Sitran Palvelusetelihankkeen. hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitran Palvelusetelihankkeen. hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista"

Transkriptio

1 Sitran Palvelusetelihankkeen kehittäjät hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

2 2 Sitra Kuntaohjelman Palvelusetelihankkeeseen liittyvällä opintomatkalla palvelusetelihankkeiden kehittäjät hakivat viimekäden tietoa ja kokemuksia Kööpenhaminaan ja Ruotsin Hallandiin suuntautuvalta opintomatka lokakuuta Tämä uutiskooste matkasta. Sen on toteuttanut Eija Seppänen, Fountain Park. Betannia-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia. Betannia on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua sivu 3 Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie. Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja sivu 4 Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta. Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi sivu 5 Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat sivu 6 Tampere starttaa palvelutalopiloteilla sivu 8 Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista sivu 9 Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa, sivu 10 Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet sivu 11

3 3 Betania-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia Dementikko kadottaa identiteettinsä ja kyvyn kohdata muita. Ne ovat elämän kaksi tärkeintä asiaa ja siksi me taistelemme niiden säilymisen puolesta kaikin keinoin, Betania-kodin johtaja Laust Sørensen sanoo. Tärkeintä on se, mitä asukkaamme voivat tehdä nyt. Etupäässä muistisairaille vanhuksille tarkoitettu hoitokoti Frederiksbergissä, suur-kööpenhaminan alueella, on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua. Betania-hjemmet on samannimisen yhdistyksen omistama ja operoima 60 vanhuksen hoitokoti. Tanskan Metodistikirkon alaisuuteen kuuluvalla hoitokodilla on sopimus Frederiksbergin kunnan kanssa vanhustenhoidosta. Kristillinen tausta näkyy kodin arjessa lähimmäisen rakkautena. Mottomme on, että kaikki on mahdollista, ellei toisin ole osoitettu. Juhlimme usein, tanssimme, syömme jäätelöä ja käymme retkillä. Asukkaille tehdään kampaukset kuin kuningattarille ja heitä kohdellaan kuin kuninkaallisia. Tärkeintä on kohtaaminen Sørensen korostaa ihmisten kohtaamista. Hoitajat eivät vain auta pukemisessa, vaan heidän tavoitteensa on tehdä asukkaille paras päivä. Voit pestä vanhuksen kuoliaaksi, mutta sitä me emme halua. Meillä hoitaja on ihminen, lähimmäinen, jolla on oma elämä ja persoona. Myös se pitää tuoda työhön mukaan. Et voi jättää elämää taaksesi ja lähteä aamulla töihin. Hoitajien lisäksi Betania-kodissa työskentelee 10 vapaaehtoista. Heistä vanhin on 95-vuotias. Talossa on myös oma fysioterapeutti ja kuntosali. Jokaisessa huoneessa on parveke, josta näkee auringon nousun ja laskun. On puutarha ja vanhojen tavaroiden huone. Meillä on myös oma pankki, Greta. Asukas voi laittaa rahaa talon tilille. Hänellä on sitten aina, mistä ottaa, kun lähdemme vaikka Tivoliin. Muistisairaan on helppo kieltäytyä kaikesta mukavasta, kun hän ei halua herättää hämminkiä. Kun omalla tilillä on rahaa, arki on sujuvampaa, Laust Sørensen tietää.

4 4 Ikuisia kysymyksiä Ikääntymiseen liittyy se, että Betania-kodissa mietitään paljon elämän tarkoitusta. Mistä tulen ja minne olen menossa? Olinko hyvä äiti tai isä? Teinkö elämässäni paljon väärää? Meidän tehtävämme on kuunnella, istua, ottaa aikaa ja vakuuttaa henkilö hyvyydestä. Meillä kaikki pääsevät taivaaseen. Usein Betania-kotiin tuleva on Sørensen mukaan mielessään jo valmis kuolemaan. Hän uskoo olevansa pelkkä taakka läheisilleen. Identiteetti pitää rakentaa täällä uudelleen. Ensimmäiset 3-5 kuukautta ratkaisevat, haluaako uusi asukkaamme elää vai kuolla. Olemme saaneet kuolemaan valmiit sängystä ylös, jopa yhteisille ulkomaanmatkoille. Se ilo, mikä näistä onnistumisista seuraa, palkitsee tässä työssä parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja. Kotiavussa uusi toimintamalli on ollut menestys, mutta kotihoitoon vaihtoehtoja ei ole saatu, kertoo Tanskan paikallishallinnon konsultti Flemming Hansen. Vanhustenhoidon piirissä Tanskassa on vanhusta. Näistä asuu omassa kodissaan ja palvelutaloissa. Palvelutaloja on Vanhustenhuolto työllistää noin henkilöä. Kotikäyntejä on päivittäin Rahassa tämä tarkoittaa vuositasolla 4,3 miljardia euroa. Vanhuksista 28 prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on kotiapu, eli siivous, ruoanlaitto, pesulapalvelut tai kaupassakäynti. Pienten yritysten on Hansenin mukaan ollut helppo tarjota kotiapua ja yhdistää sitä muuhun palveluunsa. Tarvitaan vain 1-2 avustajaa. Sen sijaan vain kaksi prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on henkilökohtainen hoito.

5 5 Matalat luvut selittyvät osaltaan sillä, että asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kunnan järjestämiin vanhuspalveluihin. Vain viisi prosenttia on halunnut vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä tekee uusien palveluntarjoajien tulon markkinoille vaikeaksi, Hansen tiivistää. Case manager avainroolissa Kun asiakas tarvitsee henkilökohtaista hoitoa kotiinsa, palveluntuottajan pitää olla jatkuvassa valmiudessa. Tämä on haastavaa tehdä kustannustehokkaasti. Kysymys on myös luottamuksesta. Kun asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kuntien järjestämiin kotihoitopalveluihin, aitoa tarvetta vaihtaa palveluntuottajaa ei ole. Vapaa valinta toteutuu Hansenin mukaan aidoimmillaan silloin, kun uusi asiakas tulee hoidon tai kotiavun piiriin. Tällöin avainasemassa on case manager, joka päättää, mitä palveluja asiakas saa. Hänen tehtävänsä on myös informoida asiakasta valittavista palveluista. Päälle päätteeksi hän valvoo palvelun toteutumista, Hansen kertoo. Hyvää vanhustenhuollon uudessa toimintamallissa on ollut kansalaisten oikeuksien turvaaminen, laadun ja hinnan välisen yhteyden selkiytyminen sekä tehokkuuden ja kilpailun tuleminen vanhuspalvelujen kentälle. Kehitettävää on kotipalvelujen organisoinnissa ja koordinoinnissa sekä dialogissa palvelun tilaajien ja tuottajien välillä. Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi fritt val- eli vapaus valita -lain toteutumisesta. Tuloksena on ollut vähemmän valituksia, parempi hoidon saatavuus sekä joustavuutta aukioloaikoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin, Jörgen Preuss tiivistää. Vapaa valinta on mahdollistanut myös kontrollissa pysyvät kustannukset. Jo kymmenen vuoden olemme kyenneet pitämään veroprosenttimme 9,72:ssa. Hallandin maakunta sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, Malmön ja Göteborgin välissä. Asukkaita on Uuden lain voimaantullessa liki kolme vuotta sitten maakunnassa terveydenhoitoyksiköiden määrä oli 40, joista kunnallisia oli 25 ja yksityisiä 15. Tämän vuoden kesään mennessä yksiköiden määrä oli noussut 47:ään. Näistä kunnallisia oli 24 ja yksityisiä 23.

6 6 Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on tarjota terveyspalvelut mahdollisimman läheltä kuntalaisen kotia. Tätä varten osa sairaaloista on muutettu terveydenhoitoyksiköiksi. Jokainen maakunnan asukas on jonkin nimetyn terveydenhoitoyksikön asiakas. Se minkä, on henkilön oma päätös. Jokainen yksikkö on tarkastettu ja hyväksytty, Preuss täsmentää. Ellei kuntalainen ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän voi vapaasti vaihtaa toiseen. Mikään yksikkö ei voi kieltäytyä tarjoamasta palveluja, jos asiakas on kyseisen yksikön valinnut. Vaihdonkin voi tehdä peräti neljä kertaa vuodessa. Asiakkaan on kuitenkin velvollisuus käyttää valitsemaansa yksikköä. Kaikki samalla viivalla Jokainen yksikkö saa kuukausittain Hallandin maakunnalta määrärahan toiminnalleen. Summan ratkaisee asiakkaiden määrä sekä ikärakenne. Alle 6-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yksikkö saa merkittävästi suuremman korvauksen kuin näiden välissä olevasta kahdesta ikäluokasta. Se, kuinka yksikkö toimintansa järjestää, on yksikön oma asia. Se voi esimerkiksi halutessaan ostaa palveluja ulkoa. Terveydenhuoltoyksiköiden toimintaa seurataan erilaisin laatumittarein. Esimerkiksi asiakkaan kontaktiin tulee vastata samana päivänä ja järjestää hoito viikon sisällä. Yksityiset ja julkiset yksiköt ovat samalla viivalla. Jos ne toimivat tehokkaasti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, yksikkö menestyy. Ellei se pääse tavoitteisiinsa, määrärahaa supistetaan, Preuss vahvistaa. Tämä on ollut mentaalinen matka niin poliitikoille, jotka tämän mallin hyväksyivät, kuin meille kaikille. Asiakkaan tahto ratkaisee, ei se että meillä on valmis terveydenhoitoyksikkö. Jos kukaan ei halua sitä käyttää, se kuolee pois. Tähän mennessä kuitenkin vain yksi yksikkö on joutunut lopettamaan toimintansa. Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat Toiminta on tehokasta. Me olemme kuin suurperhe, jossa kaikki tähtää potilaan hoitamiseen. Meillä lääkäritkin saavat siirtää sänkyjä, mikä on kiellettyä julkisella puolella., kertoo kööpenhaminalaisen yksityissairaala Hamletin asiakkuusjohtaja Charlotte Dupont perustettu Hamlet on Tanskan suurin yksityinen sairaala. Henkilöstöä on 274, joista lääkäreitä 40 ja hoitokonsultteja 20. Vakuutusyhtiöiden omistamassa sairaalassa on 93 vuodepaikkaa ja 10 leikkaussalia. Poliklinikkakäyntien määrä Hammetissa on vuositasolla noin ja leikkausten noin

7 7 Neljä asiakasta kymmenestä tulee julkisen sektorin lähettämänä. Vakuutusyhtiöiden asiakkaina tulee 35%, ja joka neljäs maksaa hoitonsa itse. Toimintamme pyörittämiseksi tarvitsemme nämä kaikki kolme tahoa. Tanskassa hoitoonpääsytakuu tiukentui heinäkuussa 2009 kahdeksasta viikosta neljään. Se tulee tuomaan julkisen sektorin asiakkaita yhä enemmän yksityissairaaloiden hoidettavaksi. Tavoitteena on tehokkuuden lisääminen julkisella sektorilla, mutta myös potilaiden nopeampi pääsy sairaslomalta takaisin työelämään. Hamlet saa joka päivä 150 tällaista asiakasta julkiselta puolelta. Miksi juuri Hamlet? Laatu, turvallisuus, joustavuus, 24 tunnin päivystys, ei odotusaikoja, oma lääkäri ja hoitaja, Dupont listaa. Asiakkaat odottavat meiltä paljon. Tämä riippumatta siitä, tulevatko he yksityisen tai julkisen sektorin lähetteellä, ja siksi viihtyvyyteen on satsattu paljon. Tanskassa on 50 yksityistä sairaalaa, joista 12 Dupont luokittelee suuriksi. Koodiviidakko Julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi Dupontin mielestä pelata paremmin yhteen. Meillä on edelleen liian paljon sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi kaikki julkisen puolen potilaat tulevat meille hoitokoodilla. Koodeja on kaikkiaan Usein koodi on riittämätön, emmekä voi hoitaa potilasta. Tämä aiheuttaa lisäkonsultaatiota ja erilaisia hyväksymismenettelyjä. Vaikka meille se on arkea, potilaat voivat olla hyvinkin hämmentyneitä. Hoidon hinta on yksityissairaalassa on määritelty 15,5 prosenttia alemmaksi kuin julkisen puolen vastaava hoito. Kilpailu on tervettä, jos markkinavoimien annetaan vapaasti toimia. Toivon, ettei hinta ole ainoa ratkaiseva asia, kun julkinen sektori tekee hoitopäätöksiä. Vaatimukset laadusta ja turvallisuudesta pitää huomioida tasapuolisesti kaikilta hyväksytyiltä palveluntarjoajilta. Nykyisellään kenttä on liian kirjava.

8 8 Tampere starttaa palvelutalopiloteilla Tampereen seutu lähtee kokeilemaan palveluseteleitä vanhusten palveluasumiseen ensi vuoden alusta. Sitran Kuntaohjelmaan kuuluva hanke starttaa kolmessa palvelutalossa. Paikkoja on yhteensä 147. Palvelujen tuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita. Tavoitteena on kehittää palvelusetelin käyttömahdollisuuksia vanhusten asumispalveluissa, sanoo projektijohtaja Mari Patronen. Palvelusetelistä on Tampereella tehty strateginen päätös, ja se kuuluu myös kaupungin pormestariohjelmaan sekä ikäihmisten palvelustrategiaan Tampereen kehittämässä Tiltu-mallissa on valmiina asiakasohjaus, palvelutarpeen määritys sekä asiakaslaskutus. Tästä syystä meidän on mahdollisuus päästä nopeasti konkreettisiin toimiin palvelusetelin käytäntöön saattamisessa, Patronen selventää. Sitran näkökulmasta Tampere on sopiva taho, sillä kaupungissa on käynnissä ja alkamassa useampikin palvelusetelihanke. Myös Kotitorin valmiin mallin hyödyntäminen ja levittäminen kansallisesti on tärkeää. Tärkeää on myös se, että kyseessä on seutuhanke. Mukana Tampereen lisäksi ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä malli, ja sen kehittäminen vaatii kaikkien osapuolten aktiivisuutta ja osallisuutta, Mari Patronen painottaa. Tietojen parastaminen on nyt tärkeää, innostaa Mari Patronen (kuvassa vas.) myös Helena Åkerlundia Espoon kaupungista. Parastamisella Patronen tarkoittaa parhaiden käytäntöjen yhteistä jakamista. Siinä pelissä kaikki voittavat.

9 9 Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista Palveluseteli soveltuu hyvin kunnan tai sairaanhoitopiirin käyttämiin terveydenhuollon ostopalveluihin, joiden avulla hoidetaan selkeästi määriteltyä terveysongelmaa, sanoo konsultti Matti Liukko. Selkeitä tapauksia ovat esimerkiksi harmaakaihi- ja lonkkatekonivelleikkaukset sekä aikuisiän diabeteshoito siinä tapauksessa, että potilaalla ei ole hoitoa tai leikkausta komplisoivaa terveysongelmaa, tarkentaa Liukko, joka on koulutukseltaan yleislääkäri. Hän on tehnyt vuosikymmenten työn terveydenhuollon kehittämiseksi. Tällaiset selkeät ja ei kiireelliset tapaukset edustavat vain viidennestä erikoissairaanhoidon menoista. Näistä helpommin määriteltävistä tapauksista minä kuitenkin lähtisin liikkeelle. Huonoimmillaan palveluseteli hajottaa kokonaispalvelun suunnittelun, Liukko varoittaa. Tällöin kysymys on usein moniongelmaisista potilaista, joille kohdistettavia palveluja on vaikea tuotteistaa. Kohti potilaan valinnanvapautta Haaste palvelusetelilain soveltamisessa on myös eri tahojen näkemysten yhteensovittaminen. Kolmannen sektorin omat näkemykset hyvinvoinnista ja arvottamisesta eivät aika käy yhteen kunnan poliittisen järjestelmän kanssa. Kun tähän lisätään vielä yksityisen sektorin mahdollisesti markkinalähtöisemmät näkemykset, haastetta riittää. Unohtaa ei sovi myöskään kuntalaisten, eli terveydenhuollon asiakkaiden omia näkemyksiä omassa asiassaan. Tavoitehan on, että palveluseteli toteuttaa aidosti potilaan valinnanvapauden. Hyvinvointiklusteri Hyvinvointiklusterin liikevaihdoksi Suomessa on arvioitu noin 25 miljardia euroa. Se pitää sisällään sekä terveydenhoidon- että hyvinvoinnin palvelut. Kuntien osuudeksi Liukko arvioi tästä potista miljardia. Julkisesti rahoitettujen terveyden- ja hyvinvointipalvelujen osuus näyttää pienenevän alle 2/3:aan koko liikevaihdosta ja kuntien rahoittamien palvelujen alle puoleen, Liukko arvioi. Hän näkee kehityksessä kiinnostavia näkökulmia. Ensinnäkin kansalaisten omavastuu korostuu, mikä johtaa hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvamiseen. Se taas johtaa entistä monipuolisempaan tuottajarakenteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa yksityisen terveydenhuollon rooli on vahvistunut jo pitkään. Se vastaa jo noin 40 prosenttia kokonaismenoista. Tukholman alueella on 1,6 miljoonaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen asiakasta. Sellaisissa luvuissa palvelujen tuottajakin joutuu kuuntelemaan asiakkaan edustajaa herkällä korvalla. matti.liukko(at)kolumbus.fi

10 10 Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa Vapaus valita ei vanhemmille ihmisille ole ollut tärkein prioriteetti. Palveluasuntoon siirtyessään he toivovat ja odottavat, että hoito on hyvää ja hoitajat mukavia, sanoo Kööpenhaminen vanhustyön johtaja Kenneth Cristiansen. Cristiansen siirtyi puolitoista vuotta sitten hengen kunnasta Kööpenhaminaan, jossa on puoli miljoonaa ihmistä. Koko Kööpenhaminan metropolialueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä. Kööpenhaminassa on yli 65-vuotiasta. Vanhushuollon piirissä on asiakasta. Näistä kotihoidonpiirissä liki 7000 henkilöä. Näistä vain kuudelle prosentille palveluntarjoaja on yksityinen. Kotiavun reilusta 1200 asiakkaasta joka viidettä palvelee yksityinen palveluntarjoaja. Kaupassakäynti- ja pesulapalvelut ovat Cristiansenin mukaan täysin yksityisten palveluntuottajien markkina-aluetta. Kustannuslaskentaa Tavoitteenamme on tarjota parasta laatua asukkaalle niin tehokkaasti kuin mahdollista, Cristiansen tiivistää. Se on tarkoittanut myös paljon laskentaa. 10 vuotta sitten meillä ei ollut tietoa, mihin raha menee. Nyt on. Kööpenhaminassa vanhustenhuollon vuosittainen budjetti on kuusi miljardia Tanskan kruunua. Puolet siitä menee kotihoitoon. Tavoite on tarjota kotiapua ja hoitoa niin pitkään kuin mahdollista. Jos vanhus tarvitsee viikottain yli 20 tuntia hoitoa, avaamme keskustelun siitä, olisiko hoitokoti parempi vaihtoehto. Yleensä hoitokotiin siirtyvien vanhuksen ikä on vuotta. Kööpenhaminassa on 47 vanhusten hoitokotia, näistä. 18 on kolmannen sektorin omistamia. Vapaus valita periaatteen mukaan asiakas voi valita hoitokodin. Lain mukaan paikka pitää järjestää neljässä viikossa. Olemme onnistuneet tässä yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, Cristiansen kertoo. Kun laki vaatii, että tietoa annetaan, niin toki sitä annetaan. Me koetamme myös kertoa tasapuolisesti julkisista ja yksityisistä palveluntarjoajista. Kaupunpin patja Jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, meillä pitää olla patja eli kapasiteettia. Kööpenhaminan kokoisessa kunnassa se ei ole ongelma, mutta pienemmissä kyllä. Kyse voi olla esimerkiksi ateriapalveluista kotiin.

11 11 Yksityinen palveluntarjoaja voi sanoa asiakkaalle myös ei, me emme voi. Meidän tehtävämme on hoitaa myös vaikeammat ja hajallaan asuvat vanhuksemme. Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet Vuoteen 2040 mennessä yli 80-vuotiaiden tanskalaisen määrän uskotaan kaksinkertaistuvan. Samalla kun hoidon tarve kasvaa merkittävästi, sodanjälkeinen hoitajapolvi jää eläkkeelle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana joka neljäs julkisen sektorin työntekijä jää Tanskassa eläkkeelle. Yksi suurimmista haasteista on ammattitaitoisen työvoiman saaminen julkiselle sektorille, kertoo sisä- ja sosiaaliministeriön jaostojohtaja Mark Pelle Noppen. Yli 80-vuotiaiden tanskalaisten määrän uskotaan nousevan vuoden 2007:n :sta :een vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että niiden kansalaisten määrä, jotka tulevat tarvitsemaan sekä käytännön arjen apua että henkilökohtaista hoitoa, tulee kaksinkertaistumaan. Tyytyväisyys kasvussa Tanskalaiset vanhukset ovat tyytyväisiä samaansa hoitoon, kertoo vanhushuollon asiantuntija Mie Henriette Eriksen samasta ministeriöstä. Tyytyväisyys on vain kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. 86% kotona ja 87% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun (practical help). Luku pitää sisällään mm. siivous-, kaupassakäynti- ja pesulapalveluja. Peräti 92% kodeissa asuvista ja 89% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon (personal help). Vuoden alussa voimaan tulleen hoitotakuun mukaan vanhus, joka tarvitsee hoitokotia, saa paikan kahden kuukauden sisällä. Tämä on Eriksenin mukaan esimerkki laajasta skaalasta uudistuksia vanhustenhoidon kehittämiseksi. Niiden toimeenpano tulee haastavaksi useammastakin syystä, Noppen muistuttaa.

12 12 Koti ykkösenä Vanhustenhuollon ykkösprioriteetti Tanskassa on taata ikäihmisille mahdollisuus asua kotona niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla koetetaan estää vanhuksia passivoitumasta. Mallista puhutaan käsitteellä autetaan auttamaan itseään, Eriksen selventää. Tänä vuonna arviolta vanhusta saa pysyvää kotiapua. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa työtuntia viikossa. Koska julkisen sektorin vanhuspalvelut Tanskassa ovat kansalaisoikeus ja jossa tarpeen määrittely tehdään henkilökohtaiselta pohjalta. Palvelut ovat pääasiassa maksuttomia ja ne rahoitetaan verovaroin. Vapaa valinta uudistus Vuoteen 2003 alkuun asti vanhusten palveluja kykenivät tarjoamaan vain julkinen sektori. Vuoden 2003 alussa voimaan astuneen lain tavoite on taata vanhuksille, jotka saavat kotipalveluja valinnanvapauden palveluntuottajasta ja näin poistaa julkisen sektorin monopoli, tehdä palveluista tehokkaampia kilpailun myötä, vahvistaa raportointia, lisätä kuntien välistä vertailtavuutta sekä mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Suurin vaikutus on ollut läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääntyminen vanhuspalveluissa. Samoin roolit palveluntarjoajien ja viranomaisen välillä ovat selkeytyneet. Hintatietoisuus on lisääntynyt ja seurantaan saatu systematiikkaa, Noppen toteaa. Kolmen mallin vapaa valinta Vapaata valintaa toteutetaan voidaan toteuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin palveluntuottaja voi hakea lupaa tarjota palvelujaan. Jos tarjoaja täyttää määritellyt laatukriteerit, hän saa luvan. Palveluntuottajalle maksetaan tuntipohjaisesti, joka on sama kuin julkisen tarjoajan. Toiseksi paikallinen viranomainen voi järjestää kutsu- tai tarjouskilpailun. Viranomainen päättää sen, montako palveluntuottajaa markkinalle hyväksytään. Minimissään näitä pitää olla kaksi. Ellei löydy, vaihtoehto yksi tulee käyttöön. Kolmanneksi voidaan käyttää sekamallia, jossa tarjousmenettelyllä on löydetty pääpalveluntuottaja. Kaikki potentiaaliset palveluntuottajat, jotka tarjoavat palvelua samaan hintaan ja samalla laatutasolla, voivat toimia markkinoilla. The Consolidation act on Social Services can be found at the following link: service_act/sider/start.aspx The Ministry of the Interior and Social Affairs The free choice database The service database

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Study Trip on Service Voucher to Denmark and Halland, Sweden 30.9. 3.10.2009

Study Trip on Service Voucher to Denmark and Halland, Sweden 30.9. 3.10.2009 PROGRAMME 1 (5) 21.9.2009 Study Trip on Service Voucher to Denmark and Halland, Sweden 30.9. 3.10.2009 Date and time Wednesday 30th September 08:15 Meeting at Helsinki-Vantaa Airport 09:55 10.35 Flight

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra

Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra Strategiset tavoitteet ja keinot 1. Palvelusetelin ja avoimien hintojen kokonaisuuden strategisena tavoitteena on palvelusetelin käytön, sovellettavuuden

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kannusteet sopimusohjauksessa case Tampereen Kotitori

Kannusteet sopimusohjauksessa case Tampereen Kotitori Kotitori avain palveluihin Kannusteet sopimusohjauksessa case Tampereen Kotitori Jarkko Hämäläinen vs. suunnittelupäällikkö Tampereen kaupunki Kotitori-mallin osat Kotihoidon tukipalvelut (koko kaupunki)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 24.8.2012

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 24.8.2012 Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 24.8.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Henkilökohtainen budjetti projektin tavoitteet Henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuudet omaishoidon tuessa

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Kuntatalousfoorumi 3.6.2010 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki Sitran Palvelusetelihanke T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Palvelusetelin arvo Tehostettu

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995 perustettu yksityinen kohdennettuihin maksuvälineisiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. Tavoitteita, suunnitelmia ja tilannetietoa

Palvelusetelihanke. Tavoitteita, suunnitelmia ja tilannetietoa Palvelusetelihanke Tavoitteita, suunnitelmia ja tilannetietoa Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveysalan palveluja. Sitä voidaan käyttää tietyn tavaran tai palvelun hankkimiseen.

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Hinnoittelu- ja sopimusprojekti 28.10.2010 Projektijohtaja Vammaispalvelujen palveluseteliprojekti Yhteistyössä: Asiakasedustajia Kuntia, erityisesti Helsinki ja Vantaa

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Siuntio 26.5.2010 Mari Patronen Tampereen kaupunki Sitran Palvelusetelihanke T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys 75-84- ja

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa?

Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa? Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa? HELSINGIN ELINKEINOPÄIVÄ 23.4.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Ikäihmisten palvelujen lautakunta 14.4.2010 Mari Patronen Sirpa Laaksonen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys 75-84- ja yli

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Toimintamalleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Toimintamalleja valinnanvapauden lisäämiseksi Toimintamalleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTOT ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi koordinaattori Elina Willberg Kotona asumista tukevat hankkeet Vapaaehtoistyö Lähitori Asiakas

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot