Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2
|
|
- Anni-Kristiina Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON ALKUAINEPITOISUUDET JA JAKAUMA PROTOPLANEETAN ETÄISYYS KESKUSTÄHDESTÄ, TÖRMÄYKSET PLANEETAN RADAN MUOTO JA PYÖRIMISAKSELIN KULMA LISÄÄ AINETTA JA PREBIOOTTISIA MOLEKYYLEJÄ ASTEROIDI- JA KOMEETTATÖRMÄYKSISTÄ 1
2 PLANEETAN DIFFERENTIOITUMINEN ALUKSI PLANEETTA KUUMA, SULASSA TILASSA JA MATERIA SEKOITTUNUTTA VÄHITELLEN RASKAAMMAT AINEET ALKOIVAT VAJOTA SYVEMMÄLLE JA KEVYEMMÄT AINEET JÄIVÄT PINNALLE (DIFFERENTIOITUMINEN ERILAISIKSI KERROKSIKSI) JÄÄHTYMISEN MYÖTÄ KUORIKERROS ALKOI KIINTEYTYÄ ATMOSFÄÄRIN SYNTY ERI ALKUAINEIDEN JA MOLEKYYLIEN OLOMUOTO (KIINTEÄ, NESTEMÄINEN, KAASU) RIIPPUU LÄMPÖTILASTA JA PAINEESTA MANTEREET KELLUVAT RASKAAMMAN (TIHEÄMMÄN) OSITTAIN SULAN KIVIAINEKSEN PÄÄLLÄ KAIKKEIN KEVEIMMÄT AINEET MUODOSTAVAT PLANEETALLE ATMOSFÄÄRIN 2
3 ALKUILMAKEHÄ KUN ELÄMÄ SAI ALKUNSA, NIIN MAAPALLON OLOSUHTEET OLIVAT HYVIN ERILAISET KUIN NYKYÄÄN (ELÄMÄN ANAEROBINEN ALKU) AIKAISEMPI KÄSITYS, ETTÄ PELKISTÄVÄ (HAPETON) METAANI (CH 4 ), AMMONIAKKI (NH 3 ) JA VETY (H 2 ) ATMOSFÄÄRI EHDOTETTU HIILIDIOKSIDI (CO 2 ), TYPPI (N 2 ) JA VESIHÖYRY (H 2 O) VALTAISTA EHDOTETTU HIILIDIOKSIDI (CO 2 ), RIKKIVETY (H 2 S), VESIHÖYRY (H 2 O) JA METAANI (CH 4 ) VALTAISTA MIKÄLI ALKUILMAKEHÄ OLI PÄÄASIASSA CO 2 ja N 2 VALTAINEN JA VAIN VÄHÄN CH 4 JA H 2, NIIN HALUTTUJA MOLEKYYLEJÄ EI MUODOSTU HELPOSTI MAAPALLON ALKUAIKOINA KAASUKEHÄN TIHEYS JA KOOSTUMUS MUUTTUNEET MONESTI 5 LÄMPÖTILA JA LIUOTIN KORKEISSA LÄMPÖTILOISSA (LÄHELLÄ KESKUSTÄHTEÄ) RIKKIHAPPO NESTEMÄISENÄ MAAN JA MARSIN ETÄISYYDELLÄ VESI JA AMMONIAKKI NESTEMÄISINÄ MATALISSA LÄMPÖTILOISSA (KAUKANA KESKUSTÄHDESTÄ) METAANI, ETAANI, TYPPI JA VETY NESTEMÄISINÄ 6 3
4 LIUOTTIMIA RIKKIHAPPO (H 2 SO 4 ) NESTEMÄISENÄ +10 o C o C VESI (H 2 O), SUURI PINTAJÄNNITYS JA LÄMMÖNVARAUSKYKY, LAAJENEE JÄÄTYESSÄÄN, NESTEMÄISENÄ 0 o C o C AMMONIAKKI (NH 3 ) NESTEMÄISESSÄ OLOMUODOSSA VÄLILLÄ -78 o C o C AMMONIAKIN JA VEDEN SEOS METYYLIALKOHOLI (CH 3 OH) NESTEMÄISESSÄ OLOMUODOSSA VÄLILLÄ -98 o C o C 7 LIUOTTIMIA FORMALIINI (FORMALDEHYDIN VESILIUOS) METAANI (CH 4 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ -182 o C o C ETAANI (C 2 H 6 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ -183 o C o C TYPPI (N 2 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ -210 o C o C VETY (H 2 ) NESTEMÄISENÄ VÄLILLÄ -260 o C o C 8 4
5 PLANEETAN LÄMPÖTILAMUUTOKSET AURINGON KIRKKAUDEN MUUTOKSET PLANEETAN RADAN MUUTOKSET PLANEETAN PYÖRIMISAKSELIN KULMAN MUUTOKSET MANNERTEN SIJAINNIN MUUTOKSET PLANEETAN ATMOSFÄÄRIN TIHEYDEN JA KOOSTUMUKSEN MUUTOKSET PLANEETAN HEIJASTUVUUDEN (ALBEDON) MUUTOKSET GEOLOGISIA MULLISTUKSIA SUPERTULIVUORTEN PURKAUKSET LAAKIOBASALTTIPURKAUKSET LAATTATEKTONIIKAN PYSÄHTYMINEN MERIVIRTOJEN MUUTOKSET ASTEROIDITÖRMÄYKSET MAGNEETTIKENTÄN MUUTOKSET HELLEKAUDET (NAPA-ALUEET SULIA) JÄÄKAUDET (LUMIPALLOMAA) 10 5
6 TRIASKAUDEN HELLEJAKSO NOIN 230 MILJOONAA VUOTTA SITTEN PÄIVÄNTASAAJA LIIAN KUUMA KASVEILLE JA LÄHES KAIKILLE ELÄIMILLE PÄIVÄNTASAAJALLA VESIEN PINTALÄMPÖTILA JOPA +40C ASTETTA JA MAALLA JOPA +60C ASTETTA KASVIT JA ELÄIMET SELVISIVÄT LÄHINNÄ NAPA-ALUEILLA SEURAUKSENA SUKUPUUTTOJA (New 11 Scientist) LUMIPALLOMAAT MAAPALLO JÄÄTYI LÄHES KOKONAAN PLANEETAN KESKILÄMPÖTILA LUOKKAA -50C (NYKYISIN +15C) SUURI OSA KASVILLISUUDESTA JA ELÄIMISTÄ KUOLI ELÄMÄ SÄILYI MAANKUORESSA JA MERISSÄ TUNNETAAN NELJÄ LUMIPALLOMAA- JAKSOA VÄLILLÄ MILJOONAA VUOTTA SITTEN 12 6
7 LUMIPALLOMAAT MAAPALLO PYSTYI PALAUTUMAAN TULIVUORITOIMINNAN VOIMISTAESSA KASVIHUONEILMIÖTÄ (CO2- PITOISUUDET JOPA 350 KERTAA NYKYINEN TASO) TOISENA VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ MAAPALLON RADAN JA PYÖRIMISAKSELIN MUUTOKSET 13 GAIA-TEORIA ELÄMÄ JA SEN YMPÄRISTÖ KIETOUTUVAT TOISIINSA TIUKASTI ELÄMÄ ITSE SÄÄTELEE JA KORJAA YMPÄRISTÖNSÄ OLOSUHTEITA ELÄMÄLLE SUOTUISAAN SUUNTAAN MONET NYKYISET MAAELÄMÄLLE VÄLTTÄMÄTTÖMÄT AINEET, KUTEN ILMAKEHÄN HAPPI JA HIILIDIOKSIDI, OVAT ELIÖIDEN TUOTTAMIA 14 7
8 ELIÖKUNTA DOMINION (TUNNETAAN YKSI, MAAELÄMÄ) YLÄKUNNAT (DOMAIN) KUNNAT PÄÄJAKSOT LUOKAT LAHKOT HEIMOT SUVUT LAJIT 15 KUNNAT DARWIN JA LINNÉ: ELÄIMET JA KASVIT 1900-LUVUN LOPPU: ELÄIMET, KASVIT, SIENET, ALKUELÄIMET JA BAKTEERIT KOLME YLÄKUNTAA: AITOTUMALLISET (EYCARYOTA), BAKTEERIT (BACTERIA) JA ARKKIELIÖT (ARCHAEA) ARKIT JA BAKTEERIT PROKARYOOTTEJA (ESITUMAISIA) EUKARYOOTIT (AITOTUMAISIA) 16 8
9 ELÄMÄN PUU FYLOGENEETTINEN PUU TUNNUSOMAISTA ASTEITTAINEN KEHITYS JA HAARAUTUMINEN KEHITYSLINJOIKSI KATKEAMATON KETJU SUKUPOLVIA ALKUELÄMÄSTÄ NYKYLAJIEN YKSILÖIHIN IHMISEN KEHITYS ON HAARAUTUNUT (MUISTA KEHITYSLINJOISTA) 40 KERTAA MAAPALLOLLA EHKÄ MILJOONAA ERILAISTA LAJIA, JOISTA VAIN OSA LUOKITELTU 17 LAJIEN MÄÄRIÄ 1.6 MILJ NIMETTYÄ SELKÄRANGATONTA, BAKTEERIA, SIENTÄ JNE HYÖNTEISTÄ KASVIA NIVELJALKAISTA (HYÖNTEISET POISLUKIEN) NILVIÄISTÄ SELKÄRANKAISTA 18 9
10 TIENHAAROJA IHMISEN EVOLUUTIOSSA 3,85 MILJARDIA VUOTTA SITTEN VANHIMMAT SÄILYNEET ELÄMÄN SUOSIMAN HIILI-12 SEDIMENTTILÖYDÖT (LÄNSI- GRÖNLANTI) 3,5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN ENSIMMÄISET PROKARYOOTIT (ARKKIBAKTEERIT JA EUBAKTEERIT) 1,5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN ENSIMMÄISET EUKARYOOTIT 1,3 MILJARDIA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI NYKYISTEN KASVIEN KANSSA 1,2 MILJARDIA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI NYKYISTEN AMEEBOJEN KANSSA 1,1 MILJARDIA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI NYKYISTEN SIENTEN KANSSA 600 MILJOONAA VUOTTA SITTEN MONISOLUISET: ELÄINKUNNAN SELKÄRANKAISET JÄRJESTYKSESSÄ KALAT, SAMMAKKOELÄIMET, MATELIJAT, LINNUT JA NISÄKKÄÄT 19 TIENHAAROJA IHMISEN EVOLUUTIOSSA 545 MILJOONAA VUOTTA SITTEN KAMBRIN RÄJÄHDYS (ELÄMÄN NOPEA MONIMUOTOISTUMINEN) 530 MILJOONAA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI KÄRPÄSEN KANSSA (SAMA ALKIOKEHITYKSEN KAAVA) 370 MILJOONAA VUOTTA SITTEN KEUHKOKALAT 360 MILJOONAA VUOTTA SITTEN RAAJAT 100 MILJOONAA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI MUISTUTTI PÄÄSTÄISTÄ 5-7 MILJOONAA VUOTTA SITTEN AFRIKKALAISET APINAT 6 MILJOONAA VUOTTA SITTEN YHTEINEN ESIVANHEMPI SIMPANSSIN KANSSA 2,5 MILJOONAA VUOTTA SITTEN HOMO HABILIS KÄVELI PYSTYSSÄ (EHKÄ JO 3.6 Ma SITTEN) JA KÄYTTI TYÖSTETTYJÄ KIVIÄ (NOIN SUKUPOLVEA SITTEN) VUOTTA SITTEN HOMO SAPIENS AFRIKASSA VUOTTA SITTEN HOMO SAPIENS LEVITTÄYTYY MAAPALLOLLE ERECTS, ARCHAICS (NEANDERTAL) JA MODERNS 20 10
11 MOLEKYYLIARKEOLOGIAA PCR (POLYMERAASIKETJUREAKTIO) TEKNIIKALLA MONISTETTU VANHOISTA NÄYTTEISTÄ (ESIM. MUUMIOT) RIITTÄVÄSTI DNA:TA GENEETTISTÄ LAJIEN VÄLISTÄ VERTAILUA VARTEN NEANDERTALIN IHMISEN VUOTTA VANHAA DNA:TA ON LUETTU IKIJÄÄSSÄ SÄILYNEIDEN KASVIEN VUOTTA VANHAA DNA:TA ON LUETTU DINOSAURUKSEN 65 MILJOONAA VUOTTA VANHAA DNA:TA (REISILUUSTA) ON LUETTU 3500 VUOTTA VANHOJA ITIÖITÄ HERÄTETTY ELOON VUOTTA VANHOJA PSYKROFIILEJÄ JÄÄSSÄ HERÄTETTY ELOON 50 MILJOONAA VUOTTA VANHOJA BAKTEEREJA MERIPIHKASSA HERÄTETTY ELOON 250 MILJOONAA VUOTTA VANHOJA HALOFIILEJÄ SUOLAKITEISTÄ HERÄTETTY ELOON 21 EKSTREMOFIILEJA 1 Happamaan (ph alle 3) sopeutuneet ASIDOFIILIT Emäksiseen (ph yli 9) sopeutuneet ALKALIFIILIT Korkeaan paineeseen (jopa 600 atm) sopeutuneet BAROFIILIT Kiven sisällä selviytyvät ENDOLIITIT Suolaiseen (NaCl yli 0.2 mol/ltr) sopeutuneet HALOFIILIT Korkeisiin lämpötiloihin ( C) sopeutuneet HYPERTERMOFIILIT Kylmässä kivien alapinnoilla selviytyvät HYPOLIITIT 22 11
12 EKSTREMOFIILEJA 2 Kuivassa selviytyvät KSEROFIILIT Raskasmetalleja (esim. kupari, kadmium, arseeni, sinkki) ympäristössä kestävät METALOTOLERANTIT Niukkaravinteisessa ympäristössä selviävät OLIGOTROFIT Kylmään (alle -15C) sopeutuneet PSYKROFIILIT Ionisoivaa säteilyä (röntgen, gamma) kestävät RADIORESISTANTIT Lämpimään sopeutuneet ( C) TERMOFIILIT 23 SELVIYTYMISKEINOJA HIDASTAVAT ELINTOIMINTOJAAN, KASVUNOPEUTTAAN, LISÄÄNTYMISTÄÄN JA LIIKKUMISTAAN PYSÄHDYTTÄVÄT ELINTOIMINTOJAAN TUOTTAVAT MOLEKYYLEJA (PROTEIINISYNTEESI), JOTKA AIKAANSAAVAT SUOJAN YMPÄRISTÖÄ KOHTAAN (GLYSEROLI, SOLUKALVO) YLLÄPITÄVÄT RINNAKKAISIA KOPIOITA DNA:STA KORJATAKSEEN MUTAATIOT 24 12
13 ENSIMMÄINEN ELIÖ ALKUELÄMÄ SAATTANUT SAADA ALKUNSA MAANKUORESSA TAI VEDENRAJASSA, MUTTA KULKEUTUNUT SEN JÄLKEEN MERENPOHJAN KUUMIIN LÄHTEISIIN ARKKEIHIN KUULUVAT TERMOFIILIT JA HYPERTERMOFIILIT GENEETTISESTI LÄHINNÄ KAIKEN ELÄMÄN ALKUMUOTOA KORKEAAN LÄMPÖTILAAN SOPEUTUMINEN KERTOO YMPÄRISTÖSTÄ, MISSÄ NE OVAT KEHITTYNEET ENSIMMÄINEN ELIÖ SAATTANUT OLLA MOLEKYYLIEN (ULKOISESTI RAJATTU) YHTEISÖ ILMAN SOLUKALVOJA 25 LÄHDEKIRJALLISUUS Lewis Dartnell: Life in the Universe, Oneworld Publications, 2007 Iain Gilmour and Mark A. Sephton (eds.): An Introduction to Astrobiology, The Open University, 2003 Jörgen Sjöström: På Spaning efter Livets Ursprung, Om astrobiologi, människans rötter och evolutionen, Norstedts, 2010 Peter D. Ward ja Donald Brownlee: Planeetta Maan elämä ja kuolema, Ursa, 2002 fi.wikipedia.org/wiki/ekstremofiili 26 13
Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen
Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON
LisätiedotELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.
LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA
LisätiedotKaasu Neste Kiinteä aine Plasma
Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotLataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa
Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET LISÄULOTTUVUUDET AIKA-AVARUUS MUUNLAISET UNIVERSUMIT PERUSVOIMAT
LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 1.11.2016 Kyösti Ryynänen MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA (YLEISTÄ)
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotLataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa
Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123
Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotLISÄULOTTUVUUDET ELÄMÄN EDELLYTYKSET MUUNLAISET UNIVERSUMIT AIKA-AVARUUS
ELÄMÄN EDELLYTYKSET TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN DIMENSIOT JA FYSIIKAN LAIT) OIKEANIKÄINEN UNIVERSUMI (RAKENTEET SUOTUISIA JA ALKUAINEPITOISUUDET RIITTÄVIÄ) PAIKALLISESTI ELÄMÄN RAKENTEILLE
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotLUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
LisätiedotLuento 15.4.2009. 1. Aerosolit 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5.
Luento 15.4.2009 1. Aerosolit 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia Kyösti Ryynänen 15.4.2009 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai
LisätiedotRavinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä
Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotLUENTO B Kyösti Ryynänen
LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotLUENTO B Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS LISÄULOTTUVUUDET PERUSVOIMAT MUUNLAISET UNIVERSUMIT
LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotElämän mahdollisuudet muilla planeetoilla
Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla JOS muualla olisi elämää, millaista se olisi Kirsi Lehto Cygnuksen kesäleiri 2018 Kuvien lähde: Aikavaellus.fi; tai merkitty kuviin Millaisen elämän??? Voidaanko
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
Lisätiedot14.1. Lämpötilan mittaaminen
14 16. LÄMPÖOPPIA 14.1. Lämpötilan mittaaminen Neste lasi lämpömittari Nesteen lämpölaajeneminen Kaksoismetallilämpömittari Aineilla erilainen lämpölaajeneminen, jolloin lämpeneminen aiheuttaa taipumista
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotRakennetaan eliöiden sukupuu
Rakennetaan eliöiden sukupuu Jouko Rikkinen Internetissä on monia eliöiden luokittelua esitteleviä sivustoja. Joissakin niistä on tarjolla verkkotyökaluja, joiden avulla voit tutkia itseäsi kiinnostavien
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotKYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT
KYT - Syväbiosfääritutkimukset Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Mikrobien merkitys syväbiosfäärissä Mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset tuhansia lajeja Yleensä matala aineenvaihdunta,
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotEtelämanner ja jäätiköt. Onni Järvinen
Etelämanner ja jäätiköt Onni Järvinen Sisältö Jäätiköt tutuiksi Etelämanner numeroina Etelämantereen nykytilanne Suomen Etelämanner-tutkimus Johdanto Jäätikkö on lumesta ja jäästä rakentunut kvasipysyvä
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotSeutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 5
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 5 ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA AVARUUDEN MOLEKYYLIT PREBIOOTTISTEN MOLEKYYLIEN ESIINTYMINEN 1 ELÄMÄN
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotSeutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotEKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen
EKSOPLANEETAT 1. Planeettasysteemien muodostuminen 2. Elämälle suotuisat planeettasysteemit 3. Elämälle suotuisat planeetat ja kuut 4. Löydetyt eksoplaneetat 5. Elämän tunnistaminen eksoplaneetoilta UNIVERSUMI
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotSään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos
Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotOngelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotLUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ ELINKELPOINEN PLANEETTA KOSMISET UHAT, ASTEROIDITÖRMÄYKSET MAAHAN ELÄMÄ MIKROGRAVIAATIOSSA 1 ELÄMÄN PERUSTA
LisätiedotIhmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A
Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotIlman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotLuento 27.2.2013 Kyösti Ryynänen. Tähdet. Tähtien kutistuminen pääsarjaan. Tähtien kehitys. Tähtien kutistuminen pääsarjaan. Energian synty 28.2.
Luento 27.2.2013 Kyösti Ryynänen 1. kunta 2. 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Tähdet Kaasupalloja pyrkivät kohti hydrostaatista
LisätiedotResurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013
Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotSunwind Cuisine 110 ltr kaasujääkaappi XC-110G KÄYTTÖOHJE
Sunwind Cuisine 110 ltr kaasujääkaappi XC-110G KÄYTTÖOHJE Tärkeää: lukekaa tämä käyttöohje huolellisesti läpi ja tutustukaa kaasujääkaappiin ja sen toimintoihin ennen kuin otatte kaasujääkaapin käyttöön.
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Ensimmäisen luennon aihepiirit Auringonsäteily: Auringon säteilyintensiteetin mallintaminen: mustan kappaleen säteily Sähkömagneettisen säteilyn hiukkasluonne: fotonin energia Aurinkovakio
LisätiedotSulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen
Sulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 6 Tavoite Oppia muutamien esimerkkien avulla tarkastelemaan monikomponenttisysteemien
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
Lisätiedotc) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.
Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti
LisätiedotVain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä?
Astrobiologia Mitä elämä on? Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Luonnonvalinta toimii jossakin mielessä muuallakin kuin biologiassa. Liittyykö elämän
LisätiedotSCOTT PRO 2 SUODATTIMET TEKNISET TIEDOT
SCOTT PRO 2 SUODATTIMET TEKNISET TIEDOT Testitulokset HUOM: Kaksoissuodattimisten puolinaamarien suodattimet testataan yksitellen, ja testissä käytetään puolitettua virtausta, esim. vaatimuksissa esitetty
LisätiedotSeutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 4
Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 4 EVOLUUTIO-MEKANISMIT MAHDOLLISTAVAT ELÄMÄN KEHITTYMISEN JA MUUTTUMISEN ELIÖIDEN RAKENNE JA MUOTO MUUALLA UNIVERSUMISSA 1 EVOLUUTIO KEHITYSOPPI AINOA TUNNETTU
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotKemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento
Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta Astrokemia -kurssin luento 4.4.2011 edellisissä luentokalvoissa esiteltiin kemiallisen mallintamisen perusteita, eli mitä malleihin kuuluu (millaisia efektejä
Lisätiedot