Meidän Rovaniemi. Osallistuva, luova ja yhdessä tekevä. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Meidän Rovaniemi. Osallistuva, luova ja yhdessä tekevä. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Päättäjien koulutukset 2013 Koulutustilaisuus Projektipäällikkö Maarit Alikoski Rovaniemen kaupunki Hyvinvointipalvelut

2 Esityksen sisältö Kuntademokratian kehittämisestä Osallistumisen muutos ja suomalainen demokratia pohjoismaisessa demokratiavertailussa Rovaniemen kaupunki kehittää asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista laajalla konseptilla Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

3 Kuntademokratiaa on kehitetty Kuntademokratiaan ja sen kehittämiseen on kiinnitetty julkisen hallinnon strategisessa kehittämisessä huomiota erityisesti lähtien. Hallitusohjelmiin on sisältynyt runsaasti kehittämishankkeita: suoran osallistumisen hyvien kuntakäytäntöjen, kuntaverkoston ylikunnallisen yhteistyön, tilaaja-tuottajamallin käytön, valtuuston aseman kunnallisten liikelaitosten demokratiahaasteiden ratkaisemiseksi sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi kansalaisten ja viranomaisten sähköistä vuorovaikutusta parantamalla.

4 Kuntademokratian kehittäminen nyt Kuntademokratian kehittämistarve pohjautuu osin jo toteutuneisiin rakennemuutoksiin ja demokratian tilan ongelmiin, toisaalta haasteisiin ajautuneeseen kuntauudistukseen sekä meneillään olevaan kuntalakiuudistukseen (Suomen Kuntaliitto 2011). Kuntademokratian kehittäminen on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta. Demokratian muutostrendit vaikuttavat tämän kokonaisuuden kehittämiseen.

5 Kuntademokratian kehittäminen nyt Muutostrendejä ovat mm: tapahtuneet ja tulossa olevat kunta- ja palvelurakenteiden muutokset, kuntakonsernikehitys ja palvelutuotannon muutokset, muutokset kansalaisten osallistumiskäyttäytymisessä ja arjessa (mm. valinnanvapaus), muutokset osallistumista koskevissa tarpeissa, muutokset kuntalaiset arjessa, tietoteknologian kehitys ja sähköiset mahdollisuudet, eriarvoistumiseen liittyvät tekijät eri kunnissa ja eri kunnanosissa asuvien sekä eri väestöryhmien kesken.

6 Kuntademokratian kehittäminen nyt Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat myös mm. julkisen talouden ja kuntatalouden ohjaus, johtamisjärjestelmien muutostarpeet, pitkän aikavälin talouskehitykseen vaikuttaminen rakenne- ja toimintatapamuutoksin, kuntien erilaistuminen, poliittisen ja ammatillisen johtamisen kehittäminen sekä kuntalain lukuisat uudistukset v jälkeen (Valtiovarainministeriö ).

7 Osallistumisen muutos länsimaissa erot vahvasti sidoksissa sukupolviin LASKUSSA NOUSUSSA Äänestäminen vaaleissa Vanha politiikka Kollektiivinen, järjestöihin nojaava identiteetti Jäsenyys puolueissa Vahva puoluesamastuminen Osallistuminen velvollisuudentunteesta Kiinnostus politiikkaa kohtaan (!) Uusi politiikka Yksilön valinnanmahdollisuuksia korostava identiteetti Heikko puoluesamastuminen Asiapohjainen osallistuminen Åbo Akademi, professori Kimmo Grönlund 2012

8 Suomi Pohjoismaiden välisissä demokratiavertailuissa European Social Survey:n (ESS) aineistot kuvaavat keskeisiä demokratian laatua kuvaavia tuloksia neljästä Pohjoismaasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska). Tutkimus tarkastelee politiikan yleistä asemaa kansalaisten elämässä, yhteiskunnallisten asioiden seuraamista ja poliittista kiinnostusta, keskeisiä poliittis-yhteiskunnallisia asenteita, järjestöjäsenyyksiä sekä poliittiseen toimintaan osallistumista. Suomi sijoittuu selkeästi muita pohjoismaita heikommin ja sijoitus on laskenut nopeasti 2000-luvulla: osallistumisen ja kiinnittymisen ongelmakohdat: suhtautuminen politiikkaan, kansalaiset ja puoluepolitiikka sekä kansalaiset ja järjestötoiminta.

9 Suomi Pohjoismaiden välisessä demokratiavertailuissa ESS-aineiston tuloksia: Vain 7 % prosenttia suomalaisista kertoi olevansa erittäin kiinnostunut politiikasta (Norja 9%, Ruotsi 12 ja Tanska jopa 14 %) Suomessa kysymykseen tuli suhteellisesti eniten (11 %) myös toisen ääripään vastauksia, joiden mukaan vastaajat eivät olleet lainkaan kiinnostuneita politiikasta. Itseään heikommassa asemassa olevien tukeminen kuului vähintään joka viidennen vastaajan mielestä hyvän kansalaisen erittäin tärkeisiin ominaisuuksiin, mutta Vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan osallistuminen ja poliittinen aktiivisuus olivat vain hyvin harvan vastaajan mielestä hyvin tärkeitä hyvän kansalaisen ominaisuuksia (!)

10 Suomi Pohjoismaiden välisessä demokratiavertailussa Pohjoismaiden välinen vertailu osoittaa hyvin merkittäviä suhtautumiseroja. Eri maiden vastaajat näyttävät suhtautuvan jokseenkin yhtä vahvasti siihen, kuuluvatko lakien ja säätöjen noudattaminen, heikommassa asemassa olevien tukeminen, sekä vapaaehtoistyö ja poliittinen aktiivisuus hyvän kansalaisen ominaisuuksiin. Sen sijaan vaaleissa äänestämisen ja muista riippumattoman mielipiteenmuodostuksen kohdalla Suomi ja Norja poikkeavat erittäin paljon Ruotsista ja Tanskasta.

11 Suomi Pohjoismaiden välisessä demokratiavertailussa Suomessa vaaliosallistumisnormin omaksuminen ja noudattaminen on nykyisin mitä ilmeisimmin muita Pohjoismaita heikompaa. Erittäin vahvasti normin omaksuneiden 26 prosentin osuus on pieni Norjaankin verrattuna (33 %), ja ero kasvaa merkittävästi verrattuna Ruotsiin (45 %) ja Tanskaan (52 %) nähden. Koko demokratiavertailu - Google: Suomi demokratiana kansainvälisten vertailujen pohjalta (oikeusministeriö 4/2012)

12 Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman tavoitteet Meidän Rovaniemi osallistuu ja luo tulevaisuutta aktiivisesti yhdessä. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä asukkaiden omaehtoisen yhteisöllisten toiminnan vahvistaminen. Rovaniemen kaupunkikonserni noudattaa toiminnassaan periaatetta, jossa asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen suunnitellaan osana kaupungin vuosittain toteutettavaa perustoimintaa.

13 Kehittämisohjelma määrittelee ja kokoaa osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaisuudeksi Ohjelmalla linjaukset, rakenne ja keskeiset sisällöt asukkaiden osallisuudelle ja vaikuttamiselle Rovaniemen kaupungin toiminnassa sekä keskeiset toimenpiteet asuinalueiden omaehtoiseen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma kokoaa lasten, nuorten ja opiskelijoiden osallisuuden, asukas- ja kylätoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, ikäihmisten osallisuuden ja vaikuttamisen, vammaisten osallisuuden ja vaikuttamisen sekä kuuden aluelautakunnan toiminnan kokonaisuudeksi. Yhteisenä tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä palveluja, vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää viihtyisiä ja arjessa turvallisia asuinalueita. Ohjelmakokonaisuudella edistetään asukkaiden sekä eri yhteistyöja sidosryhmien muodostaman monipuolisen toimijaverkon jatkuvaa kehittymistä.

14 Kehittämisohjelman näkökulmat Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen sisältää kolme näkökulmaa, joissa onnistuminen kehittää Rovaniemen kaupunkia kohti yhteisesti määriteltyjä päämääriä ja tavoitteita. 1) Yhteisten asioiden valmistelun ja päätöksenteon uudistaminen Edustuksellinen demokratia on demokratian kivijalka. Vahvistamme ja monipuolistamme sitä asukkaiden suoralla osallistumisella. Kansalaisraadit, asukasfoorumit, palvelumuotoilu, asukas- ja asiakasosallisuutta edistävät työmenetelmät palvelujen tuottamisessa, vaikutusten ennakkoarviointi sekä lakisääteinen kuuleminen ovat keskeiset suoran osallistumisen edistämisen välineet.

15 Kehittämisohjelman näkökulmat 2) Sähköinen asiointi ja demokratia sekä vuorovaikutus Otamme käyttöön uusia tapoja ja välineitä osallistua ja vaikuttaa. Kaupungin sähköinen asiointi, sähköinen demokratia ja sähköinen viestintä muodostavat yhdessä kehitettävän kokonaisuuden. Otakantaa.fi on sähköisen demokratian väline.

16 Kehittämisohjelman näkökulmat 3) Asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys Asukkaiden hyvinvointia edistetään kehittämällä viihtyisiä ja turvallisia kaupunginosia ja elinvoimaisia kyliä asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä. Omaehtoisen kehittämisen ja toimintatapojen uudistamisen tukemisessa painotetaan sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämistä. Painopisteitä ovat: sujuva arki, terveyden- ja liikkumisen edistäminen, omaehtoinen kulttuuri- ja taidetoiminta, rakennetun ympäristön kunnostus, maiseman- ja ympäristönhoito sekä kaupunki- ja maaseutualueen toimijaverkon kehittäminen.

17 Kehittämisohjelman näkökulmat Turvallisen arjen kehittämistä edistetään kaupunginosien ja kylien kehittämissuunnitelmilla ja niiden toteuttamisella. Asukaslähtöinen kehittämistoiminta kytkeytyy käyttäjälähtöisten palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä työllisyyden edistämiseen.

18 Keskeiset osa-alueet ja toimenpiteet Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen: varhaiskasvatusikäisten demokratiataitojen harjoittelu, oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen, opiskelijoiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Lapsiperheiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen. Ikäihmisten osallisuus ja vaikuttaminen: vanhusneuvoston toiminnan kehittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vammaisten osallisuus ja vaikuttaminen: vammaisneuvoston toiminnan kehittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Heikommassa asemassa olevien osallisuuden ja vaikuttamisen huomiointi ja tukeminen, mm. maahanmuuttajataustaiset asukkaat. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: nuoret ja opiskelijat, naapurustotoiminta, kylien vapaaehtoistoiminta.

19 Keskeiset osa-alueet ja toimenpiteet Aluelautakuntakokeilu : aluelautakuntamallin rakentaminen ja kehittäminen Asuinalueiden omaehtoinen kehittäminen: kaupunginosien ja kylien kehittämissuunnitelmat. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö vakiinnutetaan kehittämistoiminnan osa-alueeksi. Kylätalojen ja tilojen toiminnan edelleen kehittäminen sekä asukastupatoiminnan käynnistäminen. Koulutus: asukkaiden, päättäjien, kaupungin johdon ja työntekijöiden demokratia- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen, asukkaiden omaehtoisen kehittämistoiminnan taitojen edistäminen. Viestintä: osallisuus ja vaikuttaminen kaupungin sekä asukkaiden omaehtoisessa viestinnässä, sähköinen demokratia (Otakantaa.fi). Arviointi ja tutkimus: asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen arviointi osana kaupunkistrategiaa sekä kaupungin vuosittaista toiminnan ja talouden toteutumaa.

20 Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Rovaniemen kaupungin toiminnassa Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen on osa Rovaniemen kaupungin suunniteltua ja arvioitavaa perustoimintaa. Osallisuus ja vaikuttaminen toteutetaan oikea-aikaisesti ja ennakoivasti. Tämä kehittää yhteisten asioiden valmistelua ja päätöksentekoa sekä edistää kaupungin tavoitteiden toteutumista. Monipuoliset, tasa-arvoisuuteen perustuvat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät asukkaiden ja kaupungin elinvoimaa sekä vahvistavat toimintojen vaikuttavuutta. Uusia suoran, osallistuvan demokratian muotoja otetaan käyttöön ja palvelujen käyttäjälähtöisyyttä edistetään mm. palvelumuotoilun keinoin.

21 Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Rovaniemen kaupungin toiminnassa Kaupunkistrategiassa jo nyt: Asukkaiden Rovaniemen strategisiin kärkiin sisältyy asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, ennaltaehkäisevästi ja elämänkaaren mukaisesti sekä asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Kaupunkikonserni noudattaa toiminnassaan periaatetta, jossa asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Kylien Rovaniemen strategisiin kärkiin sisältyy alueellisen päätöksenteon vahvistaminen vuosina toteutettavalla aluelautakuntakokeilulla.

22 Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaiskehys Osallisuus ja vaikuttaminen varhaiskasvatuksessa, oppilaskunnat, nuorisovaltuusto ja hallitus, opiskelijat ja opiskelijajärjestöt Ikäihmisten osallisuus ja vaikuttaminen, ikäihmisten neuvosto Vammaisten osallisuus ja vaikuttaminen, vammaisneuvosto Vapaaehtoinen toiminta Neuvokas, naapurustotoiminta, vertaistoiminta, VET-väärti Aluelautakunnat (6) Palvelujen järjestäminen, Asuinalueiden yleinen kehittäminen Elinkeinojen kehittäminen Osallisuus ja vaikuttaminen ASUKAS Yhteisten asioiden valmistelu ja päätöksenteko Sähköinen asiointi ja demokratia sekä vuorovaikutus Asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys Jatkuva vuorovaikutus ja keskinäisviestintä Koko kaupunki/ keskuksen suuralue Asukkaat, yhdistykset, järjestöt Verkostot, foorumit, teemat, yhdessä tekeminen Asukastupatoiminta ja kylätalot Kaupunginosien ja kylien kehittämissuunnitelmat Kaupungin johto, tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot Johtaminen ja yhteensovittaminen, koulutus, viestintä sekä avoin dialogi Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat

23 Yhteinen tavoitetila Meidän Rovaniemi. Osallistuva, luova ja yhdessä tekevä.