Asukaslähtöistä senioriasumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asukaslähtöistä senioriasumista"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 414 Asukaslähtöistä senioriasumista Ikäihmisen hyvinvointiin tähtäävä poikkitieteellinen tutkimushanke Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Heli Mäntylä Minna Kuusela Sari Kivilehto Anne Korhonen Tarja Marjomaa Sari Liski-Markkanen Tuomo Vainikainen Erja Rappe Terhi Jussila Matti Kuittinen

2 Asukaslähtöistä senioriasumista Ikäihmisen hyvinvointiin tähtäävä poikkitieteellinen tutkimushanke Heli Mäntylä Minna Kuusela Sari Kivilehto Anne Korhonen Tarja Marjomaa Sari Liski-Markkanen Tuomo Vainikainen Erja Rappe Terhi Jussila Matti Kuittinen TTS:n julkaisuja 414 ISBN ISSN

3 NURMIJÄRVI 2012 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Sari Kivilehto, Anne Korhonen, Tarja Marjomaa, Sari Liski Markkanen, Tuomo Vainikainen, Erja Rappe, Terhi Jussila ja Matti Kuittinen Julkaisun nimi Asukaslähtöistä senioriasumista Ikäihmisen hyvinvointiin tähtäävä poikkitieteellinen tutkimushanke Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 414 Julkaisuaika Helmikuu 2012 Toimeksiantaja Tekes Tutkimuksen nimi Ekotehokas seniorikoti Tiivistelmä Ikääntymistä kutsutaan jo maailmanlaajuiseksi demografiseksi vallankumoukseksi, niin suuri tuo ilmiö tulevina vuosikymmeninä on. Suomessa 65 vuotiaiden ja vanhempien väestönosuuden ennustetaan nousevan nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä, ja 29 %:iin vuoteen 2060 mennessä, mikä tarkoittaa määrän lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä :sta 1,79 miljoonaan. Vanheneminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Haasteena on parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ekotehokas seniorikoti hankkeen tavoitteena oli suunnitella asukaslähtöisesti toimivia ja ekotehokkaita senioriasumisen ratkaisuja suunnitteluyhteistyön avulla. Samalla pyrittiin suunnittelemaan lähiympäristö tukemaan ikäihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia arkkitehtuurin, sisustuksen, teknologian, pihan ja viherympäristön avulla. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa asuintiloissa käytettävien materiaalien huollettavuutta ja tilojen toimivuutta palvelutoimintojen kannalta. Hanke aloitettiin kolmella esikartoitusaineistolla. Ensin tarkasteltiin kesällä 2009 rakenteilla olevia tai juuri valmistuneita asuntoja, joita markkinoitiin senioriasuntoina. Sen jälkeen haastateltiin ikäihmisten kokemuksia omasta asumisestaan; heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Lopuksi kartoitettiin toimivia tilaratkaisuja palvelun tuottajan kannalta. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla kotityöpalvelu ja hoivapalveluyrittäjiä, kotityöpalveluyrittäjiä kouluttavia opettajia sekä kotityöpalvelun ja siivouksen asiantuntijoita. Alkukartoitusaineistojen perusteella suunniteltiin suunnitteluyhteistyössä toimivia senioriasumisen ratkaisuja. Suunnitteluyhteistyön tuloksista luotiin suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön senioriasuntojen suunnitteluohje. Senioritalojen suunnittelussa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota asuntojen varusteluun, esteettömyyteen sekä talojen sijaintiin palvelujen läheisyydessä. Nämä tekijät koskevat niin vuokra, asumisoikeus kuin omistusasumistakin. Hyvä suunnittelu edellyttää nykyistä parempaa yhteistyötä suunnittelun eri tahojen kesken ja asukasnäkökulman huomioimista. Ikäihmisille on tarjottava asumisratkaisuja, joissa itsenäinen asuminen on oikeasti mahdollista. Senioritalojen pihojen suunnitteluun tulee panostaa entistä enemmän. Ikäihmisille tavallinen ulkoilu on merkittävä hyvinvointiin ja elämän laatuun vaikuttava tekijä, jonka avulla voidaan ylläpitää ja edistää niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin toimintakykyä. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että mikäli ikääntynyt kykenee asumaan omassa kodissaan pitempään, tunne oman elämän kontrollista pitää toimintatarmoa ja henkistä hyvinvointia yllä. Tämä ehkäisee vanhusten laitostumista ja sitä kautta vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Avainsanat Senioriasuminen, ekotehokkuus, asukaslähtöisyys, senioriasuntojen suunnitteluohje ISBN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) ISSN Kieli Suomi Sivuja 74 + liitteet 20 Myynti TTS Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 414 (2012) 2

4 Sisällys ALKUSANAT JOHDANTO Hankkeen tavoitteet Toteutusorganisaatiot SENIORIASUMISEN NYKYTILA JA YHTEISKUNNAN KEHITYSSUUNTIA Ikääntymisen vallankumous Asuminen oman elämän hallinnan ja hyvinvoinnin osana Ikääntyneiden yksilölliset asumistilanteet ja toiveet Oman elämän hallinta ja kotona asumisen tukeminen Ikäihmisten asumistoiveita Asumisen reunaehdot: ympäristö ja palvelut Ikäspesifit asumismuodot Senioriasuminen Uusien senioriasuntojen ongelmakohtia Senioreiden asumistoiveet ja tarpeet Taustatietoja Harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen Ruoanvalmistus ja kodinhoito Ekologisuus Haastateltavien nykytilanne Tulevaisuus Senioreiden palveluympäristö IKÄIHMISTEN TOIMIVA PALVELUYMPÄRISTÖ Tavoite ja toteutus Haastateltavien taustatiedot Tulokset Asunto kokonaisuutena ja kaikille tiloille yhteiset vaatimukset Toimivat tilaratkaisut eri palvelutoimintojen kannalta Eri tilojen toimivat ratkaisut SENIORIASUMISEN TOIMIVIEN RATKAISUJEN SUUNNITTELU SUUNNITTELUYHTEISTYÖN AVULLA Suunnitteluyhteistyöinterventio Ekotoimiva senioriasuminen Senioriasumisen suunnitteluohje IKÄIHMISEN MONIAISTITTAVA YMPÄRISTÖ Taustaa Moniaistittavuus ulkoympäristössä Ulkoympäristö hyvinvoinnin lisääjänä Suunnitteluperiaatteet Moniaistittavuus rakennuksissa ja rakenteissa Senioriasunnot Hoivakoti Moniaistittavuus rakennuksissa ja rakenteissa Moniaistittavan ympäristön suunnitteluohje DEMONSTROINTI, SIIHEN LIITTYVÄ TIEDOTUSTAPAHTUMA JA SEURANTATUTKIMUS Demonstrointi Tiedotustapahtuma Seurantatutkimus TTS:n julkaisuja 414 (2012) 3

5 6.3.1 Seurantatutkimuksen taustatietoja Tulokset OPINTOMATKA JAPANIIN Ikääntyvien palvelut haasteena Japanissa Puutarhassa kaikella on merkitys Panasonicin ekotalosta eväitä hiilineutraaliin asumiseen YHTEENVETO LÄHTEET LIITE 1. IKÄÄNTYMISEN TUOMAT HAASTEET ASUMISELLE. TTS:N TIEDOTE: ASUMINEN, TEKNOLOGIA JA PALVELUT. 1/2011 (657) LIITE 2. SENIORIASUMISEN SUUNNITTELUOHJE. TTS:N TIEDOTE: ASUMINEN, TEKNOLOGIA JA PALVELUT. 2/2011 (658) TTS:n julkaisuja 414 (2012) 4

6 ALKUSANAT Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vanheneminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto, mutta kuinka luodaan edellytykset, että ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään? Tähän ongelmaan Ekotehokas seniorikoti hankkeessa pyrittiin löytämään vastaus. Hankkeen vastuullisena toteuttajaorganisaationa toimi TTS (Työtehoseura). Projektiryhmän kokoonpano oli seuraava: TTS Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Anne Korhonen, Tarja Marjomaa ja Sari Liski Markkanen, Marttaliitto Erja Rappe, KOMBI Arkkitehdit Matti Kuittinen, Vanhustyön keskusliitto Jukka Laakso, Aalto yliopisto Panu Harmo sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Liisamaria Kinnunen. Kiitos projektiryhmälle erinomaisesta yhteistyöstä. Esitämme parhaimmat kiitokset Tekesille hankkeen rahoituksesta. Suuret kiitokset myös yhteistyöyrityksille sekä rahoituksesta että panostuksesta hankkeen projektiryhmätyöskentelyyn. Yrityksistä mukana olivat: Variante Oy, Suomen Terveysmaailma Oy, Väinö Korpinen Oy, UPM Timber, Finndomo Oy, Safera Oy, ISS, TJT Kaluste Oy (Muuntokaluste), Saint Gobain Rakennustuotteet Oy, Cembrit Oy, Vesivek Uusimaa Oy, Marttaliitto, Vanhustyön keskusliitto, Aalto yliopisto, Toimiva koti, Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö ja KOMBI Arkkitehdit. Lisäksi suuret kiitokset aktiiviselle ohjausryhmälle tutkimushankkeen edistämisestä sen eri vaiheissa. Kiitokset myös muille tahoille, jotka ovat olleet hankkeessa mukana. Ihminen ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa kaikkialla, niin kodissa, palvelutalossa kuin sairaalassakin. Myös tässä tutkimuksessa on havaittu ympäristön merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille. Ikäihmisen ei odoteta olevan hoidossakaan toiminnan kohde vaan aina ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa oleva toimija. Tämä taas merkitsee sitä, että hoitohenkilökunnan on osattava tunnistaa ympäristöön sisältyvät mahdollisuudet. Tässä tutkimushankkeessa on etsitty ratkaisuja ympäristön kehittämiseksi toimintakykyä tukevaksi niin, että se on turvallinen ja esteetön käyttäjälleen. Laadukas ympäristö vastaa myös käyttäjiensä esteettisiin tarpeisiin, jotka tukevat oman kulttuurin ja paikan merkityksiä. Ympäristö tarkoittaa tässä yhteydessä sekä sisä että ulkoympäristöä. Hankkeen aikana pilotoitiin hankkeessa syntyneitä senioriasumisen ratkaisuja Syys Viiru hoivakodissa. Lämmin kiitos SyysViirun henkilökunnalle yhteistyöstä hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen tuloksena syntyi Senioriasumisen suunnitteluohje, jota voidaan pitää merkittävänä ohjeistuksesta senioriasumiseen liittyen. Ohjeistusta voidaan soveltaa myös elinkaariasumiseen, sillä senioreille soveltuvat suunnitteluohjeet sopivat myös kaikille lapsiperheille. Nurmijärvellä helmikuussa 2012 Tekijät TTS:n julkaisuja 414 (2012) 5

7 1 JOHDANTO 1.1 Hankkeen tavoitteet Vanheneminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto, mutta kuinka luodaan edellytykset, että ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään? Ekotehokas seniorikoti hankkeen tavoitteena oli suunnitella asukaslähtöisesti toimivia ja ekotehokkaita senioriasumisen ratkaisuja suunnitteluyhteistyön avulla. Samalla pyrittiin suunnittelemaan lähiympäristö tukemaan ikäihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia arkkitehtuurin, sisustuksen, teknologian, pihan ja viherympäristön avulla. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa asuintiloissa käytettävien materiaalien huollettavuutta ja tilojen toimivuutta palvelutoimintojen kannalta. Hanke aloitettiin kolmella esikartoitusaineistolla. Ensin tarkasteltiin kesällä 2009 rakenteilla olevia tai juuri valmistuneita asuntoja, joita markkinoitiin senioriasuntoina. Sen jälkeen haastateltiin ikäihmisten kokemuksia omasta asumisestaan; heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Lopuksi kartoitettiin toimivia tilaratkaisuja palvelun tuottajan kannalta. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla kotityöpalvelu ja hoivapalveluyrittäjiä, kotityöpalveluyrittäjiä kouluttavia opettajia sekä kotityöpalvelun ja siivouksen asiantuntijoita. Alkukartoitusaineistojen perusteella suunniteltiin suunnitteluyhteistyössä toimivia senioriasumisen ratkaisuja. Suunnitteluyhteistyön tuloksista luotiin suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön senioriasuntojen suunnitteluohje (liitteet 1 ja 2). Hankkeessa syntyneet hyvät ratkaisut oli tarkoitus pilotoida Sammatin koerakentamisalueella. Koerakentamisen viivästyttyä siirtoviemärihankkeen vuoksi ratkaisut pilotoitiin TTS:n Sammatin yksikköön suunnitellussa hoivakodissa. Hoivakoti piha alueineen sijaitsee aivan koerakentamisalueen vieressä. Hoivakodilla on valmius tarjota palveluja myös koerakentamisalueen senioreille. 1.2 Toteutusorganisaatiot Hankkeen vastuullisena toteuttajaorganisaationa toimi TTS (Työtehoseura). Projektiryhmän kokoonpano oli seuraava: TTS Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Anne Korhonen, Tarja Marjomaa ja Sari Liski Markkanen, Marttaliitto Erja Rappe, KOMBI Arkkitehdit Matti Kuittinen, Vanhustyön keskusliitto Jukka Laakso, Aalto yliopisto Panu Harmo sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Liisamaria Kinnunen. TTS tuottaa asiakkailleen tutkimus, koulutus, kehitys, testaus ja tietopalveluja seuraavilla aloilla: Rakentaminen ja asuminen, Työn tuottavuus, Yksityismetsätalous, Bioenergia sekä Teknologia ja tuotantoympäristö. Näillä aloilla TTS tutkimuksen tavoitteena on parantaa yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittämällä niiden osaamista. Marttaliitto ry edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Maa ja metsätieteiden tohtori Erja Rappe vastasi Marttaliitossa viherympäristöistä ja vanhusten asioista, joista hän on tehnyt myös väitöskirjansa. Rappe tutki viheralueiden merkitystä ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Vanhustyön keskusliitto toimii monin tavoin vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi. Liitto myös harjoittaa vanhustyöhön liittyvää tutkimus, kehittämis ja julkaisutoimintaa. Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso vastaa veteraanien ja sotainvalidien asuntojen korjausneuvonnasta, jota toteutetaan RAY:n tuella. Jukka Laakso osallis TTS:n julkaisuja 414 (2012) 6

8 tui suunnittelutyöryhmiin asiantuntijana ja Terhi Jussila oli mukana Japanin matkalla vanhustyön asiantuntijana. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on monitieteinen tutkimuslaitos, joka perustettiin Jyväskylään vuonna Säätiön tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Liisamaria Kinnunen osallistui suunnitteluyhteistyöhön asiantuntijana. KOMBI Arkkitehdit on ekotehokkaaseen asuntosuunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto. KOMBI kehittää asumisen ratkaisuja erityisryhmien tarpeisiin. Yhteistyö energiatehokkaan rakentamisen tutkimuksen ja puurakentamisen korkeakouluopetuksen kanssa antoi hyvät asiantuntijavalmiudet tähän tutkimushankkeeseen. Aalto yliopisto (entinen Teknillinen korkeakoulu) Yhteistyötä tehdään Automaatioja systeemiteknologian laitoksen kanssa hankkeessa ICT SHOK (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) Building Automation Senior Living tutkimushankkeen kanssa. Panu Harmo oli mukana suunnitteluyhteistyöryhmässä, jossa etsittiin ikäihmisen kotiin turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Toimiva koti tarjoaa apuvälineitä ja ratkaisuja toimivaan ja turvalliseen arkeen. Toimivan kodin ratkaisuja tarkasteltiin suunnitteluyhteistyön eri vaiheissa. Yhteistyöyritykset: Variante Oy, Suomen Terveysmaailma Oy, Väinö Korpinen Oy, UPM Timber, Finndomo Oy, Safera Oy, ISS, TJT Kaluste Oy (Muuntokaluste), Saint Gobain Rakennustuotteet Oy, Cembrit Oy ja Vesivek Uusimaa Oy. TTS:n julkaisuja 414 (2012) 7

9 2 SENIORIASUMISEN NYKYTILA JA YHTEISKUNNAN KEHITYSSUUNTIA 2.1 Ikääntymisen vallankumous Ikääntymistä kutsutaan jo maailmanlaajuiseksi demografiseksi vallankumoukseksi, niin suuri tuo ilmiö tulevina vuosikymmeninä on. Suomessa 65 vuotiaiden ja vanhempien väestönosuuden ennustetaan nousevan nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä, ja 29 %:iin vuoteen 2060 mennessä, mikä tarkoittaa määrän lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä :sta 1,79 miljoonaan. Tämän jälkeen iäkkään väestön osuus todennäköisesti laskee. Vanhimpien ikäihmisryhmien eli 85 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Näin pitkän aikavälin ennusteet ovat kuitenkin huomattavan epävarmoja. Myös pitkäikäisyys yleistyy keskimääräisen elinajanodotteen ennustetaan nousevan miehillä vuoteen 2040 mennessä 81,3 vuoteen ja naisilla 85,8 vuoteen. (Tilastokeskus 2009). Vielä vuonna 1950 vain seitsemän prosenttia väestöstä oli 65 vuotta täyttäneitä. Myös muissa EU maissa ainoa kasvava väestöryhmä ovat ikääntyneet. Ikääntyneiden määrän on koko EU alueella ennakoitu kasvavan 66 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. (Nieminen 2007.) Pitkän elämän saavuttaminen voi olla yksilön kannalta tavoiteltava asia, mutta julkisessa keskustelussa enemmän otsikoita on saanut huoli kansantalouden kestävyydestä ja hoito ja hoivamenojen kasvusta. Suomessa niin sanottu huoltosuhde eli huoltajien ja huollettavien suhde, ts. lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden, heikkenee nopeimmin koko EU alueella. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 ja 2030 huoltosuhde on heikoin kaikista EU maista. Tilastokeskuksen mukaan huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen Suomessa johtuu siitä, että suuret ikäluokat olivat poikkeuksellisen suuret ja syntyivät heti sodan jälkeen. Suurten ikäluokkien poistuessa 2030 jälkeen alkaa väestöllinen huoltosuhde taas parantua. (Tilastokeskus 2009.) Väestön ikääntymisen tuomien ongelmien ratkaisemisen lisäksi tarvittaisiin enemmän pohdintoja, mitä hyvää koituu siitä, että ihmiset saavat vuotta lisää elinaikaa ja säilyvät pitempään hyväkuntoisina, sekä skenaarioita siitä mitä mahdollisuuksia ikääntyvät voivat tarjoaa yhteiskunnalle. Peter Lasslettin (1996) kehittämä ns. kolmannen iän teoria on yksi näkökulma siihen, miten erilaisia ikäihmiset ovat ja miten paljon annettavaa heillä voisi olla, jos pystyisimme ennakkoluulottomasti näkemään nuo mahdollisuudet. Kolmas ikä on Lasslettin mukaan työn jättämisen ja varsinaisen vanhuuden välinen aika, jolloin ollaan vielä hyvässä kunnossa ja toimintakykyisiä elämän eri osa alueilla. Varsinainen vanhuus, jota Lasslett nimittää neljänneksi iäksi, alkaa vuotiaana ja sitä leimaa riippuvuus muista. (Vaaramaa & Ollila 2008.) 2.2 Asuminen oman elämän hallinnan ja hyvinvoinnin osana Ikäihmisten elämän tutkimuksessa käytetään käsitteitä koettu elämänlaatu ja hyvinvointi. Hyvinvointiteoreettisessa elämänlaadun tutkimuksessa enemmistö koetun hyvinvoinnin tutkimuksista keskittyy tutkimaan elinolojen ja koetun elämänlaadun välisiä yhteyksiä. Yhteiskunta ja käyttäytymistieteellisen ikääntyneiden elämänlaatututkimuksen lähestymistavat ovat usein perustuneet Lawtonin (1983 hyvän elämän malliin, jonka keskeiset osatekijät ovat yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä yksilön kykyjen ja ympäristön tuen ja vaatimusten välinen yhteensopivuus. Myös maailman ter TTS:n julkaisuja 414 (2012) 8

10 veysjärjestö WHO jakaa elämänlaadun pääpiirteittäin edellä mainittuihin osa alueisiin. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu taloudellisten resurssien, terveyden, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja asuin ja elinympäristön esteettömyyden sekä turvallisuuden olevan tärkeitä ikääntyneille, kuten myös muille ikäryhmille. (Vaaramaa & Ollila 2008.) Ekotehokas seniorikoti (ESKO) hankkeessa ( ) on ollut tavoitteena ottaa huomioon Lawtonin hyvän elämän mallin osatekijät, ja kehittää ikäihmisten asumiseen ja lähiympäristöön konkreettisia ratkaisuja, mitkä tukevat hyvinvointia niin fyysisellä, psyykkisellä kuin henkisellä puolella. Asuminen ei ole pelkästään asuntokysymys, vaan asuminen on ymmärrettävä laajemmin, ihmisen elämän ja hyvinvoinnin osaksi. Ikääntymisen osittain näkyvä muutos asumisratkaisuissa on asuntokuntien koon pieneneminen. Tilastokeskuksen asunto ja asuinolotietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2008 lopussa asuntoa, joista 45 prosenttia oli yksiöitä tai kaksioita. Asuntokunnista suurin osa oli pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Tällaisia pienasuntokuntia oli 73 prosenttia kaikista asuntokunnista eli ja näistä yli miljoonassa asui vain yksi henkilö. Yksinasuvien määrän odotetaan vielä kasvavan selvästi, kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja naisten keskimääräinen elinajanodote on edelleen miehiä isompi. Joka neljännessä asuntokunnassa eli 26 prosentissa kaikista asuntokunnista oli vähintään kolme henkilöä. Asuntokunnan keskikoko oli 2,09 henkilöä. Vielä vuonna 1970 keskikoko oli kolme henkilöä. Väestöstä kolmasosa asuu kerrostaloissa, ja näissä asunnot ovat pienempiä ja niissä asuu pienempiä perheitä tai asuntokuntia kuin rivi ja pientaloissa. (Tilastokeskus 2008.) Ikääntyneiden yksilölliset asumistilanteet ja toiveet Asumisella on keskeinen merkitys siinä, miten ikääntyneet selviytyvät ja viihtyvät jokapäiväisessä elämässään ja elinympäristössään. Asumistutkimuksissa on alettu entistä enemmän korostaa sitä, että ikääntyneet asuvat muiden ikäryhmien tavoin yksilöllisesti ja että väestön yleisen terveydentilan ja sitä kautta eliniän pidentyessä myös ikääntyvien ryhmän heterogeenisuus kasvaa. Asumistoiveiden ja tavoitteiden kirjo moninaistuu. Tulevaisuuden ikääntyneet ovat aktiivisia ja nykyisiä enemmän tottuneet käyttämään erilaisia palveluita. Osa ikääntyneistä hankkii vasta ikääntyessään kakkosasunnon ja osa senioreista viettää osan ulkomailla. Silti suurin osa tulevaisuuden senioreista ja vanhuksista tulee pysymään vanhalla asuinpaikkakunnallaan. (Mikkola & Rasila 2006.) Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimuksessa (Tuppurainen 2006) selvitettiin nykyisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön soveltuvuutta ikääntyvälle väestölle sekä esitettiin ratkaisumallien perusteet seniorien kotona asumiselle palvelujen tukemana. Tulosten mukaan iso osa senioreista halusi muuttaa jossain vaiheessa tavallisessa kerrostalossa sijaitsevaan senioriasuntoon, joka olisi perusparannettu turvalliseksi ja esteettömäksi. Useat muuttaisivat senioritaloon, jonka kaikki asunnot olisi osoitettu yli 55 vuotiaille, kolmanneksi suosituin muuton kohde oli palvelutalo. Vanhainkotiin halusi muuttaa vain yksi prosentti vastaajista. Tilastokeskuksen vuoden 2004 asumis ja varallisuustutkimuksen pohjalta tehdyssä tutkimuksessa (Poutanen, Laurinkari & Hynynen, 2008) ikääntyneiksi henkilöiksi ymmärretään 55 vuotta täyttäneet sekä yksin että parisuhteessa elävät henkilöt. Tutkimuksessa asumista tarkastellaan hyvinvoinnin keskeisenä osana ja toisaalta ikääntymistä elämänkaaren aktiivisena vaiheena, jolloin tehdään merkittäviä asumisratkaisuja. Ikääntyneiden asumistavoitteiden todettiin olevan monessa suhteessa samankaltaisia kuin muulla väestöllä. Tutkimuksen mukaan varsin monet ikääntyneiden kotitalouksista suunnittelevat muuttoa lähivuosien aikana. Ikääntyneiden muuttamisen todettiin kasaantuvan kahteen ikävaiheeseen; toinen muuttoaalto ajoittuu varhaiseen ikääntymisen vaiheeseen ja toinen 70 ikävuoden paikkeille. Aktiivisimmillaan muuton suunnittelu ajoittuu aiemman TTS:n julkaisuja 414 (2012) 9

11 yleisen eläkeiän tuntumaan (60 65 vuotta) sekä 70 ikävuoden myöhäisemmälle puolelle (75 79 vuotiaat). Muuton kautta ei haeta enää tavoiteasuntoa, vaan muutto voi johtua esimerkiksi lisääntyneestä palvelujen tarpeesta. Näistä varhaisempi ikävaihe on vaihe, jossa tehdään inventaariota elämästä, pohditaan sitä, mitä elämältä ikääntyneenä halutaan ja samassa yhteydessä myös asuinpaikka tulee pohdinnan kohteeksi. Muutto on tällöin siis vielä vapaa valinta, ei muuttuneiden olosuhteiden tuoma pakkotilanne. Asunnon hakemisen motiivi muuttuu suuremman asunnon tavoittelusta pienemmän tavoitteluun. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) Kun nuoremmat ikäluokat, etenkin vielä työelämässä olevat hakevat muuton kautta asumisväljyyttä ja laatutekijöitä, myöhemmässä muuttoaallossa haetaan toimintakykyä vastaavaa loppuelämän ratkaisua, usein sen hetkistä asuntoa pienempää. Palveluasumisen sisällön ja laadun kehittäminen lienee eräs keskeisistä ikääntyvien asumisen kehittämisalueista lähivuosina. Palvelu ja senioritaloon muuttamista suunnitellaan selvästi myöhäisemmässä elämänvaiheessa kuin muihin talotyyppeihin muuttamista. Neljännekselle niistä jotka suunnittelevat muuttavansa palvelutaloon nykyisen asunnon sijainti aiheuttaa ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Palvelutaloihin siirrytään erityisesti syrjäisiltä asuinalueilta, neljännes palvelutaloihin muuttoa suunnittelevista muuttaa tästä syystä. Seuraavaksi yleisimpänä syynä nousee turvallisuuden tavoittelu. Nykyisessä asunnossa asuttu aika ei näytä olevan yhteydessä asunnon vaihtoaikeisiin ikääntyneiden ryhmässä, vaikka on sitä selvästi muussa väestössä. Sen sijaan asumistyytyväisyys on parempi niillä, jotka ovat asuneet pidempään nykyisessä asunnossaan. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) Poutasen, Laurinkarin ja Hynysen (2008) tutkimuksen mukaan omassa talossa asuvista muuttoa suunnittelevia oli 12 prosenttia. Tärkeä syy omasta talosta pois muuttamiseen oli pyrkimys saada nykyistä pienempi asunto. Asumiskustannukset eivät tässä ryhmässä näytä olevan keskeinen muuttosuunnitelmien syy. Kuusi prosenttia omakotitalossa asuvista muuttoa suunnittelevista suunnitteli muuttavansa kerrostaloon ja hieman enemmän oli suhteellisesti niitä, jotka suunnittelivat palvelutaloon muuttamista. Ikääntymisen vuoksi liikuntaesteettömään asuntoon ilmoitti hakeutuvansa reilut kaksi prosenttia omakotitalosta muuttoa suunnittelevista. Myös vuokra asunnosta muuton tarkoituksena oli ikääntyneillä yleisimmin pyrkimys päästä pienempään asuntoon, seuraavaksi eniten oli aikomuksia muuttaa suurempaan asuntoon ja yhtä suuri osuus vuokralla asuvista aikoi muuttaa jonkin muun tyytymättömyyden aiheen vuoksi. Kahdeksan prosenttia heistä aikoi muuttaa joko palvelu tai senioritaloon. Samoin kahdeksan prosenttia vuokralla asuvista ikääntyneistä aikoi muuttaa liian korkeiden asumiskustannusten takia. Vuokralla asuvien muuttoaikeita yksi syy on mm. tyytymättömyys asunnon äänieristykseen, asunnon kuntoon ja asuintiloihin. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) Taloudelliset tekijät eivät näytä korostuvan seniori ja palvelutaloon muuttamista suunnittelevien ryhmässä. Nämä saattavat ohjata asunnon valintaa erityisesti rivi ja paritaloon muuttoa suunnittelevien ryhmässä, jossa 37 % kokee asumismenonsa liian rasittaviksi. Vastaava osuus on kerrostaloon muuttoa suunnittelevien ryhmässä 21 %. Seniorija palvelutaloon muuttoa suunnittelevista vain 10 % kokee asumismenonsa liian suuriksi. Palvelu ja senioritaloihin muuttoa ohjaavat muut syyt kuin kustannukset. Senioritaloon muuttavista suunnittelevista 13 % oli tutkimuksessa sitä mieltä, että nykyinen asunto on liian suuri ja joka kymmenes koki päivittäin ongelmia turvattomuuden vuoksi. 77 % senioritaloon muuttamista suunnittelevista ei kokenut lainkaan ongelmia tutkimuksessa kysytyissä asioissa. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) TTS:n julkaisuja 414 (2012) 10

12 2.2.2 Oman elämän hallinta ja kotona asumisen tukeminen Poutasen, Laurinkarin ja Hynysen tutkimuksen mukaan (2008) näyttää siis siltä, että itsenäisen asumisen edellytykset säilyvät varsin korkeaan ikään, vaikka fyysisen toimintakyvyn aleneminen alkaisikin. Myrskylän (2005) tutkimuksen mukaan yli 60 %:lla vuotiaista oli vuonna 2001 jokin pitkäaikaissairaus. Toisaalta ikääntyneen väestön terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana (Myrskylä 2005, ss 25 26). Palveluasumisen osalta tämäkin aineisto tukee Kuopion yliopiston senioritaloja koskevan tutkimuksen (ks. Laurinkari ym. 2005) tulosta, jonka mukaan palvelutaloihin muuttamista lykätään niin pitkälle kuin suinkin. Asumisen tutkijoiden korostama oman elämän kontrolli halutaan säilyttää niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) Senioreilla on useimmiten suuria vaikeuksia hoitaa itse korjausrakennuttamistehtäviä. Erityisesti korjausrakentamisen kokonaispalveluille, joihin kuuluvat suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös tarvittavien lupien hankkiminen, olisi tarvetta. Kotiautomaatiotoiminnoille, myös kotirobotiikalle, on olemassa kysyntää. Teknologia ja ikääntyminen sopivat yhteen, jos teknologia lähtee seniorien omista tarpeista ja parantaa kotona selviytymistä ja turvallisuutta sekä mahdollistaa yhteyksien pitämisen ja avun saannin. Nämä tarpeet odottavat toimivia ja riittävän edullisia ratkaisuja. Suomalaiselle hyvinvointiteknologialle, mukaan lukien kehittyneet asuntojen perusparannuskonseptit olisi erittäin suuret markkinat Japanissa, jonka huoltosuhde heikkenee samaa vauhtia Suomen kanssa, ja myös monissa Euroopan maissa. (Tuppurainen 2006) Hallitusohjelmaan kirjatussa asuntopolitiikassa varaudutaan väestön ikääntymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vaatimuksiin. Korjaus ja energia avustuksilla tuetaan erityisesti asuintalojen hissien rakentamista ja korjaamista, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi sekä asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista. Ensisijaisena tavoitteena on kotona asumisen tukeminen. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007.) Ikäihmisten asumistoiveita TTS:n koordinoiman Elderathome: Ikäihmisen kotona asumisen edellytykset. Asunnon, ympäristön ja palvelujen suunnittelukriteerit EU tutkimuksen (Kasanen 2004) tarkoituksena oli parantaa ikäihmisen kotona asumisen edellytyksiä. Tavoitteena oli rohkaista innovatiivisten ratkaisujen kysyntää ja tarjontaa sekä etsiä keinoja ikäihmisten asumisedellytysten kohentamiseen. Projekti pyrki nostamaan ikäihmisten ja heidän omaistensa tietoisuutta itsenäisen asumisen mahdollistavista ratkaisuista. Projekti pyrki myös tarjoamaan suunnittelijoille, rakentajille ja palvelujen tarjoajille mallin, jonka avulla näitä ratkaisuja voidaan kehittää ja tuottaa. Asumisen toimintoja tarkasteltiin asunnon, ympäristön ja palvelujen näkökulmasta. (Kasanen 2004.) Tutkimuksessa selvitettiin neljän osallistujamaan (Suomi, Alankomaat, Espanja ja Tanska) nykytilannetta mm. kirjallisuusselvityksillä. Lisäksi haastateltiin valikoituja ihmisryhmiä tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi. Suomessa haastateltiin Helsingin Puotilassa 1960 luvulla valmistuneen asuntoyhtiön asukkaita, Aktiiviset Seniorit ry:n jäseniä, jotka suunnitteluttivat Helsingin Arabianrantaan oman Loppukiri nimisen talon, sekä Helsingin Vuosaaressa asuvia, jotka valittiin mukaan väestörekisteristä satunnaisotoksella. (Kasanen 2004.) Haastatellut uskoivat voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa hoitamalla terveyttään. Useilla oli jokin säännöllisesti aikaa vievä, lähes päivätyöhön verrattava harrastus. Moni teki hyväntekeväisyystyötä tai hoiti lapsia tai muita avuntarpeessa olevia. Enemmistö haastatelluista oli valmis muuttamaan pois nykyisestä asunnosta, muutokset TTS:n julkaisuja 414 (2012) 11

13 terveyden tilassa ja ikääntymisen myötä halu tehdä elämästä helpompaa olivat tärkeimmät syyt muuttoon. Nykyisten asuntojen puutteina mainittiin mm. keittiöremontin tarve, hissin puute, huono äänieristys ja sisäilman laatu, vaikeudet käyttää kylpyammetta ja luonnonvalon vähäisyys. Suurin osa haastatelluista oli tehnyt suunnitelmia tulevaisuuden varalle, monet pitivät kunnallista palvelutaloa hyvänä vaihtoehtona. Päätöksien tekeminen koettiin kuitenkin vaikeana ja lisää tietoa kaivattiin ennen lopullisten päätösten tekemistä. Suurin osa haastatelluista ei suunnitellut tekevänsä mitään muutoksia tai korjauksia asuntoonsa, vaan piti muuttamista parempana vaihtoehtoa. Osa asukkaista mieluummin kärsi epämukavista olosuhteista, kuin halusi käyttää rahaa remontointiin. Palveluista erityisesti ruokakaupan, mutta myös postin, pankin, terveyskeskuksen ja apteekin läheisyyttä pidettiin tärkeinä. Sosiaaliturvan toivottiin kattavan vanhuuden aiheuttamia kustannuksia, mutta välttämättömistä hoidoista ja lääkityksistä oltiin myös valmiita maksamaan, jos sosiaaliturva ei niitä kata. Suomalaiset ovat kehittyneen tietoyhteiskunnan myötä tottuneet käyttämään tietotekniikkaa monipuolisesti ja haastatellut pitivät yhteyttä muihin ihmisiin myös sähköpostin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kriteereitä, joissa kuvataan itsenäiseen asumiseen vaikuttavia tekijöitä asunnon ja sen varustelun (kalusteet ja koneet), ympäristön ja palvelujen osalta. Kriteerityön tuloksena kehitettiin Itsenäisen asumisen malli, joka koostuu ns. Pallomallista ja Toimintokorteista. Malli tarkastelee asumista kokonaisvaltaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Lähtökohtana on asukkaan elämä kokonaisuutena: asumiseen liittyvät toiminnot, asukkaan kyvyt, asunnon tarjoamat resurssit ja asumisen laatutekijät. Pallomalli muuttujineen ja Toimintokortit ovat apuväline asunnon muutostöitä suunnitteleville. Malli sopii ensisijaisesti olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen avulla ikäihminen ja suunnittelija voivat käydä läpi asunnon kohentamistarpeita asukkaan näkökulmasta. Malli muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan ikäihmisten asumisesta ottaen huomioon asuntoon ja asumiseen vaikuttavat monet ja samanaikaisesti vaikuttavat tekijät. Kriteerejä testattiin mm. käymällä ikäihmisten kanssa ryhmäkeskusteluja kriteerien käyttökelpoisuudesta ja hyväksyttävyydestä. (Kasanen 2004; Kasanen & Kivilehto 2004.) Ikäihmisten itsenäinen asuminen maaseudulla tutkimuksessa selvitettiin maaseudulla asuvien ikäihmisten asumisen nykytilannetta ja mahdollisia muutostarpeita. Lisäksi selvitettiin miten asuntoja ja asumisolosuhteita kohentamalla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan maaseudulla. Ikäihmisiä haastateltiin Padasjoella ja Töysässä. Haastateltujen toiveena ja tavoitteena oli asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Lisäksi tuli esiin, että ikäihmisten on vaikeaa suunnitella etukäteen tulevaa asumista ja mahdollisia korjaustoimenpiteitä. Koska maaseudun asunnot ovat keskenään hyvin erilaisia, yleisohjeita ei ole. Mahdollisia muutostöitä ja niiden toteuttamista hankaloittaa usein asukkaan taloudellinen tilanne ja halu säästää omaisuutta lapsille. (Kivilehto, Lybeck, Roos & Rytkönen 2005.) Maaseudun ikäihmisille omaisten ja naapureiden antama apu on erityisen merkityksellistä. Lasten lähellä asuminen on osalle edellytys sille, että he pystyvät asumaan omassa asunnossa. Palvelujen käyttö on vierasta ja siitä ei olla valmiita maksamaan. Ilman omaa autoa maaseudulla on vaikeaa tulla toimeen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien roolia ikääntyvien itsenäisen asumisen tukemisessa. Asuntojen korjaustyöt ovat tarpeellisia selviytymisen edistämiseksi. Ikäihmisiä tulisi rohkaista sekä auttaa harkitsemaan ja suunnittelemaan muutostöitä. Tässä tarvitaan yhteistyötä, jossa mukana ovat asukkaan lisäksi mahdollisesti lähiomaisia, kunnan vanhustyön ja rakentamisen asiantuntijoita sekä rahoitusjärjestelyjen asiantuntijoita. Työn avuksi tarvitaan suunnittelun ja yhteistyön työkaluja. (Kivilehto, Lybeck, Roos & Rytkönen 2005.) Maaseudun ikäihmisten asuntoja korjaamassa: työkaluina kartoittava kotikäynti, korjaustarpeiden selvittäminen ja yhteissuunnittelu tutkimuksessa tavoitteena oli kehit TTS:n julkaisuja 414 (2012) 12

14 tää maaseudun ikäihmisten asuntojen muutostöiden suunnitteluun soveltuva väline ja näin parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Suunnitteluvälineen tulee soveltua joustavasti niiden toimijoiden käytettäväksi, joilla on mahdollisuus vaikuttaa asuntojen korjauksiin, kuten kuntien vanhustyön toimijat ja korjausneuvojat. Ikäihmisten asunnon muutostöiden suunnitteluun osallistuvat tahot tulisi saada tekemään yhteistyötä. Kunnan työntekijöiden kokemuksia kartoitettaessa esiin tuli mm. että lähtökohtana pitäisi olla asukkaan elämä kokonaisuutena ja siihen liittyvät toiminnot. Ikäihmisen muuttaessa tutusta ympäristöstä pois, kunto heikkenee ja entisin avuin ei enää tulla toimeen. Ikääntymiseen on alettava varustautua riittävän aikaisin ja varauduttava vähitellen tuleviin tarpeisiin esimerkiksi normaaliin kunnossapitoon liittyvien korjauksien yhteydessä. Erityisesti maaseudun haja asutusalueilla asukasta ja asuntoa ei voida tarkastella yksittäisinä kysymyksinä, vaan asukkaan elämää ja asumista on tarkasteltava kokonaisuutena. Ennaltaehkäisevään työhön tulisi kunnissa varata riittävästi varoja. Lisäksi kunnissa pitäisi pystyä vastaamaan kartoittavalla kotikäynnillä esiin tulleisiin tarpeisiin. (Mäntylä & Roos 2008.) Ikäihmiset suhtautuvat usein kielteisesti muutostöihin ja niihin uhrattavat rahat tuntuvat tuhlaukselta. Ikäihmisen osallistuminen yhteissuunnitteluun on tärkeää ja asukkaiden tarpeet on huomioitava paremmin asuntoja korjatessa. On keskityttävä asuntojen asuttavuuden ja toimivuuden parantamiseen ikäihmisen tarvelähtökohdista käsin elinympäristöä unohtamatta. Turvallisuus ja toimivuusnäkökohtia on huomioitava parantamalla kodin turvallisuutta. Turvallisuutta voidaan parantaa esim. tukikaiteita ja kahvoja asentamalla. Hyvä valaistus ja esteettömät kulkuväylät ehkäisevät tapaturmia. Luiskien rakentaminen ja sähköllä toimivat ovet helpottavat liikkumista ja parantavat asunnon saavutettavuutta, jos henkilö joutuu pyörätuoliin. (Mäntylä & Roos 2008.) Tutkimuksen tuloksena kehitettiin asunnon muutostöiden suunnittelun työkaluiksi Kartoittava kotikäynti lomake, jonka avulla selvitetään millainen tilanne on ikäihmisen kotona ja Korjaustarpeiden selvittäminen lomake, jossa käydään ikäihmisen koti kohta kohdalta läpi. Lisäksi ikäihmisen asunnoissa pidetyissä yhteissuunnittelupalavereissa täytettävä lomake kohdistaa huomion asunnon kriittisiin kohtiin. Lomake auttaa asunnon arviointiin tottumatontakin työntekijää jäsentämään asumisen ongelmakohtia ja huomaamaan korjaustarpeita. (Mäntylä & Roos 2008.) Asumisen reunaehdot: ympäristö ja palvelut Asuminen ei ole pelkästään asuntokysymys, vaan asuminen tulisi ymmärtää laajasti ihmisen elämän ja hyvinvoinnin osaksi. Asumisen ratkaisuilla on keskeinen merkitys myös siinä, miten ikääntyneet selviytyvät ja viihtyvät jokapäiväisessä elämässään ja elinympäristössään. Ympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet voivat helpottaa ja innostaa toimimaan, tai päinvastoin ympäristö voi rajoittaa ja lisätä avuttomuuden ja hallitsemattomuuden kokemusta (Ahola 2009). Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimuksessa (Tuppurainen 2006) ikäihmisiä yhdistäviksi yleisiksi tarpeiksi muodostuivat itsenäisyyteen, yhdessäoloon, aikaan sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Nämä ilmenevät tarpeina irtiottoihin, omaan askartelupaikkaan, auttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, rutiinien ja toimintatapojen ylläpitämiseen, jatkuvuuteen, osallistumiseen ja johonkin kuulumiseen sekä reviireihin. Laurinkarin ym. (2005) haastatteluissa havaittiin etenkin vanhempien vastaajien arvostavan yhteisöllisyyttä tärkeänä osana asumista. Pientaloasuinalueet koettiin miellyttävinä rauhallisuuden ja vehreyden vuoksi. Varsinkin oma piha oli oleellinen osa asumista. Asuinympäristön kannalta positiivisina pidettiin paikkoja, jotka olivat hyvin hoidettuja, maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaita TTS:n julkaisuja 414 (2012) 13

15 rakennettuja ympäristöjä tai luonnonympäristöjä. Ympäristöltä toivottiin ajallista kerroksellisuutta (Tuppurainen 2006). Teoksessa Elämänkaarikortteli kohti sosiaalisesti kestävää asumista ja kaupunkielämää Päivänen, Saarikoski & Virrankoski (2004) esittävät, että asuinalueilla tulisi olla mahdollisuudet eri ikäisten asumiseen. Tämä tulee yhä merkityksellisemmäksi väestön ikääntyessä. Sidokset tuttuun ympäristöön ja sen asukkaisiin ovat tärkeitä lapsille eri kehitysvaiheissa ja ovat elinvoimaa tukeva tekijä myös ikäännyttäessä. Kortteli on tärkeä taso sosiaalisesti kestävää ympäristöä rakennettaessa. Monipuolinen lähiympäristö vähentää matkustustarvetta ja tuo turvallisuutta. Yksittäinen kortteli voi toiminnoillaan palvella myös lähiympäristön asukkaita, asiakkaita ja yhdistyksiä. Asuinalueilla ikääntyneille tärkeä asia on kaupallisten palvelujen saatavuus. Myös turvallisuutta liikkua alueella esimerkiksi iltaisin pidettiin tärkeänä. Asuinalueen ja sen ominaisuuksien, kuten palvelujen, liikennejärjestelyjen ja turvallisuuden merkitys kasvaa ikäännyttäessä liikuntasäteen lyhentyessä esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemisen ja autottomuuden vuoksi. Joissakin tutkimuksissa, Suomessa esimerkiksi asukasbarometrissa, on tuotu esiin sosiaalisten suhteiden (sosiaalisen integraation) keskeisyys ikäihmisille asuinalueilla. (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008.) Yhteys luontoon ja mahdollisuus liikkua pihoilla tai luonnossa on havaittu erittäin tärkeäksi tekijäksi ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ikäihmiset kokevat luonnon rauhoittavana ja mielialaa kohottavana. Viherympäristö, joka tarjoaa runsaasti välittömiä aistikokemuksia, tukee myös muistisairaiden toimintakykyä. Ikääntyneiden asumisratkaisuissa tulisikin turvata esteettömät ulkoilumahdollisuudet ja mielenkiintoiset, vaihtelevat ikkunanäkymät. Jo pelkkä kasvien ja luonnon katseleminen on ikäihmiselle erittäin tärkeää. Ulko ja sisätilojen yhdistäminen toiminnallisten välitilojen avulla lisää uskallusta ja kiinnostusta ulkoilla. Asuinalueen puistot tarjoavat myös mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien luomiseen ja ylläpitämiseen. (Rappe 2005.) 2.3 Ikäspesifit asumismuodot Senioriasumisella tarkoitetaan kaikkia seniorien asumismuotoja, kuten itsenäinen asuminen, erityinen senioriasunto tai talo ja palveluasuminen. Sairaalamaisissa olosuhteissa asumisen ei katsota kuuluvan senioriasumiseen. Ikääntyneen väestön asumisratkaisujen tutkimuksen (Poutanen, Laurinkari & Hynynen 2008) yhteydessä käytettiin senioritalojen ja palvelutalojen yhteydessä ilmaisua ikäspesifi asumismuoto, jolla tarkoitetaan sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa asumisen erityisiä muotoja, joihin liittyy myös monia ennakkoluuloja sekä ikääntyneiden että muiden ikäryhmien edustajien joukossa. Tällaisia ovat muun muassa tuen ja palvelujen tarpeen liioittelu sekä käsitys ikäihmisistä stereotyyppisinä, eristäytyneinä ja muista riippuvaisina hahmoina (Moschis 2000, 100). Erityisesti palvelutalot koetaan usein kielteisiksi etenkin ennen niihin muuttamista. Kielteiset ennakkoasenteet selittynevät ihmisen identiteetin liittymisellä tiettyyn paikkaan, eli tässä tapauksessa omaan asuntoon. Palvelutalo mielletään tällöin muiden valinnaksi ja siten oman identiteetin menetykseksi. (Poutanen ym ) Senioriasuminen Senioriasuntojen kysyntä on 2000 luvulla ollut korkea ja erityisiä senioritaloja on rakennettu erittäin vilkkaasti asuntomarkkinoidenkin havahduttua väestön ikääntymiseen. Nämä talot ovat yleensä pyritty suunnittelemaan esteettömiksi ja muutoinkin ikääntyneen kannalta hyvin toimiviksi. Ne sijaitsevat palvelujen lähellä, vaikka taloissa itsessään ei ole juurikaan palveluja. Ympäristöministeriön Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona tutkimuksessa (Laurinkari, Poutanen, Saarinen & Laukkanen 2005) senioritaloksi TTS:n julkaisuja 414 (2012) 14

16 määriteltiin sellainen asuintalo, joka on suunniteltu ikääntyneille, jotka tulevat toimeen ilman ulkopuolista tukea tai vähäisen avun turvin. Asuminen on siis pääosin itsenäistä. Taloihin hakeutuvilta edellytetään vähintään vuoden ikää. Senioritalo ei ole palvelutalo, vaan yleensä tavallista harkitummin esteettömäksi suunniteltu asuintalo. Senioritalossa ei ole yleensä palveluita tai henkilökuntaa paikalla. Palvelut rakentuvat talojen läheisyydessä olevien palvelujen varaan. (Özer Kemppainen 2005.) Mikkola ja Rasila (2006) ovat pohtineet senioriasumisen selvien hyötyjen lisäksi myös mahdollisia negatiivisia ilmiöitä. Senioriasuntotuotanto saattaa yhteisöllisyyden vahvistamisen lisäksi lisätä segregaatiota suhteessa muuhun ympäristöön. Senioritalojen asukkaiden ikärakenne vanhenee usein nopeasti eikä asuntojen toimivuudesta voi olla täyttä varmuutta asukkaiden toimintakyvyn huomattavasti alentuessa, asumistyypin ollessa vielä uudehko ilmiö. Ikääntyneiden keskimääräinen varallisuustaso ja tulot paranevat, mutta myös tuloerot ikääntyneiden ryhmässä kasvavat. Peritty tai itse hankittu asunto omaisuus antaa liikkumavaraa ja mahdollistaa yhä useammalle itsenäiset asumisratkaisut. Omistuspohjainen senioritalo on hyvin toimeentuleville ikääntyneille soveltuva asumisvaihtoehto. Asumisoikeuteen perustuva senioritalo tai vapaarahoitteinen vuokratalo soveltuvat esimerkiksi niille, jotka aiempaa asuntoa myydessään eivät ole saaneet riittävää kauppahintaa ostaa esteetöntä asuntoa tai niille, jotka haluavat, että entisen asunnon kauppahinnasta jää varoja esimerkiksi palvelujen ostamiseen. Valtion tukema vuokratalo taas soveltuu niille, joilla ei ole tuloja tai varallisuutta hankkia itselleen vastaavaa asuntoa. Senioritalossa omistus ja vuokra asumisen yhdistäminen voi olla tarkoituksenmukaista silloin, kun uudisrakentamisen kannalta ei ole riittävästi kumpaistakaan asumismuotoa tavoittelevia ikääntyneitä. Yksi ratkaisu tähän on senioritalo, josta asunto osakkeita voivat ostaa ikääntyneet itse ja yleishyödyllinen yhteisö asunnonhakijoille vuokratakseen. Käänteiset asuntolainat ja kaupat, omistusasunnon vaihtaminen asumisoikeus tai vuokra asuntoon ovat esimerkkejä vaihtoehdoista, joiden avulla ikääntyneet voivat käyttää varojaan muuhun kuluttamiseen. Sekä ikääntyneiden asumispreferenssien eriytymisen että tuloerojen kasvun vuoksi tärkeämpää kuin kysymys siitä, mikä on senioriasunnon tarkoituksenmukaisin hallintamuoto, on se, että ikääntyneille ihmisille tuotetaan riittävästi erilaisia asumisen vaihtoehtoja. (Laurinkari, Poutanen, Saarinen & Laukkanen 2005.) Uusien senioriasuntojen ongelmakohtia Hankkeen alussa arvioitiin seitsemän eri rakennuttajan senioriasuntoina markkinoitavia asuntoja. Asunnot vaihtelivat alle 40 m 2 :n yksiöistä yli 90 m 2 :n asuntoon, jossa oli neljä huonetta, keittiö ja sauna. Asunnot olivat kerrostaloasuntoja eri puolilla Suomea. Kaikki asunnot olivat kesällä 2009 vasta suunnitteluvaiheessa tai rakenteilla. Työryhmä löysi asunnoista seuraavia ongelmakohtia, joihin suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota: Eteiset puuttuivat joistakin asunnoista kokonaan ja sisäänkäynti oli suoraan keittiöön. Eteisissä ei ollut yleensä tilaa rollaattorin tai muun vastaavan säilytykseen. Vain muutaman asunnon eteisessä oli tila istuimelle. Eteisen säilytystilat olivat usein liian pienet. Naulakon sijoittamisessa ei oltu aina huomioitu pyörätuolin käyttäjää. Keittiöt olivat lähinnä keittokomeroita, usein ikkunattomia, ja niissä oli vähän työpöytä ja laskutilaa. Keittiöiden kalustuksessa ja mitoituksessa ei ollut useinkaan huomioitu pyörätuolin käyttäjiä. Vain muutamassa keittiössä oli mahdollisuus istuen työskentelyyn muuallakin kuin ruokapöydän ääressä. Keittiössä ei ollut yleensä tilavarausta astianpesukoneelle. Ruokapöydän sijoittaminen oli usein hankalaa. ja sille varattu tila oli riittämätön. TTS:n julkaisuja 414 (2012) 15

17 Makuuhuoneet olivat usein niin pieniä, että parisängyn ja yöpöytien sijoittaminen sängyn molemmin puolin oli mahdotonta. Huoneiden mitoituksessa ei ollut aina huomioitu mahdollisia pyörätuolin käyttäjiä. Useimmissa makuuhuoneissa oli liian vähän säilytystilaa. Olohuoneiden kalustaminen oli lähes kaikissa asunnoissa haasteellista niiden pienen koon ja rikkonaisten seinien vuoksi. Olohuoneiden kalustettavuudessa näytti otetun huomioon vain television katselumahdollisuus. Peseytymistilat ja vaatehuolto: useimmat asunnot olivat pieniä, ja niissä oli yhdistetty WC kylpyhuone sekä sauna. Vain isoimmissa asunnoissa oli kaksi WC:tä. Invaympyrä (1500 mm) oli yleensä huomioitu. WC kylpyhuoneesta puuttuivat usein säilytystilat sekä tila pyykinkuivaukselle. Myöskään pyykin jälkikäsittelyä ei ollut huomioitu. WC:n sijoitus asunnossa oli myös ongelmallinen, joissain ainoa käynti wc tiloihin oli makuuhuoneen kautta, toisaalta usein makuuhuoneesta oli liiankin pitkä matka ainoaan wc tilaan. Säilytystilat olivat useimmiten riittämättömät, ja esimerkiksi vaatehuoneen käytettävyydessä ei ollut huomioitu pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjiä. 2.4 Senioreiden asumistoiveet ja tarpeet Senioriasumisen nykytilaa ja senioreiden asumistoiveita kartoitettiin haastattelemalla kolmea senioritaloutta. Haastattelut tehtiin pääkaupunkiseudulla syksyllä Henkilöitä haastateltiin heidän kodeissaan noin kaksi tuntia. Aluksi kartoitettiin haastateltavien taustatietoja kysymällä muun muassa asumismuodosta, terveydentilasta, harrastuksista ja sosiaalisesta verkostosta. Asukkailta kysyttiin myös tietoja asunnon koosta, tehdyistä muutostöistä, tilaratkaisuista, kodinkoneista, säilytystiloista ja ulkotiloista. Tämän jälkeen tehtiin teemahaastattelu asunnon toimivuudesta ja ekologisuudesta. Haastateltavien kanssa keskusteltiin asunnon toiminnallisuuteen liittyvistä asioista ja keskityttiin erityisesti keittiön toimivuuteen, vaatehuolto, sisääntulo ja säilytystilaratkaisuihin sekä peseytymistiloihin. Lisäksi keskusteltiin energian säästöstä, kierrätyksestä ja yleisesti asuinympäristöstä Taustatietoja Haastatellut olivat iältään vuotiaita ja heidän terveydentilansa ja liikuntakykynsä oli hyvä. Haastatelluista kaksi asui yksin ja yksi oli pariskunta. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki asuivat kaupungin keskustassa palvelujen vieressä hissillisessä kerrostalossa. Yksi haastateltava asui kaksikerroksisessa omakotitalossa ja palveluihin oli matkaa kolme kilometriä. Kerrostaloasukkaat olivat asuneet nykyisissä asunnoissaan enintään 2 vuotta, omakotiasukas jo yli 40 vuotta. Kaikilla talouksilla oli käytössään auto, jota käytettiin yleisesti asiointiin. Keskustassa asioitiin myös kävellen ja pyörällä. Kerrostaloasunnot olivat kooltaan 2 3 h+k (50 80 m 2 ), jotka koettiin melko sopivan kokoisiksi. Omakotitalo oli yli 200 m 2 ja se oli yhdelle asukkaalle turhan suuri. Haastatellut olivat kokonaisuutena tyytyväisiä asuntoihinsa. Yksi haastateltava harkitsi alivuokralaisen ottamista taloudellisen tilanteen takia. Omakotiasukas mietti pienemmän rivi tai paritaloasunnon hankkimista Harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen Haastateltujen sosiaalinen elämä oli vilkasta. Harrastuksina mainittiin mm. valokuvaus, metsästys, luontoharrastukset, liikunta, erilainen yhdistystoiminta, klassisen musiikin kuuntelu ja erilaiset kulttuuritapahtumat. Lastenlasten kanssa vietettiin myös mielellään TTS:n julkaisuja 414 (2012) 16

18 aikaa. Haastateltavilla kävi vieraita ja he itse vierailivat muualla vähintään viikoittain, jopa päivittäin Ruoanvalmistus ja kodinhoito Haastatelluista kukaan ei käyttänyt kotityöpalveluita. Kaikki valmistivat itse ruokaa, kävivät ulkona syömässä ja joskus ostivat valmisruokia tai joku valmisti heille kotiruokaa. Kaikki huolehtivat itse asunnon siivouksesta ja pyykin pesusta, kuivauksesta ja jälkikäsittelystä joko asunnon sisällä tai taloyhtiön yhteistiloissa. Kaikki käyttivät tai olivat aikeissa käyttää joko omaa tai taloyhtiön saunaa Ekologisuus Haastatellut suhtautuivat kierrätykseen myönteisesti ja lajittelivat jätteet hyvinkin tarkasti yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta. Jätettä kertyi hänellä niin vähän, ettei hän kokenut lajittelua mielekkääksi. Energiansäästötoimenpiteinä tulivat esiin muun muassa: tyhjän pakastimen kytkeminen pois päältä mikroaaltouunin käytön opettelu pienten määrien valmistamisessa täysien koneellisten pesu astian ja pyykinpesussa turhien valojen sammuttaminen energiansäästölamppujen hankinta valaisimiin (hinta turhan kallis) kodinkoneiden käyttö niin kauan kuin ne kestävät veden säästäminen siirtyminen öljylämmityksestä pellettilämmitykseen Haastateltavien nykytilanne Haastatellut olivat kohtuullisen tyytyväisiä nykyisiin asumisoloihinsa. Asukkaat olivat tyytyväisiä seuraaviin asioihin: valoisa asunto, jossa riittävästi luonnonvaloa ja hyvä valaistus tilavat huoneet, tilaa ruokapöydälle keittiössä, leveät oviaukot hissi ikkuna pesutiloissa lasitettu parveke asunnon sijainti; lyhyt matka palveluihin, harrastuksiin ym., joukkoliikenne asunnon ja asuinympäristön toimivuus ja turvallisuus Tyytymättömiä oltiin seuraaviin asioihin: asunnon tilaratkaisut, kuten kapea tai pitkänomainen eteinen, ahdas peseytymistila, likapyykin säilytys pieni hissi huono äänieristys kallis keskusta asuminen vähäiset säilytystilat harrastusvälineille Toiveina tulivat esiin myös: tilaa rollaattorien säilytykselle katos sisääntulossa TTS:n julkaisuja 414 (2012) 17

19 liiketunnistimet yhteistilojen valaistuksessa turvallisuusasioiden korostuminen; ulko ovet lukittu myös päivällä Mahdollisessa alueelle sijoittuvassa kylätalossa toivottiin olevan esimerkiksi tiloja askarteluun ja muuhun harrastamiseen, saunatilat, ohjattua päivätoimintaa, tilaa vieraiden majoittamiseen ja talopesula isojen tekstiilien pesuun. Haastatellut olivat vielä hyväkuntoisia, eivätkä tarvinneet apuvälineitä liikkumisen, näkemisen tai kuulemisen apuna. Tästä syystä asuntoihin ei ollut tehty suurempia muutostöitä, lukuun ottamatta äskettäin nykyiseen asuntoon muuttanutta pariskuntaa, joka oli ajatellut jo asuntoa hankkiessaan ikääntymisen mahdollisesti mukanaan tuomia haasteita. Asunnon remontoimisen yhteydessä kylpyhuoneesta oli poistettu suihkukaappi ja wc istuinta oli korotettu. Asunnossa ei ollut kynnyksiä ja siivottavuuteen oli kiinnitetty huomiota sekä materiaalien että sisustuksen osalta. Asunnon kaikissa huoneissa ei esim. ollut mattoja. Keittiön mitoitusta oli madallettu, keittiökalusteiksi oli valittu ulosvedettäviä laatikostoja ja jäteastiat olivat hyvällä käyttökorkeudella. Haastateltavien kommentteja ikääntymisen mukanaan tuomista asumiseen liittyvistä muutoksista: Elikkä kylppärissä kyllä lähdettiin siitä, että sinne ei laiteta mitään suihkukaappia. Että jos sitten on se tilanne, että ollaan jompikumpi pyörätuolissa tai molemmat pahimmassa tapauksessa, että sinne tosiaan pääsee ja sitten, että se on helppo siivota. et vanhemmiten täs on tullu vähän, et se sellanen tietynlainen turvapuoli, et esimerkiks kun tähän rappuun tullaan avaimella. Ei tähän tuu kuka vaan tähän rappuun. Ja sit ovessa vielä se, et voi katsoo kuka soittaa ovikelloa kyllä minä ainakin ajattelin sitäkin vähän asuntoa hankkiessa, että kun tullaan sisälle, niin miten mennään hissiin. Että jos sä illalla myöhään tuut, niin sä näät jo, mut jos sun pitää mennä jonkun nurkan takaa kulman taakse missä on hissi, niin kyllä se pikkusen niinkun arveluttaa. Se on hyvä, et on näitä erilaisia vaihtoehtoja, kun ihmiset on erilaisessa elämänvaiheessa. ja yks kriteeri oli sekin tänne muuttaessa, että on niinkun lähikauppa. Mutta nyt tietysti vielä kun jaksaa mennä kauemmaks niin... Mutta kyllä lähikaupalle pitää antaa suuri tunnustus. Ei siitä pääse mihinkään. Ja kyllä se vaan niin on, että kun ihmiselle ikää tullee niin ei se sillä lailla kaipaa sitä saunaa. Jossain vaiheessa kuitenkin tullee se, ettei uskalla mennäkkään enää yksin sinne Tulevaisuus Haastatteluissa tuli esiin samansuuntaisia asioita, kuten aiemmissakin senioriasumiseen liittyvissä selvityksissä. Ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Hyväkuntoiset seniorit eivät välttämättä suunnittele etukäteen kovin tarkasti tulevaisuuden asumistaan ja mahdollisia ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia. Olemassa olevaan tilanteeseen ollaan usein tyytyväisiä ja siihen on sopeuduttu. Muutosten toteuttamista saattaa hankaloittaa tiedon puute olemassa olevista mahdollisuuksista, kynnys siirtyä uuteen elämänvaiheeseen ja asukkaan taloudellinen tilanne. TTS:n julkaisuja 414 (2012) 18

20 Haastateltavien kommentteja tulevaisuuden näkymistä: Sehän nyt sitten siitä kunnosta riippuu, missä kunnossa sitä on ja minkälaista apua tarvii. Varmaan sitten jos ei jaksa itse mattoja pöllyttää, niin siivousapu. Mä en tiedä mitenkä sellanen ruoanlaittoapu Minä olen oppinut tässä asumaan ja tuota tilaa on ainakin riittävästi. Voi käppäillä sisällä tai mennä ulos jos ahdistaa mä en tiedä onks se olemassa oleva asia, mut tossa vanhustentalossa, niin ne vois, se on yksityinen, niin ne vois aivan hyvin järjestää siellä semmosen ateriapalvelun, että koska täällä on kuitenkin vanhoja ihmisiä, ettei tarvi sinne olutbaariin mennä jos ei välttämättä halua Jos mä saisin sen lottovoiton, niin mä saisin maksettuu kaikki nää pois mitkä nyt rasittaa taloutta, niin voisin asua tässä. että onko se rivitalokaan välttämättä vanhuksen asumismuoto. Kyllä ne pelkää asua siellä maantasossa ne ihmiset ja varmasti jos ajatellaan, niin onhan se taloudellisempaa rakentaa ylöspäin kuin maata pitkin. No sieltä pääsee kaikki hienosti ulos, mutta ihmiset onkin niin huonokuntoisia, että eihän ne mene sinne ulos enää. Eikä oo kenelläkään aikaa viedä niitä sinne ulos. Paljon edullisempi ois, kun ois kerrostalo, joka mahtuis pienemmälle alueelle Kyllä minä niin paljon näitä asioita seuranneena olen sitä mieltä, että hoitolaitoksia tarvitaan. Koska onhan se ihan ymmärrettävää, että niin kauan kun ihminen pystyy kotona ja semmosilla kohtuukustannuksilla asumaan, niin onhan se koti paras paikka. Mutta en mä ole yhtään vakuuttunut siitä, että se tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, että se kotipalvelu tai kotisairaanhoitaja ajaa kymmeniä kilometrejä mökistä mökkiin. Pistäytyy siellä ja lähtee pois ja se vanhus on suurimman ajan yksinään siellä mökissä. Ja sitten nythän ne rupee huomaamaan nämä johtajat, että aha ihmeen paljon meneekin päivässä sillä kotipalveluihmisellä siihen matkaan sitä aikaa. 2.5 Senioreiden palveluympäristö Vanhuksen koti kotipalvelun työympäristönä tutkimuksessa selvitettiin kotipalveluhenkilöiden työtä vanhuksen kotona. Erityisesti kiinnitettiin huomioita syihin, jotka tekevät työn fyysisesti raskaaksi. Selvityksessä tuli parannusehdotuksia, joilla kotipalveluhenkilöstön työn kuormittavuutta voitaisiin vähentää. Fyysisesti raskaimpana työnä pidettiin asiakkaan pesemistä kylpyammeessa. Työtä helpottaa, kun käytettävissä on suihkutila, jossa on tilaa myös avustavalle henkilölle. Tarpeellisia varusteita ovat suihkuistuin, tukikahvat, yksiotehana sekä säilytys ja laskutila pesutarvikkeille. Pesutiloissa on tärkeää myös kynnyksettömyys, lattian riittävä kaltevuus, lattialämmitys sekä lattiamateriaali, joka ei ole märkänäkään liukas. (Alkula, Janhonen, Reisbacka & Uski 1993.) Alkulan ym. (1993) selvityksessä vaatehuoltoon liittyvistä töistä raskaimpana koettiin pyykin pesu käsin. Pyykin peseminen voitaisiin hoitaa esimerkiksi siten, että useammasta taloudesta kootaan pyykit kotipalveluautoa apuna käyttäen keskitetysti pestäväksi. Pyykin kuivumaan laittamista hankaloittivat ammeen päälle sijoitetut narut. Ne tulisi korvata kuivaustelineellä, johon ulottuu helposti. Ruokatalouden hoitoa tutkittaessa kävi ilmi, että on tärkeää saada asiakas aktivoitua osallistumaan ruoanvalmistukseen, pöydän kattamiseen ja astioiden tiskaamiseen. Työhuippuja voidaan tasata käyttämällä ateriapalveluvaihtoehtoja, kaupan puolivalmisteita tai valmiita ruokia. Ruokaostosten tilaa TTS:n julkaisuja 414 (2012) 19

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2010 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 941

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja palvelut. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikäihmisten asuminen ja palvelut. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikäihmisten asuminen ja palvelut Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Ikääntyneiden asumistarpeet ja toiveet Suuri osa haluaa asua nykyisessä asunnossa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY Korjausneuvonta Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen.

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen. TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003 Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen Tutkimussuunnitelma Tulevaisuuden senioriasuminen Tiivistelmä Tiivistelmä Tulevaisuuden senioriasuminen 2 Tausta Vuoteen 2030

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot