Sitran Palvelusetelihankkeen. hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitran Palvelusetelihankkeen. hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista"

Transkriptio

1 Sitran Palvelusetelihankkeen kehittäjät hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

2 2 Sitra Kuntaohjelman Palvelusetelihankkeeseen liittyvällä opintomatkalla palvelusetelihankkeiden kehittäjät hakivat viimekäden tietoa ja kokemuksia Kööpenhaminaan ja Ruotsin Hallandiin suuntautuvalta opintomatka lokakuuta Tämä uutiskooste matkasta. Sen on toteuttanut Eija Seppänen, Fountain Park. Betannia-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia. Betannia on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua sivu 3 Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie. Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja sivu 4 Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta. Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi sivu 5 Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat sivu 6 Tampere starttaa palvelutalopiloteilla sivu 8 Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista sivu 9 Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa, sivu 10 Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet sivu 11

3 3 Betania-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia Dementikko kadottaa identiteettinsä ja kyvyn kohdata muita. Ne ovat elämän kaksi tärkeintä asiaa ja siksi me taistelemme niiden säilymisen puolesta kaikin keinoin, Betania-kodin johtaja Laust Sørensen sanoo. Tärkeintä on se, mitä asukkaamme voivat tehdä nyt. Etupäässä muistisairaille vanhuksille tarkoitettu hoitokoti Frederiksbergissä, suur-kööpenhaminan alueella, on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua. Betania-hjemmet on samannimisen yhdistyksen omistama ja operoima 60 vanhuksen hoitokoti. Tanskan Metodistikirkon alaisuuteen kuuluvalla hoitokodilla on sopimus Frederiksbergin kunnan kanssa vanhustenhoidosta. Kristillinen tausta näkyy kodin arjessa lähimmäisen rakkautena. Mottomme on, että kaikki on mahdollista, ellei toisin ole osoitettu. Juhlimme usein, tanssimme, syömme jäätelöä ja käymme retkillä. Asukkaille tehdään kampaukset kuin kuningattarille ja heitä kohdellaan kuin kuninkaallisia. Tärkeintä on kohtaaminen Sørensen korostaa ihmisten kohtaamista. Hoitajat eivät vain auta pukemisessa, vaan heidän tavoitteensa on tehdä asukkaille paras päivä. Voit pestä vanhuksen kuoliaaksi, mutta sitä me emme halua. Meillä hoitaja on ihminen, lähimmäinen, jolla on oma elämä ja persoona. Myös se pitää tuoda työhön mukaan. Et voi jättää elämää taaksesi ja lähteä aamulla töihin. Hoitajien lisäksi Betania-kodissa työskentelee 10 vapaaehtoista. Heistä vanhin on 95-vuotias. Talossa on myös oma fysioterapeutti ja kuntosali. Jokaisessa huoneessa on parveke, josta näkee auringon nousun ja laskun. On puutarha ja vanhojen tavaroiden huone. Meillä on myös oma pankki, Greta. Asukas voi laittaa rahaa talon tilille. Hänellä on sitten aina, mistä ottaa, kun lähdemme vaikka Tivoliin. Muistisairaan on helppo kieltäytyä kaikesta mukavasta, kun hän ei halua herättää hämminkiä. Kun omalla tilillä on rahaa, arki on sujuvampaa, Laust Sørensen tietää.

4 4 Ikuisia kysymyksiä Ikääntymiseen liittyy se, että Betania-kodissa mietitään paljon elämän tarkoitusta. Mistä tulen ja minne olen menossa? Olinko hyvä äiti tai isä? Teinkö elämässäni paljon väärää? Meidän tehtävämme on kuunnella, istua, ottaa aikaa ja vakuuttaa henkilö hyvyydestä. Meillä kaikki pääsevät taivaaseen. Usein Betania-kotiin tuleva on Sørensen mukaan mielessään jo valmis kuolemaan. Hän uskoo olevansa pelkkä taakka läheisilleen. Identiteetti pitää rakentaa täällä uudelleen. Ensimmäiset 3-5 kuukautta ratkaisevat, haluaako uusi asukkaamme elää vai kuolla. Olemme saaneet kuolemaan valmiit sängystä ylös, jopa yhteisille ulkomaanmatkoille. Se ilo, mikä näistä onnistumisista seuraa, palkitsee tässä työssä parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja. Kotiavussa uusi toimintamalli on ollut menestys, mutta kotihoitoon vaihtoehtoja ei ole saatu, kertoo Tanskan paikallishallinnon konsultti Flemming Hansen. Vanhustenhoidon piirissä Tanskassa on vanhusta. Näistä asuu omassa kodissaan ja palvelutaloissa. Palvelutaloja on Vanhustenhuolto työllistää noin henkilöä. Kotikäyntejä on päivittäin Rahassa tämä tarkoittaa vuositasolla 4,3 miljardia euroa. Vanhuksista 28 prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on kotiapu, eli siivous, ruoanlaitto, pesulapalvelut tai kaupassakäynti. Pienten yritysten on Hansenin mukaan ollut helppo tarjota kotiapua ja yhdistää sitä muuhun palveluunsa. Tarvitaan vain 1-2 avustajaa. Sen sijaan vain kaksi prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on henkilökohtainen hoito.

5 5 Matalat luvut selittyvät osaltaan sillä, että asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kunnan järjestämiin vanhuspalveluihin. Vain viisi prosenttia on halunnut vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä tekee uusien palveluntarjoajien tulon markkinoille vaikeaksi, Hansen tiivistää. Case manager avainroolissa Kun asiakas tarvitsee henkilökohtaista hoitoa kotiinsa, palveluntuottajan pitää olla jatkuvassa valmiudessa. Tämä on haastavaa tehdä kustannustehokkaasti. Kysymys on myös luottamuksesta. Kun asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kuntien järjestämiin kotihoitopalveluihin, aitoa tarvetta vaihtaa palveluntuottajaa ei ole. Vapaa valinta toteutuu Hansenin mukaan aidoimmillaan silloin, kun uusi asiakas tulee hoidon tai kotiavun piiriin. Tällöin avainasemassa on case manager, joka päättää, mitä palveluja asiakas saa. Hänen tehtävänsä on myös informoida asiakasta valittavista palveluista. Päälle päätteeksi hän valvoo palvelun toteutumista, Hansen kertoo. Hyvää vanhustenhuollon uudessa toimintamallissa on ollut kansalaisten oikeuksien turvaaminen, laadun ja hinnan välisen yhteyden selkiytyminen sekä tehokkuuden ja kilpailun tuleminen vanhuspalvelujen kentälle. Kehitettävää on kotipalvelujen organisoinnissa ja koordinoinnissa sekä dialogissa palvelun tilaajien ja tuottajien välillä. Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi fritt val- eli vapaus valita -lain toteutumisesta. Tuloksena on ollut vähemmän valituksia, parempi hoidon saatavuus sekä joustavuutta aukioloaikoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin, Jörgen Preuss tiivistää. Vapaa valinta on mahdollistanut myös kontrollissa pysyvät kustannukset. Jo kymmenen vuoden olemme kyenneet pitämään veroprosenttimme 9,72:ssa. Hallandin maakunta sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, Malmön ja Göteborgin välissä. Asukkaita on Uuden lain voimaantullessa liki kolme vuotta sitten maakunnassa terveydenhoitoyksiköiden määrä oli 40, joista kunnallisia oli 25 ja yksityisiä 15. Tämän vuoden kesään mennessä yksiköiden määrä oli noussut 47:ään. Näistä kunnallisia oli 24 ja yksityisiä 23.

6 6 Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on tarjota terveyspalvelut mahdollisimman läheltä kuntalaisen kotia. Tätä varten osa sairaaloista on muutettu terveydenhoitoyksiköiksi. Jokainen maakunnan asukas on jonkin nimetyn terveydenhoitoyksikön asiakas. Se minkä, on henkilön oma päätös. Jokainen yksikkö on tarkastettu ja hyväksytty, Preuss täsmentää. Ellei kuntalainen ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän voi vapaasti vaihtaa toiseen. Mikään yksikkö ei voi kieltäytyä tarjoamasta palveluja, jos asiakas on kyseisen yksikön valinnut. Vaihdonkin voi tehdä peräti neljä kertaa vuodessa. Asiakkaan on kuitenkin velvollisuus käyttää valitsemaansa yksikköä. Kaikki samalla viivalla Jokainen yksikkö saa kuukausittain Hallandin maakunnalta määrärahan toiminnalleen. Summan ratkaisee asiakkaiden määrä sekä ikärakenne. Alle 6-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yksikkö saa merkittävästi suuremman korvauksen kuin näiden välissä olevasta kahdesta ikäluokasta. Se, kuinka yksikkö toimintansa järjestää, on yksikön oma asia. Se voi esimerkiksi halutessaan ostaa palveluja ulkoa. Terveydenhuoltoyksiköiden toimintaa seurataan erilaisin laatumittarein. Esimerkiksi asiakkaan kontaktiin tulee vastata samana päivänä ja järjestää hoito viikon sisällä. Yksityiset ja julkiset yksiköt ovat samalla viivalla. Jos ne toimivat tehokkaasti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, yksikkö menestyy. Ellei se pääse tavoitteisiinsa, määrärahaa supistetaan, Preuss vahvistaa. Tämä on ollut mentaalinen matka niin poliitikoille, jotka tämän mallin hyväksyivät, kuin meille kaikille. Asiakkaan tahto ratkaisee, ei se että meillä on valmis terveydenhoitoyksikkö. Jos kukaan ei halua sitä käyttää, se kuolee pois. Tähän mennessä kuitenkin vain yksi yksikkö on joutunut lopettamaan toimintansa. Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat Toiminta on tehokasta. Me olemme kuin suurperhe, jossa kaikki tähtää potilaan hoitamiseen. Meillä lääkäritkin saavat siirtää sänkyjä, mikä on kiellettyä julkisella puolella., kertoo kööpenhaminalaisen yksityissairaala Hamletin asiakkuusjohtaja Charlotte Dupont perustettu Hamlet on Tanskan suurin yksityinen sairaala. Henkilöstöä on 274, joista lääkäreitä 40 ja hoitokonsultteja 20. Vakuutusyhtiöiden omistamassa sairaalassa on 93 vuodepaikkaa ja 10 leikkaussalia. Poliklinikkakäyntien määrä Hammetissa on vuositasolla noin ja leikkausten noin

7 7 Neljä asiakasta kymmenestä tulee julkisen sektorin lähettämänä. Vakuutusyhtiöiden asiakkaina tulee 35%, ja joka neljäs maksaa hoitonsa itse. Toimintamme pyörittämiseksi tarvitsemme nämä kaikki kolme tahoa. Tanskassa hoitoonpääsytakuu tiukentui heinäkuussa 2009 kahdeksasta viikosta neljään. Se tulee tuomaan julkisen sektorin asiakkaita yhä enemmän yksityissairaaloiden hoidettavaksi. Tavoitteena on tehokkuuden lisääminen julkisella sektorilla, mutta myös potilaiden nopeampi pääsy sairaslomalta takaisin työelämään. Hamlet saa joka päivä 150 tällaista asiakasta julkiselta puolelta. Miksi juuri Hamlet? Laatu, turvallisuus, joustavuus, 24 tunnin päivystys, ei odotusaikoja, oma lääkäri ja hoitaja, Dupont listaa. Asiakkaat odottavat meiltä paljon. Tämä riippumatta siitä, tulevatko he yksityisen tai julkisen sektorin lähetteellä, ja siksi viihtyvyyteen on satsattu paljon. Tanskassa on 50 yksityistä sairaalaa, joista 12 Dupont luokittelee suuriksi. Koodiviidakko Julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi Dupontin mielestä pelata paremmin yhteen. Meillä on edelleen liian paljon sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi kaikki julkisen puolen potilaat tulevat meille hoitokoodilla. Koodeja on kaikkiaan Usein koodi on riittämätön, emmekä voi hoitaa potilasta. Tämä aiheuttaa lisäkonsultaatiota ja erilaisia hyväksymismenettelyjä. Vaikka meille se on arkea, potilaat voivat olla hyvinkin hämmentyneitä. Hoidon hinta on yksityissairaalassa on määritelty 15,5 prosenttia alemmaksi kuin julkisen puolen vastaava hoito. Kilpailu on tervettä, jos markkinavoimien annetaan vapaasti toimia. Toivon, ettei hinta ole ainoa ratkaiseva asia, kun julkinen sektori tekee hoitopäätöksiä. Vaatimukset laadusta ja turvallisuudesta pitää huomioida tasapuolisesti kaikilta hyväksytyiltä palveluntarjoajilta. Nykyisellään kenttä on liian kirjava.

8 8 Tampere starttaa palvelutalopiloteilla Tampereen seutu lähtee kokeilemaan palveluseteleitä vanhusten palveluasumiseen ensi vuoden alusta. Sitran Kuntaohjelmaan kuuluva hanke starttaa kolmessa palvelutalossa. Paikkoja on yhteensä 147. Palvelujen tuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita. Tavoitteena on kehittää palvelusetelin käyttömahdollisuuksia vanhusten asumispalveluissa, sanoo projektijohtaja Mari Patronen. Palvelusetelistä on Tampereella tehty strateginen päätös, ja se kuuluu myös kaupungin pormestariohjelmaan sekä ikäihmisten palvelustrategiaan Tampereen kehittämässä Tiltu-mallissa on valmiina asiakasohjaus, palvelutarpeen määritys sekä asiakaslaskutus. Tästä syystä meidän on mahdollisuus päästä nopeasti konkreettisiin toimiin palvelusetelin käytäntöön saattamisessa, Patronen selventää. Sitran näkökulmasta Tampere on sopiva taho, sillä kaupungissa on käynnissä ja alkamassa useampikin palvelusetelihanke. Myös Kotitorin valmiin mallin hyödyntäminen ja levittäminen kansallisesti on tärkeää. Tärkeää on myös se, että kyseessä on seutuhanke. Mukana Tampereen lisäksi ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä malli, ja sen kehittäminen vaatii kaikkien osapuolten aktiivisuutta ja osallisuutta, Mari Patronen painottaa. Tietojen parastaminen on nyt tärkeää, innostaa Mari Patronen (kuvassa vas.) myös Helena Åkerlundia Espoon kaupungista. Parastamisella Patronen tarkoittaa parhaiden käytäntöjen yhteistä jakamista. Siinä pelissä kaikki voittavat.

9 9 Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista Palveluseteli soveltuu hyvin kunnan tai sairaanhoitopiirin käyttämiin terveydenhuollon ostopalveluihin, joiden avulla hoidetaan selkeästi määriteltyä terveysongelmaa, sanoo konsultti Matti Liukko. Selkeitä tapauksia ovat esimerkiksi harmaakaihi- ja lonkkatekonivelleikkaukset sekä aikuisiän diabeteshoito siinä tapauksessa, että potilaalla ei ole hoitoa tai leikkausta komplisoivaa terveysongelmaa, tarkentaa Liukko, joka on koulutukseltaan yleislääkäri. Hän on tehnyt vuosikymmenten työn terveydenhuollon kehittämiseksi. Tällaiset selkeät ja ei kiireelliset tapaukset edustavat vain viidennestä erikoissairaanhoidon menoista. Näistä helpommin määriteltävistä tapauksista minä kuitenkin lähtisin liikkeelle. Huonoimmillaan palveluseteli hajottaa kokonaispalvelun suunnittelun, Liukko varoittaa. Tällöin kysymys on usein moniongelmaisista potilaista, joille kohdistettavia palveluja on vaikea tuotteistaa. Kohti potilaan valinnanvapautta Haaste palvelusetelilain soveltamisessa on myös eri tahojen näkemysten yhteensovittaminen. Kolmannen sektorin omat näkemykset hyvinvoinnista ja arvottamisesta eivät aika käy yhteen kunnan poliittisen järjestelmän kanssa. Kun tähän lisätään vielä yksityisen sektorin mahdollisesti markkinalähtöisemmät näkemykset, haastetta riittää. Unohtaa ei sovi myöskään kuntalaisten, eli terveydenhuollon asiakkaiden omia näkemyksiä omassa asiassaan. Tavoitehan on, että palveluseteli toteuttaa aidosti potilaan valinnanvapauden. Hyvinvointiklusteri Hyvinvointiklusterin liikevaihdoksi Suomessa on arvioitu noin 25 miljardia euroa. Se pitää sisällään sekä terveydenhoidon- että hyvinvoinnin palvelut. Kuntien osuudeksi Liukko arvioi tästä potista miljardia. Julkisesti rahoitettujen terveyden- ja hyvinvointipalvelujen osuus näyttää pienenevän alle 2/3:aan koko liikevaihdosta ja kuntien rahoittamien palvelujen alle puoleen, Liukko arvioi. Hän näkee kehityksessä kiinnostavia näkökulmia. Ensinnäkin kansalaisten omavastuu korostuu, mikä johtaa hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvamiseen. Se taas johtaa entistä monipuolisempaan tuottajarakenteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa yksityisen terveydenhuollon rooli on vahvistunut jo pitkään. Se vastaa jo noin 40 prosenttia kokonaismenoista. Tukholman alueella on 1,6 miljoonaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen asiakasta. Sellaisissa luvuissa palvelujen tuottajakin joutuu kuuntelemaan asiakkaan edustajaa herkällä korvalla. matti.liukko(at)kolumbus.fi

10 10 Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa Vapaus valita ei vanhemmille ihmisille ole ollut tärkein prioriteetti. Palveluasuntoon siirtyessään he toivovat ja odottavat, että hoito on hyvää ja hoitajat mukavia, sanoo Kööpenhaminen vanhustyön johtaja Kenneth Cristiansen. Cristiansen siirtyi puolitoista vuotta sitten hengen kunnasta Kööpenhaminaan, jossa on puoli miljoonaa ihmistä. Koko Kööpenhaminan metropolialueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä. Kööpenhaminassa on yli 65-vuotiasta. Vanhushuollon piirissä on asiakasta. Näistä kotihoidonpiirissä liki 7000 henkilöä. Näistä vain kuudelle prosentille palveluntarjoaja on yksityinen. Kotiavun reilusta 1200 asiakkaasta joka viidettä palvelee yksityinen palveluntarjoaja. Kaupassakäynti- ja pesulapalvelut ovat Cristiansenin mukaan täysin yksityisten palveluntuottajien markkina-aluetta. Kustannuslaskentaa Tavoitteenamme on tarjota parasta laatua asukkaalle niin tehokkaasti kuin mahdollista, Cristiansen tiivistää. Se on tarkoittanut myös paljon laskentaa. 10 vuotta sitten meillä ei ollut tietoa, mihin raha menee. Nyt on. Kööpenhaminassa vanhustenhuollon vuosittainen budjetti on kuusi miljardia Tanskan kruunua. Puolet siitä menee kotihoitoon. Tavoite on tarjota kotiapua ja hoitoa niin pitkään kuin mahdollista. Jos vanhus tarvitsee viikottain yli 20 tuntia hoitoa, avaamme keskustelun siitä, olisiko hoitokoti parempi vaihtoehto. Yleensä hoitokotiin siirtyvien vanhuksen ikä on vuotta. Kööpenhaminassa on 47 vanhusten hoitokotia, näistä. 18 on kolmannen sektorin omistamia. Vapaus valita periaatteen mukaan asiakas voi valita hoitokodin. Lain mukaan paikka pitää järjestää neljässä viikossa. Olemme onnistuneet tässä yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, Cristiansen kertoo. Kun laki vaatii, että tietoa annetaan, niin toki sitä annetaan. Me koetamme myös kertoa tasapuolisesti julkisista ja yksityisistä palveluntarjoajista. Kaupunpin patja Jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, meillä pitää olla patja eli kapasiteettia. Kööpenhaminan kokoisessa kunnassa se ei ole ongelma, mutta pienemmissä kyllä. Kyse voi olla esimerkiksi ateriapalveluista kotiin.

11 11 Yksityinen palveluntarjoaja voi sanoa asiakkaalle myös ei, me emme voi. Meidän tehtävämme on hoitaa myös vaikeammat ja hajallaan asuvat vanhuksemme. Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet Vuoteen 2040 mennessä yli 80-vuotiaiden tanskalaisen määrän uskotaan kaksinkertaistuvan. Samalla kun hoidon tarve kasvaa merkittävästi, sodanjälkeinen hoitajapolvi jää eläkkeelle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana joka neljäs julkisen sektorin työntekijä jää Tanskassa eläkkeelle. Yksi suurimmista haasteista on ammattitaitoisen työvoiman saaminen julkiselle sektorille, kertoo sisä- ja sosiaaliministeriön jaostojohtaja Mark Pelle Noppen. Yli 80-vuotiaiden tanskalaisten määrän uskotaan nousevan vuoden 2007:n :sta :een vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että niiden kansalaisten määrä, jotka tulevat tarvitsemaan sekä käytännön arjen apua että henkilökohtaista hoitoa, tulee kaksinkertaistumaan. Tyytyväisyys kasvussa Tanskalaiset vanhukset ovat tyytyväisiä samaansa hoitoon, kertoo vanhushuollon asiantuntija Mie Henriette Eriksen samasta ministeriöstä. Tyytyväisyys on vain kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. 86% kotona ja 87% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun (practical help). Luku pitää sisällään mm. siivous-, kaupassakäynti- ja pesulapalveluja. Peräti 92% kodeissa asuvista ja 89% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon (personal help). Vuoden alussa voimaan tulleen hoitotakuun mukaan vanhus, joka tarvitsee hoitokotia, saa paikan kahden kuukauden sisällä. Tämä on Eriksenin mukaan esimerkki laajasta skaalasta uudistuksia vanhustenhoidon kehittämiseksi. Niiden toimeenpano tulee haastavaksi useammastakin syystä, Noppen muistuttaa.

12 12 Koti ykkösenä Vanhustenhuollon ykkösprioriteetti Tanskassa on taata ikäihmisille mahdollisuus asua kotona niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla koetetaan estää vanhuksia passivoitumasta. Mallista puhutaan käsitteellä autetaan auttamaan itseään, Eriksen selventää. Tänä vuonna arviolta vanhusta saa pysyvää kotiapua. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa työtuntia viikossa. Koska julkisen sektorin vanhuspalvelut Tanskassa ovat kansalaisoikeus ja jossa tarpeen määrittely tehdään henkilökohtaiselta pohjalta. Palvelut ovat pääasiassa maksuttomia ja ne rahoitetaan verovaroin. Vapaa valinta uudistus Vuoteen 2003 alkuun asti vanhusten palveluja kykenivät tarjoamaan vain julkinen sektori. Vuoden 2003 alussa voimaan astuneen lain tavoite on taata vanhuksille, jotka saavat kotipalveluja valinnanvapauden palveluntuottajasta ja näin poistaa julkisen sektorin monopoli, tehdä palveluista tehokkaampia kilpailun myötä, vahvistaa raportointia, lisätä kuntien välistä vertailtavuutta sekä mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Suurin vaikutus on ollut läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääntyminen vanhuspalveluissa. Samoin roolit palveluntarjoajien ja viranomaisen välillä ovat selkeytyneet. Hintatietoisuus on lisääntynyt ja seurantaan saatu systematiikkaa, Noppen toteaa. Kolmen mallin vapaa valinta Vapaata valintaa toteutetaan voidaan toteuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin palveluntuottaja voi hakea lupaa tarjota palvelujaan. Jos tarjoaja täyttää määritellyt laatukriteerit, hän saa luvan. Palveluntuottajalle maksetaan tuntipohjaisesti, joka on sama kuin julkisen tarjoajan. Toiseksi paikallinen viranomainen voi järjestää kutsu- tai tarjouskilpailun. Viranomainen päättää sen, montako palveluntuottajaa markkinalle hyväksytään. Minimissään näitä pitää olla kaksi. Ellei löydy, vaihtoehto yksi tulee käyttöön. Kolmanneksi voidaan käyttää sekamallia, jossa tarjousmenettelyllä on löydetty pääpalveluntuottaja. Kaikki potentiaaliset palveluntuottajat, jotka tarjoavat palvelua samaan hintaan ja samalla laatutasolla, voivat toimia markkinoilla. The Consolidation act on Social Services can be found at the following link: service_act/sider/start.aspx The Ministry of the Interior and Social Affairs The free choice database The service database

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Valinnanvapaus lyhyesti Voin vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihini. Voin valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Sähköinen palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Hinnoittelu- ja sopimusprojekti 28.10.2010 Projektijohtaja Vammaispalvelujen palveluseteliprojekti Yhteistyössä: Asiakasedustajia Kuntia, erityisesti Helsinki ja Vantaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Osana

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia 1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista lupauksista Suomessa asuville. Tämän lupauksen lunastaminen maksaa

Lisätiedot

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Muut tiedotettavat ajankohtaiset asiat Sote projektiryhmä 13.12.2016 Ajankohtaista Esivalmistelun johtoryhmä ja hallitus odottavat seuraaviin kokouksiin teemaryhmien

Lisätiedot

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2015 LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA 1.3.2011 30.9.2015 ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA 1. Palveluseteliä hakeneiden määrä Palveluseteleiden hakeneiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa Maakuntavaltuusto 43 07.06.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 248 06.10.2010 Maakuntahallitus I 220 01.11.2010 Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot