen toimintaohjelma: i t yksi keskeinen toimenpide seuraavan 10 vuoden rakentamismääräysten ä t tiekartan t laatiminen i kehityksen k ennakoinnin helpottamiseksi

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kiertotaloustalo VAETS-seminaari 20.1.2016 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Rakentamisen ylikulutukseen pitää puuttua Maailman ylikulutuspäivä = ajankohta, jolloin globaali kulutus ylittää vuotuisen uusiutuvien

Lisätiedot