Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä"

Transkriptio

1 Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja, Savonlinna Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä Tiivistelmä Kulttuurinen kompetenssi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa kyky toimia tehokkaasti kulttuurisesti erilaisten ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Vaikka romanit ovat kuuluneet Suomen väestöön jo 1500-luvulta lähtien, etnisten vähemmistöryhmien ja siirtolaisten asema osana yhteiskuntaa on kuitenkin vasta muotoutumassa. Näyttää siltä, että maahanmuuttajien myötä myös arvostus romanien kulttuurisia erityispiirteitä kohtaan on herännyt ja tarve kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen hoitotyössä on noussut esiin. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa kulttuurista tietoa romaneista hoitotyöntekijöille kulttuurinmukaisen hoitotyön Kartoitimme ensin käytännöntyön kehitystarpeita vuorovaikutustilanteissa romanipotilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sisätautiosastolla. Näiden tarpeiden pohjalta haastattelimme romaneja selvittääksemme heidän näkemystään kulttuurinmukulttuurinmukaisesta hoitotyöstä. Kulttuurista kompetenssia on tarkasteltu Cambinha-Bacoten (1999) ja Suhin (2004) ioiden ptteorian pohjalta, ja niiden synteesinä olemme muodostaneet oman kulttuurisen kompetenssin mallin. Tutkimus on kvalitatiivinen. Menetelminä on käytetty aineiston keruussa Purnellin (1994) kulttuurisen kompetenssin mallin osa-alueita yhdistettynä kalanruotokaavioon sekä teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu sisällön analyysin avulla. Aiempien tutkimusten ja teoriatiedon valossa suomalaisen hoitamisen kulttuurissa potilaan kohtaamista leimaa ongelma- ja organisaatiolähtöisyys. Myös organisaation fyysiset resurssit kulttuurinmukaisen hoitotyön toteuttamiseen ovat rajalliset. Tulostemme mukaan potilaslähtöisyyttä voitaisiin kuitenkin kehittää kiinnittämällä huomiota aitoon ja läsnäolevaan vuorovaikutukseen romanipotilaan kulttuurin ehdoilla. Kommunikaatiotaidot kulttuurisen tiedon hankinnassa ovat tärkeämpiä kuin yksityiskohtaiset teoriatiedot, koska yksilökohtaiset erot kulttuurin sisällä voivat olla suuria. Kuitenkin joustavalla ja empaattisella vuorovaikutuksella ja luomalla yhteiset tavoitteet voitaisiin hyödyntää sekä hoitoyhteisön että romaniyhteisön voimavarat potilaan terveyden edistämiseksi. Tutkimuksemme mukaan kehittämistarpeita kulttuurinmukaiseen hoitotyöhön tulisi kartoittaa säännöllisesti, koska hoitamisen kulttuurin tulisi elää muuttuvan yhteiskunnan mukana. Tarvitaan koulutusta ja projekteja käytännön hoitotyöhön kulttuuritietoisuuden, ratkaisukeskeisyyden ja etnorelativismin kehittämiseksi kulttuurisen herkkyyden avulla. Asiasanat (avainsanat) romanit -- kulttuuri, kulttuuriosaaminen, hoitosuhde, hoitotyö Sivumäärä Kieli URN 55 s. + liitteet 15 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Lehtori Sirkka Erämaa Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan keskussairaala

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Degree programme and option Bachelor of Health Care Nursing, Savonlinna Name of the bachelor's thesis Cultural competence of nurses in nursing gypsies Abstract Cultural competence is a continuous process to achieve the ability to work effectively with culturally diverse groups and communities. The status of ethnical minority groups and immigrants is only just shaping up to be part of our society allthought the gypsies have belonged to Finnish population since the 14th century. It seems that along with the immigrants the appreciation of the special characteristics of gypsies has been awaken. That`s why the need for developing the cultural competence in nursing has risen. Our diploma work was aiming to yield cultural information about gypsies to nurses to support them in cultural nursing. First we investigated the development needs related to the interaction between the gypsy patients and the nurses on medical ward. On the grounds of those needs we has interviewed the gypsies to find out their experiences about cultural nursing. We have been studying cultural competence based on the theories of Cambinha-Bacote (1999) and Suh (2004). By making a synthesis of those theories we have made our own model of cultural competence. Our research is qualitative. The methods we have used in collecting data were the fields of cultural competence model by Purnell (1994) connected to the Ischikawa-diagram and themed-interview. The material has been analysed with content analysis. According to earlier research and theory in the Finnish nursing culture the encounters with the patients are problem-and organization oriented. Also the physical resources to carry out cultural based nursing are limited. With the help of our results it is possible to develop the patient based nursing by paying attention to genuine and presence interaction by the terms of the culture of gypsies. In seeking cultural knowledge the communication skills are more important than detailed theory, because the individual differences inside the culture can be remarkable. Flexible and empathic interaction together with the shared targets make it possible to utilize the resources of both nursing and gypsy community to promote the health of the patient. According to our research the development needs of cultural based nursing should be surveyed regularly, because the nursing culture should change with the society. Education and projects related to nursing practices are needed in order to develop the cultural consciousness, solution orientation and ethnorelativism with the cultural sensitivity. Subject headings, (keywords) gypsies culture, cultural competence, nursing relationship, nursing Pages Language URN 55 p p. appendices Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Lecturer Sirkka Erämaa Bachelor s thesis assigned by Central hospital of Savonlinna

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KULTTUURINMUKAINEN HOITOTYÖ Keskeiset käsitteet Hoitamisen kulttuuri Kulttuurinmukaisen hoitotyön juuret Aikaisemmat tutkimukset KULTTUURINEN KOMPETENSSI Kulttuurisen kompetenssin edellytykset KUVA 1. Kulttuurisen kompetenssin malli Kulttuurinen tietoisuus ja tieto Kulttuurinen herkkyys Kulttuuriset taidot Monikulttuurinen hoitoympäristö Purnellin kulttuurisen kompetenssin malli ROMANIKULTTUURI Historia Romanikulttuurin erityispiirteet Kieli Pukeutuminen Puhtausrituaalit Romani hoitotyön asiakkaana Kuolema ja hautajaiset Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen lähtökohdat Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston keruu Aineiston analyysi Eettisyys ja luotettavuus Romanikulttuurin erityispiirteet hoitotyössä... 37

5 6.3.1 Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Aineiston analyysi Eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi Kulttuuritietoisuus ja kulttuurinen tieto Kulttuurinen herkkyys Kulttuuriset taidot Hoitoympäristö Romanikulttuurin erityispiirteet hoitotyössä Kommunikaatio Perhe ja yhteisö Ravitsemus Kuolema Hengellisyys Terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset hyvästä hoitotyöntekijästä49 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset Pohdinta Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Suomi on historiallisesti ollut rajamaana erilaisten ihmisten kohtaus- ja läpikulkupaikka. Nykykulttuurissamme erilaisuutta ei kuitenkaan välttämättä hyväksytä siinä mitassa kuin saattaisi odottaa; talonpoikaisen perinteen leima ilmenee yhä jonkinasteisen yhtenäiskulttuurin esiintymisenä ja erilaisuuden sietokyvyn suhteellisena kehittymättömyytenä. Vaikka maamme onkin moninainen paikka, jossa on monia todellisuuksia ja todellisuuden hahmottamisen tapoja, moninaisuus jää usein huomaamatta suomalaisuutta määriteltäessä. Erilaisuus ja kuuluminen eivät siis kosketa vain muita vaan koko suomalaista yhteiskuntaa: erilaisuus ja monikulttuurisuus luonnehtivat siis meitä kaikkia, mutta me kaikki olemme erilaisia eri tavoin. Lehtonen ja Löytty (2003) myös muistuttavat, ettei ole hedelmällistä tukeutua ajatukseen, jossa meillä tai muilla olisi jokin ennalta lukkoon lyöty olemus. Maailman jakaminen kahtia vastakohtaisuuksiin onkin itse asiassa yksi kulttuurisen fundamentalismin muoto. (Lehtonen ja Löytty 2003, 7-13.) Yksilön täytyy saada tulla kohdatuksi omana itsensä ja historiansa kokonaisuutena, ei vain etnisen ryhmänsä edustajana (Hanssen 2006, 81). Myönteiseen muutokseen pyrittäessä olisi lähdettävä yksilölähtöisyydestä; niin meidän kuin muidenkin ryhmien sisään mahtuu monia eroja. Seppälän (1998) mukaan yhteiskunta palveluineen tähtää monikulttuurisuuteen, joka mahdollistaa etnisten ryhmien oman kulttuurin säilyttämisen suomalaisen kulttuurin rinnalla. Suomi on Euroopan Unionin jäsenmaana sitoutunut avaamaan rajojaan ja sallimaan liiketoiminnan ja työvoiman entistä vapaamman liikkumisen. Etnisten vähemmistöryhmien ja siirtolaisten asema osana yhteiskuntaa on kuitenkin vasta muotoutumassa, vaikka esimerkiksi romanit ovat kuuluneet Suomen väestöön jo luvulta lähtien. (Seppälä 1998, 17.) Mielestämme näyttää siltä, että maahanmuuttajien myötä myös romanien kulttuurisia erityispiirteitä arvostetaan ja kiinnitetään niihin huomiota. Samalla kulttuuriset erot romanien ja valtaväestön välillä näyttävät kaventuneen erilaisuuden moninaisten muotojen tultua osaksi arkielämää. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kehittynyt suomalaisen kulttuurin ja arvomaailman pohjalta (Seppälä 1998, 17). Hoitotyötä arvioidaan yhä enemmän kustannustehokkuutensa perusteella, ja niinpä pienet vähemmistöryhmät eivät voi vaatia, että terveydenhuoltojärjestelmä muuntuu heidän kulttuurinsa mukaiseksi (Tuominen 1998, 19 20). Tämä asettaa hoitotyöntekijöiden ammattitaidolle uusia haasteita heidän toi-

7 2 miessaan sekä organisaationsa että asiakkaansa asiamiehinä. Myös pula koulutetusta työvoimasta on omalta osaltaan ollut luomassa tarvetta monikulttuurisen näkökulman kehittämiselle. Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sanoo, että potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Kulttuurinen kompetenssi on ammattikorkeakoulututkinnon osaamisvaatimus (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Tarve kulttuurisen tiedon tuomisesta hoitotyön kentälle on siis perustellusti olemassa. On välttämätöntä pyrkiä tuottamaan tietoa, joka parantaa kulttuurien välistä yhteistyötä ja lisää suvaitsevaisuutta (Mikkola 2001, 17). Idea opinnäytetyömme tekemiseen lähti kiinnostuksestamme kulttuurinmukaisen hoitotyön kehittämiseen. Huomasimme opintojemme aikana, että romanikulttuurin erityispiirteiden huomioimisessa hoitotyössä oli selkeitä puutteita eikä asiasta ollut tietoa helposti saatavilla. Sairaalan hallinnon ylihoitaja hyväksyi aiheemme alustavan idean keväällä 2005, koska hänenkin mielestään käytännön työssä oli selvästi tarve aiheemme käsittelemiseen. Luvussa kaksi sijoitamme opinnäytetyömme hoitotyön tutkimuksen kentältä valitsemallemme alueelle: käsittelemme kulttuurinmukaisen hoitotyön viitekehystä avaamalla keskeisiä käsitteitä, hoitamisen kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurin mukaisen hoitotyön lähtökohtia sekä kulttuurinmukaisen hoitotyön systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Luvussa kolme käsittelemme aineistonanalyysimme tulkinnan taustatiedoksi kokoamaamme tietoa kulttuurisesta kompetenssista hoitotyön välineenä. Esittelemme myös Purnellin (1998) kulttuurisen kompetenssin mallin, jota käytämme tiedonhankinnan lähtökohtana aineistonkeruussa. Luvussa neljä tuomme esille romanikulttuuria ja sen erityispiirteitä hoitotyössä. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa kulttuurista tietoa romaneista hoitotyöntekijöille kulttuurinmukaisen hoitotyön tueksi. Kartoitamme ensin käytännön työn kehitystarpeita vuorovaikutustilanteissa romanipotilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Näiden tarpeiden pohjalta haastattelemme romaneja selvittääksemme heidän näkemystään kulttuurinmukaisesta hoitotyöstä.

8 2 KULTTUURINMUKAINEN HOITOTYÖ Keskeiset käsitteet Opinnäytetyömme teoreettisiin lähtökohtiin perehtyessämme törmäsimme käsitteiden kirjavaan ja rönsyilevään viidakkoon. Etsimme aluksi tietoa termillä monikulttuurisuus, mutta työn edetessä huomasimme, että monikulttuurisuuden määritelmä hajoaa kattamaan liian laajan alueen asioita. Ongelmana monikulttuurisen hoitotyön määrittelyssä on käsitteiden hajanaisuus ja täsmentymättömyys, jolloin samoilla termeillä on eri julkaisuissa eri merkityksiä (ETENE 2005, 17). Hoitotieteen puolella käsittelemäämme aihealuetta luonnehditaan monilla erilaisilla asiasanoilla, kuten transkulttuurinen, interkulttuurinen, kulttuurinen, kulttuurilähtöinen, kulttuurienvälinen ja kulttuurinmukainen. Käsitteet ovat päällekkäisiä ja pienien vivahde-erojen takia niitä on vaikea erotella toisistaan. Huomasimme myös, että samoista englanninkielisistä lähteistä on suomennettu samoja käsitteitä eri tavoin. Tässä opinnäytetyössä käytämme termiä kulttuurinmukainen hoitotyö, koska se kuvaa mielestämme parhaiten kulttuurin ja hoitotyön suhdetta toisiinsa työmme lähtökohtien kannalta. Koska tavoitteenamme on tuottaa tietoa nimenomaan romaneista hoitotyön asiakkaana, on termin käyttö luontevaa ja loogista. Kulttuuri on opittu tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Kulttuuria ovat myös ajatusrakennelmat, asenteet, kieli ja käsitteet, joilla jäsennämme maailmaa ja ilmaisemme itseämme; kulttuuri on siis kehys, jonka läpi maailmaa tulkitaan. Ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja omaleimaisia kulttuurinsa vuoksi samoin kuin ihmisyksilöt persoonallisuutensa vuoksi, joten kulttuuri voidaan nähdä ihmisyhteisön persoonallisuutena. (Alitolppa-Niitamo 1993, ; Räty 2002, 42.) Bennett (1993, 52) muistuttaa myös, että kulttuuri ei ole pysyvä ja muuttumaton ilmiö vaan prosessi, jota ryhmä pitää yllä ja joka sulauttaa itseensä muuttuvan ympäristön tekijöitä. Yhteiskunnan kulttuuri pitää yleensä sisällään erilaisia alakulttuureita. Niitä voivat olla esimerkiksi eri etnisten ryhmien kulttuurit kuten romanit, eri sosiaali- tai ammattiryhmien kulttuurit kuten työläiskulttuuri, tai eri ikäryhmien kulttuurit, kuten nuorisokulttuuri. Etniseksi ryhmäksi määritellään joukko, jolla on sama kansallinen tai maantieteellinen alkuperä, sama rotu, uskonto tai kieli. Etnisen ryhmän kulttuurilla on

9 vaikutuksensa jäsentensä käyttäytymiseen, ajatteluun ja tunteisiin. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) 4 Hoitotyö on kaikkea sitä työtä, jota ammatillisesti koulutettu henkilö tekee sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaana tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hoitotyöllä tarkoitetaan vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa, jota eri hoitoalan ammattikoulutuksen saaneet henkilöt toteuttavat. (Kalkas & Sarvimäki 1996, ) Kulttuurinmukainen hoitotyö perustuu hoitajan ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen; mikäli he tulevat eri kulttuureista, on suhde erityisen altis väärinkäsityksille. Potilaan kulttuurisidonnainen käsitys omasta tilastaan, hänen aikakäsityksensä, häveliäisyystapansa, käyttäytymissääntönsä sekä verbaalinen kommunikaatiotaitonsa ja tapansa vaikuttavat hoitosuhteeseen. Kulttuuritietoisuus, avoimuus ja tasa-arvoinen suhtautuminen ovat tällaisessa hoitosuhteessa välttämättömiä, vaikka eivät aina johdakaan toivottuun lopputulokseen. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Käytännön tasolla kulttuurinmukainen hoito tarkoittaa potilaan arvojen, uskomusten ja elämäntavan huomioon ottamista sekä niiden olemassaolon tukemista ja mahdollistamista. Tavoitteena on yksilön, perheen tai yhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja ylläpitäminen sekä tukeminen sairauden, vamman tai lähestyvän kuoleman kohdatessa. (Virkki 1999, 12.) Kulttuurinmukaisen hoitamisen lähtökohtana on, että hoitaja ymmärtää olevansa samalla tavalla sidoksissa omaan kulttuuriinsa kuin hänen potilaansakin. Hoitajan on työssään huomioitava sekä potilaan kulttuuritausta että hänen omien uskomustensa ja asenteidensa vaikutus hoitosuhteeseen. (Kovasin 1995, 93, 103.) Valtaväestöllä viitataan tilanteesta riippuen esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset suomalaisiin, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla, esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. (AHAA! 2006.) Meillä Suomessa on vahva yhtenäiskulttuurin perinne. Yhteiskunnan valtakulttuuria edustavat yksilöt eivät aina tiedosta edustavansa etnistä kulttuuria vaan pitävät omaa kulttuuriaan jonkinlaisena normina ja siitä poikkeavaa käytöstä epänormaalina. Täl-

10 laista dualistista näkemystä kutsutaan etnosentrisyydeksi. (Alitolppa-Niitamo 1993, 21.) 5 Etnosentrismin vastakohta on etnorelativismi, jolla tarkoitetaan pyrkimystä tulkita vieraan kulttuurin edustajan toimintaa hänen omista lähtökohdistaan käsin, vaikka toisen kulttuuristen lähtökohtien ymmärtäminen ja oman kulttuurisidonnaisen näkökulman tiedostaminen täydellisesti onkin mahdotonta. Tällöin kulttuurienvälisen ymmärryksen kehittäminen täytyy nähdä elinikäisenä oppimisprosessina. (SPR, valmentaja II.) Kykyä käsitellä toisen yksilön kokemaa kutsutaan sympatiaksi tai empatiaksi. Näiden termien eroa voidaan selventää etnosentrismin ja etnorelativismin käsitteiden avulla, jolloin etnosentrismin oman kulttuuritaustansa kautta tapahtuvaa eläytymistä tilanteeseen kutsutaan sympatiaksi, ja etnorelatiivista toisen asemaan asettumista empatiaksi. Individualistisuudella ja kollektiivisuudella tarkoitetaan yksilön ja hänen yhteisönsä välistä suhdetta, joka ilmenee ihmisten tavassa elää ja asua yhdessä. Yksilökeskeisyys eli individualistisuus on malli, jossa yksilöä pidetään pienimpänä elämänyksikkönä ja jossa on hyväksyttävää, että yksilön etu menee yhteisön edun edelle. Yhteisökeskeinen eli kollektiivisen kulttuurimallin mukaan yhteisö on pienin yksikkö, joka voi selviytyä elämässä. Yksilö tuntee olevansa riippuvainen ryhmästä ja on monesti omaksunut ryhmänsä normit niin täydellisesti, ettei tee eroa henkilökohtaisten tai yhteisönsä päämäärien välillä. Käyttäytymistä määräävät yksilön sosiaalinen rooli ja siihen liittyvät odotukset ja velvollisuudet. Länsimaat, varsinkin Pohjois-Eurooppa ja USA ovat vahvasti yksilökeskeisiä, kun taas Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat kollektiivisia. (Alitolppa-Niitamo 1993, ; Hanssen 2006, ) Kielitoimiston sanakirja (2006) määrittelee monikulttuurisuuden seuraavasti: useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva; usean kulttuurin piirteitä sisältävä. Hall (2003) toteaakin, että vaikka termiä monikulttuurisuus käytetään nykyään yleisesti, ei sen leviäminen ole vakauttanut ja selventänyt sen merkitystä. Neliapila hankkeen koulutusmateriaali AHAA! määrittelee monikulttuurisuuden tarkoittamaan eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jot-

11 6 ka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. (AHAA! 2006.) Moniarvoisuudella tarkoitetaan vaihtelevia ja muuttuvia kulttuuri-identiteettejä omaavien ihmisten ja ryhmien välistä sopusointuista vuorovaikutusta ja halukkuutta elää yhdessä (Opetusministeriö 2006). 2.2 Hoitamisen kulttuuri Hoitamisen kulttuuria määrittävät ne rakenteet, joiden avulla havaitaan, arvioidaan ja tuotetaan terveyteen liittyviä käsityksiä. Kulttuuri määrittelee myös hoitamisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä siihen liittyvät käyttäytymissäännöt. Kulttuuri ei kuitenkaan ole helposti havaittavissa. Hoitamisen käytänteiden ja käyttäytymismallien kulttuurisidonnaisuutta on vaikea tunnistaa, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä; mallit ja olettamukset ovat näkymättömiä niille, jotka toimivat systeemissä mukana. (Ketola & Suominen 1995, ) Kulttuurien välistä vuorovaikutusta voidaan jäsentää ja tulkita vain yksilön omasta näkökulmasta lähtöisin. Kulttuurisen heräämisen lähtökohtana vierauden tarkastelemisessa tarvitaan halua, kykyä ja taitoa kohdata rakenteiden ja merkitysten erilaista ymmärrystä. (Abdelhamid 2004,1; Kovasin 1995, 92). Tarkastellessamme toisen kulttuurin edustajaa huomaamme helposti vain ulkonäön, tavat ja puheen, jotka erotessaan omistamme tulkitaan helposti vioiksi. Nämä viat vievät huomiomme vääriin asioihin ja vaikeuttavat aitoa kommunikaatiota. Ulkoisen erilaisuuden yli näkee totuttuaan erilaisuuteen ulkoisessa olemuksessa, mutta ajatusten ja arvomaailman erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen tarvitaan tietoa kulttuurista niiden taustavoimana. Yksilö hyväksytään itsenään vasta, kun ymmärrämme erilaisuuden syyt emmekä keskity sen ulkoisiin merkkeihin. (Mikkola 2001, 17.) Hoitamiseen liittyvät arvot ja normit ovat erilaisia teknologisissa ja teknologiasta riippumattomissa yhteiskunnissa. Teknisten toimien lisääntyminen johtaa ihmisten välisen etäisyyden kasvuun ja asiakastyytyväisyyden laskuun. (Ketola & Suominen 1995, ) Abdelhamidin (2004) mukaan suomalainen hoitokulttuuri on ongelma- ja sairauskeskeistä, jolloin potilaan kokonaisvaltainen hoito on vaikeaa tai mahdotonta.

12 7 Ongelmakeskeisyys leimaa jo potilaaksi tulemisen prosessia. Prosessi toteutuu terveydenhuollon joustamattomien käytänteiden ja sairausdiagnoosin määrittelyn kautta. Potilaan oletetaan ottavan asiantuntijan määrittelemä diagnoosi ja hoito vastaan ilman kritiikkiä, jolloin lääketieteellinen asiantuntemus ohittaa potilaan oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijuuden. Suomalaisen valtakulttuurin edustajilta potilaan rooliin alistuminen sairastuessa on osa kulttuuria, ja siten toisen kulttuurin edustajan vaikeutta astua potilaan rooliin on vaikea ymmärtää. Roolista ei neuvotella vaan siihen odotetaan asetuttavan itsestään selvästi. (Abdelhamid 2004, ) Näyttää siis siltä, että käytännön hoitotyössä potilaan kohtaaminen muuttuu usein sairauden kohtaamiseksi. Kulttuuristen tekijöiden näkeminen poikkeavuuksina ja ongelmina voimavarojen sijaan perustuu ongelmalähtöiseen näkökulmaan, jossa voimavarana pidetään yksipuolisesti hoitajan asiantuntijuutta. Sairauskeskeinen orientaatio yhdistettynä hoitohenkilökunnan tietämisen asiantuntijuuteen johtaa helposti suorituskeskeisyyteen ja ongelmanpoistamisen käytäntöihin. Suomalaista hoitokulttuuria luonnehtii myös yksilökeskeisyys, jolloin merkittävin hoitosuhde muodostuu potilaan ja hoitajan välille. Perhettä pidetään potilaan taustana ja yksityisalueena, joka ei ole läsnä hoitamisessa. Yhteisö tunnistetaan, mutta sille ei anneta toimijan roolia; suomalaista valtakulttuuria edustava hoitaja on tottunut kohtaamaan potilaan kahden kesken ja kokee hoitamisen häiriintyvän, mikäli tilanteessa on muita. (Abdelhamid 2004, 80 90, ) Meriläinen (1994) esittää tutkimuksensa perusteella viisi kulttuurista syytä epäonnistuneelle hoidon kokemukselle. Hänen mukaansa nämä syyt ovat saaneet vahvistusta myös useissa muissa hoidon kulttuurisissa tutkimuksissa. Puutteellinen toisen hoitamisen ymmärtäminen johtaa epäonnistuneeseen hoitokokemukseen ja potilaan tyytymättömyyteen. Potilailla ja hoitohenkilöstöllä on erilaiset käsitykset hoitamisesta ja sen tavoitteista. Hoidettava luokitellaan hankalaksi ottamatta huomioon kulttuurisia eroavuuksia itseen nähden. Hoidettava tuomitaan oman ryhmän arvojen ja normien mukaan. Uskotaan toisen kielteisten ominaisuuksien olemassaoloon. Mielikuvat toisten hoitamisen huonoudesta omaan verrattuna tulevat todellisiksi. (Meriläinen 1994, 36.)

13 8 Bennettin kulttuuriseen herkkyyden malliin (1993, 21 66) rinnastettuna Meriläinen (1994, 36) tuo selvästi esiin kolmessa ensimmäisessä väitteessään etnosentrisyyden erilaisia ilmenemismuotoja hoitotyön käytännössä. Etnosentriseen maailmankuvaan perustuva hoitotyö johtaa siis suoraan kokemukseen huonosta hoidosta. Usko toisten kielteisten ominaisuuksien läsnäoloon ja mielikuvat toisten hoitamisen huonoudesta saavat taas selkeän viitekehyksen Suomisen (1995) artikkelissa naisryhmän kuningattarista ja prinsessoista. Suomisen mukaan kuningatarmaisesti käyttäytyvä henkilö ei ole useinkaan työyhteisön hallinnollinen johtaja, vaan työyhteisön jäsen, joka käyttäytymisellään vaikuttaa negatiivisesti ilmapiiriin ja hoitokulttuuriin. Kuningatar osoittaa toiselle, ettei työn jälki ole kelvollista, mutta asiaa ei hoideta kollegiaalisesti ja rakentavasti. Kuningatar pitää itseään kaikkivoipana ja etsii ylettömästi toisista virheitä voidakseen korostaa omaa osaamistaan. Suominen näkee kuningatarmaisen käytöksen nousevan vaikeudesta kohdata erilaisuutta. (Suominen 1995, ) Samalla kun kuningatarmaisessa käytöksessä tulee näkyvästi esiin etnosentrisen maailmankuvan yksiarvoisuus, kuvastaa se vaikeutta nähdä omaa itseään vain yhtenä kokonaisuuden osatekijänä. Kuningattarien esiintyminen hoitoyhteisössä kertoo paljon koko hoitoyhteisön tilasta ja ilmapiiristä. Osaston sosiaalinen rakenne on koko hoitotyöntekijöiden yhteisön luoma tila, joka antaa puitteet hoitotyön tekemiselle ja mahdollistaa joko hyvän tai huonon hoidon toteuttamisen. Työn organisointi, esimiehen johtamiskyky, työntekijöiden luonteenpiirteet, vanhojen työntekijöiden suhtautuminen uusiin, klikit ja työympäristön epäkohdat vaikuttavat hoitoyhteisön sosiaaliseen ilmapiiriin. Erilaisuutta ymmärtävä ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeä edellytys kollegiaaliselle ja hyvinvoivalle hoitoyhteisölle. (Suominen 1995, ) 2.3 Kulttuurinmukaisen hoitotyön juuret Madeleine Leiningeriä pidetään kulttuurisen hoitotieteen pioneerina. Hän on ensimmäinen hoitotieteilijä, joka muodosti synteesin hoitotieteellisestä ja antropologisesta tiedosta ja nimesi sen transkulttuuriseksi hoitotieteeksi. (Andrews & Boyle 1998, 4-5.) Leininger (1994) määrittelee transkulttuurisen hoitotyön perimmäiseksi tavoitteeksi saattaa ammatillisen hoitotyön tietopohjan ja käytännöt perustumaan kulttuuriselle tiedolle, käsitteille, suunnitelmille ja toiminnalle. Transkulttuurinen hoitotyö tarkoittaa

14 monikulttuurista hoitotyötä, mutta siihen liittyy olennaisesti myös kulttuurien välinen yhteys ja vertailtavuus. (Leininger 1994, 9-12.) 9 Leiningerin (1994) teorian peruslähtökohta on, että eri kulttuureihin kuuluvat ihmiset pystyvät kertomaan itse, millaista hoitoa he tarvitsevat ja haluavat. Koska ihmistä ei voi irrottaa taustastaan, ei myöskään terveyttä, sairautta ja hoitamista voida tarkastella kulttuurista irrallisena ilmiönä. Teorian keskeinen perusolettamus on, että hoitaminen on universaali ilmiö, jonka ilmenemismuodot, tarkoitus ja rakenteet vaihtelevat ajassa ja paikassa. Hoitamisen arvot, uskomukset ja käytännöt ovat peräisin kulttuurista ja ne vaihtelevat niin kulttuurien välillä kuin sen sisälläkin. (Leininger 1994, 8.) Kulttuurinmukaisen hoitotyön tutkimus käynnistyi siis Yhdysvalloissa, mutta alan tutkimusta tehdään tällä hetkellä ympäri maailmaa, myös pohjoismaissa. Tutkimuksen kohteena on ollut monikulttuurisuus koulutuksessa ja käytännön hoitotyössä, jossa sekä hoitajan että potilaan näkökulmaa ja kokemuksia on tutkittu. (Virkki 1999, 13.) Yleisesti monikulttuurisuus-käsitettä on alettu käyttää 1990-luvulla (Arvilommi 2005, 5). Suomessa kulttuurinmukaisen hoitotyön tutkimusta on tehty 70-luvun lopulta alkaen. Kansainvälisesti vertaillen tutkimusta tehdään Suomessa vähän, mutta kiinnostus monikulttuurisuutta kohtaan on lisääntymässä (Virkki 1999, 13). 2.4 Aikaisemmat tutkimukset Etsimme aikaisempaa tietoa Suomessa tehdystä monikulttuurisesta hoitotyön tutkimuksesta. Suoritimme systemaattisen tiedonhaun rajaamalla tutkimukset saatavilla oleviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkimuksiin. Löysimme 11 työtä, ja koska niitä löytyi niukasti, otimme kaikki mukaan ilmestymisvuodesta riippumatta (liite 1). Vanhin työ on valmistunut 1994 ja uusin Luokittelimme alaluokkiin oman tutkimuksemme kannalta keskeiset tulokset, jotka toistuivat tutkimuksesta toiseen ja näin nousivat selkeästi esiin. Koulutuksen riittämättömyys nousi esiin seitsemän tutkimuksen tuloksissa (Abdelhamid 2004; Savander 2006; Koponen 2003; Kohonen 1996; Virkki 1999; Saarikorpi 1994; Silvennoinen 2000). Savanderin (2006) mukaan sairaanhoitajat pitävät vähäisinä peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta saamiaan valmiuksia kulttuurin mukaiseen hoitotyöhön; monikulttuurisuus on käytännön työssä vielä uusi asia. Vaikka

15 asenne hoitaa kulttuurin mukaisesti onkin periaatteessa oikea, hoitotyö on vielä melko samanlaista kulttuuritaustasta riippumatta. (Savander 2006.) 10 Koulutusta tulisi siis lisätä ja kehittää hoitotyön koulutusohjelmissa. Hoitohenkilökunnalle ja opettajille pitäisi järjestää yhteistä monikulttuurisuuden koulutusta, jotta saataisiin yhdistettyä käytännön työn ja opetuksen näkökulmat. Kulttuurisen tiedon puute on usein esteenä kulttuuriselle hoitamiselle; kulttuurisen hoitotyön opiskelijoilla on Koposen (2003) tutkimuksen mukaan usein negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja, joihin ei välttämättä pystytä koulutuksella vaikuttamaan. Jos asenteisiin ei koulutuksessa pystytä vaikuttamaan, siirtyvät ne suoraan hoitotyön käytäntöön. (Koponen 2003, ) Koska kulttuurisen tiedon omaksuminen on ensimmäinen askel kulttuuristen taitojen oppimisprosessissa, tulisi siihen jo koulutuksen alkuvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota (Abdelhamid 2004). Silvennoisen (2000) tutkimus terveydenhoitajien asiakkaiden tarpeenmäärityksestä osoittaa, että kulttuurinmukaisen hoitotyön koulutusta tulisi lisätä peruskoulutuksessa ja suunnata myös täydennyskoulutuksena hoitotyön tekijöille. Näin voitaisiin välttää kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja suunnata voimavaroja kulttuurin vaikutuksen huomioimiseen ihmisen hyvinvoinnissa. Kulttuurisen tiedon puute vaikeuttaa erilaisen kulttuuritaustan omaavan asiakkaan kohtaamista ja aiheuttaa erityisesti vastavalmistuneilla ahdistuneisuutta. (Silvennoinen 2000.) Työkokemuksen ja opittujen taitojen merkitys kulttuurinmukaisessa hoidossa nousi esiin lähes kaikissa tutkimuksissa (Abdelhamid 2004; Savander 2006; Kohonen 1996; Virkki 1999; Saarikorpi 1994; Silvennoinen 2000; Idehen-Imarhiagbe 2006; Tanttu 1997). Sekä Silvennoisen (2000, 63) että Virkin (1999, 60) mukaan kulttuuriseen tietoisuuteen kasvetaan käytännön kokemuksen kautta. Hoitajan oma kokemus ulkomailla asumisesta, opiskelusta tai työskentelystä helpottaa monikulttuurisen potilaan kohtaamista; kulttuurisesti herkimpiä ovat itse ulkomaalaisena olemisen kokeneet. Virkki (1999, 60) esittää aineistonsa tukevan myös Leiningerin ajatusta, jonka mukaan kulttuurinen tietoisuus herää eri kulttuuria olevien potilaiden kanssa työskentelyn kautta saaduista kokemuksista, mutta edellyttää kehittyäkseen myös alan tietoperustan hallintaa. Kohosen (1996) tutkimus hoitotyöntekijöiden monikulttuurisen hoidon kokemuksista osoittaa, että hoitotyöntekijät tiedostavat asenteidensa vaikuttavan eri kulttuuria olevan potilaan lähestymiseen ja pitävät valmiuksiaan kulttuurinmukaiseen hoitotyöhön

16 11 riittämättöminä. Koulutuksen merkitys monikulttuurisuuden oppimisessa korostuu Virkin (1999, 60) mukaan ammatillisen koulutuksen jälkeisessä täydennyskoulutuksessa. Savander taas (2006, 12) toteaa monen monikulttuurisen työn tekijän hyötyvän itsenäisestä opiskelusta; myös kirjallisuuden lukeminen, matkustelu, vieraan kulttuurin edustajan kanssa keskustelu sekä TV:n katselu koettiin hyväksi tavaksi oppia. Vieraan kulttuurin voimavarojen havaitseminen ja käyttöönottaminen edellyttäisi siis laajempaa tietoa ja kokonaiskuvaa hoitajan roolista potilaan paranemisprosessin tukihenkilönä ja voimavarojen koordinaattorina. Vieraan kulttuurin voimavarojen näkemisen ja käyttöönottamisen puute nousee esiin tutkimuksissa (Abdelhamid 2004; Tanttu 1997; Kohonen 1996). Tanttu (1997) toteaakin, että monikulttuurisen työn ongelmaksi muodostuu kysymys siitä, tuetaanko yhteisökeskeisen kulttuurin perheyhteyden säilymistä vai yritetäänkö sosiaalistaa suomalaisen valtakulttuurin yksilökeskeisyyteen. Maahanmuuttajat joutuvat usein järjestämään esimerkiksi taloudelliset ja sosiaaliset suhteet uudella tavalla, joka on tutkimuksen mukaan johtanut myös roolimuutoksiin perheen sisällä. (Tanttu 1997, ) Kulttuurinmukainen hoito näkyy suomalaisessa käytännön työssä ihanteena muttei toteudu käytännössä (Savander 2006; Knuuttila 1996). Kirjallisuuskatsauksessamme käy selkeästi ilmi, että monikulttuurisuus on käytännön työssä vielä uusi ja kehittämistyötä vaativa asia. Kulttuurinmukainen hoitotyö tarvitsisi toteutuakseen hoitotyön ammatillisen peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittämistä sekä käytännön kokemusta kulttuurien välisistä kohtaamisista. Moniarvoisuuden ihanne hoitotyössä ei tutkimusten mukaan toteudu, joten tarve kulttuurisen tietoisuuden herättelemiseen on perustellusti olemassa. Tutkimusten mukaan tapoja kulttuurisen tietoisuuden kehittymiseen näyttää olevan hyvin paljon. Käytännön työ ammatillisen kasvun edistäjänä tuli esiin kaikissa tutkimuksissa, mutta monikulttuurista lisätietoa saatiin vaihtelevasti erilaisista lähteistä. Erilaiset taustatiedot ja kokemukset sekä oppimistyylien erilaisuus vaikuttavat varmasti siihen, millainen tieto edistää kulttuurisen herkkyyden kasvuprosessia.

17 3 KULTTUURINEN KOMPETENSSI Kulttuurisen kompetenssin edellytykset Kulttuurinen kompetenssi on, kuten monikulttuurisuuskin, saanut monenlaisia merkityksiä hoitotieteen kentällä ja käytännön työssä. Yhdysvalloissa kulttuurinen kompetenssi on ollut hoitotieteen tutkimuksen kohteena yli 20 vuoden ajan, ja tutkimus on tuottanut monia teorioita ja malleja. Suhin (2004) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella kulttuurinen kompetenssi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa kyky toimia tehokkaasti kulttuurisesti erilaisten ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Tämä prosessi edellyttää hoitotyöntekijältä kulttuuritietoisuutta, tietoa erilaisista kulttuureista, herkkyyttä kunnioittaa kulttuurisia eroavaisuuksia, taitoa ottaa työssään huomioon potilaan kulttuuriset lähtökohdat sekä hoitoympäristön, joka mahdollistaa kulttuurisesti erilaisen potilaan kohtaamisen. Kulttuurinen kompetenssi näkyy käytännössä kolmena ominaisuutena: kykynä ratkaista kulttuurisia eroja hoitajan ja hoidettavan välillä, avoimuutena, joka ilmenee suvaitsevuutena ja erilaisuuden kunnioittamisena, sekä joustavuutena erilaisissa tilanteissa. (Suh 2004, ) Cambinha-Bacoten (1999) malli kulttuurisesta kompetenssista sisältää lähes samat osa-alueet kuin Suhin mallin edellytykset. Campinha-Bacote lisää näihin tietoon, tiedostamiseen, taitoon ja ympäristöön kulttuurisen halun, joka muodostaa motivaation käynnistää kulttuurisen kompetenssin prosessi. Campinha-Bacoten mallissa osaalueiden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuussuhde, jolloin minkä tahansa osaalueen työstäminen parantaa kaikkien viiden keskinäistä tasapainoa. (Campinha- Bacote 1999, 204.) Käsitellessämme teoriatiedosta nousevia kulttuurisen kompetenssin edellytyksiä huomasimme, että niiden jakaminen selkeisiin luokkiin on vaikeaa. Lähtökohdat ovat, kuten Campinha-Bacote (1999) toteaa, päällekkäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat toisiinsa kiinteästi. Käytämme tässä työssä Suhin (2004) ja Campinha-Bacoten (1999) malleista luomaamme synteesiä (kuva 1), koska mielestämme kumpikaan malli yksin ei kuvaa meille opinnäytetyöprosessimme aikana muodostunutta käsitystä kulttuurisen kompetenssin tekijöiden välisistä suhteista kulttuurinmukaisessa hoitotyössä.

18 13 KUVA 1. Kulttuurisen kompetenssin malli (mukaillen Cambinha-Bacote; Suh) Kulttuurinen tietoisuus ja tieto Hoitotyön kannalta itsetietoisuus on tärkeä työväline erityisesti kulttuurinmukaista hoitotyötä toteutettaessa. Itsetietoisuus on tila, joka saavutetaan jatkuvassa itsetutkiskelu- ja havainnointiprosessissa. Tavoitteena on kehittää omaa ymmärrystä itsestä ja näin oppia erottamaan itsensä toisista. Itsetutkiskelun seurauksena kykenemme erottamaan oman minän ja muiden erilaisuudet ja samanlaisuudet sekä näkemään kulttuuristen tekijöiden merkityksen erojen taustalla. Kun hoitotyöntekijä on tietoinen itsestään, omista tunteistaan sekä tavoistaan ja kulttuuristaan, tulee hänestä kulttuurisesti herkkä. Tällöin on mahdollista pilkkoa ongelmatilanteissa käsiteltävä asia osiin ja nähdä tilanteeseen johtaneet syyt sekä tiedostaa, mikä on minun ja mikä sinun ongelmasi. Meriläinen (1994) toteaa osuvasti Jos olemme sokeita minälle ja sinälle - - potilas on meille julkisen minänsä, roolinsa ja niiden mukaan luomiemme stereotypioiden mukaisesti opettaja, sairaanhoitaja, mustalainen tai pappi. (Meriläinen 1994, )

19 14 Kulttuuritietoisuus saavutetaan opiskelemalla toisen kulttuurin kieltä, maailmankuvaa, ja sen eri elementtejä, kuten historiallisia, sosiaalisia ja ekonomisia tekijöitä. Kulttuuritietoisuuden kehittyessä hoitaja kasvaa arvostamaan ja ottamaan huomioon potilaansa kulttuurilliset arvot, uskomukset, elämäntavan ja ongelmien ratkaisustrategiat. (Suh 2004, 97.) Toisen kulttuuritaustan omaavien ihmisten oletetaan omaksuvan valtakulttuuri ja sopeutuvan sen olosuhteisiin. Terveyteen, sairauteen ja hoitamiseen liittyvät käsitykset, uskomukset ja arvot ovat peräisin ihmisen lähiyhteisöstä ja ne vaihtelevat sekä kulttuurien välillä että kulttuurin sisällä. Kokonaisvaltainen, kulttuurinmukainen ja yksilöllinen ammatillinen hoitotyö edellyttää siis vähintään perustietoja kulttuuristen tekijöiden merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen sekä niiden kokemiseen. (Kovasin 1995, 92.) Kulttuurinen herkkyys Bennetin (1993) mukaan kulttuurinen herkkyys ei ole ihmisten luontainen ominaisuus, vaan kulttuurien väliset kohtaamiset ovat historiassa olleet lähinnä sotaisia. Kulttuurinen herkkyys on siis ominaisuus, johon täytyy kasvaa ja jota täytyy tietoisesti kehittää. Bennett määrittelee kulttuurisen herkkyyden persoonallisen kasvun kuutena vaiheena mallissaan. Malli esittelee kulttuurisen herkkyyden kehittyminen tiedostamisen lisääntymisprosessina, jossa on kuusi vaihetta. Mallissa edetään vaiheittain eroavaisuuksien kieltämisestä niitä vastaan puolustautumisen, minimoimisen, hyväksynnän ja sopeutumisen kautta eroavaisuuksien yhdentymiseen. (Bennett 1993, ) Hoitotyöntekijälle kulttuurisen herkkyyden ei pitäisi kuitenkaan olla vain persoonallinen piirre vaan ammatillisen työn väline, joka vaatii jatkuvaa ammatillista kasvua ja kehittymistä. Bennetin malli (1993) perustuu kolmelle perusolettamukselle. Ensimmäinen niistä on erilaisuuden fenomenologia, joka avaa monikulttuurisen kommunikaation merkitystä eri kulttuurien edustajien subjektiivisina kokemuksina. Toinen perusolettamus liittyy ajatukseen etnorelativismista prosessina, joka avartaa käsitystä käyttäytymisestä, arvoista ja identiteetistä kulttuurisidonnaisina prosesseina stabiilin etnosentrisyyden sijaan. Kolmannen olettamuksen mukaan monikulttuurista herkkyyttä tulee kehittää eettisten valintojen avulla, ja näin malli kuvaa sekä monikulttuurisen herkkyyden että

20 15 persoonallisuuden kasvua. Monikulttuurinen herkkyys on kasvuprosessi, jonka avulla kehitetään ammatillista toimintaa sekä tietoisuutta mahdollisten toimintamallien runsaudesta ja loppumattomista kehitysmahdollisuuksista. (Bennett 1993, ) Kulttuurisen herkkyyden malli jakaantuu kolmeen etnosentrisyyden vaiheeseen ja kolmeen etnorelativismin vaiheeseen (Bennett 1993, ): 1. Eroavaisuuksien kieltäminen on etnosentrisyyden puhtain muoto, jossa kulttuurista eroavaisuutta ei havaita eikä suostuta kohtaamaan asioita oman kulttuurisen kokemuspiirin ulkopuolelta. Maailmankuvaa jäsennetään stereotypioiden avulla. Erilaisuuden kieltäminen voi ilmetä sen hyväksymisenä niin kauan kun sitä ei tarvitse kohdata, mutta seurauksena on erilaisen luokittelu ihmisarvon ulkopuolelle. Esimerkkejä tällaisen ajattelumallin sovelluksista, kuten orjuus ja natsismi, löytyy paljon historiasta. 2. Oman kulttuurin puolustaminen ilmenee siten, että erilaisuus koetaan uhkana omalle kulttuurille. Oman kulttuurin yliarviointi johtaa muiden kulttuurien aliarviointiin ja mitätöintiin, ja se ilmenee epäluuloisuutena ja panetteluna. Kulttuurisesti erilaisia siedetään, jos heistä on jotain hyötyä. 3. Erilaisuuden vähättely ilmenee siten, että erilaisuus yritetään haudata kulttuurisiin yhteneväisyyksiin. Maailmankuvaa jäsennetään omien arvojen kautta ja erilaisuutta pyritään muokkaamaan omaan maailmankuvaan sopivaksi. Hyväksyntä perustuu siihen, että pinnallinen erilaisuus nähdään merkityksettömänä; esimerkkinä nainen miesvaltaisessa työympäristössä otetaan ryhmään mukaan usein hyvänä jätkänä. Usko omien arvojen universaalisuuteen ja ihmisten sisäiseen samankaltaisuuteen estää kulttuuristen erojen havaitsemisen; myötätunto perustuu sympatiaan. Raja etnosentrisyyden ja etnorelativismin välillä ylitetään kun dualistinen maailmankuva muuttuu kulttuurisesti neutraaliksi käsitykseksi asioiden välisistä suhteista (Bennett 1993, 21 66): 1. Etnorelativismin ensimmäisessä vaiheessa kulttuurierojen hyväksyntä perustuu siihen, että arvomaailma nähdään kulttuurisidonnaisena. Sen seurauksena on

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot