Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja"

Transkriptio

1 Synergiatalo uusi tapa, erilaisia valintoja Juha Niemelä, diplomi-insinööri Rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt Juha Lemström, arkkitehti Johtaja, Senaatti-kiinteistöt Jarek Kurnitski, tekniikan tohtori Johtava asiantuntija, Sitra 1 Yleiskuvaus hankkeesta ja ekotehokas rakennuttamisprosessi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimintaa pyritään helpottamaan ja tehostamaan keskittämällä kaikki pääkaupunkiseudun toiminnot uusiin toimitiloihin. Sijainnilla Helsingissä Viikin tiedepuistossa haetaan toiminnallisia ja tilallisia synergiaetuja myös alueella jo nyt olevien monien bioalan toimijoiden kanssa. Viikin tiedepuiston alueesta on näin kehittymässä maan laajin ja kansainvälisestikin merkittävä bio-, ympäristö- ja luonnonvaratieteiden tutkimus- ja asiantuntijakeskittymä. SYKE:n päätoimipaikaksi suunniteltava rakennus sisältää toimitilat noin 625 henkilölle sekä laboratoriotiloja. Talon tiloista n. 80 % on toimi- ja n. 20 % laboratoriotilaa. Laboratoriotilat käsittävät karkeasti jaoteltuna yleis- (bioala ja kemia) ja erikoislaboratorio-, olosuhde- ja tukitiloja. Senaatti-kiinteistöt tontin omistajana ja rakennuttajana sekä SYKE-talon käyttäjänä ovat yhdessä päättäneet toteuttaa tämän uudishankkeen ekotehokkaana pilottihankkeena, joka luo suuntaa ja toimintatapoja ekotehokkaalle suunnittelulle sekä rakentamiselle yleisemminkin toimistorakentamisen saralla. Hanke on nimetty Synergiataloksi. Sen laajuus on n brm 2 ja kustannusarvio n. 50 M. Tontin valinta tehtiin kesällä 2009, ja kaavailujen mukaan talo valmistuu syksyllä Suunnittelukilpailu, jossa oli vaativat ekotavoitteet, järjestettiin , ja kilpailun ratkaisu julistettiin Ekotehokkaaseen/vihreään rakennuttamisprosessiin sisältyvät laajasti käsitettynä seuraavat keskeiset asiat: tontin valinta (ekologisesti kestävä näkökulma) yhteiskäyttöisten tilojen määrittäminen alueella jo toimivien ja tulevien toimijoiden kanssa (rakennetaan mahdollisimman vähän ja suositaan synergiaa) työympäristön kehittämisselvitys (rakennetaan mahdollisimman vähän ja työympäristö on tehokas) ekotehokkuusnäkökulma suunnittelussa ja rakentamisessa kiinteistön ekologisesti kestävä käyttö. Jotta ekotehokkuus voidaan varmistaa rakentamisprosessissa alusta loppuun, tulee kaikkien em. ekotehokkaan rakennuttamisen keskeisten osa-alueiden olla kunnossa. Vihreään rakennuttamiseen kuuluu hankkeen alussa ympäristöselvityksen teko. Sen pohjalta on mahdollista määrittää ja täsmentää hankkeelle ekotehokkaat tavoitteet. Tässä tavoiteasetannassa voidaan käyttää ympäristöluokitusjärjestelmiä (esim. PromisE, LEED ja BREEAM). Tavoitteiden saavuttamisen seuranta tapahtuu suunnitteluvaiheessa laadittavan ympäristöselostuksen avulla vertaillaan tavoitteita ja ratkaisuja. Rakentamisvaiheen ja koko hankkeen ekologisten asioiden toteutuminen arvioidaan hankkeen valmistuttua loppuraportin avulla. Apukeinoina matkalla ekotehokkaaseen lopputulokseen toimivat myös esimerkiksi vihreät vuokrasopimukset (Green Lease) ja ympäristöohjelmat (esim. Green Office). Ekotehokkaassa rakennuttamisprosessissa on keskeistä aluksi valita polku, jonka avulla ko. hankkeessa asetetut tavoitteet arvioidaan parhaiten saavutettavan. Synergiatalon osalta järjestettiin hankkeen alussa laaja asiantuntijoiden ja keskeisten osapuolten ideariihi, jossa konsultin tekemän selvitystyön pohjalta arvioitiin eri toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Selvitystyön perusteella päädyttiin siihen, että Synergiatalon tavoitteiden osalta paras lopputulos saavutetaan järjestämällä kansainvälinen monialainen suunnittelukilpailu, jonka pohjalta voidaan parhaiten edetä kohti tavoiteltua lopputulosta. 2 Suunnittelukilpailu tavoitteiden ratkaisijana 2.1 Ekologiset tavoitteet Suunnittelukilpailun tavoitteeksi asetettiin löytää innovatiivinen kokonaisratkaisu rakennuksesta, joka on ekologisesti kestävä, toiminnallisesti innostava ja hyvä työympäristö, arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä ympäristökeskuksen imagoa vahvis- 51

2 tava ja joka on lisäksi toteuttamiskelpoinen sekä kustannustehokas pitkällä aikavälillä. Tavoite koettiin niin haastavaksi, että perinteisen arkkitehtikilpailun ei katsottu olevan riittävä, vaan päätettiin järjestää monialainen suunnittelukilpailu, jonka avulla voidaan hankkia uusin alan tietämys ekotehokkaan suunnittelun saralla. Kilpailuehdotuksia päätettiin arvioida toiminnallisuuden ja arkkitehtuurin lisäksi muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuden sekä hiilidioksidiominaisuuksien perusteella. Se edellytti suunnitteluratkaisujen viemistä tavanomaista suunnittelukilpailua pitemmälle. Kilpailijoiden tuli toimittaa erilaisten laskelmien lisäksi myös digitaalinen malli, jonka avulla kilpailun järjestäjä analysoi ehdotuksia. Teknisesti vaativista kilpailuehdotuksista tilaaja maksoi myös tavanomaista korkeamman kilpailupalkkion, Senaatti-kiinteistöt sekä SYKE toimivat Synergiatalon suunnittelukilpailun järjestäjinä, ja kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sekä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n kanssa (näistä järjestöistä oli myös edustajat arviointiryhmässä). Synergiatalon suunnittelukilpailusta julkaistiin hankintailmoitus HILMA:ssa suomeksi ja englanniksi ja ilmoituksessa kuvattiin keskeiset tavoitteet seuraavasti: Kilpailun tarkoituksena on löytää innovatiivinen, asetetut tavoitteet optimaalisesti täyttävä ja yhteen sovittava kokonaisratkaisu, joka on ekologisesti kestävä, energia- ja ekotehokas, vähintään passiivitalon vaatimukset täyttävä (kilpailuohjelmassa myöhemmin täsmennys: tavoite lähes nollaenergiarakennus -kriteerin saavuttaminen sovellettuna kohteeseen, hyödyntää paikallista uusiutuvaa energiaa, materiaalitehokas ja rakennuksen päämateriaalien elinkaarisia haitallisia ympäristövaikutuksia minivoiva) muodostaa toimivaa, tehokasta, työhyvinvointia edistävää, toiminnan luonteeseen sopivaa monenlaisia ja muuttuvia työskentelytapoja tukevaa työympäristöä on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen on kustannustehokas, kokonaistaloudellinen ja toteuttamiskelpoinen. Lisäksi mainittiin, että ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan energiatehokkuutta paikallista uusiutuvan energian tuotantoa materiaalitehokkuutta, rakennuksen päämateriaalien elinkaarisia ympäristövaikutuksia (kilpailutehtävä sisältää rakennuksen päämateriaalien määrien arvioinnin) rakennuksen ympäristöluokituksissa esitettyjen perusteiden täyttymistä siten, että päästään korkeimpiin ympäristöluokituksiin. Kilpailuohjelmavaiheessa ekologisia tavoitteita täsmennettiin seuraavasti: Ensisijainen tavoite ekologiseen kestävyyteen pyrittäessä on rakennuksen energiatehokkuus. Toiseksi tärkein tavoite on materiaalitehokkuus ja rakennuksen materiaalien ekologinen kestävyys. Sitä mitataan rakennusmateriaalien valmistuksen ja ylläpidon kasvihuonekaasupäästöillä 100 vuoden tarkastelujaksolla (hiilijalanjälki). Kilpailuehdotusten suunnittelussa tulee pyrkiä vähäiseen hiilijalanjälkeen rakennuksen päämateriaalien osalta. Kolmantena tavoitteena ekologiseen kestävyyteen pyrittäessä ovat paikalliset, uusiutuvat energiantuotantoratkaisut. Kilpailussa pyritään löytämään perinteisiä energiantuotantoratkaisuja (kaukolämpö, verkkosähkö) täydentäviä tai jopa korvaavia, paikallisia uusiutuviin energialähteisiin perustuvia vaihtoehtoisia lämmitys-, sähkötai jäähdytysenergian tuotantoratkaisuja. 2.2 Osallistujien valinta Hankintailmoituksessa kerrottiin, että kilpailuun kutsutaan 4 6 monialaista, hyvään ja innovatiiviseen yhteistyöhön kykenevää työryhmää ja että tarkoitus on antaa jatkosuunnittelun toimeksianto voittaneen ehdotuksen tekijöille. Hankintailmoituksessa mainittiin tarkasti suunnitteluryhmien ammatilliset pätevyysvaatimukset taloudelliset vähimmäisvaatimukset tekniset vähimmäisvaatimukset. Kilpailu herätti suurta kiinnostusta, ja kilpailuun osallistujaehdokkaaksi ilmoittautui kaiken kaikkiaan 30 työryhmää, joista 23 oli Suomesta ja seitsemän muualta Euroopasta. Vähimmäisvaatimusten täytyttyä käytettiin ammatillisten pätevyyksien osalta pisteytyksiä apuna valittaessa kilpailuun kutsuttavat 4 6 työryhmää. Kilpailun järjestäjien tekemän pisteytyksen pohjalta kilpailuun valittiin mukaan seuraavat arkkitehtitoimistot suunnitteluryhmineen: Arkkitehdit NRT Oy (Suomi), Arkkitehtitoimisto JKMM Oy (Suomi), Bucholz McEvoy Architects (Irlanti), Foster + Partners (Englanti), Helin & Co (Suomi) ja MDRDV (Hollanti). 2.3 Kilpailuehdotusten arviointi Kilpailun arvosteluperusteista puolet oli määrällisesti mitattavia ekologisen kestävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden asioita sekä puolet arkkitehtuurin ja käytettävyyden asioita. Arviointikriteerit oli jaettu neljään kategoriaan: 1. Ekologinen kestävyys energia- ja materiaalitehokkuudella mitattuna 52

3 2. Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu 3. Käytettävyys työympäristön laadulla ja toiminnallisuudella mitattuna 4. Toteuttamiskelpoisuus investointi- ja elinkaarikustannuksilla sekä teknisten ratkaisujen laadulla mitattuna. Ekologisen kestävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi Kaikissa kilpailutöissä oli sinänsä pyritty onnistuneesti hyvään energia- ja materiaalitehokkuuteen. Oli nähtävissä, että energia-, materiaali- ja kustannustehokkuuden asiat ovat olleet suunnittelussa alusta alkaen mukana, mikä oli myös kilpailun tarkoitus. Ekologisen kestävyyden laskenta oli ohjeistettu kilpailuohjelmassa. Tiimit suorittivat itse energiasimuloinnit ja laskelmat päärakenteiden materiaalimääristä sekä hiilijalanjäljestä ohjelman liitteiden kuvaamalla tavalla. Kilpailuehdotusten kustannusarviot arviointiryhmä teetti kaikille kilpailutöille. Lisäksi teetettiin joitakin energiasimulointien tarkistuslaskentoja, jotka osoittivat kilpailuehdotusten esittämät tiedot luotettaviksi. Laskelmien teettäminen onnistui nopeasti, koska kaikista kilpailutöistä oli käytettävissä tietomallit kilpailuohjelman vaatimana. Näin tuloksina arviointiryhmän käsissä olivat tarvittavat tiedot rakennus- ja energiakustannuksista sekä energiankäytön että päärakenteiden valmistuksen aiheuttamista päästöistä. Kaikki kilpailutyöt esittivät Suomen kylmään ilmastoon soveltuvia ratkaisuja, jotka olivat enimmäkseen myös taloudellisia. Käytetyt arvosteluperusteet eivät olleet rajoittaneet arkkitehtuuria, koska hyvinkin erilaiseen massoitteluun perustuvaa arkkitehtonista ilmaisua oli tarjolla. Kilpailuehdotuksista Valaistus ja Pastorale ovat teräsrunkoisia ja kaikki muut puurunkoisia. Teräsrunkoisista ehdotuksista Valaistuksessa on käytetty puurakenteisia välipohja- ja julkisivuelementtejä, Pastoralessa taas teräs-betoni-liittorakenteisia välipohjia ja teräskasettijulkisivuelementtejä. Puuja teräsrakenteiden runsaalla käytöllä saavutettiin etua materiaalitehokkuudessa. Laboratoriotiloissa käytettiin kuitenkin useimmiten betonirakenteita tilojen erikoisvaatimusten vuoksi. Kaukolämpöä käytettiin pääasiallisena lämmitysmuotona Solariksessa ja Valaistuksessa sekä myös merkittävissä määrin (40 %) Pastoralessa. Muut kilpailuehdotukset perustuivat lämpöpumppuihin, jolloin lämmityksen huipputeho otettiin kaukolämmöstä, paitsi kilpailutyössä sähköstä. Arviointiryhmä ei ottanut kantaa lämpöpumppujen käyttämisen tarkoituksenmukaisuuteen kaukolämpöalueella. Asiaa voidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaikissa kilpailuehdotuksissa hyödynnettiin vapaajäähdytystä porarei istä. Osassa ehdotuksia jatkuvasti jäähdytettyjen tilojen merkittävää lämpökuormaa oli unohdettu hyödyntää lämmityksessä. Kaikissa kilpailuehdotuksissa ilmastointi oli koneellinen, mitä muutamassa kilpailutyössä oli täydennetty lämpimän kauden atriumtilojen tai toimistohuoneiden luonnollisella ilmanvaihdolla. Aurinkokennot oli sijoitettu yleisimmin rakennusten katolle (jossa sähköenergian tuotto on tehokkaampaa), mutta muutamassa työssä myös julkisivuille, jolloin aurinkokennoja voitiin hyödyntää auringonsuojauksena ja myös katon vesieristeen lävistykset vältettiin. Kaikissa kilpailutöissä luonnonvaloa oli hyödynnetty enemmän tai vähemmän mallikkaasti ja auringonsuojaukset oli ratkaistu tehokkailla ulkopuolisilla auringonsuojilla. Ekologista kestävyyttä arvioitiin energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvuilla (taulukko 1). Energiatehokkuus laskettiin vuoden 2012 rakentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelun mukaisena energialukuna. Oheisessa taulukossa energiamuotojen kertoimilla (sähkölle 2,0 ja kaukolämmölle 0,7) lasketut kokonaisenergiankulutusta kuvaavat energialuvut on esitetty ensiksi MWh/a-yksiköissä kilpailuohjelmaa noudattavalle, nykyisten vähimmäisvaatimusten mukaiselle vertailu- ja suunnitteluratkaisulle, jossa on tavanomaiset kilpailuohjelman määrittämät energiantuottoratkaisut. Varsinaisen suunnitteluratkaisun energialuku on sen jälkeen esitetty MWh/a- ja kwh/(ohm 2,a) -yksiköissä, joista viimeinen on ohjelmaneliötä kohden eikä sisällä käyttäjäsähköä kilpailuohjelman esitystavan mukaisesti. Varsinaisen suunnitteluratkaisun energiankulutuksesta on laskettu 30 vuoden energiankäytön aiheuttamat CO 2 -ekv-päästöt seuraavaa 30 vuotta likimain kuvaavalla ominaispäästökertoimella 150 kgco 2 -ekv/mwh. Tämä ominaispäästökerroin on oletettu samaksi sähkölle ja kaukolämmölle. Seuraavassa on esitetty päärakenteiden hiilijalanjälki, joka koostuu rakennusmateriaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöjen ja mahdollisen materiaalien sitoman hiilidioksidin erotuksesta. Solaris on toiminut hiilinieluna, koska sen hiilidioksidin varasto on ollut suurempi kuin rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt. Taulukon viimeisellä rivillä on laskettu yhteen 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilidioksidipäästöt. Tämä tunnusluku toimii arviona kiinteistön 30 vuoden hiilijalanjäljestä, ja asettaa kilpailutyöt paremmuusjärjestykseen ekologisen kestävyyden osalta. Tulosten mukaan Apila nousi ykköseksi energiatehokkuudessa ja Solaris materiaalitehokkuudessa. Energiatehokkuuden tulokset ovat varsin tasaiset, Pastorale kuitenkin jäi hieman muista. Materiaalitehokkuudessa ja Pastorale ovat selvästi mui- 53

4 Taulukko 1. Kilpailutöiden laajuuden ja kustannusten sekä energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut, kolme parasta tulosta on esitetty lihavoituna. Kilpailutyö Solaris Valaistus Pikkukam Pastorale Apila Hyötyala, hym 2 (ohjelma-ala ohm 2 ) Huoneala, hum Bruttoala, brm Kustannusarvio, M 54,9 54,6 58,5 57,7 54,1 61,1 E-luku, vähimmäisvaatimusten mukainen vertailuratkaisu, MWh/a E-luku, suunnitteluratkaisu tavanomaisella energiantuotolla, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, kwh/(ohm 2,a) ilman käyttäjäsähköä v energiankäytön hiilidioksidipäästöt, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, kgco 2 -ekv/ ohm 2 30 v energiakäytön ja päärakenteiden hiilijalanjälki yhteensä, tco 2 -ekv ta heikompia. 30 vuoden kokonaispäästöjen tarkastelussa Apilan päästöt ovat pienimmät eli 6500 tonnia. Seuraavana tulevat Solaris ja Valaistus 7100 ja 7300 tonnilla. Pikkukampus jää asteikon puoliväliin 8500 tonnilla, ja kaksi viimeistä kilpailutyötä sekä Pastorale ovat muita selvästi heikompia ja ylittävät tonnin rajan. Kilpailutöiden ekologisen kestävyyden tuloksia verrattiin elinkaarikustannuksiin, koska jotkut kilpailuehdotukset edellyttävät mittavampia toimenpiteitä hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa rakentamiskustannuksiin. Siitä ääriesimerkkinä mainittakoon , jossa rakennuksen epäedullista muotoa (muita suurempi ulkovaipan ala) on kompensoitu muita selvästi paremmalla lämmöneristystasolla sekä erityisen väljästi suunnitellulla ja rakenteisiin integroidulla ilmanvaihtojärjestelmällä. 30 vuoden elinkaarikustannuksia (laskettu rakentamiskustannusten arvion ja 30 vuoden energiakustannusten arvion summana) on verrattu 30 vuoden kokonaispäästöihin kuvassa 1. Ekologisen kestävyyden kannalta kolmen parhaan kilpailutyön (Apila, Solaris ja Valaistus) kustannustarkastelu osoitti laskentatarkkuuden puitteissa lähes samoja rakentamiskustannuksia, kun kustannuserot jäivät näiden kolmen ehdotuksen välillä 1,5 %:iin. Pastoralen, Pikkukampuksen ja :n rakentamiskustannusten arvio oli merkittävästi suurempi ( % edullisimpaan verrattuna). Näin energiatehokkuudessa paras, Apila, jäi parhaaksi myös elinkaarikustannuksissa ja Valaistus sekä Solaris tulivat hyvin lähelle toisiaan seuraavina. Se oli arviointiryhmälle jossain määrin yllättävää, koska kompakteissa kilpailuehdotuksissa (Solaris ja Valaistus) oli Apilaan verrattuna tehty hieman vähemmän töitä hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Valaistuksessa oli jäänyt hyödyntämättä jatkuvasti jäähdytettyjen tilojen lauhdelämpö, joka olisi voinut pienentää lämmitysenergian kulutusta ja energialukua jopa noin 78 tasolle, sekä osoittaa kompaktin muodon tuoman periaatteellisen edun. Kompaktin muodon etu ei kuitenkaan näkynyt Valaistuksen rakentamiskustannuksissa, koska monimutkaisten julkisivu- ja kattorakenteiden lisäkustannukset olivat jopa 8 % rakentamiskustannuksista. Samoin Solariksessa syntyi merkittäviä lisäkustannuksia monimutkaisesta aurinkokeräinrakennelmasta sekä aurinkolämmön viikkovarastosta. Samoilla rakentamiskustannuksilla toteutettavuuskelpoisuuden osalta parhaaksi nousi Apila, jossa ei ollut merkittäviä toteuttamiseen liittyviä riskejä. Apila oli suunniteltu aidosti ja rehellisesti puutaloksi käyttäen, puurakenteille sopivia talou- 54

5 tco2-ekv M Solaris Valaistus Pikkukampus Pastorale Apila Kuva 1. Kilpailutöiden asettuminen 30 vuoden elinkaarikustannusten sekä 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilijalanjäljen asteikolla. Kilpailuehdotukset muodostavat melko selkeästi kaksi erillistä ryhmää, joista Apilan, Solariksen ja Valaistuksen ryhmässä on samanaikaisesti selvästi alhaisemmat päästöt ja kustannukset. dellisia jännevälejä sekä myös edullista rakennuksen korkeutta. Muissa ehdotuksissa oli sen sijaan toteuttamiskelpoisuuden riskitekijöitä muun muassa aurinkokennojen sijoituksessa vesikatolla Solariksessa ja kangaspintaisissa aurinkosuojissa sekä vesikaton rakenteissa Valaistuksessa. Nämä tekijät olivat kyllä ratkaistavissa jatkosuunnittelulla, mutta ne olisivat todennäköisesti muuttaneet rakennusten ulkoista ja sisäistäkin ilmettä. Kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen laadun sekä työympäristön laadun arviointi Kaupunkikuvallisesti kullakin ehdotuksella oli oma vahva luonteensa. Ehdotukset poikkesivat toisistaan merkittävästi massoittelun ja kerrosluvun suhteen. Solaris perustui kahteen rationaaliin rakennusmassaan, Valaistus kompaktiin kaarevaan rakennusmuotoon, Pikkukampus usean noppamaisen rakennusosan muodostamaan kokonaisuuteen ja Pastorale yhteen selkeään rakennusmassaan. Apila ja levittäytyivät koko tontin alueelle kapeiden rakennusrunkojen käytön perusteella, mutta kummallakin on oma ulkoinen ilmeensä. Jokaisella ehdotuksella oli kaupunkikuvaan liittyviä ansioita. Arviointiryhmä piti parhaana kaupunkikuvallisena ja arkkitehtonisena kokonaisratkaisuna ehdotusta Apila. Se sijoittui tontille erittäin kauniisti suhteessa Eviran rakennukseen ja asuinrakennuksiin sekä merkitsi onnistuneesti risteysalueen. Ehdotus oli julkisivuiltaan varmaotteinen ja edusti pehmeää ekologista arkkitehtuurinäkemystä. Kilpailu tuotti hyvin erityyppisiä toiminnallisia perusratkaisuja Suomen ympäristökeskuksen tarpeisiin. Sitä arvosteluryhmä piti kilpailun tarkoituksen ja onnistumisen kannalta erinomaisena asiana. Toiminnallisesti mikään ehdotus ei ollut virheetön. Arvioinnissa positiivisina piirteinä pidettiin tilojen selkeyttä ja käytännöllisyyttä, lyhyitä välimatkoja eri toimintojen välillä sekä luonnonvalon riittävyyttä ja hyviä akustisia ominaisuuksia. Kritiikkiä saivat pitkät toimistokäytävät, toimintojen hajanaisuus, huono saavutettavuus ja yksiköiden eristyneisyys. Toimistotilojen osalta arvostettiin ratkaisuja, jotka tukevat vuorovaikutteisuutta, jotka ovat helposti kalustettavia ja muunneltavia, joista avautuu mahdollisimman paljon näkymiä ympäröivään maisemaan sekä joissa on käytetty terveellisiä ja turvallisia materiaaleja. Arvokkaana on pidetty myös eri työpisteiden välistä tasa-arvoisuutta erityisesti luonnonvalon saannin ja näkymien suhteen. Syvärunkoisissa ratkaisuissa työpisteiden tasa-arvoisuutta oli vaikea saavuttaa. Työympäristöratkaisultaan ansiokkain ehdotus oli Valaistus. Myös Pikkukampuksen eläytyvää ja leikkisää otetta työympäristön suunnittelussa arvostettiin. 2.4 Kilpailun ratkaisu Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi yksimielisesti ehdotuksen Apila, jonka tekijöiksi osoittautuivat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co Ltd. Lisäksi työryhmään kuuluivat LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy sekä Ins. tsto Granlund Oy. Arvostelupöytäkirjan mukaan voittaneen ehdotuksen erityisenä ansiona on omaleimainen arkkitehtoninen ilmaisu, joka synnyttää alueen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan uuden, käyttäjästään kertovan ja ympäristöarvoja heijastavan lisän. Puurakenteisen rakennuksen tilat on sijoitettu puolilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeahkoihin rakennusrunkoihin. Katetut, puolilämpimät sisäpihat vähentävät olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa ja parantavat energiatehokkuutta. Rakennuksen mitoitus soveltuu hyvin puurakentamiseen ja tarjoaa luonnonvalo-olosuhteiltaan erinomaiset työskentelytilat. Esitetyt tekniset ratkaisut muodostavat erinomaisen kokonaisuuden. Ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikä osoittaa, että suurehkosta matalasta rakennusmassastakin on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas. Ehdotuksen kustannusarvio on 54,1 M, ja suunnitelmaa jatkossa kehittämällä arvioidaan päästävän kustannustavoitteeseen 50 M. Ehdotuksen energiansäästöön liittyvien lisäinvestointikustan- 55

6 Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Kuva 2. Suunnittelukilpailun voittanut ehdotus Apila. nusten on laskettu olevan noin 4 M ja vuosihyödyn energiakulujen vähentymisessä noin (takaisinmaksuaika noin 50 vuotta). Lisäksi puurakenteinen rakennus toimii hyvänä hiilinieluna. Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan olevan vuoden 2012 rakentamismääräysehdotuksien edellyttämästä tasosta lähes puolet ja keskimääräisen vastaavan kiinteistökannan nykyisestä kulutuksesta alle kolmannes. 4 Kokemukset ja yhteenveto Ekotehokkaaseen suunnitteluratkaisuun tähdänneen suunnittelukilpailun voi arvioida onnistuneen varsin hyvin. Jo suunnittelukilpailun arviointilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa voitiin todeta, että kaikki ehdotukset oli tehty huolella ja täyttivät kilpailijoille asetetut vaatimukset. Arviointiryhmä oli kilpailun tuloksiin ja kilpailutapaan erittäin tyytyväinen. Merkille pantavaa oli se, että vaativat ekotavoitteet eivät ohjanneet kilpailevia suunnitteluratkaisuja keskenään samanlaisiksi, vaan luovuudelle jäi edelleen riittävästi tilaa; saatiin tarkasteltaviksi hyvinkin erilaisia suunnitteluratkaisuja. Tiukat ympäristötavoitteet synnyttivätkin uusia innovaatioita. Kilpailu sai suuren suosion myös suunnittelijakunnan parissa, ja hyvää palautetta hanke on saanut eri yhteyksissä muutenkin. Myös mediassa Synergiatalo on ollut paljon esillä ekotehokkaan hankkeen esimerkkinä. Suunnittelukilpailun järjestäminen vaatii resursseja ja aikaa, mutta kilpailun kautta toisaalta voidaan varmistaa, että ekotehokkaan rakentamisen viimeiset virtaukset voidaan ottaa suunnitteluratkaisuissa huomioon. Saadut positiiviset kokemukset ohjaavat valtiota ja Senaatti-kiinteistöjä seuraavissakin suunnittelukilpailuissa tämän kilpailun viitoittamaan suuntaan. Suunnittelukilpailujen onnistuminen ratkaistaan pitkälti hyvillä kilpailuohjelmilla. Haasteena on määritellä yksikäsitteiset tavoitteet ja selkeät kriteerit, joilla kilpailutöitä arvostellaan. Jos siinä onnistutaan, niin kaikille on selvä, mistä kilpailua käydään, ja osallistujat voivat keskittää työpanoksensa olennaiseen. Kilpailuohjelman valmistelun aikana pelättiin, että ekologinen kestävyys voi tulla kalliiksi, jolloin saattavat erottua selkeästi edulliset ja vähemmän ekologiset kilpailutyöt sekä päinvastoin ekologiset ja enemmän maksavat kilpailutyöt. Onneksi olimme siinä asiassa väärässä. Yllätys olikin suuri, kun huomattiin, että kilpailuehdotukset jakaantuvat melko selkeästi kahteen ryhmään: edulliset ja ekotehokkaat sekä toiseen ryhmään vähemmän edulliset ja myös vähemmän ekotehokkaat. Kun kuudesta ehdotuksesta kolme meni edullisten ja ekotehokkaiden ryhmään, niin oli mistä valita. Sellaisen kilpailullisen ihmeen syntymisen taustalla oli integroitu suunnittelu. Alusta lähtien arkkitehdit ja erityisalojen suunnittelijat tekivät yhteistyötä, testasivat ja edelleen kehittivät ensimmäisistä luonnoksista lähtien. Kilpailun oppi on siinä, että määrällisesti mitattavien ekotehokkuuden tavoitteiden esittäminen asettaa käytännössä eräänlaisen riman kilpailutöille. Hyvät kilpailutyöt menevät riman yli kustannustehokkaasti, mikä samalla varmistaa kilpailuehdotusten hyvän laadun. Kun ekotehokkuus on osoitettu, niin voidaankin valinta tehdä arkkitehtuurin, kaupunkikuvan ja työympäristön lähtökohdista. Ei siis tarvitse olla arkkitehtuuria kahlitsemas- 56

7 sa, ja voidaan todellakin valita ekotehokkaiden sekä edullisten joukosta. Synergiatalossa ekologisen kestävyyden kannalta kolmen parhaan kilpailutyön rakentamiskustannusarviot olivat laskentatarkkuuden puitteissa lähes samoja, 1,5 %:n sisällä. Synergiatalossa tuli testatuksi ekotehokkuuden mittareiden toimivuus. Jatkossa energiatehokkuuden sisällyttäminen kilpailuihin tulee helpoksi, koska voidaan vaatia laskelmia vuoden 2012 rakentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelun mukaisesti. Synergiatalossa sitä ei ollut vielä käytettävissä, ja sen takia tarvittiin yksityiskohtainen ohjeistus. Materiaalitehokkuuden ohjeistus tarvitaan myös jatkossa, ja sitä on myös syytä jatkokehittää, koska laskentatavat eivät vielä ole vakiintuneet. Synergiatalon isolla tontilla puu- ja teräsrakenteiden käyttäminen suhteellisen matalassa rakennuksessa tuotti selvää etua materiaalitehokkuudessa. Jos puun sitomaa hiilidioksidia ei otettaisi huomioon, niin betonirakenteet olisivat paremmin kilpailussa mukana. Siinä on siis kysymys rakennuksen purkuvaiheen huomioimisesta, eli jos puu poltetaan, niin sen sitoma hiilidioksidi vapautuu. Toiseksi kehityskohteeksi jäi kunnossapidon remonttien huomioon ottaminen hiilijalanjäljen laskennassa, nyt vain julkisivumateriaalin mahdollinen vaihtaminen oli mukana. Seitsemän matkaa Eurooppaan Olli Lehtovuori Löydä uusia näkymiä Euroopan kaupunkikulttuuriin ja arkkitehtuuriin! Arkkitehti, rakennusneuvos Olli Lehtovuori on tallentanut herkin piirroksin ja asiantuntevin tekstein kulttuuriaarteita seitsemältä Euroopan kolkalta. Pääaiheina ovat maisema, yksityiskohdat, kaupunkitila ja rakennuksen hahmo. Lisämausteensa tuovat paikalliset ihmiset ja Euroopan monikulttuurinen mosaiikki. Rakennustieto Oy, s., 32 Tilaukset verkkokaupasta Puh

Viikin Synergiatalo Suomen ympäristökeskuksen EKOTEHOKAS TOIMITALO. Suunnittelukilpailu

Viikin Synergiatalo Suomen ympäristökeskuksen EKOTEHOKAS TOIMITALO. Suunnittelukilpailu Viikin Synergiatalo Suomen ympäristökeskuksen EKOTEHOKAS TOIMITALO Suunnittelukilpailu 5.5.2010 8.10.2010 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA 25.11.2010 1 KILPAILUN YLEISTIEDOT 3 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2012 1 (6) 423 Kruunuvuorenrannan valot -kilpailun jatkotyön tilaaminen HEL 2011-006141 T 02 08 02 00 Hankenumero 0784_1 Päätös päätti oikeuttaa asemakaavaosaston tilaamaan

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ekotehokas terassi -kilpailuohjelma

Ekotehokas terassi -kilpailuohjelma Ekotehokas terassi -kilpailuohjelma 1. Kilpailun säännöt 1.1. Kilpailun järjestäjät Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhteistyössä Green Net Finland ry:n kanssa. Kilpailu liittyy Ilmastokatu -hankkeeseen,

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Monitoimitalot kilpailullisella neuvottelumenettelyllä Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Kokemuksia? - Toteutuivatko

Lisätiedot

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kiertotaloustalo VAETS-seminaari 20.1.2016 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Rakentamisen ylikulutukseen pitää puuttua Maailman ylikulutuspäivä = ajankohta, jolloin globaali kulutus ylittää vuotuisen uusiutuvien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Kilpailun valmistelu käynnistettiin kaupungin aloitteesta.

Kilpailun valmistelu käynnistettiin kaupungin aloitteesta. Helsingin kaupunki Esityslista 19/2012 1 (5) 3 Kirjava Satama - yleisen kansainvälisen ideakilpailun tulos (a-asia) HEL 2011-005957 T 10 03 09 Hankenumero 0852_2 Päätösehdotus Esittelijä Aiemmat päätökset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO 1.1.2015 31.10.2016 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMINEN SEMINAARI 30.6.2016 Yleistä hankkeesta alustavat tulokset ja taustat

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

M A K A S I I N I KAUPUNKIKUVA Sijainti ruutukaavassa sekä suhde vanhaan kaupungintaloon antavat lähtökohdan Porvoon uuden kaupungin virastotalon kaupunkikuvalliselle ratkaisulle. Uusi rakennus asettuu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen

Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston varapuheenjohtaja, varajäsen Aika klo 8.30 9.45 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Markku Weckman, rakennuslupajaoston

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot