Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä"

Transkriptio

1 Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja, Savonlinna Hoitotyöntekijän kulttuurinen kompetenssi romanipotilaan hoitotyössä Tiivistelmä Kulttuurinen kompetenssi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa kyky toimia tehokkaasti kulttuurisesti erilaisten ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Vaikka romanit ovat kuuluneet Suomen väestöön jo 1500-luvulta lähtien, etnisten vähemmistöryhmien ja siirtolaisten asema osana yhteiskuntaa on kuitenkin vasta muotoutumassa. Näyttää siltä, että maahanmuuttajien myötä myös arvostus romanien kulttuurisia erityispiirteitä kohtaan on herännyt ja tarve kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen hoitotyössä on noussut esiin. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa kulttuurista tietoa romaneista hoitotyöntekijöille kulttuurinmukaisen hoitotyön Kartoitimme ensin käytännöntyön kehitystarpeita vuorovaikutustilanteissa romanipotilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sisätautiosastolla. Näiden tarpeiden pohjalta haastattelimme romaneja selvittääksemme heidän näkemystään kulttuurinmukulttuurinmukaisesta hoitotyöstä. Kulttuurista kompetenssia on tarkasteltu Cambinha-Bacoten (1999) ja Suhin (2004) ioiden ptteorian pohjalta, ja niiden synteesinä olemme muodostaneet oman kulttuurisen kompetenssin mallin. Tutkimus on kvalitatiivinen. Menetelminä on käytetty aineiston keruussa Purnellin (1994) kulttuurisen kompetenssin mallin osa-alueita yhdistettynä kalanruotokaavioon sekä teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu sisällön analyysin avulla. Aiempien tutkimusten ja teoriatiedon valossa suomalaisen hoitamisen kulttuurissa potilaan kohtaamista leimaa ongelma- ja organisaatiolähtöisyys. Myös organisaation fyysiset resurssit kulttuurinmukaisen hoitotyön toteuttamiseen ovat rajalliset. Tulostemme mukaan potilaslähtöisyyttä voitaisiin kuitenkin kehittää kiinnittämällä huomiota aitoon ja läsnäolevaan vuorovaikutukseen romanipotilaan kulttuurin ehdoilla. Kommunikaatiotaidot kulttuurisen tiedon hankinnassa ovat tärkeämpiä kuin yksityiskohtaiset teoriatiedot, koska yksilökohtaiset erot kulttuurin sisällä voivat olla suuria. Kuitenkin joustavalla ja empaattisella vuorovaikutuksella ja luomalla yhteiset tavoitteet voitaisiin hyödyntää sekä hoitoyhteisön että romaniyhteisön voimavarat potilaan terveyden edistämiseksi. Tutkimuksemme mukaan kehittämistarpeita kulttuurinmukaiseen hoitotyöhön tulisi kartoittaa säännöllisesti, koska hoitamisen kulttuurin tulisi elää muuttuvan yhteiskunnan mukana. Tarvitaan koulutusta ja projekteja käytännön hoitotyöhön kulttuuritietoisuuden, ratkaisukeskeisyyden ja etnorelativismin kehittämiseksi kulttuurisen herkkyyden avulla. Asiasanat (avainsanat) romanit -- kulttuuri, kulttuuriosaaminen, hoitosuhde, hoitotyö Sivumäärä Kieli URN 55 s. + liitteet 15 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Lehtori Sirkka Erämaa Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan keskussairaala

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Armi Loikkanen, Päivi Ollikainen, Tiina Tiainen, Tanja Vilska Degree programme and option Bachelor of Health Care Nursing, Savonlinna Name of the bachelor's thesis Cultural competence of nurses in nursing gypsies Abstract Cultural competence is a continuous process to achieve the ability to work effectively with culturally diverse groups and communities. The status of ethnical minority groups and immigrants is only just shaping up to be part of our society allthought the gypsies have belonged to Finnish population since the 14th century. It seems that along with the immigrants the appreciation of the special characteristics of gypsies has been awaken. That`s why the need for developing the cultural competence in nursing has risen. Our diploma work was aiming to yield cultural information about gypsies to nurses to support them in cultural nursing. First we investigated the development needs related to the interaction between the gypsy patients and the nurses on medical ward. On the grounds of those needs we has interviewed the gypsies to find out their experiences about cultural nursing. We have been studying cultural competence based on the theories of Cambinha-Bacote (1999) and Suh (2004). By making a synthesis of those theories we have made our own model of cultural competence. Our research is qualitative. The methods we have used in collecting data were the fields of cultural competence model by Purnell (1994) connected to the Ischikawa-diagram and themed-interview. The material has been analysed with content analysis. According to earlier research and theory in the Finnish nursing culture the encounters with the patients are problem-and organization oriented. Also the physical resources to carry out cultural based nursing are limited. With the help of our results it is possible to develop the patient based nursing by paying attention to genuine and presence interaction by the terms of the culture of gypsies. In seeking cultural knowledge the communication skills are more important than detailed theory, because the individual differences inside the culture can be remarkable. Flexible and empathic interaction together with the shared targets make it possible to utilize the resources of both nursing and gypsy community to promote the health of the patient. According to our research the development needs of cultural based nursing should be surveyed regularly, because the nursing culture should change with the society. Education and projects related to nursing practices are needed in order to develop the cultural consciousness, solution orientation and ethnorelativism with the cultural sensitivity. Subject headings, (keywords) gypsies culture, cultural competence, nursing relationship, nursing Pages Language URN 55 p p. appendices Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Lecturer Sirkka Erämaa Bachelor s thesis assigned by Central hospital of Savonlinna

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KULTTUURINMUKAINEN HOITOTYÖ Keskeiset käsitteet Hoitamisen kulttuuri Kulttuurinmukaisen hoitotyön juuret Aikaisemmat tutkimukset KULTTUURINEN KOMPETENSSI Kulttuurisen kompetenssin edellytykset KUVA 1. Kulttuurisen kompetenssin malli Kulttuurinen tietoisuus ja tieto Kulttuurinen herkkyys Kulttuuriset taidot Monikulttuurinen hoitoympäristö Purnellin kulttuurisen kompetenssin malli ROMANIKULTTUURI Historia Romanikulttuurin erityispiirteet Kieli Pukeutuminen Puhtausrituaalit Romani hoitotyön asiakkaana Kuolema ja hautajaiset Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen lähtökohdat Kulttuurinen kompetenssi hoitotyössä Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston keruu Aineiston analyysi Eettisyys ja luotettavuus Romanikulttuurin erityispiirteet hoitotyössä... 37

5 6.3.1 Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Aineiston analyysi Eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi Kulttuuritietoisuus ja kulttuurinen tieto Kulttuurinen herkkyys Kulttuuriset taidot Hoitoympäristö Romanikulttuurin erityispiirteet hoitotyössä Kommunikaatio Perhe ja yhteisö Ravitsemus Kuolema Hengellisyys Terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset hyvästä hoitotyöntekijästä49 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset Pohdinta Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Suomi on historiallisesti ollut rajamaana erilaisten ihmisten kohtaus- ja läpikulkupaikka. Nykykulttuurissamme erilaisuutta ei kuitenkaan välttämättä hyväksytä siinä mitassa kuin saattaisi odottaa; talonpoikaisen perinteen leima ilmenee yhä jonkinasteisen yhtenäiskulttuurin esiintymisenä ja erilaisuuden sietokyvyn suhteellisena kehittymättömyytenä. Vaikka maamme onkin moninainen paikka, jossa on monia todellisuuksia ja todellisuuden hahmottamisen tapoja, moninaisuus jää usein huomaamatta suomalaisuutta määriteltäessä. Erilaisuus ja kuuluminen eivät siis kosketa vain muita vaan koko suomalaista yhteiskuntaa: erilaisuus ja monikulttuurisuus luonnehtivat siis meitä kaikkia, mutta me kaikki olemme erilaisia eri tavoin. Lehtonen ja Löytty (2003) myös muistuttavat, ettei ole hedelmällistä tukeutua ajatukseen, jossa meillä tai muilla olisi jokin ennalta lukkoon lyöty olemus. Maailman jakaminen kahtia vastakohtaisuuksiin onkin itse asiassa yksi kulttuurisen fundamentalismin muoto. (Lehtonen ja Löytty 2003, 7-13.) Yksilön täytyy saada tulla kohdatuksi omana itsensä ja historiansa kokonaisuutena, ei vain etnisen ryhmänsä edustajana (Hanssen 2006, 81). Myönteiseen muutokseen pyrittäessä olisi lähdettävä yksilölähtöisyydestä; niin meidän kuin muidenkin ryhmien sisään mahtuu monia eroja. Seppälän (1998) mukaan yhteiskunta palveluineen tähtää monikulttuurisuuteen, joka mahdollistaa etnisten ryhmien oman kulttuurin säilyttämisen suomalaisen kulttuurin rinnalla. Suomi on Euroopan Unionin jäsenmaana sitoutunut avaamaan rajojaan ja sallimaan liiketoiminnan ja työvoiman entistä vapaamman liikkumisen. Etnisten vähemmistöryhmien ja siirtolaisten asema osana yhteiskuntaa on kuitenkin vasta muotoutumassa, vaikka esimerkiksi romanit ovat kuuluneet Suomen väestöön jo luvulta lähtien. (Seppälä 1998, 17.) Mielestämme näyttää siltä, että maahanmuuttajien myötä myös romanien kulttuurisia erityispiirteitä arvostetaan ja kiinnitetään niihin huomiota. Samalla kulttuuriset erot romanien ja valtaväestön välillä näyttävät kaventuneen erilaisuuden moninaisten muotojen tultua osaksi arkielämää. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kehittynyt suomalaisen kulttuurin ja arvomaailman pohjalta (Seppälä 1998, 17). Hoitotyötä arvioidaan yhä enemmän kustannustehokkuutensa perusteella, ja niinpä pienet vähemmistöryhmät eivät voi vaatia, että terveydenhuoltojärjestelmä muuntuu heidän kulttuurinsa mukaiseksi (Tuominen 1998, 19 20). Tämä asettaa hoitotyöntekijöiden ammattitaidolle uusia haasteita heidän toi-

7 2 miessaan sekä organisaationsa että asiakkaansa asiamiehinä. Myös pula koulutetusta työvoimasta on omalta osaltaan ollut luomassa tarvetta monikulttuurisen näkökulman kehittämiselle. Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sanoo, että potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Kulttuurinen kompetenssi on ammattikorkeakoulututkinnon osaamisvaatimus (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Tarve kulttuurisen tiedon tuomisesta hoitotyön kentälle on siis perustellusti olemassa. On välttämätöntä pyrkiä tuottamaan tietoa, joka parantaa kulttuurien välistä yhteistyötä ja lisää suvaitsevaisuutta (Mikkola 2001, 17). Idea opinnäytetyömme tekemiseen lähti kiinnostuksestamme kulttuurinmukaisen hoitotyön kehittämiseen. Huomasimme opintojemme aikana, että romanikulttuurin erityispiirteiden huomioimisessa hoitotyössä oli selkeitä puutteita eikä asiasta ollut tietoa helposti saatavilla. Sairaalan hallinnon ylihoitaja hyväksyi aiheemme alustavan idean keväällä 2005, koska hänenkin mielestään käytännön työssä oli selvästi tarve aiheemme käsittelemiseen. Luvussa kaksi sijoitamme opinnäytetyömme hoitotyön tutkimuksen kentältä valitsemallemme alueelle: käsittelemme kulttuurinmukaisen hoitotyön viitekehystä avaamalla keskeisiä käsitteitä, hoitamisen kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurin mukaisen hoitotyön lähtökohtia sekä kulttuurinmukaisen hoitotyön systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Luvussa kolme käsittelemme aineistonanalyysimme tulkinnan taustatiedoksi kokoamaamme tietoa kulttuurisesta kompetenssista hoitotyön välineenä. Esittelemme myös Purnellin (1998) kulttuurisen kompetenssin mallin, jota käytämme tiedonhankinnan lähtökohtana aineistonkeruussa. Luvussa neljä tuomme esille romanikulttuuria ja sen erityispiirteitä hoitotyössä. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa kulttuurista tietoa romaneista hoitotyöntekijöille kulttuurinmukaisen hoitotyön tueksi. Kartoitamme ensin käytännön työn kehitystarpeita vuorovaikutustilanteissa romanipotilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Näiden tarpeiden pohjalta haastattelemme romaneja selvittääksemme heidän näkemystään kulttuurinmukaisesta hoitotyöstä.

8 2 KULTTUURINMUKAINEN HOITOTYÖ Keskeiset käsitteet Opinnäytetyömme teoreettisiin lähtökohtiin perehtyessämme törmäsimme käsitteiden kirjavaan ja rönsyilevään viidakkoon. Etsimme aluksi tietoa termillä monikulttuurisuus, mutta työn edetessä huomasimme, että monikulttuurisuuden määritelmä hajoaa kattamaan liian laajan alueen asioita. Ongelmana monikulttuurisen hoitotyön määrittelyssä on käsitteiden hajanaisuus ja täsmentymättömyys, jolloin samoilla termeillä on eri julkaisuissa eri merkityksiä (ETENE 2005, 17). Hoitotieteen puolella käsittelemäämme aihealuetta luonnehditaan monilla erilaisilla asiasanoilla, kuten transkulttuurinen, interkulttuurinen, kulttuurinen, kulttuurilähtöinen, kulttuurienvälinen ja kulttuurinmukainen. Käsitteet ovat päällekkäisiä ja pienien vivahde-erojen takia niitä on vaikea erotella toisistaan. Huomasimme myös, että samoista englanninkielisistä lähteistä on suomennettu samoja käsitteitä eri tavoin. Tässä opinnäytetyössä käytämme termiä kulttuurinmukainen hoitotyö, koska se kuvaa mielestämme parhaiten kulttuurin ja hoitotyön suhdetta toisiinsa työmme lähtökohtien kannalta. Koska tavoitteenamme on tuottaa tietoa nimenomaan romaneista hoitotyön asiakkaana, on termin käyttö luontevaa ja loogista. Kulttuuri on opittu tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Kulttuuria ovat myös ajatusrakennelmat, asenteet, kieli ja käsitteet, joilla jäsennämme maailmaa ja ilmaisemme itseämme; kulttuuri on siis kehys, jonka läpi maailmaa tulkitaan. Ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja omaleimaisia kulttuurinsa vuoksi samoin kuin ihmisyksilöt persoonallisuutensa vuoksi, joten kulttuuri voidaan nähdä ihmisyhteisön persoonallisuutena. (Alitolppa-Niitamo 1993, ; Räty 2002, 42.) Bennett (1993, 52) muistuttaa myös, että kulttuuri ei ole pysyvä ja muuttumaton ilmiö vaan prosessi, jota ryhmä pitää yllä ja joka sulauttaa itseensä muuttuvan ympäristön tekijöitä. Yhteiskunnan kulttuuri pitää yleensä sisällään erilaisia alakulttuureita. Niitä voivat olla esimerkiksi eri etnisten ryhmien kulttuurit kuten romanit, eri sosiaali- tai ammattiryhmien kulttuurit kuten työläiskulttuuri, tai eri ikäryhmien kulttuurit, kuten nuorisokulttuuri. Etniseksi ryhmäksi määritellään joukko, jolla on sama kansallinen tai maantieteellinen alkuperä, sama rotu, uskonto tai kieli. Etnisen ryhmän kulttuurilla on

9 vaikutuksensa jäsentensä käyttäytymiseen, ajatteluun ja tunteisiin. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) 4 Hoitotyö on kaikkea sitä työtä, jota ammatillisesti koulutettu henkilö tekee sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaana tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hoitotyöllä tarkoitetaan vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa, jota eri hoitoalan ammattikoulutuksen saaneet henkilöt toteuttavat. (Kalkas & Sarvimäki 1996, ) Kulttuurinmukainen hoitotyö perustuu hoitajan ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen; mikäli he tulevat eri kulttuureista, on suhde erityisen altis väärinkäsityksille. Potilaan kulttuurisidonnainen käsitys omasta tilastaan, hänen aikakäsityksensä, häveliäisyystapansa, käyttäytymissääntönsä sekä verbaalinen kommunikaatiotaitonsa ja tapansa vaikuttavat hoitosuhteeseen. Kulttuuritietoisuus, avoimuus ja tasa-arvoinen suhtautuminen ovat tällaisessa hoitosuhteessa välttämättömiä, vaikka eivät aina johdakaan toivottuun lopputulokseen. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Käytännön tasolla kulttuurinmukainen hoito tarkoittaa potilaan arvojen, uskomusten ja elämäntavan huomioon ottamista sekä niiden olemassaolon tukemista ja mahdollistamista. Tavoitteena on yksilön, perheen tai yhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja ylläpitäminen sekä tukeminen sairauden, vamman tai lähestyvän kuoleman kohdatessa. (Virkki 1999, 12.) Kulttuurinmukaisen hoitamisen lähtökohtana on, että hoitaja ymmärtää olevansa samalla tavalla sidoksissa omaan kulttuuriinsa kuin hänen potilaansakin. Hoitajan on työssään huomioitava sekä potilaan kulttuuritausta että hänen omien uskomustensa ja asenteidensa vaikutus hoitosuhteeseen. (Kovasin 1995, 93, 103.) Valtaväestöllä viitataan tilanteesta riippuen esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset suomalaisiin, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla, esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. (AHAA! 2006.) Meillä Suomessa on vahva yhtenäiskulttuurin perinne. Yhteiskunnan valtakulttuuria edustavat yksilöt eivät aina tiedosta edustavansa etnistä kulttuuria vaan pitävät omaa kulttuuriaan jonkinlaisena normina ja siitä poikkeavaa käytöstä epänormaalina. Täl-

10 laista dualistista näkemystä kutsutaan etnosentrisyydeksi. (Alitolppa-Niitamo 1993, 21.) 5 Etnosentrismin vastakohta on etnorelativismi, jolla tarkoitetaan pyrkimystä tulkita vieraan kulttuurin edustajan toimintaa hänen omista lähtökohdistaan käsin, vaikka toisen kulttuuristen lähtökohtien ymmärtäminen ja oman kulttuurisidonnaisen näkökulman tiedostaminen täydellisesti onkin mahdotonta. Tällöin kulttuurienvälisen ymmärryksen kehittäminen täytyy nähdä elinikäisenä oppimisprosessina. (SPR, valmentaja II.) Kykyä käsitellä toisen yksilön kokemaa kutsutaan sympatiaksi tai empatiaksi. Näiden termien eroa voidaan selventää etnosentrismin ja etnorelativismin käsitteiden avulla, jolloin etnosentrismin oman kulttuuritaustansa kautta tapahtuvaa eläytymistä tilanteeseen kutsutaan sympatiaksi, ja etnorelatiivista toisen asemaan asettumista empatiaksi. Individualistisuudella ja kollektiivisuudella tarkoitetaan yksilön ja hänen yhteisönsä välistä suhdetta, joka ilmenee ihmisten tavassa elää ja asua yhdessä. Yksilökeskeisyys eli individualistisuus on malli, jossa yksilöä pidetään pienimpänä elämänyksikkönä ja jossa on hyväksyttävää, että yksilön etu menee yhteisön edun edelle. Yhteisökeskeinen eli kollektiivisen kulttuurimallin mukaan yhteisö on pienin yksikkö, joka voi selviytyä elämässä. Yksilö tuntee olevansa riippuvainen ryhmästä ja on monesti omaksunut ryhmänsä normit niin täydellisesti, ettei tee eroa henkilökohtaisten tai yhteisönsä päämäärien välillä. Käyttäytymistä määräävät yksilön sosiaalinen rooli ja siihen liittyvät odotukset ja velvollisuudet. Länsimaat, varsinkin Pohjois-Eurooppa ja USA ovat vahvasti yksilökeskeisiä, kun taas Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat kollektiivisia. (Alitolppa-Niitamo 1993, ; Hanssen 2006, ) Kielitoimiston sanakirja (2006) määrittelee monikulttuurisuuden seuraavasti: useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva; usean kulttuurin piirteitä sisältävä. Hall (2003) toteaakin, että vaikka termiä monikulttuurisuus käytetään nykyään yleisesti, ei sen leviäminen ole vakauttanut ja selventänyt sen merkitystä. Neliapila hankkeen koulutusmateriaali AHAA! määrittelee monikulttuurisuuden tarkoittamaan eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jot-

11 6 ka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. (AHAA! 2006.) Moniarvoisuudella tarkoitetaan vaihtelevia ja muuttuvia kulttuuri-identiteettejä omaavien ihmisten ja ryhmien välistä sopusointuista vuorovaikutusta ja halukkuutta elää yhdessä (Opetusministeriö 2006). 2.2 Hoitamisen kulttuuri Hoitamisen kulttuuria määrittävät ne rakenteet, joiden avulla havaitaan, arvioidaan ja tuotetaan terveyteen liittyviä käsityksiä. Kulttuuri määrittelee myös hoitamisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä siihen liittyvät käyttäytymissäännöt. Kulttuuri ei kuitenkaan ole helposti havaittavissa. Hoitamisen käytänteiden ja käyttäytymismallien kulttuurisidonnaisuutta on vaikea tunnistaa, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä; mallit ja olettamukset ovat näkymättömiä niille, jotka toimivat systeemissä mukana. (Ketola & Suominen 1995, ) Kulttuurien välistä vuorovaikutusta voidaan jäsentää ja tulkita vain yksilön omasta näkökulmasta lähtöisin. Kulttuurisen heräämisen lähtökohtana vierauden tarkastelemisessa tarvitaan halua, kykyä ja taitoa kohdata rakenteiden ja merkitysten erilaista ymmärrystä. (Abdelhamid 2004,1; Kovasin 1995, 92). Tarkastellessamme toisen kulttuurin edustajaa huomaamme helposti vain ulkonäön, tavat ja puheen, jotka erotessaan omistamme tulkitaan helposti vioiksi. Nämä viat vievät huomiomme vääriin asioihin ja vaikeuttavat aitoa kommunikaatiota. Ulkoisen erilaisuuden yli näkee totuttuaan erilaisuuteen ulkoisessa olemuksessa, mutta ajatusten ja arvomaailman erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen tarvitaan tietoa kulttuurista niiden taustavoimana. Yksilö hyväksytään itsenään vasta, kun ymmärrämme erilaisuuden syyt emmekä keskity sen ulkoisiin merkkeihin. (Mikkola 2001, 17.) Hoitamiseen liittyvät arvot ja normit ovat erilaisia teknologisissa ja teknologiasta riippumattomissa yhteiskunnissa. Teknisten toimien lisääntyminen johtaa ihmisten välisen etäisyyden kasvuun ja asiakastyytyväisyyden laskuun. (Ketola & Suominen 1995, ) Abdelhamidin (2004) mukaan suomalainen hoitokulttuuri on ongelma- ja sairauskeskeistä, jolloin potilaan kokonaisvaltainen hoito on vaikeaa tai mahdotonta.

12 7 Ongelmakeskeisyys leimaa jo potilaaksi tulemisen prosessia. Prosessi toteutuu terveydenhuollon joustamattomien käytänteiden ja sairausdiagnoosin määrittelyn kautta. Potilaan oletetaan ottavan asiantuntijan määrittelemä diagnoosi ja hoito vastaan ilman kritiikkiä, jolloin lääketieteellinen asiantuntemus ohittaa potilaan oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijuuden. Suomalaisen valtakulttuurin edustajilta potilaan rooliin alistuminen sairastuessa on osa kulttuuria, ja siten toisen kulttuurin edustajan vaikeutta astua potilaan rooliin on vaikea ymmärtää. Roolista ei neuvotella vaan siihen odotetaan asetuttavan itsestään selvästi. (Abdelhamid 2004, ) Näyttää siis siltä, että käytännön hoitotyössä potilaan kohtaaminen muuttuu usein sairauden kohtaamiseksi. Kulttuuristen tekijöiden näkeminen poikkeavuuksina ja ongelmina voimavarojen sijaan perustuu ongelmalähtöiseen näkökulmaan, jossa voimavarana pidetään yksipuolisesti hoitajan asiantuntijuutta. Sairauskeskeinen orientaatio yhdistettynä hoitohenkilökunnan tietämisen asiantuntijuuteen johtaa helposti suorituskeskeisyyteen ja ongelmanpoistamisen käytäntöihin. Suomalaista hoitokulttuuria luonnehtii myös yksilökeskeisyys, jolloin merkittävin hoitosuhde muodostuu potilaan ja hoitajan välille. Perhettä pidetään potilaan taustana ja yksityisalueena, joka ei ole läsnä hoitamisessa. Yhteisö tunnistetaan, mutta sille ei anneta toimijan roolia; suomalaista valtakulttuuria edustava hoitaja on tottunut kohtaamaan potilaan kahden kesken ja kokee hoitamisen häiriintyvän, mikäli tilanteessa on muita. (Abdelhamid 2004, 80 90, ) Meriläinen (1994) esittää tutkimuksensa perusteella viisi kulttuurista syytä epäonnistuneelle hoidon kokemukselle. Hänen mukaansa nämä syyt ovat saaneet vahvistusta myös useissa muissa hoidon kulttuurisissa tutkimuksissa. Puutteellinen toisen hoitamisen ymmärtäminen johtaa epäonnistuneeseen hoitokokemukseen ja potilaan tyytymättömyyteen. Potilailla ja hoitohenkilöstöllä on erilaiset käsitykset hoitamisesta ja sen tavoitteista. Hoidettava luokitellaan hankalaksi ottamatta huomioon kulttuurisia eroavuuksia itseen nähden. Hoidettava tuomitaan oman ryhmän arvojen ja normien mukaan. Uskotaan toisen kielteisten ominaisuuksien olemassaoloon. Mielikuvat toisten hoitamisen huonoudesta omaan verrattuna tulevat todellisiksi. (Meriläinen 1994, 36.)

13 8 Bennettin kulttuuriseen herkkyyden malliin (1993, 21 66) rinnastettuna Meriläinen (1994, 36) tuo selvästi esiin kolmessa ensimmäisessä väitteessään etnosentrisyyden erilaisia ilmenemismuotoja hoitotyön käytännössä. Etnosentriseen maailmankuvaan perustuva hoitotyö johtaa siis suoraan kokemukseen huonosta hoidosta. Usko toisten kielteisten ominaisuuksien läsnäoloon ja mielikuvat toisten hoitamisen huonoudesta saavat taas selkeän viitekehyksen Suomisen (1995) artikkelissa naisryhmän kuningattarista ja prinsessoista. Suomisen mukaan kuningatarmaisesti käyttäytyvä henkilö ei ole useinkaan työyhteisön hallinnollinen johtaja, vaan työyhteisön jäsen, joka käyttäytymisellään vaikuttaa negatiivisesti ilmapiiriin ja hoitokulttuuriin. Kuningatar osoittaa toiselle, ettei työn jälki ole kelvollista, mutta asiaa ei hoideta kollegiaalisesti ja rakentavasti. Kuningatar pitää itseään kaikkivoipana ja etsii ylettömästi toisista virheitä voidakseen korostaa omaa osaamistaan. Suominen näkee kuningatarmaisen käytöksen nousevan vaikeudesta kohdata erilaisuutta. (Suominen 1995, ) Samalla kun kuningatarmaisessa käytöksessä tulee näkyvästi esiin etnosentrisen maailmankuvan yksiarvoisuus, kuvastaa se vaikeutta nähdä omaa itseään vain yhtenä kokonaisuuden osatekijänä. Kuningattarien esiintyminen hoitoyhteisössä kertoo paljon koko hoitoyhteisön tilasta ja ilmapiiristä. Osaston sosiaalinen rakenne on koko hoitotyöntekijöiden yhteisön luoma tila, joka antaa puitteet hoitotyön tekemiselle ja mahdollistaa joko hyvän tai huonon hoidon toteuttamisen. Työn organisointi, esimiehen johtamiskyky, työntekijöiden luonteenpiirteet, vanhojen työntekijöiden suhtautuminen uusiin, klikit ja työympäristön epäkohdat vaikuttavat hoitoyhteisön sosiaaliseen ilmapiiriin. Erilaisuutta ymmärtävä ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeä edellytys kollegiaaliselle ja hyvinvoivalle hoitoyhteisölle. (Suominen 1995, ) 2.3 Kulttuurinmukaisen hoitotyön juuret Madeleine Leiningeriä pidetään kulttuurisen hoitotieteen pioneerina. Hän on ensimmäinen hoitotieteilijä, joka muodosti synteesin hoitotieteellisestä ja antropologisesta tiedosta ja nimesi sen transkulttuuriseksi hoitotieteeksi. (Andrews & Boyle 1998, 4-5.) Leininger (1994) määrittelee transkulttuurisen hoitotyön perimmäiseksi tavoitteeksi saattaa ammatillisen hoitotyön tietopohjan ja käytännöt perustumaan kulttuuriselle tiedolle, käsitteille, suunnitelmille ja toiminnalle. Transkulttuurinen hoitotyö tarkoittaa

14 monikulttuurista hoitotyötä, mutta siihen liittyy olennaisesti myös kulttuurien välinen yhteys ja vertailtavuus. (Leininger 1994, 9-12.) 9 Leiningerin (1994) teorian peruslähtökohta on, että eri kulttuureihin kuuluvat ihmiset pystyvät kertomaan itse, millaista hoitoa he tarvitsevat ja haluavat. Koska ihmistä ei voi irrottaa taustastaan, ei myöskään terveyttä, sairautta ja hoitamista voida tarkastella kulttuurista irrallisena ilmiönä. Teorian keskeinen perusolettamus on, että hoitaminen on universaali ilmiö, jonka ilmenemismuodot, tarkoitus ja rakenteet vaihtelevat ajassa ja paikassa. Hoitamisen arvot, uskomukset ja käytännöt ovat peräisin kulttuurista ja ne vaihtelevat niin kulttuurien välillä kuin sen sisälläkin. (Leininger 1994, 8.) Kulttuurinmukaisen hoitotyön tutkimus käynnistyi siis Yhdysvalloissa, mutta alan tutkimusta tehdään tällä hetkellä ympäri maailmaa, myös pohjoismaissa. Tutkimuksen kohteena on ollut monikulttuurisuus koulutuksessa ja käytännön hoitotyössä, jossa sekä hoitajan että potilaan näkökulmaa ja kokemuksia on tutkittu. (Virkki 1999, 13.) Yleisesti monikulttuurisuus-käsitettä on alettu käyttää 1990-luvulla (Arvilommi 2005, 5). Suomessa kulttuurinmukaisen hoitotyön tutkimusta on tehty 70-luvun lopulta alkaen. Kansainvälisesti vertaillen tutkimusta tehdään Suomessa vähän, mutta kiinnostus monikulttuurisuutta kohtaan on lisääntymässä (Virkki 1999, 13). 2.4 Aikaisemmat tutkimukset Etsimme aikaisempaa tietoa Suomessa tehdystä monikulttuurisesta hoitotyön tutkimuksesta. Suoritimme systemaattisen tiedonhaun rajaamalla tutkimukset saatavilla oleviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkimuksiin. Löysimme 11 työtä, ja koska niitä löytyi niukasti, otimme kaikki mukaan ilmestymisvuodesta riippumatta (liite 1). Vanhin työ on valmistunut 1994 ja uusin Luokittelimme alaluokkiin oman tutkimuksemme kannalta keskeiset tulokset, jotka toistuivat tutkimuksesta toiseen ja näin nousivat selkeästi esiin. Koulutuksen riittämättömyys nousi esiin seitsemän tutkimuksen tuloksissa (Abdelhamid 2004; Savander 2006; Koponen 2003; Kohonen 1996; Virkki 1999; Saarikorpi 1994; Silvennoinen 2000). Savanderin (2006) mukaan sairaanhoitajat pitävät vähäisinä peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta saamiaan valmiuksia kulttuurin mukaiseen hoitotyöhön; monikulttuurisuus on käytännön työssä vielä uusi asia. Vaikka

15 asenne hoitaa kulttuurin mukaisesti onkin periaatteessa oikea, hoitotyö on vielä melko samanlaista kulttuuritaustasta riippumatta. (Savander 2006.) 10 Koulutusta tulisi siis lisätä ja kehittää hoitotyön koulutusohjelmissa. Hoitohenkilökunnalle ja opettajille pitäisi järjestää yhteistä monikulttuurisuuden koulutusta, jotta saataisiin yhdistettyä käytännön työn ja opetuksen näkökulmat. Kulttuurisen tiedon puute on usein esteenä kulttuuriselle hoitamiselle; kulttuurisen hoitotyön opiskelijoilla on Koposen (2003) tutkimuksen mukaan usein negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja, joihin ei välttämättä pystytä koulutuksella vaikuttamaan. Jos asenteisiin ei koulutuksessa pystytä vaikuttamaan, siirtyvät ne suoraan hoitotyön käytäntöön. (Koponen 2003, ) Koska kulttuurisen tiedon omaksuminen on ensimmäinen askel kulttuuristen taitojen oppimisprosessissa, tulisi siihen jo koulutuksen alkuvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota (Abdelhamid 2004). Silvennoisen (2000) tutkimus terveydenhoitajien asiakkaiden tarpeenmäärityksestä osoittaa, että kulttuurinmukaisen hoitotyön koulutusta tulisi lisätä peruskoulutuksessa ja suunnata myös täydennyskoulutuksena hoitotyön tekijöille. Näin voitaisiin välttää kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja suunnata voimavaroja kulttuurin vaikutuksen huomioimiseen ihmisen hyvinvoinnissa. Kulttuurisen tiedon puute vaikeuttaa erilaisen kulttuuritaustan omaavan asiakkaan kohtaamista ja aiheuttaa erityisesti vastavalmistuneilla ahdistuneisuutta. (Silvennoinen 2000.) Työkokemuksen ja opittujen taitojen merkitys kulttuurinmukaisessa hoidossa nousi esiin lähes kaikissa tutkimuksissa (Abdelhamid 2004; Savander 2006; Kohonen 1996; Virkki 1999; Saarikorpi 1994; Silvennoinen 2000; Idehen-Imarhiagbe 2006; Tanttu 1997). Sekä Silvennoisen (2000, 63) että Virkin (1999, 60) mukaan kulttuuriseen tietoisuuteen kasvetaan käytännön kokemuksen kautta. Hoitajan oma kokemus ulkomailla asumisesta, opiskelusta tai työskentelystä helpottaa monikulttuurisen potilaan kohtaamista; kulttuurisesti herkimpiä ovat itse ulkomaalaisena olemisen kokeneet. Virkki (1999, 60) esittää aineistonsa tukevan myös Leiningerin ajatusta, jonka mukaan kulttuurinen tietoisuus herää eri kulttuuria olevien potilaiden kanssa työskentelyn kautta saaduista kokemuksista, mutta edellyttää kehittyäkseen myös alan tietoperustan hallintaa. Kohosen (1996) tutkimus hoitotyöntekijöiden monikulttuurisen hoidon kokemuksista osoittaa, että hoitotyöntekijät tiedostavat asenteidensa vaikuttavan eri kulttuuria olevan potilaan lähestymiseen ja pitävät valmiuksiaan kulttuurinmukaiseen hoitotyöhön

16 11 riittämättöminä. Koulutuksen merkitys monikulttuurisuuden oppimisessa korostuu Virkin (1999, 60) mukaan ammatillisen koulutuksen jälkeisessä täydennyskoulutuksessa. Savander taas (2006, 12) toteaa monen monikulttuurisen työn tekijän hyötyvän itsenäisestä opiskelusta; myös kirjallisuuden lukeminen, matkustelu, vieraan kulttuurin edustajan kanssa keskustelu sekä TV:n katselu koettiin hyväksi tavaksi oppia. Vieraan kulttuurin voimavarojen havaitseminen ja käyttöönottaminen edellyttäisi siis laajempaa tietoa ja kokonaiskuvaa hoitajan roolista potilaan paranemisprosessin tukihenkilönä ja voimavarojen koordinaattorina. Vieraan kulttuurin voimavarojen näkemisen ja käyttöönottamisen puute nousee esiin tutkimuksissa (Abdelhamid 2004; Tanttu 1997; Kohonen 1996). Tanttu (1997) toteaakin, että monikulttuurisen työn ongelmaksi muodostuu kysymys siitä, tuetaanko yhteisökeskeisen kulttuurin perheyhteyden säilymistä vai yritetäänkö sosiaalistaa suomalaisen valtakulttuurin yksilökeskeisyyteen. Maahanmuuttajat joutuvat usein järjestämään esimerkiksi taloudelliset ja sosiaaliset suhteet uudella tavalla, joka on tutkimuksen mukaan johtanut myös roolimuutoksiin perheen sisällä. (Tanttu 1997, ) Kulttuurinmukainen hoito näkyy suomalaisessa käytännön työssä ihanteena muttei toteudu käytännössä (Savander 2006; Knuuttila 1996). Kirjallisuuskatsauksessamme käy selkeästi ilmi, että monikulttuurisuus on käytännön työssä vielä uusi ja kehittämistyötä vaativa asia. Kulttuurinmukainen hoitotyö tarvitsisi toteutuakseen hoitotyön ammatillisen peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittämistä sekä käytännön kokemusta kulttuurien välisistä kohtaamisista. Moniarvoisuuden ihanne hoitotyössä ei tutkimusten mukaan toteudu, joten tarve kulttuurisen tietoisuuden herättelemiseen on perustellusti olemassa. Tutkimusten mukaan tapoja kulttuurisen tietoisuuden kehittymiseen näyttää olevan hyvin paljon. Käytännön työ ammatillisen kasvun edistäjänä tuli esiin kaikissa tutkimuksissa, mutta monikulttuurista lisätietoa saatiin vaihtelevasti erilaisista lähteistä. Erilaiset taustatiedot ja kokemukset sekä oppimistyylien erilaisuus vaikuttavat varmasti siihen, millainen tieto edistää kulttuurisen herkkyyden kasvuprosessia.

17 3 KULTTUURINEN KOMPETENSSI Kulttuurisen kompetenssin edellytykset Kulttuurinen kompetenssi on, kuten monikulttuurisuuskin, saanut monenlaisia merkityksiä hoitotieteen kentällä ja käytännön työssä. Yhdysvalloissa kulttuurinen kompetenssi on ollut hoitotieteen tutkimuksen kohteena yli 20 vuoden ajan, ja tutkimus on tuottanut monia teorioita ja malleja. Suhin (2004) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella kulttuurinen kompetenssi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on saavuttaa kyky toimia tehokkaasti kulttuurisesti erilaisten ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Tämä prosessi edellyttää hoitotyöntekijältä kulttuuritietoisuutta, tietoa erilaisista kulttuureista, herkkyyttä kunnioittaa kulttuurisia eroavaisuuksia, taitoa ottaa työssään huomioon potilaan kulttuuriset lähtökohdat sekä hoitoympäristön, joka mahdollistaa kulttuurisesti erilaisen potilaan kohtaamisen. Kulttuurinen kompetenssi näkyy käytännössä kolmena ominaisuutena: kykynä ratkaista kulttuurisia eroja hoitajan ja hoidettavan välillä, avoimuutena, joka ilmenee suvaitsevuutena ja erilaisuuden kunnioittamisena, sekä joustavuutena erilaisissa tilanteissa. (Suh 2004, ) Cambinha-Bacoten (1999) malli kulttuurisesta kompetenssista sisältää lähes samat osa-alueet kuin Suhin mallin edellytykset. Campinha-Bacote lisää näihin tietoon, tiedostamiseen, taitoon ja ympäristöön kulttuurisen halun, joka muodostaa motivaation käynnistää kulttuurisen kompetenssin prosessi. Campinha-Bacoten mallissa osaalueiden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuussuhde, jolloin minkä tahansa osaalueen työstäminen parantaa kaikkien viiden keskinäistä tasapainoa. (Campinha- Bacote 1999, 204.) Käsitellessämme teoriatiedosta nousevia kulttuurisen kompetenssin edellytyksiä huomasimme, että niiden jakaminen selkeisiin luokkiin on vaikeaa. Lähtökohdat ovat, kuten Campinha-Bacote (1999) toteaa, päällekkäisiä ja niiden vaikutukset ulottuvat toisiinsa kiinteästi. Käytämme tässä työssä Suhin (2004) ja Campinha-Bacoten (1999) malleista luomaamme synteesiä (kuva 1), koska mielestämme kumpikaan malli yksin ei kuvaa meille opinnäytetyöprosessimme aikana muodostunutta käsitystä kulttuurisen kompetenssin tekijöiden välisistä suhteista kulttuurinmukaisessa hoitotyössä.

18 13 KUVA 1. Kulttuurisen kompetenssin malli (mukaillen Cambinha-Bacote; Suh) Kulttuurinen tietoisuus ja tieto Hoitotyön kannalta itsetietoisuus on tärkeä työväline erityisesti kulttuurinmukaista hoitotyötä toteutettaessa. Itsetietoisuus on tila, joka saavutetaan jatkuvassa itsetutkiskelu- ja havainnointiprosessissa. Tavoitteena on kehittää omaa ymmärrystä itsestä ja näin oppia erottamaan itsensä toisista. Itsetutkiskelun seurauksena kykenemme erottamaan oman minän ja muiden erilaisuudet ja samanlaisuudet sekä näkemään kulttuuristen tekijöiden merkityksen erojen taustalla. Kun hoitotyöntekijä on tietoinen itsestään, omista tunteistaan sekä tavoistaan ja kulttuuristaan, tulee hänestä kulttuurisesti herkkä. Tällöin on mahdollista pilkkoa ongelmatilanteissa käsiteltävä asia osiin ja nähdä tilanteeseen johtaneet syyt sekä tiedostaa, mikä on minun ja mikä sinun ongelmasi. Meriläinen (1994) toteaa osuvasti Jos olemme sokeita minälle ja sinälle - - potilas on meille julkisen minänsä, roolinsa ja niiden mukaan luomiemme stereotypioiden mukaisesti opettaja, sairaanhoitaja, mustalainen tai pappi. (Meriläinen 1994, )

19 14 Kulttuuritietoisuus saavutetaan opiskelemalla toisen kulttuurin kieltä, maailmankuvaa, ja sen eri elementtejä, kuten historiallisia, sosiaalisia ja ekonomisia tekijöitä. Kulttuuritietoisuuden kehittyessä hoitaja kasvaa arvostamaan ja ottamaan huomioon potilaansa kulttuurilliset arvot, uskomukset, elämäntavan ja ongelmien ratkaisustrategiat. (Suh 2004, 97.) Toisen kulttuuritaustan omaavien ihmisten oletetaan omaksuvan valtakulttuuri ja sopeutuvan sen olosuhteisiin. Terveyteen, sairauteen ja hoitamiseen liittyvät käsitykset, uskomukset ja arvot ovat peräisin ihmisen lähiyhteisöstä ja ne vaihtelevat sekä kulttuurien välillä että kulttuurin sisällä. Kokonaisvaltainen, kulttuurinmukainen ja yksilöllinen ammatillinen hoitotyö edellyttää siis vähintään perustietoja kulttuuristen tekijöiden merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen sekä niiden kokemiseen. (Kovasin 1995, 92.) Kulttuurinen herkkyys Bennetin (1993) mukaan kulttuurinen herkkyys ei ole ihmisten luontainen ominaisuus, vaan kulttuurien väliset kohtaamiset ovat historiassa olleet lähinnä sotaisia. Kulttuurinen herkkyys on siis ominaisuus, johon täytyy kasvaa ja jota täytyy tietoisesti kehittää. Bennett määrittelee kulttuurisen herkkyyden persoonallisen kasvun kuutena vaiheena mallissaan. Malli esittelee kulttuurisen herkkyyden kehittyminen tiedostamisen lisääntymisprosessina, jossa on kuusi vaihetta. Mallissa edetään vaiheittain eroavaisuuksien kieltämisestä niitä vastaan puolustautumisen, minimoimisen, hyväksynnän ja sopeutumisen kautta eroavaisuuksien yhdentymiseen. (Bennett 1993, ) Hoitotyöntekijälle kulttuurisen herkkyyden ei pitäisi kuitenkaan olla vain persoonallinen piirre vaan ammatillisen työn väline, joka vaatii jatkuvaa ammatillista kasvua ja kehittymistä. Bennetin malli (1993) perustuu kolmelle perusolettamukselle. Ensimmäinen niistä on erilaisuuden fenomenologia, joka avaa monikulttuurisen kommunikaation merkitystä eri kulttuurien edustajien subjektiivisina kokemuksina. Toinen perusolettamus liittyy ajatukseen etnorelativismista prosessina, joka avartaa käsitystä käyttäytymisestä, arvoista ja identiteetistä kulttuurisidonnaisina prosesseina stabiilin etnosentrisyyden sijaan. Kolmannen olettamuksen mukaan monikulttuurista herkkyyttä tulee kehittää eettisten valintojen avulla, ja näin malli kuvaa sekä monikulttuurisen herkkyyden että

20 15 persoonallisuuden kasvua. Monikulttuurinen herkkyys on kasvuprosessi, jonka avulla kehitetään ammatillista toimintaa sekä tietoisuutta mahdollisten toimintamallien runsaudesta ja loppumattomista kehitysmahdollisuuksista. (Bennett 1993, ) Kulttuurisen herkkyyden malli jakaantuu kolmeen etnosentrisyyden vaiheeseen ja kolmeen etnorelativismin vaiheeseen (Bennett 1993, ): 1. Eroavaisuuksien kieltäminen on etnosentrisyyden puhtain muoto, jossa kulttuurista eroavaisuutta ei havaita eikä suostuta kohtaamaan asioita oman kulttuurisen kokemuspiirin ulkopuolelta. Maailmankuvaa jäsennetään stereotypioiden avulla. Erilaisuuden kieltäminen voi ilmetä sen hyväksymisenä niin kauan kun sitä ei tarvitse kohdata, mutta seurauksena on erilaisen luokittelu ihmisarvon ulkopuolelle. Esimerkkejä tällaisen ajattelumallin sovelluksista, kuten orjuus ja natsismi, löytyy paljon historiasta. 2. Oman kulttuurin puolustaminen ilmenee siten, että erilaisuus koetaan uhkana omalle kulttuurille. Oman kulttuurin yliarviointi johtaa muiden kulttuurien aliarviointiin ja mitätöintiin, ja se ilmenee epäluuloisuutena ja panetteluna. Kulttuurisesti erilaisia siedetään, jos heistä on jotain hyötyä. 3. Erilaisuuden vähättely ilmenee siten, että erilaisuus yritetään haudata kulttuurisiin yhteneväisyyksiin. Maailmankuvaa jäsennetään omien arvojen kautta ja erilaisuutta pyritään muokkaamaan omaan maailmankuvaan sopivaksi. Hyväksyntä perustuu siihen, että pinnallinen erilaisuus nähdään merkityksettömänä; esimerkkinä nainen miesvaltaisessa työympäristössä otetaan ryhmään mukaan usein hyvänä jätkänä. Usko omien arvojen universaalisuuteen ja ihmisten sisäiseen samankaltaisuuteen estää kulttuuristen erojen havaitsemisen; myötätunto perustuu sympatiaan. Raja etnosentrisyyden ja etnorelativismin välillä ylitetään kun dualistinen maailmankuva muuttuu kulttuurisesti neutraaliksi käsitykseksi asioiden välisistä suhteista (Bennett 1993, 21 66): 1. Etnorelativismin ensimmäisessä vaiheessa kulttuurierojen hyväksyntä perustuu siihen, että arvomaailma nähdään kulttuurisidonnaisena. Sen seurauksena on

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot